Lausunto koskien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemista sekä uusien tuotteiden/palvelujen kehittämistä ja saamista markkinoille
|
|
- Irma Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA Lausunto koskien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemista sekä uusien tuotteiden/palvelujen kehittämistä ja saamista markkinoille TIIVISTELMÄ: Viime vuosina Suomessa on pyritty nostamaan yritysten lyhyen aikavälin kilpailukykyä pienentämällä yritysten työvoimakustannuksia. Samaan aikaan kun pidetään huolta lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvystä, olisi syytä panostaa myös pitkän aikavälin kasvukilpailukykyyn. Tässä kasvukilpailukyvyssä oleellisia tekijöitä ovat yrittäjyys, osaaminen, brändinrakennus, t&k-toiminta ja uusien ratkaisujen onnistunut kaupallistaminen. Pidemmällä aikavälillä elintaso nousu tulee perustumaan näihin ja niiden aikaansaamaan tuottavuuden nousuun.. SUOSITUKSET: 1) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kannusteita (esimerkiksi t&k-tuet) tulisi lisätä sen sijaan, että nykyisiä panostuksia jopa pienennetään. 2) Samalla panostuksia tulisi uudelleensuunnata. Ensinnäkin panostusten tulisi aktivoida erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka nykyisellään eivät panosta innovaatiotoimintaan. Toiseksi, panostukset tulisi suunnata erityisesti radikaaliin innovaatiotoimintaan sen sijaan, että rahoitettaisiin vain vähittäisiä (inkrementaalisia) uudistuksia. 3) Pelkkä panostusten lisäys ei kuitenkaan riitä. Innovaatiopolitiikassa tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, että onnistuneen innovaatiotoiminnan hyötyjen kasvattamiseen. Yksi käytännön toimenpide voisi olla julkisen t&k-rahoituksen suuntaaminen sellaisiin yrityksiin, jotka ovat voimakkaasti kasvuhakuisia. Toinen täysin erilainen toimenpide koskee sitä, että onnistuneen innovaatiotoiminnan hyödyt näkyisivät nimenomaan Suomen yksiköissä. Yhä useampi pienempikin yritys toimii kansainvälisesti ja niiden siirtohinnoittelu ja liiketoimintamalli ratkaisevat, tulevatko hyödyt Suomeen. Täten esimerkiksi julkista t&k-rahoitusta saavilta yrityksiltä tulisi edellyttää, että näiden hankkeiden aineettomat oikeudet (IPR) sekä mahdolliset tuotot tulisi kertyä nimenomaan Suomessa sijaitseviin yksiköihin.
2 Tausta Talous- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on nostaa kansalaisten materiaalista elintasoa. Tieto ja osaaminen ovat hyvinvoinnin lisääntymisen tärkein lähde. Tiedon ja osaamisen markkinat ovat toimimattomia tavoilla, joka edellyttää julkisen sektorin jatkuvaa läsnäoloa. Opetus ja perustutkimus sekä toisaalta soveltava tutkimus ja tuotekehitys asetetaan usein vastakkain, vaikka näiden suhde on toisiaan täydentävä. Molempia tarvitaan. Ensimmäinen on perusta ja välttämätön ehto toiselle. Ilman uusien ideoiden sitoutumista uusiin tuotteisiin ja palveluihin ja niiden markkinoillepääsyä ei puolestaan synny laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kääntäen voidaan sanoa, että tiedolla ja osaamisella, joka ei millään aikavälillä sitoudu mihinkään hyötykäyttöön, on ainakin taloudellisessa mielessä vain vähän arvoa. Suomen innovaatiojärjestelmän yhteydessä on pitkään puhuttu alisuoriutumisesta. Uusille ideoille koituvat hyvät tuotot edellyttävät kuitenkin paljon myös yleisemmältä elinkeinoympäristöltä. Jotta uusilla ideoilla olisi mahdollisimman suuria vaikutuksia, elinkeinoympäristön olisi kyettävä (a) erottamaan hyvät ja huonot ideat, (b) siirtämään nopeasti ja runsaasti voimavaroja hyvien ideoiden edistämiseen ja vastaavasti kurjistamaan huonot ideat sukupuuttoon sekä (c) oltava loppumarkkinoilla reaktiivinen siten, että parempia ideoitava soveltavien tarjoajien kysyntä kasvaisi nopeasti ja kannattavuus kohenisi tarvittaessa huonompien ideoiden soveltajien kustannuksella. Käytännössä kaikki kehittyneet maat pyrkivät tukemaan ja edistämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k). Samaa tekevät myös monet kehittyvät taloudet, kuten Kiina, Venäjä ja Intia. Yrityksiin kohdistuvalla t&k-toiminnan tukemisella pyritään korjaamaan se ongelma, että koko yhteiskunnan kannalta yritykset investoivat t&k-toimintaan liian vähän. Ali-investoiminen johtuu kahdesta pääsyystä: 1) T&k-toimintaan ei saada riittävää rahoitusta tai sen hinta (korko) on liian korkea. 2) T&k-toiminnan odotettu tuotto jää liian pieneksi, koska t&k-toiminnan kautta syntyvä uusi tieto tai osaaminen karkaa ennen pitkää kyseisen yrityksen ulkopuolelle. Innovaatiot ja niiden tukeminen Pitkällä aikavälillä Suomi menestyy, jos siellä toimivat yritykset onnistuvat sisällyttämään tuotteisiinsa ja palveluihinsa sellaisia ominaisuuksia, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan paljon. Lisäehtona on, että kaikki muut eivät pysty samaan. Oleellista on siis kyky erottautua muista. Koko talouden tasolla näyttää siltä, että Suomessa toimivien yritysten t&k-menot ovat laskeneet selvästi vuodesta Ylivoimainen pääsyy laskulle on Nokian matkapuhelinliiketoiminnan vaikeudet ja niitä seuranneet irtisanomiset. Muussa yrityssektorissa t&k-menot eivät juuri ole laskeneet (kuvio 1)
3 Kuvio 1. Kun Nokia unohdetaan, yritysten t&k-menot ovat nousseet vuodesta 2008 Huom. Yritysten t&k-menot (käyvin hinnoin). Lähde Etla/Jyrki Ali-Yrkkö ja Tilastokeskus Nokian matkapuhelinliiketoiminnalla on siis ollut erittäin suuri vaikutus Suomen koko t&k-toimintaan. Kun mittarina käytettiin yritysten t&k-menojen suhdetta yritysten arvonlisään, Suomi nousi maailman kärkiluokkaan Nokian ansiosta ja sama tilanne oli vielä vuonna 2014 (kuvion 2 vasemmanpuolinen tarkastelu). Kuva muuttuu dramaattisesti, kun elektroniikkateollisuus poistetaan tarkastelusta (kuvion 2 oikeanpuolinen tarkastelu). Tällöin Suomi putoaa keskisijoille. Huolimatta siis siitä, että Nokian ulkopuolella t&k-menot ovat nousseet 2008 jälkeen, Suomessa ei panosteta erityisen paljon t&k-toimintaan. Kuvio 2. Suomen yrityssektorin korkeat t&k-panostukset johtuvat vain elektroniikkateollisuudesta Lähde: Ali-Yrkkö, Kuusi ja Maliranta (tulossa). Aineistona Eurostat. Luvut ovat vuodelta 2014.
4 Ylivoimaisesti suurin osa yritysten t&k-menoista on Suomessa yritysten itsensä rahoittamaa. Vain kuutisen prosenttia tulee julkiselta sektorilta Eri maiden välillä on erittäin suuria eroja siinä, kuinka paljon julkinen sektori pyrkii kannustamaan t&k-toimintaa. Suorien t&k-tukien lisäksi useissa maissa on käytössä myös t&ktoiminnan verotuki, jota Suomessa ei ole. Kuviossa 3 on vertailtu pelkästään yritysten saamaa t&k-tukea, joten siinä ei ole mukana monissa maissa käytössä olevaa t&k-verotukea. Mukana ovat EU15-maiden lisäksi muutama mielenkiintoinen Euroopan ulkopuolinen maa (USA, Etelä-Korea, Japani ja Kiina). Kuvio 3. Suomen panostukset yritysten t&k-toimintaan ovat poikkeuksellisen vähäisiä Lähde: OECD. Luvut ovat vuodelta Tässä joukossa Suomi asettuu keskiarvon alapuolelle siinä, kuinka paljon yritykset saavat t&k-tukea suhteessa heidän koko t&k-toimintaansa. Suomessa ei siis anneta mitenkään erityisen paljon t&k-tukea yrityksille. Kuva muuttuisi vielä huomattavasti, jos mukaan otettaisiin t&k-verotuet. Tällöin Suomi putoaisi listan häntäpäähän (OECD, 2016, s. 26). T&k-kannusteiden vaikutukset ja viimeaikaiset muutokset Elinkeinopolitiikan saralla innovaatiopolitiikan pääinstrumenttina ovat edelleen Tekesin yrityksille myöntämät suorat tuet. Lähes kautta linjan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat pitäneet Tekesin toimintaa onnistuneena ja kansallisesti järkevänä. Kritiikkiä ovat saaneet muun muassa tukien toistuvuus.
5 Yrityksille suunnatut t&k-kannusteet (t&k-verotuet ja suorat tuet) ovat vain keino eivät lopullinen tavoite. T&k-kannusteilla pyritään siihen, että yritysten tekemä t&k-toiminta joko lisääntyisi tai muuttuisi muuten niin, että siitä tulisi yhteiskuntaan hyötyjä aiempaa enemmän. Viimeaikaiset muutokset ETLA on useaan otteeseen kritisoinut yritystukia. Usein se on samassa yhteydessä todennut, että yksityiselle innovaatiotoiminnalle kohdistetut tuet ovat niitä harvoja, joille on olemassa selkeät ja kiistattomat taloustieteelliset perustelut. Myös useimmat empiiriset tutkimukset eri maissa antavat tukea sille, että t&k-tuilla on ollut myönteisiä vaikutuksia (Suomen osalta ks. esimerkiksi Ali-Yrkkö, 2008; Takalo, Tanayama ja Toivanen, 2013; Ebersberger ja Lehtoranta, 2008; Einiö, 2009) Toisin kuin joskus ajatellaan, innovaatiotuet ovat pienehkö osa kaikista yritystuista (Pietarinen, 2012). Kaiken kaikkiaan Suomen innovaatiojärjestelmässä on tapahtunut kymmenkunta merkittävää muutosta. Nostan näistä esille neljä. 1) Viime vuosina yritystukien leikkauksien kohteeksi ovat joutuneet nimenomaan innovaatiotuet, jotka muutenkin ovat kansainvälisessä vertailussa olleet melko matalalla tasolla. Monia kyseenalaisen vaikuttavuuden omaavia tukimuotoja on sen sijaan jatkettu. 2) Innovaatiotoiminnan kannustamisessa on painopistettä siirretty soveltavasta tutkimuksesta perustutkimukseen. Molempia tarvitaan, mutta perustutkimuksen tuomat hyödyt tulevat paljon pidemmällä aikajänteellä kuin soveltavan tutkimuksen. 3) Tekes-leikkausten myötä on tapahtunut myös niin, että isojen yritysten saamaa t&k-rahoitusta on leikattu samoin kuin tutkimuslaitosten saamaa rahoitusta. Isojen yritysten saaman rahoituksen ehtona on aiemmin ollut yhteistyö tutkimuslaitosten ja/tai pienten yritysten kanssa. Tällöin leikkausten mahdollisena sivuvaikutuksena on ollut, että yhteistyö on vähentynyt. 4) Suomeen on syntynyt startup-ekosysteemi. Sen ytimessä on Aalto-yliopiston Aalto Entrepreneurship Society. Sen lisäksi ekosysteemin syntyyn on vaikuttanut muutamat erityisen menestyneet nuoret yritykset (kuten Supercell), jotka toimivat idoleina monille muille yrityksille. Kolmas syntytekijä on digitalisaation ja globalisaation tuoma yhdistelmä, mikä on mahdollistanut pääsyn globaaleille markkinoille huomattavasti alemmilla kustannuksilla kuin aiemmin. Suomen taloudella ei mene hyvin. On siis ymmärrettävää, että politiikalla koitetaan kääntää talouden suuntaa. Tästä näkökulmasta erityisesti innovaatiotoimintaa koskevat leikkaukset (kohta 1) ja painopisteen siirtäminen soveltavasta tutkimuksesta perustutkimukseen (kohta 2) tuntuvat varsin kummalliselta politiikalta. Uusien tuotteiden ja palvelujen saaminen markkinoille Finanssikriisin jälkeen Suomen talouskehitys on jäänyt vaatimattomaksi. Erityisen heikkoa on ollut viennin kehitys. Viennin tarkastelu yhtenä kokonaisuutena peittää alleen sen, että osa vientiyrityksistä pärjää kansainvälisillä markkinoilla erittäin hyvin. Tästä esimerkkeinä ovat useat terveysteknologian yritykset sekä pelialan yritykset. Myös viimeaikaiset suuret laivatilaukset tulevat muutaman vuoden kuluttua näkymään isoina kasvulukuina kuljetusvälineiden viennissä.
6 Tähän mennessä nämä valonpilkahdukset ovat kuitenkin peittyneet negatiivisen kehityksen alle. Kokonaisvientiämme ovat painaneet erityisesti matkapuhelinviennin loppuminen, paperiviennin alamäki ja Venäjän viennin tyrehtyminen. Nämä kolme selittävät 90 prosenttia Suomen tavaraviennin putoamisesta vuosien 2008 ja 2015 välillä. Edellä mainitut 3 tekijää eivät kuitenkaan selitä sitä, miksi Suomen vienti ei ole kasvanut monilla sellaisilla aloilla, joissa kilpailijamaidemme vienti on kasvanut. Todennäköisiä syitä tähän eroon on kaksi: (1) Suomen heikentynyt kustannuskilpailukyky ja (2) Suomen epäonnistuminen kehittää ja kaupallistaa sellaisia tuotteita ja palveluja, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan paljon. Näistä jälkimmäinen on erityisen tärkeä pidemmällä aikavälillä. Vain siten Suomen elintaso nousee. Valtion siis kannattaa kannustaa yrityksiä kehittämään uusia tuotteita ja palveluita. Tätä Suomessa on jo vuosikymmenet tehnytkin. Viime vuosien leikkaukset tällä saralla ovat kuitenkin olleet varsin kummallista politiikkaa. Itseään ei kannattaisi ampua jalkaan. Ylivoimaisesti suurin osa yritysten t&k-toiminnasta on kuitenkin yritysten itsensä rahoittamaa. On siis aiheellista kysyä, missä tämän t&k-toiminnan hedelmät ovat. Valmista vastausta tähän ei ole. Mahdollisia selityksiä voi olla ainakin seuraavat: a) Suomessa t&k-toiminta on ollut liian vähäistä Nokia-sektorin ulkopuolella. Toisin kun yleensä luullaan, kansainvälisesti vertaillen Suomen t&k-panostukset ovat vain keskitasoa, kun luvuista poistetaan elektroniikkateollisuus. b) T&k-toiminta on ollut luonteeltaan vähittäistä kehittämistä eikä sillä ole edes pyritty radikaaleihin uutuuksiin. Vaikka nämä hankkeet olisivat onnistuneet, ne eivät ole tuoneet isoja hyppyjä. Rima on siis mahdollisesti ollut liian matalalla. c) T&k-toiminta on syystä tai toisesta epäonnistunut, jolloin t&k-hankkeiden tavoitteita ei ole saavutettu. d) Uusien tuotteiden tai palvelujen kaupallistaminen on epäonnistunut. Tämän takana voi olla myynnin ja markkinoinnin epäonnistuminen tai se, että yritys ei ole löytänyt jakelukanavaa uutuudelleen. On myös mahdollista, että uutuudelle ei yksinkertaisesti ole kysyntää. e) Kasvuhalukkuus on ollut pientä. Vaikka siis yritys on onnistunut uutuuden kehittämisessä, se ei ole edes tavoitellut nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä. Kun kasvuhalut ovat vaatimattomia, niin samaa on myös toteutunut kasvu. f) Rahoituksen saaminen tai sen hinta on estänyt kasvun. Yritys ei siis ole pystynyt tekemään tarvittavia investointeja kapasiteettiin tai se olisi tarvinnut rahaa esimerkiksi myyntiverkoston rakentamiseen. g) Sekä t&k-toiminta että sen tulosten kaupallistaminen on onnistunut, mutta hyödyt näkyvät kansainvälisesti toimivien muissa kuin Suomen yksiköissä.
7 Osa näistä on sellaisia, joihin julkinen sektori pystyy vaikuttamaan suoraan. Osaan julkinen sektori ei pysty vaikuttamaan suoraan, mutta se voi hyödyntää niitä epäsuorasti. Seuraavassa on lista toimenpiteistä, joiden avulla t&k-toiminnan hyödyt voisivat kasvaa nykyistä suuremmiksi. - Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia lisätään (kohta a) - Yritysten saamaa julkista t&k-rahoitusta suunnataan pelkästään tai valtaosin vain radikaaleihin innovaatioihin (kohta b). - Julkinen sektori ei voi vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen, mutta julkinen t&k-rahoitus voidaan suunnata vain kasvuhalukkaisiin yrityksiin (kohta e). - Julkista t&k-rahoitusta saavat yritykset allekirjoittavat sopimuksen, jossa he sitoutuvat tulouttamaan onnistuneen t&k-hankkeen tuloksia niiden Suomen yksiköihin (kohta g). Lopuksi Viime aikoina Suomessa on pyritty kustannuskilpailukyvyn lisäämiseen, millä voi olla nopeita vaikutuksia. Tästä syystä toimet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ovat olleet paikallaan. Pidemmällä aikavälillä Suomen haasteeksi nousee KASVUkilpailukyky. Kasvukilpailukyvyssä oleellista on arvonlisän kasvaminen eikä panosten pienentäminen. Oleellista on se, että yritykset pystyvät kehittämään ja kaupallistamaan tuotteita sekä palveluja, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan paljon. Tyypillisiä ominaisuuksia näille ovat korkea laatu, arvostettu brändi ja asiakkaalle suuria hyötyjä tuova teknologia. Suomessa tulisi kääntää julkisen sektorin t&k-panostukset kasvuun. Samalla on kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä, että t&k-panostukset ovat keino eikä lopullinen päämäärä. Tästä syystä julkisen t&krahoituksen suuntaviivoja ja ehtoja on syytä muuttaa Lähteet Ali-Yrkkö, J. (2008). Essays on the Impact of Technology Development. Helsinki School of Economics A-326. Helsinki Ebersberger, B. ja Lehtoranta, O. (2008). Effects of Public R&D Funding. VTT WORKING PAPERS 100. Einiö, E. (2009). R&D Subsidies and Company Performance: Evidence from Geographic Variation in Government Funding Based on the ERDF Population-Density Rule. The Review of Economics and Statistics, October 2014, Vol. 96, No. 4, Pages OECD (2016). Measuring Science,Technology and Innovation. OECD, Paris. Pietarinen, M. (2012). Yritystukiselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Innovaatio, 7. Rauhanen, Timo, Sami Grönberg, Jarkko Harju ja Tuomas Matikka (2015). Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu-sarja 8/2015. Takalo, T., Tanayama, T., & Toivanen, O. (2013). Estimating the Benefits of Targeted R&D Subsidies. Review of Economics & Statistics, 95(1),
Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotSuomessa on käytössä useita
artikkeli hannu karhunen Tutkija Jyväskylän yliopisto ja tilastokeskus hannu.a.karhunen@jyu.fi Kuvat maarit kytöharju Yritystuet eivät ole innovaatiopolitiikan ihmelääke Yritystuista käydään ajoittain
LisätiedotLisäävätkö yritystuet innovaatioita?
Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää
LisätiedotTutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu
1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen
LisätiedotYritystuet ja kilpailukyky I Marita Laukkanen & Mika Maliranta
Yritystuet ja kilpailukyky 28.5.2018 I Marita Laukkanen & Mika Maliranta Määritelmiä, rajauksia ja tulkintaa Mitä on kilpailukyky? Kustannuskilpailukyky Kasvukilpailukyky Mikä on yritystuki? Yritystukien
LisätiedotYliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus
1 Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus Yliopistojen valtion perusrahoitusta on leikattu talousarvioesitysten perusteella melko paljon vuodesta 2015. Perusrahoituksen lisäksi yliopistojen
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotSuomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotMillä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos TEM
Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos 11.10.2017 TEM Kasvun haaste: Suomen on kasvettava seuraavan 10 vuoden aikana melkein kaksi kertaa nopeammin kuin Ruotsi,
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotEuroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)
Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD
LisätiedotNÄKÖKULMIA YRITYSTUKIIN
9.9.2016 Heli Koski 1 NÄKÖKULMIA YRITYSTUKIIN Heli Koski YRITYSTUILLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA seminaari 9.9.2016 9.9.2016 Heli Koski 2 Miten yritystuet parhaimmillaan toimivat ja mitä ne huonoimmillaan aiheuttavat?
LisätiedotMistä investoitien vaimeus johtuu?
Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotKustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa
Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotTekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus
Tekes rohkaisee uudistumaan Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus 27.1.2015 Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 440 Finnvera
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotBLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotArvoa innovaatioista missä ja miten?
Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?
LisätiedotKasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho
Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön
LisätiedotT&k-rahoituksen muutoksia
T&k-rahoituksen muutoksia 2009-2016 1. T&k-toiminta 1.1 Ylesitä t&k-rahoituksen kehityksestä Vuonna 2011 alkanut valtion suoran t&k-rahoituksen nimellinen lasku jatkui myös vuonna 2014. Tilastokeskuksen
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotOsaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia
Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotMakrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta Innovointi & tuottavuus
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012-2016 Innovointi & tuottavuus Maija Lyly-Yrjänäinen & Erno Mähönen & Päivi Järviniemi 1.1 Kehittämistoimet työpaikalla (1/3) Töiden jako, sekä uusien työmenetelmien
LisätiedotTekesin rahoitus yrityksille
DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
Lisätiedot8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes
Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
LisätiedotInnovaatioiden kolmas aalto
Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto
LisätiedotMetallinjalostajien kilpailukyky
Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotJulkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotSuomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013
Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotElämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen
Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotSuomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä
Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 3.4.2018 Teknologiateollisuus 1 Sisältö Kansainvälisen talouden näkymät Teknologiateollisuuden ja Suomen
LisätiedotMitä kilpailukyky oikeasti on?
Mitä kilpailukyky oikeasti on? Mika Maliranta Lappeenranta-seminaari: löytöretki kunta-alan tulevaisuuteen 16. 17.8.2018 Esityksen näkökulmat Pitkä aikaväli vs. lyhyt aikaväli Pitkän aikavälin talouskasvu
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen
LisätiedotSivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi. Sivistystyönantajien viestit
Sivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi Sivistystyönantajien viestit Viisi viestiä päättäjille 1. Koulutukselta ja tutkimukselta ei saa enää leikata lisää rahaa 2. Iso kuva selkeäksi Pitkäjänteisyyttä koulutuspolitiikkaan
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotTEKBARO 2017 TEKNOLOGIABAROMETRI KANSALAISTEN ASENTEISTA JA KANSAKUNNAN SUUNTAUTUMISESTA TIETOON PERUSTUVAAN YHTEISKUNTAAN
MIKA NAUMANEN ANNA LEINONEN OLAVI LEHTORANTA TORSTI LOIKKANEN MIKA NIEMINEN ANTTI PELKONEN PEKKA PELLINEN JULIA PARKKO TEKBARO 217 TEKNOLOGIABAROMETRI KANSALAISTEN ASENTEISTA JA KANSAKUNNAN SUUNTAUTUMISESTA
LisätiedotTalouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous
LisätiedotNuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
LisätiedotInnovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet
Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016 Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000
LisätiedotKuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
LisätiedotSuomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät
Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät Agronomiliiton 120-vuotis juhlaseminaari Antti Tahvanainen, ETLA Markkinatulemat Palkat Hinnat Tuottavuus Arvonlisäys Liikevaihto Panokset Kilpailukyky
LisätiedotMEDIAN INNOVAATIOTUEN ARVIOINTI
MEDIAN INNOVAATIOTUEN ARVIOINTI SEMINAARIESITYS 2.10. 4FRONT OY Esityksen sisältö 1. Arvioinnin tausta, tavoitteet ja toteutus 2. Johtopäätökset 3. Suositukset 2 1. Tausta, tavoitteet ja toteutus 3 Taustaa
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotKansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama
Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011
LisätiedotTekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotVirtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden
Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotTEM Toimialapalvelu Sote-toimialaraportti ja pk-barometri
TEM Toimialapalvelu Sote-toimialaraportti ja pk-barometri Epävarmoista tulevaisuuden näkymistä hyvinvoinnin kasvuun? Terhi Tevameri 15.11.2018 15.11 julkaistavat sote-alaa käsittelevät julkaisut Pk-barometri,
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (1-37) 12 Rakentaminen (4) 13 21 Kauppa (-2) 22 24 Palvelut (, 6-63, 7-74, 9-93) 37 42 Muut 6 13 2 3 4 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 1 Rakentaminen (F) 13 12 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 46 Muut 13 13 1 2 3 4 6 7 8 9 1 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 12 Rakentaminen (F) 13 14 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 4 42 Muut 13 13 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotMiten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat
Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 1 Rakentaminen (F) 11 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 42 Muut 13 17 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Lokakuu 26 Syksy 26 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 7 Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 42 53 Muut 13 12 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
Lisätiedot1/061/2016 HKE DM Asia: VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Lausunto 1 (5) TaV@eduskunta.fi Asia: VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Yhteenveto Tekesin lausunnosta Valtioneuvoston selonteko
LisätiedotBusiness Finlandin lausunto
Lausunto 1 (6) Eduskunnan talousvaliokunta TaV@eduskunta.fi Asia: HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/he+123/2018
LisätiedotMITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
LisätiedotInnovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino
LisätiedotTalousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas
Talousnäkymät 5.4.2018 Pääekonomisti Jukka Palokangas 4.4.2018 Teknologiateollisuus 1 Maailmankauppa on ollut hyvässä vauhdissa Tuonnin määrän kehitys 4.4.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The
LisätiedotAntti Hautamäki Professori (emeritus), Jyäskylän yliopisto Dosentti, Helsingin yliopisto Konsultonti Kestävä Innovaatio
Tutkimustulosten kaupallistaminen - kuinka kotiutan kahisevan? Antti Hautamäki Professori (emeritus), Jyäskylän yliopisto Dosentti, Helsingin yliopisto Konsultonti Kestävä Innovaatio Innovaatioilla osaaminen
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotInnovointi ja luovan tuhon erot maiden, toimialojen ja yritysryhmien välillä
Innovointi ja luovan tuhon erot maiden, toimialojen ja yritysryhmien välillä Mika Maliranta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos & Jyväskylän yliopisto VATT-seminaari Helsinki, 17.10.2013 Tutkimus lyhyesti Arvioidaan
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus
LisätiedotBusiness Finlandin rahoituspalvelut Aki Parviainen
Business Finlandin rahoituspalvelut 2018 Aki Parviainen Uusi Business Finland mitä tavoitellaan ja miksi? Hyödynnetään vahvemmin asiantuntijaverkostoja Innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat
LisätiedotEduskunnan työ- ja elinkeinojaosto
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat
LisätiedotVeli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 31.3.2019 Rakentamisen ja yksityisten palveluiden kasvu on jatkunut. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja kaupan alalla. Kovin kasvu oli Äänekosken ja Saarijärven-Viitasaaren
Lisätiedot