TEKBARO 2017 TEKNOLOGIABAROMETRI KANSALAISTEN ASENTEISTA JA KANSAKUNNAN SUUNTAUTUMISESTA TIETOON PERUSTUVAAN YHTEISKUNTAAN

Transkriptio

1 MIKA NAUMANEN ANNA LEINONEN OLAVI LEHTORANTA TORSTI LOIKKANEN MIKA NIEMINEN ANTTI PELKONEN PEKKA PELLINEN JULIA PARKKO TEKBARO 217 TEKNOLOGIABAROMETRI KANSALAISTEN ASENTEISTA JA KANSAKUNNAN SUUNTAUTUMISESTA TIETOON PERUSTUVAAN YHTEISKUNTAAN TEKNOLOGIABAROMETRI 217 TIIVISTELMÄ

2 Julkaisija Ulkoasu Taitto Kansikuva Painopaikka ISBN Tekniikan akateemiset TEK redandblue redandblue redandblue Copy-Set Oy

3 Barometri piirtää Suomen kuvaan viime vuosilta pudotusta monella mittarilla: Korkean ja keskikorkean teknologian osuus Suomessa. T&k-toiminnassa työskentelevän henkilöstön osuus. T&k-rahoitus sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 14 2, , , 3 4, INDIKAATTORI 1. INDIKAATTORI 2. KUVIO 1. Korkean ja keskikorkean teknologian Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön Tutkimus- ja kehittämistoiminnan Korkeakoulusektori arvonlisäys, prosenttia BKT:sta (Eurostat). osuus kokonaistyövoimasta, prosenttia (Eurostat). menot sektoreittain Julkinen sektori Yritykset Koko indikaattori TEKbaron sivulla 46, Indikaattori 3.7. Koko indikaattori TEKbaron sivulla 98, Indikaattori Koko kuvio TEKbaron sivulla 39, Kuvio 4. TEKBARO 217 / 3

4 Poliittisten päättäjien usko t&k-panostusten hyödyllisyyteen. Poliitikkojen käsitys Suomen teknologian tasosta Poliitikkojen käsitys maamme tieteen ja tutkimuksen laadusta ja tasosta yleisesti ottaen Sosiaalinen koheesio. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi Suomi on pudonnut alle keskitason. 4 4, , ,5 Suomi Ruotsi Tanska TULOSKUVAAJA 1. Suomalaisen tieteen ja tutkimuksen arviointi. Esitetty kysymys: Kuinka hyvin tai huonosti näette seuraavien tieteeseen ja teknologiseen tutkimukseen liittyvät asiat olevan maassamme nykyisin, koetteko tilanteen olevan hyvän vai huonon? 1 = Erittäin huono, 2 = Melko huono, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvä, 5 = Erittäin hyvä. Koko indikaattori TEKbaron sivulla 4, Tuloskuvaaja 2.2. INDIKAATTORI 3. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. Koko kuvio TEKbaron sivulla 23, Indikaattori / T EKBARO 217

5 Herää kysymys: Mihin päätöksentekijöiltä katosi innovaatiovetoisen talouskasvun ymmärrys? Joko syy-seuraussuhteita ei ymmärretä, tai ne on muuten vain sivuutettu. Tämä on outoa, sillä perinteisesti tämän asian ymmärrys on ollut Suomen vahvuus! Erityisen rajusti on laskenut julkinen soveltava t&k-rahoitus. Leikkaukset on vieläpä kohdennettu tutkitusti parhaiten vaikuttaviin toimintamuotoihin. Lukuisat yritykset ovat tehneet tulosta leikkauksilla ja vähennyksillä; panostukset tulevaisuuteen on karsittu minimiin. TEKBARO 217 / 5

6 Barometri näyttää myös valonpilkahduksia: Yritykset arvioivat omien t&k-panostustensa kääntyvän kasvuun seuraavan vuoden aikana; muutos on selvä. Suomeen suuntautuvat kansainväliset investoinnit ovat kääntyneet merkittävään kasvuun. Viestintäteknologian osuus Suomen palveluviennistä on nousussa TULOSKUVAAJA 2. Tuotekehityspanostusten kehitys. Esitetty kysymys: Mikä on näkemyksenne siitä, miten yrityksenne investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevat kehittymään seuraavan vuoden kuluessa? 1 = pienenevät huomattavasti, 2 = pienenevät, 3 = vaikea sanoa, 4 = lisääntyvät, 5 = lisääntyvät huomattavasti). INDIKAATTORI 4. Maahan tulevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia (Eurostat). Koko indikaattori TEKbaron sivulla 114, Indikaattori 3.2. INDIKAATTORI 5. ICT-palveluiden vienti, laaja, prosenttia palveluviennistä (IMF). Koko indikaattori TEKbaron sivulla 112, Indikaattori Koko kuvaaja TEKbaron sivulla 41, Tuloskuvaaja / T EKBARO 217

7 Mitä opittavaa meillä on verrokkimaista Tämän barometrin tähti on Tanska, jonka toimet mm. työvoima-asioissa ovat olleet runsaasti esillä keskustelussa. Tanska on parantanut asemiaan monilla mittareilla, etenkin innovaatiotoiminnan tuloksellisuudessa. On aihetta analysoida Tanskan viime vuosien toimenpiteitä tarkemminkin. Lue lisää TEKbarosta sivuilta 2-21, indikaattorit TEKBARO 217 / 7

8 Insinöörin ammatti kiinnostaa edelleen nuoria. Nuorison matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on laskenut hiukan kaikissa kehittyneissä länsimaissa, myös Suomessa. Tekniikan ala ja insinöörin ammatti ovat pitäneet Suomessa kuitenkin pintansa nuorison mielenkiinnon kohteena. Insinöörin ammatin kiinnostavuus on jopa parantunut; se on noussut kärkikolmikkoon. Lue lisää TEKbarosta sivuilta / T EKBARO 217

9 Summa summarum: Nousun merkkejä on ilmassa. Kaikki keinot nousun vauhdittamiseen on otettava käyttöön: Julkisin toimin on luotava yksityiselle sektorille lisäkannusteita tehdä omia uusia panostuksia ja avauksia. Panostukset soveltaviin Tekesin tyyppisiin instrumentteihin on saatava kääntymään kasvu-uralle. Jos t&k-panostusten verokannusteet halutaan ottaa uudelleen harkintaan, on selvitettävä samalla mahdollisuus inkrementaaliseen vähennysmallin, joka palkitsee t&k-panostuksen lisäämisestä. Uusia työpaikkoja syntyy eniten pksektorille, joten kannustimia kannattaa kohdentaa juuri sinne. TEKBARO 217 / 9

10 Julkiselle sektorille on tehtävä selkeä poikkihallinnollinen innovaatiolinjaus eri hallinnonalojen toiminnan koordinoimiseksi. Näin voidaan välttää Apotin kaltaiset epäonnistumiset. SOTE MAAKUNNAT Työvoima- ja innovaatiohallintojen yhteyttä on tiivistettävä esimerkiksi liittämällä DigiBoosti-toimintamalli osaksi työvoimahallinnon työkalupakkia. Julkisen sektorin tuottavuuteen on saa- VVM TEM LVM KUNNAT tava parannusta digitalisaation kautta, vauhdittamalla KaPan etenemistä. 1 / T EKBARO 217

11 Iso haaste: Miten palautetaan päättäjien ymmärrys innovaatiovetoisen talouskasvun syyseuraussuhteista? TEKBARO 217 / 11

12 TEKBARO 217 Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan. TEK ja VTT ovat kehittäneet Teknologiabarometrin mittaamaan maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa. Työkalu antaa totuttua syvällisemmän kuvan yhteiskuntakehityksen tilasta eri maissa. Toimintaympäristömme on viime vuosina ollut sekä haastava että yllätyksellinen. Taloudellinen matalasuhdanne on jatkunut oletettua pidempään. Kuinka Suomen ja kahdeksan muun maan innovaatiojärjestelmät ovat näissä olosuhteissa vastanneet ajan haasteisiin? Mihin suuntaan tilanteen odotetaan kehittyvän? Barometrin perinteisten kahdeksan maan ohella vertailussa on nyt toista kertaa mukana myös Korea. TEKNOLOGIABAROMETRI 217 TIIVISTELMÄ TEKbaro 217 -raportti kokonaisuudessaan ladattavissa verkosta: