OPETUKSEN JA OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA

Transkriptio

1 1 (6) Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ohjaavalle opettajalle ja kollegaohjaajalle OPETUKSEN JA OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen (8 op) on keskeinen osa opettajan pedagogisia opintoja. Se kuuluu 18 opintopisteen laajuiseen Opetus ja ohjaus -opintojaksoon, jonka toinen keskeinen elementti on Pedagoginen kehittämistyö (5 op), joka voi opiskelijan tavoitteista riippuen liittyä läheisesti Opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen kuuluu siis laajempaan opintojaksoon, joka koostuu seuraavista osista: Opetus ja ohjaus -opintojakso (18 op) opintojakson oppimispiirikohtainen toteutussuunnitelma (5 op) opetuksen ja ohjauksen kehittäminen (8 op) pedagoginen kehittämistyö (5 op). Opiskelijoiden lähtökohdat opetus- ja ohjausosaamisensa kehittämiseen ovat erilaiset: toiset ovat toimineet opettajan tehtävissä jo useita vuosia, toiset tulevat vasta aloittamaan uraansa opetustehtävissä. Olennaista onkin, että opettajakorkeakoulun asettamien tavoitteiden ohella opiskelijat asettavat opetus- ja ohjausosaamisensa kehittämiselle omia tavoitteita henkilökohtaisissa opiskelusuunnitelmissaan. Ammatillisen opettajakorkeakoulun asettamat osaamistavoitteet Oppimisen ohjaaminen on opettajan työhön liittyvää keskeistä osaamista. Modernit ajatukset oppimisesta ja uudet oppimisympäristöt ovat laajentaneet näkemystä opettajan työstä ja siihen liittyvästä perinteisestä opetustaidon käsitteestä. Keskeinen ilmiö opetus- ja ohjaustyön taustalla on oppiminen. Laadukas opetusja ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa rakentajana. Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on opettajan keskeistä osaamista. Oppimisen yleisten lainalaisuuksien tuntemuksen lisäksi opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden oppimistarpeisiin sekä kykyä sopeuttaa ohjaustoiminta resurssien sallimiin puitteisiin. Aikaisemmin opettajan keskeisenä tehtävänä ja hyvänä ammattikäytäntönä nähtiin valmiin opetussuunnitelman tinkimätön ja kyseenalaistamaton toimeenpano. Nykyinen opetussuunnitelma-ajattelu sen sijaan edellyttää opettajalta taitoa ja tahtoa jatkuvasti kehittää opetussuunnitelmaa niiden tilannevaatimusten mukaan, joissa kulloinkin toimitaan. Tulkitseva lähestymistapa opetussuunnitelmaan on siten osa opettajan osaamista. Oppimisympäristöjen ja -tilanteiden suunnittelussa, niihin liittyvissä tavoitteiden muotoiluissa ja sisältöjen valinnoissa sekä oppimisen ohjaukseen liittyvissä menetelmällisissä ratkaisuissa ja ohjaamiseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa vaaditaan siten tilanneherkkyyttä, luovuutta ja joustavuutta

2 2 (6) Edelliseen perustuen opetuksen ja ohjauksen kehittämisen osaamistavoitteet on määritetty seuraavasti: opiskelijalla on tahto ja taito suunnitella ja kehittää mielekkäitä työelämälähtöisiä oppimisprosesseja ja oppimisympäristöjä yhteistyössä muiden kanssa, hän tuntee oman alansa opetussuunnitelmat ja tutkinnon perusteet ja hänellä on tahto ja taito ohjata ja arvioida oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, oppijalähtöisen työskentelyn, opiskelija kykenee myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa ja osaa antaa rakentavaa palautetta, hän osaa käyttää uutta teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla, opiskelija osaa realistisesti arvioida omaa osaamistaan oppimisen ohjaajana. Opetuksen ja ohjauksen kehittämisen opiskelutavat Opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen sisältyy opiskelijan näkökulmasta erilaista työskentelyä. Opiskelijat: osallistuvat seminaari- ja verkkotyöskentelyyn, perehtyvät opettajuutta, opetusta, ohjausta ja oppimisen arviointia käsittelevään kirjallisuuteen, toteuttavat opetuksen ja ohjauksen suunnittelu-, toteutus- ja arviointitehtävän, seuraavat ja antavat palautteen erikseen sovittavasta määrästä opiskelijatovereiden opetusta, työstävät opetuksen ja ohjauksen oppimistehtävää ja jakavat sen tuloksia omassa oppimispiirissään ja seminaarissa. Opetuksen ja ohjauksen kehittämisen ohjaus ja arviointi Opetuksen ja ohjauksen kehittämistä ohjataan ja arvioidaan sille määritettyjen osaamistavoitteiden ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden perusteella. Ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja vastaa arviointipäätöksestä. Se tehdään kriteeriviitteisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointipäätös perustuu opiskelijan erilaissa opetusharjoitteluun liittyvissä tehtävissä osoittamaan osaamiseen sekä ohjaavan opettajan, opiskelijan ja opettajakorkeakoulun kouluttajan käymiin ohjaus- ja arviointikeskusteluihin. Niissä kertynyttä arviointiaineistoa verrataan osaamistavoitteista johdettuihin arviointikriteereihin. Opettajaopiskelija saa ohjausta ja palautetta omalta ohjaavalta opettajaltaan tai kollegaohjaajaltaan. Oppilaitoksissa työskentelevät ohjaajat ovatkin merkittävässä asemassa erityisesti opetuksen ja ohjauksen suunnittelu-, toteutus- ja arviointitehtävän toteuttamisessa. Ohjausta ja palautetta antavat myös vertaisohjaajat ja opettajakorkeakoulun kouluttajat. Ohjauksen onnistumisen kannalta olennaista on hyväksyvä, turvallinen ja kannustava ilmapiiri, opiskelijan itsearvioinnin tukeminen ja palautteen antaminen opiskelijan omaa aktiivisuutta, kokemuksia ja itseohjautuvuutta arvostaen. Opetusharjoittelun arviointi on avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua opiskelijan, ohjaavan opettajan tai kollegaohjaajan, vertaisohjaajan ja opettajakorkeakoulun kouluttajan välillä. Arvioinnin keskeisenä tehtävänä on tukea opiskelijan opettajaksi kasvua ja ammatillista kehittymistä. Opetustilanteiden yhteyteen tulee varata aikaa palaute- ja arviointikeskustelua varten. Ohjaava opettaja antaa opiskelijalle mieluiten kirjallisen arvioinnin harjoittelun päätyttyä.

3 Ohjaava opettaja Opiskelijoiden, jotka eivät toimi opettajan tehtävissä opetusharjoitteluna aikana, opetusharjoittelun ohjauksesta vastaa opetusharjoitteluoppilaitoksen ohjaava opettaja. Ohjaava opettaja on opiskelijan lähin yhteistyökumppani opetusharjoittelun aikana. Hän tuntee organisaation toimintatavat ja hänen alan sisällöllinen asiantuntemuksensa ja pedagoginen kokemuksensa ovat opiskelijan käytettävissä. Ohjaussuhde on kollegiaalinen yhteistyösuhde, jossa molemmat oppivat. Ohjaavan opettajan tuella opiskelija saa mahdollisuuden suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimisen ohjausta ja samalla hän saa myös palautetta kokeneelta kollegalta. Ohjaava opettaja auttaa opiskelijaa jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa sekä ennen opetustilanteita että niiden jälkeen. Hän rohkaisee opiskelijaa kokeilemaan ja arvioimaan ohjaustyönsä periaatteiden toimivuutta. 3 (6) Kollegaohjaaja Opettajana toimivan opiskelijan opetusharjoittelua tuetaan kollegaohjauksen avulla. Kollegaohjaaja on pedagogisen kelpoisuuden omaava, kokenut työkaveri, joka työskentelee samassa oppilaitoksessa opiskelijan kanssa. Kollegaohjaajan tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetusharjoitteluun liittyvistä suunnitelmista ja opetuksen toteuttamisesta. Vertaisohjaaja Opiskelijan vertaisohjaajana toimivat samanaikaisesti ammatillisessa opettajankoulutuksessa olevat opiskelijat, jotka toimivat samassa oppilaitoksessa tai lähialueella taikka opiskelevat samassa ryhmässä tai alueellisessa oppimispiirissä. Opiskelijat tukevat toistensa kehittymistä seuraamalla opetusta, suunnittelemalla ja mahdollisuuksien mukaan toteuttamalla yhdessä opetusta ja osallistumalla palautekeskusteluihin. Vertaisohjaaja seuraa opetusta ja antaa siitä kirjallista palautetta vähintään kolme (3) kertaa (ks. Opetusharjoittelun arviointikriteerit). Opettajakorkeakoulun kouluttaja Opettajakorkeakoulun kouluttaja seuraa ja tukee opiskelijan oppimisprosessia, auttaa opiskelijaa syventämään pedagogista ajatteluaan ja löytämään uusia näkökulmia oppimisen ohjaamiseen. Hän on sekä ohjaavan opettajan että opiskelijan tuki opetusharjoittelun aikana. Kouluttaja seuraa opetusta 1-2 kertaa. Oppimistehtävät: Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen (8 op) Jokainen opiskelija laatii suunnitelman valitsemaansa opetuskokonaisuuteen, jonka hän toteuttaa osana opintojaan. Toteutus voi olla myös oppimispiirin yhteinen. Suunnitelma kuvaa opetuksen lähtökohtia, tavoitteita ja kehittämistä. Siitä ilmenevät opiskelijan pedagogiset periaatteet. Suunnitelmassa kuvataan, millä tavalla oppimispiirin opintojakson alussa sopima yhteinen pedagoginen kehittämiskohde on osa opetuskokonaisuutta. Opetuskokonaisuus vastaa laajuudeltaan 2-3 opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä. Se voi olla esimerkiksi kurssi, moduuli tai opintojakso, joka voi sisältää ryhmäopetusta, yksilöohjausta, työssäoppimisen ohjausta, verkko-opintojen ohjausta tms. Opetuskokonaisuuden suunnitelman työstämistä ohjataan seminaaripäivien aikana. Suunnitelma toimitetaan ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajalle ja vertaisohjaajille Optimaan sekä ohjaavalle opettajalle vähintään viikkoa ennen suunnitellun opetuskokonaisuuden sovittua alkua. Jokainen opiskelija toimii vertaisohjaajana toiselle opiskelijalle 2-4 kertaa.

4 4 (6) Opetuskokonaisuuden toteutukseen osallistuvat: Opiskelija/ oppimispiiri Vertaisohjaaja = toinen ammatillisessa opettajankoulutuksessa oleva opiskelija Kouluttaja = oma opettajankouluttaja Kollegaopettaja = työsuhteessa olevan opiskelijan kollega omassa oppilaitoksessa Ohjaava opettaja = ei työsuhteessa olevan opiskelijan ohjaaja oppilaitoksessa Opetuskokonaisuuden suunnitelman sisältö A. Opetuskokonaisuuden perustiedot: Suunnitelmasta tulee ilmetä opetuskokonaisuuden aihe ja laajuus, oppilaitoksen nimi, opetusryhmä, opetuksen toteuttamisen päivämäärät ja kellonajat, oppilaitoksen osoite ja opetustila, ohjaava opettaja ja vertaisohjaajat. B. Henkilökohtaiset tavoitteet Millaiset ovat opetuskokonaisuudelle asettamasi henkilökohtaiset lähtökohdat ja tavoitteet? Mitä uutta haluat oppia? Millaista tukea tarvitset tavoitteittesi saavuttamiseksi? Millä tavoin oppimispiirin yhteinen pedagoginen kehittämiskohde näkyy omassa opetuksessasi? Mitkä asiat opetuksessa, ohjauksessa ja arvioinnissa sinua askarruttavat? Mitkä ovat vahvuutesi oppimisen ohjaajana? C. Tavoiteltava ammatillinen osaaminen Mitkä ovat keskeisimmät globaalit, kansalliset ja alueelliset tekijät, jotka ohjaavat työelämän ja ammattien kehittymistä yleensä ja erityisesti omalla ammattialallasi tai asiantuntijuusalueellasi? Miten yrittäjyys ja sen merkitys näyttäytyvät omalla ammattialallasi? Millaista osaamista omalla ammattialallasi tai asiantuntijuusalueellasi edellytetään työelämässä opiskelijalta/ työntekijältä/asiantuntijalta? Entä yrittäjyyteen liittyvä osaaminen? Miten alasi opetussuunnitelmissa ja tutkinnon perusteissa kuvataan ammatillista osaamista? Mitkä ovat opetuskokonaisuuden tavoitteet ja miten ne liittyvät laajempaan kokonaisuuteen? D. Opetuksen ja ohjauksen sisältö Millaisilla sisällöillä tavoiteltavaan osaamiseen päästään (ks. opetussuunnitelma ja tutkinnon perusteet)? Sisältöjen havainnollistamisessa ja orientaatioperustan rakentamisessa voit käyttää erilaisia kuvioita, mielle- tai käsitekarttoja. E. Pedagogiset periaatteet ja oppimisprosessin jäsentäminen Miten ihminen oppii? Millaisena oppija ja oppiminen erilaisissa oppimiskäsityksissä tai pedagogisissa lähestymistavoissa ymmärretään? Millainen on oma käsityksesi oppimisesta ja millaiset ovat omat pedagogiset periaatteesi? Miten vaiheistat opiskelijasi oppimisprosessin etenemisen? F. Opiskelijatuntemus Mikä on opiskelijaryhmäsi ammatillisen kehittymisen vaihe ja miten otat sen huomioon toiminnassasi? Miten otat huomioon opiskelijoiden erilaisuuden ja yksilölliset oppimisen edellytykset?

5 5 (6) G. Oppimisen ohjaaminen ja arviointi Millaisia opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmiä käytät? Minkälaista arviointiaineistoa keräät, jotta voit arvioida opetuskokonaisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista? Millaisia ohjaus- ja opetusmenetelmiä valitset? Mitä uuden teknologian ratkaisuja käytät? Miten tuet oppijakeskeisyyttä, yhteistoiminnallisuutta ja oppijoiden itsearviointia? H. Opettajana ja ohjaajana kehittyminen Millaista omaa osaamistasi ja kehittymistäsi kuvaavaa aineistoa keräät opetus- ja ohjausprosessin aikana? Miten hyödynnät havaintojasi oman opettajuutesi kehittymisessä? Tarkastele kehittymistäsi esimerkiksi seuraavista näkökulmista: Oivallukset opettamisesta ja ohjaamisesta Kehittymisesi opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Millainen olet palautteen antajana ja vastaanottajana? Miten osallistut oppimispiirin yhteiseen kehittämistyöhön? Miten varmistat tavoitteidesi toteutumisen? Millaisissa yhteistyöverkostoissa toimit opetuksesi suunnittelun ja toteutuksen aikana ja millainen rooli sinulla niissä on? Opetus- ja ohjaustilannekohtaiset suunnitelmat Opetuskokonaisuus koostuu useista erilaisista opetus- ja ohjaustilanteista, jotka opetuksen ja ohjauksen luonteesta ja sisällöstä riippuen voivat olla laajuudeltaan 2-8 tuntia. Suunnittele yksittäisten opetus- ja ohjaustilanteiden eteneminen opetuskokonaisuuden suunnitelman pohjalta. Käytä apunasi opetus- ja ohjaustilanteen suunnittelulomaketta (julkaistaan elokuussa). Sovi etukäteen niiden opetus- ja ohjaustilanteiden ajankohdat, jolloin esimerkiksi kouluttaja ja vertaisohjaajat seuraavat ja arvioivat opetustasi. Toimita sekä opetuskokonaisuuden suunnitelma että opetus- ja ohjaustilannekohtaiset suunnitelmat etukäteen vertaisohjaajille, ohjaavalle opettajalle ja opettajakorkeakoulun kouluttajalle. Kun käytät videointia, sovi kouluttajasi, oppimispiirisi ja vertaisohjaajiesi kanssa videoitujen opetustilanteiden analysointi- ja arviointiajat. Huolehdi videoinnista ja tarvittavasta videointiluvasta. Arviointikriteerit Oppimistuotosten avulla arvioidaan oppimista koskevaa osaamista, opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamista, oppijaosaamista, toimintaympäristöosaamista, uuden teknologian osaamista, kehittämisosaamista, työelämä- ja yrittäjyysosaamista, yhteistyö- ja verkosto-osaamista, vuorovaikutusosaamista, tiedonhallintaosaamista sekä reflektio-osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: Oppimista koskeva osaaminen Opetus- ohjaus- ja arviointiosaaminen Hyväksyttävä osaaminen Opiskelija tuntee oppimista koskevia lähestymistapoja. Opiskelija kykenee niiden viitoittamana suunnittelemaan ja toteuttamaan sisällöllisesti ja menetelmällisesti mielekkäitä oppimisprosesseja. Opiskelija ohjaa oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen ja oppijakeskeisen työskentelyn. Opiskelija arvioi oppimista kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti ja mahdollistaa opiskelijoiden itsearvioinnin.

6 6 (6) Oppijaosaaminen Opiskelija ottaa huomioon opetus- ja ohjaustilanteissa oppijoiden erilaiset lähtökohdat sekä oppimisedellytykset ja -tarpeet. Toimintaympäristöosaaminen Uuden teknologian osaaminen Kehittämisosaaminen Työelämä- ja yrittäjyysosaaminen Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen Vuorovaikutusosaaminen Tiedonhallintaosaaminen Reflektio-osaaminen Opiskelija tuntee opetusalansa tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelmat sekä suunnittelee omaa opetustaan niissä olevien tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija käyttää uutta teknologiaa opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opiskelija käyttää verkkoa vuorovaikutusvälineenä. Opiskelija osallistuu aktiivisesti verkkotyöskentelyyn ja luo toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle. Opiskelija kykenee käyttämään mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla verkkoa omassa pedagogisessa toiminnassaan. Opiskelija tunnistaa pedagogisesti merkittäviä ja ajankohtaisia kehittämiskohteita sekä ottaa ne huomioon opetuksessaan. Opiskelija osallistuu kehittämistoimintaan yhteistyössä muiden kanssa. Opiskelija tiedostaa koulutuksen ja työelämän yhteistyön merkityksen omassa ja organisaationsa toiminnassa. Opiskelija osaa jäsentää oman alansa työelämän edellyttämää osaamista yrittäjyyden osaamisvaatimukset mukaan lukien. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa oppimista eri toimijatahojen kanssa huomioiden työelämälähtöiset ja yrittäjyyspedagogiset toimintatavat. Opiskelija edistää ja kehittää yhteisönsä pedagogista toimintaa yhteistyössä työelämän ja muiden toimijatahojen kanssa. Opiskelija toimii eettisesti ja luo edellytykset myönteiselle ilmapiirille ja yhteistyölle opetus- ja ohjaustilanteissa. Opiskelija löytää ja osaa hyödyntää ajankohtaista tietoa opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. Opiskelija julkistaa ja levittää yhteisen kehittämistoiminnan tulokset. Opiskelija arvioi realistisesti toimintaansa oppimisen ohjaajana ja yhteistyökumppanina sekä asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Arviointiasteikko: Hyväksytty/Hylätty