Ammatillinen opettajakorkeakoulu. AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillinen opettajakorkeakoulu. AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja 2011-2012"

Transkriptio

1 Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE OPETTAJAN OSAAMINEN OPINTOJEN TAVOITTEENA Oppimisen ohjaaminen Toimintaympäristöjen kehittäminen Yhteistyö ja vuorovaikutus Jatkuva oppiminen OPISKELUTAVAT JA ARVIOINTI Oppimisen ja osaamisen arviointi Hyväksilukeminen AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN OPINNOT Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006) Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006) Valinnaiset opinnot 5 op Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006) Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006) Opettajan toimintaympäristö 5 op (APTA3006) Tutkiva ja kehittävä opettajuus 6 op (APTA4006) Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Oppiminen ja elämänkulku 5 op (APOK1006) Oppiminen, ohjaus ja arviointi 8 op (APOA2006) Opetusharjoittelu 10 op (APOHW106)...53 LIITE 1. SEMINAARIEN AJANKOHDAT...65 LIITE 2. OPINTOJEN OLETETTU AJOITTUMINEN...67 LIITE 3. OPINTOJEN PÄÄTTÄMINEN...68 LIITE 4. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN HOPSISSA...70 LIITE 5. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPPIMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI -OPINTOJAKSOLLA...72 LIITE 6. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPETUSHARJOITTELUSSA...81

3 1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi on se osa ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opasta, josta selviävät keskeiset opettajaopintoja koskevat asiat. Käsikirjan tärkein tavoite on auttaa ja tukea Sinua opintojesi suunnittelussa ja opettajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan asetuksen (357/2003) mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon ammattien ja työelämän kehittyminen. Jokainen maamme viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta on omassa oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassaan tulkinnut näitä asetuksen tavoitteita omalla tavallaan. Tästä käsikirjasta ja opetussuunnitelman perusteista löydät meidän tulkintamme. Euroopan Unionissa on hahmoteltu koko Unionia koskevia opettajan yleisiä osaamisalueita. Niiden mukaan opettajalla tulee olla valmiudet: 1) toimia informaation, teknologian ja tiedon kanssa, 2) työskennellä muiden ihmisten opiskelijoiden, kollegoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ja 3) toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa määritetyt opettajan osaamisalueet, jotka ovat opetussuunnitelman perustana, ovat näiden tavoitteiden mukaisia. Osaamisalueiden kuvaukset löydät seuraavasta luvusta. Lukuvuoden koko opinto-opas on sähköisessä muodossa osoitteessa Sieltä löydät ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelman perusteet, ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaa koskevia perustietoja, opintojen pelisäännöt, opintotukeen ja opintososiaalisiin etuihin liittyvät asiat sekä tiedot opiskeluasi tukevista palveluista. Tässä käsikirjassa kuvataan opettajankoulutuksen opintokokonaisuudet ja niihin sisältyvät opintojaksot. Kaikista opintojaksoista on kuvattu osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt, arviointiaineistot, arviointikriteerit ja arviointiasteikko. Käsikirjassa on myös oppimistehtävät lukuun ottamatta pelkästään verkossa toteutettavia opintojaksoja. Niiden osalta saat oppimistehtävät ja opiskelumateriaalin aloittaessasi verkko-opinnot. Käsikirjasta löydät lisäksi opintojesi aikataulut. 2

4 2. OPETTAJAN OSAAMINEN OPINTOJEN TAVOITTEENA Tässä käsikirjassa kuvattu opettajankoulutus perustuu ammatillisen opettajan osaamisen määrittelyyn. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan osaaminen on määritetty neljäksi osaamisalueeksi: oppimisen ohjaaminen toimintaympäristöjen kehittäminen yhteistyö ja vuorovaikutus jatkuva oppiminen KUVIO 1. Opettajan osaamisalueet Opettajalta vaadittavaa keskeistä osaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu osaamisalueisiin ja niistä johdettuihin osaamisiin. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja arviointi perustuvat opintojaksojen osaamiskuvauksiin. 2.1 Oppimisen ohjaaminen Opettajan työn keskeistä osaamista on perinteisesti ollut oppimisen ohjaaminen. Aiemmin puhuttiin opetustaidosta ja opettajan tehtävä rajoittui opettamiseen, jolla ymmärrettiin tietojen ja taitojen siirtämistä oppijaan. Lisääntyvä tutkimustieto ja sen myötä muuttuvat käsitykset oppimisesta ja oppivasta ihmisestä ovat muuttaneet perinteistä käsitystä opettajan roolista. Myös uudet oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen laajentavat perinteistä näkemystä opettajan työstä. 3

5 Keskeinen ilmiö opetus- ja ohjaustyön taustalla on oppiminen. Laadukas opetus- ja ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa rakentajana. Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Opettajan tekemät käytännön ratkaisut ohjaustilanteissa voivat olla sattumanvaraisia tai toiminta voi olla teoreettisesti hallittua. Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on opettajan keskeistä osaamista. Opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden oppimistarpeisiin sekä kykyä sopeuttaa ohjaustoiminta resurssien sallimiin puitteisiin. Aikaisemmin opettajan keskeisenä tehtävänä ja hyvänä ammattikäytäntönä nähtiin valmiin opetussuunnitelman tinkimätön ja kyseenalaistamaton toimeenpano. Nykyinen opetussuunnitelma-ajattelu sen sijaan edellyttää opettajalta taitoa ja tahtoa jatkuvasti kehittää opetussuunnitelmaa niiden tilannevaatimusten mukaan, joissa kulloinkin toimitaan. Oppimisympäristöjen ja -tilanteiden suunnittelussa vaaditaan siten tilanneherkkyyttä, luovuutta ja joustavuutta. Oppimisen ohjaaminen sisältää siten ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, jota opinnoissa edistetään ja arvioidaan: oppimisteoriaosaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista koskevista oppimisteoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista, oppijaosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa ottaa huomioon oppimisensa ja muiden lähtökohtiensa suhteen erilaiset oppijat opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa, opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa suunnitella opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja sekä taitoa ohjata ja arvioida oppimista, kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä niin, että hän ottaa huomioon koulutuksen toimintaympäristön muutokset ja opiskelijoiden oppimisedellytykset. 2.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen Oppimisen ohjaamisen ohella opettajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovatkin selvästi nousseet opetus- ja ohjausosaamisen rinnalle opettajan työhön liittyvänä käytännöllisenä osaamisena. 4

6 Opettaja on ensinnäkin oman oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta opettajalta yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. Opetussuunnitelmatyö, oppilaitosten laatutyö ja erilaisten projektien ja hankkeiden valmisteluun ja toteuttamisen osallistuminen ovat esimerkkejä sellaisista toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Opettajuuteen liittyy täten myös vahva sisäisen yrittäjyyden näkökulma ja vaatimus laatu- ja taloustietoisuudesta. Oppilaitoksen ja sen opettajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista paikallisen ja alueellisen työelämän kanssa. Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä alueellisesti edellyttää sekä kehittämistaitoja että monissa tapauksissa koulutuksen järjestäjien ja opettajien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Globaalin markkinatalouden kehitys sekä ilmaston muutos ovat keskeisiä ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia toiminnan ehtoja muokkaavia ja muuttavia tekijöitä. Kestävän kehityksen reunaehtojen tuntemus niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen ovat olennaisia osaamisvaatimuksia opettajan työssä. Kehittämistyön edellytyksenä opettajalta vaaditaan oman ammattialan sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa. Työelämäyhteistyön ja työpaikkojen tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi ammatillista oppimista myös menetelmällisiä ratkaisuja joudutaan jatkuvasti kehittämään. Mielekkäiden pedagogisten ratkaisujen kehittämisen edellytyksenä on opetusalan riittävä sisällöllinen tuntemus. Laajimmillaan opettajan toiminta tapahtuu aina tietyssä yhteiskunnallis-historiallisessa ympäristössä. Opettaja voi vaikuttaa tulevan työelämän ja yhteiskunnan luonteeseen osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opettajan työ on siten luonteeltaan eettistä: opettajien toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä niiden erilaisia asioita koskevien valintojen kautta, joita jokainen opettaja jatkuvasti työssään tekee. Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa organisaationsa ja työyhteisönsä toimintaan ja toiminnan perusteisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin, ja b) yhteisönsä, esim. oppilaitoksensa tai koulutusyksikkönsä, toimintaa suhteessa sille oleellisten toimintaympäristöjen (ammattien, työelämän, alueiden, yhteiskunnan) muutokseen kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla, oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa tietoisuutta oman ammattialan tiedollisesta, menetelmällisestä ja työnjaollisesta kehittymisestä, sekä opetettavaan ilmiöön liittyvän sisällön riittävää hallintaa suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin, kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opettajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää oman alansa työelämää alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. 5

7 2.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnittelun ja toteuttamiseen tai erilaisiin työelämäyhteistyönä tapahtuviin kehittämishankkeisiin. Vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi esimerkiksi oppimisen ohjaamistilanteisiin. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita, työryhmiä yms. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat eri oppilaitosten ja työelämän edustajista. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien kohdalla tällaiset osaamisen vaatimukset ovat jo läsnä päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi työssä oppimisen ja jatkuvasti laajenevan projektitoiminnan takia. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin. Opettajan työ on aina ollut luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Sosiaalisuuden luonne on eri aikoina määrittynyt eri tavoin, mutta opetus- /oppimistilanteet ovat aina perustuneet ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on laadukkaan oppimisen ohjaamisen kulmakivi. Opettajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uudenlaisia vuorovaikutuksellisia ratkaisuja oppimisen ohjaamiseen. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen mahdollistaa erilaisten verkkopedagogisten ratkaisujen kehittämisen ja hyödyntämisen tukemaan ohjaus-/oppimisprosessia. Tällaisten uudenlaisten toimintamallien kehittäminen vaatii opettajalta viestintä- ja tietoteknisiä valmiuksia. Kansallinen tietostrategia edellyttää opettajilta tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen ja opetuskäytön taitojen osaamista. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opettajan tahtoa ja taitoa toimia erilaisissa yhteisyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita, vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä ja mielekkäällä tavalla verkko-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa toiminnassaan ja kykyä kehittää verkon käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. 6

8 2.4 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy muihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opettajuus on asiantuntijuutta, ja opettajan ammattitaitoon liittyykin näin määritettynä reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opettaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti omaa käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opettajan osaamiseen. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä jatkuvissa muutospaineissa. Itsereflektioon sisältyy myös ajatus yhteisöllisestä reflektiosta. Kommunikaatio on tällöin keskeinen väline, jonka avulla luodaan yhteistä ymmärrystä yhteisön työskentelyn ja kehittymisen reunaehdoista. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää myös tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Tiedon käyttöön liittyvät kysymykset sivuavat opettajan työn eettistä ulottuvuutta. Samoin kuin oppimisprosessien ja ympäristöjen suunnitteluun liittyy asioita, jotka heijastelevat opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä, myös tiedon käyttöön liittyy aina arvovalintoja. Ne tulevat esille opettajan omien tutkimus- ja kehittämiskohteiden valinnassa ja sitoutumisena hänen tärkeinä näkemiensä asioiden edistämiseen. Ne tulevat näkyviksi myös opettajan pyrkimyksissä vaikuttaa yhteisöönsä ja niihin toimintaympäristöihin, joissa opettaja kulloinkin toimii. Jatkuvan oppimisen pätevyysalue sisältää edelliseen perustuen ainakin kahdenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opettajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä käyttöteorian kehittymistä, sekä taitoa ja tahtoa käyttää tietoa oppimisen edistämiseksi reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi. 7

9 3. OPISKELUTAVAT JA ARVIOINTI Ammatillisen opettajankoulutuksen oppimisympäristö koostuu ammatillisen opettajakorkeakoulun lisäksi pääasiassa ammatillisen korkea-asteen tai toisen asteen koulutuksesta ja sitä ympäröivästä työelämästä, vertaisryhmistä ja verkkoympäristöstä. Opettajankoulutuksen keskeisiä työskentelymuotoja ovat seminaarit, koulutuspäivät, oppimispiirit sekä verkkotyöskentely. Seminaarit ovat ryhmäkohtaista ohjausta varten. Kokoaikaiset opiskelijat muodostavat omat ryhmänsä. Osa-aikaiset opiskelijat jakautuvat alueellisiin ryhmiin. Jokaista ryhmää ohjaa ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja. Seminaareissa tuetaan opintojaksoihin sisältyvien oppimistehtävien tekemistä sekä jaetaan opiskelijaryhmän kesken oppimistehtävien tuottamia kokemuksia ja niiden tuloksia. Oppimispiirit ovat seminaariryhmiä pienempiä opiskelijaryhmiä. Ne kokoontuvat ja pitävät yhteyttä seminaarien välillä jäsentensä keskenään sopimien toimintatapojen ja aikataulutusten mukaisesti. Oppimispiirien keskeisenä tehtävänä on yhteistoiminnallisesti työstää eri opintokokonaisuuksiin liittyviä oppimistehtäviä. Oppimispiirien työskentelyssä hyödynnetään Optima-verkko-opiskeluympäristön lisäksi Etherpad-muistiota, GoogleDocsia sekä Skypeä (ks. Oppimispiirit voivat käyttää työskentelyssään myös muita verkkotyökaluja keskinäisen sopimuksensa perusteella. Verkkotyöskentely ja -ohjaus toteutuvat pääasiassa ammatillisen opettajakorkeakoulun Optimaopiskeluympäristössä. Verkkotapaamisiin ja etäohjaukseen käytetään Adobe Connectia. Tämä edellyttää, että opiskelijoilla on käytössään tarvittava tietotekninen laitteisto (tietokone, jossa vähintään Windows xp-käyttöjärjestelmä tai Mac sekä laajakaistainen internetyhteys). Opiskelija voi opiskella joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Kokopäiväinen opiskelija on oikeutettu erilaisiin opintososiaalisiin etuuksiin. Kokopäiväinen opiskelu edellyttää sitä, että opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa siten, että opinnot suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä lukuvuodessa. Saadakseen kokopäiväiseen opiskeluun liittyvät opintososiaaliset etuisuudet opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma hyväksytään Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintotukilautakunnassa. 8

10 KUVIO 2. Opettajankoulutusprosessin eteneminen 9

11 3.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa oppimisen ohjaaminen ja arviointi on luonteeltaan kehittävää ja avointa opiskelijoiden ja kouluttajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua. Oppimisen ja osaamisen arviointi on osaamistavoitesuhteista: oppimisen ja osaamisen arviointi tapahtuu suhteessa eri opintojaksoille määritettyihin tavoitteisiin. Arviointi on myös kriteeriviitteistä: arviointipäätökset (hyväksytty / hylätty) tehdään opintojaksojen yhteydessä ilmaistuihin hyväksyttävän osaamisen kriteereihin perustuen. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää, että hyväksytyn osaamisen kriteerit täyttyvät. Edistyneen ja tavoiteltavan osaamisen kriteereiden kuvaamisella on haluttu osoittaa kehittyvän osaamisen laadullisia piirteitä pääasiassa yleisiin asiantuntijuuden kehittymisen luonnehdintoihin perustuen. Arviointi perustuu oppimistehtäviin, havainnointiin, keskusteluihin ja muihin laadullisiin aineistoihin, ja on siten luonteeltaan laadullista. Osaamistavoitteet toimivat myös oppimisen ohjaamisen lähtökohtana. Oppimisprosessin aikana annettava ohjaus, erilaiset palautteet ja muut arvioinnit perustuvat sekä määritettyihin osaamistavoitteisiin että opiskelijan omalle oppimiselleen asettamiin tavoitteisiin. Täten arvioinnin tavoitteena on olla kehittävää. Opiskelijoiden itsearvioinneilla on merkittävä rooli opintojen kaikissa vaiheissa. Jokaiseen oppimistehtävään liittyy myös itsearviointitehtävä. 3.2 Hyväksilukeminen Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelijalla on mahdollisuus hyväksilukea aiemmin hankkimaansa osaamista. Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi opettajankoulutusopintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja tunnistaminen. 10

12 KUVIO 3. Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Korvaaminen Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Opettajankoulutuksen opintojaksoista seuraavat voi hyväksilukea korvaamalla: orientoituminen kasvatustieteeseen koulutus ja yhteiskunta oppiminen ja elämänkulku opettajan toimintaympäristö Korvaavat opintosuoritukset on esitetty korvattavien opintojaksojen kuvausten yhteydessä. Sisällyttäminen Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Opettajankoulutuksen opinnoista valinnainen opintojakso on sellainen, johon opiskelija voi sisällyttää jonkin sellaisen vähintään viiden opintopisteen suorituksen, joka tukee hänen opettajankoulutukselle asettamiaan henkilökohtaisia tavoitteita. Opettajakorkeakoulu päättää opiskelijan esittämien opintojen sisällyttämiskelpoisuudesta. 11

13 Tunnistaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Opiskelija arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa opintojaksokuvausten yhteydessä esitetyllä tavalla. Opiskelijan esittämän aineiston perusteella opettajakorkeakoulu arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää hyväksiluvusta. Opettajankoulutusopinnoista seuraavat opintojaksot ovat osaamisen tunnistamisen avulla hyväksiluettavia: työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos opettajan toimintaympäristö tutkiva ja kehittävä opettajuus Ohjeet kaikkiin hyväksilukemismahdollisuuksiin on kuvattu eri opintojaksojen yhteydessä. Lomakkeet opintojen korvaamiseen, sisällyttämiseen ja tunnistamiseen löytyvät osoitteesta aokk.jamk.fi/lomakkeet. 12

14 4. AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN OPINNOT Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja asetuksen mukaan siihen sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja ammattipedagogisia opintoja opetusharjoittelua muita opintoja. Tämä opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Opinnot on jäsennetty kolmeen opintokokonaisuuteen, jotka perustuvat edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Opintokokonaisuudet ovat jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalueen osaamista edistetään näiden kolmen opintokokonaisuuden avulla. Asetuksen edellyttämät kasvatustieteelliset perusopinnot jakautuvat kaikkiin edellä mainittuihin kolmeen opintokokonaisuuteen. Ammattipedagogisia opintoja sisältyy toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuuteen ja oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuuteen. Opetusharjoittelu on osa oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuutta. Muut opinnot sisältyvät jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuteen. Opintojen rakenne ja sisällöt on johdettu aiemmin esitetyistä opettajan osaamisalueista. 13

15 KUVIO 4. Ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisalueet, opintokokonaisuudet ja opinto-jaksot 14

16 4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus kattaa koko opiskeluajan. Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelijalla on toiminnallisia ja käsitteellisiä välineitä käynnistää oman opettajuutensa kehittäminen ja ylläpitää oman osaamisensa kehittämistä jatkuvan oppimisen avulla. Opintokokonaisuudessa perehdytään kasvatustieteelliseen peruskäsitteistöön ja työstetään opettajankoulutuksen portfolio. Lisäksi opiskelijat laajentavat omaa osaamistaan haluamallaan tavalla valinnaisten opintojen muodossa. Opiskelija voi valita ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjonnassa olevan valinnaisen opintojakson tai etsiä muusta koulutustarjonnasta sellaisen koulutuskokonaisuuden, joka parhaiten palvelee hänen henkilökohtaisia oppimistavoitteitaan. Jatkuvaan oppimiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä toimintaympäristöjen kehittämisen että yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006) Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006) Valinnaiset opinnot 5 op Seuraavassa esitellään opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat. 15

17 4.1.1 Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006) Ammatillisen opettajankoulutuksen portfolioa koostetaan koko opiskelun ajan. Portfoliotyöskentelyyn kuuluu koko koulutusta koskevan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen opintojaksokohtaisten yksilöllisten ja ryhmäkohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen oppimispäiväkirjan kirjoittaminen kokoava itsearviointi portfolion kokoaminen edellisten pohjalta. Opettajaopinnot päättävä päättökeskustelu perustuu laatimaasi portfolioon. Aikaisemmin opitun arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistuvat opintojaksokohtaisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. KUVIO 5. Portfoliotyöskentelyn elementit 16

18 Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteista, sisällöistä sekä toteutustavoista ja -periaatteista. Hän kykenee asettamaan mielekkäitä tavoitteita omalle oppimiselleen suhteessa ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöjen kehittymiseen ja opettajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelija osaa ohjata omaa oppimistaan ja hän kykenee realistisesti arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan suhteessa opettajankoulutuksen tavoitteisiin ja omiin tavoitteisiinsa. Hän kykenee asettamaan itselleen ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita. Sisältö opettajankoulutuksen tavoitteet, sisällöt, opiskelu- ja arviointitavat ja opiskeluprosessin eteneminen henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu omaa oppimista ja osaamista koskeva itsearviointi koulutusta koskeva prosessi- ja päättöpalaute Arviointiaineisto henkilökohtainen opiskelusuunnitelma opintojaksokohtaiset opiskelusuunnitelmat ja itsearvioinnit ohjaus- ja arviointikeskustelut edellisten perusteella laadittu portfolio ja siihen sisältyvä kokoava itsearviointi päättökeskustelu Arviointikriteerit Portfoliotyöskentelyn tuottaman arviointiaineiston avulla arvioidaan ensisijaisesti kehittämisosaamista ja reflektio-osaamista. Arviointiaineiston perusteella arvioidaan myös yhteistyö- ja verkosto-osaamista ja vuorovaikutusosaamista. 17

19 APJM2006 Kehittämisosaaminen Reflektio-osaaminen Yhteistyö- ja verkostoosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Hyväksyttävä osaaminen määrittää mielekkäitä tavoitteita pedagogisen osaamisensa kehittämiseksi suunnittelee toimintaansa realistisesti ja toimii asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti tuottaa sisällöllisesti pätevän oppimisprosessiaan kuvaavan ja arvioivan portfolion arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja osaamistaan opettajan eri pätevyysalueiden suhteen määrittää tarkoituksenmukaisia jatkotavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen tekee yhteistyötä eri asianosaisten kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa laatimisessa osallistuu aktiivisesti oman ja opiskelijatovereidensa oppimisen arviointiin erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa kykenee myönteiseen vuorovaikutukseen opiskelijatovereidensa ja ohjaajiensa kanssa erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa TAULUKKO 1. Opintojakson APJM2006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Portfoliotyöskentely kestää koko opiskeluprosessin ajan. Se alkaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta ja päättyy kokoavaan itsearviointiin. Portfolio auttaa Sinua tunnistamaan omaa osaamistasi ja kehittymistäsi. Valikoi portfolioosi opiskelun kuluessa sellaista Sinulle merkityksellistä aineistoa, joka kertoo siitä mitä olet oppinut ja miten olet kehittynyt koulutuksen aikana ja mitä osaat koulutuksen päättyessä. Pidä aineiston valinnan keskeisinä kriteereinä koulutuksen tavoitteita ja henkilökohtaisia tavoitteitasi. Perustele valintasi. Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja osaamistasi portfolion kokoamisessa, sillä on tärkeää, että se on juuri Sinun näköisesi! 18

20 Oppimistehtävä: 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on portfoliotyöskentelyn ensimmäinen vaihe. HOPS on opiskelun sisältöjä ja muotoja koskeva suunnitelma siitä, miten opettajankoulutuksen tavoitteet voidaan kunkin opiskelijan osalta saavuttaa. HOPSin laatiminen ja sen ylläpitäminen perustuu jatkuvaan ja aktiiviseen oman oppimisen havainnointiin ja itsearviointiin (reflektointiin) suhteessa opettajankoulutuksen tavoitteisiin. HOPS jäsentää opintojen etenemistä. HOPSin ensimmäisenä tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tähänastiset ammatillisen kasvunsa polut: millaisia erilaisia ammatillisia ja koulutuksellisia vaiheita opiskelijalla on ollut elämänsä kuluessa ja miten hän niiden kautta on edennyt opettajankoulutukseen. Tämän ammatillisen kehittymisen alkukartoituksen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa analysoimaan mm. niitä asioita, joita hän jo elämänsä eri vaiheissa on oppinut ja löytämään opettajankoulutuksen kannalta keskeisiä uusia oppimisen haasteita. Opettajalle on tärkeää oppia tunnistamaan erilaisia ammatillisen kasvun vaiheita itsessään, jotta hän entistä selkeämmin oppisi näkemään ja tukemaan niitä omissa opiskelijoissaan. Toisena keskeisenä tavoitteena on liittää opettajankoulutus ja siihen liittyvät oppimistehtävät opiskelijan omaan opetustyöhön, työyhteisöön tai ammattialan kehittämistyöhön. Tällä tavoin koulutus saa todellista ja käytännöllistä vaikuttavuutta ympäröivässä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle on luonteenomaista dynaamisuus, ts. se tarkentuu ja muotoutuu koko ajan opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma palautetaan Optimaan ja sitä käsitellään ensimmäisen kerran orientaatioseminaarissa. Tämän jälkeen alustavaa HOPSia täydennetään jatkuvasti ja siihen tehdään tarpeellisia muutoksia opiskeluprosessin edetessä. Tehtävänäsi on laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää neljä osaa: 1. oma opiskeluorientaatio 2. sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet 3. opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset 4. konkreettinen opintojen ajoitussuunnitelma. 1. Oma opiskeluorientaatio Kuvaa omaa opiskeluorientaatiotasi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet kehittymiseni kannalta erityisen merkittäviä ja suuntaa antavia? mitkä ovat / ovat olleet motiivini opettajaksi ryhtymiselle? mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteet opettajana kehittymiselle? mitkä asiat ovat vahvuuksiani, mitkä kehittymishaasteitani opettajana? mitkä ovat odotukseni? 19

21 2. Sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet mitä olen itse valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi? miten arvioin koulutuksen työtapojen ja pitkälle viedyn itseohjautuvuuden sopivan minulle ja mitä se vaatii minulta? mitkä ovat valmiuteni verkkoympäristössä tapahtuvaan työskentelyyn? onko minulla oppimiseeni liittyviä pulmallisia asioita (esim. lukemiseen, kirjoittamiseen tai muuhun oppimiseen liittyvät vaikeudet), joista kouluttajani on hyvä olla tietoinen? onko minulla muita opiskeluun liittyviä erityisen tuen tarpeita (esim. elämäntilanteeseen tai fyysiseen tai psyykkiseen sairauteen liittyviä asioita)? 3. Opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset Perehdy käsikirjan alussa kuvattuihin osaamisalueisiin. Pohdi opiskelusuunnitelmasi, ensimmäisessä versiossa alustavasti sitä, mitä opettajan työn osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi mitä niistä jo osaat ja miten voit niissä kehittyä mitä sinun pitäisi vielä oppia Palaa näiden kysymysten pohdintaan vielä tarkemmin opinnot aloittavan orientaatioseminaarin jälkeen. Opintojaksojen suorittamista koskevaa HOPS-työskentelyä varten jokaisen opintojakson oppimistehtävään on kirjoitettu opiskelun suunnittelua koskeva osa. Jos Sinulla jo on se osaaminen, joka jonkin opintojakson tavoitteena on, voit hakea hyväksilukua opintojaksokuvauksen yhteydessä olevien ohjeiden mukaisesti. Ikkuna yrittäjyyskasvatukseen henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (Liite 4). 4. Opintojen ajoittuminen Tee alustava ajoitussuunnitelma opinnoillesi tutustuttuasi huolellisesti opintojen sisältöihin ja laajuuksiin. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laatiessasi on tärkeää miettiä, miten voit jakaa aikasi ja voimavarasi eri elämänalueiden kesken ja millaiseen opiskeluaikatauluun Sinun on mahdollista sitoutua. Ohjattua opiskeluaikaa on elokuusta 2011 alkaen kokopäiväisillä opiskelijoilla yksi lukuvuosi ja osa-aikaisilla kaksi lukuvuotta. Opinto-oikeus on kokopäiväisillä opiskelijoilla kaksi vuotta ja osa-aikaisilla kolme vuotta. Opiskelulle kannattaa laatia välitavoitteita ja opintojen edistymistä kannattaa arvioida säännöllisesti. Suunnitelmia ja aikataulutusta voi tarvittaessa muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni. Osa-aikaiseen opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja järjestelykysymyksiä. Koulutukseen sisältyy seminaaripäiviä. Lisäksi oppimistehtäviä työstetään oppimispiireissä ja verkkoympäristössä. Kaikki nämä edellyttävät Sinulta aktiivista osallistumista. 20

22 Erityisesti muussa kuin opettajan työssä toimivien on jo tässä vaiheessa tärkeä ryhtyä järjestämään itselleen aikaa opetusharjoittelua varten. Opettajan työssä toimivat suorittavat opetusharjoittelun omassa opetustyössään. Oppimistehtävä: 2. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjan avulla voit jatkuvasti täsmentää opiskelusuunnitelmasi tavoitteita ja tehdä havaintoja, joita itseohjautuvan oppimisen kehittyminen edellyttää. Oppimispäiväkirjaa on hyvä kirjoittaa koko opettajankoulutuksen ajan. Sen tavoitteena on syventää ymmärrystä niistä vaiheista, joiden kautta oma ammatillinen kehittyminen tapahtuu opettajankoulutuksen aikana. Päiväkirjan tarkoitus on ohjata omakohtaiseen, reflektiiviseen ajatteluun. Oppimispäiväkirja on keskeinen lähde, kun koulutuksessa työstetään kokoavaa itsearviointia ja portfoliota. Oppimispäiväkirjaan voit kirjata havaintojasi omista tavoitteistasi, opiskeluprosessistasi ja sen sisällöistä. Oppimistehtävien yhteydessä oppimispäiväkirja auttaa Sinua ymmärtämään omaa ajatteluasi. Päiväkirja toimii myös itsearvioinnin apuvälineenä. Oppimispäiväkirjaan voit vapaamuotoisesti kirjoittaa myös omista käsityksistäsi ammatillisesta osaamisesta, tiedosta, ihmisestä oppijana, oppimisesta ja opettajuudesta. Voit kirjata siihen myös havaintoja ja kokemuksia itsestäsi oppijana sekä siitä, miten huomaat ajattelusi ja tavoitteittesi muuttuvan opettajankoulutuksen kuluessa. Omien havaintojen ja kokemusten dokumentointia voi tehdä monella eri tavalla. Voit kirjoittaa, piirtää, valokuvata, tehdä käsite- ja miellekarttoja, käyttää hyväksesi sarjakuvia tai lehtileikkeitä tärkeintä on että löydät itsellesi sopivimman tavan ja muodon. Voit aloittaa oman oppimispäiväkirjasi työstämisen jo tänään! Oppimistehtävä: 3. Kokoava itsearviointi Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen tehtävä. Kun kirjoitat kokoavaa itsearviointia, arvioi osaamistasi opettajana suhteessa opettajan osaamisalueisiin: jatkuva oppiminen, toimintaympäristöjen kehittäminen, oppimisen ohjaaminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Pohdi, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan opettajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun osaamisen. Mitkä opettajan osaamisen alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi ja millä alueilla ovat suurimmat kehittymishaasteesi? Pohdi myös, oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai matkan varrella henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi asettamasi omat tavoitteesi. Hahmottele myös, miten aiot jatkossa kehittää itseäsi ja opettajuuttasi. Kirjoittaessasi kokoavaa itsearviointia käytä hyväksesi oppimistehtäviäsi, oppimispäiväkirjaasi ja muuta portfolioaineistoasi. 21

23 Oppimistehtävä: 4. Portfolion laatiminen päättökeskustelua varten Opintosi päätösvaiheessa käyt kouluttajasi kanssa päättökeskustelun, jossa portfoliollasi on keskeinen rooli. Sisällytä portfolioosi seuraavia dokumentteja perusteluineen ja pohdintoineen: henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan liittyvää koko koulutuksen ajalta kertynyttä materiaalia, johon voit liittää otteita oppimispäiväkirjasta oppimistehtäviin ja opetusharjoitteluun liittyviä merkityksellisiä oivalluksia, oppimistilanteita opintojaksojen itsearviointeja sekä niihin liittyviä palautteita opiskelijatovereilta ja kouluttajilta. muuta itsellesi tärkeää, opettajankoulutuksen ulkopuolella syntynyttä aineistoa, joka kertoo osaamisestasi opettajana kokoava itsearviointi: käytä hyväksesi oppimispäiväkirjaa Opiskelumateriaali Portfolioajatteluun johdattavat ja sen laatimisessa opastavat esim. seuraavat lähteet: Linnakylä, P. ym. (toim.) Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Niikko, A Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä. Teoksessa Enkenberg J., Väisänen P. & Savolainen, E. (toim.) Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Viitattu Pollari ym. (toim.) Portfolion monet mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Raitio, A Kuinka osoittaa osaamista. Aura-opetusmateriaali. Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Verkko-tutor. Viitattu

24 4.1.2 Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006) Opintojaksossa perehdyt kasvatustieteeseen, sen peruskäsitteistöön ja tehtävään. Lisäksi pohdit omaa ammatillista identiteettiäsi. Orientoituminen kasvatustieteeseen -opintojakso kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin. Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä alla olevan oppimistehtävän tai voit korvata sen esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson lähetä korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee kasvatustieteen tiedeperustan ja keskeiset käsitteet. Opiskelija ymmärtää ammattipedagogisen tiedon merkityksen opettajan työssä ja opettajan roolin yhteiskunnallisena toimijana ja kehittäjänä. Sisältö Opintojaksossa opiskelija tutustuu kasvatustieteeseen, sen peruskäsitteistöön ja soveltamismahdollisuuksiin. Arviointiaineisto oppimistehtävä Arviointikriteerit Oppimistehtävien avulla arvioidaan kontekstiosaamista reflektio-osaamista. 23

25 APJK1006 Kontekstiosaaminen Reflektioosaaminen Hyväksyttävä osaaminen tuntee kasvatustieteen ja ammattipedagogiikan peruskäsitteitä ja kykenee ymmärrettävällä tavalla tarkastelemaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä niitä käyttäen tarkastelee ja jäsentää omia kokemuksiaan ja näkemyksiään kasvatustieteellisten ja ammattipedagogisten käsitteiden avulla sekä soveltaa näitä peruskäsitteitä esimerkiksi oman työn käytäntöihin. arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi TAULUKKO 2. Opintojakson APJK1006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Opettajan ammatti ja työ perustuvat merkittäviltä osin kasvatustieteelliselle tiedolle. Kasvatus ja kasvatustiede ovat ennen muuta ongelmanratkaisutoimintaa, johon seuraavien tehtävien tarkoitus on sinua johdattaa. Tehtäviä varten lue esseen kirjoittamisen aakkoset: sekä Essee tekstilajina Tutustu myös lähdeviittauksiin Opintojakso aukeaa Tee seuraavat kaksi tehtävää annettujen ohjeiden mukaisesti ja palauta ne mennessä Optima -opiskeluympäristöön opintojakson APJK1006 Orientoituminen kasvatustieteeseen -työtilaan. Seuraava palautusmahdollisuus on Tehtävä 1. Valitse jompikumpi teos: R. Rinne, J. Kivirauma & E. Lehtinen, 2004 (ja sitä uudemmat painokset). Johdatus kasvatustieteisiin. WSOY. saatavuus TAI J. Hämäläinen & E. Nivala Kasvatustiede: Pedagogisen ihmistyön tiede. Kuopio: Unipress. saatavuus 24

26 Kirjoita lukukokemuksesi perusteella 1-2 sivun mittainen jäsennelty essee, jossa pohdit mitä on kasvatustiede: mikä on kasvatustieteen keskeinen tutkimuskohde, tehtävä ja merkitys opettajan ammatissa. (ks. Esseen kirjoittamisen aakkoset) Tehtävä 2. Valitse joku seuraavista käsitteistä: opetus oppiminen ammattikasvatus aikuiskasvatus kestävä kehitys monikulttuurinen pedagogiikka Etsi vapaamuotoisesti lähdemateriaalia (mieluiten kasvatustieteellistä tutkimuskirjallisuutta), löydät kirjallisuusvinkkejä myös Optima- verkkoympäristöstä. Määrittele valitsemasi käsite lähdemateriaalia hyväksikäyttäen (muista lähdemerkinnät!) ja pohdi käsitteen merkitystä opettajan työssä. Tehtävän suositeltava pituus on 1-2 sivua. Vaihtoehtoisesti voit valita jonkun muun käsitteen, joka on mielestäsi tärkeä ymmärtää ja soveltaa opettajan työssäsi. Jos valitset jonkun muun käsitteen, perustele valintasi. Palauta molemmat tehtävät tämän opintojakson Optimaan. 25

27 4.1.3 Valinnaiset opinnot 5 op Valinnaisten opintojen tarkoituksena on, että opiskelija syventyy johonkin opettajankoulutuksen yleisiä tavoitteita ja omia oppimistavoitteitaan tukevaan asiaan. Opettajakorkeakoulun tarjoamat valinnaiset opintojaksot lukuvuonna ilmoitetaan elokuussa osoitteessa aokk.jamk.fi. Ilmoittautuminen valinnaisiin opintoihin tapahtuu ASIOjärjestelmän kautta. Ilmoittautumisaika alkaa ja päättyy kuusi viikkoa ennen opintojakson alkua. Opintojaksoille ilmoittautuneet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksot toteutetaan, jos ilmoittautuneita on riittävä määrä (vähintään 12). ASIOjärjestelmästä voi reaaliaikaisesti tarkistaa tekemänsä opintojaksoilmoittautumiset ja tarvittaessa myös poistaa ilmoittautumisensa. Opettajakorkeakoulun opiskelijoilla on käytettävissään myös ammattikorkeakoulun yhteiset vapaasti valittavat opinnot: Opinnot toteutetaan jaksoissa ja niille osallistuminen edellyttää läsnäoloa ko. jaksojen aikana. Opinnot on suunniteltu ammattikorkeakoulun muiden opiskelijoiden tarpeisiin, mutta niistä voi löytyä myös opettajankoulutuksen henkilökohtaisia tavoitteita tukevaa tarjontaa. Valinnaiset opinnot voivat koostua myös kieli- ja viestintäopinnoista, joiden tiedot löytyvät osoitteesta Käytössäsi ovat myös Suomen VirtuaaliAMK-verkoston koulutuspalvelut Voit esittää myös jonkin muun, vähintään viiden opintopisteen laajuisen koulutuksen, jotka suoritat opettajankoulutuksen aikana tai jotka olet viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana suorittanut jossain muussa oppilaitoksessa. Esitettävän koulutuksen tulee olla tavoitteiltaan ja sisällöiltään sellainen, että se tukee opettajankoulutuksen tavoitteita. Halutessasi tällä tavoin hyväksilukea valinnaiset opinnot, lähetä sisällyttämis- ja korvaavuushakemus (http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/opintojen_korvaaminen/index.html) ja todistus opintoihisi sisällytettävästä suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle. 26

28 4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuudessa tarkastellaan ammatillisen koulutuksen sidoksia ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Opintokokonaisuuteen sisältyvän toisen tarkastelutason muodostavat opettajan toimintaympäristöä säätelevät tekijät ja opettajan mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Tähän opintokokonaisuuteen liittyy myös perehtyminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan osana opettajan työtä. Toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä jatkuvan oppimisen että vuorovaikutuksen ja yhteistyön osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006) Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006) Opettajan toimintaympäristö 5 op (APTA3006) Tutkiva ja kehittävä opettajuus 6 op (APTA4006) Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa. 27

29 4.2.1 Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006) Opintojaksossa perehdyt koulutussosiologiaan, sen peruskäsitteistöön ja lähestymistapoihin. Lisäksi pohdit koulutuksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Koulutus ja yhteiskunta -opintojakso kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin. Voit suorittaa opintojakson osallistumalla verkko-opintojaksolle ja tekemällä siihen liittyvän oppimistehtävän tai voit korvata sen esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson, lähetä korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Verkko-opintojakso on avoinna Optima -opiskeluympäristössä alkaen. Osaamistavoitteet Opiskelijalla on valmiudet seurata koulutussosiologista tutkimusta ja kirjallisuutta. Hän tuntee koulutussosiologian peruskäsitteistöä, näkökulmia ja lähestymistapoja. Hän osaa hyödyntää koulutussosiologista tietoa opettajan työssä ja toimintaympäristössä. Opiskelija hahmottaa, mikä on kulttuurin, yhteiskunnan ja koulutuksen suhde ja mitä se merkitsee opettajan työssä ja oppimisen ohjaamisessa. Lisäksi opiskelija näkee opettajan yhteiskunnallisena ja kulttuurisena toimijana ja vaikuttajana. Opiskelija ymmärtää koulutuksen ja oppimisen taustalla olevia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Sisältö koulutussosiologian peruskäsitteet ja lähestymistavat (etiikka, arvot, normit, sosialisaatio, monikulttuurisuus, alakulttuurit) koulutuksen ja yhteiskunnan väliset suhteet koulutussosiologisten näkökulmien, käsitteiden ja ilmiöiden näkyminen koulutuksessa Arviointiaineisto oppimistehtävä Arviointikriteerit Oppimistehtävän avulla arvioidaan kontekstiosaamista tiedonhallintaosaamista vuorovaikutusosaamista reflektio-osaamista. 28

30 APTK1006 Konteksti- ja tiedonhallintaosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Reflektio-osaaminen Hyväksyttävä osaaminen kykenee tarkastelemaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteiskunnan ja koulutuksen välisistä suhteista koulutussosiologisen tiedon valossa käsittelee yhteiskunnan ja koulutuksen ilmiöitä tehtävässään jäsentyneellä ja ymmärrettävällä tavalla luo omalla toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi TAULUKKO 3. Opintojakson APTK1006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Tämä opintojakso toteutetaan verkko-opiskeluna. Oppimistehtävät ja muun materiaalin saat aloittaessasi opintojakson Optima-opiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa APTK1006 Koulutus ja yhteiskunta. Opintojakso avautuu Oppimistehtävät palautetaan niiden yhteydessä annettavan ohjeen mukaisesti mennessä. 29

31 4.2.2 Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006) Opintojaksossa perehdyt työelämän muutossuuntiin, yrittäjyyteen ja osaamisen jäsentämiseen. Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos -opintojakso kuuluu ammattipedagogisiin opintoihin. Opintojaksoon sisältyy verkko-opiskelua, oppimispiirityöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä oppimistehtävät tai osoittamalla aiemmin hankitun osaamisesi (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Esitä aikaisemmin laatimasi aineisto (esim. artikkeli, oppimistehtävä, opinnäytetyö, omassa työssäsi laatimasi materiaali tms.), joka osoittaa, että Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lähetä aikaisemmin laatimasi aineisto sekä hakemus osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten ao. opintojakson kouluttajalle. Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen työelämän ja oman alansa kehitysnäkymistä sekä niistä yhteiskunnallisista tekijöistä, jotka ohjaavat työelämän kehittymistä nyt ja lähitulevaisuudessa. Opiskelija tiedostaa yrittäjyyden merkityksen ammattien, työelämän ja yhteiskunnan kokonaisuudessa. Hän osaa jäsentää oman alansa osaamista opetuksen suunnittelua, oppimisen ohjaamista sekä osaamisen arviointia, tunnistamista ja tunnustamista varten. Sisältö yhteiskunnan ja työelämän muutos yrittäjyys työelämän osana osaamisen jäsentäminen ja kuvaaminen Arviointiaineisto oppimistehtävät oppimispiirin itsearviointi Arviointikriteerit Verkkotyöskentelyn ja siihen liittyvien oppimistehtävien avulla arvioidaan ensisijaisesti kontekstiosaamista, oman alan sisältöosaamista ja tiedonhallintaosaamista. Oppimispiirityöskentelyn ja oppimistehtävän avulla arvioidaan myös reflektio-osaamista yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamista ja verkko-osaamista. 30

32 APTA2006 Hyväksyttävä osaaminen Edistynyt osaaminen Tavoiteltava osaaminen Kontekstiosaaminen ja oman alan sisältöosaaminen Tiedonhallintaosaaminen Reflektioosaaminen Verkkoosaaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen osaa kuvata oman alansa työelämän kehittymistä on tietoinen yrittäjyyden merkityksestä omalla alallaan osaa ymmärrettävällä tavalla ja jäsentyneesti kuvata oman alansa osaamista ja osaamisvaatimuksia kykenee löytämään ja hyödyntämään ajankohtaista työelämän muutosta, omaa ammattialaansa ja yrittäjyyttä koskevaa lähdeaineistoa arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi kykenee käyttämään verkkoa vuorovaikutusvälineenä osallistuu aktiivisesti verkkotyöskentelyyn ja luo toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle TAULUKKO 4. Opintojakson APTA2006 arviointikriteerit tuo esille perustellun käsityksensä työelämän ja oman alansa kehittymisestä tuo esille perustellun käsityksen yrittäjyyden mahdollisuuksista ja kehittämishaasteista omalla alallaan hallitsee ammatillista osaamista koskevaa peruskäsitteistöä ja kykenee ymmärrettävällä tavalla ja jäsentyneesti kuvaamaan erilaisiin lähteisiin perustuvia oman alansa osaamisvaatimuksia käyttää tiedonhankinnassaan erilaista työelämän muutosta, omaa ammattialansa kehittymistä ja yrittäjyyttä käsittelevää lähdeaineistoa ja soveltaa niitä tarkoituksenmukaisella tavalla tuo esille perustellun käsityksensä kansainvälistyvän työelämän yleisestä muutoksesta ja oman alansa kehittymisestä em. ilmiöitä problematisoiden osaa kriittisesti analysoida yrittäjyyden edistämisen mahdollisuuksia ja kehittämishaasteita alakohtaisesti ja kansainvälisesti käsittelee ammatillista osaamista monipuolisesti ja tuo esille oman, erilaisiin lähteisiin ja omiin kokemuksiinsa perustuvan näkemyksensä oman alansa osaamistarpeista perustellusti ja jäsentyneesti käyttää tiedonhankinnassaan erilaista ajankohtaista työelämän muutosta, oman ammattialansa kehittymistä ja yrittäjyyttä käsitteleviä lähteitä ja muuta asiaan soveltuvaa lähdeaineistoa monipuolisesti; problematisoi käsiteltäviä asioita ja tuo niihin uusia näkökulmia 31

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA 1 (5) 12.8.2013 Ohjaavalle opettajalle ja kollegaohjaajalle OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus (9 op) on keskeinen osa opettajan pedagogisia

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA

OPETUKSEN JA OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA 1 (6) Ammatillinen opettajakorkeakoulu 13.8.2012 Ohjaavalle opettajalle ja kollegaohjaajalle OPETUKSEN JA OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen (8 op) on

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Opettajankoulutuksen käsikirja

Opettajankoulutuksen käsikirja AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS Opettajankoulutuksen käsikirja 2012-2013 AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Lukijalle Kädessäsi on se osa ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opasta,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja

Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja 2016-2017 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 OPETTAJAN OSAAMINEN OPINTOJEN TAVOITTEENA... 4 Oppimisen ohjaaminen... 5

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (A100305) ja Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (A040011)

Opetusharjoittelu 11 op (A100305) ja Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (A040011) Opetusharjoittelu 11 op (A100305) ja Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (A040011) Opetusharjoitteluprosessin eteneminen Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Edeltävinä opintoina ennen opetusharjoittelun alkua tulee olla suoritettuina pakolliset ammattipedagogiset opinnot.

Edeltävinä opintoina ennen opetusharjoittelun alkua tulee olla suoritettuina pakolliset ammattipedagogiset opinnot. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee Oulun seudun harjoitteluverkostossa ilmoittautumisensa mukaisesti. Ammatillinen opettajakorkeakoulu auttaa opetusharjoittelupaikkojen

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE14-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 4.6.2014

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa!

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Talotekniikan insinöörikoulutus tarjoaa sinulle mielenkiintoiset ja monipuoliset työmahdollisuudet sekä hyvät valmiudet ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA P8315SJ Yhteisöpedagogi ylempi Opiskelijan nimi: OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOJAKSOITTAIN YDINOSAAMISEN OPINTOJAKSOT, 30 op Nuorisokasvatuksen muuttuvat toimintaympäristöt

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut)

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut) Tänään aiheena 0 Muistutus fuxi-iltapäivästä. Alkaa to 4.9. klo 12.30 salissa L6. - opiskelijakeskus, YTHS, yliopistopastori, SOOL, ainejärjestön ja pienryhmäohjaajien järjestämää ohjelmaa 0 Orientoivien

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita

Lisätiedot

MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE

MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE 1 Hakemus on saapunut käsiteltäväksi (pvm) MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE Tällä lomakkeella tutkintoa suorittavat opiskelijat hakevat korvaavuuksia Vaasan

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot