Aktiivinen, terve ja turvallinen ikääntyminen Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Transkriptio

1 UTAJÄRVEN KUNTA Aktiivinen, terve ja turvallinen ikääntyminen Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ikäihmisten valmistelutoimikunta

2 1 ELÄMÄ Elämä, mikä tuttu sana, mut samalla niin ihmeen outo. Olet elämää edessä ja elämää takana, sun koska saisin täysin tuntea. Elämä kuljet aina, vaihtelevat on sun tiet. Olet taivaan laina, miksi matkasi niin kumma lie. Elämä, sun nimes tunnen kauneimman, sanan kalliin ihmisyys. Sanan merkitykseltään parhaimman, nimeks panit sanan onnekkaimman, ihmisyys. Elämä, olet arvoitus pitkä, ihmiskunta tielläs vaeltaa. Matkas vaiheet ovat mitkä? Luoja kaiken eteen kuljettaa. Elämä, oi olet minunkin, vaik yli ymmärryksein käyt. Kuin ammutun nuolen kaari lyhytkin, mut sittenkin niin aina näyt. Elämä, sinä taistelujen aurinko, ett`päämäärätön on koitto. Sun tahtoos meill`on täynnä rinta se, kauneus elämäs, on voitto. Runo on julkaistu Ahmaskylän Nuorisoseuran järjestämän ohjelmakurssin Toivolan Toive-kurssilehdessä, kirjoittanut Eila K Lähtevänoja.

3 2 Sisällys 1 Johdanto Vanhuspolitiikan kansalliset linjaukset Vanhustenhuollon lainsäädäntö Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset Ikäihmisten palveluja ohjaavat periaatteet Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Ikäihmisten palvelujen kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet Väestö ja väestörakenteen muutokset Utajärvellä Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Suomessa Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Utajärvellä Ikääntyneiden omia näkemyksiä hyvinvoinnistaan Ikäihmisten palveluiden nykytila ja kehityssuunta Utajärven hallintomalli ja Ikäihmisten valmistelutoimikunta Hallintopalvelut Hyvinvointipalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta, seurakunta ja pelastuslaitos Ikäihmisten palvelujen kehityssuunta ja talous Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi-asiakirjan tavoitteet Utajärven kuntastrategia Ikääntyneiden suunnitelman tavoitteet Arviointi ja seuranta Lähteet... 27

4 3 1 Johdanto Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Stakesin yhteistyönä laatimassa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksissa (STM 2008, 2013) on kuvattu ikääntymispolitiikan ajankohtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Erityisesti meneillään olevalla sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä kuntaja palvelurakenneuudistuksilla on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden palvelujärjestelmään. Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980 / ). Utajärven kunnan ikääntyneiden suunnitelman tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa ja kehittää palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi tavoitteena on sitouttaa eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisen tulee olla koko kunnan ja eri toimialojen ja keskeisten sidosryhmien yhteinen asia. Vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on myös ikäihmisillä itsellään ja heidän läheisillään. Tämän suunnitelman tavoitteena on muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys Utajärven kunnassa asuvien ikäihmisten nykytilanteesta sekä tulevista tarpeista. Suunnitelma pyrkii kehittämään ikäihmisten palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kuntalaisten, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä omaisten kanssa. Suunnitelmassa painotetaan elämänlaatua, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ennalta ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta. Lisäksi suunnitelmassa halutaan painottaa ikääntyvien toimintakyvyn vahvistamista ja voimaantumista. Ikäihmisten asumisympäristöjen laadun kehittäminen edellyttää panostusta esteettömyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Ohjelma on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi työntekijöille ja kunnan päättäjille. Utajärven kunnan eri hallinnonalat vastaavat itse konkreettisten toimenpiteiden, seurantamittareiden ja aikataulun laatimisesta vuosille Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää Utajärven kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, ja on tehnyt Oulunkaaren kuntayhtymän Sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi asiakirjan. Asiakirja vastaa Oulunkaaren kuntayhtymän tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden sosiaaliterveyspalveluista velvoitteisiin. Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi-asiakirjan tekemisestä on vastannut Ikäihmisten valmistelutoimikunta. Toimikunta on pitänyt vuoden 2014 aikana avoimia kokouksia Ahmaksen, Särkijärven, Sangin ja Juorkunan kylillä sekä kirkonkylällä. Kokouksiin on kutsuttu mukaan kuntalaisia ja erityisesti ikäihmisiä, jotka ovat esittäneet näkemyksiään aktiivisesta, terveestä ja turvallisesta ikääntymisestä. Utajärven vanhus- ja vammaisneuvosto on myös ollut aktiivisesti mukana suunnitelman tekemisessä. Suunnitelmassa on hyödynnetty myös neuvoston vuonna 2012 eri kylillä pitämien ideariihien tuloksia. Tämä suunnitelma ja Oulunkaaren kuntayhtymän tekemä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi täydentävät toisiaan luoden yhdessä saumattoman kokonaisuuden mahdollistaen utajärvisten ikäihmisten aktiivisen, terveen ja turvallisen elämän.

5 4 Kuvapuhelimen kautta on tarjottu kotiin jumppaa etäkuntoutuspalveluna. 2 Vanhuspolitiikan kansalliset linjaukset 2.1 Vanhustenhuollon lainsäädäntö Suomen perustuslain mukaisesti kaikilla tulee olla yhdenvertaiset oikeudet saada tarvitsemiaan palveluja ikään, sukupuoleen, tuloihin ja varallisuuteen katsomatta. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ikääntyville ihmisille, mutta ei yksityiskohtaisesti säätele toiminnan laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Utajärven kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Oulunkaaren kuntayhtymä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista astui voimaan (2012/980). Tämä ns. vanhuspalvelulaki täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädäntöä. Lain tarkoitus on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Laissa asetetaan kunnalle velvollisuuksia huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin edellytyksistä. Kunnan on tehtävä valtuustokausittain suunnitelma näiden edellytysten toteuttamiseksi. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on seurattava ja arvioitava vuosittain. Lisäksi vanhusneuvostolle tai vastaavia tehtäviä hoitavalle elimelle on annettava vaikutusmahdollisuus ikääntynyttä väestöä koskevassa päätöksenteossa. Kunnan on varattava riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosi-

6 5 aali- ja terveyspalveluihin. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia tukevia neuvontapalveluja sekä tarjottava hyvinvointia tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille asukkailleen. Laissa säädetään myös iäkkään henkilön palveluntarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden suunnittelusta. Iäkkään henkilön palvelupäätös perustuu palvelutarpeen selvitykseen ja palvelusuunnitelmaan. Lisäksi iäkkään henkilön tarvitsemat kiireettömät sosiaalipalvelut on järjestettävä viivytyksettä, mutta vähintään kolmessa kuukaudessa. Lain mukaan kiireelliset sosiaalipalvelut on järjestettävä välittömästi. Pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa vain pääasiassa lääketieteellisin perustein. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava ylös. Yli 65-vuotiaiden elämäntilanne Suomessa: 90 % asuu omassa kodissaan, heistä 30 % tarvitsee joitakin palveluja. 10 % asuu palveluasumisessa tai laitoksissa. (Simo Koskinen ) Lisäksi laki sisältää perussäännökset iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Laissa on määritelty, että toimintayksikössä on toteutettava omavalvonta palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä on kerättävä säännöllisesti palautetta sekä asiakkailta että yksikön henkilöstöltä. Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirastot ja Valvira ovat laatineet yhteistyössä vanhusten ympärivuorokautista hoivaa ja palveluja koskevan valtakunnallisen valvontasuunnitelman sekä suunnitelman toimeenpano-ohjelman. Valvontaohjelman avulla Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sekä julkisen että yksityisen vanhustenhuollon toimintaa. Valviran tehtävänä on ohjata aluehallintovirastoja niin, että vanhustenhuollon toimipaikkoja koskeva lupahallinto, valvonta ja siihen liittyvä ohjaus ovat yhdenmukaisia koko maassa. Aluehallintovirastot valvovat sekä julkista että yksityistä vanhustenhuoltoa omilla alueillaan. Ne tekevät tarkastuskäyntejä vanhustenhuollon toimintayksiköihin ja käsittelevät vanhustenhuoltoa koskevat kantelut. Myös sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavilla kuntayhtymillä on velvollisuus valvoa alueellaan toimivia yksityisiä sosiaalihuollon palvelujen tuottajia. Valviran valvonnan tavoitteena on varmistaa, että ikäihmiset saavat sellaista hoitoa ja hoivaa, jota lait, asetukset ja vanhustenhuollosta annetut suositukset edellyttävät ( Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on tukea vanhusten arkielämän sujumista ja varmistaa vanhuksen tarpeellinen hoito ja huolenpito. Palveluja toteutetaan pääosin avohoitona, asumispalveluina, laitoshoitona tai omaishoidon tuen avulla. Näitä palveluja järjestettäessä asiakkaalle on laadittava palvelu- ja hoitosuunnitelma pääsääntöisesti yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Ikäihmisten hoidon ja palvelujen tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan. Kotona asumisen tukemiseksi voidaan toteuttaa asiakkaan asunnon parannus- ja muutostöitä, joihin voi saada avustusta vammaispalvelulain nojalla, valtion perusparannus- ja korjauslainoja sekä avustuksia. Utajärven ikäihmisten ohjaus- ja neuvontanumero on , jossa vastaa palveluohjaaja arkisin kello 8-15.

7 6 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön vanhusten hoidon ja palvelun linjaukset vuoteen 2015 jakautuvat perus- ja toimintatavoitteisiin. Perustavoitteet ovat toimintakyvyn parantaminen, ylläpito ja itsenäisen selviytymisen vahvistaminen, aktiivinen osallistuminen, esteettömän ympäristön luominen ja yhdenvertainen oikeus palveluihin. Toiminnalliset tavoitteet korostavat omatoimisuuden edistämistä, vanhus- ja omaisjärjestöjen toiminnan ja vapaaehtoistyön edellytysten tukemista, yksilöllistä palvelutarpeenarviointia, asiakkaan aseman ja valinnanmahdollisuuksien kohentamista ja palvelumuotojen yhteensopivuuden varmistamista (STM 2007). 2.3 Ikäihmisten palveluja ohjaavat periaatteet Keskeiset ikäihmisten palveluiden järjestämistä ohjaavat periaatteet ovat (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012): - Yhteistyö eri toimialojen välillä - Yhteistyö eri järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa - Ikäihmisen omien voimavarojen tukeminen - Ikäihmisen mahdollisuus osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa - Kotona asumisen ja kuntoutumisen tukeminen - Esteetön, turvallinen ja viihtyisä ympäristö - Ennaltaehkäisevä toiminta - Oikea hoidon porrastus - Yksilökohtaiset palvelutarpeen arvioinnit 2.4 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laaditun laatusuosituksen (STM 2013) tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain toimeenpanoa. Suositus on edeltäjiensä tapaan tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Lisäksi sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat. Laatusuosituksen kokonaistavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuosituksen keskeiset sisällöt ovat: - Osallisuus ja toimijuus - Asuminen ja elinympäristö - Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen - Oikea palvelu oikeaan aikaan - Palvelujen rakenne: enemmän kotihoitoa, vähemmän laitoshoitoa - Hoidon ja huolenpidon turvaajat - Johtaminen

8 7 Laatusuosituksessa korostetaan kunnan järjestelmällistä toimintaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja kiinnittämällä huomiota ns. riskiryhmiin sekä neuvonnan ja ohjauksen sisältöön. Erityishuomiota tulisi kiinnittää - Aivoterveyden edistämiseen Kansallisen muistiohjelman mukaisesti - Ravitsemustiedon lisäämiseen ravitsemussuositusten mukaisesti - Liikuntatiedon ja matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan lisäämiseen sekä liikkumiskyvyn arviointiin - Rokotuskattavuuden parantamiseen ja rokotusten saatavuuteen lisäämällä matalan kynnyksen rokotuspisteitä - Psyko-sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen - Omaehtoisen ennakoinnin mahdollisuuksiin Lisäksi laissa määritellään henkilöstösuosituksia ja henkilöstön rakennesuosituksia kotihoitoon, tehostettuun palveluasumiseen, vanhainkoteihin ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoitoon. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa (STM 2008) kuvataan, että ikääntymispoliittinen strategia on pitkän aikavälin ohjelma ikääntyneiden hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi. Selkeä ja ytimekäs analyysi kunnan ikääntyneiden palveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin nykytilasta on seurannan ja arvioinnin lähtökohta. Sen pohjalta voidaan käydä kansalaiskeskustelua. Kuntajohto tarvitsee tietoa kehityssuunnista ja siitä, millaisia muutoksia toimintaan mahdollisesti on tehtävä. Ikääntymispoliittisen strategian seurannassa ja arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja määrällisiä ja laadullisia arviointimenetelmiä ja indikaattoreita sekä tarkoituksenmukaista vertailutietoa (Kuvio 1). Kuvio 1. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen kokonaisuus (STM 2013)

9 8 2.5 Ikäihmisten palvelujen kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet Ikäihmisten palvelujen järjestämistä ohjaavat keskeiset ihmisarvoisen vanhuuden turvaamista kuvaavat eettiset periaatteet. Keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta ja hoidon ja palvelun tarpeesta riippumatta. Ihmisarvoisen elämän turvaavia eettisiä periaatteita ovat (STM 2008): Itsemääräämisoikeus, jonka toteutuminen edellyttää, että ikääntynyt ihminen pystyy tekemään tietoisia valintoja ja että hän saa päätöksentekoaan varten tietoa ja muuta tukea. Itsemääräämisoikeutta voidaan edistää ikäihmisten voimavaroja tunnistamalla, vahvistamalla ja käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteen mukaisesti. Oikeudenmukaisuus, joka liittyy inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen ja hyvinvointiin. Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää ikäihmisten yhdenvertaisuuden turvaavaa palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös syrjinnän estämistä, epäoikeudenmukaisuuteen puuttumista ja erilaisuuden hyväksymistä. Osallisuus, jota voidaan tarkastella sekä yksilön että laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Yksilön tasolla kyse on osallisuuden periaatteen tekemisestä näkyväksi ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja vahvistamisesta sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamisesta niin, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Laajemmassa tarkastelussa sosiaalinen osallisuus merkitsee ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Yksilöllisyys, joka korostaa ihmisen näkemistä ainutlaatuisena, yksilöllisenä persoonana. Palveluissa tehtäviä päätöksiä on arvioitava siltä kannalta, miten ne vaikuttavat ihmisen kykyyn kokea itsensä arvokkaaksi yksilöksi ja tuntea elämänsä mielekkääksi. Yksilöllisyys on vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta elämästä. Turvallisuus, joka tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomista. Turvallisuuden periaatetta toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä, huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua. Vanhuus on autuus, johon jokaisella on oikeus

10 9 3 Väestö ja väestörakenteen muutokset Utajärvellä Utajärvellä oli vuoden 2014 lopussa 2895 asukasta. Asukasmäärän lasku vuoden 2014 aikana oli 1,6 % (47 henkilöä). Väestöennusteen mukaan Utajärven kunnan väestö vähenee vuosina noin 213 asukkaalla ja vuoteen 2030 mennessä 376 asukkaalla. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus tulee ennusteen mukaan olemaan 35,4 % väestöstä, yhteensä 895 henkilöä. Koko maassa vastaavan osuuden ennustetaan olevan 25,6 %. Ikäihmisten sekä absoluuttinen määrä että suhteellinen osuus on kasvava: ikääntyneiden määrän absoluuttinen kasvu on nousujohteista ja erityisesti suhteellinen kasvu väestörakenteeseen nähden on merkittävää. Utajärven 65 vuotta täyttäneistä 61 % asuu kirkonkylällä. Ahmaksella heistä asuu n. 8 % ja samoin Niskalla. Sangilla, Juorkunassa ja Särkijärvellä kullakin kylällä asuu n. 7 % ja Sotkalla n. 3 %. Kuvio 2. Utajärven yli 65-vuotiaat asukkaat keskustassa ja haja-asutusalueilla Kylät v v v. yli 95 v. yht. yli 65 v. Kirkonkylä Ahmas Juorkuna Sanki Särkijärvi Sotka Niska Koko kunta

11 10 Yli 65 -vuotiaiden kuntalaisten osuus on tällä hetkellä 25,7 % väestöstä. Määrän ennustetaan lisääntyvän vuoden asukkaasta 768 asukkaaseen vuoteen 2018 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä heitä on 895 henkilöä. Lisäys on yhteensä 150 yli 65-vuotiasta henkilöä 15 vuodessa. Yli 75 -vuotiaiden kuntalaisten lukumäärän ennustetaan vähenevän 365 asukkaasta 338 asukkaaseen vuoteen 2018 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä heitä on kuitenkin 478 henkilöä, jolloin lisäys on 113 henkilöä 15 vuodessa. Ikääntyneiden, yli 75 -vuotiaiden, osuus vuonna 2013 oli 18,9 % väestöstä koko maan vastaavan luvun ollessa 14 %. 85 vuotta täyttäneiden lukumäärän ennustetaan kasvavan 96 asukkaasta 111 asukkaaseen vuoteen 2018 mennessä, ja vuoteen 2030 mennessä 117 asukkaaseen. Lisäys on 21 henkilöä 15 vuodessa. Taulukko 1. Utajärven ikäihmisten väestömäärien kehitys Väestötiedot ja ennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä yli 65-vuotiaita Yli 75-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvu tarkoittaa, että myös kotona asuvien ikääntyneiden määrä lisääntyy. Kotona asuvien osuuden kasvu tarkoittaa myös erilaisten asumispalvelujen ja tukipalvelujen tarpeen kasvua. Utajärvisistä yli 75 vuotta täyttäneistä 91,9 % asuu kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin. Valtakunnallisen tavoitteen mukaan kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus tulee olla vähintään 91 prosenttia. Kuvio 3. Utajärven yli 75-vuotiaat kotona asuvat, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Luku ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

12 11 4 Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila 4.1 Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Suomessa Parinkymmenen viime vuoden aikana iäkkäiden ihmisten toimintakyky on parantunut ja he ovat aiempaa terveempiä. Hyvin iäkkäiden ihmisten toimintakyky ei kuitenkaan ole seurannut tätä kehitystä. Toiminnanrajoitteita ja avun tarvetta on eniten vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvilla henkilöillä. Suurimmalla osalla 85-vuotiaista ja sitä vanhemmista on toimintakyvyn rajoitteita. Erityisesti jo eläkeiän saavuttaneiden elinaikaodote pitenee. Elinaikaodotteen pidentyessä sairauksien alkukin siirtyy myöhemmäksi. Liikkumisrajoitteisten ja muistihäiriöisten määrät kuitenkin todennäköisesti kasvavat. Hyvin iäkkäät ihmiset tarvitsevat paljon apua arjen sujumiseen asumismuodosta tai hoitopaikasta riippumatta. Suurin sairastavuus tiivistyy yleensä viimeisiin elinvuosiin. Ikääntymiseen liittyvä sairastavuuden lisääntyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen saavat aikaan lisääntyneen palvelutarpeen. Erityisesti kaikkein vanhimpien (yli 85 v.) absoluuttisen määrän kasvu lisää palvelujen tarvetta. Valtakunnallisesti tästä ikäluokasta 1/3 sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa, joka puolestaan on pysyvään ympärivuorokautiseen laitoshoitoon joutumisen tärkein syy. Muita suuria sairausryhmiä ovat mm. sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, syövät, päihdeongelmat, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Ikäihmisten määrän suhteellinen ja määrällinen kasvu tuo edelleen lisätarvetta erityisesti mielenterveyden tukemiselle. Muistisairaat tulevat tarvitsemaan hoivapalveluja ja muut erityisryhmät, kuten lonkkamurtuma- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaat, akuuttia kuntoutusta ja jatkohoitoa. Lonkkamurtumien ilmaantuvuus on noin 0,2 2,5 % yli 65-vuotiaiden naisten ja 0,2 1,8 % samanikäisten miesten joukossa painottuen vanhimpiin ikäryhmiin. Suurin osa lonkkamurtumista tapahtuu yli 80-vuotiaille. Tämän väestöryhmän kaksinkertaistuessa myös lonkkamurtumien esiintymisen voi olettaa lisääntyvän samassa suhteessa tulevien kymmenen vuoden aikana. Suomessa aivoverenkiertohäiriöistä yli puolet ilmaantuu yli 75-vuotiaille. Enemmistönä ovat naiset. Aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on selvästi lonkkamurtumia suurempi ja hoitoajat pitempiä. Riskitekijöiden tehokas hoito tulisi aloittaa viimeistään keski-iässä, jotta tulevilta tapahtumilta vältyttäisiin enenevässä määrin. Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky Suomessa: Koettu terveys ja toimintakyky ovat parantuneet 1990-luvun alusta lähtien Enemmistön terveydentila ja toimintakyky säilyvät hyvinä 75. ja jopa 85. ikävuoteen Terve ja aktiivinen elinaika todennäköisesti pitenee elinajan pidentymisen myötä Suurten ikäluokkien terveydentila on kohtuullisen hyvä ja he siirtyvät eläkkeelle terveempinä kuin heitä edeltäneet sukupolvet (Simo Koskinen )

13 12 Ikääntyneen kotona selviytymisen kannalta oleellisin tekijä on hänen oma kuntonsa ja terveydentilansa. Lähes yhtä tärkeä asian on vanhuksen asunnon kunto, varustetaso, ympäristö, sekä palveluiden ja apuvälineiden tarve. Toimintakykyyn ja avuntarpeeseen vaikuttavat asumisen esteettömyys ja riskit sekä tarvittavien palvelujen läheisyys. Asumisolot vaikuttavat myös vanhuksen yleiseen hyvinvoinnin kokemiseen. Asunnon puutteelliset varusteet ja huono kunto saattavat olla esteenä vanhuksen kotona asumisen jatkumiselle. Yleisimmät palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät ovat yksinäisyys, turvattomuuden tunne, epävarmuus, avun riittämättömyys erilaisissa kotitöissä, asunnon huono sijainti, palvelujen huono saatavuus, toimintakyvyn alentuminen, puutteellinen asuminen ja huonot liikenneyhteydet. Ennalta ehkäisevien toimintojen ja palvelujen merkitys korostuu! 4.2 Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Utajärvellä Utajärvellä täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on 3,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Koko maassa ja Pohjois-Pohjanmaalla osuus on 2,6 %. Kuvio 4. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä. Luku ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.

14 13 Utajärvisistä 75 vuotta täyttäneistä 39,1 % asuu yksin, osuus on vertailukuntien ja -alueiden pienin. Pohjois-Pohjanmaalla asuu yksin 44,9 % ja koko maassa 48,2%. Kuvio 5. Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä asuntoväestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Ikävakioitu dementia-indeksi on 160, mikä on huomattavasti korkeampi kuin missään muussa verrokkikunnassa tai koko maahan (100) nähden. Ikävakioimaton indeksi on myös korkea (159,1) ja se kertoo edellistä paremmin alueen dementiasairastavuudesta johtuvaa sairastavuustaakkaa, ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Kuvio 6. Ikävakioitu dementiaindeksi

15 14 Depressiolääkeistä korvausta saaneiden yli 65-vuotiaiden määrä on huomattavan korkea verrokkikuntiin ja koko maahan nähden, joskin se on laskusuunnassa. Kuvio 7. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Ikäihmisten kaatumistapaturmia on ollut paljon, mutta niiden määrä on vähenemään päin. Kuvio 8. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä

16 15 Omaishoitajien ja -hoidettavien määrät ovat kasvaneet viime vuosina. Kuvio 9. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Utajärvellä yli 75-vuotiaiden palvelut on järjestetty valtakunnallisen Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti. Kotona asuvien yli 75-v. osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on 91,9 %, suositus on %. Yli 75-v. säännöllisen kotihoidon piirissä on 23,3 % suositus on %. Tehostetun palveluasumisen piirissä 6,7 % ja suositus on 5-6 %. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 2,3 %, suositus on 3 %. 4.3 Ikääntyneiden omia näkemyksiä hyvinvoinnistaan Ikäihmisten valmistelutoimikunta piti keväällä ja kesällä 2014 kuntalaisille avoimia kokouksia kirkonkylän lisäksi Ahmaksella, Sangilla, Juorkunassa ja Särkijärvellä. Kokouksiin osallistui yhteensä n. 70 kuntalaista. Aktiivisinta osallistuminen oli sivukylillä. Osallistujilta kysyttiin heidän ajatuksiaan ja toiveitaan, mikä tukee heidän aktiivista, tervettä ja turvallista ikääntymistään. Osallistujat toivat esille seuraavaa: Hyvinvointia vahvistaa eniten erilainen viriketoiminta (sekä liikunnallinen että henkinen), yhteiset tapahtumat (kyläillat, päivätoiminta/kerhot) ja ystävät. Lisäksi he pitivät tärkeinä hyviä ja saavutettavia terveyspalveluja, kuljetuspalveluja sivukylille (palveluliikenne Unto, ateriapalvelut) ja että voi luottaa, että saa tarvittaessa tukea omassa kodissa asumiseen sekä terveellinen ravinto. Osallisuutta vahvistaa eniten Kyläseurojen aktiivinen toiminta ja sekä kunnan tarjoamat kuljetuspalvelut (Unto) että naapureiden ja ystävien tarjoamat kuljetuspalvelut. Lisäksi tuotiin esille aktiivinen ilmoittelu (myös muutoin kuin internetissä), hyvä terveys, teiden kunnossapito (mm. auraukset), uintimatkat Rokualle, yhdistys- ja kerhotoiminta sekä laajakaista.

17 16 Toimintakykyä tukee eniten erilaiset harrastusmahdollisuudet/kerhot/uintimatkat, omat terveet elämäntavat ja hyvä terveys, toimivat kuljetuspalvelut, hyvät terveyspalvelut (mm. senioreiden terveystarkastukset), informaation saanti, edulliset liput mm. kuntosaleille. Lisäksi toivottiin myös kannustusta Keppi ei aina tunnu hyvältä, tarjolle myös porkkanaa. Kotona asumista tukee parhaiten tarvittavan avun saanti päivittäisiin kotiaskareisiin, kotiin tarjottavat terveys-/ateriapalvelut ja kuljetuspalvelut (Unto). Lisäksi tuotiin esille omaisten ja läheiset ihmisten merkitys, palvelusetelin mahdollisuudet, kodin ja oma riittävän hyvä kunto, asumismukavuudet, laajakaista, teiden kunnossapito (myös pihatiet), Kylärenki/-talkkari-palvelu sekä kaikinpuolinen henkinen ja fyysinen tuki. Itse koettiin voitavan tehdä aktiivisen, terveen ja turvallisen ikääntymisen hyväksi: omaehtoisten virikkeiden/ harrastusten hankkiminen, liikunta ja omatoiminen jumppa, hyvä ja terveellinen ravinto sekä erilaisten apuvälineiden hyväksikäyttö. Lisäksi tuotiin esille terveelliset elämäntavat, yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen, naapurissa käynti ilman kutsua ja toimiminen itse itsensä lääkärinä. Apua koettiin tarvittavan eniten raskaisiin kotitöihin, kuten lämmitykseen liittyviin töihin (polttopuut), pihatöihin (ruohonleikkuu, pihasiivous, lumityöt) ja kotitöihin (siivous, pyykinpesu). Lisäksi tuotiin esille tietokoneen/ muiden informaatiolaitteiden käytönopastus, peseminen/saunotus ja kaupassa käynnin ja muun liikkumisen avustaminen. Avunantajista mainittiin tärkeimpänä omaiset ja lapset. Lisäksi nostettiin esille kunta, Oulunkaari sote/kotipalvelu, naapurit, Kyläyhdistykset/-seurat, Kylärengit/-talkkarit ja seurakunta. Me haluamme asua kotona mahdollisimman pitkään 95-vuotias Hanna asuu kotona ja sai koko Juorkunan parhaat pisteet Inbody-kehonkoostumus-mittauksessa!

18 17 Lisäksi kokouksiin osallistuneet kuntalaiset halusivat tuoda esille seuraavaa: Haluamme asua kotona mahdollisimman pitkään Palvelumaksut tulee pitää entisellään Informaation saanti takkuilee Tulisi olla yksi numero, josta voi kysyä neuvoja Muistia virkistäviä harrastuksia Rauhalan kylätalo hyötykäyttöön Oulunkaaren/kunnan selvitettävä vanhuksien asuinolosuhteet Kulttuuritapahtumia Kodinhoitajat takaisin Utajärvisille elo-syyskuussa tehdyn Onnellisuuskyselyyn vastanneet yli 65-vuotiaat vastaajat kokivat kaikki olevansa onnellisi ja että he pystyvät vaikuttamaan onnellisuuteensa. Sivukylillä asuvat ovat hieman onnellisempia kuin kirkonkylällä asuvat. Nuoret aikuiset ja eläkeikäiset ovat kaikkein onnellisimpia. Rahalla ja onnellisuudella ei näyttäisi olevan kovinkaan paljon tekemistä keskenään: alle euroa vuodessa tienaavissa on enemmän onnellisia kuin muissa ryhmissä. He olivat myös muita ryhmiä tyytyväisempiä perhe-elämään ja ystäviin. Onnellisuus syntyy arkisista asioista ja omalla positiivisella elämänasenteella nähtiin olevan merkitystä. Linja-autossa on tunnelmaa!

19 18 5 Ikäihmisten palveluiden nykytila ja kehityssuunta Ikäihmiset vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse tai oman lähiverkostonsa kanssa ja käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä on tukea ja ohjata kuntalaisia huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoitteena on, että ikäihmiset saavat neuvontaa, ohjausta ja tietoa helposti tarjolla olevista palveluista. Ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelussa, mutta myös asumis-, kulttuuri-, liikunta-, liikennepalveluissa ja yhdyskuntasuunnittelussa, kuten kaavoituksessa ja maankäytössä. 5.1 Utajärven hallintomalli ja Ikäihmisten valmistelutoimikunta Kuvio 10. Utajärven hallintomalli alkaen. Tytäryhtiöt Valtuusto Kunnanhallitus KJ Lakisääteiset lautakunnat Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntalaiset Kuntastrategia Utajärven kunta on ottanut käyttöön uuden hallintomallin, jolla halutaan vahvistaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista päätöksen tekoon jo asioiden valmisteluvaiheessa. Uudessa hallintomallissa Ikäihmisten valmistelutoimikunta vastaa ikääntyneen väestön asioiden valmistelusta. VALMISTELUTOIMI- KUNNAT Lapset&Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Toteutus Budjetti Hyvinvointi Sivistys Tekniikka Elinvoima Hallinto Kuntalaiset Arviointi ARVIOINTITOIMIKUNTA Lapset&Nuoret Työikäiset Ikäihmiset

20 19 Ikäihmisten valmistelutoimikunnan toiminta-ajatus on: Ikäihmisten valmistelutoimikunta toimii ikäihmisten äänenä ruohonjuuritasolta kunnan päättäjille. Tarkastelemme asioita monenlaisista näkökulmista: toimintamme sisältää aktiivista vuoropuhelua ja laaja-alaista pohdintaa, tutustumiskäyntejä, kouluttautumista sekä valmisteltavien asioiden työstämistä toiminnallisilla menetelmillä. Olemme uutta oppiva toimikunta, joka huomioi muutokset sekä toimintaympäristössä että yhteiskunnassa laajemminkin. Valmistelemme ikäihmisiä koskevia päätöksiä laadukkaasti ja vahvistamme ikäihmisten osallistumista päätösten valmisteluun. Toimintamme painopiste on yli 65-vuotiaiden kuntalaisten asioiden kehittämisessä, mutta kiinnitämme lisäksi tarvittaessa huomiota esimerkiksi ikääntyneiden työikäisten (+55-vuotiaiden) asioihin. Periaatteena on ikäihmisten aktiivisen ja terveen elämän, toimintakyvyn sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen. (Ikäihmisten toimikunta x.x.2013 xx) Ikäihmisten valmistelutoimikunta hoitaa jatkossa myös vanhuspalvelulain mukaisia Vanhus- ja vammaisneuvoston tehtäviä. 5.2 Hallintopalvelut Palveluliikenne Palveluliikenteen järjestäminen toteutetaan ostopalveluina, palvelujen hankinnassa ja kehittämistyössä huomioidaan myös ikääntyneiden sekä liikuntarajoitteisten käyttäjien tarpeet. Palvelulinja UNTO on Utajärven kunnan järjestämää kaikille avointa joukkoliikennettä, jota ajetaan matalalattiabussilla. Bussissa on kaksi pyörätuolipaikkaa. UNTO:on voi nousta reitin varrella olevilta linjaautopysäkeiltä sekä myös muualta reitin varrelta. Jos liikkuminen on hankalaa, UNTO voi hakea myös kotiportilta, kun soittaa edellisenä päivänä bussin numeroon Maksu on aikuisilta 3 euroa ja lapsilta 2 euroa. UNTOn reitit ja aikataulut löytyvät seuraavasta linkistä Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen palvelualue kattaa Hyvinvoinnin edistämisen (sisältää myös turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisen sekä verkostoitumisen alueellisiin ja kansallisiin hyteverkostoihin), laatutyöstä vastaamisen, työllisyyspalvelut (työpaja, nuorten työpaja, etsivä nuorisotyö, kuntouttava työtoiminta, nuorten kesätyöllistäminen) ja Oulunkaaren kuntayhtymältä ostettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

21 20 Hyvinvointitalo tarjoaa järjestöille ilmaiset kokoontumistilat sekä atk-luokan käytön. Työllistämispalvelujen painopiste on työikäisten työllistymisessä, mutta siellä tuetaan ikäihmisten kotona asumista tarjoamalla pienimuotoisesti aina silloin kun on mahdollista, apua raskaimpiin kotitöihin, kuten puiden kantoon, lumenluontiin ja nurmikon leikkaamiseen. Veteraanitunnuksen omaaville sota- ja rintamaveteraaneille tarjotaan alkaen ilmainen atriapalvelu neljänä päivänä viikossa. Uintimatkat Rokuan Health and Spa-kylpylään on tarkoitettu kaikenikäisille kuntalaisille ja ne ovat tulleet erityisen suosituiksi ikäihmisten keskuudessa. Osallistujat maksavat uintilipun hinnan 6 euroa, ja kunta maksaa linja-autokuljetuksen sekä allasjumpan ohjauksen. Matkoja toteutetaan viikoittain, kesä- ja joulutaukoja lukuun ottamatta, vuodessa on yhteensä 30 matkaa ja matkoilla on mukana keskimäärin henkilöä. Kunnan yhteispalvelupisteessä myydään vuosittain lähes 2700 uintilippua Rokualle. Uintiretkeläiset Rokuan Health & Spa:ssa 5.4 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut tarjoaa osaavan organisaationsa ja verkostoituneen palvelurakenteensa avulla kuntalaisille kehittyneet, asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat kuntalaisen edellytyksiä elinikäiseen henkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

22 21 Sivistystoimen tehtävänä on monipuolisten ja nykyaikaisten sivistyspalveluiden tarjoaminen ja utajärvisen kulttuuripohjan vahvistaminen. Päämääränä on ajatteleva, toimiva ja tyytyväinen kuntalainen, joka viihtyy ja haluaa asua paikkakunnallaan. Tähän päästään ihmisen elinikäisen henkisen, sosiaalisen ja fyysisen kasvun tukemisella. Kansalaisopistopalvelut ostetaan Muhoksen kunnalta. Kansalaisopistolta tilataan kursseja, joita kuntalaiset pyytävät ja tarvitsevat. Kansalaisopiston kaikki kurssit ovat periaatteessa ikäihmisille avoimia. Viimeaikaisia kursseja, joihin ikäihmisiä on osallistunut, ovat mm. aamujumppa, jooga, kuntoliikunta, kirjoittaja-sanataide, viihdekuoro, tekstiili- ja kudonta, puutyökurssi, kuvataide, jne. Kulttuuripalvelut järjestää 2-3 kertaa vuodessa erityisesti ikäihmisille suunnatun musiikki- tai teatteriesityksen Suvituulessa. Esiintymispaikkana on esimerkiksi ruokasali tai eri ryhmäkodit. Kulttuuripalvelut tukevat eläkeläisjärjestöjen jäsenilleen tuottamaa virkistystoimintaa mm. kohdeavustusten kautta. Kaikki kulttuuripalveluiden järjestämät yleisölle avoimet tilaisuudet ovat avoimia myös ikäihmisille (konsertit, teatteriesitykset, näyttelyt). Kulttuuripalvelut yhdessä kunnan juhlatoimikunnan sekä seurakunnan kanssa järjestää vuosittain Kansallisen veteraanipäivän juhlan sekä Itsenäisyyspäivän juhlan. Nämä tilaisuudet erityisesti ovat ikäihmisten suosiossa. Kirjastolla on kotipalveluasiakkaita, joiden aineiston kirjaston henkilökunta käy kerran kuukaudessa vaihtamassa. Kirjaston musiikkiaineistoa on lainassa neljässä ryhmäkodissa. Kirjaston henkilökunta käy vaihtamassa aineiston kerran kuukaudessa. Kirjastossa on lainattavana erilaisia liikuntavälineitä. Osa niistä on hankittu ajatellen ikäihmisiä, esim. tasapainolaudat. Vanhusten lainattavissa on äänikirjoja sekä Celia-äänikirjoja. Kirjaston henkilökunta tekee yhteistyötä seurakunnan vanhusten kerhon kanssa. Ikäihmiset otetaan huomioon kirjaston aineistovalinnoissa. Uutena toimintana aloitetaan kokeilemaan vuonna 2015 Kirjastokassi-palvelua, jossa Utajärven kirjasto tarjoaa yhteistyössä Utajärven kyläseurojen kanssa kotipalvelutoimintaa. Kirjaston kotipalvelulla tarkoitetaan kirjastoaineiston toimittamista niille, jotka eivät vamman, sairauden tai korkean iän vuoksi itse kykene asioimaan kirjastossa. Kirjasto valikoi asiakkaalle hänen haluamaansa aineistoa ja kyläseura vastaa lainatun aineiston toimittamisesta asiakkaalle. Palvelu on maksuton ja tarkoitettu Utajärven kunnan asukkaille. Liikuntapalvelut järjestää: Kaikille ikäihmisille avoimia ohjattuja kuntosaliryhmiä. Tällä hetkellä naisten ryhmät Makiat Maijat n v. ja Makkeimmat Maijat n. yli 70v. Ryhmien ikäjakauma on suuntaa antava, ryhmän voi valita oman kunnon pohjalta. Ilmaiset ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Miesten avoin kuntosaliryhmä Sokeri Jussit kokoontuu kahdesti viikossa. Ryhmän ikäjakauma on n v. välillä, ohjaajina vertaisohjaajat. Ryhmät toimivat myös erinomaisina sosiaalisena kohtauspaikkana. Erityisryhmien allasjumppa Rokua Health & Spa, liikuntatoimi ostaa viikoittaisen ohjauksen syksylle ja keväälle. Allasjumppa on tarkoitettu henkilöille, joilla rajoitteita liikkumisessa, esim. sairaudet, ylipaino, vammat. Liikuntatoimi kannustaa rekisteröityjen yhdistysten-/järjestöjen ja urheiluseurojen toimintaa liikunnan parissa, esim. järjestämällä salivuoroja, avustamalla ohjaajakoulutuksien osallistumismaksuissa, antamalla neuvoja, tukemalla tapahtumia, hankkimalla palkintoja, auttamalla ilmoituksissa, jne.

23 Tekniset palvelut Tekniset palvelut ovat tärkeässä roolissa tavoiteltaessa esteetöntä ja turvallista ympäristöä. Rakennusvalvonnassa rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että esteettömyyttä edellyttävissä rakennushankkeissa piirustukset on laadittu sekä rakennuksen että rakennuspaikan osalta esteetöntä rakentamista koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä valvotaan, että rakennushanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Utajärven kunnan rakennustarkastaja antaa neuvoja rakentamiseen ja korjaustoimintaan. Korjaus- ja energia-avustuksia voidaan vuosittain myöntää ARA:n myöntämän hakuajan puitteissa. Korjaus- ja energia-avustuksia myönnettäessä noudatetaan lakia asuntojen korjaus-, energia ja terveyshaittaavustuksista annettua valtioneuvoston asetusta sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ohjetta. Utajärven asuntorakenne on pientalovaltainen ja pohjautuu omistusasumiseen. Ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan esteettömiä palvelujen läheisyydessä sijaitsevia asuntoja. Ikäihmisillä muutot lähelle palveluja tulenevat lisääntymään jonkun verran. Asuntorakentamisessa turvataan tuotannon monipuolisuus ja valinnanvapaus kaiken ikäisille myös erityistarpeet huomioon ottaen ja laajaa keinovalikoimaa käyttäen. Utajärven kunta on työstää vuonna 2015 Asumisen ohjelmaa, jossa varaudutaan myös ikäihmisten asunto- ja palveluasumistarpeisiin. Liikkumisen esteettömyyttä pyritään ylläpitämään ja parantamaan teknisten palvelujen sisäisellä yhteistyöllä, mikä ulottuu kaavoituksesta suunnittelun ja rakentamisen kautta kunnossapitoon. Kevyenliikenteen väylien, virkistysalueiden sekä reittien kuntoon, käytettävyyteen ja varustetasoon kiinnitetään erityisesti huomiota, jotta jokaiselle luotaisiin todellinen mahdollisuus päästä itsenäisesti sekä lähipalvelujen ääreen sekä luonnon ääreen virkistäytymään. Liikennesuunnittelussa otetaan huomioon liikkumisen esteettömyyden näkökulma. Ravitsemuspalvelut: Utajärven kunta myy ateriapalveluja Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalveluille Suvituulen palvelukeskuksen keittiöltä. Ateriapalveluja ovat: Yksittäin pakattu lounas: sisältää lämpimän ruoan, salaatin /muun lisäkkeen, jälkiruoan, leivät sekä ravintorasvan asiakkaan valinnan mukaan. Aterian saa joko lämpimänä joka päivä tai kolme kertaa viikossa kylmänä tilauksen mukaan. Kotipalveluateria sisältää noin yhden kolmasosan päivän ravintoaineiden ja energian tarpeesta, kotipalveluaterioissa otetaan huomioon asiakkaan ruokavalio sekä toimintakyky. Ateriat tilataan keittiöltä kotihoitopalvelun kautta. Osasto/ryhmäkotiruokailu: sisältää kaikki päivittäiset ateriat. Aamupala, lounas, päivällinen, kahvit, iltapala. Ruoat valmistetaan keittiöllä ja ruoan jakelu tapahtuu osastolla. Näin asiakkaan tarpeet tulevat paremmin huomioiduksi ja ruokailurytmi saadaan sovitettua päivärytmiin, jotta ruokailujen välissä ei tule liian pitkiä paastoaikoja. Aterioiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon ikäryhmälle tutut ruoat, ajoittain toteutetut asiakaskyselyt, valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset, erityisruokavaliot, asiakaan toimintakyky ja tarvittaessa ruokaa myös rikastetaan (tehostettu ruokavalio). Ruokavaliot tilataan keittiöltä hoitohenkilökunnan arvioinnin mukaan. Ravitsemushoito on osassa sairauksia ainoa hoitomuoto (esim. keliakia) ja monessa se tukee lääkehoitoa.

24 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- terveyspalvelujen järjestäminen kuvataan Oulunkaaren kuntayhtymä hyvinvointia ihmisen lähellä. Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi asiakirjassa. Asiakirjan valmistumisen jälkeen on aloitettu Senioripisteen toiminta ja työstetty Senioripalvelujen opas. Senioripiste ja palvelunumero neuvovat ikäihmisiä kaikissa ikääntymiseen liittyvissä asioissa. Utajärven Senioripiste sijaitsee Suvituulessa ja on avoinna perjantaisin kello Ikäihmisten ohjaus- ja neuvontanumero on Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta, seurakunta ja pelastuslaitos Kolmas sektori tukee yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisevää toimintaa järjestämällä monenlaista ohjelmatarjontaa. Utajärven kunnan alueella toimii aktiivisesti kolme eläkeläisjärjestöä ja useita muita järjestöjä. Niistä useat tekevät yhteistyötä Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Järjestöt ovat pitäneet tärkeänä kansalaistoiminnan vahvistamista, vertaistuen tarjoamista ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Ne ovat kiinnostuneita tekemään kunnan kanssa yhteistyötä esimerkiksi kampanjoiden, hankkeiden ja koulutusten järjestämisessä. Jatkossa niillä voisi olla vielä suurempi rooli kuntalaisten palvelujen kehittämisessä. Seurakunnan vanhustyö ja työ ikäihmisten parissa on osa perusseurakuntatyötä. Utajärven seurakunta tarjoaa vanhuksille ja ikäihmisille mahdollisuuden kokea seurakuntayhteyttä ja osallisuutta jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa, hartauksissa, ryhmissä, retkillä ja leireillä sekä konserteissa ja erilaisissa juhlissa. Veteraaneille ja omaishoitajille on erityisesti heille suunnattua toimintaa. Seurakunnan vapaaehtoistoiminta tarjoaa sosiaalisen kanssakäymisen paikan kuntalaisille. Diakonisen vanhustyön tavoitteena on tukea avuntarpeessa olevia ikääntyviä huomioiden kokonaisvaltaisesti autettavan hengelliset, henkiset, sosiaaliset, taloudelliset ja fyysiset tarpeet. Diakoniatyö on ensisijaisesti sielunhoidollista, autetaan erityisesti niitä, joiden hätä on suurin (Kirkkojärjestys 4:3). Vanhusten ja heidän omaistensa rinnalla kuljetaan myös sairauden ja kuoleman kohdatessa. Papit ja diakoniatyöntekijät ovat pyydettäessä mukana saattohoidossa. Kirkossa ja seurakuntatalolla (seurakuntasalissa) on induktiosilmukka, joka toimii kuulovammaisen apuvälineenä siirtämällä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan. Pelastuslaitos huomioi toiminnassaan asumisturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi suorittamalla pyydettäessä erityisiä palotarkastuksia asumiskohteissa. Hoitolaitosten henkilökuntaa ohjataan ja koulutetaan, ja kotitapaturmia pyritään ehkäisemään esimerkiksi järjestöjen tilaisuuksissa annettavalla neuvonta- ja ohjaustyöllä. Jatkossa on myös tarkoitus opastaa rakentajia ja kuntien rakennusviranomaisia rakennuttamaan ikääntyville sellaisia kiinteistöjä, joiden varustelussa myös paloturvallisuus on otettu huomioon. Utajärven ikäihmisten ohjaus- ja neuvontanumero on , jossa vastaa palveluohjaaja arkisin kello 8-15.

25 Ikäihmisten palvelujen kehityssuunta ja talous Utajärven ikäihmisten palvelut ovat yleisesti ottaen varsin kattavat, palvelut ovat saavutettavissa, palvelujen piiriin pääsee varsin hyvin ja kohtuullisen ajan puitteissa. Kunnan talous on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Ikäihmisten määrän lisääntyessä palveluntarve lisääntyy. Käytettävissä olevat resurssit eivät kuitenkaan lisäänny vastaavasti. Sekä taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti) että demografinen huoltosuhde (kuinka monta ei-työikäistä eli vuotiaita ja yli 64 -vuotiaita on yhtä työikäistä kohden) ovat heikentymässä. Palvelut ovat tämän johdosta tulevina vuosina suuren haasteen edessä. Kuntasektori on kokonaisuudessaan tällä hetkellä suurten muutosten kourissa. Vuoden 2015 huhtikuun eduskuntavaaleista alkaa uuden eduskunnan ja hallituksen nelivuotinen hallintokausi. Uusien päättäjien tulee löytää ratkaisu sote-palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, kunta-valtiosektorin toimintojen ja rahoituksen oikeudenmukaiseen tasapainoon sekä kuntien tuleviin tehtäviin ja kuntarakenteeseen. Nämä ratkaisut luovat viitekehyksen sille, kuinka paljon Utajärven kunta pystyy jatkossa panostamaan resursseja kuntapalveluihin, ihmisten hyvinvointiin ja alueen kehittämiseen. 6 Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi-asiakirjan tavoitteet 6.1 Utajärven kuntastrategia Utajärven kuntastrategia on uudistettu vuonna Utajärven visio on Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä. Visio pohjautuu kunnan arvoihin, joita ovat 1. Luottamus 2. Asiakaslähtöisyys 3. Laatu ja tehokkuus 4. Kehittämismyönteisyys 5. Kestävä kehitys Arvot ovat toimintaperiaatteita, joita kunnan toiminnassa pidetään olennaisina, ja joiden tulisi vaikuttaa kaikkien toimintojen taustalla. Strategiakortteihin merkityillä vuositavoitteilla edetään suunnitelmallisesti kohti visiota myös ikäihmisten osalta. 6.2 Ikääntyneiden suunnitelman tavoitteet Utajärven palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että palvelut pystytään rahoittamaan tuloilla. Utajärven ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on tukea ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja kotona asumista. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja lähialueen kuntien tai yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluilla tuetaan asiakkaan omia voimavaroja. Kuntaa kehitetään palvelevana kotikuntana, jossa on hyvät edellytykset eri ikäryhmien luontevalle kanssakäymiselle, yhteisöllisyydelle ja keskinäiselle tuelle.

26 25 Kunnassa kehitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa ikäihmisille soveltuva elinympäristöä niin, että ikäihmisten itsenäinen asuminen omassa kodissaan voi jatkua mahdollisimman pitkään riittävien ja laadukkaiden palvelujen sekä omaisten ja lähiyhteisön tuen turvin. Palvelujärjestelmää kehitetään niin, että voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä ikääntyvän väestön yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Ikäihmisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on ikäihmisten omien voimavarojen tukeminen. Keskeisiä tekijöitä ovat aktiivinen osallistuminen, älyllisten ja fyysisten toimintojen ylläpitäminen sekä toimintakyvyn heikkenemisen estäminen ja sairauksien välttäminen. Esteetön ja turvallinen asumisympäristö, sujuva liikenne ja monipuoliset asumisvaihtoehdot mahdollistavat ikäihmisten elämisen omin ehdoin kotona mahdollisimman pitkään. Laajakaistan valmistuttua uuden teknologian hyödyntäminen tukee kotona asumista ja lisää turvallisuutta. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitoa on mahdollista tukea erilaisten teknologisten ratkaisujen ansiosta. Liikkumisen esteettömyyttä pyritään ylläpitämään ja parantamaan, jotta ikäihmisillä olisi mahdollisuus päästä itsenäisesti lähipalvelujen ääreen sekä luonnon ääreen virkistäytymään. Ikäihmisten palvelut tulee voida kohdistaa oikea-aikaisesti oikeille asiakasryhmille ja palveluprosessien tulee toimia sujuvasti. Ennalta ehkäisevien toimintojen ja palvelujen merkitys korostuu. Kuntalaisia kannustetaan ja ohjataan osallistumaan ennaltaehkäiseviin ja toimintakykyä ylläpitäviin toimintoihin. Omaishoitajien tukitarpeisiin vastaamisen merkitys tulee huomioida. Oleellista on varmistaa eri tahojen riittävä yhteistyö ikääntyvän väestön parhaaksi. Utajärven päätavoitteet: Seuraavassa esitetään suunnitelman päätavoitteet, joista johdetut tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet määritellään vuosittain valtuustotason tavoitteissa strategiakorteissa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Oulunkaaren ja Utajärven kunnan välisessä järjestämissopimuksessa: 1 Kotona asumisen tukeminen 2 Riittävät ja laadukkaat ikäihmisten palvelut 3 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen 4 Toimintakyvyn tukeminen 5 Turvallisuuden tunteen vahvistaminen 6 Omaishoitajien tukeminen