Ohje projektinhallintaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje projektinhallintaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä"

Transkriptio

1 Ohje projektinhallintaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Kuntayhtymähallitus Hyväksyntä

2 Sisällysluettelo 1 Teoriataustaa onnistuneelle projektinhallinnalle Itä-Savon sairaanhoitopiirissä toteutettavat projektityypit Kuntayhtymän oma projekti kehittämisprojekti Tuote-/palvelukehitysprojekti yhteistyötahojen kanssa Tutkimusprojekti useamman sidosryhmän kanssa (yhteistyöprojekti) Projektin käytännön toteutus Isshp:ssä Projektin esiselvitys Projektiorganisaatio Projektisuunnitelman laadinta Projektin asettaminen Projektin toteutus, valvonta ja raportointi Projektin talous Projektin päättäminen... 9

3 Sisäinen ohje 1 1 Teoriataustaa onnistuneelle projektinhallinnalle Projekti on kertaluontoinen (sillä on alku ja loppu), tavoitteeltaan selkeästi määritelty ja aikataulutettu tehtäväkokonaisuus, jolla on ennalta määrätyt resurssit ja jonka toteuttamisesta vastaa erikseen sitä varten perustettu projektiorganisaatio. Projektin kertaluontoisuudesta johtuen, sillä ei tulisi toteuttaa organisaation perustoimintaa. Sen sijaan tehokkaalla projektihallinnalla varmistetaan, että projektissa kehitetyt toimintamallit/tuotokset saadaan osaksi perustoimintaa, jolloin projekti tekee itsensä tarpeettomaksi. Huolellinen suunnittelu on perusta projektin onnistumiselle. Ennen suunnitteluvaihetta on syytä tehdä esiselvitys, jolla varmistetaan onko projektille todellista tarvetta ja perustetta. Myös projektin rajaus on tarpeen tehdä jo esiselvitysvaiheessa. Suunnitteluun alkuvaiheessa on tarpeen ottaa mukaan myös hyödynsaajat, millä varmistetaan, että tulokset saadaan projektin päätyttyä varmemmin jalkautettua osaksi perustoimintaa. Projektin alkuvaiheessa tulee laatia projektisuunnitelma, jota käytetään projektin johtamisen työkaluna. Siinä määritellään projektin päämäärät ja periaatteet sekä toteutusmalli. Suunnitteluvaiheessa projektille tulee asettaa selkeät, realistiset ja mitattavat tavoitteet. Pidempikestoinen projekti on syytä vaiheistaa, jotta etenemisen seuranta helpottuu. Myös aikataulu on suunniteltava realistiseksi ja siinä on huomioitava tulosten kestävyyden kannalta kaikki työvaiheet - mukaan lukien koulutus ja käyttöönoton aikaiset tarvittavat tukitoimet. Projektisuunnitelma sisältää myös projektin kustannusarvioin ja rahoitussuunnitelman; kattaen koko projektinaikaiset kulut tuloslaskelman (henkilöstö, tarvike, palvelun ostot, muut kulut) mukaisesti. Useamman vuoden ajalle ajoittuvan projektin kokonaiskustannusten lisäksi on tarpeen tehdä myös lyhyemmän aikavälin arviot, esimerkiksi vuositasolla. Näin ollen projektin kustannukset on otettava huomioon vuotuisessa talousarviosuunnittelussa. Riskien kartoitus on osa projektisuunnitelmaa. Projektin onnistumisen riskit on arvioitava koko ajan projektin etenemisen myötä. Projektista tulee luoda arvioiva, oppiva prosessi: suunnitelmia on muutettava, jos huomataan, että alkuperäinen suunnitelma ei johdakaan

4 Sisäinen ohje 2 projektin tavoitteiden toteutumiseen. Projektin aikana on syytä koko ajan arvioida sen tarkoituksenmukaisuutta, toteutettavuutta, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tulosten kestävyyttä. Projektilla on erillinen projektiorganisaatio projektia hallinnoimassa. Projektin koosta riippuen perustetaan ohjausryhmä ja projektiryhmä sekä tarvittaessa asiantuntijoista koostuvat pienryhmät käytännön toteutuksen suunnitteluun. Projektin kokonaisvastuu kuuluu projektiin nimetylle projektipäällikölle. Hän vastaa projektin toteuttamisesta projektisuunnitelman nähden ja koordinoi projektin etenemistä. Projektipäällikkö on vastuussa projektin talousarvion toteutumisesta ja seurannasta, dokumentoinnista, raportoinnista, viestinnästä sekä kokousten koollekutsumisesta ja kokoustoiminnan organisoinnista. Projektin onnistumiselle on oleellista kaikkien sidosryhmien sitoutuminen projektityöhön. Osallistujien tulee olla tietoisia projektin tarkoituksesta, tavoitteista, aikataulusta, resursseista ja etenemisestä. Osallistujien on myös sitouduttava työtehtäviin, kokouskäytäntöihin sekä projektin vaiheiden, tulosten ja suunnitelman kriittiseen arviointiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Projektin päättyessä tulee projektipäällikön laatia loppuraportti, jonka ohjausryhmä hyväksyy. Loppuraporttiin tulee arvioida projektin onnistumista ja tulosten toteutumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Myös toteutuneet kustannukset arvioidaan suhteessa asetettuun kustannusarvioon. Lisäksi projektin loppuraporttiin tulee kirjata mahdolliset jatko- ja kehittämistoimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tulosten jalkautuminen ja vastuun siirto projektiorganisaatiolta linjaorganisaatiolle. Loppuraportti tulee toimittaa tiedoksi projektin vastuutahoille, rahoittajille, sidosryhmille ja tarvittaessa myös päättäville toimielimille. Projektin päätöspalaverissa tulee sopia seurannasta esimerkiksi vuoden päähän, jolloin arvioidaan onko projektin tarkoitus toteutunut ja tavoitteet saatu juurrutettua osaksi toimintaa. Seurannan toteuttamisesta vastuu jää linjaorganisaation johdolle, koska projektiorganisaatio on jo siinä vaiheessa purkautunut. Käytetyt lähteet: Peli Risto, Projektihallinnan käsikirja (2011) Ruuska Kai, Terveydenhuollon projektinhallinta, Mallit, työkalu, ihmiset (2006) Paul, Ideasta projektiksi (2007)

5 Sisäinen ohje 3 2 Itä-Savon sairaanhoitopiirissä toteutettavat projektityypit 2.1 Kuntayhtymän oma projekti kehittämisprojekti Projekti on kuntayhtymän itsenäisesti hallinnoima ja toteuttama toimintojen, palveluiden ja/tai tuotteiden kehittämisprojekti. Rahoitus järjestetään pääsääntöisesti itse ja projektiin osallistuvat ovat Isshp:n palveluksessa. Projektin tavoitteena on saada aikaan johtamisen ja toimintojen tehostumista, kuten organisaation uudistamista ja toiminnan järkeistämistä sekä uusien työtapojen ja välineiden käyttöönottoa. Organisaation sisäisissä projekteissa suunnitelma, kokouskäytännöt, dokumentaatio ja kustannusten seuranta toteutetaan tämän sisäisen ohjeen mukaisesti. 2.2 Tuote-/palvelukehitysprojekti yhteistyötahojen kanssa Projektin sisältönä on rajatun investoinnin/palvelun/tuotekehityksen toteuttaminen, esimerkiksi tietojärjestelmäprojekti. Osallistujina voi olla myös organisaation ulkopuolisia sidosryhmiä (esim. toimittajia). Myös rahoitukseen voi osallistua ulkopuolinen taho (esim. THL). Tuote-/palvelukehitysprojektissa on usein erityispiirteenä tavoitteen, aikataulun ja kustannusten määrittelemisen ja täsmentymisen vaikeus. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota kustannuksiin ja aikataulun pitämiseen. Ohjattavuutta voidaan parantaa vaiheistamalla kehitystyö ja pitämällä säännöllisesti suunnittelukatselmuksia jatkopäätösten tekemiseksi. Joskus on jopa keskeytettävä projekti, jos tavoitteiden saavuttaminen on epärealistista tai vaatii liiallisia resursseja. Jos projektiin osallistuu ulkopuolinen rahoittaja, niin dokumentaatio (esim. projektisuunnitelma) ja kustannusten toteutumisen seuranta (esim. tuntilistat) toteutetaan usein rahoittajan mallin mukaisesti. Jos yhteistyötahona on toimittaja, niin dokumentaatio voidaan toteuttaa yhteistyönä toimittajan mallin mukaisesti. On kuitenkin huomioitava, että tämän ohjeen sisällölliset vaatimukset toteutuvat myös toimittajan mallissa. 2.3 Tutkimusprojekti useamman sidosryhmän kanssa (yhteistyöprojekti) Tutkimusprojektit käynnistyvät yleensä usean sidosryhmän kanssa ja tähtäävät useiden vuosien päästä saatavaan hyötyyn. Tavoitteet ovat tutkimuksellisia ja yhteistyötahoina

6 Sisäinen ohje 4 tutkimuslaitokset ja oppilaitokset. Tutkimusprojekti saa useimmiten myös ulkopuolista rahoitusta, jolloin dokumentaatio ja kustannusten seuranta toteutetaan rahoittajan mallin mukaisesti. 3 Projektin käytännön toteutus Isshp:ssä 3.1 Projektin esiselvitys Esiselvitykseen tulee osallistua sen yksikön, jonka hyödyksi projekti aiotaan toteuttaa. Esiselvitys ei ole välttämättä tarpeen pienissä projekteissa. Sen avulla arvioidaan projektin tarpeellisuus ja rahoituskanavat sekä mahdollisten yhteistyökumppanien ja organisaation sisäisten asiantuntijoiden osallistuminen. Esiselvitysvaiheessa kuvataan projektia valmisteleva työsuunnitelma, tarvittavat resurssit, yhteistyötahot, kustannukset ja rahoitus. Siitä tehdään kirjallinen dokumentti, joka toimii päätöksenteon tukena. Isommissa projekteissa käynnistämisestä päättää asianomaisen tulosyksikön tulosalueen johtoryhmä tai kuntayhtymähallitus riippuen projektin suuruudesta. Projektin käynnistämisestä tehdään kustannuksista riippuen joko kuntayhtymähallituksen päätös tai viranhaltijapäätös kuntayhtymän talousarviossa tai käyttösuunnitelmassa määriteltyjen eurorajojen puitteissa. Myös projektiin osallistuvista henkilöistä tulee tehdä vastaavat päätökset, varsinkin jos rahoitukseen osallistuu shp:n ulkopuolinen taho. Projektihenkilöitä koskevat päätökset tulee toimittaa henkilöstötoimiston tietoon. Kuntayhtymän projektien on perustuttava voimassaolevaan sairaanhoitopiirin strategiaan ja tarve on otettava esiin talousarviolaadinnan yhteydessä. 3.2 Projektiorganisaatio Projektin koosta riippuen sille tulee perustaa erillinen organisaatio, jossa osapuolten roolit ja vastuut on selkeästi määritelty. Kuntayhtymän hallinnoimille projekteille nimetään projektin vastuuhenkilö. Jos projekti saa ulkopuolista rahoitusta, tulee vastuuhenkilöllä olla

7 Sisäinen ohje 5 hallintosäännön mukainen nimenkirjoitusoikeus. Projektin vastuuhenkilön ei tarvitse olla sama henkilö kuin projektipäällikkö. Ohjausryhmä koostuu projektin tärkeimmistä rahoittaja- ja sidosryhmistä sekä mahdollisista asiantuntijoista. Ohjausryhmä ohjaa projektin toteutumista projektisuunnitelman mukaisesti. Sen tehtävänä on valvoa projektin etenemistä ja laatua sekä hyväksyä projektin lopputulokset. Projektipäälliköllä on kokonaisvastuu projektin toimeenpanosta. Hän toimii projektin johtajana. Hän vastaa dokumentaatiosta, projektin suunnittelusta, toteutuksen etenemisestä, aikataulusta, seurannasta ja taloudesta. Hän kokoaa projektiryhmän ja ohjaa sen toimintaa. Projektipäällikkö vastaa projektin talousarvion toteutumisesta ja tilitysten hoitamisesta ajallaan. Projektin taloushallintoon liittyvät asiat (kuten laskujen tiliöinti, tilitykset, maksatushakemukset ja kustannusseuranta) hoidetaan keskitetysti taloushallinnon nimeämän henkilön kanssa. Samoin kuin henkilöstöhallintoon liittyvät tuntikirjausasiat hoidetaan keskitetysti henkilöstöhallinnon nimeämän henkilön kanssa. Projektipäällikkö huolehtii siitä, että projektilla on käytössä tarvittava erittelykoodi. Projektiryhmä on projektin vastuullinen toteuttajataho ja on yleensä Isshp:n sisäinen työryhmä. Projektiryhmään nimetyt henkilöt toimivat alansa asiantuntijoina. He huolehtivat projektipäällikön antamien tehtävien suorittamisesta projektisuunnitelman mukaisesti. Projektiryhmään voi kuulua myös ulkopuolisia henkilöitä projektin luonteesta riippuen. Projektiin osallistuvien tulee kirjata projektille toteutetut tunnit projektista riippuen joko Hankesalkkuun (Isshp:n sisäiset projektit) tai ulkopuolista rahoitusta saavissa projekteissa rahoittajan mallin mukaisesti. 3.3 Projektisuunnitelman laadinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ei ole sovittu yhtenäisen projektisuunnitelmapohjan käytöstä. Suunnitelma on usein toteutettu joko rahoittajan tai toimittajan mallilla. Suunnitelman rakenteesta riippumatta sisältöön tulee kuvata seuraavat asiat:

8 Sisäinen ohje 6 1. Projektin lyhyt yhteenveto Suunnitelman alkuun kuvataan tiivis yhteenveto lähtökohdasta, projektin tarpeista, tavoitteista ja toteutusmallista. 2. Projektin tausta ja tarve Taustakuvaukseen kuvataan lähtökohtatilanne ja kehitystarve, ts. mitä projektilla pyritään parantamaan. Lisäksi on tarpeen kuvata projektin liittyminen/kiinnittyminen olemassa olevaan sairaanhoitopiirin strategiaan. 3. Projektin hyödynsaajat ja sidosryhmät Suunnitelmaan kirjataan projektin lopulliset (esim. väestö) ja välittömät hyödynsaajat (työntekijöiden) ja mahdolliset muut sidosryhmät (yhteistyökumppanit) ja heidän roolinsa. 4. Tavoitteet ja niiden seuranta sekä mahdolliset tuotokset Suunnitelmaan on kirjattava projektin tavoitteet, mittarit ja seurantamenettelyt. Hyvä tavoite on selkeä, konkreettinen, realistinen ja mitattavissa oleva. Alkuperäiset tavoitteet voivat tarkentua/muuttua projektin edetessä, mutta arvioinnissa ne on kuitenkin huomioitava. Suunnitelmaan kirjataan myös projektin konkreettiset tuotokset/tulokset sekä laadullisesti että määrällisesti, jos mahdollista. 5. Projektin toteutusmalli ja työsuunnitelma Projektisuunnitelmaan kirjataan esiselvityksen alustavan toteutusmallin tarkennettu versio. Toimintamallissa kuvataan toteutuksen kannalta tärkeät toimintatavat ja mahdollinen vaiheistus. Työsuunnitelma tarkentaa toteutusmallia ja siinä kuvataan tärkeimmät konkreettiset toimenpiteet ja niiden ajoittuminen.

9 Sisäinen ohje 7 6. Panokset, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Panokset kuvaavat projektin resursseja ja voimavaroja, jotka koostuvat mm. henkilötyöstä, materiaalista, laitteista, matkoista, ostopalvelusta tai muista hankinnoista. Tarvittavien resurssien pohjalta lasketaan projektille aiheutuvat kustannukset sekä kokonaiskustannuksena että pidemmissä projekteissa vuositasolle vaiheistettuna. Kustannusarvion pohjalta laaditaan rahoitussuunnitelma ja ulkopuolista rahoitusta haettaessa täytetään myös mahdolliset rahoitushakemukset. Rahoitussuunnitelmassa tulee näkyä selkeästi omavastuu osuus ja ulkopuolisen rahoittajan osuus - jaottelussa käytettävä Isshp:n taloustoimiston ohjaamaa mallipohjaa. 7. Organisaatio ja johtaminen Projektisuunnitelmaan tulee kuvata projektin organisaatio- ja johtamismalli; johto-./ohjausryhmä, toteutuksesta vastaavat tahot (projektipäällikkö ja projektiryhmä/pienryhmät) ja yhteistyökumppanit sekä kaikkien toimijoiden tehtävät ja vastuut. Tehtäväkuvaukset voi laittaa projektisuunnitelman liitteeksi. Myös kokouskäytännöt (organisoituminen, ajankohdat, säännöllisyys, asialista - ja muistiokäytännöt sekä niiden tallentaminen, lähettäminen) on tarpeen kirjata suunnitelmaan. 8. Riskit Riskianalyysissä tulee käsitellä sekä sisäiset että ulkoiset riskit ja miettiä niiden todennäköisyys, vaikuttavuus sekä tarvittavat toimenpiteet niiden ehkäisemiksi. Riskit ovat muuttuvia ja niitä on arvioitava pitkin projektia. 9. Seuranta, arviointi ja raportointi Suunnitelmaan on kirjattava projektin seuranta- ja raportointimenetelmät sekä laadittava niille aikataulutus. Myös lopullinen projektin arviointimenettely on kuvailtava jo suunnitelmassa. 10. Tiedotus ja viestintä Projektin koosta, tarkoituksesta ja yhteistyötahoista riippuen tulee liittää myös viestintäsuunnitelma, jossa kuvataan menettelytavat projektin tulosten

10 Sisäinen ohje 8 julkaisemisesta ja mahdollisesta muusta toteutuksen ja tulosten kannalta merkityksellisestä tiedottamisesta. 3.4 Projektin asettaminen Projektin asettaminen toteutetaan Isshp:ssä projektin kokonaiskustannusarvion mukaan edellä kohdassa 3.1 määriteltyjen rajojen puitteissa. Päätöksessä tulee näkyä projektin kokonaiskustannukset ja projektin kesto. Kuntayhtymän hallinnoiman projektin asettaa kohdassa 3.1 määritellyt toimijat siinä määritellyin rajoituksin sen jälkeen kun projektin esiselvitys on tehty ja mahdollinen rahoituspäätös saatu. Projektin asettamisvaiheessa sille annetaan myös erittelykoodi talouden seurannan helpottamiseksi. 3.5 Projektin toteutus, valvonta ja raportointi Projekti toteutetaan projektipäällikön johdolla projektisuunnitelman mukaisesti. Merkittävistä muutoksista on neuvoteltava ja päätettävä ohjausryhmässä. Isshp:ssä on käytössä projektinhallinnassa Hankesalkku -niminen sovellus projektin resurssien seurantaan. Jos projekti on organisaation sisäinen, niin tuntikirjaukset toteutetaan Hankesalkun avulla. Ulkopuolista rahoitusta saavissa projekteissa dokumentaatio toteutetaan rahoittajan mallin mukaisesti. Projektin ensisijainen valvonta kuuluu projektin ohjausryhmälle ja projektin asettajalle. Ulkopuolista rahoitusta saavissa projekteissa valvontaa toteuttavat myös projektin vastuuhenkilö ja rahoittaja. Projektipäällikkö ja ohjausryhmä vastaavat raporttien laadinnasta. Raportointi suoritetaan rahoittajan edellyttämän aikataulun mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa kuntayhtymän toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Projektin loppuraportti laaditaan asettamispäätöksessä tai rahoitussopimuksessa annettuun päivämäärään mennessä. Loppuraportin laatii projektipäällikkö ja se hyväksytetään projektin ohjausryhmässä. Loppuraportissa arvioidaan projektin kulkua projektisuunnitelmaan ja asetettuihin tavoitteisiin nähden. Raporttiin tulee kirjata myös projektin jälkeisestä seurannasta. Projektin tulokset ja raportti saatetaan myös projektin asettajan tietoon.

11 Sisäinen ohje Projektin talous Projektin talouteen sovelletaan rahoittajan sekä kuntayhtymän yleisiä kirjapidossa ja muussa laskentatoimessa annettavia säännöksiä, ohjeita ja periaatteita. Näitä ovat mm. kuntalaki, julkisista hankinnoista annettu laki, hallintosääntö sekä muut mahdolliset kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Projektipäällikkö vastaa projektin toiminnasta ja taloudesta sekä huolehtii kuntayhtymän hankintaohjeiden noudattamisesta. Projektin kirjanpito eriytetään kuntayhtymän muusta kirjanpidosta erillisellä projektin erittelykoodilla. Menot ja tulot kirjataan suoriteperusteisesti, jolloin useamman vuoden projektissa jaksotukset ovat tarpeen. Kirjanpitoa ohjaa lomake Projektit/tutkimus- ja kehittämishankkeet (SKS nro 424). Kulut jaotellaan tuloslaskelmakaavan mukaisesti: henkilöstökulut (palkat ja sivukulut), materiaalikulut, palvelujen ostot, matkakulut ja muut kulut. Palkat ja laskut maksetaan kuntayhtymän maksuliikenteen kautta palkanlaskenta- ja ostoreskontrajärjestelmiä hyväksikäyttäen. Tulot ja avustukset ohjataan kuntayhtymän yleiselle pankkitilille, erillisiä tilejä ei avata. Projektin alkuperäiset tositteet säilytetään kuntayhtymän muun kirjapitoaineiston yhteydessä vähintään 10 vuotta viimeisestä maksatuksesta lähtien. 3.7 Projektin päättäminen Projektipäällikkö esittelee projektin loppuraportin ja tulokset ohjausryhmässä. Projektin ohjausryhmän päättökokouksessa arvioidaan projektin tulokset /saavutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja käytetyt kustannukset suhteessa kustannusarvioon. Ohjausryhmä päättää myös jatkotoimenpiteistä, joiden tarkoituksena projektin tulosten käyttöönoton varmistaminen ja edelleen kehittäminen. Vastuu siirtyy projektiorganisaatiolta perusorganisaatiolle. Projektin päättämisestä ilmoitetaan kaikille sidosryhmille ja toimielimille ja tarvittaessa myös julkisuuteen.

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA 1 PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA Projektiohjeita sovelletaan kaikkiin sellaisiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin, joiden toteuttamisesta vastaa sitä varten erikseen perustettu organisaatio ja joille

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen Maksatus Lump sum -hankkeissa Aila Jumppanen Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset ja seurantaraportit tehdään EURA:ssa hankepäätöksen mukaisessa aikataulussa. Maksatuskaudet 1-2 ja palautuspäivät on mainittu

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOSUUNNITELMA Tavoitteet: Ymmärtää tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja rakenne. Tutustua tasa-arvosuunnitelman laatimisprosessiin. Sisältö: Tasa-arvosuunnittelun

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tutkimusohjelmat, Tekesin rahoituksen hakeminen, raportointi ja kustannustilitykset Sisältö 1. Tekesin rahoituksen hakeminen tutkimusohjelman alku jaksohakemus ohjelman

Lisätiedot

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi Aikataulut Aikuiskoulutus 24 kk-hankkeet: interim report 31.10.2016 Tarkistathan oman hankkeen aikataulut vielä rahoitussopimuksesta Yleistä väliraportista

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy

Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Päivi Kähönen-Anttila Vanhempi projektipäällikkö Projektitoiminnan kehittämisen asiantuntija paivi.kahonen@pasaati.com 15,5 v Nokia, 4 v Pasaati Oy Ohjausryhmän

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ohje

Sisäisen valvonnan ohje Sisäisen valvonnan ohje Kuntayhtymähallitus 15.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE 3 1.2 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3 1.2 Kuntayhtymän valvonnan

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi Aikataulut Ammatillinen koulutus 24 kk interim report 31.10.2015 36 kk interim report 31.12.2015 Korkeakoulutus 36 kk interim report 31.12.2015 Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Messuavustukset Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta

Messuavustukset Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Messuavustukset Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Rahoitusehdot: Yritysten de minimis -avustus 5.5.2017 DM 1817791 v.2 Copyright Tekes Mitä asioita otettava huomioon heti projektin alussa

Lisätiedot

Talousteemaryhmän väliraportti

Talousteemaryhmän väliraportti Talousteemaryhmän väliraportti 23.2.2017 28.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 1 Teemaryhmän tehtävät, tekijät ja aikataulu Tehtävä 1 Seurata ja tukea valtakunnallisen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä:

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä: 21.9.2016 SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Esiselvitystä valmisteleva tr A. Järjestäytyminen ja valmisteluprosessi sekä toimintaympäristö Varmistaa ryhmän toiminnan käynnistyminen, riittävä vuorovaikutus ja viestintä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009 Liite 2 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009 Sivu 1 / 6 Sivu 2 / 6 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PALVELUSOPIMUS VUODELLE

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA ICT Standard Forum PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN PERUSTIEDOT

PROJEKTISUUNNITELMA ICT Standard Forum PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN PERUSTIEDOT PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi: Hankkeen omistajat Pääkaupunkiseudun seurakuntien Seppo Simola, Urpu Sarlin, Pauli Juusela viestintäyhteistyö Hankepäällikkö Seppo Simola Projektin

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Rahoituksen seuranta - ohje. Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset

Rahoituksen seuranta - ohje. Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset Rahoituksen seuranta - ohje Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset 1.12.2016 1 Sisällys 1. Katelaskelma... 1 2. Rahoituksen toteumalaskelma... 3 3. Tutkimusten muu talouden raportointi... 4 2 1. Katelaskelma

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku Esityksen sisältö Palkkakustannusten jako nykytilanne ja kehittämissuunnitelmat Kustannusten kohdentamismalli tilanne

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot