Eduskuntavaalit 1999

Transkriptio

1 Vaalit 1999:1 Val Elections SVT Eduskuntavaalit 1999 Riksdagsvalet Parliamentary elections Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland

2

3 .n, Tilastokeskus SVT Vaallt 1999:1! S tatistikcen tralen Vai S tatistics Finland Elections Eduskuntavaalit 1999 Riksdagsvalet Parliamentary elections Helsinki - Helsingfors 1999

4 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Eeva Heinonen Official Statistics o f Finland Kaarina Jokinen Tarja M ärd (09} Kansikuva - Pärmbild - Cover photograph: Lehtikuva Oy 1999 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikscentralen som kalla. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Vaalit ISSN ISBN Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa 1999

5 Alkusanat Förord Tämä julkaisu sisältää tietoja vuoden 1999 eduskuntavaaleista. Julkaisu sisältää vastaavat tiedot kuin sarjan edellisetkin julkaisut. Tilasto sisältää keskeiset tiedot vaalituloksesta ja äänestysvilkkaudesta kunnittain verrattuna edellisten vastaavien vaalien tuloksiin. Tilastossa esitetään tiedot puolueiden saamista ennakkoäänistä kunnittain ja vaalipiireittäin ryhmiteltynä kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Edellisiin julkaisuihin verrattuna tähän julkaisuun ei enää ole saatu tietoja ulkosuomalaisten antamista äänistä puolueittain. Julkaisussa esitettyjen tietojen lisäksi Tilastokeskuksesta on saatavissa tietoja äänioikeutetuista, äänestäneistä ja puolueiden äänimääristä äänestysalueittain. Ehdokaskohtaiset äänimäärät kunnittain on julkaistu internetissä vaalitilastot sivuilla osoitteessa: vapi99.html. Tilastokeskus sai vaaleja koskevat perustiedot Tieto Oyj:n vaalitietojärjestelmän kautta. Tähän julkaisuun on lisätty Tampereen yliopiston dosentti Sami Borgin artikkeli: "Nuorten äänestyspäätökset vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Denna publikation innehäller uppgifter om riksdagsvalet Publikationen innehäller motsvarande uppgifter som de tidigare publikationerna. Statistiken omfattar de viktigaste uppgiftema om valresultatet och om valdeltagandet kommunvis jämfört med föregäende motsvarande valresultat. Uppgifterna om de förhandsröster partierna fätt presenteras kommun- och valkretsvis grupperade i urbana kommuner, tätortskommuner och landsbygdskommuner. En skillnad jämfört med de tidigare publikationerna är att denna inte innehäller uppgifter om utlandsfinländares röster efter parti. Utöver de uppgifter som ingär i Publikationen har Statistikcentralen uppgifter om röstberättigade, väljare och partiemas röstetal efter röstningsomräde. Kandidatemas röstetal kommunvis har publicerats pä valstatistiksidoma pä Internet under adress: vapi99.html. Statistikcentralen har erhällit primäruppgifterna om valet via Tieto Oyj:s valdatasystem. Publikationen innehäller ocksä en artikel (bara pä finska) om de ungas röstningsbeslut i riksdagsvalet 1999, som skrivits av docent Sami Borg vid Tammerfors universitet. Helsingissä, Tilastokeskuksessa, joulukuussa 1999 Helsingfors, Statistikcentralen, december 1999 Riitta Harala Tilastojohtaja Statistikdirektör Tilastokeskus 3

6 Sisällys Innehäll Sivu A lk u s a n a t... 3 P u o lu e id e n n im is tä k ä y t e t y t ly h e n t e e t... 7 K ä y t e t y t s y m b o lit... 7 C o n t e n t s... 8 A b b r e v ia tio n s a n d s y m b o ls u s e d... 9 S u m m a r y Sida F ö r o r d... 3 P a r t ie r o c h n a m n f ö r k o r t n in g a r... 7 A n v ä n d a s y m b o le r... 7 C o n t e n t s... 8 A b b r e v ia tio n s a n d s y m b o ls u s e d... 9 S u m m a r y E d u s k u n ta v a a lit V a a l i t o i m i t u s E d u s ta ja p a ik k o je n j a k o E h d o k k a id e n a s e t t a m i n e n Ä ä n io ik e u s T ila s to n p e ru s a in e is to ja k ä s i t t e l y Ä ä n io ik e u t e t u t ja ä ä n e s ty s v ilk k a u s V a a l i t u l o s P u o lu e id e n k a n n a t u s K u n t a - j a v a a li p i ir i m u u t o k s e t N a is e t e d u s k u n ta v a a le is s a N a is t e n ä ä n e s ty s a k tiiv is u u s N a is te n o s u u s e h d o k k a is ta, ä ä n is tä ja k a n s a n e d u s t a jis t a N a is te n o su u s e h d o k k a i s t a N a is te n o su u s ä ä n i s t ä N a is te n o su u s k a n s a n e d u s t a jis t a A r t ik k e li: D o s e n t t i S a m i B o rg : N u o r t e n ä ä n e s ty s p ä ä tö k s e t v u o d e n e d u s k u n ta v a a le is s a R ik s d a g s v a le t V a l f ö r r ä t t n i n g e n F ö rd e ln in g e n a v m a n d a t K a n d id a t u p p s t ä lln in g e n R ö s tr ä t t P r im ä r m a t e r ia l o c h b e a r b e t n i n g R ö s tb e r ä ttig a d e o c h v a ld e lt a g a n d e V a lr e s u lta t e t V ä lja r s t ö d e t f ö r p a r t i e r n a K o m m u n - o c h v a lk r e t s f ö r ä n d r in g a r K v in n o m a i r ik s d a g s v a le t K v in n o rn a s v a ld e lt a g a n d e A n d e le n k v in n o r a v k a n d id a te r n a o c h le d a - m ö te r n a s a m t k v in n o rn a s a n d e l a v r ö s te m a A n d e le n k v in n lig a k a n d i d a t e r K v in n o rn a s a n d e l a v r ö s t e m a A n d e le n k v in n o r a v r ik s d a g s le d a m ö te m a A r tik e ln : D o c e n t S a m i B o rg : N u o r t e n ä ä n e s ty s p ä ä tö k s e t v u o d e n e d u s k u n ta v a a le is s a...31 K A A V I O T 1.1. Ä ä n e s ty s a k tiiv is u u s e d u s k u n ta v a a le is s a P u o lu e id e n k a n n a tu s e d u s k u n ta v a a le is s a ( % ) P u o lu e id e n k a n n a tu s e d u s k u n ta v a a le is s a ja N a is t e n ja m ie s te n ä ä n e s ty s a k tiiv is u u s e d u s k u n ta v a a leissa ( % ) N a is t e n osu u s e h d o k k a is ta, ä ä n is tä ja v a litu is ta e d u s k u n ta v a a le is s a ( % ] N a is t e n ja m ie s te n o s u u s e h d o k k a is ta e d u s k u n ta v a a leissa ( % ) N a is t e n ja m ie s te n o s u u s ä ä n is tä e d u s k u n ta v a a leissa ( % ) K a n s a n e d u s ta ja t s u k u p u o le n m u k a a n e d u s k u n ta v a a leissa F I G U R E R 1.1. V a ld e lta g a n d e t i rik s d a g s v a le n P a r tie m a s u n d e r s tö d i rik s d a g s v a le n ( % ) V ä lja r s t ö d e t f ö r p a r t ie r n a i rik s d a g s v a le n o c h V a ld e lta g a n d e t b la n d k v in n o r o c h m ä n i rik s d a g s v a le n ( % ) A n d e le n k v in n o r a v k a n d id a te r n a, r ö s te m a o c h d e in v a ld a i rik s d a g s v a le n ( % ) A n d e le n k v in n o r o c h m ä n a v k a n d id a te r n a i rik s d a g s v a le n ( % ] D e k v in n lig a o c h m a n lig a k a n d id a te rn a s a n d e l a v r ö s te m a i rik s d a g s v a le n ( % ) K ö n s fö r d e ln in g e n b la n d rik s d a g s le d a m ö te m a i rik s d a g s v a le n jjjl Tilastokeskus

7 T A U L U K O T T A B E L L E R 2.1. P u o lu e id e n k a n n a tu s e d u s k u n ta v a a le is s a 2.1. V ä lja r s t ö d e t f ö r p a r t ie m a i rik s d a g s v a le n ( % ) ( % ) S D P :n, K E S K : n ja K O K : n k a n n a tu s s u u rim m is s a 2.2 A n t a l e t r ö s te r s o m F in la n d s S o c ia ld e m o k ra tis k a k a u p u n g e is s a e d u s k u n ta v a a le is s a , ja P a r ti, C e n t e r n i F in la n d o c h S a m lin g s p a r tie t f ä t t i ( % ) d e s tö rs ta s tä d e m a i rik s d a g s v a le n , o c h 2.3. P u o lu e id e n e d u s ta ja p a ik a t e d u s k u n ta v a a le is s a ( % ) P a r tie m a s m a n d a t i rik s d a g s v a le n N a is t e n ja m ie s te n ä ä n e s ty s a k tiiv is u u s e d u s k u n ta 4.1. V a ld e lta g a n d e t b la n d k v in n o r o c h m ä n i riksd ag s v aaleissa ( % ) v a le n ( % ) N a is t e n osuus e h d o k k a is ta, ä ä n is tä ja v a litu is ta 4.2. A n d e le n k v in n o r av k a n d id a te m a, rö s te rn a o c h e d u s k u n ta v a a le is s a ( % ) d e in v a ld a i rik s d a g s v a le n ( % ) N a is t e n ja m ie s te n osuus e h d o k k a is ta e d u s k u n ta 4.3. A n d e le n k v in n o r o c h m ä n a v k a n d id a t e m a v aaleissa ( % ) i rik s d a g s v a le n ( % ] N a is t e n ja m ie s te n osuus ä ä n is tä e d u s k u n ta v a a le is s a 4.4. D e k v in n lig a o c h m a n lig a k a n d id a te r n a s a n d e l ( % ) a v r ö s te m a i rik s d a g s v a le n ( % ] K a n s a n e d u s ta ja t s u k u p u o le n m u k a a n e d u s k u n ta 4.5. K ö n s fö r d e ln in g e n b la n d r ik s d a g s le d a m ö te m a vaaleissa i rik s d a g s v a le n N a is t e n osuus e h d o k k a is ta p u o lu e it t a n i e d u s k u n ta 4.6. A n d e le n k v in n o r a v k a n d id a t e m a e f te r p a r t i vaaleissa ( % ) i rik s d a g s v a le n ( % ) N a is t e n osuus p u o lu e e n k o k o n a is ä ä n im ä ä rä s tä 4.7. K v in n o m a s a n d e l a v t o t a la n t a le t r ö s te r f ö r p a r t ie t e d u s k u n ta v a a le is s a ( % ] i rik s d a g s v a le n ( % ] N a is t e n osuus k a n s a n e d u s ta jis ta p u o lu e itt a n i 4.8. A n d e le n in v a ld a k v in n o r a v rik s d a g s le d a m ö te r e d u s k u n ta v a a le is s a ( % ) e f te r p a r t i i rik s d a g s v a le n ( % ) K A R T A T K A R T O R 1. Ä ä n e s ty s a k tiiv is u u s k u n n i t t a i n V a ld e lta g a n d e t e f te r k o m m u n P u o lu e id e n k a n n a tu s v a a lip iir e it t ä in P a r tie m a s v ä lja rs tö d e f te r v a l k r e t s E n it e n ä ä n iä s a a n u t p u o lu e k u n n i t t a i n D e t p a r t i s o m f ä t t m e s t rö s te r k o m m u n v is S D P :n k a n n a tu s k u n n i t t a i n V ä lja r s t ö d e t f ö r S D P e f te r k o m m u n K e s k u s ta n k a n n a tu s k u n n i t t a i n V ä lja r s t ö d e t f ö r C e n t e r p a r t ie t e f te r k o m m u n K o k o o m u k s e n k a n n a tu s k u n n i t t a i n V ä lja r s t ö d e t f ö r S a m lin g s p a r tie t e f te r k o m m u n V a s e m m is t o liit o n k a n n a tu s k u n n i t t a i n V ä lja r s t ö d e t f ö r V ä n s te r fö r b u n d e ts e f t e r k o m m u n V ih r e ä n L iit o n k a n n a tu s k u n n i t t a i n V ä lja r s t ö d e t f ö r G r ö n a F ö r b u n d e t e f te r k o m m u n. 7 5 T I L A S T O T A U L U K O T A. Ä ä n io ik e u t e t u t ja ä ä n e s tä n e e t, sekä e n n a k o lta ä ä n e s tä n e e t s u k u p u o le n m u k a a n v a a lip iir e it t ä in B. Ä ä n e s ty s p ro s e n tti s u k u p u o le n m u k a a n k u n t a C. D. r y h m it t ä n i ja v a a lip iir e it t ä in e d u s k u n ta v a a le is s a , ja P u o lu e id e n ä ä n im ä ä r ä t ja e n n a k k o ä ä n te n m ä ä r ä sekä p ro s e n ttio s u u d e t k u n t a r y h m it t ä n i ja v a a lip iir e it t ä in N a is e h d o k k a id e n ä ä n im ä ä r ä t ja p a ik k a ja k a u tu m a p u o lu e e n m u k a a n v a a lip iir e ittä in S T A T I S T I K T A B E L L E R A. B. C. R ö s tb e rä ttig a d e o c h v ä lja re s a m t f ö r h a n d s v ä lja re e f te r k ö n o c h v a lk re ts R ö s tn in g s p ro c e n te n e f te r k ö n, k o m m u n g r u p p o c h v a lk re ts v is i rik s d a g s v a le n , o c h P a rtie m a s rö s te ta l o c h a n ta l fö rh a n d s rö s te r s a m t p r o c e n tu e lla a n d e la r e f te r k o m m u n g r u p p o c h v a lk re ts ä r D. A n t a l rö s te r f ö r k v in n lig a k a n d id a t e r o c h m a n d a t - f ö r d e ln in g e f t e r p a r t i v a lk re ts v is ä r if f jj! Tilastokeskus 5

8 1. Ä ä n io ik e u t e t u t ja ä ä n e s tä n e e t, sekä e n n a k o lta ä ä n e s tä n e e t s u k u p u o le n m u k a a n k u n n it t a in ja H y v ä k s y ty t ä ä n e s ty s lip u t ja e n n a k k o ä ä n e t p u o lu e e n m u k a a n sekä h y lä tty je n ä ä n e s ty s lip p u je n m ä ä rä k u n n it ta in ja H y lä t y t ä ä n e s ty s lip u t s y y n m u k a a n v a a lip iir e it t ä in E h d o k k a id e n lu k u m ä ä r ä s u k u p u o le n m u k a a n p u o lu e itt a n i ja v a a lip iir e it t ä in E h d o k k a id e n ik ä ja k a u t u m a s u k u p u o le n m u k a a n p u o lu e itt a in V a lit u k s i t u lle id e n lu k u m ä ä r ä s u k u p u o le n m u k a a n p u o lu e itt a in ja v a a lip iir e it t ä in V a lit u k s i t u lle id e n ik ä ja k a u t u m a s u k u p u o le n m u k a a n p u o lu e itt a in V a a l il ii t o t ja n iid e n ä ä n im ä ä r ä t v a a lip iir e it t ä in V u o n n a v a lit u t k a n s a n e d u s ta ja t v a lt io p ä iv ie n lu v u n m u k a a n, jo illa h e o v a t o lle e t e d u s ta jin a N a is e h d o k k a id e n ä ä n im ä ä r ä t p u o lu e e n m u k a a n k u n n it t a in L u e t t e lo e h d o k k a is ta v a a lip iir e it t ä in ja p u o lu e itt a in, m y ö s h e id ä n ä ä n im ä ä rä n s ä ja v e rta u s lu k u n s a E n n a k o lta ä ä n e s tä n e e t s u k u p u o le n ja ä ä n e s ty s p a ik a n m u k a a n v a a lip iir e it t ä in E d u s tu s to is s a ä ä n e s tä n e e t v a ltio n m u k a a n sekä la iv o issa ä ä n e s tä n e id e n lu k u m ä ä r ä P ie n in ä ä n im ä ä rä ja v e r ta u s lu k u, jo lla e h d o k a s o n t u l l u t v a litu k s i p u o lu e itt a in ja v a a lip iir e it t ä in R ö s tb e rä ttig a d e o c h v ä lja r e s a m t f ö rh a n d s v ä lja re e f te r k ö n o c h k o m m u n o c h G o d k ä n d a rö s ts e d la r o c h fö rh a n d s rö s te r e f te r p a r t i s a m t a n ta l k a s s e ra d e rö s ts e d la r e f t e r k o m m u n o c h K asserade röstsedlar e fte r orsak o ch valkrets K a n d id a te m a e f te r k ö n o c h p a r t i v a lk re ts v is K a n d id a te m a s ä ld e rs fö rd e ln in g e f te r k ö n o c h p a r t i A n t a l e t in v a ld a e f te r k ö n o c h p a r t i v a lk re ts v is In v a ld a rik s d a g s le d a m ö te rn a s ä ld e rs fö rd e ln in g e f t e r k ö n o c h p a r t i V a l f ö r b u n d o c h d e ra s rö s te ta l e f te r v a lk re ts R ik s d a g s le d a m ö te r s o m v a lts e f t e r a n ta le t f ö r u t b e v is ta d e r ik s d a g a r A n t a l rö s te r fö r k v in n lig a k a n d id a te r e f te r p a r t i o c h k o m m u n F ö r te c k n in g ö v e r k a n d id a te r n a e f te r v a lk re ts o c h p a r t i, s a m t deras rö s te ta l o c h jä m fö r e ls e ta l F ö rh a n d s v ä lja re e f te r k ö n o c h fö rh a n d s - rö s tn in g s s tä lle v a lk re ts v is P e rs o n e r s o m rö s ta t p ä r e p r e s e n ta tio n e r e f te r s ta t s a m t a n ta le t p e rs o n e r s o m rö s ta t p a fa rty g D e t m in s ta rö s t- o c h jä m fö r e ls e ta le t m e d v ilk e t k a n d id a t h a r b l iv i t v a ld e f te r p a r t i o c h v a lk re ts L I I T T E E T E n n a k k o ä ä n e s ty s lo m a k e B I L A G O R F ö r h a n d s rö s tn in g s b la n k e tte r ijjjjl Tilastokeskus

9 K Ä Y T E T Y T L Y H E N T E E T P u o lu e id e n n im is tä o n k ä y t e tt y s e u ra a v ia ly h e n te itä : F Ö R K O R T N I N G A R F ö lja n d e f ö r k o r t n in g a r h a r a n v ä n ts f ö r p a r tie m a s n a m n : S D P S u o m e n S o s ia lid e m o k ra a ttin e n P u o lu e S D P F in la n d s S o c ia ld e m o k ra tis k a P a r ti K E S K S u o m e n K e s k u s ta C E N T C e n t e m i F in la n d K O K K a n s a llin e n K o k o o m u s S A M L S a m lin g s p a r tie t V A S V a s e m m is to liitto V Ä N S T V ä n s te r f ö r b u n d e t V I H R V ih r e ä L i i t t o G R Ö N A G r ö n a f ö r b u n d e t R K P R u o ts a la in e n K a n s a n p u o lu e S F P S v e n s k a f o lk p a r t ie t i F in la n d S K L S u o m e n K r is t illin e n L i it t o F K F F in la n d s K ris tlig a F ö r b u n d L K P L ib e r a a lin e n K a n s a n p u o lu e L F P L ib e r a la f o lk p a r t ie t N U O R S N u o r s u o m a la in e n P u o lu e U N G F U n g fin s k a P a r tie t P S P e ru s s u o m a la is e t ( , S M P ] S A F S a n n fin lä n d a m a ( , F L P ) V S L V a p a a n S u o m e n L i it t o F F F F ö r b u n d e t f ö r d e t F r ia F in la n d S E P S u o m e n E lä k e lä is te n P u o lu e F P P F in la n d s P e n s io n ä re rs P a r ti L L P L u o n n o n la in p u o lu e N L P P a r t ie t f ö r N a tu r e n s L a g E K A E lä k e lä is e t K a n s a n A s ia lla P F F P e n s io n ä re r f ö r F o lk e t K I P U K ir ja v a " P u o lu e " - E lo n k e h ä n P u o le s ta - E B P D e t E k o -B r o k ig a P a r t ie t ( E K O L ) K I P U ( , E K O ) K A P F ö r f r e d o c h S o c ia lis m - K o m m u n is tis k a K T P R a u h a n ja S o s ia lis m in p u o le s ta - A r b e t a r p a r t i K o m m u n is t in e n T y ö v ä e n p u o lu e F K P F in la n d s K o m m u n is tis k a p a r t i S K P S u o m e n K o m m u n is t in e n P u o lu e R E F O R e fo r m g r u p p e n R E M R e m o n t t ir y h m ä Ä L. S A M L. Ä lä n d s k S a m lin g Ä L. S A M L. Ä lä n d s k S a m lin g Ö V R I G A Ö v r ig a g r u p p e r M U U T M u u t r y h m ä t V U O N N A : Ä R : S M P S u o m e n M a a s e u d u n P u o lu e F L P F in la n d s L a n d s b y g d s P a r ti N A I S P N a is p u o lu e K V I N N O P. K v in n o p a r t ie t E K O E k o lo g in e n P u o lu e E K O L E k o lo g is k a P a r tie t Y V P Y h te is v a s tu u p u o lu e Y V P P a r t ie t f ö r g e m e n s a m t ansvar K Ä Y T E T Y T S Y M B O L I T - A N V Ä N D A S Y M B O L E R T o is to - R e p e tit io n E i m it ä ä n ilm o it e t ta v a a - In g e t fin n s a t t re d o v is a - T ie t o a e i s a a tu - U p p g i f t ej tillg ä n g lig " L o o g is e s ti m a h d o t o n e s ite ttä v ä k s i - L o g is k t o m ö jlig u p p g if t. M ie h iä - M ä n N a is ia - K v in n o r M o l e m m a t s u k u p u o le t - B ä d a k ö n e n M N M S 0 Tilastokeskus 7

10 Contents P a g e A b b r e v ia t io n s... 9 S y m b o ls u s e d... 9 S u m m a r y W o m e n as p e rc e n ta g e o f t o t a l v o te s cast f o r th e p a r t y in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s in W o m e n as p e rc e n ta g e o f e le c te d M P s b y p a r t y in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s in F IG U R E S 1.1. V o t i n g t u r n o u t in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s in ( % ) P r o p o r t io n o f v o te s c a s t f o r d iffe r e n t p a rtie s in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in ( % ) V o te s cast p e r p a r t y in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s in a n d ( % ) V o t i n g t u r n o u t o f m e n a n d w o m e n in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in ( % ) W o m e n as p e rc e n ta g e o f c a n d id a te s, v o te s cast a n d e le c te d M P s in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s in W o m e n a n d m e n as p e rc e n ta g e o f c a n d id a te s in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in W o m e n a n d m e n as p e rc e n ta g e o f v o te s cast in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in E le c te d M P s b y s e x in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s T A B L E S in P r o p o r t io n o f v o te s c a s t f o r d iffe r e n t p a rtie s in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in ( % ] V o te s c a s t f o r t h e S D P, C e n t r e P a r t y o f F in la n d a n d N a t i o n a l C o a li t i o n P a r ty in m a jo r c itie s in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in , a n d ( % ) S eats g a in e d b y p a r t y in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in V o t i n g t u r n o u t o f m e n a n d w o m e n in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in ( % ) W o m e n as p e rc e n ta g e o f c a n d id a te s, v o te s cast a n d e le c te d M P s in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s in W o m e n a n d m e n as p e rc e n ta g e o f c a n d id a te s in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in W o m e n a n d m e n as p e rc e n ta g e o f v o te s cast in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in E le c te d M P s b y s e x in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s in W o m e n as p e rc e n ta g e o f c a n d id a te s b y p a r t y in P a r lia m e n t a r y e le c tio n s in M A P S 1. V o t i n g t u r n o u t b y m u n i c i p a l i t y V o te s c a s t p e r p a r t y b y c o n s t it u e n c y P a r ty w i t h m o s t v o te s b y m u n i c i p a l i t y V o te s c a s t f o r S D P b y m u n i c i p a l i t y V o te s c a s t f o r t h e C e n tr e P a r ty b y m u n ic ip a lit y V o te s c a s t f o r t h e N a t io n a l C o a litio n P a rty b y m u n i c i p a l i t y V o te s c a s t f o r t h e L e f t A llia n c e b y m u n ic ip a lit y V o te s c a s t f o r t h e G r e e n L e a g u e b y m u n ic ip a lit y. 7 5 S T A T I S T I C A L T A B L E S A. B. C. D. P ersons e n t it le d to v o te, p e rs o n s w h o v o t e d a n d a d v a n c e v o te rs b y sex a n d c o n s titu e n c y in V o t i n g p e rc e n ta g e b y sex, t y p e o f m u n ic ip a lit y a n d c o n s titu e n c y in P a r lia m e n ta r y e le c tio n s , a n d V o te s c a s t p e r p a r t y a n d a d v a n c e v o te s also p e rc e n ta g e s b y t y p e o f m u n ic ip a lit y a n d c o n s titu e n c y in N u m b e r o f v o te s c a s t f o r fe m a le c a n d id a te s a n d d is tr ib u t io n o f seats b y p a r t y a n d c o n s titu e n c y in P erso ns e n t it le d t o v o te, v o te rs a n d a d v a n c e v o te rs b y s e x a n d m u n ic ip a lit y in a n d in V a l id b a llo ts a n d a d v a n c e v o te s b y p a r t y a n d d is a llo w e d b a llo ts b y m u n ic ip a lit y in a n d D is c a r d e d b a llo ts b y cause a n d c o n s titu e n c y in N u m b e r o f c a n d id a te s b y s e x, c o n s titu e n c y a n d p a r t y in A g e D is t r ib u t io n o f c a n d id a te s b y s e x a n d p a r t y in N u m b e r o f p e rs o n s e le c te d b y s e x, c o n s titu e n c y a n d p a r t y A g e d is tr ib u t io n o f M P s b y s e x a n d p a r t y Tilastokeskus

11 8. E le c to r a l a llia n c e s a n d v o te s cast p e r e le c to ra l a llia n c e b y c o n s titu e n c y in P a rlia m e n ta ria n s e le c te d in b y n u m b e r o f P a r lia m e n ta r y sessions t h e y h a v e b e fo r e a t t e n d e d N u m b e r o f v o te s f o r w o m e n c a n d id a te s b y p a r t y a n d m u n ic ip a lit y L is t o f c a n d id a te s b y c o n s titu e n c y a n d p a r ty, also n u m b e r o f v o te s c a s t a n d c o m p a ris o n fig u re s in A d v a n c e v o te rs b y s e x, p o llin g s ta tio n a n d c o n s titu e n c y in V o te r s w h o cast t h e ir b a llo ts a t d ip lo m a t ic m is s io n b y s ta te a n d th o s e w h o c a s t t h e ir v o te s o n ships in T h e s m a lle s t n u m b e r o f v o te s a n d c o m p a ris o n fig u r e b y w h ic h a c a n d id a n ts has b e e n e le c te d b y p a r t y a n d c o n s titu e n c y in A B B R E V I A T I O N S F o llo w in g a b b re v ia tio n s o f t h e n a m e s o f t h e p a r tie s h a v e b e e n used: S D P S o c ia l D e m o c r a t ic P a rty o f F in la n d K E S K C e n t r e P a r ty o f F in la n d K O K N a t io n a l C o a lit io n P a r ty L E F T L e f t A llia n c e G R E E N S G r e e n L e a g u e R K P S w e d is h P e o p le s P a r ty in F in la n d S K L C h r is t ia n L e a g u e o f F in la n d L K P L ib e r a l P a r ty N U O R S P ro g re s s iv e F in n is h P a r ty P S T r u e F in n s ( , S M P ) V S L A llia n c e f o r F r e e F in la n d S E P F in la n d s P e n s io n e rs P a r ty L L P N a t u r a l L a w P a r ty E K A P e n s io n e rs f o r t h e P e o p le K I P U E c o lo g ic a l P a r t y ( , E K O ) K T P F o r P e a c e a n d S o c ia lis m - C o m m u n is t W o r k e r s P a r ty S K P T h e C o m m u n is t P a r ty o f F in la n d R E M R e fo r m G r o u p A L. S A M L. C o a litio n o f A la n d Is la n d s O T H E R S O t h e r g ro u p s I N : L E F T S M P N A I S P. E K O Y V P L e f t W in g A llia n c e F in n is h R u r a l P a rty W o m e n s P a rty E c o lo g ic a l P a r ty J o in t R e s p o n s ib ility P a rty S Y M B O L S U S E D R e p e tit io n M a g n it u d e n il - D a t a n o t a v a ila b le " C a te g o r y n o t a p p lic a b le. M a le s M F e m a le s N B o t h S exes M S q y p Tilastokeskus 9

12 7. Eduskuntavaalit Riksdagsvalet Vaalitoim itus Eduskuntavaalit 1999 toimitettiin 21. päivänä maaliskuuta Kansanedustajainvaaleista vuonna 1969 annetun lain (391/69) ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten mukaisesti. Ennakkoäänestys alkoi ja päättyi kotimaassa ja ulkomailla Valförrättningen Riksdagsvalet 1999 förrättades den 21 mars enligt lagen om riksdagsmannaval av 1969 (391/1969) och senare ändringar i lagen. Förhandsröstningen inleddes och upphörde i Finland och utomlands Edustajapaikkojen ja k o Kansanedustajat valittiin välittöm illä ja suhteellisilla vaaleilla valtioneuvoston kansanedustajapaikkojen jaosta vaalipiirien kesken tekemän päätöksen mukaisesti. Lain mukaan Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä valitaan yksi kansanedustaja. Muut 199 edustajapaikkaa jaetaan suhteellisesti muiden vaalipiirien kesken Suomen kansalaisista muodostuvan asukasluvun mukaan. Valtioneuvoston päätöksen mukaan vaalipiireissä valittavien kansanedustajien määrät jakaantuivat seuraavasti: 1.2. Fördelningen av m andat Riksdagsledamöterna valdes med direkta och proportionella vai enligt statsrädets beslut om fördelningen av mandat mellan de olika valkretsama. Enligt lag väljs en riksdagsledamot frän landskapet Älands valkrets. De övriga 199 mandaten fördelas proportionelit pä de övriga valkretsama enligt antalet finska medborgare. Enligt statsrädets beslut fördelas antalet riksdagsledamöter som väljs frän de olika valkretsama enligt följande: Helsingin vaalipiiri 20 Uudenmaan vaalipiiri 32 Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 Satakunnan vaalipiiri 10 Hämeen vaalipiiri 13 Pirkanmaan vaalipiiri 16 Kymen vaalipiiri 13 Mikkelin vaalipiiri 8 Kuopion vaalipiiri 10 Pohjois-Karjalan vaalipiiri 7 Vaasan vaalipiiri 17 Keski-Suomen vaalipiiri 10 Oulun vaalipiiri 18 Lapin vaalipiiri 8 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 1 Helsingfors valkrets 20 Nylands valkrets 32 Egentiiga Finlands valkrets 17 Satakunta valkrets 10 Tavastehus valkrets 13 Birkalands valkrets 16 Kymmene valkrets 13 S:t Michels valkrets 8 Kuopio valkrets 10 Norra Karelens valkrets 7 Vasa valkrets 17 Mellersta Finlands valkrets 10 Uleäborgs valkrets 18 Lapplands valkrets 8 Landskapet Älands valkrets Ehdokkaiden asettam inen Puoluerekisteriin merkityillä puolueilla oh oikeus asettaa kussakin vaalipiirissä 14 ehdokasta, tai jos vaalipiirin paikkaluku y litti 14, enintään yhtä monta ehdokasta kuin oh edustajapaikkoja. Puolueiden li Kandidatuppställningen De partier som är antecknade i partiregistret hade rätt att stäha upp 14 kandidater i varje valkrets eher om antalet mandat i valkretsen överskred 14, högst sä mänga kandidater som det fanns mandat. Fömtom 10 0 Tilastokeskus

13 säksi valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään 100 saman vaalipiirin äänioikeutettua oli perustanut, oli oikeus asettaa ehdokas kansanedustajaksi. Sama henkilö saadaan samoissa vaaleissa asettaa vain yhden puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja vain yhdessä vaalipiirissä. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä oli valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään 30 vaalipiirin äänioikeutettua oli perustanut, oikeus asettaa ehdokas kansanedustajaksi ja toinen hänen varamiehekseen. Vaaleihin asetettiin yhteensä 1993 ehdokasta, joista puolueiden ehdokkaita 1925 ja valitsijayhdistysten ehdokkaita 68. Ehdokkaista miehiä oli 1256 ja naisia 737. partierna hade valmansföreningar, som bildats av minst 100 röstberättigade i samma valkrets, rätt att ställa upp en kandidat. En och samma person kan i ett och samma vai ställas upp som kandidat för hara ett parti eller en valmansförening och i hara en valkrets. I landskapet Älands valkrets har en valmansförening, som bildats av minst 30 röstberättigade i valkretsen, rätt att ställa upp en kandidat tili riksdagsledamot och en tili ersättare för kandidaten. Sammanlagt uppställdes 1993 kandidater, av vilka 1925 var kandidater för partier och 68 för valmansföreningar. Av kandidaterna var 1256 män och 737 kvinnor Ä änioikeus Eduskuntavaaleissa äänioikeutettu (vaalioikeutettu) oli asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täytti 18 vuotta. Näissä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja olivat siten ne Suomen kansalaiset, jotka olivat täyttäneet 18 vuotta. Äänioikeusikäisten Suomen kansalaisten äänioikeus on nykyisellään lähes kattava, valtiollisissa vaaleissa äänioikeuden voi menettää vain vaalirikoksen perusteella. Väestörekisterikeskus laatii äänioikeusrekisterin, johon otetaan jokainen väestötietojärjestelmän tietojen mukaan vaaleissa äänioikeutettu. Äänestäneiksi luetaan äänioikeutetut, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan joko ennakkoäänestyksessä tai varsinaisessa vaalitoimituksessa vaalipäivänä. Ennakkoäänestys saatetaan kuitenkin laissa mainituista syistä jättää huomioon ottamatta. Tällöin kyseenomaista äänioikeutettua ei merkitä vaalipöytäkirjaan äänestäneeksi Rösträtt Röstberättigade i riksdagsvalet var, oberoende av bostadsort, alla finska medborgare, som senast valdagen fyllde 18 är. I det här riksdagsvalet var därmed de finska medborgare röstberättigade som hade fyllt 18 är. Rösträtten för finska medborgare som uppnätt rösträttsälder är för närvarande nästan heltäckande; man kan förlora sin rösträtt i nationella vai bara pä grund av valbrott. Befolkningsregistercentralen gör upp ett register över röstberättigade, som omfattar samtliga personer som enligt befolkningsdatasystemet har rösträtt i vai. Som väljare betraktas röstberättigade som utnyttjat sin rösträtt endera i förhandsröstningen eller under valförrättningen den egentliga valdagen. Av skäl som nämns i lagen kan förhandsröstning emellertid lämnas obeaktad. Da antecknas den som avgivit förhandsrösten i fräga inte som väljare i valprotokollet Tilaston perusaineisto ja käsittely Oikeusministeriö, jolle kuuluu yleisvastuu vaalien toimeenpanosta, on kehittänyt vaalitietojärjestelmän, jonka teknisen toteuttamisen se on antanut Tieto Oyjdle. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa atkjärjestelmässä olivat mukana kaikki vaalipiirit. Myös Tilastokeskus sai vaaleja koskevat perusaineistot Tieto Oyj:ltä. Vaalitietojärjestelmästä tiedot siirrettiin sähköisenä tiedonsiirtona jo vaaliyönä ennakko tilaston tuottamista varten. Ennakko tilasto julkaistiin ensimmäistä kertaa perinteistä poiketen Internetissä. Tilastokeskuksen vaalitulospalvelun www-si Prim ärm aterial och bearbetning Justitieministeriet, som har det övergripande ansvaret för valförrättningen, har utvecklat ett valdatasystem som tekniskt genomförs av Tieto Oyj. I riksdagsvalet 1999 omfattade datasystemet alla valkretsar. Ocksä Statistikcentralen fick primärmaterialet om valet av Tieto Oyj. Frän valdatasystemet överfördes uppgifterna elektroniskt redan under valnatten för produktion av förhandsstatistik. Avvikande frän traditionerna publicerades förhandsstatistiken nu för första gängen pä Internet. De webbsidor i Statistikcentralens valtjänst som gäller riksdagsval finns pä adressen ijjjll Tilastokeskus 11

14 v u s t o t l ö y t y v ä t e d u s k u n t a v a a l ie n o s a lta o s o itt e e s t a : h t t p : / / w w w. t i la s t o k e s k u s. f i / t k / h e / v a a l i t / v a a l i t 9 9 / i n d e x. h t m l. T o i n e n a in e is t o e li l o p u l l i s e t t i e d o t t o i m i t e t t i i n T i la s t o k e s k u k s e ll e v a a li t u lo k s e n v a h v i s t a m is e n j ä l k e e n. T i e t o j a e n n a k k o ä ä n e s t ä m is e s t ä k e r ä t t i i n v ie l ä n o i n 6 0 k u n n a s t a e r i l l i s i l l ä t i l a s t o l o m a k k e i l l a ( K s. L i i t e ). h t t p : / / w w w, t ila s t o k e s k u s. f i / t k / h e / v a a l i t / v a a li t 9 9 / i n d e x. h t m l. D e t a n d r a m a t e r i a l e t, d v s. d e s lu t l ig a u p p g i f t e r n a, le v e r e r a d e s t i l i S t a t is t ik c e n t r a l e n e f t e r a t t v a lr e s u lt a t e t f a s t s t ä llt s. I u n g e f ä r 6 0 k o m m u n e r s a m la d e s u p p - g i f t e r o m f ö r h a n d s r ö s t n i n g e n y t t e r l i g a r e i n p ä s e p a r a t a s t a t i s t i k b l a n k e t t e r (s e b i l a g a ) Ä än io ikeu tetut ja äänestysvilkkaus Ä ä n i o i k e u t e t t u j a o l i k a i k k i a a n N i i s t ä S u o m e s s a a s u v ia S u o m e n k a n s a la is ia j a u l k o m a i l l a a s u v ia S u o m e n k a n s a la is ia N ä is s ä v a a le is s a y l i ä ä n i o i k e u t e t t u a j ä t t i ä ä n e s t ä m ä t t ä j a v a a li o s a ll is t u m in e n j ä i k o k o s o t ie n jä l k e is e n a ja n l a i m e i m m a k s i. E r it y is e s t i j a l u v u i l l a ä ä n e s t y s p r o s e n t it e d u s k u n t a v a a le is s a o v a t la s k e n e e t j y r k ä s t i. S u o m e s s a a s u v ie n S u o m e n k a n s a la is t e n ä ä n e s ty s p r o s e n t t i o l i 6 8, 3 e l i 3, 6 p r o s e n t t iy k s i k k ö ä a lh a is e m p i k u i n v u o n n a N a i s t e n ä ä n e s t y s p r o s e n t t i o l i 6 9, 7 j a m ie s t e n 6 6, 8. U l k o s u o m a l a i s t e n o s a l l i s t u m i n e n v a a l e i h i n j ä i p e r i n t e i s e s t i la i m e a k s i, v a in 6, 4 p r o s e n t t i a h e i s t ä k ä y t t i ä ä n i o i k e u t t a a n. K o k o n a is ä ä n e s - t y s p r o s e n t t i, j o h o n s is ä lt y i m y ö s u l k o s u o m a la i s t e n ä ä n e s t ä m i n e n o l i 6 5, 3. K a u p u n g e is s a ä ä n e s t e t t i in 1.6. Röstberättigade och valdeltagande D e t f a n n s t o t a l t r ö s t b e r ä t t i g a d e. A v d e m v a r f in s k a m e d b o r g a r e s o m b o r i F i n l a n d o c h f in s k a m e d b o r g a r e s o m ä r b o s a t t a u t o m la n d s. M e r ä n r ö s t b e r ä t t i g a d e I ä t b l i a t t r ö s t a i d e t h ä r v a l e t, o c h v a l d e l t a g a n d e t v a r l a m a - r e ä n u n d e r h e l a p e r i o d e n e f t e r k r ig e n. F r a m f ö r a l l t u n d e r o c h t a l e n h a r v a l d e l t a g a n d e t i r ik s d a g s v a l m i n s k a t k r a f t i g t. V a l d e l t a g a n d e t b l a n d f in s k a m e d b o r g a r e s o m ä r b o s a t t a i F i n l a n d v a r 6 8, 3 p r o c e n t, d v s. 3, 6 p r o c e n - t e n h e t e r lä g r e ä n ä r V a l d e l t a g a n d e t b l a n d k v i n n o r v a r 6 9, 7 p r o c e n t o c h b l a n d m ä n v a r d e t 6 6, 8 p r o c e n t. D e l t a g a n d e t v a r a v t r a d i t i o n lä g t b l a n d u t - la n d s f i n l ä n d a r n a ; b a r a 6, 4 p r o c e n t u t n y t t j a d e s in r ö s t r ä t t. D e t t o t a l a v a ld e lt a g a n d e t, s o m o m f a t t a r o c k s ä u t l a n d s f i n l ä n d a r n a, v a r 6 5, 3 p r o c e n t. V a l d e l - Kaavio 1.1. Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa (%) Figur 1.1. Valdeltagandet i riksdagsvalen (%) Fiaure 1.1. Votina turnout in Parliamentary elections in ' (%) - 12 jjl Tilastokeskus

15 hieman laimeammin (67,6%) kuin taajaan asutuissa (68,9%) tai maaseutumaisissa (69,8%) kunnissa. Näissä vaaleissa ennakolta äänestäneitä oli eli 40,4 prosenttia kaikista äänioikeuttaan käyttäneistä. Ennakolta äänestäneiden määrät ovat 1990-luvulla nousseet kaikissa vaaleissa yli miljoonaan, kun ne aikaisemmin jäivät nykyiseen tasoon verrattuna puolet pienemmiksi. Eniten ennakolta äänestäneitä on ollut presidentin vaalin 1994 toisella kierroksella, jolloin heidän lukumääränsä oli noin puolitoista miljoonaa. Kaikki äänioikeutetut saavat valita, käyttävätkö oikeuttaan ennakkoäänestyksessä vai varsinaisena vaalipäivänä. Äänten laskennassa hylättiin ääntä (1,1%) eli 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Tavallisin syy äänten mitätöimiseen, 57,4 prosenttia kaikista tapauksista, oh äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä. tagandet var lamare i urbana kommuner (67,6 procent) än i tätortskommuner (68,9 procent) eher landsbygdskommuner (69,8 procent). I det här valet röstade personer pá fbrhand, dvs. 40,4 procent av alla dem som utnyttjade sin rösträtt. Antalet forhandsröstande har överskridit en miljon i varje vai under 1990-talet, medan de tidigare var färre än hälften av den nuvarande nivan. Populärast var förhandsröstandet under den andra omgángen i presidentvalet 1994, dä antalet förhandsröstande var ungefär en och en halv miljon. Alla röstbetättigade far väljä om de utnyttjar sin rösträtt i förhandsröstningen eller under den egentliga valdagen. Vid rösträkningen förkastades röster (1,1 procent), dvs. 0,3 procentenheter mer än i riksdagsvalet Den vanligaste orsaken tili att en röst förkastades var röstsedeln försett med den röstandes namn, särskilt kännetecken eller annan obehörig anteckning. Detta gällde i 57,4 procent av fallen. fjjl Tilastokeskus 13

16 2. Vaalitulos 2. Valresultatet 2.1. Puolueiden kannatus Vaaleihin osallistui yhteensä 18 puoluetta. Niistä kahdeksan, Sosialidemokraattinen Puolue, Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Vasemmistoliitto, Ruotsalainen Kansanpuolue, Suomen Kristillinen Liitto, Liberaalinen Kansanpuolue ja Perussuomalaiset (1995, SMP) kuuluivat jo 1970-luvulla eduskuntavaaleihin osallistuneisiin peruspuolueisiin, jotka perinteisesti jakautuivat joko sosialistisiin tai ei-sosialistisiin puolueisiin. Muut puolueet olivat niin sanottuja ja 1990-luvuilla syntyneitä uusia puolueita, jotka eivät yleensä ole halunneet samaistua sosialistisiin tai ei-sosialistisiin ryhmittymiin. Näistä puolueista toista kertaa vaaleihin osallistuivat Nuorsuomalainen Puolue, Luonnonlain puolue ja Vapaan Suomen Liitto. Ensi kertaa puolueista eduskuntaan pyrkivät Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) sekä Remonttiryhmä (REM). Puolueiden lukumäärästä huolimatta poliittinen kannatus on keskittynyt koko sotien jälkeisen ajan neljälle suurimmalle puolueelle (SDP, KESK, KOK, VAS), jotka yhdessä ovat keränneet kaikissa eduskuntavaaleissa noin 80 prosentin kannatuksen. Tästä vaalijulkaisusta on jaottelu sosialistisiin ja ei-sosialistisiin puolueisiin jätetty kokonaan pois. SDP on edelleen maan suurin puolue, vaikka se menettikin lähes ääntä edellisiin vaaleihin verrattuna. SDP:n vaalitappio oli nyt äänissä lähes samaa tasoa kuin sen voitto vuonna SDP:n kokonaisäänimäärä oli (22,9 %). Sen paikkaluku, 51 paikkaa, säilyi edelleen eduskunnan suurimpana. Vuoteen 1995 verrattuna se sai 12 edustajapaikkaa vähemmän, ja sen ääniosuus jäi 5,4 prosenttiyksikköä edellisiä eduskuntavaaleja pienemmäksi. SDP menetti kannatustaan kaikissa vaalipiireissä, etenkin Uudenmaan ja Pirkanmaan vaalipiireissä ääniosuuden pieneneminen oli tuntuva. Uudellamaalla kannatusosuus laski 8,7 prosenttiyksikköä ja Pirkanmaalla 6,7 prosenttiyksikköä edellisiin vaaleihin verrattuna. Vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi tuli Keskusta. Se sai 22,4 prosenttia äänistä lisäten kannatustaan koko maassa 2,5 prosenttiyksikköä. Keskusta sai neljä edustajapaikkaa lisää. Sen äänimäärä oh eli noin ääntä edellisiä vaaleja enemmän. Keskustan kannatus kasvoi kaikissa vaalipiireissä Vaasan vaalipiiriä lukuun ottamatta. Erityisen paljon ääniosuus kasvoi Mikkelin (6,5%) ja Keski-Suomen (5,1 %) vaalipiireissä Väljarstödet för partierna Sammanlagt 18 partier deltog i valet. Av dem hörde ätta tili de baspartier som deltog i riksdagsvalen redan under 1970-talet och som av tradition fördelas pa socialistiska och icke-socialistiska partier. Dessa partier är Finlands Socialdemokratiska Parti, Samlingspartiet, Centern i Finland, Vänsterförbundet, Svenska folkpartiet i Finland, Finlands Kristliga Förbund, Liberala folkpartiet och Sannfinländama (1995 FLP). De övriga partierna var sä kallade nya partier, som uppstätt under och 1990-talet, och som inte i allmänhet velat identifiera sig med socialistiska eller icke-socialistiska grupperingar. Av dessa partier deltog Ungfinska Partiet, Partiet för Naturens Lag och Förbundet för det Fria Finland nu i sitt andra val. Sitt första försök tili inval i riksdagen gjorde Finlands Kommunistiska parti (FKP) och Reformgruppen (Refo). Trots det stora antalet partier har det politiska understödet under heia perioden efter krigen koncentrerats tili de fyra största partierna (SDP, Cent., Saml., Vänst.). Dessa har tillsammans f it t ungefär 80 procent av väljarstödet i alla riksdagsval. Indelningen i socialistiska och icke-socialistiska partier har heit utelämnats ur den här valpublikationen. SDP är fortfarande det största partiet i Finland, trots att det förlorade nästan röster jämfört med det föregäende valet. Räknat i röster var SDP:s valförlust nu pä nästan samma nivä som partiets valseger är SDP fick totalt röster (22,9 procent). Antalet mandat, 51, var fortfarande störst i riksdagen. Jämfört med är 1995 fick partiet 12 mandat farre och andelen av rösterna var 5,4 procentenheter mindre än i det föregäende riksdagsvalet. SDP förlorade väljarstöd i alla valkretsar och framför allt i Nylands och Birkalands valkretsar minskade andelen röster märkbart. I Nyland minskade andelen av väljarstödet med 8,7 procentenheter och i Birkaland med 6,7 procentenheter jämfört med det föregäende valet. Centern i Finland var det näst största partiet i valet. Partiet fick 22,4 procent av röstema och ökade därmed sitt väljarstöd i heia landet med 2,5 procentenheter. Centern fick fyra nya mandat. Röstetalet var , dvs. omkring röster större än i det föregäende valet. Centems väljarstöd ökade i alla valkretsar utom Vasa valkrets. Speciellt mycket ökade andelen av rösterna i S:t Michels valkrets (med 6,5 procent) och Mellersta Finlands valkrets (med 5,1 procent). 14 jfe Tilastokeskus

17 K a a v i o P u o l u e i d e n k a n n a t u s e d u s k u n t a v a a l e i s s a ( % ) Figur 2.1. Väljarstödet för partierna i riksdagsvalen (%) Figure 2.1. Proportion o f votes cast for different parties in Parliamentary elections in (%) Taulu 2.1. Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa , % Tabell 2.1. Väljarstödet för partierna i riksdagsvalen , % Table 2.1. Proportion of votes cast for different parties in Parliamentary elections In , % Vuosi Är Year SDP KOK SAML KESK11 CENT V A S 21 Vänst Left PS31 SAF RKP SFP SKL FKF LKP41 LFP VIHR51 Gröna Greens MUU Övrig Othei ,1 15,0 21,3 23,5 7,9 5,2 2, ,3 17,1 24,2 20,0 7,3 3,9 1, ,5 14,6 23,2 21,6 7,3 5,7 1, ,2 12,8 24,1 21,6 6,8 7,9 0, ,2 15,3 23,1 23,2 6,5 5,9 2, ,5 15,0 23,0 22,0 2,2 6,1 6,3 5, ,2 13,8 21,2 21,1 1,0 5,7 0,5 6,5 2, ,4 18,0 17,1 16,6 10,5 5,3 1,1 6,0 2, ,8 17,6 16,4 17,0 9,2 5,1 2,5 5,2 1, ,9 18,4 17,6 18,9 3,6 4,7 3,3 4,3 4, ,9 21,7 17,3 17,9 4,6 4,3 4,8 3,7 1, ,7 22,1 17,6 13,5 9,7 4,9 3,0 2, ,1 23,1 17,6 13,6 6,3 5,6 2,6 1,0 4,0 2, ,1 19,3 24,8 10,1 4,8 5,5 3,1 0,8 6,8 2, ,3 17,9 19,8 11,2 1,3 5,1 3,0 0,6 6,5 6, ,9 21,0 22,4 10,9 1,0 5,1 4,2 0,2 7,3 5,0 1) Vuoteen 1962 M a alaisliitto, Keskustapuolue. Vuonna 1983 ml. Liberaalinen Kansanpuolue- T i l i är 1962 Agrarförbundet, Centerpartiet. Är 1983 inkl. Libérala Folkpartiet - Until 1962 the Agrarian Union, the Centre Party. In 1983 including the Liberal Party 2) Vuoteen 1987 SKDL; 1987 ml. DEVA - Tili är 1987 DFFF; 1987 inkl. DA - Until 1987 the Democratic League of the People of Finland. In 1987 including DEVA 3) Vuosina 1962 ja 1966 Suomen Pientalonpoikien Puolue, vuoteen 1995 S M P -Ä re n 1962 ooh 1966 Finlands Smäbondeparti, tili är 1995 F L P and 1966 the Small Holders Party of Finland and until 1995 SMP 4) Vuoteen 1948 Kansallinen Edistyspuolue, vuoteen 1966 Suomen K a n sa n p u o lu e -T ili är 1948 Nationella Framstegspartiet, tili är 1966 Finska folkpartiet - Until 1948 the National Progressive Party, until 1966 the Finnish People's Party 5) Vuonna 1987 ei omana puolueena-ä r 1987, inte som eget partl /n 1987, not as a party of its own ijjlii Tilastokeskus 1 5

18 K o l m a n n e k s i s u u r i n p u o l u e K o k o o m u s k a s v a t t i n ä is s ä v a a le is s a ä ä n i o s u u t t a a n 3,1 p r o s e n t t iy k s i k k ö ä e d e l l i s i i n e d u s k u n t a v a a l e i h i n v e r r a t t u n a. S e s a i k o k o m a a n ä ä n is tä 2 1 p r o s e n t t i a j a s e it s e m ä n lis ä p a ik k a a e d u s k u n t a a n. K a i k k i a a n se s a i 4 6 e d u s t a ja a j a ä ä n t ä k o k o m a a s s a. Ä ä n i ä t u l i e n e m m ä n k u i n e d e llis is s ä v a a le is s a. E r it y is e n h y v i n p u o l u e m e n e s t y i U u d e n m a a n v a a lip iir is s ä, m is s ä k a n n a t u s k a s v o i 5, 8 p r o s e n t t iy k s i k k ö ä s e k ä H e l s i n g i n v a a l i p i i ris s ä, m is s ä s e n k a n n a t u s n o u s i 4, 9 p r o s e n t t iy k s i k k ö ä e d e l li s iin e d u s k u n t a v a a l e i h i n v e r r a t t u n a. H ä m e e n j a P o h j o i s - K a r j a l a n v a a l i p i i r e j ä l u k u u n o t t a m a t t a K o k o o m u k s e n k a n n a t u s k a s v o i k a ik is s a v a a lip iir e is s ä v u o d e n t u lo k s e e n v e r r a t t u n a. N e l j ä n n e k s i s u u r i n p u o l u e, V a s e m m i s t o l i i t t o, k ä r s i lie v ä n ä ä n i t a p p i o n n ä is s ä v a a le is s a. K a n n a t u s o s u u s o l i 1 0, 9 %, j o k a o l i 0, 3 p r o s e n t t iy k s i k k ö ä p i e n e m p i k u i n v u o n n a Ä ä n i m ä ä r ä v u o n n a o l i V a s e m m i s t o l i i t t o s a i 2 0 p a i k k a a e d u s k u n n a s s a, j o k a o l i k a k s i p a i k k a a v ä h e m m ä n k u i n v u o n n a S u u r i n ä ä n t e n t a p p i o o l i K u o p io s s a 1,9 p r o s e n t t iy k s i k k ö ä. S a m a n s u u r u is e e n v o i t t o o n p u o l u e y ls i P ir k a n m a a l l a. M y ö s L a p i n v a a lip iir is s ä k a n n a t u s k a s v o i 1,5 p r o s e n t t iy k s i k k ö ä e d e l li s iin v a a l e i h i n v e r r a t t u n a. V i h r e ä t o l i v a a li e n v ii d e n n e k s i s u u r i n p u o l u e. S e lis ä s i k a n n a t u s t a a n k o k o m a a s s a. V i h r e ä n l i i t o n k a n n a t u s k a s v o i e d e llis is t ä v a a le is t a 0, 8 p r o s e n t t i y k s i k k ö ä o l le n n y t 7, 3 p r o s e n t t ia. V i h r e ä t s a iv a t ä ä n t ä j a 1 1 e d u s t a ja p a i k k a a, j o k a o l i k a k s i p a i k k a a e n e m m ä n k u i n v u o n n a V i h r e i d e n s a a m a t ä ä n e t li s ä ä n t y i v ä t e d e l lis iin e d u s k u n t a v a a l e i h i n v e r r a t t u n a m u u t a m a a t a e n e m m ä n E t e lä - S u o m e s s a : H e l s in g is s ä k a n n a t u s o s u u s k a s v o i k o l m e j a U u d e l l a m a a l la 2, 3 p r o s e n t t iy k s i k k ö ä. D e t p a r t i s o m k o m i n p ä t r e d j e p la t s, S a m lin g s - p a r t i e t, ö k a d e i d e t h ä r v a l e t s in a n d e l a v r ö s t e r n a m e d 3,1 p r o c e n t e n h e t e r j ä m f ö r t m e d d e t f ö r e g ä e n d e r ik s d a g s v a le t. P a r t i e t f i c k 2 1 p r o c e n t a v r ö s t e r n a i h e i a l a n d e t o c h s ju n y a m a n d a t i r ik s d a g e n. T o t a l t f i c k S a m lin g s p a r t ie t 4 6 l e d a m ö t e r o c h r ö s t e r i h e i a l a n d e t. R ö s t e r n a v a r f l e r ä n i d e t f ö r e g ä e n d e v a l e t. S p e c i e l l t s t o r f r a m g ä n g h a d e S a m lin g s p a r t i e t i N y l a n d s v a lk r e t s, d ä r v ä lj a r s t ö d e t ö k a d e m e d 5, 8 p r o c e n t e n h e t e r j ä m f ö r t m e d d e t f ö r e g ä e n d e r i k s d a g s v a l e t s a m t i H e l s i n g f o r s v a lk r e t s, d ä r v ä l j a r s t ö d e t ö k a d e m e d 4, 9 p r o c e n t e n h e t e r. B o r t s e t t f r ä n T a v a s t e h u s o c h N o r r a K a r e le n s v a lk r e t s a r ö k a d e S a m l in g s p a r t i e t s v ä lj a r s t ö d i a ll a v a lk r e t s a r j ä m f ö r t m e d r e s u l t a t e t i ä rs v a l. V ä n s t e r f ö r b u n d e t, s o m k o m i n p ä f j ä r d e p la ts, u p p l e v d e e n l i t e n r ö s t f ö r lu s t i d e t h ä r v a l e t. A n d e l e n a v v ä lj a r s t ö d e t v a r 1 0, 9 p r o c e n t, v i l k e t ä r 0, 3 p r o c e n t e n h e t e r m i n d r e ä n R ö s t e t a l e t ä r v a r V ä n s t e r f ö r b u n d e t f i c k 2 0 m a n d a t i r ik s d a g e n, d v s. t v ä f ä r r e ä n ä r R ö s t f ö r lu s t e n v a r s tö r s t i K u o p i o, 1,9 p r o c e n t e n h e t e r, m e n i B ir k a l a n d ö k a d e p a r t ie t s r ö s t e t a l m e d u n g e f ä r li k a m y c k e t. O c k s ä i L a p p l a n d s v a lk r e t s ö k a d e v ä lj a r s t ö d e t m e d 1,5 p r o c e n t e n h e t e r j ä m f ö r t m e d d e t f ö r e g ä e n d e v a le t. G r ö n a f ö r b u n d e t k o m i n p ä f e m t e p l a t s i v a le t. P a r t i e t ö k a d e s i t t v ä l j a r s t ö d i h e i a l a n d e t. J ä m f ö r t m e d d e t f ö r e g ä e n d e v a l e t ö k a d e v ä lj a r s t ö d e t m e d 0, 8 p r o c e n t e n h e t e r o c h v a r n u 7, 3 p r o c e n t. G r ö n a f ö r b u n d e t f i c k r ö s t e r o c h 1 1 m a n d a t, v i l k e t ä r t v ä f l e r ä n ä r J ä m f ö r t m e d d e t f ö r e g ä e n d e r ik s d a g s v a le t ö k a d e a n t a l e t r ö s t e r m e r a i s ö d r a F i n l a n d ä n i d e t ö v r ig a la n d e t: i H e ls in g f o r s ö k a d e v ä lja r s t ö d e t m e d t r e p r o c e n t e n h e t e r o c h i N y l a n d m e d 2, 3 p r o c e n t e n h e t e r. Taulukko 2.2. SDP:n, KESK:n ja K0K:n kannatus suurimmissa kaupungeissa eduskuntavaaleissa 1999,1995 ja 1991, % Tabell 2.2. Andelen röster som Finlands Socialdemokratiska Parti, Centern i Finland och Samlingspartiet fä tt i de största städema i riksdagsvalen 1999,1995 och 1991, % Table2.2. Votes east for the SDP, Centre Party o f Finland and National Coalition Party in m ajor cities in Parliamentary elections in 1999, 1995and 1991, % Kunta - K o m m u n - M u nicip ality SDP KESK- CENT K 0 K -S A M L Helsinki - Helsingfors 22,9 26,9 21,0 6,1 3,7 6,0 28,7 23,8 27,3 Espoo-E sb o 17,6 23,0 16,3 7,1 4,4 8,3 35,4 28,5 33,2 Tampere-Tam m erfors 22,9 31,2 23,7 7,8 5,8 6,3 27,8 24,1 28,9 Vantaa - Vanda 25,2 36,7 26,3 8,2 5,3 10,6 25,5 19,0 23,6 Turku - Äbo 23,6 29,6 24,0 6,2 4,8 11,5 29,7 25,0 25,9 Oulu Uleäborg 17,4 22,8 15,1 24,6 20,9 25,0 18,4 14,1 18,9 Lahti - Lahtis 30,5 35,7 27,0 7,9 5,5 10,2 30,1 30,3 29,7 Kuopio 24,0 30,9 20,4 22,6 20,2 25,8 25,7 19,7 21,2 Pori - Björneborg 32,0 38,8 31,3 12,2 8,2 10,4 23,2 22,1 23,9 Jyväskylä 29,4 37,0 28,6 16,5 12,9 18,9 21,4 17,3 18,5 Koko maa - Hela landet - Whole Country 22,9 28,3 22,1 22,4 19,8 24,8 21,0 17,9 19,3 Näissä kunnissa asui ihmistä vuonna 1998 eli yli kolmannes koko maan väestöstä. I de här kommunerna bodde personer är 1998, över en tredjedel av befolkningen i hela landet. A total o f 1,738,570 people, approximately one third o f the country's population, lived in these municipalities in Ijjjp Tilastokeskus