Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa?"

Tapio Haavisto
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa? Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntalakiseminaari

2 Wikipedian määritelmä haulla Puoluetuki : Puoluetuki on puolueiden toimintaansa yhteiskunnan varoista saama avustus. Suomessa puoluetuki on puoluelaissa säädetty avustus, jota jaetaan eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden kansanedustajapaikkojen lukumäärän perusteella. Sivistyssanakirjan määritelmä haulla Puoluetuki : Valtion puolueille maksama tuki. 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Suomessa puoluetuki on puoluelaissa säädetty avustus, jota jaetaan eduskunnassa edustettuina oleville

3 Kunnallisen puoluetuen perusta eri Pohjoismaissa RUOTSI: Kuntalaki (1991), sitä ennen puoluelaki NORJA: Puoluelaki (2005) TANSKA: Laki taloudellisesta tuesta poliittisille puolueille (2006) ISLANTI: Puoluelaki (2006) 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

TANSKA: Laki taloudellisesta tuesta poliittisille puolueille

4 Kunnallisen puoluetuen kriteerit eri Pohjoismaissa RUOTSI: Valtuusto päättää laajuudesta ja muodosta, lähes aina perustukea ja mandaattikohtaista tukea NORJA: Mandaattikohtainen tuki + perustuki TANSKA: Puolueen saama äänimäärä vaaleissa, suhteellisuusperiaate ISLANTI: Puolueen saama äänimäärä vaaleissa, suhteellisuusperiaate 4 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

perustuki TANSKA: Puolueen saama äänimäärä vaaleissa, suhteellisuusperiaate ISLANTI:

5 Ruotsi Miksi kunnallista puoluetukea? Kunnallisen puoluetuen tehtävänä on vahvistaa poliittisten puolueiden asemaa kunnallisessa demokratiassa att stärka de politiska partiernas ställning i den kommunala demokratin. 5 Marianne Pekola-Sjöblom //

puolueiden asemaa kunnallisessa demokratiassa att stärka de

6 Ruotsi Ruotsi otti käyttöön puolueiden toiminnan julkisen rahoittamisen yhtenä maailman ensimmäisistä maista, vuonna Säännös kunnallisesta puoluetuesta sisältyy Ruotsin kuntalakiin (1991:1774, 3. kap, 9-10 ). Ennen 1990-lukua puoluetuesta säänneltiin erityisessä laissa kunnallisesta puoluetuesta (lag om kommunalt partistöd 1969:596), josta ne siirrettiin nykyiseen kuntalakiin. Kunnallinen puoluetuki on ollut lukuisten selvitysten kohteena aina 1970-luvulta lähtien (SOU 1972:62; SOU 1982:5; Ds C 1985:8; prop 1986/87:91; SOU 1988:47; SOU 1991:80; SOU 2004:22 ) Oikeus kunnalliseen puoluetukeen on rajattu niihin puolueisiin, jotka valtuustoedustuksen kautta harjoittavat aktiivista roolia kunnassa ja maakäräjillä (landsting). Saadakseen puoluetukea puolueen on pitänyt saada mandaatti ja paikka valtuustossa. 6 Marianne Pekola-Sjöblom //

Ennen 1990-lukua puoluetuesta säänneltiin erityisessä laissa kunnallisesta puoluetuesta (lag om kommunalt partistöd 1969:596), josta ne siirrettiin nykyiseen kuntalakiin.

7 Ruotsi Säännös kunnallisesta puoluetuesta sisältyy Ruotsin kuntalakiin (1991:1774, 3. kap, 9-10 ). 9 Kommuner och landsting får ge ekonomiskt bidrag och annat stöd (partistöd) till de politiska partier som är representerade i fullmäktige. Partistöd får ges också till ett parti som har upphört att vara representerat i fullmäktige, dock endast under ett år efter det att representationen upphörde. Lag (1991:1774). 10 Fullmäktige skall besluta om partistödets omfattning och formerna för det. Stödet får inte utformas så, att det otillbörligt gynnar eller missgynnar ett parti. Om det med stöd av 4 kap. 30 har anställts en politisk sekreterare för de förtroendevalda i ett parti, skall detta beaktas när stödet bestäms. Lag (1995:297). 7 Marianne Pekola-Sjöblom //

Partistöd får ges också till ett parti som har upphört att vara representerat i fullmäktige, dock endast under ett år efter det att representationen upphörde. Lag (1991:1774).

8 Ruotsi Puoluetuen muodot kunnissa 2007 tehdyn kyselyn mukaan (N=83): Puoluetuen muoto Mandaattiin sidottu tuki 100% Perustuki 98% Poliittinen sihteeri -virat 19% Rahasuoritus koulutukseen ja opiskeluun 25% Kuntien puolueaktiivien maksuton tai subventoitu koulutus Osuus kunnista, joilla ko. tuki 11% Rahasuoritus tilakustannuksiin 0% Maksuttomat tai subventoidut tilat 19% Käteisavustus hallinnollisiin kustannuksiin, esim. kopiointi, tulostus jne. Maksuton tai subventoitu hallinnollinen tuki puolueille 1% 8 % Rahasuoritus nuorisojärjestöille 10% 8 Lähde: Vital kommunal demokrati, s Marianne Pekola-Sjöblom //

tuki 11% Rahasuoritus tilakustannuksiin 0% Maksuttomat tai subventoidut tilat 19% Käteisavustus hallinnollisiin kustannuksiin, esim. kopiointi, tulostus jne.

9 Ruotsi Puoluetuen suuruus kunnissa 2006 milj. SEK Avustukset ja tulonsiirrot 348 (92%) Ulkoiset palkat ml. henkilöstökulut 25 (6%) Muut kustannukset 9 (2%) Puoluetuki yhteensä 382 milj. SEK 9 Lähde: Vital kommunal demokrati, s Marianne Pekola-Sjöblom //

henkilöstökulut 25 (6%) Muut kustannukset 9 (2%) Puoluetuki

10 "Vital kommunal demokrati" SOU 2012:30. Vuonna 2012 julkistetussa komiteamietinnössä Vital kommunal demokrati käsitellään kunnallista puoluetukea omana lukunaan. (Ks. luku 11, alaluku ) 10

demokrati käsitellään kunnallista puoluetukea omana lukunaan.

11 Västmanlandsnytt : 11

12 Tanska Julkisesta tuesta puolueille ja sitoutumattomille ehdokkaille säännellään annetussa laissa taloudellisesta tuesta poliittisille puolueille. Julkista tukea myönnetään parlamentissa edustettuina oleville puolueryhmittymille sekä puolueorganisaatioille kansallisella, maakunnallisella (amt) ja kunnallisella tasolla. Puoluetukea voidaan myöntää myös puolueiden ulkopuolisille (sitoutumattomille) ehdokkaille. Puolueille ja sitoutumattomille ehdokkaille myönnettävä julkinen tuki perustuu viimeisissä vaaleissa saatuun äänimäärään - kunnallisvaaleissa vähintään 100 ääntä. Kuntatasolla kunnanvaltuuston tehtävänä on vuosittain tarkistaa, että poliittisen tuen ehdot ovat täyttyneet, sekä myöntää ja maksaa tuen. 12 Marianne Pekola-Sjöblom //

Puoluetukea voidaan myöntää myös puolueiden ulkopuolisille (sitoutumattomille) ehdokkaille.

13 Norja Poliittisten puolueiden julkisesta rahoituksesta säädetään puoluelaissa. Lov nr 102: Lov om visse forhold vedrorende de politiske partiene). Norjan parlamentti (Stortinget) päättää poliittisten puolueiden organisaatioille maksettavasta rahoituksesta niin kansallisella, alueellisella kuin myös kunnallisella tasolla. Kunnat rahoittavat valtuustoissa edustettuina olevia poliittisia ryhmiä. Puoluerahoituksessa noudatetaan vaalitulokseen perustuvaa suhteellisuusperiaatetta. Puoluetuki koostuu mandaattikohtaisesta tuesta ja perustuesta.» Mandaattituki perustuu tiettyyn mandaattikohtaiseen summaan viimeisissä vaaleissa.» Perustuki perustuu tiettyyn summaan niille puolueille, jotka viimeisissä vaaleissa saivat vähintään neljä (4) prosenttia äänistä kunnassa, tai jotka saivat vähintään yhden edustajan kunnan valtuustoon.» Tuen kokonaismäärästä jaetaan yhdeksän kymmenesosaa (9/10) äänitukena (stemmestotte) ja yksi kymmenesosa (1/10) perustukena.» Niille puolueille, jotka osallistuvat vaaleihin yhteisen listan kanssa, on omat erityiset säännökset puoluetuen hakemista varten. Norjan puoluelain mukaan poliittisille puolueille maksettava tuki on julkistettava. Kaikkien poliittisten puolueiden tulee vuosittain raportoida tuloistaan. 13 Marianne Pekola-Sjöblom //

Kunnat rahoittavat valtuustoissa edustettuina olevia poliittisia ryhmiä. Puoluerahoituksessa noudatetaan vaalitulokseen perustuvaa suhteellisuusperiaatetta.

14 Islanti Kunnallinen puoluetuki perustuu erityiseen puoluelakiin» Act on the Financies and Reporting Requirements of Political Organisations and Candidates (162/2006) Kunnat maksavat, kukin kunta päättää itse maksamansa puoluetukensa suuruudesta. Summa jaetaan puolueiden kesken suhteellisuusperiaatteella vaaleissa saatujen äänten perusteella. 14 Marianne Pekola-Sjöblom //

kukin kunta päättää itse maksamansa puoluetukensa suuruudesta.

15 Lähteitä: Tanska: LBK nr 1291 af 08/12/2006 Gældende (Partistøtteloven): Bekendtgørelse af lov om økonomisk støtte til politiske partier m.v.» Norja: Lov nr 102: Lov om visse forhold vedrorende de politiske partiene.» Ruotsi: Kommunallag 1991:900 (Ruotsin kuntalaki)» Dalman Lena m.fl: Kommunallagen med kommentarer och praxis. Femte upplagan SKL KommentusMedia. o Verkkojulkaisu: Islanti: Anna G. Bjornsdottir, Director of the Development and International Affairs, Islannin kuntaliitto -> Act on the Financies and Reporting Requirements of Political Organisations and Candidates (162/2006) 15 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

html Ruotsi: Kommunallag 1991:900 (Ruotsin kuntalaki)» http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/19910900.htm# Dalman Lena m.fl: Kommunallagen med kommentarer och praxis. Femte upplagan 2011.

Samankaltaiset tiedostot

Tietoja kunnanvaltuustojen jäsenmääristä Pohjoismaissa

Tietoja kunnanvaltuustojen jäsenmääristä Pohjoismaissa Elokuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto / Kuntakehitys ja tutkimus Etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Valtuustokoot Pohjoismaissa