1. Tavoite Kriisi ja sen vaiheet 3

Transkriptio

1 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus koulussa Oppilaan/opettajan/muun henkilökunnan kuolema Oppilaan lähiomaisen kuolema Masentuneen oppilaan tunnistaminen Itsemurhavaarassa oleva Oppilaan vakava sairaus 8 4. Puhelinnumeroita 9 Sivu Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 1 (9)

2 TAVOITE Kriisi kouluyhteisössä, esim. oppilaan kuolema tai vakava onnettomuus, herättää ahdistusta ja levottomuutta kaikissa kouluyhteisön jäsenissä. Ilman asianmukaisia tukitoimia nämä tapahtumat voivat vahingoittaa koulun työskentelyä ja ilmapiiriä pitkään. Kriisitilanteiden hallinta edellyttää etukäteen sovittuja toimintamalleja koulun omaa kriisisuunnitelmaa. Tällöin jokainen työntekijä tietää, miten toimitaan ja mistä saa apua. Ilman toimintamallia opettajat ovat yhtä järkyttyneitä ja lamaantuneita kuin oppilaatkin. Kriisitoimintamalli on ikään kuin kartta, joka auttaa liikkumaan vaikeassa maastossa. Kriisitoimintamallin avulla koulussa voidaan vakavan kriisitilanteen sattuessa ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin kohdata oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien reaktiot ryhtyä tarvittaviin tukitoimiin Tavoitteena on estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky tukea aikuisten ja lasten toipumista vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista Koulun kriisiryhmä organisoi toiminnan oman koulunsa kriisitilanteissa, käynnistää tukitoimet ja hankkii tarvittaessa ulkopuolista apua. Mahdollisia yhteistyötahoja ovat poliisi, palo- ja pelastustoimi, terveyskeskus, seurakunta, sosiaalitoimi ym. Kriisitoimintamalli on käytännön työväline, joka elää ja kehittyy kokemusten karttuessa; niinpä se ei ole koskaan täysin valmis. Yhteystiedot pitää päivittää säännöllisin väliajoin ja toimintaohjeita muuttaa ja parantaa kokemusten myötä. Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 2 (9)

3 1. KRIISI JA SEN VAIHEET Kriisistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Kriisin kulussa voidaan erottaa tiettyjä vaiheita: 1.1. Shokkivaihe kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen Syntyy välittömästi trauman jälkeen. Uhri reagoi yleensä tavallisesta poikkeavalla tavalla. Hän voi olla yllättynyt ja sekaisin. Vaiheen tarkoitus on suojata uhria sellaisilta tiedoilta, joita hän ei pysty ottamaan vastaan ja kestämään. Shokkivaihe takaa toimintakyvyn säilymisen. Yleensä tunteet puuttuvat Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon/kuukauden mittainen Reaktiovaiheessa uhri alkaa ymmärtää, mitä on tapahtunut. Varsinainen vaara on ohi. Tämä vaihe voi olla hyvin tuskallinen ja se voi kestää useita viikkoja. Tunteet ovat hyvin voimakkaita ja uhri käy läpi trauman jälkioireita. Vaiheen tarkoituksena on tulla tietoiseksi siitä, mitä on tapahtunut ja mitä se merkitsee itselle ja elämälle Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen Käsittelyvaihe alkaa, kun uhri vähitellen tottuu tilanteeseen. Hän alkaa keskittyä arjen askareisiin ja kiinnostuu ajattelemaan tulevaisuutta. Rajut tunteet ahdistavat vähemmän ja hän voi keskustella tapahtuneesta tunteensa hilliten. Käsittelyvaihe voi kestää puoli vuotta Uudelleenasennoitumisvaihe kestää koko elämän Vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja uhri voi ajatella tapahtunutta ilman tuskaa. Kokemus on jättänyt arpensa, mutta ihminen luo kokemansa perusteella uuden perustan elämälleen. Järkyttynyt itsetunto palaa vähitellen ja uudet kiinnostuksen kohteet astuvat vähitellen menetettyjen tilalle. Kriisin läpikäynyt on vahvempi, kokeneempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan elämän vastoinkäymiset kuin ennen. Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 3 (9)

4 2. TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISSA 2.1. Loukkaantuminen/onnettomuus koulussa Ensimmäisenä paikalle saapuva aloittaa ensiavun ja käskee jonkun paikalla olevan ilmoittavan asiasta terveydenhoitajalle ja rehtorille. Muut oppilaat pidettävä poissa onnettomuuspaikalta. Tarvittaessa soitetaan hälytyskeskukseen 112 (ambulanssi, poliisi). Onnettomuuden silminnäkijöistä tulee pitää huolta. Oppilaan perheeseen ilmoitetaan tapaturmasta. Tiedotetaan tapahtumasta koko kouluyhteisölle. Rehtori vastaa tästä ensisijaisesti. Onnettomuuden silminnäkijöille on tarjottava hoitoa. Järkyttynyttä lasta ei saa jättää yksin. Pidetään huolta siitä, että jokainen oppilas voi olla yhdessä jonkun aikuisen kanssa koulupäivän päätyttyä. Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 4 (9)

5 2.2. Oppilaan/opettajan/muun henkilökunnan kuolema Oppilaan kuolema Opettajan/muun henkilökunnan kuolema 1. Tiedon saanut ilmoittaa asiasta rehtorille. 2. Rehtori kertoo tapahtuneesta luokanvalvojalle/opettajalle/muulle henkilökunnalle. 3. Luokanvalvojat/opettajat kertovat asiasta oppilaille. 4. Koulussa järjestetään lyhyt muistotilaisuus joko koko koululle tai luokalle. 5. Selvitetään oppilaiden tarve puhua siitä, mitä ajattelevat/tuntevat. Tarvittaessa ohjaus perheneuvolaan tai kriisiapuun (päivystys) puh Koulupäivää ei keskeytetä esim. lähettämällä oppilaat heti kotiin. Mikäli luokan oma opettaja ei pysty kohtaamaan asiaa, jonkun muun opettajan on huolehdittava luokasta. Huolehditaan myös ulkoiset seikat: lipun nosto, kukat, kynttilät, valokuva. Jos kuolemantapaus sattuu kesällä, syksyllä keskustellaan siitä, miten toimitaan. Oppilaiden olisi hyvä saada osallistua hautajaisiin. Tämä sovittava vanhempien kassa etukäteen. Luokan kanssa on mietittävä, mitä tehdään kuolleen lapsen piirustuksille, pulpetille ja tavaroille yms. Oppilaille tulisi tarjota mahdollisuus haudalla käyntiin. Surulle on annettava aikaa ja tilaa. Tiedottamisessa vastuuhenkilönä rehtori. Henkilökunta kutsutaan koolle ja kerrotaan tapahtuneesta. 1. Luokanopettajat/valvojat kertovat asiasta oppilaille. Oppilaille on tarjottava apua surunsa käsittelemiseen ja asiasta keskustelemiseen. Erityisesti opettajan oman luokan oppilaista on huolehdittava. Tehtävään voidaan nimetä vastuuhenkilö. 2. Vietetään yhteinen hiljainen hetki. Lisäksi huolehditaan liputuksesta, kynttilöistä ja kukista luokassa/opettajanhuoneessa. Sovitaan hautajaisiin osallistumisesta omaisten toiveita kunnioittaen. Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 5 (9)

6 2.3. Oppilaan lähiomaisen kuolema Rehtori ilmoittaa asiasta opettajille. Omaisilta ja oppilaalta kysytään, kerrotaanko asiasta oppilaan luokalle ja miten perusteellisesti. Luokan oppilaiden on tiedettävä, miten oppilaan suru huomioidaan, kun hän palaa kouluun. Oppilaita tulee valmistella siihen, että lähiomaisensa menettänyt voi olla tavallista haavoittuvaisempi. Opettajien tulee huomioida lapsen tilanne. Keskittyminen ja/tai koulusuoriutuminen on surun vuoksi vaikeaa; lapselle on annettava aikaa, ymmärrettävä tilanne. Koulu on vastuussa tukitoimien järjestämisestä. Yhdessä mietitään, miten opettajat ja oppilaat voivat osallistua suruun ja lohduttaa lapsen surua Masentuneen oppilaan tunnistaminen Masentunut oppilas tulee ohjata keskustelemaan esim. terveydenhoitajan tai perheneuvolan psykologin kanssa. Oppilaan vanhempien kanssa keskustellaan tilanteesta. Lapselle välitetään vahvasti tieto siitä, että hänestä pidetään. Oppilaan käyttäytymistä seurataan. Terveydenhoitaja ja opettaja toimivat yhteistyössä. Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 6 (9)

7 2.5. Itsemurhavaarassa oleva Toimi näin 1. Puhu nuoren kanssa heti, kun havaitset tilanteen. Jos hän ei puhu sinulle, kerro huolesi jollekin, johon nuori luottaa (esim. terveydenhoitaja). 2. Jos nuori sanoo ajattelevansa itsemurhaa, kysy asiasta tarkemmin. Kysyminen ei aiheuta itsemurhaa. Välitä ajatus siitä, että autat etsimään muita vaihtoehtoja. Ahdistus vähenee, kun itsemurhaan liittyvistä ajatuksista ja tunteista puhutaan. 3. Jää nuoren seuraksi, jos olet huolissasi. Sinun on yritettävä voittaa aikaa ja saattaa nuori välittömän kriisin yli. 4. Ehdota, että yhdessä haette lisäapua, koska saatat olla liian läheinen ollaksesi objektiivinen. 5. Jos nuori kieltää itsemurha-ajatukset suoraan kysyttäessä, PYSY tarkkaavaisena, kerro asiasta oppilashuoltotyöryhmän jäsenille. 6. Tarjoudu pohtimaan yhdessä hänen kanssaan ao. ongelmaa, mutta älä yritä ratkaista sitä. 7. Kuuntele. 8. Myös kysymysten esittäminen on osa aktiivista kuuntelua. 9. Varo syyttämästä. 10. Osoita, että välität. Sano ääneen, että välität hänestä, hän on tärkeä sinulle tai et kestäisi, jos hänelle tapahtuisi jotakin. 11. Älä tuomitse, älä vähättele. 12. Älä tarjoa latteuksia (esim. huomenna on paremmin ). Se kuulostaa hölynpölyltä ihmisestä, jolla ei ole tarpeeksi elämänkokemusta tietääkseen, että asiat muuttuvat. 13. Pidä aina mielessä päätavoite: saada nuorelle apua. 14. Älä anna vaitiolovelvollisuuden muodostua auttamisen esteeksi. Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 7 (9)

8 2.6. Oppilaan vakava sairaus 1. Oppilaan luvalla rehtori kertoo asiasta opettajille ja omalle luokalle. 2. Tarvittaessa terveydenhoitaja voi tulla luokkaan kertomaan taudinkuvasta ja hoitomuodoista. 3. Annetaan oppilaille mahdollisuus puhua asiasta. 4. Pidetään yhteyttä oppilaaseen sairaala- ja kotihoitojaksojen aikana. 5. Huomioidaan oppilaan paras ystävä. Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 8 (9)

9 3. Puhelinnumeroita Yleinen hätänumero Ambulanssi, palokunta Myrkytyskeskus Terveyskeskus Vakka-Suomen sairaala Kriisiosasto TYKS Taksi (Laitila) Mielenterveysyksikkö - Psykologi Tita Koski-Stenholm Kriisipuhelin Perheneuvolan psykologi Perheneuvolan sosiaalityöntekijä KOULU Rehtori Eira Haahdenniemi Kouluth Sari Hyytiä Kouluth Marja-Liisa Helenius Koulukuraattori Tiina Ojansuu Laitilan koulujen kriisitoimintamalli 9 (9)