Kunnallisvaalit. Kommunalvalen Municipal elections. Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office o f Finland

Transkriptio

1 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office o f Finland SV T Kunnallisvaalit Kommunalvalen Municipal elections 88 Vaalit 8: Val Elections

2 Tilastokeskus J L SVT Statistikcentralen TLf Central Statistical Office of Finland Vaalit 8: Vai Elections Kunnallisvaalit Kommunalvalen Municipal elections 88 Marraskuu 8 Helsinki Helsingfors 8

3 Tiedustelut Förfrågningar Eeva Heinonen Kaarina Jokinen (0) S V T S uom en Virallinen Tilasto Finlands O fficiella S tatistik O fficial S tatistics o f Finland Kansikuva: Lauri Kauria Helsinki 8 Valtion painatuskeskus

4 Alkusanat Tämä julkaisu sisältää tietoja vuoden 88 kunnallisvaaleista sekä Ahvenanmaan maakunnassa vuonna 8 toimitetuista kunnallisvaaleista. Julkaisu on jatkoa vuodesta 0 lähtien Suomen virallisen tilaston sarjassa (SVT XXIX) julkaistuille tilastoille valtiollisista ja kunnallisista vaaleista. Uusi sarja on Vaalit. Julkaisu sisältää vastaavat tiedot kuin sarjan edellinenkin julkaisu kunnallisvaaleista 8, lukuunottamatta tietoja pohjoismaiden kansalaisten äänestämisestä. Vuoden 8 tilastoon verrattuna tässä tilastossa esitetään tietoja valtuutettujen ikärakenteesta ja aikaisemmasta kokemuksesta valtuustossa. Julkaisuun on myös otettu valt. yo. Mari Inkerön artikkeli naisten osallistumisesta kunnallisvaaleihin. Julkaisussa olevien tietojen lisäksi Tilastokeskuksesta on saatavissa äänestysalueittain tietoja äänioikeutetuista ja äänestäneistä ja puolueiden saamista äänimääristä sekä kunnittain tietoja ennakolta äänestäneistä, ehdokaskohtaisista äänimääristä, hylätyistä äänistä ja huomioon ottamatta jätetyistä ennakkoäänistä. Tilaston laatimista on johtanut yliaktuaari Eeva Heinonen. Julkaisun on laatinut tilastonlaatija Kaarina Jokinen. Helsingissä, Tilastokeskuksessa, marraskuussa 8. Förord Denna publikation innehåller uppgifter om kommunalvalet 88 samt om kommunalvalet i landskapet Åland 8. Publikationen är en fortsättning på statistiken över statliga och kommunala val som sedan 0 publicerats i serien Finlands officiella statistik (FOS XXIX). Den nya serien heter Val. Uppgifterna i denna publikation motsvarar uppgifterna i publikationen om kommunalvalet 8 som utkommit i serien FOS. Ett undantag utgör uppgifterna om hur de nordiska ländernas medborgare rörstat. Nya uppgifter i denna publikation är uppgifter om de invaldas åldersstruktur och tidigare erfarenhet av fullmäktige. I publikationen ingår även pol.stud. Mari Inkerös artikel om kvinnornas deltagande i kommunalval. Utöver de uppgifter som finns i denna publikation har Statistikcentralen uppgifter enligt röstningsområde om de röstberättigade och de som röstat, om det antal röster de olika partierna har fått samt uppgifter kommunvis om de som förhandsröstat, om antal röster per kandidat, om kasserade röster och förhandsröster som inte beaktats. Överaktuarie Eeva Heinonen har lett arbetet med att göra upp statistiken och statistikförare Kaarina Jokinen har sammanställt publikationen. Helsingfors, Statistikcentralen, i november 8. Olavi E. Niitamo Risto Lättilä

5 Sisällys Kunnallisvaalit 88 Sivu. V aalitoim itus.... Ehdokkaiden asettaminen.... Valtuustopaikat.... Äänioikeutetetut.... Ahvenanmaan kunnallisvaalit.... Tilaston perusaineisto ja k ä s itte ly.... Yhteenveto Kuntamuutokset.... L y h en teet... Käytetyt sy m b o lit... Yhteenvetotauluja A. Äänioikeuteut ja äänestäneet sukupuolen mukaan vaalipiireittäin B. Puolueiden äänimäärät vaalipiireittäin kuntamuodon mukaan C. Naisehdokkaiden äänimäärät puolueittain vaalipiirin ja kuntamuodon mukaan 88 D. Valtuutetuiksi valitut puolueen ja vaalipiirin mukaan E. Kunnat valtuuston enemmistön ja jäsenmäärän mukaan F. Puolueiden äänimäärät ja suhteellinen kannatus vuosina Kuviot. Puolueitten suhteellinen kannatus kunnallisvaaleissa Kannatuksen suhteellinen jakautuminen kaupungeissa ja muissa kunnissa Kannatuksen jakautuminen kunnallisvaaleissa Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa Valituiksi tulleet iän m ukaan.... Valituiksi tulleiden aikaisempi kokemus.... SDP:n kannatus kunnallisvaaleissa Kokoomuksen kannatus kunnallisvaaleissa 88.. Suomen Keskustan kannatus kunnallisvaaleissa SKDL:n kannatus kunnallisvaaleissa Artikkeli Mari Inkerö: Mukana jo 0vuotta Ei kai suotta? Naiset kunnallisvaaleissa Tauluja Sivu. Äänioikeutetut ja äänestäneet sukupuolen mukaan, hyväksytyt äänestysliput ja valtuutetuiksi valitut puolueen mukaan sekä äänestysalueiden, hylättyjen äänestyslippujen ja huomioon otettujen ennakkoäänten lukumäärä kunnittain 88 ja 8... Hylätyt äänestysliput syyn mukaan vaalipiireittäin ja puolueittain Ehdokkaat sukupuolen mukaan vaalipiireittäin Valituiksi tulleiden määrä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin ja puolueittain Kunnat kunnallisvaltuuston enemmistön mukaan vaalipiireittäin Puolueiden ennakkoäänestyksessä saamat äänimäärät vaalipiireittäin Ennakolta äänestäneet ennakkoäänestyspaikan mukaan vaalipiireittäin Huomioon ottamatta jätetyt ennakkoäänet syyn mukaan vaalipiireittäin Naisehdokkaiden äänimäärät ja paikkajakautuma puolueen ja ryhmän mukaan kunnittain Valituiksi tulleiden ikäjakautuma sukupuolen mukaan puolueittain 88. Valituiksi tulleiden ikäjakautuma sukupuolen mukaan puolueittain 88 (prosentteina).... Valituiksi tulleet iän ja vaalipiirin mukaan puolueittain Valituiksi tulleet naiset iän ja vaalipiirin mukaan puolueittain 88. Valituiksi tulleet miehet iän ja vaalipiirin mukaan puolueittain 88. Valituiksi tulleiden aikaisempi kokemus valtuustossa sukupuolen mukaan puolueittain Valituiksi tulleiden aikaisempi kokemus valtuustossa sukupuolen mukaan puolueittain 88 (prosentteina).... Valituiksi tulleet valtuutetut aikaisemman kokemuksen ja vaalipiirin mukaan puolueittain Valituiksi tulleet naisvaltuutetut aikaisemman kokemuksen ja vaalipiirin mukaan puolueittain Valituiksi tulleet miesvaltuutetut aikaisemman kokemuksen ja vaalipiirin mukaan puolueittain Liitteet Tiedonkeruulom ake... Muihin ryhmiin kuuluvien valitsijayhdistysten nimet, äänimäärät ja valtuustopaikkojen m ä ä rät... 8

6 Innehåll Kommunalvalet 88 Sida. Valförrättningen...0. Uppställande av kandidater...0. Fullmäktigplatsema...0. R östberättigade Kommunalvalet på Åland Statistikens primärmaterial och bearbetning Sammandrag Förändringar i den kommunala indelningen.... Förkortningar... Använda symboler... T abellsammanfa ttning A. Röstberättigade och röstande efter kön och valkrets år B. Partiernas röstetal efter valkrets och kommunform år C. Antal röster för kvinnliga kandidater efter valkrets och parti D. Valda fullmäktige efter parti och valkrets 88.. E. Kommunerna efter majoritet i kommunfullmäktige och antal fullmäktigeledamöter F. Partiernas röstetal och relativa väljarunderstöd åren Figurer. Partiernas relativa väljarunderstöd i kommunalvalen Väljarunderstödets relativa fördelning i städer och i övriga kommuner Väljarunderstödets fördelning i kommunalvalen Partiernas väljarunderstöd i kommunalvalen Invalda efter ålder.... Invalda enligt tidigare inval i fu llm äk tige.... SDP:s väljarunderstöd i kommunalvalen Samlingspartiets väljarunderstöd i kommunalvalen 88. Väljarunderstöd för Centern i Finland i kommu. nalvalen DFFFts väljarunderstöd i kommunalvalen 88.. rtikel Vlari Inkerö: vlukana jo 0 vuotta Ei kai suotta? «laiset kunnallisvaaleissa Tabeller Sida. Röstberättigade och röstande efter kön, godkända röstsedlar och valda fullmäktige efter parti samt antal röstningsområden, kasserade röstsedlar och beaktade förhandsröster efter kommun 88 och Kasserade röstsedlar efter orsak och valkrets Kandidaterna efter kön, valkrets och parti år Antal valda efter kön, valkrets och parti år Kommunerna efter majoritet i kommunfullmäktige och valkrets år Partiernas röstetal efter valkrets i förhandsröstningen Förhandsröstande efter förhandsröstningsställe valkretsvis år Förhandsröster som lämnats utan avseende efter orsak och valkrets Antal röster för kvinnliga kandidater och mandatfördelning efter parti och grupp kommunvis år Åldersfördelning av valda fullmäktige efter kön och parti år Åldersfördelning av valda fullmäktige efter kön och parti år 88 (i procent).... Antal valda efter ålder, valkrets och parti år Antal valda kvinnor efter ålder, valkrets och parti år Antal valda män efter ålder, valkrets och parti år Invalda enligt tidigare inval i fullmäktige efter kön och parti år Invalda enligt tidigare inval i fullmäktige efter kön och parti 88 (i procent).... Antal invalda enligt tidigare inval i fullmäktige efter valkrets och parti år Antal invalda kvinnor enligt tidigare inval i fullmäktige efter valkrets och parti år Antal invalda män enligt tidigare inval i fullmäktige efter valkrets och parti år Bilagor Datainsamlingsblankett... Namn och röstetal för valmansförening som hör till andra grupper och antalet fullmäktigplatser... 8

7 Contents Page Municipal elections 88 in Finnish and in Swedish. S u m m a r y... A bbreviations... Symbols used... Summary tables A. Persons eligible to vote and persons who voted, by sex and constituency in B. Votes recorded by party and constituency according to type of municipality in C. Number of votes for women candidates by party, constituency and type of municipality in 88.. D. Municipal councillors elected by party and constituency in E. Municipalities by the majority in their municipal councils and the number of members of these councils in 88 8 F. Number o f votes and relative support of parties in Figures. Relative support of parties in municipal elections Distribution of relative support in urban and rural municipalities in Distribution of support in municipal elections Proportion of votes cast for different parties in municipal elections Municipal councillors elected by age.... Earlier council membership of councillors elected.... Proportion of votes cast for the Social Democratic Party of Finland in municipal elections in Proportion of votes cast for the National Coalition Party in municipal elections in Proportion of votes cast for the Centre Party in municipal elections in Proportion of votes cast for the Democratic League of the People of Finland in municipal elections in Article Mari Inkerö: Mukana jo 0 vuotta Ei kai suotta? Naiset kunnallisvaaleissa Tables Page. Persons entitled to vote and persons who voted by sex, valid ballots and municipal councillors by party also number of voting districts, disallowed ballots and advance votes taken into account by municipality (88 and 8 ).... Descarded ballots by cause and constituency in Candidates by sex, constituency and party in 88. Numbers o f persons elected by constituency, party and sex in Municipalities by majority and constituency in 88. Advance votes by parties and constituency in Advance voters by voting place and constituency in Advance votes not taken into account, by cause and constituency in Number of votes for women candidates and distribution of seats by party or group and municipality in Distribution of age of the municipal councillors by sex and party in Distribution of age of the municipal councillors by sex and party in 88 (per cent).... Number o f persons elected by age, constituency and party in Number of women elected by age, constituency and party in Number of men elected by age, constituency and party in 88. Members of municipal councils elected, earlier council membership by sex and party in Members of municipal councils elected, earlier council membership by sex and party in 88 (per cent).... Number of municipal councillors elected, earlier council membership by constituency and party in Number of council women elected, earlier council membership by constituency and party in 88.. Number of councilmen elected, earlier council membership by constituency and party in 88. Appendixes Data collection fo r m... Names and number voters associations within other groups and number of council seats... 8

8 Kunnallisvaalit 88. Vaalitoimitus Vaalit toimitettiin vuoden kunnallisvaalilain (/) mukaisesti lokakuun. ja. päivinä 88. Ennakkoäänestys alkoi syyskuun. päivänä ja päättyi lokakuun. päivänä. Vaalitoimitus tapahtui jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Vaalitoimituksen suorittamista varten kunnanvaltuusto asetti kunnan keskusvaalilautakunnan ja kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunnan. Ahvenanmaan kunnallisvaaleja käsitellään muualla tekstissä.. Ehdokkaiden asettaminen Sekä valitsijayhdistyksillä että puoluerekisteriin merkityillä puolueilla oli oikeus asettaa valtuustoon ehdokkaita. Vähintään kymmenen äänioikeutettua kunnan jäsentä voi normaalisti perustaa valitsijayhdistyksen. Puolueet saivat asettaa ehdokkaita valitsijayhdistyksiä perustamatta. Kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä oli oikeus antaa yhteislista. Kaksi tai useampi puolue voi yhtyä vaaliliitoksi. Ehdokkaita sai asettaa enintään valittavien valtuutettujen kaksinkertaisen määrän.. Valtuustopaikat Kunnanvaltuutetut ja heidän varamiehensä valittiin nelivuotiskaudeksi 8. Valittavien valtuutettujen luku määräytyi kunnassa henkikirjoitetun väestön lukumäärän mukaan seuraavan taulukon mukaisesti: Asukasluku Valtuutettuja Kunnanvaltuusto voi, jos siihen on erityistä syytä, päättää valittavaksi pienemmänkin määrän valtuutettuja kuin, ei kuitenkaan vähempää kuin. Päätös on alistettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.. Äänioikeutetut Äänioikeutettuja olivat lainvoimaisiin vaaliluetteloihin merkityt henkilöt. Voimassa olevan kunnallislain mukaan äänioikeus oli jokaisella Suomen kansalaisella, joka oli vaalivuoden alkaessa kunnan jäsen ja vähintään 8 vuotta täyttänyt ja joka oli vaalivuonna kunnassa henkikirjoitettu tai olisi ollut siellä henkikirjoitettava. Myös Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan 8 vuotta täyttäneellä kansalaisella, joka oli ollut Suomessa vaalivuonna ja kahtena sitä edeltäneenä vuonna henkokirjoitettuna, oli kunnallisvaaleissa äänioikeus. Äänioikeutta vailla olivat muut Suomessa asuvat ulkomaalaiset. Äänioikeutta ei myöskään ollut vaalirikoksiin syyllistyneillä henkilöillä.. Ahvenanmaan kunnallisvaalit Ahvenanmaan kunnallisvaaleista annetun lain (Ålands författningssamling /0) mukaan vaalit toimitetuin yhdessä maakuntapäivävaalien kanssa 8. ja. lokakuuta 8. Valtuustopaikkoja oli Ahvenanmaan kunnissa vähintään ja enintään. Tiedot vaaleista julkaistaan käytännön syistä yhdessä vuonna 88 pidettyjen kunnallisvaalien tulosten kanssa. Kunnanvaltuutetut valittiin kaudeksi 88. Äänioikeutettuja olivat kunnan vaaliluetteloon merkityt, kunnassa vaalivuonna henkikirjoitetut, Ahvenanmaan kotipaikkaoikeuden omaavat 8 vuotta täyttäneet henkilöt. Ahvenanmaan puolueet eivät ole suoraan rinnastettavissa mannersuomen puolueisiin. Siksi ehdokkaiden äänimäärät ja valtuustopaikat on luokiteltu suppeammin vain kolmeen ryhmään: sosialistiset, eisosialistiset ja riippumattomat ryhmät.. Tilaston perusaineisto ja käsittely Tilaston perusaineisto on kerätty kuntien keskusvaalilautakunnilta, jotka toimittivat Tilastokeskuksen vaalitilastolomakkeilla pyytämät tiedot (ks. Liite) sekä ehdokaslistojen yhdistelmät, joihin oli merkitty kunkin ehdokkaan saama äänimäärä. Tilastolomakkeen tiedot äänioikeutetuista ja äänestäneistä sekä puolueiden ja valitsijayhdistysten saamista äänimääristä ja hylätyistä äänistä kerättiin äänestysalueittain. Rekisteröityjen puolueiden äänimäärien lisäksi lomakkeella kerättiin tiedot sosialististen ja eisosialististen valitsijayhdistysten äänistä ja riippumattomien valitsijayhdistysten äänistä. Puolueiden hyväksi on tilastoitu vain sellaisten ehdokkaiden saamat äänet, jotka oli annettu rekisteröidyn puolueen asettamille ehdokkaille. Puolueiden ulkopuolisten valitsijayhdistysten ryhmittäminen eisosialistisiin, sosialistisiin tai aatteellisesti riippumattomiin ei aina ole täysin yksiselitteistä. Keskusvaalilautakunnat suorittivat valitsijayhdistysten ryhmittelyn ehdokaslistan nimen ja oman tietämyksensä perusteella tilastolomakkeen jaoituksen mukaisesti. Varsinkin rajanveto eisosialististen ja täysin ns. sitoutumattomien valitsijayhdistysten välillä saattaa olla tulkinnanvarainen. Naisehdokkaiden äänet on kerätty ehdokaslistojen yhdistelmistä ehdokkaiden etunimen perusteella. Koska etunimi ei aina ole riittävä valintakriteeri saattaa tiedoissa olla joissakin kunnissa virheitä. Tiedot valtuutettujen iästä ja heidän aikaisemmasta kokemuksestaan valtuustossa on kerätty kunnallisjärjestöjen tiedonkeruulomakkeista. Tilasto on laadittu valtiollisissa vaaleissa käytetyn vaalipiirijaon mukaan, vaikka kunnallisvaaleissa kukin kunta muo

9 8 dostaa oman vaalipiirinsä. Tämä helpottaa eri vaalien tulosten vertaamista keskenään. Tilastokeskuksesta saa lisätietoja ja selvityksiä vaalitilastoissa julkaisemattomasta aineistosta..yhteenveto Äänioikeutetut ja äänestysvilkkaus Äänioikeutettujen määrä oli koko maassa. Äänioikeutettuja oli 8 enemmän kuin kunnallisvaaleissa neljä vuotta sitten. Äänioikeuttaan käyttäneiden määrä sensijaan väheni yli 0 000:a, mistä johtuen äänestysprosentti jäi poikkeuksellisen alhaiseksi (0, %). Viimeksi äänestäminen oli näin laimeaa, yli 0 vuotta sitten vuoden kunnallisvaaleissa. Naiset käyttivät äänioikeuttaan ahkerammin kuin miehet Ero naisten hyväksi näissä vaaleissa oli selvä. Naisten äänestysprosentti oli,8 ja miesten 8,. Vastaavat luvut vuoden 8 vaaleissa olivat, ja,. Eritysesti kaupungeissa äänestettiin laimeasti. Niissä äänestysprosentti jäi selvästi alle 0 (,), eli muihin kuntiin verrattuna (,), noin prosenttiyksikköä heikommaksi. Ennakkoon näissä vaaleissa äänesti 8 8 äänioikutettua. Ennakolta äänestämisen suosio on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna ennakolta äänestäneiden määrä lisääntyi yli kaksinkertiseksi; vuoden 8 eduskuntavaaleihin verrattuna ennakolta äänestäneiden määrä lisääntyi yli Ennakkoäänestys voitiin näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa suorittaa myös kotona (L kunnallisvaalilain muuttamisesta 8/88). Kotona sai ennakolta äänestää äänioikeutettu, joka vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi ei päässyt ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Oikeutta äänestää kotonaan käytti näissä vaaleissa äänioikeutettua. Puolueiden äänimäärät ja valtuustopaikat Äänestysvilkkauden lasku heijastui myös puolueiden saamiin äänimääriin. Lähes kaikki puolueet saivat vähemmän ääniä kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Ainoa puolue, joka tuntuvasti lisäsi kannatustaan oli Suomen Keskusta. Myös Ruotsalainen kansanpuolue sai ääniä jonkin verran enemmän kuin neljä vuotta sitten. Suurimman äänimäärän ääntä eli, prosenttia hyväksytyistä äänistä näissä vaaleissa sai Sosialidemokraattinen puolue. Sen ääniosuus oli 0, prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisissä vuoden 8 kunnallisvaaleissa, vaikka sen äänimäärä jäikin nyt noin 00 pienemmäksi. Toiseksi eniten ääniä sai Kokoomus, jonka äänimäärä oli nyt 0 8, yli 000 vähemmän kuin edeltävissä kunnallisvaaleissa. Sen suhteellinen osuus äänistä (, %) pysyi kuitenkin lähes ennallaan, sillä sen ääniosuus oli vain 0, prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 8. Kolmanneksi suurimman puolueen, Suomen Keskustan (KESK) kannatus ( ääntä) oli nyt, prosenttia hyväksytyistä äänistä. Puolueen kannatuksen vertailu edeltäviin kunnallisvaaleihin on ongelmallista, koska vuonna 8 Liberaalinen kansanpuolue (LKP) oli sulautunut Keskustaan ja niiden äänet laskettiin silloin yhteen. Ko. puolueet keräsivät silloin yhdessä 0 (0, %) ääntä, josta Lkp:n osuutta ei saada erikseen. Edellä mainittuun yhteisäänimäärään verrattuna Suomen keskustan kannatus lisääntyi 0, prosenttiyksiköllä. Mikäli KESK:n menestys edellisiin vaaleihin laskettaisiin aikaisemman vertailupohjan säilyttämiseksi edelleen KESK:n ja LKP:n yhteisestä äänimäärästä, Suomen Keskustan kannatus nousisi edellisistä kunnallisvaaleista prosenttiyksikköä ( ääntä). Myös kolmen suurimman puolueen menestystä kunnallisvaaleissa eduskuntavaaleihin 8 verrattaessa, lisäsi kannatustaan eniten Suomen Keskusta (, %). SDP:n kannatus lisääntyi, prosenttiyksiköllä ja KOK:n osuus väheni 0, prosenttiyksiköllä. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL), sai vaaleissa 0 ääntä. Sen kannatus (0, prosenttia) on laskenut edellisistä kunnallisvaaleista,8 prosenttiyksikköä. Puolueen kannatuksen vertailu edellisiin kunnallisvaaleihin on samalla tavalla ongelmallista kuin Suomen keskustankin. Kunnallisvaalien 8 jälkeen Suomen kommunistisesta puolueesta, joka aikaisemmin vaaleissa esiintyi yhdessä SKDL:n kanssa, erosi ryhmittymä, joka perusti uuden puolueen, Demokraattisen vaihtoehdon (DEVA). Nyt erillisinä puolueina esiintyneiden SKDL:n ja DEVA:n ehdokkaat esiintyivät vielä kunnallisvaaleissa 8 yhdessä. SKDL ja DEVA saivat näissä vaaleissa yhteensä 0 ääntä. Näin laskettuna SKDL:n kannatus olisi vähentynyt vain 0, prosenttiyksikköä edellisten kunnallisvaalien kannatukseen verrattuna. Eduskuntavaaleista 8 SKDL:n osuus äänistä kasvoi 0, prosenttiyksiköllä ja DEVA:n osuus äänistä laski, prosenttiyksiköllä. Kaikkien sosialististen puolueitten ja ryhmien osuus äänistä 0 8, prosenttia kun se edellisissä kunnallisvaaleissa oli 8, prosettia. Eisosialististen puolueitten ja ryhmien osuus oli, prosenttia, joka oli sama edeltävissäkin kunnallisvaaleissa. Muiden ryhmien osuus oli, prosenttia äänistä, mikä on 0, prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna nyt on ko. ryhmään tilastoitu lisäksi neljä uutta puoluetta; Suomen Eäkeläisten Puolue, Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puolue EVY, sekä vihreät puolueet; Vihreä Liittoja Vihreät. Valtuustopaikat jakautuivat neljän suurimman puolueen kesken seuraavasti: Kuten edellisissäkin vaaleissa, Suomen Keskusta sai eniten valtuustopaikkoja, yhteensä paikkaa, joka on kolmannes ( %) valittujen valtuutettujen kokonaismäärästä. Kaikista valtuustopaikoista sen suhteellinen osuus kasvoi, prosenttiyksiköllä. Erityisesti se vahvisti asemiaan kaupungeissa. :stä lisäpaikastaan se sai lisäpaikkaa kaupunkeihin. Eniten ääniä saanut Sosialidemokraattinen Puolue sai nyt 8 paikkaa menettäen koko maassa paikkaa, vaikka se lisäsikin edellisistä kunnallisvaaleista paikkaosuuttaan 0, prosenttiyksikköä. Kokoomus sai koko maassa paikkaa (8, prosenttia), mikä on paikkaa vähemmän kuin vuoden 8 vaaleissa. Sen suhteellinen osuus kaikista valtuustopaikoista väheni 0, prosenttiyksikköä. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto sai 0 valtuustopaikkaa (, prosenttia), mikä on, prosenttiyksikköä vähemmän kuin 8. Se menetti vaaleissa eniten valtuustopaikkoja ( paikkaa), joskin siitä edellisiin vaaleihin verrattuna on erottautunut uusi vasemmistopuolue DEVA, joka nyt sai valtuustopaikkaa. Koko maassa valittiin yhteensä 8 kunnanvaltuutettua. Valittujen ikä ja aikaisempi kokemus valtuustossa Valittujen ikärakenne on hyvin yhdenmukainen vaalipiiristä, sukupuolesta tai puolueesta riippumatta. Valtuutetut ovat keskiikäisiä tai sitä vanhempia. Yhdeksän valtuutettua kymmenestä on yli vuotiaita. Kaksi kolmesta valtuutetusta kuuluu ikäluokkaan. Naisvaltuutetuista prosenttia ja ja miesvaltuutetuista prosenttia kuului ko. ikäluokkaan. Alle vuotias oli vain joka kymmenes. Suhteellisesti eniten nuoria valtuutettuja oli vihreiden edus

10 tajissa. Suuremmissa puolueissa keskimääräisesti hieman enemmän nuoria valittiin Suomen Keskustan ehdokkaista. Kahdella kolmesta valtuutetusta oli aikaisempaa kokemusta valtuustossa, joko edellisessä tai sitä aikaisemmassa. Toista valtuustokauttaan jatkoi prosenttia valtuutetuista. Joskus aikaisemmin valtuutettuina oli toiminut 0 ( %) valtuutettua. Ensikertalaisina aloitti valittua ( %). Naisilla oli vähemmän valtuustokokemusta. Heistä ensikertalaisena aloitti prosenttia, ensikertalaisten miesten vastaava osuus oli prosenttia. Hylätyt äänet Äänten laskennassa hylättiin 88 eli 0,8 prosenttia äänistä. Kuten edellisissä valtiollisten vaalienkin yhteydessä, tilastoitiin myös nyt hylätyistä äänestyslipuista tyhjät äänestysliput. Kaikkiaan tyhjiä äänestyslippuja löytyi 80. Vuoden 8 vaaleissa oli hylkäämisprosentti 0,. Silloin hylättiin yhteensä 0 ääntä. Huomioon ottamatta jätetyt äänet Vaaliviranomaiset tarkastavat määräaikana tulleet ennakkoäänestysasiakirjat ennen äänten laskemista. Tällöin päätetään otetaanko henkilön äänestys huomioon vai jätetäänkö se huomioon ottamatta. Näissä kunnallisvaaleissa jätettiin ennakkoäänestys huomioon ottamatta 0 tapauksessa. Huomioon ottamatta jätettyjen äänten lukumäärä ei sisälly äänestäneiden lukuun. 8. Kuntamuutokset Vuoden 8 alussa vaihtui kymmenen maalaiskuntaa kaupungiksi: Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keu ruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri. Vuoden 8 alusta lukien liitettiin Nuijamaan kunata Lappeenrannan kaupunkiin. Nämä kuntamuutokset on otettu huomioon vertailtaessa vaalien tulosta vuoden 8 vaaleihin. Vaalit toimitettiin kunnassa. Vaalitulokseen on kuitenkin sisällytetty käytännön syistä Ahvenanmaan maakunnan kunnassa vuonna 8 toimitettujen kunnallisvaalien vaalitulos.. Lyhenteet Puolueiden nimistä on käytetty seuraavia lyhenteitä: SDP KOK KESK SKDL SMP RKP DEVA SKL LKP SEP POP EVY VIHR VIHL Vihreät Muut eisos. Muut sos. Muut Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto r.p. Suomen Maaseuden Puolue r.p. Ruotsalainen Kansanpuolue r.p. Demokraattinen Vaihtoehto r.p. Suomen Kristillinen Liitto r.p. Liberaalinen Kansanpuolue r.p. Suomen Eläkeläisten Puolue r.p. Perustuslaillinen oikeistopuolue r.p. Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puolue r.p. Vihreät r.p. Vihreä Liitto r.p. Muut vihreät Muut eisosialistiset valitsijayhdistykset Muut sosialistiset valitsijayhdistykset Sitoutumattomat valitsijayhdistykset

11 0 Kommunalvalet 88. Valförrättningen I enlighet med den kommunala vallagen av år (/) förrättades val den och oktober 88. Förhandsröstningen pågick från den september till den oktober.valförrättningen skedde i varje kommun enligt röstningsområde.för handhavandet av valförrättningen tillsatte kommunfullmäktige en kommunal centralvalnämnd och för varje röstningsområde en valnämnd. Kommunalvalet på Åland behandlas på annan plats i texten.. Uppställande av kandidater Rätt att uppställa kandidater för fullmäktige hade dels valmansföreningar och dels partiet som finns i partiregistret. Valmansförening kan bildas av minst 0 röstberättigade medlemmar i kommunen. Partierna fick upp ställa kandidater utan att bilda valmansföreningar. Två eller flera valmansföreningar hade rätt att inge en gemensam kandidatlista. Två eller flera partier kunde ingå valförbund. Antalet kandidater på en lista fick vara dubbelt så stort som antalet fullmäktigplatser.. Fullmäktigplatserna Fullmäktige och deras suppleanter valdes för fyraårsperioden 8. Antalet fullmäktigplatser bestämdes av den mantalsskrivna befolkningens storlek enligt följande: Invånarantal Antal fullmätigledamöter Om det finns särskilda skäl kan kommunfullmäktige besluta att välja ett mindre antal fullmäktigledamöter än, dock minst. Beslutet skall fastställas av inrikesministeriet.. Röstberättigade Röstberättigade var personer upptagna i laga kraft vunna vallängder. Enligt gällande kommunallag tillkom rösträtt varje finsk medborgare, som vid valårets ingång varit medlem av kommunen och fyllt minst 8 år och som var eller borde ha varit mantalsskriven i kommunen under valåret. Även danska, isländska, norska och svenska 8 år fyllda medborgare, som varit mantalsskrivna i Finland under valåret och de två närmast föregående åren hade rösträtt i kommunalvalen. Övriga utlänningar bosatta i Finland saknade rösträtt. Personer som gjort sig skyldiga till valbrott hade inte heller rösträtt. Kommunalvalet på Åland Enligt den för Åland stadfästa kommunala vallagen (Ålands Författningssamling /0) förrättades kommunalval i samband med landstingsvalet den 8 och oktober 8. Antalet fullmäktigplatser i de åländska kommunerna låg mellan och. Av praktiska skäl publiceras uppgifterna om dessa val tillsammans med resultaten av kommunalvalet 88. Kommunfullmäktige valdes för perioden 88. Röstberättigade var 8 år fyllda personer, som var upptagna i kommunens vallängd, mantalsskrivna i kommunen under valåret samt hade åländsk hembygdsrätt. Partierna på Åland kan inte direkt jämföras med partierna i övriga Finland varför en indelning i endast tre grupper använts: socialister, ickesocialister och oavhängiga.. Statistikens primärmaterial och bearbetning Statistikens primärmaterial har insamlats av kommunernas centralvalnämnder som inlämnade uppgifterna på Statistikcentralens valstatistikblanketter (se Bilaga) samt ur de sammanställningar av kandidatlistorna på vilka röstetalet för varje kandidat antecknats. Statistikblankettens uppgifter om antalet röstberättigade och röstande samt antalet röster som erhållits av de olika partierna och valmansföreningarna samt kasserade röster insamlades per röstningsområde. Utöver röstetalen för de registrerade partierna insamlades på blanketten även uppgifter om röstetalen för de socialistiska och ickesocialistiska valmansföreningarna och de obundna valmansföreningarna. Endast röster som givits åt en kandidat uppställd av ett registrerat parti har tagits med i statistiken över partiet. Indelningen i ickesocialistiska, socialistiska eller ideologiskt oavhängiga valmansföreningar (icke partibundna) är inte alltid entydigt. Centralvalnämndema indelade valmansföreningarna enligt indelningen på statistikblanketten. Gränsdragningen mellan ickesocialistiska och helt s.k. fristående valmansföreningar är inte alltid entydig. De kvinnliga kandidaternas röstetal har på basen av förnamnen insamlats från de sammanslagna kandidatlistorna. Då förnamnet inte alltid är det rätta sättet för uttagning kan det i vissa kommuner förekomma fel. Uppgifterna om fullmäktigeledamotens ålder och tidigare erfarenhet av fullmäktigarbetet har insamlats från de kommunala organisationernas blanketter. Statistiken har uppgjorts enligt den valkrets indelning som använts vid statliga val, trots att varje kommun utgör en egen valkrets i kommunala val. Förfarandet underlättar jämförelserna av olika val. Uppgifter ur opublicerade tabeller och ur primärmaterialet kan erhållas från Statistikcentralen.

12 . Sammandrag Röstberättigade och röstningsaktivitet Antalet röstberättigade uppgick i hela landet till. Antalet röstberättigade var 8 fler än vid kommunalvalet fyra år tidigare. Däremot var det över fler som inte utnyttjade sin rösträtt, varför röstningsprocenten var exceptionellt låg (0, %). Vid kommunalvalet, för över 0 år sedan, var rötsdeltagandet senast såhär lamt. Kvinnorna röstade flitigare än männen. Skillnaden till kvinnornas fördel var uppenbar i detta val. Kvinnornas röstningsprocent var,8 och männens 8,. I 8 års val var siffrorna, och,. Det var främst i städerna röstdeltagandet var lamt, röstningsprocenten var klart under 0 (, %), vilket var omkring procent lägre än i övriga kommuner. I valet förhandsröstade 8 8 röstberättigade. Förhandsröstningens popularitet har ökat kraftigt under de senaste åren. Jämför med förra kommunalvalet hade antalet förhandsröstande fördubblats; jämfört med riksdagsvalet 8 ökade de förhandsröstande med över I förhandsvalet var det för första gången möjligt att även rösta hemma (Lag om ändrande av kommunalvalslag 8/88). Röstberättigad som på grund av svårt handikapp eller långvarig sjukdom inte utan stora svårigheter kunde ta sig till lokalen för förhandsröstning fick rösta hemma. I detta val utnyttjade röstberättigade sin rätt att rösta hemma. Partiernas röstetal och mandat Nedgången i röstningsaktiviteten återspeglades även i partiernas röstetal. Så gott som alla partier fick färre röster än i det föregående kommunalvalet. Det enda partiet som kännbart ökade sitt väljarunderstöd var Centem i Finland. Även Svenska folkpartiet fick något fler röster än för fyra år sedan. Med röster (, %) var Socialdemokratiska Partiet det parti som erhöll mest röster. Partiets röstandel var 0, procentenheter högre än i kommunalvalet 8 även om partiet nu fick 00 färre röster. Näst mest röster fick Samlingspartiet, 0 8 röster, vilket var mer än 000 mindre än i det förra kommunalvalet. Rösternas relativa andel (, %) var i stort sett den samma som 8, endast 0, procentenhet lägre. Det tredje största partiet, Centem i Finland, fick nu, procent av de godkända rösterna ( röster). Det är svårt att jämföra partiets väljarunderstöd med det föregående kommunalvalet då Liberala folkpartiet 8 hade gått samman med Centem och deras röster räknades ihop. De fick då sammanlagt 0 (0, %) röster. Det går inte att räkna ut Liberala folkpartiets andel. Jämfört med det sammanlagda röstetalet ökade Centern i Finland sitt understöd med 0, procentenheter. Om man för att kunna göra en jämförelse med föregående val räknar ihop Centern och Liberalerna har Centerns understöd ökat med procentenheter ( röster).om man jämför de tre största partiernas framgång i kommunalvalet med riksdagsvalet 8 ökade Centerns väljarunderstöd mest (, %). SDP:s relativa andel av alla röster ökade med, procentenhet och Samlingspartiets andel minskade med 0, procentenhet. Demokratiska Förbundet för Finlands Folk fick 0 röster i valet. Dess väljarunderstöd (0, %) hade sjunkit med,8 procentenheter från föregående kommunalval. Vid en jämförelse med det förra kommunalvalet föreligger samma svårighet som för Centem i Finland. Efter kommunalvalet 8 utgick en grupp ur Finlands Kommunistiska Parti, som i tidigare val gått samman med DFFF, och grundande ett nytt parti, Demokratiskt alternativ (DÂ). DFFFrs och DA:s kandidater som i kommunalvalet 8 ställde upp tillsammans, ställde nu upp som två olika partier. DFFF och DA fick sammanlagt 0 röster i detta val. Beräknat på detta sätt hade DFFF:s understöd sjunkit med bara 0, procentenheter jämfört med föregående kommunalval. Jämfört med riksdagsvalet 8 ökade DFFF:s andel av rösterna med 0, procentenheter och DA:s andel av rösterna sjönk med, procentenheter. De socialistiska partierna och grupperna fick 8, procent av rösterna jämfört med 8, procent i det föregående kommunalvalet. De icke socialistiska partierna och grupperna fick, procent, vilket var samma som i det föregående kommunalvalet. De övriga grupperna fick, procent av röster vilket är 0, procentheter mera än i föregående kommunalval. Till denna grupp har ökats i statistiken nu fyra nya partier som inte fanns med vid föregående kommunalval; Suomen Eläkeläisten Puolue (Finlands Pensionärers Parti), Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puolue EVY (Partiet Pensionärerna och Grönt Ansvar) samt de gröna partierna; Gröna Förbundet och Vihreät (Gröna). Fullmäktigplatsema fördelade sig mellan de fyra största partierna enligt följande: Som i föregående val fick Centem i Finland de flesta fullmäktigplatsema, sammanlagt platser, vilket är en tredjedel ( %) av de alla valda fullmäktigledamötema. Centem ökade sin andel av fullmäktigplatsema med, procentenheter. Partiet stärkte främst sin ställning i städerna. Av de nya fullmäktigplatserna som partiet fått var i städer. Socialdemokratiska Partiet som fick det största antalet röster fick 8 fullmäktigplatser och förlorade platser, trots att partiet ökade sin andel av fullmäktigplatsema med 0, procentenheter jämfört föregående kommunalval. Samlingspartiet fick platser (8, %), vilket var färre än i valet 8. Partiets relativa andel av alla fullmäktigplatser minskade med 0, procentenheter. Demokratiska Förbundet för Finlands Folk fick 0 fullmäktigplatser (, procent), vilket är, procentenheter mindre än år 8. Det minskade mest fullmäktigplatser (), även om det från partiet sedan föregående val utgått ett nytt vänsterparti DA som nu fick fullmäktigplatser. I hela landet valdes sammanlagt 8 kommunfullmäktige. Åldersfördelning och tidigare inval i fullmäktige av valda Åldersstrukturen bland de valda är mycket enhetlig oberoende av valkrets, kön eller parti. Fullmäktigeledamöterna är medelålders eller äldre. Nio av tio fullmäktige är över år. Två av tre fullmäktige är år. Av de kvinnliga fullmäktige var procent och av de manliga procent till den åldersklassen. Endast var tionde var under år. De jämförelsevis flesta unga fullmäktigeledamöter återfanns bland de grönas representanter. Av de större partierna hade Centem i Finland något flera unga bland sina invalda fullmäktige än de övriga partierna. Två av tre invalda hade tidigare erfarenhet av fullmäktigarbetet antingen i föregående fullmäktige eller något tidigare. procent av fullmäktige fortsatte sin andra fullmäktigperiod. Av de invalda hade 0 ( %) varit invalda någongång tidigare. Av de invalda var invalda för första gången ( %). Kvinnorna hade mindre erfarenhet som fullmäktige, procent invaldes för första gången, medan siffran för männens del var procent.

13 Kasserade röster Vid rösträkningen kasserades 88 dvs. 0,8 procent av rösterna. Av de kasserade röstsedlarna statistikfördes nu även de blanka röstsedlarna, på samma sätt som vid de tidigare statliga valen. Sammanlagt hittades 8 0 blanka röstsedlar. Vid 8 års val kasserades 0, procent, dvs. 0 röster. Obeaktade röster Inom utsatt tid inkomna förhandsröster granskas före rösträkningen av valmyndigheterna. Då avgörs om en persons röst skall beaktas eller lämnas utan avseende. I detta val förekom 0 fall där förhandsröstningen lämnades obeaktad. De obeaktade röstningarna räknas inte med i antalet röstande. 8. Förändringar i den kommunala indelningen I början av 8 blev tio landskommuner städer: Alajärvi, Etseri, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi och Saarijärvi. Nuijamaa kommun överfördes fr.o.m. böijan av 8 till Villmanstrands stad. Förändringarna i den kommunala indelningen har beaktats då valresultaten jämförts med 8 års val. Valet förrättades i kommuner. Valresultatet i det kommunalval som 8 förrättades i landskapet Ålands kommuner har av praktiska skäl tagits med i dessa valresultat.. Förkortningar Följande förkortningar har använts för partiernas namn: SDP Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. SAML Samlingspartiet r.p. CENT Centern i Finland r.p. DFFF Demokratiska Förbundet för Finlands Folk r.p. FLP Finlands Landsbygds Parti r.p. SFP Svenska Folkpartiet i Finland r.p. DA Demokratiskt Alternativ r.p. FKF Finlands Kristliga Förbund r.p. LFP Liberala Folkpartiet r.p. FPP Suomen Eläkeläisten Puolue r.p. (Finlands Pensionärers Parti) KHP Konstitutionella Högerpartiet r.p. EVY Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puolue r.p. (Partiet Pensionärerna och Grönt Ansvar) VIHR Vihreät r.p. (Gröna) VIHL Gröna Förbundet r.p. De gröna Obundna gröna valmansföreningar Övriga ipkes. Övriga icke socialistiska valmansföreningar Övriga soc. Övriga socialistiska valmansföreningar Övriga Fristående valmansföreningar

14 Summary This publication contains the official statistics on the municipal elections of October 88 held in accordance with the Municipal Elections Act o f. The statistics also include the results of the latest municipal elections of the selfgoverning Aland Islands held in October 8. Municipal councillors are elected by direct proportional vote for a period of four years. Every Finnish citizen, man or woman, who before the election year has reached the age of eighteen is eligible to vote. Citizens of Iceland, Norway, Sweden and Denmark who had been registered in Finland in 8, 8 and 88 were also eligible to vote. A municipal council has to 8 seats depending on the number of inhabitants in the municipality according to the electoral register. In municipal elections, the electoral district consists of one municipality. In this publication, municipalities have been grouped according to the electoral districts of general elections. These coincide with the counties with the following exceptions: the city of Helsinki constitutes a separate electoral district, and the counties of TurkuPori and Häme are each divided into two electoral districts. Municipalities are divided into voting districts. Persons may vote in their own voting district or, in advance, in some post office, at home or institution. Abbreviations The following abbreviations have been used of the names of the parties: SDP Social Democratic Party of Finland KOK National Coalition Party KESK Center Party of Finland SKDL Democratic League of the People of Finland SMP Finnish Rural Party RKP Swedish People s Party in Finland DEVA Democratic Alternative SKL Christian League of Finland LKP Liberal Party SEP Finnish Pensioners Party POP Constitutional Party of Finland EVY Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puolue (Pensioners and Green Joint Responsibility Party) VIHR Vihreät (Greens) VIHL Vihreä Liitto (Green League) The greens Independent green voters associations Oth. nons. Other nonsocialist voters associations Oth.soc. Other socialist voters associations Others Independent voters' associations Käytetyt symbolit Använda symboler Used symbols: Toisto Upprepning R epetition... «Ei mitään ilmoitettavaa Intet finns att redovisa Magnitude nil... Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Mindre än hälften av den använda enheten Magnitude less than half of unit em ployed Tietoa ei saatu Uppgift ej tillgänglig Data not a v a ila b le... Loogisesti mahdoton esitettäväksi Logiskt omöjlig uppgift Category not ap p licable... Miehiä Män M e n... M Naisia Kvinnor Women... N Molemmat sukupuolet Båda könen Both s e x e s... Ms

15 TILASTO KESKUS A. Ä Ä N IO IK E U T E T U T JA ÄÄNESTÄNEET SUKUPUOLEN HUKAAN V A A L IP IIR E IT T Ä IN 88 RÖST0ERÄTTJGAO OCH RÖSTANOE EFTER KÖN OCH VALKRETS 8 8 PERSONS E N T IT LË O TO VOTE ANO PERSONS WHO VOTEO BY SEX ANO CONSTITUENCY 8 8 VAAL I P II R I VALKRETS CONSTITUENCY ÄÄNIOIKEUTETUT RÖSTBERÄTTIGADE PERSONS ENTITLED YHTEENSÄ SUMMA TOTAL MIEHET MÄN MEN TO VOTE NAISET KVINNOR MOMEN ÄÄNESTÄNEET RÖSTANDE PERSONS MHO VOTEDI YHTEENSÄ SUMMA TOTAL MIEHIÄ MÄN MEN N A ISIA KVINNOR WOMEN KOKO MAA HELA RIKET WHOLE COUNTRY LUKU ANTAL NUMBER % LUKU ANTAL NUMBER X LUKU ANTAL NUMBER X YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄDER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.MUNICIP , 0,8, , ,8, 0, HELSINGIN KAUPUNGIN HELSINGFORS STAOS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄDER URBAN M U NJClP UUDENMAAN LÄÄNIN NYLANDS LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOER URBAN M UNICIP MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. O TH.M UNICIP , 8,8 0 0, 8 88,, 8, 080,, 0, TURUN L. E T E L. ÅBO LÄNS SÖDRA YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄDER URBAN M U NICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.MUNICIP ,,, 0, 8,, 0 80,0,, TURUN L. P O H J. ÅBO LÄNS NORRA YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄDER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.M UNICIP ,0, 8, 8 0,,, ,0, 8,8 AHVENANMAAN LANDSKAPET ALANDS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOER URBAN MUNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.MUNICIP ,, 80 8, 88, 8, 8,, 8 0, 8,8 HÄMEEN L. E T E L. TAVASTEHUS L.SÖDRA YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOEh URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.M UNICIP ,,, ,,,8 0,, 0, HÄMEEN L. P O H J. TAVASTEHUS L.NORRA YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.M UNICIP ,,,0 800,,, 8,0 0 0,, 0 KYMEN LÄÄNIN KYMMENE LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄDER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.M UNICIP , 8, 8, ,,, 8 0 0,,8,0 M IKKELIN LÄÄNIN S:T MICHELS LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. O TH.M UNICIP , 0,,0 80 8,, 0,0 8 88,,, P O H J.K ARJALAN L. NORRA KARELENS LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.MUNICIP ,,, , 0, 0, 8 8,,, 0 KUOPION LÄÄNIN KUOPIO LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄDER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.MUNICIP ,,, 888,,8, 8,,, KE SKI SUOMEN L. MELLERSTA FINLANDS LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL 008 KAUPUNGIT STÄOER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. O TH.M UNICIP , 0, 8, 8 0 0,,, ,,,0 VAASAN LÄÄNIN VASA LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPJNGIT STÄDER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.M UNICIP ,, 8 0, 00 0,,0, ,, 8 0, 0 OULUN LÄÄNIN ULEÄöQRGS LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT ÖVR.KOMM. OTH.M UNICIP ,.. 0 0,0 0,,8 08,, 8,8 LAPIN LÄÄNIN LAPPLANDS LÄNS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOER URBAN M UNICIP. MUUT KUNNAT OVR.KOMM. OTH.MUNICIP ,,0 8, 8 8 0,8 0,, 0,8. 8 0, 0

16 TI LA ST OK ES KU S B* PUOLUEIDEN ÄÄNI MÄ ÄR ÄT V A A L I P I I R E I T T Ä I N K U N T A M U Q O O N MUKAAN 8 PARTIERNAS RÖST ET AL EFTER VA LK RE TS OCH KO M M U N F O R M 88 VOTES ÔY P A RTIES AND CONS T I T U E N C Y BY TYPE OF MUNI C I P A L I T Y IN 88 v a a l i p i i r i VALKRETS CONSTITUENCY PUOLUEET JA VALITSIJAYH D ISTYKSET PARTIER OCH VALMANSFÖRENINGAR PARTIES AND VOTER*S ASSOCIATIONS KAIKKI ALLA ALL SOP KOK SA ML KOKO MAA HELA RIKET WHOLE <COUNTRY KESK CENT SKDL DFFF RKP SFP SMP FLP SKL FKF DEVA OA LKP LFP SEP FPP POP KHP VI HR VIHL G.F. EVY MUUT MUUT VIH MUUT SOS E ISO S REÄT ÖVR. ÖVR ÖVRIGA OE OTH. SOC. ICKES. GRÖNA OTH. OTHER THE SOC NUN kldmc J, roccm u K ctn Ca. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KJNTA HELSINKI. YHTEENSÄ KAUPUNKI " 0 UUSIMAA. YHTEENSÄ k a u p u n k i MUU KUNTA " 0 TURUN L. ETEL.. YHTEENSÄ KAUPUNKI C MUU KUNTA TURUN L. POHJ.. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA AHVENANMAA. YHTEENSÄ KAUPUNKI. MUU KUNTA " 8 HÄNEEN L. ET EL.. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA HÄMEEN L. POHJ.. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA KYMEN LÄÄNI. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA " " 8 M IKKELIN LÄÄNI. YHTEENSÄ KAUPUNKI ? 80. MUU KJNTA " " " 8 POHJKARJALAN L.. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA KUOPION LÄÄNI. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA " 8 KESKISUOMEN L. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA VAASAN LÄÄNI. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA OULUN LÄÄNI. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA LA PIN LÄÄNI. YHTEENSÄ KAUPUNKI MUU KUNTA V A A L IP IIR I YHTEENSÄ VALKRETS SAMMANLAGT C 08T IT U E N C Y TOTAL. KAUPUNGIT STÄDER URBAN M U N IC IP A LITIE S. MUUT KUNNAT ÖVRIGA KOMMUNER OTHER M U N IC IP A LITIE S

17 TILA STO KESKUS C. N AISE H D O K K AID E N ÄÄNIM ÄÄRÄT P U O LU E IT T A IN V A A L IP IIR IN J A KUNTAMUODON MUKAAN 8 0 ANTAL ROSTER FÖR KVINNLIG A KANDIOATER EFTER VALKRETS OCH PARTI 88 NUMBER OF VOTES FOR WOMEN CANDIDATES BY PARTY» CONSTITUENCY ANOTYPE OF M U N IC IPA LITY 88 PUOLUEET JA VALITSIJAYHDISTYKSET PARTIER OCH VALMANSFÖRENINGAR V A A L IP IIR I PARTIES ANO VOTER'S ASSOCIATIONS VALKRETS CONSTITUENCY KAIKKI SOP KOK KESK SKDL RKP SMP SKL OEVA LKP SEP POP VI HR VIHL EVV MUUT MUUT VIH MUUT ALLA ALL ÖVR. OTH. SAML CENT DFFF SFP FLP FKF OA lf p FPP KHP G.F. SOS ÖVR. SOC. OTH. SOC E I SOS ÖVRIGA IC KES OTHER NONS YHTEENSÄ SUMMA TOTAL KAUPUNGIT STÄOER URBAN M UNICIPALITIES « MUUT KUNNAT ÖVR.KQMM. OTHER M UNICIP REÄT DE GRÖNA THE GREEN KOKO MAA HELA RKET WHOLE COUNTRY HELSINGIN KAUPUNGIN HELSINGFORS STAOS UUDENMAAN LÄÄNIN NYLANOS LÄNS TURUN L«E T E L. ABO LÄNS SÖDRA TURUN L. PO H J. ÅBO LÄNS NO R R A AHVENANMAAN LANDSKAPET ALANDS HÄMEEN L E T E L. TAVASREHUS L. SÖDRA HÄMEEN L. P O H J. TAVASTEHUS L.NORRA KYMEN LÄÄNIN KYMMENE LÄNS M IKKELIN LÄÄNIN S :T MICHELS L Ä N S POHJ.KARJALAN L. NORRA KARELENS LÄNS KUOPION LÄÄNIN KUOPIO L Ä N S KESKISUOMEN L. MELL. FINLANDS LÄNS VAASAN LÄÄNIN VASA LÄNS OULUN LÄÄNIN ULEABORGS L Ä N S LA P IN LÄÄNIN LAPPLANOS LÄNS PROSENTTI I PROCENT PER CENT YHTEENSÄ SUMMA TOTAL «. * « ,0,,8,,,,,0,0, 0, 0, 0 0, 0 0, 0, 0 0, 0,,. KAUPUNGIT STÄDER URBAN M U N IC IP A LITIE S 0 0,0 0,.,,,,8,,,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,8 MUUT KUNNAT ÖVR.KUMM. OTHER M U N IC IP. 0 0,0,8,, 8.,,,8 0, 0, 0,0 0,0 0, 0, 0,., KOKO MAA HELA RIKET WHOLE COUNTRY ,0,,8,,,,, 0. 0, 0, 0,0 0,0 0, 0, ,,. HELSINGIN KAUPUNGIN HELSINGFORS STAOS 0 0,0,0,8,,,,,0, 0, 0, 0, 0,, 0, UUDENMAAN LÄÄNIN NYLANOS LÄNS 0 0,0,0,,,,0,,0,8. 0, 0, 0, 0,0 0, 0,,, TURUN L * E T E L. a0 LÄNS SÖDRA 0 0,0 8,,,,. 0,.. * 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0 0, TURUN L. PO H J. ÅBO LÄNS NO RRA ,0 8,, 8,,0 0, 0,..8. 0,,. AHVENANMAAN la n d s k a p e t Å la n d s 0 0,0 HÄMEEN L. E T E L. TAVASREHUS L. SÖDRA 0 0,0,,,,.,0.8, 0, HÄMEEN L. P O H J. TAVASTEHUS L.NORRA ,0,0,,., 0,.. 0,, 0, 8,, 0, 0,. 0, 0,. KYMEN LÄÄNIN KYMMENE LÄNS ,0,0,8,. 0,.,.. 0, 0, 0.,, 0 0, M IKKELIN LÄÄNIN S U MICHELS L Ä N S ,0,.,,0,, 0, 0, 0,,0.8 POHJ.KARJALAN L. NORÄA KARELENS LÄNS 0 0,0,,,.,,. 0,. 0, KUOPION LÄÄNIN KUOPIO LÄNS ,0,,.,0,,.8.. 0, KESKISUOMEN L. M LL. F INLANOS LÄNS «0 0,0, 8,,,,, 0, 0,8». 0. VAASAN LÄÄNIN VASA L Ä N S ,0,,8 8,.,., 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,8 0, OULUN LÄÄNIN ULEABORGS LÄNS ,0,,8,,8,, 0, 8, 0, 0, 0,, 0, L A P IN LÄÄNIN LAPPLANOS LÄNS 0 0,0 8,, 8,0,8...,.. «. 0.