Ammatillinen opettajakorkeakoulu. OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja

Transkriptio

1 Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE Opinto-ohjaajankoulutusta säätelevät lait ja asetukset IAEVG:n määrittelemät ohjaamisen osaamisvaatimukset OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN YLEISTAVOITTEET Oppimisen ohjaaminen Toimintaympäristöjen kehittäminen Yhteistyö ja vuorovaikutus Jatkuva oppiminen SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus (AOJOOZ) Opintojen henkilökohtaistaminen 5 op (AOJO1006) Orientoituminen opinto-ohjaukseen 5 op (AOJO2006) Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus (AOTKOZ) Verkostoharjoittelu 8 op (AOTKW006) Opinto-ohjauksen kehittäminen 10 op (AOTK1006) Valinnainen opintojakso 5 op (AOTH4006) Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus (AOOOOZ) Erilaisten oppijoiden ohjaaminen 5 op (AOOO5006) Opinto-ohjaus elämän eri vaiheissa 5 op (AOOO1006) Ohjausteoriat 6 op (AOOO2006) Kansainvälistyvä opinto-ohjaus 5 op (AOOO7006) Ohjausharjoittelu 6 op (AOOO6006) OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT LIITE 1. OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN OPINTOKOKONAISUUDET, OPINTOKOKONAISUUKSIIN LIITTTYVÄT OSAAMISET SEKÄ OPINTOJAKSOT LIITE 2. AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN OPINTO- OHJAAJANKOULUTUKSESSA LIITE 4. OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN AIKAJANA

3 1 KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE Lukuvuoden ammatillisen opettajakorkeakoulun koko opinto-opas on sähköisessä muodossa osoitteessa aokk.jamk.fi. Sieltä löydät ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelman perusteet, ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaa koskevia perustietoja, opintojen pelisäännöt, opintotukeen ja opintososiaalisiin etuihin liittyvät asiat sekä tiedot opiskeluasi tukevista palveluista. Kädessäsi on se osa opinto-oppaasta (käsikirja), josta selviävät keskeiset opinto-ohjaajanopintoja koskevat asiat. Käsikirjan tärkein tavoite on auttaa ja tukea Sinua opintojesi suunnittelussa ja opinto-ohjaajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä käsikirjassa kuvataan aluksi opinto-ohjaajan koulutuksen perustaa koulutusta sääteleviä lakeja ja asetuksia sekä ohjaamisen osaamisvaatimuksia. Luvuissa 2 ja 3 kuvataan opintoohjaajankoulutuksen opintokokonaisuudet ja niihin sisältyvät opintojaksot. Kaikista opintojaksoista on kuvattu osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt, arviointiaineistot, arviointikriteerit ja arviointiasteikko sekä oppimistehtävät. Lisäksi käsikirjasta löytyy luvusta 4 koulutuksen toteutuksen periaatteet sekä käytännöt. Lopuksi liitteissä 1-4 löytyy kootusti opintojesi suunnittelua helpottavaa tietoa, mm. tietoa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta sekä tunnustamisesta sekä etä- ja lähijaksojen sisällöistä ja aikatauluista. 1.1 Opinto-ohjaajankoulutusta säätelevät lait ja asetukset Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) mukaan ammatillinen opettajankoulutus järjestetään ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivassa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sen mukaan kuin toimiluvassa opettajankoulutustehtävästä määrätään. Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä myös opettajankoulutukseen kohdistuvia kehittämis- ja muita velvoitteita. Laki määrittää myös, että opettajankoulutukseen voidaan ottaa henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen. (L356/2003.) Ammatillisesta opettajakoulutuksesta annetussa (357/2003) asetuksessa määritellään, että opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) määrittelee opinto-ohjaajien kelpoisuusvaatimukset seuraavasti: 3. luku. Perusopetus ja esiopetus 6 Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 :n 1 momentin mukaisen koulutuksen; 2

4 2) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 :n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot; taikka 3) jolla on tämän asetuksen 15 :n 1 momentissa säädetty kelpoisuus. 4 luku. Lukio 11 Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 :n 1 momentin mukaisen koulutuksen; 2) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 :n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot; taikka 3) jolla on tämän asetuksen 15 :n 1 momentissa säädetty kelpoisuus. 5 luku. Ammatillinen koulutus 15 Opinto-ohjaajan kelpoisuus Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinto-ohjaajan opinnot taikka 11 :ssä säädetty kelpoisuus. (A 986/1998.) Ammatillinen aikuiskoulutus Laki (631/1998) ja asetus (812/1998) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta eivät määrittele opintoohjaajan kelpoisuutta. Ammattikorkeakoulu Ammattikorkealaki (351/2003) tai -asetus (352/2003) eivät määrittele opinto-ohjaajan kelpoisuutta. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen tutkintosäännössä voi olla mainintoja ohjaushenkilöstön kelpoisuuksista. 1.2 IAEVG:n määrittelemät ohjaamisen osaamisvaatimukset Ohjausalan ammatillis-tieteellinen maailmanjärjestö International Association for Educational and Vocational Guidance (IAEVG) on antanut yleiset ohjaustyötä tekevän henkilöstön kompetenssisuositukset. Kompetenssisuositukset on laadittu tukemaan oppilaitoksen ohjaustyötä sekä ohjauskoulutuksen laadun kehittämistä ja arviointia. Kompetenssisuositukset jakautuvat yhteentoista ydinkompetenssiin ja kymmeneen erikoistumista käsittelevään kompetenssiin. 3

5 Ydinkompetensseja, joita jokaisen ohjaajan tulee hallita, on esitelty alla (Hiebert 2006; Onnismaa 2003, ). IAEVG:n määrittelemät ydinkompetenssit ovat yhteydessä luvussa 3 esiteltyihin tämän koulutuksen tavoitteisiin. 1. Hoitaa oma ammatti ja sen vastuualueet hyvän ammattietiikan ja alan ammatillisten lähtökohtien mukaisesti. 2. Tukee asiakkaiden omaehtoista toimintaa oppimisessa, urasuunnittelussa ja henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin liittyvien kysymysten hoitamisessa. 3. Tiedostaa asiakkaiden kulttuuriset eroavuudet ja niiden huomioonottaminen ohjauksessa kaikkien asiakasryhmien kanssa. 4. Integroi teoria- ja tutkimustiedon neuvontaan, urasuunnitteluun, ohjaukseen ja konsultointiin. 5. Kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä hankkeita ja yksittäisiä neuvonta- ja ohjaustapahtumia omassa organisaatiossa. 6. Tiedostaa oman ammatillisen osaamisen ja sen rajat. 7. Kykenee vuorovaikutukseen kollegojen ja asiakkaiden kanssa käyttämällä tarkoituksenmukaista kieltä ja terminologiaa. 8. Omaa ajankohtaisen ja päivitetyn tiedon koulutuksesta, työmarkkinoista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. 9. Kykenee omaksumaan uutta tietoa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa kysymyksissä. 10. Kykenee yhteistyöhön erilaisissa ammatillisissa työryhmissä ja asiantuntijoiden muodostamissa verkostoissa. 11. Hallitsee tiedon elinikäiseen ura- ja elämänsuunnitteluun liittyvistä prosesseista. 4

6 2 OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN YLEISTAVOITTEET Opinto-ohjaajankoulutus on eri oppilaitoksissa toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta muuttuviin koulutuksen tehtäviin. Opinto-ohjaajankoulutus on jatkumoa ammatillisten opettajien koulutukselle. Tästä syystä koulutus rakentuu samoille osaamisalueille kuin opettajankoulutus: oppimisen ohjaaminen, toimintaympäristön kehittäminen, jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Kuviossa 1 havainnollistetaan edellä määriteltyjen neljän osaamisalueen keskinäisiä suhteita: KUVIO 1. Opinto-ohjaajan osaamisalueet Opinto-ohjaajan ammattispesifistä ydinosaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen ja yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Seuraavaksi on kuvattu opinto-ohjaajan osaamisalueita yksityiskohtaisemmin. 2.1 Oppimisen ohjaaminen Opinto-ohjaajan työn ensisijaista osaamista on perinteisesti ollut opiskelijoiden ohjaaminen. Ohjaaminen on luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Ohjaaminen perustuu opinto-ohjaajan käsitykseen oppivasta ihmisestä, hänen psykososiaalisesta kehityksestään, tiedon luonteesta, tilanteeseen sopivasta ohjausteoreettisesta lähestymistavasta sekä näistä johdettuun käsitykseen ohjauksesta. Nämä käsitykset voivat olla tietoisia tai ne voivat olla osin tiedostamattomia. Laadukas ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen elämän eri vaiheista, erilaisista oppijoista, ohjausteorioista ja opinto-ohjauksen käytänteistä. Tästä 5

7 syystä ohjauksen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta on opinto-ohjaajan tärkeää osaamista. Ohjauksen yleisten lainalaisuuksien tuntemuksen lisäksi on opinto-ohjaajan ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opintoohjaajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden ohjaustarpeisiin. Lisäksi opinto-ohjaajilta edellytetään kykyä sopeuttaa ohjaus toimintaresursseihin. Oppimisen ohjaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, jota opinnoissa edistetään ja arvioidaan: oppijaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa ottaa huomioon erilaiset oppijat ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, ohjausteoriaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan tietoisuutta ohjauksen teoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista toimintansa taustalla, ohjausosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa suunnitella ohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Lisäksi se tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa arvioida, kehittää ja uudistaa ohjausta. 2.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen Oppimisen ohjaamisen ohella opinto-ohjaajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovat nousseet ohjausosaamisen rinnalle opinto-ohjaajan työn painopistealueena. Opinto-ohjauksella tuetaan oppilaitoksen perustehtävää. Opinto-ohjaaja on yksi oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta jäseneltään yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. Opetus-, ohjaussuunnitelma- sekä laatutyö, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä hyvinvointityö, koulutuksista tiedottaminen ja markkinointi, yhteisöllisen / sosiaalisen median hyödyntäminen sekä erilaiset projektit ja hankkeet ovat esimerkkejä toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Opinto-ohjaajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista muiden oppilaitosten, viranomaistahojen sekä alueellisen työelämän kanssa. Eri yhteistyötahojen kanssa tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö on eri muodoissaan osa koulutuksen perustehtävää. Koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä edellyttää sekä kehittämistaitoja että koulutuksen järjestäjien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opinto-ohjaajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Osaaminen, johon sisältyy globaalin kehityksen sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen, on tärkeä osa opinto-ohjaajan osaamisvaatimusta. Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan eettistä ja se sisältää lukuisia arvovalintoja. Tämä johtuu siitä, että ohjaus on sidoksissa yhteiskunnallis-historialliseen ympäristöön. Tällöin ohjaus heijastelee 6

8 niitä odotuksia ja toiveita, joita tulevaisuudelle asetetaan. Opinto-ohjaajan toiminnalla on merkitystä sekä ohjattavan että yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Kehittämistyön edellytyksenä opinto-ohjaajalta vaaditaan oman ammattialansa sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa. Tänä päivänä oppilaitosten arkipäivää ovat kehittämishankkeet, joissa yhdistyvät opetus, ohjaus, tutkimus ja käytännön toiminnan kehittäminen. Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää neljänlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa ja osana työyhteisönsä toimintaa sekä siinä tapahtuvia muutoksia, ja b) ympäröivä alueellinen verkostonsa ja siinä vallitsevat muutostarpeet, oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa laaja-alaiseen pätevyyteen liittyvää riittävää tiedollista ja menetelmällistä substanssin hallintaa, kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää omaa alaansa alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen kehittymistä. 2.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi ohjaamistilanteisiin. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää esimerkiksi valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä työryhmiä. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat poikki-institutionaalisista yhteistyösuhteista, kuten suhteista eri oppilaitosten ja organisaatioiden kesken ja suhteista elinkeinoelämään. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin, jotka ovat monen oppilaitoksen ja opinto-ohjaajan arkipäivää erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Kyky kohdata opiskelija aidosti samoin kuin kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa ovat laadukkaan ohjaamisen kulmakiviä. Nykyisin opinto-ohjaajalta edellytetään 7

9 myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uusia ratkaisuja. Tietoteknisen infrastruktuurin kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen ja sosiaalisen / yhteisöllisen median hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen tukena. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiselle tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla tieto- ja viestintäteknistä osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ohjauksessaan. 2.4 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy olennaisesti edellä esillä olleisiin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opinto-ohjaajuus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opinto-ohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opinto-ohjaajan ammattitaitoon. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle. Tästä syystä opinto-ohjaajan tulee kyetä pohtimaan opinto-ohjausta professiona ja määrittelemään käsitteet ohjaus ja opinto-ohjaus. Lisäksi opinto-ohjaajan tulee kyetä hahmottamaan opinto-ohjausta säätelevät säädökset sekä työnsä ja siihen yhteydessä olevat yhteiskunnalliset muutokset. Jatkuvan oppimisen osaamisalue sisältää kahdenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita toiminnan kehittämiseksi työn määrittelyn osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa määritellä ohjaus tilanteessa, jolloin siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia, uudistuksia ja muutostarpeita. 8

10 3 SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET Opinto-ohjaajankoulutus perustuu ohjauksen systeemiseen viitekehykseen. Systeemisen viitekehyksen tarkoituksena on tehdä kokonaiskuva selkeämmäksi. Opintoohjaajankoulutus on organisoitunut kokonaisuus, systeemi, joka koostuu osaamisista, opintokokonaisuuksista sekä opintojaksoista. Kuviossa 2 on esitetty opinto-ohjaajankoulutuksen rakenne, jossa kaikilla osilla on suhde toisiinsa eikä mitään osaa voida tarkastella ilman opintoohjauksen kontekstia. Opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Opinnot on jäsennetty kolmeen opintokokonaisuuteen, jotka perustuvat edellä kuvattuihin osaamisalueisiin: Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalue sisältyy näihin kolmeen opintokokonaisuuteen. KUVIO 2. Opinto-ohjaajankoulutuksen systeeminen lähestymistapa: Opinto-ohjaajankoulutuksen osaamisalueet, opintokokonaisuudet ja opintojaksot Opintokokonaisuudet jakautuvat opintojaksoihin. Niiden osaamistavoitteet, sisällöt, arviointiaineistot ja -kriteerit sekä oppimistehtävät esitellään seuraavissa kappaleissa. 9

11 3.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus (AOJOOZ) Ammatillinen kehittyminen on osa inhimillistä kasvua. Siksi on tärkeää pohtia, miten opiskelu tukee mielekkäällä tavalla opiskelijan tulevaa elämänkulkua. Tätä elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuvaa kasvuprosessia tarkasteltaessa otetaan huomioon opiskelijan oma tausta ja oppimisen historia. Opinto-ohjaajan persoonallisuus, käsitys omasta minästä ja sen merkityksestä, ovat hänen työvälineitään. Erilaisiin ohjaushaasteisiin vastaaminen edellyttää opinto-ohjaajalta aktiivisuutta, itseluottamusta, itseohjautuvuutta, joustavuutta, kykyä vuorovaikutukseen sekä empaattista ymmärrystä. Näitä ominaisuuksia hänen tulee tukea myös ohjattavissaan. Ammatillisessa kehittymisessä on tärkeää määritellä, mitä eri sisältöjä sekä näkökulmia ohjauskäsitteeseen liittyy sekä tutustua opinto-ohjaukseen ammattina. Opintokokonaisuudessa perehdytään, kuinka yhteiskunnan ja työelämänmuutokset vaikuttavat opinto-ohjaajan työhön. Lisäksi arvioidaan, miten opinto-ohjaaja kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjausta sen eri tavoitealueilla (uran ja elämänsuunnittelun ohjaus, oppimisen ja opiskelun ohjaus sekä psykososiaalisen tuki) monipuolisin ohjauksen toteuttamismuodoin (henkilökohtainen-, pienryhmä-, suurryhmä- ja omaehtoinen ohjaus sekä tiedottaminen ja neuvonta). Opintokokonaisuuteen liittyy oman ohjausfilosofian, ohjauskäsitteen ja -etiikan perusteiden tunnistaminen ja pohdiskelu. Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: Opintojen henkilökohtaistaminen 5 op Orientoituminen opinto-ohjaukseen 5 op Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa. 10

12 3.1.1 Opintojen henkilökohtaistaminen 5 op (AOJO1006) Opintojen henkilökohtaistaminen -opintojakson tärkeimmät työvälineet ovat henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sekä portfolio. Portfolio koostuu koko koulutusta koskevasta henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta (HOPS), opintojaksokohtaisista opiskelusuunnitelmista sekä kokoavasta itsearvioinnista. Voit halutessasi kirjoittaa myös oppimispäiväkirjaa opintojen aikana. Opintojen lopussa käydään oman ohjaajan kanssa päättökeskustelu opiskelijan laatimaan portfolioon perustuen (Kuvio 3). KUVIO 3. Opintojen henkilökohtaistamisen työvälineet Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on opiskelun sisältöjä ja muotoja koskeva suunnitelma siitä, miten opiskelija aikoo saavuttaa opinto-ohjaajankoulutuksen tavoitteet. Pyrkimyksenä on alusta lähtien etsiä juuri niitä kysymyksiä, joiden avulla opiskelija rakentaa opiskelunsa sisällöllisen kokonaisuuden. HOPSia käsitellään opintojen alussa, jonka jälkeen sitä täydennetään tarpeen mukaan opintojen edetessä. HOPSille on luonteenomaista dynaamisuus. Sen laatiminen perustuu jatkuvaan ja aktiiviseen oman oppimisen havainnointiin ja arviointiin (reflektointiin) suhteessa opinto-ohjaajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. HOPSin tavoitteena on jäsentää opiskelijan henkilökohtaista opintojen etenemistä. 11

13 Koulutuksen alussa sen tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tähänastiset ammatillisen kasvunsa polut: millaisia erilaisia ammatillisia ja koulutuksellisia vaiheita opiskelijalla on ollut elämänsä kuluessa, ja millaista osaamista hänellä on. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyihin voit tutustua ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-oppaan ja opinto-ohjaajankoulutuksen käsikirjan (liitteet 1 ja 2) avulla. Prosessiin kuuluvat lomakkeet ja niiden ohjeet löytyvät sivuilta aokk.jamk.fi Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen opinto-ohjaajankoulutuksen tavoitteista, sisällöistä ja toteutustavoista. Näiden perusteella hän kykenee asettamaan mielekkäitä tavoitteita omalle ohjaajana kehittymiselleen. Lisäksi opiskelija kykenee realistisesti arvioimaan omaa oppimista ja osaamista suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen yleisiin ja omiin tavoitteisiinsa. Hän kykenee suunnittelemaan ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita koulutuksen jälkeen. Sisältö opinto-ohjaajankoulutuksen tavoitteet, sisällöt, opiskelu- ja arviointitavat sekä opiskeluprosessin eteneminen henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu oppimista ja osaamista koskeva itse- ja vertaisarviointi opinto-ohjaajan työssäjaksaminen koulutusta koskeva prosessi- ja päättöpalaute ammatillisen opettajakorkeakoulun Optima-verkko-oppimisympäristö portfolio pienryhmätyöskentely Arviointiaineisto henkilökohtainen opiskelusuunnitelma opintojaksojen opiskelusuunnitelmat ja itsearvioinnit portfolio ja kokoava itsearviointi ohjaus- ja arviointikeskustelut osallistuminen pienryhmätoimintaan päättökeskustelu Aineiston avulla arvioidaan reflektio-osaaminen ja vuorovaikutusosaaminen 12

14 Arviointikriteerit Reflektio-osaaminen Vuorovaikutusosaaminen Opiskelija määrittää mielekkäitä tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi suunnittelee toimintaansa realistisesti ja toimii asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti tuottaa sisällöllisesti pätevän oppimisprosessiaan kuvaavan ja arvioivan portfolion arvioi realistisesti omaa ja opiskelutoverin oppimista ja osaamista opinto-ohjaajan eri pätevyysalueiden suhteen määrittää tarkoituksenmukaisia jatkotavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen. Opiskelija tekee yhteistyötä eri asianosaisten kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa laatimisessa on läsnä lähiopetusjaksolla osallistuen aktiivisesti oman ja opiskelijatovereidensa oppimisen arviointiin erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa kykenee myönteiseen vuorovaikutukseen opiskelijatovereidensa ja ohjaajiensa kanssa erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa Arviointiasteikko Hyväksytty: Tehtävät täyttävät yllä kuvatut arviointikriteerit. Hylätty: Tehtävät eivät täytä yllä kuvattuja arviointikriteereitä. Oppimistehtävät Opintojen henkilökohtaistamisen opintojakso koostuu kolmesta oppimistehtävästä: 1. henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS (opintojen alkuvaihe, tarkennukset pitkin opintopolkua) 2. portfolio (koko opintopolun ajan), joka sisältää kokoavan itsearvioinnin koko opiskelusta (opintojen päättyessä) 3. päättökeskustelu (opintojen päättyessä) Seuraavassa esitellään tarkemmin kukin oppimistehtävä. 13

15 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Aluksi opiskelija kartoittaa ammatillista kehittymistään. Sen tavoitteena on ohjata opiskelijaa analysoimaan niitä asioita, joita hän on oppinut jo elämänsä eri vaiheissa. Samalla pyritään löytämään uusia oppimisen haasteita opinto-ohjaajankoulutuksen ajalle. Opinto-ohjaajalle on tärkeää oppia tunnistamaan ammatillisen kasvun vaiheita ja tukea niitä omissa opiskelijoissaan. Toisena tavoitteena on liittää opinto-ohjaajankoulutus ja oppimistehtävät opiskelijan ohjaustyöhön, työyhteisöön tai ammattialan kehittämistyöhön. Tällä tavoin koulutus saa todellista ja käytännöllistä vaikuttavuutta ympäröivässä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Ennen HOPS:n laatimista opiskelija perehtyy opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmaan (ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas sekä opetussuunnitelma, > Opinto-oppaat) ja opinto-ohjaajankoulutuksen käsikirjaan. Ensimmäisen lähijakson jälkeen kukin opiskelija laatii opiskelusuunnitelman (HOPS) alkusyksyyn 2011 mennessä. HOPSin dokumentoinnin muodon voi itse päättää. Opiskelija päivittää ja tarkentaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa opiskelun edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sisältää neljä osaa: a) Oma opiskeluorientaatio Kuvatessasi omaa opiskeluorientaatiotasi voit hyödyntää seuraavia kysymyksiä: Millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet mielestäni kehittymiseni kannalta erityisen merkittäviä ja suuntaa antavia? Mitkä ovat motiivini opinto-ohjaajaksi ryhtymiselle? Mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteeni opinto-ohjaajana kehittymiselle? Mitkä asiat ovat vahvuuksiani, mitkä kehittymishaasteitani opinto-ohjaajana? Mitkä ovat odotukseni? Mitä olen itse valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi? Mikä on näkemykseni kouluttajan roolista ja mikä roolistani opiskelijana koulutuksen aikana? b) Elämänkenttätehtävä Elämä sisältää monenlaisia tärkeitä asioita. Opiskelu on yksi monista. Elämänkenttätehtävän tavoitteena on hahmottaa omaa elämääsi ja sinulle merkityksellisiä asioita, jotka vaikuttavat opiskeluusi (mm. ihmissuhteet, perhe, terveys, työ ja oppiminen, vapaaaika, suunnitelmat, menneisyys, tulevaisuus, kokemukset, merkitykselliset esineet, paikat). Kuvaa erilliselle paperille sinun elämänkenttäsi ja arvioi oman elämäsi eri alueiden tärkeyttä. Jokaisen elämänkenttä on erilainen ja se voidaan hahmottaa ja visualisoida eri tavoin. 14

16 c) Opinto-ohjaajankoulutuksen sisällöllisten kysymysten pohdinta Perehdy opiskelijan käsikirjassa kuvattuihin osaamisalueisiin, opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin. Pohdi ja kuvaile, mitä opinto-ohjaajan työn osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi? Mitä niistä jo osaat? Miten voit kehittyä eri osaamisalueilla? Pohdi, millaista osaamista sinulla jo on ja missä sinun tulee kehittyä. Millaisia tavoitteita itsellesi asetat? d) Verkostoharjoittelusuunnitelma Laadi tulevista verkostoharjoittelupaikoistasi suunnitelma, joka sisältää perusteluja tulevien verkostoharjoittelupaikkojen valinnoille ja harjoittelulle asettamiasi tavoitteita. Et voi valita verkostoharjoittelupaikoiksi 2, 3 ja 4 oman kouluasteesi verkostoharjoittelupaikkaa. e) Konkreettinen opintojen ajoitussuunnitelma Tee alustava ajoitussuunnitelma opinnoillesi tutustuttuasi huolellisesti opintojen sisältöihin ja laajuuksiin. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa on olennaista miettiä, miten voi ja haluaa jakaa aikansa ja voimavaransa eri elämänalueiden kesken, ja millaiseen opiskeluaikatauluun on mahdollista sitoutua. Opintojen ajoitussuunnitelma voi rakenteeltaan olla taulukko tms. kuvio, josta sinä ja opettajatutorisi helposti hahmotatte suunnittelemasi aikataulun. Oman toimen ohessa opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja järjestelykysymyksiä. Koulutukseen sisältyy lähijaksoja, verkkokursseja ja verkostoharjoittelua, jotka edellyttävät osallistumista. Sinun kannattaa laatia opiskelullesi välitavoitteita ja arvioida opintojesi edistymistä. Suunnitelmia ja aikataulutusta voi tarvittaessa muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni. Oppimismateriaali Annala, J Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Toimintatutkimus hopsin ja sen ohjauksen kehittämisestä korkea-asteen koulutuksessa. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampere University Press. Ansela, M., Haapaniemi, T. & Pirttimäki, S Yliopisto-opiskelijan hops : ohjaajan opas. Kuopio: Kuopion yliopisto. Jalava, J., Lehtinen, E. & Palonen, T Opsista hops: Käsikirja ja juonnettu kirjallisuusluettelo oppimisen ohjaajalle. Turku: Turun Yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus. Mezirow, J Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaalia 23. Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R. & Suikkanen. A. (toim.) Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. Jyväskylä: Ps-kustannus. Vänskä, K Moottoriteiltä metsäpoluille oppimisen henkilökohtaistaminen opiskelussa. Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino,

17 2. Portfolio Portfoliota tehdään koko opintojen ajan. Se alkaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta ja päättyy kokoavaan itsearviointiin. Portfolio auttaa sinua tunnistamaan omaa osaamistasi ja kehittymistäsi. Tärkeässä osassa portfolio on oman osaamisen osoittamisessa, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessissa (AHOT). Valikoi portfolioosi sellaista sinulle merkityksellistä aineistoa ja eettistä pohdintaa, joka kertoo siitä, mitä jo osaat koulutukseen tullessasi, miten olet kehittynyt koulutuksen aikana ja mitä osaat koulutuksen päättyessä. Portfolion perusrakenne on määritelty opinto-ohjaajankoulutuksen opintojaksoittain ja niissä vaadittavien osaamistavoitteiden perusteella. Työskentelyä tukevat oppimispäiväkirja, itsearvioinit, vertaisarvioinnit, kouluttajien kommentit oppimisesta ja osaamisesta eri oppimistehtävien yhteydessä. Erityisen suositeltavaa on pitää koko opintojen ajan oppimispäiväkirjaa, jossa reflektoidaan omaa osaamista ja sen kehittymistä. Voit valita portfolioosi seuraavia aineistoja perusteluineen ja pohdintoineen: Oppimistehtäviä, kehittämishankkeen sekä ohjaus- ja verkostoharjoitteluun liittyviä dokumentteja. Opintojaksojen itse- ja vertaisarviointeja sekä palautteita kouluttajilta. Muuta itsellesi tärkeää, koulutuksen ulkopuolella syntynyttä aineistoa, joka kertoo osaamisestasi opinto-ohjaajana. Oppimismateriaaleja Kokoava itsearviointi koulutuksen päättyessä. Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen vaihe. Kun laadit kokoavaa itsearviointiasi, Arvioi osaamistasi opinto-ohjaajana suhteessa aikaisemmin esitettyihin osaamisalueisiin. Pohdi, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan opinto-ohjaajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun osaamisen. Mieti, mitkä opinto-ohjaajan osaamisen alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi. Mieti, millä alueilla ovat suurimmat kehittymishaasteesi. Pohdi, oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai matkan varrella henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi asettamasi omat tavoitteesi. Hahmottele, miten aiot jatkossa kehittää itseäsi ja ohjaustasi. Kokoava itsearviointi läpikäydään yhteisessä päättökeskustelussa vastuukouluttajan kanssa opintojen lopuksi. 16

18 Oppimismateriaalit Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Linnakylä, P., Pollari, P. & Takala, S. (toim.) Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Niikko, A Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi. Pollari, P., Kankaanranta, M. & Linnakylä, P. (toim.) Portfolion monet mahdollisuudet. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Verkkotutor. [Viitattu ] Ruohotie, P Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Porvoo: WSOY. 3. Päättökeskustelu Opintojesi lopussa varaa henkilökohtainen päättökeskusteluaika omalta vastuukouluttajaltasi. Keskustelu käydään tekemäsi porfolion ja kokoavan itsearvioinnin avulla. 17

19 3.1.2 Orientoituminen opinto-ohjaukseen 5 op (AOJO2006) Opintojakson tavoitteena on määritellä ohjaus-käsite ja liittää se yhteiskunnalliseen sekä kulttuuriseen kehitykseen. Opintojakson aikana analysoidaan aikakauden yhteiskunnallisia ja työelämän kehityssuuntia sekä niiden yhteyksiä opinto-ohjaukseen. Opiskelijat perehtyvät luentojen, kirjallisuuden ja muun materiaalin avulla tiedottamis-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toteuttamiseen eri muodoissa. Voit hyödyntää aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista tässä opintojaksossa. Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu opiskelijan esittämään hakemukseen ja aineistoon, jonka tulee osoittaa, että hänellä on opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lisäksi opiskelija dokumentoi kyseisen aineiston portfolioonsa. Hakemuksen käsittelee opettajatutor (liite 2). Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee ohjauksen peruskäsitteistön, ohjauksen tavoitealueet ja toteuttamismuodot. Hän osaa ohjata noudattaen ammattieettisiä periaatteita ja soveltaa ammatissaan vaitiolo- ja salassapitosäädöksiä. Opiskelija osaa analysoida suomalaisen yhteiskunnan, koulutuspolitiikan ja - järjestelmän sekä työelämän nykytilaa ja tulevaisuutta koskevaa arviointi- ja ennustetietoa. Sisältö opinto-ohjaajan toimenkuva käsitteiden määrittely: ohjaus, opinto-ohjaus, tiedottaminen, neuvonta yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutosta koskeva tutkimustieto sekä niiden yhteys opinto-ohjaukseen ohjauksen ammattieettiset säännöt ja oma ammattietiikka vaitioloa ja salassapitoa käsittelevä lainsäädäntö Arviointiaineisto Yhteiskunnallinen aikakauden tulkinta, ohjauskäsite ja eettisen ajattelun -oppimistehtävät teemaan liittyvä lähiopetusjaksotyöskentely Aineiston avulla arvioidaan kontekstiosaaminen työnmäärittelyn osaaminen ohjausosaaminen 18

20 Arviointikriteerit Kontekstiosaaminen Työnmäärittelyn osaaminen Ohjausosaaminen Alkaja Alkaja Alkaja kykenee löytämään ja hyödyntämään ajankohtaista yhteiskunnan muutosta koskevaa lähdeaineistoa tuntee ohjauksen peruskäsitteistön ja kirjoittaa ajatuksensa lukijalle ymmärrettävästi käsittelee teoreettista tietoa irrallaan omiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuvasta tiedosta osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn tekee opintojaksoon liittyvän itsearviointitehtävän. käsittelee teoreettista tietoa irrallaan omiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuvasta tiedosta tekee opintojaksoon liittyvän itsearviointitehtävän. kykenee löytämään ja kuvaamaan ohjaustilanteen, johon on liittynyt eettinen kysymys tuntee julkisuuden ja salassapidon perusperiaatteet opetushallinnossa käsittelee teoreettista tietoa irrallaan omiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuvasta tiedosta tekee opintojaksoon liittyvän itsearviointitehtävän. Kontekstiosaaminen Työnmäärittelyn osaaminen Ohjausosaaminen Edistynyt käyttää tiedonhankinnassaan erilaisia lähteitä käsittelee opinto-ohjaajan tehtävään liittyviä ilmiöitä tehtävässään jäsentyneellä tavalla käsittelee teoreettista ja kokemuksellista tietoa siten, että ne muodostavat tehtävässä eheän kokonaisuuden. Edistynyt käyttää tiedonhankinnassaan erilaisia lähteitä käsittelee opinto-ohjaajan tehtävään liittyviä ilmiöitä tehtävässään jäsentyneellä tavalla käsittelee teoreettista ja kokemuksellista tietoa siten, että ne muodostavat tehtävässä eheän kokonaisuuden Edistynyt käyttää tiedonhankinnassaan erilaisia lähteitä käsittelee opinto-ohjaajan tehtävään liittyvän eettisen kysymyksen monipuolisella ja jäsentyneellä tavalla käsittelee teoreettista ja kokemuksellista tietoa siten, että ne muodostavat tehtävässä eheän kokonaisuuden 19

21 Kontekstiosaaminen Työnmäärittelyn osaaminen Ohjausosaaminen Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija käyttää tiedonhankinnassaan ja vertailee erilaisia lähteitä monipuolisesti sekä osaa arvioida niiden luotettavuutta käsittelee opinto-ohjaajan tehtävään liittyvää käsitteistöä luovasti, jäsentyneesti ja ilmiöitä problematisoiden kykenee integroimaan teoreettista, käytännöllistä ja itsesäätelytietoa niin, että pystyy tuottamaan uusia näkökulmia oppimistehtävän teemaan käyttää tiedonhankinnassaan ja vertailee erilaisia lähteitä monipuolisesti sekä osaa arvioida niiden luotettavuutta kykenee integroimaan teoreettista, käytännöllistä ja itsesäätelytietoa niin, että pystyy tuottamaan uusia näkökulmia oppimistehtävän teemaan käyttää tiedonhankinnassaan erilaisia lähteitä monipuolisesti käsittelee opinto-ohjaajan tehtävään liittyvän eettisen kysymyksen luovasti, jäsentyneesti ja ilmiötä problematisoiden kykenee integroimaan teoreettista, käytännöllistä ja itsesäätelytietoa niin, että pystyy tuottamaan uusia näkökulmia oppimistehtävän teemaan. Arviointiasteikko Hyväksytty: Tehtävä täyttää vähintään yllä kuvatut alkajan osaamisen arviointikriteerit. Hylätty: Tehtävä ei täytä yllä kuvattuja alkajan osaamisen arviointikriteereitä. 20

22 Oppimistehtävät Orientoituminen opinto-ohjaukseen koostuu kolmesta tehtävästä, jotka työstetään prosessinomaisesti järjestyksessä alla olevan kuvan mukaisesti. KUVIO 4. Orientoituminen opinto-ohjaukseen 1. Yhteiskunnallisen aikakauden tulkinta Tehtävänäsi on perehtyä opinto-ohjaajan työhön kirjallisuuden sekä sanomalehtien palstoilla ja internetin keskustelualueilla käytävän keskustelun pohjalta. Kirjoita aiheesta lyhyt essee (4-6 sivua) Yhteiskunnallinen aikakauden tulkinta opinto-ohjaajantyössä, jossa pohdit, millä tavoin yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat opinto-ohjaajan työhön, selvität asiat omin sanoin ja mainitset, kenen teoksiin (merkitse lähteet) ja minkälaiseen havainnointitietoon perustat tekemäsi johtopäätökset. Lähdemerkintöjen osalta noudatetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä annettuja ohjeita (kirjaston sivut ja Optima työtila). Tuo käyttämäsi lehtiartikkelit mukanasi toiselle lähijaksolle. 21

23 Essee tekstilajina: Esseen kirjoittamisen aakkoset: Raportointiohje: 2. Ohjaus- ja opinto-ohjauskäsitteet Tehtävänäsi on perehtyä ohjaus- ja opinto-ohjauskäsitteisiin lähijaksolla olleen luennon jälkeen. Tee itsellesi muistiinpanoja tai piirrä kartta ajatuksistasi (muuten oppimistehtävää ei tarvitse raportoida eikä toimittaa etukäteen Optimaan). Valmistaudu esittämään omia, perusteltuja ajatuksiasi sekä pohdintojasi ja osallistumaan keskusteluun pienryhmässäsi. 3. Eettinen ajattelu Valitse ohjaustilanne, jossa olet kohdannut eettisiä tai salassapitoon / asian julkisuuteen liittyviä ongelmia. Laadi ohjaustilanteesta ja omista ajatuksistasi lyhyt kuvaus, ja tee siitä yhden A3- kokoinen (selkeä ja riittävän suuri, joka näkyy ryhmälle) visuaalinen esitys esim. mind map, posteri. Tuotos tuodaan lähijaksolle ja esitetään pienryhmässäsi. 4. Kokoava itsearviointi opintojaksosta Omat kommentit Mitkä ovat merkityksellisimmät asiat, jotka opintojaksolla opin? Mihin esille nousseisiin asioihin minun tulee jatkossa syventyä tarkemmin? Mitkä asiat edistivät oppimistani eniten? Mitkä asiat olivat oppimiseni esteitä? Osaamistavoitesuhteinen arviointi Kun tarkastelet opintojakson arviointikriteereitä, mitkä niissä olevat laadulliset luonnehdinnat kuvaavat mielestäsi parhaiten laatimaasi analyysia? Perustele ajatuksesi omien pohdintojesi perusteella. Oppimismateriaali Työelämä ja yhteiskunnan muutos Ahola, S. & Mikkola, J Opinto-ohjaus, muutos ja epävarmuus. Turun yliopiston koulutussosiologisen tutkimuskeskuksen raportti 62. Turku: Ruse. Beck, U Mitä globalisaatio on? Tampere: Vastapaino. Hoikkala, T. & Roos, J.P. (toim.) luvun elämä: Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Helsinki: Gaudeamus. 22

24 Koululait perusteluineen. Lait, asetukset, lainsäädännön perustelut ja sivistysvaliokunnan mietintö Helsinki: Opetushallitus. Julkunen, R., Nätti, J. & Anttila, T Aikanyrjähdys. Keskiluokka tietotyön puristuksessa. Tampere: Vastapaino. Julkunen, R Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosesseista. Tampere:Vastapaino. Julkunen, R Uutta työtä uudessa taloudessa. Julkaisussa Nummela, P:, Friman, M.,Lampinen, O.& Volanen, M.V. (toim.) Ammattikorkeakoulut ja sivistys.opetusministeriön julkaisuja 2008:34. Luukkainen, O Kaksitoista teesia opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus. Luukkainen, O Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PS-kustannus Opetusministeriö Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. [Viitattu ] Siltala, J Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Helsinki: Otava. Töytäri-Nyrhinen. A. (toim.) Osaamisen muutosmatkalla. Helsinki: Edita Prima Oy. Vanhalakka-Ruoho, M Parveke maailmaan päin. Ohjauksen maisterikoulutuksen kaksi vuosikymmentä. Joensuun Yliopisto: Joensuun yliopistopaino. Vuorinen, R. & Kasurinen, H. (toim.) Ohjaus Suomessa Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Kirjapaino Oma. Vuorinen, R Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? Ohjaajien käsityksiä internetin merkityksestä työvälineenä. Jyväskylä: koulutuksen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia 19 Eettinen ajattelu Airaksinen, T Hyvän opetus. Arvot, arvokeskustelu ja eettinen kasvatus koulussa. Helsinki: Panatuskeskus. Friman, M Tarvitseeko ammatillinen asiantuntija etiikkaa?. Jyväskylä Studies in Education, Psychology ans Social Research 234. Helve, H. (toim.) Arvot, maailmankuvat, sukupuoli. Helsinki: Yliopistopaino. Lindqvist, M Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa. Helsinki: Otava. Koskinen, L Mikä on oikein? Etiikan käsikirja. Helsinki: Lasten keskus. Pitkänen, P. (toim.) Kasvatuksen etiikka. Helsinki: Edita. Vehkamäki, P. & Tamminen-Dahlman, A Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Helsinki: Opetushallitus. Ohjausajattelu Kupiainen, K Käyttötieto opinto-ohjaajan ohjausajttelun muutoksen kuvaajana. Tmapereen yliopisto, akateeminen väitöskirja. Tampere: Tapereen yliopistopaino. Lairio, M. & Puukari, S. (toim.) Muutoksista mahdollisuuksiin. Ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Lairio, M. & Puukari, S. (toim) Ohjauksen uudet orientaatiot. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa huomioita ja kunnioitusta Jyväskylä: PSkustannus. 23

25 3.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus (AOTKOZ) Opintokokonaisuus koostuu kolmesta opintojaksosta, joissa kussakin keskitytään opinto-ohjauksen kehittämiseen eri tavoin. Opinto-ohjaajan rooliin kuuluu entistä enemmän yhteistyö ja kehittäminen kollegojen, muiden oppilaitosten edustajien, työelämäorganisaatioiden ja ohjattavien huoltajien kanssa. Opinto-ohjauksen kehittämisen kulmakivi on aktiivinen verkostotyö ja osallistuminen alueellisiin, valtakunnallisiin sekä kansainvälisiin täydennyskoulutustilaisuuksiin, seminaareihin ja konferensseihin. Opinto-ohjauksen kehittäminen -opintojakso pitää sisällään kehittämistyön. Sen tarkoituksena on tarjota opiskelijalle valmiuksia työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen sekä tutkivan työotteen omaksumiseen. Kehittämistyön tulee nivoutua osaksi oppilaitoksen kehittämistä. Kehittämistyö julkaistaan artikkelina valtakunnallisen Ohjausalan osaamiskeskuksen evokes tietokannassa ( Verkostoharjoittelun avulla opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus tutustua alueensa eri oppilaitoksiin. Koulutuksen tuottama laaja-alainen kelpoisuus edellyttää, että opiskelijat perehtyvät riittävästi opinto-ohjaukseen ja asiakkaiden ohjaamiseen eri toimintaympäristöissä. Tästä syystä opintojakso keskittyy opinto-ohjaajan työssä tarvittavan laaja-alaisen pätevyyden kehittämiseen sekä työssä tarvittavien verkostojen laajentamiseen. Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: Verkostoharjoittelu 8 op Opinto-ohjauksen kehittäminen 10 op Valinnainen opintojakso 5 op Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa. 24

26 3.2.1 Verkostoharjoittelu 8 op (AOTKW006) Verkostoharjoittelussa opiskelija perehtyy opinto-ohjaukseen / ohjaukseen eri toimintaympäristöissä. Perehtyminen on tarpeellista, koska opinto-ohjaajankoulutus antaa pätevyyden toimia opinto-ohjaajana kaikissa eri oppilaitosmuodoissa. Lisäksi verkostoharjoitteluissa tavoitteena on kasvattaa ammatillista ja alueellista verkostoa. Opintoohjaaja ei tee työtään vain opiskelijoiden ja työyhteisönsä kanssa. Hänen työhönsä kuuluu yhteistyö opiskelijoiden vanhempien, muiden oppilaitosten ja eri viranomaistahojen välillä. Opinto-ohjaajan työ on moniammatillista verkostotyötä. Perehtyminen aloitetaan tutustumalla/kuvaamalla oman oppilaitoksen opinto-ohjausta / ohjausta. Tämä omaan pesään tutustuminen luo perustan ja pohjan koko opintojaksolle. Omaan pesään tutustumisen kautta kukin opiskelija pohtii osaamistaan opinto-ohjaajana/ohjaajana, vahvuuksiaan sekä tavoitteitaan kehittymiselle. Hän suunnittelee itselleen verkostoharjoittelupolun, joka mahdollistaa oman kehittymisen, verkostojen laajentamisen sekä opinto-ohjauksen kehittämisen omassa oppilaitoksessaan (yhteys opintojaksoon Opinto-ohjauksen kehittäminen). Voit hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana tätä opintojaksoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu opiskelijan esittämään hakemukseen sekä aineistoon, jonka tulee osoittaa, että hänellä on opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lisäksi opiskelija dokumentoi kyseisen aineiston portfolioonsa. Hakemuksen käsittelee opettajatutor (liite 2). Osaamistavoitteet Opiskelija tietää opinto-ohjausta koskevan lainsäädännön. Hän osaa toimia eri kouluasteilla oppilaan-, opinto-ohjaajan tai opintojen ohjaajan työssä toteuttaen ohjausta opetussuunnitelman perusteiden, ohjaussuunnitelman ja muiden työtä ohjaavien säädösten ja normien mukaisesti. Opiskelija osaa toteuttaa opinto-ohjausta monipuolisesti ohjauksen erilaisia muotoja sekä menetelmiä hyödyntäen. Hän kykenee tunnistamaan eri oppilaitosmuotojen ohjauksen erityispiirteet. Opiskelija perehtyy monialaisten asiantuntijatiimien hyödyntämiseen toimiessaan työyhteisön kehittäjänä ja oppijoiden ohjaajana. Hän osaa toimia aktiivisesti yhteistyössä alueensa muiden toimijoiden kanssa ja osaa luoda uusia ammatillisia yhteistyösuhteita sekä ylläpitää ja kehittää verkostoaan. Opiskelijalla on tuntemus alueensa elinkeinoelämästä. Sisältö opinto-ohjausta määrittelevä lainsäädäntö eri toimintaympäristöissä opinto-ohjaus eri toimintaympäristöissä (perusopetus, II asteen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, korkea-asteen koulutus, työhallinto) elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö ja yrittäjyys 25

27 tiedottaminen ja neuvonta eri toimintaympäristöissä (messut, vanhempainillat, ammattitaitokilpailut, avoimet ovet, yhteishaku, yleinen tiedottaminen, markkinointi, yhteistyö työhallinnon kanssa, työelämään tutustumisjaksojen järjestäminen) Arviointiaineisto blogikirjoittaminen verkostoharjoitteluista sekä kokoava itsearviointi Aineiston avulla arvioidaan oman alan sisältöosaaminen yhteistyö- ja verkosto-osaaminen Arviointikriteerit Oman alan sisältöosaaminen Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen Alkaja on perehtynyt materiaaleihin perustuen opinto-ohjaukseen eri oppilaitosmuodoissa siten, että kykenee havaitsemaan puutteita omassa osaamisessaan ja asettamaan etukäteen kysymyksiä, joihin hakee vastauksia harjoittelujaksoiltaan tietää opinto-ohjausta määrittelevät säädökset osaa koota ja jakaa verkostoharjoittelublogissaan olennaisia asioita pystyy itsearvioimaan verkostoharjoitteluaan käsittelee tietoja irrallaan omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa perustuvasta tiedosta Alkaja on perehtynyt materiaaleihin perustuen opinto-ohjaukseen eri oppilaitosmuodoissa siten, että kykenee havaitsemaan puutteita omassa osaamisessaan ja asettamaan etukäteen kysymyksiä, joihin hakee vastauksia harjoittelujaksoiltaan on perehtynyt opinto-ohjaajan työhön ja ohjaukseen eri oppilaitosmuodoissa (4 kpl) pystyy itsearvioimaan verkostoharjoitteluaan käsittelee tietoja irrallaan omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa perustuvasta tiedosta Edistynyt osallistuu verkostoharjoittelun aikana ohjauksen toteuttamiseen pitämällä esimerkiksi luokkatunteja, ryhmätilanteita tai henkilökohtaisia ohjaustilanteita Edistynyt on luonut uusia ammatillisia verkostoja itselleen 26

28 Asiantuntija pystyy kokemusten kirjaamisen lisäksi reflektoimaan näkemäänsä, kokemaansa ja tekemäänsä ohjausta siten, että kuvaa raportissaan, millä tavoin verkostoharjoittelu on muuttanut hänen aikaisempia käsityksiään Asiantuntija osallistuu mukaan alueelliseen verkostoyhteistyöhön aktiivisesti kykenee verkostoharjoittelun jälkeen tuottamaan uusia näkökulmia oman oppilaitoksen opinto-ohjauksen kehittämiselle Arviointiasteikko Hyväksytty: Tehtävä täyttää vähintään yllä kuvatut alkajan osaamisen arviointikriteerit. Hylätty: Tehtävä ei täytä yllä kuvattuja alkajan osaamisen arviointikriteereitä. Yleistä Oppimistehtävät Alueelliset verkostoharjoittelujaksot: suoritetaan neljänä (4) yksilöllisesti ajoitettuna ja tavoitteellisesti suunniteltuna jaksona. ovat jokainen laajuudeltaan kaksi (2) opintopistettä. sisältävät aina harjoittelun (kesto 5 työpäivää = 35h), tavoitteellisen harjoittelusopimuksen teon ASIOn (opiskelijahallinnon ohjelma) kautta ja raportoinnin. sisältävät sosiaalisen median välityksellä (blogikirjoittaminen) käytävän keskustelun verkostoharjoittelun kokemuksista ja ajatuksista. Tee ennen kunkin harjoittelujakson alkua (omaa pesää lukuunottamatta) ASIOon sähköinen harjoittelusuunnitelma, jonka opettajatutor tarkistaa ja hyväksyy/muuttaa sopimukseksi. Hyväksytä sopimus harjoittelupaikkasi vastuuhenkilöllä ja lähetä allekirjoitettu sopimus Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun opintotoimistoon osoitteeseen Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Opintotoimisto, Rajakatu 35, Jyväskylä. 27