VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON
|
|
- Olavi Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON KRIISISUUNNITELMA Päivitetty
2 Sisällys KRIISISUUNNITELMA KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY YLEISOHJEET KRIISITILANTEESSA MUSIIKKIOPISTON KRIISIRYHMÄ Kokoonpano Tehtävät Musiikkiopiston kriisiryhmän ja rehtorin tehtävät TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen kriisitoiminnasta Tiedottaminen kriisitilanteessa Tehtävät kriisitilanteessa ja sen jälkeen PSYYKKINEN KRIISIAPU TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA Onnettomuus musiikkiopistossa Oppilaan kuolema Opettajan tai musiikkiopiston muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Oppilaan lähiomaisen kuolema Itsemurhan uhka Itsemurha Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus Pommiuhkaus koulussa Onnettomuus tai sen uhka musiikkiopiston ulkopuolella Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Häiriintyneen henkilön kohtaaminen ja poistaminen musiikkiopistosta Kun vanhemmat kieltävät puhumasta
3 6.13. Opettajan ja vanhemman yhteistyöongelmia ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN TIETOA LAPSEN KRIISISTÄ Mikä on kriisi? Traumatisoivia tilanteita Traumaattisen kriisin vaiheet TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA Kuolemasta kertominen lapselle Muistaminen koulussa Muistaminen oppilaiden kanssa Keskustelu luokassa Surevan lapsen kohtaaminen Lasten ja vanhempien käyttäytyminen TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI Masentuneen tunnistaminen Itsemurhauhkan tunnistaminen OLE HYVÄ KUUNTELIJA KIRJALLISTEN VIESTIEN MALLEJA LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Pelastautumisharjoituksen ohjeet Luokan turvakansion sisällysluettelo Liite 3. ja 4. Yleistä uhkaustilanteista ja toimintavaihtoehtoja Poliisin ohjeita oppimisympäristöjen turvallisuuteen liittyen (salassa pidettävä, turvaluokiteltu materiaali) Liite 5. Turvakävely 3
4 KRIISISUUNNITELMA Musiikkiopiston oppilaat, henkilökuntaan kuuluvat aikuiset, oppilaiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko musiikkiopistossa tai sen ulkopuolella tai heitä voi kohdata kuolema tai vakava sairaus. sisältää toimintamalleja erilaisia kriisitilanteita varten. Henkilökuntaa perehdytetään musiikkiopiston kriisityöhön, jonka tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu yhteistyössä eri yhteistyötahojen ja vanhempien kanssa. Suunnitelman tavoitteena on: turvallisen oppimis- ja työskentely-ympäristön luominen ja ylläpito hallitun toiminnan varmistaminen erityistilanteissa oppilaan, huoltajien ja henkilöstön tukeminen ja auttaminen kriisitilanteissa yhteistyön huomioiminen eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa erityistilanteiden jälkihoidon huomioiminen ja haittavaikutusten ennaltaehkäisy 1. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY Musiikkiopiston myönteinen ja turvallinen ilmapiiri on hyvä lähtökohta, joka saattaa ehkäistä joidenkin kriisien syntymisen ja toisaalta se voi auttaa jo syntyneestä kriisistä selviytymiseen. Myönteisen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen myötävaikuttaa mm. toimiva yhteistyö musiikkiopiston sisällä oppilaiden ja henkilökunnan kesken. Musiikkiopistossa tulee puuttua välittömästi ja perusteellisesti kiusaamiseen. Valvonnan eri tilanteissa tulee olla riittävää. Musiikkiopistossa on oltava selkeät ja kaikkien tiedossa olevat säännöt, joiden noudattamisesta pidetään kiinni. Kodin ja musiikkiopiston toimivaan yhteistyöhön panostetaan. 2. YLEISOHJEET KRIISITILANTEESSA Pysy rauhallisena. Varmistu siitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Hälytä tarvittava viranomaisapu paikalle ja käynnistä muut tarpeelliset toimet. Tiedota tapahtumasta välittömästi tarpeellisille tahoille kuten henkilöstölle, musiikkiopiston kansliaan yms. Toisinaan voi olla tarpeellista keskeyttää opetus. Jos näin toimitaan, varmista, että kukaan ei jää turvattomiksi. 4
5 3. MUSIIKKIOPISTON KRIISIRYHMÄ 3.1. Kokoonpano Musiikkiopiston kriisiryhmään voivat kuulua rehtori, sivutoimipisteen johtaja, terveydenhuollon asiantuntija, kannatusyhdistyksen puheenjohtaja tai hänen nimeämänsä varahenkilö sekä tarvittaessa myös muuta henkilöstöä Tehtävät Kriisiryhmä kutsutaan kokoon kriisitilanteessa. Se mm. suunnittelee kriisin jälkeiset jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa. Kriisiryhmä arvioi ja harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille. Lisäksi kriisiryhmä huolehtii, että musiikkiopiston turvallisuuskansio on ajan tasalla sekä ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön Musiikkiopiston kriisiryhmän ja rehtorin tehtävät Yleiset tehtävät/rehtori Rehtori vastaa kriisisuunnitelman ja koulun kriisiryhmän kokoonpanon ajantasaisuudesta sekä muista ryhmän tehtävistä. Kriisitilanteessa sekä sisäisestä että ulkoisesta viestinnästä vastaa musiikkiopiston rehtori. Jos tilanteessa on mukana esim. pelastus- tai poliisiviranomaisia, tiedotusvastuu ulospäin itse tapahtumasta on heillä. Musiikkiopisto toimii Laitilan kaupungin sivistystoimen viestintäohjeiden mukaisesti. Yleiset tehtävät/musiikkiopiston kriisiryhmä Järjestää turvallisuuteen liittyvää ylläpitävää koulutusta sekä ohjaa henkilöstöä tarvittaviin koulutustilaisuuksiin (mm. ensiapukoulutuksiin). Analysoi eri tilanteissa toteutettuja toimia ja laatii niiden pohjalta korjausehdotuksia toimintamalleihin. Laatii varasuunnitelman tilanteisiin, joissa työpäivä joudutaan keskeyttämään. Käy lävitse musiikkiopiston turvallisuuskartoituksen (riskikartoitus) lukuvuoden alussa ja tämän jälkeen koko henkilökunnan kanssa (päivitys). järjestää vuosittaisen pelastautumisharjoituksen (LIITE 1) 5
6 4. TIEDOTTAMINEN 4.1. Tiedottaminen kriisitoiminnasta Musiikkiopiston oppilaille sekä näiden huoltajille tiedotetaan musiikkiopiston kriisitoiminnasta lukuvuositiedotteessa sekä jakamalla informaatiota huoltajille vanhempainilloissa. Oppilaille kriisi- ja turvallisuustoiminnasta välitetään tietoa mm. luokkakohtaisten turvakansioiden sekä esim. teemapäivien avulla. (LIITE 2 Luokan turvakansion sisällysluettelo) Tiedottaminen kriisitilanteessa Kaikki tiedottaminen musiikkiopiston ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta. Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille tai jos rehtori ei ole paikalla, sivutoimipisteen johtajalle tai molempien poissa ollessa, varalle määrätylle henkilölle. Tiedon vastaanottajan tulisi selvittää: mitä on tapahtunut missä ja milloin kuka, ketkä ovat tapahtuman uhrit mikä on tilanne juuri nyt onko joku muu taho ryhtynyt joihinkin toimenpiteisiin onko musiikkiopistolle jotain erityisodotuksia yhteistyön suhteen? Rehtorin tehtävät: kutsuu kriisiryhmän avukseen informoi henkilökuntaa tapahtuneesta antaa henkilökunnalle ohjeita ja oikeata tietoa tapahtuneesta huhujen ehkäisemiseksi puhuu tarvittaessa vanhempien kanssa on kuolemantapauksen satuttua yhteydessä kuolleen oppilaan vanhempiin on aktiivisesti mukana tukemassa yhteisön toipumista pysyy henkilöstön ja oppilaiden tavoitettavissa hoitaa tarvittaessa yhteydet poliisiin hoitaa tarvittaessa yhteydet lehdistöön on tarvittaessa yhteydessä musiikkiopiston kannatusyhdistykseen 4.3. Tehtävät kriisitilanteessa ja sen jälkeen Kriisiryhmä suorittaa tilanteen vakavuuden arvioinnin ja sopii työnjaosta. Rehtori luovuttaa tarvittaessa johtovastuun toimintavaltaiselle viranomaiselle. Kriisiryhmä vastaa psyykkisen kriisiavun järjestämisestä. Musiikkiopiston kriisiryhmä järjestää tarvittaessa yksilöllistä tai yhteisöllistä kriisiapua: miten jälkipuinti hoidetaan siinä ryhmässä, jota kriisi koskettaa miten tapahtuneesta keskustellaan muissa ryhmissä miten asia käsitellään henkilöstön kanssa miten asiasta kerrotaan huoltajille ja muille musiikkiopiston yhteistyötahoille 6
7 5. PSYYKKINEN KRIISIAPU Kun yhteisö on joutunut ennalta arvaamattoman tapahtuman kohteeksi, on tärkeää järjestää mahdollisuus purkaa tuntemuksia. Reagointi riippuu tapahtuman vakavuudesta ja yksilöllisistä eroista. Joskus riittää, kun asiasta keskustelee tutun työtoverin tai esimiehen kanssa. Oppilaiden kanssa voi riittää tapahtumasta keskustelu. Aina tämä ei riitä ja on mietittävä kriisin purkua ulkopuolisten ammattihenkilöiden tuella. On tärkeää sallia psyykkisen reagoinnin yksilöllisyys ja taata keskusteluapua sitä tarvitseville. Musiikkiopiston kriisiryhmän tehtävä on arvioida psyykkisen kriisiavun tarvetta sekä päättää tukitoimenpiteistä ja työnjaosta musiikkiopiston sisällä. Psyykkinen kriisiapu on aloitettava aina aikuisista, koska aikuisten jaksaminen on edellytys oppilaiden hyvinvoinnille kriisitilanteissa. Vakavissa kriiseissä (esim. suuronnettomuudet, koko maata tai kaupunkia koskettavat kriisit) arvion tekee kriisiryhmä yhdessä sivistystoimenjohdon tai kaupungin kriisiryhmän kanssa. Mikäli tarvetta on, purkutilaisuus tulee järjestää mahdollisimman pian, viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa tapauksesta. Purkutilaisuutta ei tule järjestää kriisin shokkivaiheessa, joka yleensä käsittää kriisin jälkeiset 24 tuntia. Kriisiryhmä arvioi purkutilaisuuden tarpeen ja organisoi sen yhdessä työterveyshuollon kanssa. 7
8 6. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA 6.1. Onnettomuus musiikkiopistossa hälytä ambulanssi puh. 112 muut opettajat avuksi aloita ensiapu! ilmoita terveyskeskukseen ilmoita rehtorille tieto kriisiryhmälle tieto henkilökunnalle vie oppilaat pois onnettomuuspaikalta kokoa silminnäkijät erilleen ja pidä heistä erityistä huolta huolehdi, että oppilaiden kanssa on aina joku aikuinen ilmoita huoltajille mahdollisimman pian (ks. tiedottaminen) käsittele asia keskustellen oppilaiden kanssa lähetä kirjallinen viesti koteihin tapahtuneesta (ks. tiedottaminen) päästä järkyttyneimmät oppilaat kotiin vasta aikuisen mukana jatka asian jälkipuintia henkilökunnan kanssa jatka asian jälkipuintia oppilaiden kanssa keskustellen seuraa oppilaiden vointia 6.2. Oppilaan kuolema oppilaan kuolemasta ilmoittaa perheelle pappi, poliisi tai sairaala tiedon saanut opettaja informoi rehtoria rehtori informoi henkilökuntaa perheen toivomuksia koteihin tiedottamisesta kunnioitetaan kuolemasta keskustellaan omaisia muistetaan (kriisiryhmä) oppilaiden mielenterveyttä seurataan järjestetään henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin 6.3 Opettajan tai musiikkiopiston muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema rehtori informoi ensin henkilökuntaa, sitten oppilaita ja heidän huoltajiaan kriisiryhmä järjestää henkilökunnalle ja oppilaille jälkipuintia opettajat järjestävät keskustelut oppilaiden kanssa vainajaa kunnioitetaan liputtamalla ja järjestämällä hiljainen hetki osallistuminen omaisten toivoessa hautajaisiin seurataan oppilaiden hyvinvointia keskustelut oppilaiden kanssa 6.4. Oppilaan lähiomaisen kuolema tiedon saatuaan rehtori neuvottelee kriisiryhmän kanssa rehtori tiedottaa oppilasta opettavalle opettajalle / kaikille opettajille rehtori selvittää, saako asiasta kertoa muille (perustele kertomisen edut) opettaja ohjaa oppilaita kohtaamaan surutyötä tekevän oppilastoverin rehtori järjestää omaisten muistamisen opettaja järjestää oppilaalle keskustelumahdollisuuden, jos siihen on lupa opettaja seuraa oppilaan psyykkistä hyvinvointia 8
9 6.5. Itsemurhan uhka puhu oppilaan kanssa älä jätä oppilasta yksin tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä ongelma, jonka vuoksi oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele ota yhteys kotiin oppilaan vanhempiin kokoa kriisiryhmä toimimaan. 6.6 Itsemurha Itsemurha koskettaa aina koko yhteisöä. Rehtori sopii omaisten kanssa, miten toimitaan. Jälkipuinti on erittäin tärkeää, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. rehtori tiedottaa kriisiryhmälle rehtori tiedottaa henkilökunnalle opettaja tiedottaa oppilaille, jos perheeltä on saatu lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin tarvittaessa voidaan järjestää vanhempainilta edellyttäen, että on saatu kertoa tapahtuneesta järjestetään jälkipuinti henkilökunnalle järjestetään erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville oppilaiden kanssa keskustellaan opettajan johdolla tapahtuneesta (jos on lupa) oppilaiden vointia seurataan kriisiryhmä sopii muistamisesta 6.7 Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus pyritään saamaan lupa kertoa luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle (ja oppilaiden vanhemmille); perustele kertomisen edut (huhut, epätietoisuus) sovi huoltajien kanssa, mitä kerrotaan oppilaille oppilaan omaa mielipidettä on kunnioitettava opettaja järjestää tilaisuuden sairauden, vamman tai poikkeavuuden käsittelyyn oppilaiden kanssa ja / tai vanhempainillassa vanhemmat ja / tai työterveyshoitaja antavat toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta opettaja herättää luokkatovereiden empatian sairaudesta ei vaieta, vaan siitä pyritään keskustelemaan avoimesti ja luontevasti 6.8. Pommiuhkaus koulussa Pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille. Oppilaat ja työntekijät ohjataan ulos rakennuksesta. Toimitaan poliisin antamien ohjeiden mukaan. Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka ne joskus osoittautuvatkin aiheettomaksi. Liitteenä salassa pidettävät poliisin ohjeet LIITE (3) Yleistä uhkatilanteista ja toimintavaihtoehtoja ja LIITE (4) Toimintavaihtoehtoja eri uhkaustilanteissa LIITE 5 Turvakävely 9
10 6.9. Onnettomuus tai sen uhka musiikkiopiston ulkopuolella rehtori ottaa selville tosiasiat rehtori informoi muun henkilökunnan opettajat järjestävät keskustelun musiikkiopistosta lähetetään tietoa kotiin tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kriisiryhmä kokoontuu tiedon saatuaan epäillylle hyväksikäyttäjälle asian käsittelystä ei anneta tietoa Häiriintyneen henkilön kohtaaminen ja poistaminen musiikkiopistosta poista lapset paikalta pyydä itsellesi toinen aikuinen avuksi huolehdi poistumistie itsellesi vapaaksi pyydä tiukasti poistumaan lasten työpaikalta pyydä tarvittaessa poliisi paikalle, mikäli poistumiskehotus ei auta Kun vanhemmat kieltävät puhumasta Lapsen tai nuoren vanhemmat saattavat kieltää musiikkiopistoa puhumasta itsemurhasta, kuolemasta, sairaudesta, vammasta tms. Musiikkiopiston tulisi pyrkiä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja kertoa, miksi asian käsittely on tärkeää. Vanhemmille kannattaa korostaa sitä, ettei tarkoitus ole käsitellä perheen yksityisasioita, vaan tukea lapsia selviytymään. Asian käsittelyn päätavoitteena on kertoa oppilaille myönteisistä ratkaisumalleista elämän vaikeissa tilanteissa. Vanhemmille voi todeta, että lapset joka tapauksessa tietävät usein tapahtuneesta ja pohtivat sitä keskenään. On parempi, että he saavat asiallista tietoa kuin, että huhut vääristävät tapahtuneen Opettajan ja vanhemman yhteistyöongelmia Yleisiä ohjeita Älä mene kiihtyneenä neuvotteluun vanhempien kanssa. Käytä työkavereiden apua purkaaksesi tunnelataustasi ennen vanhempien tapaamista. Säilytä vanhempien kunnioitus, vaikka olisitkin asioista eri mieltä. Kun vanhempi arvostelee opettajaa, kuuntele keskeyttämättä, mitä hänellä on sanottavana tarkenna kysymyksillä sinulle epäselvät asiat osoita ymmärrystä ja sano ääneen, mistä olet samaa mieltä pyydä anteeksi tarvittaessa kerro selkeästi ja asiallisesti faktat, oma käsityksesi tapahtumasta sovi jatkotoimenpiteet esim. kysy vanhempien mielipide, ketä tarvitaan mukaan mahdolliseen uuteen neuvotteluun kiitä vanhempaa asian esille ottamisesta tai kiinnostuksesta lapsen asioihin älä käsittele lasten kanssa asiaa luokassa yhteisesti hae tarvittaessa työnohjausapua rehtorilta, psykologilta, kollegoiltasi, työterveyshoitajalta tai työohjaajalta tms. 10
11 Kun vanhempi nimittelee ja uhkailee asiatonta käyttäytymistä ei tarvitse kuunnella! lopeta keskustelu sanomalla esim. Palataan tähän asiaan, kun olet rauhoittunut. hae rehtori/kollega todistajaksesi tarvittaessa anna tilaisuus asiallisesti keskustelulle myöhemmin, mikäli se on lapsen asioiden hoitamiseksi tarpeellista. 7. ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN Henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten tilanne hoidettiin. Arviointikeskustelu käydään avoimesti, syyllistämättä ketään. Kriisiryhmä tekee tarvittavat muutokset kriisivalmiussuunnitelmaan. 8. TIETOA LAPSEN KRIISISTÄ 8.1. Mikä on kriisi? Kriisistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Kriisit voidaan jakaa kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Normaaleja kehitykseen ja kasvuun kuuluvia kriisejä voivat aiheuttaa esimerkiksi murrosikä, kotoa pois muuttaminen, naimisiin meno ja ensimmäisen lapsen saaminen. Suurin osa ihmisistä selviää näistä tapahtumista omin avuin, vaikka selviytyminen saattaakin joskus vaatia suuria ponnisteluja. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Traumaattinen kriisi jakaa elämän kahtia - on elämä ennen sitä ja elämä sen jälkeen. Traumalla tarkoitetaan paitsi varsinaista traumaattista tapahtumaa, myös tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykeen. Trauma voi syntyä myös pitkän ajan kuluessa koettujen vaurioittavien kokemusten seurauksena (esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö tai perheväkivalta) Traumatisoivia tilanteita Trauman voi aiheuttaa a) yksittäinen tapaus: onnettomuus, katastrofi, äkillinen kuolema, väkivalta, väkivallanteko, muu traumaattinen tapahtuma, " vähältä piti" tilanteet b) kasautuvat tapahtumat: seksuaalinen hyväksikäyttö, toistuva pahoinpitely, sota, avioero, kiusaaminen, poikkeavuus, perheen mielenterveysongelmat, alkoholismi, sairaus c) lapsi elää traumaattisissa oloissa kehitysvuosinaan 11
12 8.3. Traumaattisen kriisin vaiheet Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta. On tärkeä tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. Traumaattisen kriisin vaiheet: 1. Shokkivaihe "Ei voi olla totta!" 2. Reaktiovaihe "Mitä tapahtui?" 3. Käsittelyvaihe "Miten tästä selviää?" 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe "Elämä voittaa!" 1. Shokkivaihe saattaa kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen. Tällöin ihminen: ei kykene käsittämään tapahtunutta, jopa kieltää sen käyttäytyy poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti tai tyynen rauhallisesti sisäisestä kaaoksesta huolimatta tai raivoisasti, jopa sekavasti ei ehkä jälkeenpäin muista tämän vaiheen tapahtumia (ei myöskään annettuja ohjeita) 2. Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon tai muutaman kuukauden mittainen. Reaktiovaiheessa: ihminen yrittää saada käsitystä tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin, tapahtuman kieltäminen vähenee ihmisellä voi olla mm. - erilaisia ruumiillisia oireita - ahdistuneisuutta, joskus kohtauksia - masennusoireita; itkuisuus, vetäytyminen, syyllisyydentunteet, ruokahaluttomuus - univaikeuksia - vihamielisyyttä, mm. toisten syyllistämistä - tunteiden peittämistä, näennäistä tilanteen hallintaa 3. Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin tapahtumat hyväksytään siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee oireet ja tuntemukset vähenevät Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala korjaantuu. Kriisireaktio voi kuitenkin tässä vaiheessa myös lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi (posttraumaattinen stressihäiriö) ja tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua. 4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa 12
13 ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä. 9. TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA 9.1. Kuolemasta kertominen lapselle sanoman pitäisi tulla luotetulta henkilöltä varmista, että tieto on oikea varmista sopiva, häiriötön paikka uutisen kertomiseen kerro asia avoimesti ja selvästi, mutta riittävästi henkisesti siihen valmistuneena älä siirrä asian kertomista varaa aikaa lapsen tai nuoren kanssa olemiseen vältä sellaisia kliseitä kuin "kaikki tulee hyväksi" saata lapsi kotiin tai sinne, missä perhe on kerro muille lapsille ja läheisille ystäville vanhempien luvalla 9.2. Muistaminen koulussa Oppilaan tai opettajan kuolema huomioidaan esim. muistohetkellä, johon voi sisältyä esim. hiljainen hetki rehtorin muistosanat opettajan puhe sopiva runo papin puhe laulua, musiikkiesityksiä Jos kuolemasta ilmoitetaan työpäivän aikana, oppilaat laskevat lipun puolitankoon. Musiikkiopistoon voidaan kerätä ns. surulaatikko, josta löytyy mm. valkoinen pöytäliina, kynttilänjalka, kynttilä, valokuvakehys ja klassista musiikkia Muistaminen oppilaiden kanssa Lapset otetaan mukaan päättämään, miten muistetaan. Näin kanavoidaan lasten energia ja luovuus ilmaisemaan surua konkreettisesti. Symboliset eleet saattavat auttaa oppilasta jäsentämään ajatuksia ja tunteita, kun hän saa muuttaa ne toiminnaksi. kynttilä ja / tai kuva, kukka, liina vainajan muistolle lapset muistelevat luokkatoveriaan; muistokirjoitus, runo tms. joka toimitetaan vainajan omaisille muistopaikan säilyttäminen kuvan kanssa lukuvuoden loppuun 9.4. Keskustelu luokassa Opettajan oman jälkipuinnin pitäisi olla kunnossa ennen kuin hän järjestää keskustelua oppilaiden kanssa. On hyvä noudattaa periaatetta, että asiantuntija auttaa opettajaa, opettaja oppilaita. Jos opettaja ei kuitenkaan pysty asiaa käsittelemään oppilaiden kanssa, neuvotellaan, kuka sen tekee. Tapahtumasta keskustellaan, koska tapahtumisen aiheuttamista reaktioista puhuminen on tärkeää. 13
14 9.5. Surevan lapsen kohtaaminen keskustele avoimesti ja kunnioittavasti ota huomioon keskustelukumppanin ikä vältä abstrakteja selityksiä jos lapsi on käsittänyt tai ymmärtänyt asioita väärin, oikaise ne älä kuvaa kuolemaa sanoilla "matka" tai "uni", koska lapsi silloin voi odottaa kuolleen palaavaksi tai heräävän tai pelätä nukahtamista varaa aikaa ongelman käsittelyyn suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt katsellaan valokuvia, albumeja ym. käykää hautausmaalla hyväksy lasten leikit tee menetyksestä todellinen näytä omat tunteesi anna lasten osallistua hautajaisiin vaali vainajan muistoa rohkaise tunteiden käsittelyä jatka normaalia yhteydenpitoa kotiin toimi niin, mikäli mahdollista, ettei lapselle tulisi lisää erokokemuksia puhu lasten kanssa heidän mahdollisista syyllisyydentunteistaan 9.6. Lasten ja vanhempien käyttäytyminen Lapset usein: tukevat ja lohduttavat vanhempia aktiivisesti ottavat vanhemman roolin, huolehtivat nuoremmista sisaruksista arvailevat, mitä tapahtui Vanhemmat usein: aliarvioivat sen, mitä lapset ymmärtävät aliarvioivat lasten reaktioiden syvyyden ja keston laiminlyövät tosiasioiden kertomisen ovat omien reaktioidensa vallassa (emotionaalinen sensitiivisyys lasten tarpeille on vähentynyt) tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lapsiaan kokevat vaikeuksia sääntöjen ja kurin ylläpitämisessä osoittavat lisääntynyttä ärtyvyyttä ja jännittyneisyyttä 10. TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI Masentuneen tunnistaminen - univaikeudet, ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias - syömisvaikeudet, ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa - voimattomuus, olen ihan poikki, en jaksa enää - apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta - vihamielisyys: voimakasta kiukuttelua, äksyilyä 14
15 - keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus - itseinho, olen ruma, ei minusta pidetä - itkuisuus, surullisuus hallitsevaa - tuomiopäivän tunteet: puhuvat, ajattelevat, kirjoittavat kuolemasta Itsemurhauhkan tunnistaminen Masennuksella on merkittävä yhteys itsemurhiin. Pitkään jatkuneen masennuksen ja mahdollisesti itsemurhaan liittyvien puheiden pitäisi herättää näkemään, onko merkkejä itsemurhavaarasta. Muita merkkejä: - aiempi itsemurhayritys - itsemurhasta puhuminen tai sillä uhkaaminen - itsemurhan suunnittelu ja tavaroiden pois lahjoittaminen - kuoleman jatkuva ajatteleminen - itsemurhan tehneen tunteminen - samaistuminen johonkin, joka on tehnyt itsemurhan ja käytöksen muuttaminen samaan suuntaan, - mahdollinen trauma itsemurhan näkemisestä ja syyllisyyden tunteminen - väkivaltaisesti kuollut sukulainen - äskettäin koettu tärkeä menetys: läheisen lähtö, riita, seurustelusuhteen päättyminen tai itsetunnon - menetys epäonnistumisen tai hylkäämisen seurauksena - alkoholin tai muun huumeen väärinkäyttö - impulsiivinen tai väkivaltainen käytös - ei voimia lähestyä ongelmia, ei ulospääsytietä, ongelmien ratkaisutilaisuuksien torjunta, - vakuuttuneisuus siitä, että kuolema on ainoa vaihtoehto - ylikorostuneet vaatimukset, joista seuraa liikakriittisyys omaa itseään kohtaan 11. OLE HYVÄ KUUNTELIJA Usein hiljaisuus voi olla paras lahja - kuuntele vain. Ole aktiivinen kuuntelija - silloin toiselle tulee olo, että välität ja voit hyvin kuunnella hänen tarinansa. Kysymysten tekeminen on osa aktiivista kuuntelua. Kysymyksillä saa lisätietoa. Varo syyttämästä. Älä esim. kysy "Miksi et tehnyt kotitehtäviäsi tällä viikolla?". Voit osoittaa huolesi kysymällä esim. "Olen huomannut, että olet viime aikoina vaikuttanut väsyneeltä. Vaivaako jokin asia sinua?". Kolmas osa aktiivista kuuntelua on osoittaa välittämistä. Nuoren tarvitsee kuulla "Minä välitän sinusta, sinä olet minulle tärkeä." Minä en kestäisi, jos sinulle tapahtuisi jotain". Kun olet aloittanut keskustelun kuuntelemalla, voit myös puhua. Kerro huomioistasi. Kysy mistä on kyse, mitä nuori tuntee ja ajattelee. Kysy mitä ratkaisuja hän on miettinyt. Jos epäilet itsemurhavaaraa, kysy suoraan, onko nuori ajatellut itsemurhaa. Kysyminen ei aiheuta itsemurhaa! Antamalla nuoren puhua siitä, mikä on jo hänen mielessään voi olla ensimmäinen ja isoin askel kohti ongelmanratkaisua. Se voi vapauttaa hänet kertomaan 15
16 kauhean salaisuutensa, joka vahvistaa hänen käsitystään siitä, että hän on hullu tai eihyväksytty. 12. KIRJALLISTEN VIESTIEN MALLEJA Kirjemalli menehtyneen oppilaan oppilastoverin kotiin. on tänään saanut surullisen tiedon, että... on menehtynyt. Tämä asia koskettaa syvästi meitä kaikkia, varsinkin oppilaita. Lähipäivinä käytämme paljon aikaa tapahtuneesta puhumiseen. Terveydenhuollon edustaja on tarvittaessa paikalla ja pappi osallistuu muistotuokioon. Lapsille on tärkeää, että myös kotona voidaan puhua avoimesti tapahtuneesta. Annamme lisätietoja tarvittaessa. Kirjemalli kotiin hautajaisiin osallistumisesta. n oppilas haudataan päivänä kuuta klo. Olemme vainajanperheen kanssa sopineet, että oppilaat voivat halutessaan osallistua hautajaisiin. Osallistuminen on vapaaehtoista. Läsnäolo on toivottavaa. Osallistumisella on merkitystä surun käsittelyssä. Rehtori, soitonopettaja ja osallistuvat tilaisuuteen. Lapsille on tärkeää, että mukana on joku omainen. 16
Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.
K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotLAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA
LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN
LisätiedotKoulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten.
KRIISISUUNNITELMA Koulumme kriisivalmius Koulumme oppilaat, henkilökuntaan kuuluvat aikuiset, oppilaiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan
LisätiedotOppilaitoksen kriisivalmius
1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.
LisätiedotSenjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki
Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Koulun oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella.
LisätiedotKORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA
2017 KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 9.5.2017 1 Sisällys Tärkeitä puhelinnumeroita:... 2 Mikä on kriisi... 2 Kriisityön tavoitteet... 2 Tiedottaminen kriisitilanteissa... 2 Kriisitilanteen
LisätiedotVAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE
VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia
LisätiedotLIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA
LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen
Lisätiedot1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3
LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus
LisätiedotLAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma
LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma päivähoidon kriisityöryhmä 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PÄIVÄHOIDON KRIISITYÖRYHMÄ... 1 2.1 Kriisityöryhmän tehtävät...
LisätiedotLOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA
LOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 67) Sisällys 1. TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 3 1.1 Tärkeät puhelinnumerot... 3 1.2 Ilmoita seuraavat asiat... 3 1.3 Toiminta kriisitilanteessa...
LisätiedotKauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma
Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,
LisätiedotKIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.
KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen
LisätiedotToimintamalli kriisitilanteissa
TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6
LisätiedotKRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO
KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin
LisätiedotHirvelän koulu. Kriisisuunnitelma
Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA
1 KITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Hyväksytty 23.9.2015 2 Sisällysluettelo 1. KOULUMME KRIISIVALMIUS... 3 2. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY... 3 2.1. Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri... 3 2.2. Oppilaiden,
LisätiedotEURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA
1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan
LisätiedotHARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA
HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 SAIRAANKULJETUS PALOHÄLYTYS POLIISI TAKSI 03-7161 201 TERVEYSKESKUS 03-8194 302 TERVEYDENHOITAJA 044-7432 407 PSYKOLOGI
LisätiedotLapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin
Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston
LisätiedotKRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1
KRIISISUUNNITELMA Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 2 (12) Sisällysluettelo 1. Turvallinen opiskeluympäristö... 3 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen... 3 2.1. Kriisiryhmien toiminta...3
LisätiedotTERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin
TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin 1 1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Oppilaalla
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotKollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla
Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla Erilaiset kriisitilanteet kuuluvat elämään ja koskettavat myös työelämää. On tärkeää sopia työpaikalla, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan. Kriisitilanteita
LisätiedotKriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)
Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimialan (entinen opetusvirasto) kriisityön tukiryhmä. Yhteyshenkilö: Vesa Nevalainen p
Kriisi koulussa Välitön hengenvaara Muu kriisi Esim. kuolemantapaus, väkivaltatilanne, väkivallan uhka, onnettomuus tai sen uhka Soita 112 Huolehdi itsesi ja muut turvaan Yhteys rehtoriin p. 0295 33 2521
LisätiedotEURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA
EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Liite 3 SISÄLLYS 1 TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 2 2 TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA... 4 3 TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA... 5 3.1 Onnettomuus koulussa...
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotLiite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius
Liite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius Rauman Lyseon lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä.
1. TIEDOT YKSIKÖSTÄ Päiväkoti Tuulenpesä * 4 ryhmää, 3 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaaminen on
LisätiedotLAPSEN EROKRIISI (1/2)
LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,
LisätiedotSuunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai
LisätiedotHoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016
Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotHelsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma
Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma 23.10.2015 1 Sisällysluettelo 1. Tärkeitä yhteystietoja... 3 2. Helsingin Rudolf Steiner koulun kriisiryhmä... 3 3. Yksityiskoulujen kriisityön
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
Lisätiedot1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008
Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotHelsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma
Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.
LisätiedotKALEVALAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA
KALEVALAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA Päivitetty 28.03.2017 2 SISÄLLYS 1. Tärkeitä puhelinnumeroita kriisitilanteessa 3 2. Koulun kriisiryhmän jäsenet ja puhelinnumerot 4 3. Koulun kriisiryhmä ja sen tehtävät
LisätiedotKriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.
Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.2018 Kriittinen tapahtuma Mikä tahansa tilanne, joka aiheuttaa voimakkaan
LisätiedotLopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotKivistön koulun hyvä fiilis
Kivistön koulun hyvä fiilis Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Yhdessä yhteistyöllä-toimintamalli Välittävä toimintakulttuuri - hyvinvoiva kasvuyhteisö Suunnitelma
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKANNUSTAVA PALAUTTEENANTO
KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA
LisätiedotDefusing-osaamisesta on hyötyä
Defusing-osaamisesta on hyötyä Inka Poikela 21.10.2017 Psykososiaalisen tuen tarve näkyväksi Erilaiset kriisitilanteet Suomessa ja ulkomailla Sodat Suuronnettomuudet ja muut kriisitilanteet Suomessa 1990-luvun
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotToimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa
1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotSeinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen
Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...
LisätiedotTehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut
Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia
LisätiedotMaaseudun turvaverkko-hanke
Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin
LisätiedotLataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula
Lataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula Lataa Kirjailija: Heli Vihottula ISBN: 9789514499531 Sivumäärä: 214 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.74 Mb Emme pysty täysin
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKoulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit
Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Askolan kunnassa on käytössä KiVa Koulu ohjelma. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tehokas puuttuminen kiusaamiseen. 2 1.
LisätiedotVERKOSTOFOORUMI KUOPIO
VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotKYSYMYKSIÄ KRIISIN KESKELLÄ Minkälaisia kysymyksiä kriisin keskellä oleminen herättää?
KYSYMYKSIÄ KRIISIN KESKELLÄ Minkälaisia kysymyksiä kriisin keskellä oleminen herättää? Markus Torvinen 26.7.2017 AKUUTTI TILANNE n. klo 12 soitto koululle asemiehestä ja epämääräistä tietoa ampumavälikohtauksesta,
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotKurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi
Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE
VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
Lisätiedot