Strategisen tason suunnitelma vuosille

Transkriptio

1 TYKSin erityisvastuualueen Opetus- ja koulutuspolitiikka Strategisen tason suunnitelma vuosille

2 Sisältö 1 johdanto 1 JOHDANTO 3 2 TULEVAISUUDEN HAASTEITA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA 4 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille nimettyjä yhteisiä menestystekijöitä ovat mm. henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä vahva yliopistollinen yhteistyö. 3 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN LAADINTA JA TAVOITTEET Opetus- ja koulutuspolitiikan laadinta Opetus- ja koulutuspolitiikan tavoitteet 7 4 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Perus- ja jatkokoulutus Opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Laadukkaat opetus- ja ohjausprosessit Perus- ja jatkokoulutuksen resurssit Systemaattinen perehdytys Täydennyskoulutus Organisaation osaamisen johtaminen Täydennyskoulutuksen resurssit Johtamisosaamisen kehittyminen Urakehitysmahdollisuus Maahanmuuttajat terveydenhuollon työntekijöinä Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö 14 SANASELITYKSET 15 Myös Satakunnan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille mainitaan samansuuntaisia tavoitteita. Sairaanhoitopiirien strategisten linjausten toimeenpanemiseksi käynnistettiin keväällä 2009 opetus- ja koulutuspolitiikan laatimistyö. Tämän opetus- ja koulutuspolitiikan avulla varmistetaan organisaatioiden toiminnan edellyttämä ydinosaaminen yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. TYKSin erityisvastuualueelle laaditun opetus- ja koulutuspolitiikan tavoitteena on taata paras mahdollinen potilashoito osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Osaaminen on keskeinen tekijä työelämässä menestymiselle. Terveydenhuollon henkilöstön osaaminen perustuu jatkuvasti uusiutuvaan, laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoperustaan. Osaamisella tarkoitetaan ammatillista perus- ja erityisosaamista, joka sisältää teoriatiedon hallinnan, käytännöllisen osaamisen sekä sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Terveydenhuollon henkilöstön perus- ja jatkokoulutuksessa on keskeistä työelämävastaavuus ja sen kehittäminen. Osaavan työvoiman varmistamiseksi sairaanhoitopiirien tulee yhdessä vaikuttaa kansallisella ja paikallisella tasolla opetuksen rakenteisiin ja sisältöön. Koulutuksen aloituspaikkojen määrien ja alakohtaisen jaon tulee myös vastata alueellisia työvoimatarpeita. Henkilöstön riittävyys ja hyvä ammatillinen osaaminen turvaavat asiakkaille laadukkaan palvelun terveydenhuollon kaikilla sektoreilla. Perus- ja jatkokoulutuksen jälkeen täydennyskoulutus tukee sekä yksilön elinikäistä oppimista että julkisyhteisöjen toiminnan ja tuottavuuden kehittymistä. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen, kehittäminen ja syventäminen työntekijän koulutustarpeisiin, organisaation perustehtävään ja toiminnan kehittämiseen perustuen. Yksilöiden ja koko työyhteisön osaamisen muodostama inhimillinen pääoma on organisaation menestymisen perusedellytys. 3

3 2 TULEVAISUUDEN HAASTEITA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA 3 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN LAADINTA JA TAVOITTEET Erikoissairaanhoito on erilaisten muutos- ja kehityshaasteiden edessä tulevina vuosina. 3.1 Opetus- ja koulutuspolitiikan laadinta Sairaanhoitopiirien organisaatiomuutosten myötä ollaan siirtymässä enenevässä määrin prosessimaiseen toimintamalliin. Tämä edellyttää uudistuksia myös koulutuksen rakenteissa. Sosiaali- ja terveysalojen kehitys näkyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimialojen yhteistoiminnan vahvistumisena. Terveyden edistäminen on osa kaikkea terveyspalvelua. Erikoissairaanhoitoa annetaan osaamiskeskuksissa sekä yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Päivystystoiminta keskittyy lisääntyvässä määrin. Uudistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät edellyttävät erikoissairaanhoidon verkostoitumista ja tiivistä yhteistoimintaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. toimenkuvat asettavat haasteita myös peruskoulutukselle, jotta perehdytysjaksot saadaan pidettyä kohtuullisina. Työelämän muuttuneeseen luonteeseen vaikuttavat esimerkiksi kansainvälistyminen, tiedon nopea uusiutuminen, kehittynyt teknologia, lisääntyvä moniammatillinen yhteistyö, lyhentyneet hoitoajat sekä terveydenhuoltoon kohdistuvat tehokkuus- ja tulosvaatimukset. Eettisyyden merkitys korostuu päätöksenteossa niin hoidon priorisoinnissa kuin yksilön tahdon huomioimisessakin. Edellä mainitut asiat sekä talouden hallinta asettavat haasteen johtamisosaamiselle. Kokonaistaloudellinen ajattelu ja toiminta koskevat jokaista työntekijää. Sairaanhoitopiirien alueiden kaksikielisen väestön palvelujen turvaaminen omalla äidinkielellä edellyttää henkilöstön kielitaidon varmistamista. Terveydenhuollon ammattilaisten opetusta ja koulutusta ohjaavat erikoissairaanhoitolaki, laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä, yliopistolaki ja -asetus, ammattikorkeakoululaki ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista, laki ammatillisesta koulutuksesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista, täydennyskoulutusasetus ja työterveyshuoltolaki. Valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki tulee korvaamaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain. Uusi laki on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä Satakunnan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille mainitaan sairaanhoitopiirin arvoissa, päämäärissä ja eettisissä toimintaperiaatteissa painopistealueina henkilöstön ammattitaidon ylläpito, osaamisen kehittäminen sekä koulutusmahdollisuuksien järjestäminen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit muodostavat yhdessä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen, TYKS erva. TYKS ervan henkilöstön osaamisen varmistamista ja kehittämistä ohjaa organisaatioiden strategioiden pohjalta luotu opetus- ja koulutuspolitiikka. Opetus- ja koulutuspolitiikka on työstetty työryhmissä, joissa on ollut edustettuna Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien eri ammattiryhmiä ja koulutusorganisaatioita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille nimetyt henkilöstön Kansanterveyden ja väestön ikärakenteen osaamiseen liittyvät menestystekijät ovat muuttuminen on lisännyt tarvetta kehittää henkilöstön osaamisen varmistaminen ja uusia työmenetelmiä. Myös palvelujen Suurten ikäluokkien eläkepoistuma vaikuttaa kehittäminen sekä vahva yliopistollinen yh- Opetus- ja koulutuspolitiikan sisältö kysyntä ja niitä tuottavien organisaatioiden koulutetun työvoiman kysynnän ja tarteistyö. Henkilöstön osaamista ylläpidetään koostuu ammatillisen osaamisen työryhmien henkilöstön määrän tasapaino edellyttävät jonnan tasapainoon aiheuttaen työvoimapulaa. ja kehitetään tätä varten laaditun suunnitel- tuottamista osaamisen varmistamiseen ja ke- työmenetelmien kehittämistä. Työelämän Kokeneen henkilöstön hiljaisen tiedon man avulla. Suunnitelma käsittää perehdythittämiseen liittyvistä näkemyksistä, joissa jatkuvat muutokset, ihmisten lisääntyvät näkyväksi saaminen ja eteenpäin siirtäminen tämisen ja työhön opastamisen, osaamisen huomioitiin edustettavien ammattiryhmien vaatimukset ja terveydenhuollon teknologian on lähivuosien suuri haaste. Henkilöstön kartoituksen tekemisen sekä koulutuksen ja erityispiirteet. Työryhmien työn pohjaksi sekä lääketieteen ja muiden terveys- riittävyyteen vaikuttaa myös siirtyminen kouluttautumisen suunnittelun ja toteut- tehtiin erityisvastuualueen henkilöstölle tieteiden jatkuva kehittyminen vaikuttavat toisiin organisaatioihin tai ulkomaille töihin tamisen. Opetusohjelmia ja -menetelmiä kysely (n=450), jolla selvitettiin henkilöstön terveydenhuollon osaamisvaatimuksiin. sekä alanvaihto. Henkilöstön pysyvyys pyritään kehittämään vastaamaan paremmin näkemyksiä nykyisistä ja tulevaisuuden Henkilöstöltä odotetaan valmiuksia siirtyä saman organisaation palveluksessa edellyttääkin terveydenhuollon ja työelämän tarpeita. osaamistarpeista. Keskeisiksi tulevaisuuden tarvittaessa organisaation sisällä työpisteestä mm. urakehitysmahdollisuuksia ja osaamisesta toiseen. Muuttuvat koulutuksen kautta. 4 5

4 haasteiksi valtaosa vastaajista koki erikoissairaanhoidossa tarvittavan ammatillisen perus- ja erityisosaamisen, johtamisosaamisen sekä työssä tapahtuvien muutoksien hallintataitojen turvaamisen. Näissä koettiin tälläkin hetkellä olevan puutteita. Myös kehittämistyön ja projektitoiminnan hallinta sekä tietotekniset taidot nähtiin tärkeinä kehittämisalueina tulevaisuudessa. Eri ammattiryhmien tuottamat näkemykset koottiin ja työstettiin edelleen yhteistyöryhmässä, jossa oli edustaja jokaisesta ammatillisen osaamisen työryhmästä. Projektin tulevaisuusjaos kartoitti alan tulevaisuuden haasteita. Lisäksi tehtiin erityisvastuualueen keskeisille työvoimaa tuottaville koulutusorganisaatioille kysely, jonka tarkoituksena oli saada koulutusorganisaatioiden näkemys tulevaisuuden opetus- ja koulutusyhteistyöstä sairaanhoitopiirien kanssa sekä osaltaan varmistaa hyvä yhteistyö jatkossa. Tämän opetus- ja koulutuspolitiikan sisältö konkretisoidaan osaamisen kehittämissuunnitelmissa, jotka molemmat sairaanhoitopiirit laativat omista lähtökohdistaan (kuvio 1). Osaamisen kehittämissuunnitelmat ovat keskeinen osa opetus- ja koulutuspolitiikan jalkauttamista. Osaamisen kehittämissuunnitelmissa määritellään organisaatioiden opetuksen ja koulutuksen vastuutahot sekä käytännön toteutuksen yhtenäiset rakenteet. Erityisvastuualueen koulutuksesta vastaavat tahot tekevät yhteistyötä koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia VSSHP:n osaamisen kehittämissuunnitelma LAINSÄÄDÄNTÖ ERVA-työryhmätyöskentely: hoitohenkilöstö, lääkärit ja muu akateeminen tutkimushenkilöstö, tukihenkilöstö, koulutusorganisaatioiden edustus Koulutusorganisaatioille suunnattu yhteistyökysely TYKSin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikka Koulutusyhteistyö Satakunnan sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelma SatSHP:n osaamisen kehittämissuunnitelma 3.2 Opetus- ja koulutuspolitiikan tavoitteet TYKSin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan avulla varmistetaan tiivis yhteistyö sairaanhoitopiirien ja koulutusorganisaatioiden kesken. Yhteistyössä vaikutetaan perus- ja jatkokoulutuksen rakenteisiin myös valtakunnallisesti koulutuksen työelämälähtöisyyden varmistamiseksi positiivinen työnantajakuva jo opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksoilta alkaen ulottuen koulutettuun henkilöstöön sekä ympäröivään yhteiskuntaan henkilöstön riittävyys ja työtyytyväisyys vaikuttamalla henkilökunnan osaamisen ylläpitämiseen, kehittämiseen, työhyvinvointiin ja työoloihin esimiesten osaamisen kehittyminen ja yhtenäinen toimintakulttuuri, jotka luovat perustan osaamisen tehokkaalle hyödyntämiselle Kuvio 1. TYKSin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan laadinta. 6 7

5 4 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Opetus- ja koulutustoiminnassa huomioidaan jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien asettamat strategiset tavoitteet. Ammatillinen osaaminen edellyttää erikoissairaanhoidon osaamista, perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän ymmärtämistä ja hoito- ja palveluketjujen hahmottamista. Organisaation tarpeiden mukainen opetus- ja koulutusyhteistyö 4.1 Perus- ja jatkokoulutus toteutuu tiiviissä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Sairaanhoitopiirit ovat aktiivisesti vaikuttamassa perus- ja jatkokoulutuksen opetussuunnitelmien sisältöihin, aloituspaikkojen määriin ja alakohtaisiin jakoihin valtakunnallisella tasolla yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön ja paikallisella tasolla koulutusorganisaatioiden kanssa. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä muiden alan koulutusorganisaatioiden kanssa luodaan toimivat alueelliset yhteistyöverkostot. Tiiviin yhteistoiminnan avulla varmistetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen vetovoimaisuus koulutus-, harjoittelu- ja työpaikkana. Alueellisen yhteistyön kohteina ovat työvoiman saatavuuden ja riittävyyden seuranta, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi yhdessä maakuntien ennakointiryhmien kanssa, työvoiman kysynnän ja tarjonnan vastaavuuden turvaaminen, aloituspaikkojen suuntaaminen ja perustutkintoihin johtavan koulutuksen ja lisäkoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen, potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun edellyttämän yhtenäisyyden varmistaminen, koulutukseen sisältyvän harjoittelun rakenteet ja opettajien työelämäosaamisen ylläpito ja kehittäminen. Sairaanhoitopiirien edustajat toimivat aktiivisesti koulutusorganisaatioiden toimintaa ohjaavissa neuvottelukunnissa ja opetussuunnitelmia laativissa ammatillisissa työryhmissä varmistaen, että teoriaopetus on työelämälähtöistä. Myös sairaanhoitopiirien omissa työryhmissä huomioidaan koulutusorganisaatioiden edustus. Erityisvastuualueella vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkintoon johtava koulutus on laaja-alaista ja se antaa perusvalmiuksia toimia erikoissairaanhoidossa moniammatillisessa työyhteisössä. Sairaanhoitopiireillä on yhteisiä hankkeita koulutusorganisaatioiden kanssa. Tutkintoon johtava koulutus ja ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu ja työssä oppiminen ovat uudistuvien toimintamallien mukaisia. Koulutus- ja harjoittelupaikat hajautetaan organisoidusti koko erityisvastuualueella. Harjoittelupaikkojen riittävyys turvataan. Harjoittelupaikat ja -jaksot sekä opetusja oppimismenetelmät ovat uudistuvien toimintamallien mukaisia. Harjoitteluun liittyviä käytäntöjä kehitetään yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. 8 9

6 4.1.2 Laadukkaat opetus- ja ohjausprosessit Perus- ja jatkokoulutuksen resurssit Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöverkostojen sekä opiskelijaohjauksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa osaavien ammattilaisten saaminen eri tehtäviin. Terveydenhuollon ammattiin valmistuvan tulee täyttää työelämässä tarvittavat potilasturvallisuuteen ja palveluiden laatuun liittyvät vaatimukset. Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen takaavat työelämässä tarvittavat valmiudet ja mahdollistavat opiskelijan teoreettisen tiedon integroitumisen käytännön työhön. Sairaanhoitopiirien toimintaan kuuluu keskeisenä osana terveydenhuoltoalan opiskelijoiden opettaminen ja ohjaaminen. Opiskelijoiden opetuksen ja ohjauksen sisältö, toteutus ja laatu vastaavat koulutus- asteen tavoitteita sekä korostavat toiminnan näyttöön perustuvaa luonnetta. Opetus ja ohjaus tapahtuvat moniammatillisessa yhteistyössä. Opetus- ja ohjaustehtävien vastuut on määritelty ja vastuuhenkilöt nimetty. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa on tiivistä ja tiedonkulku varmistetaan. Erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit käyttävät jatkokoulutuksen rekisteriä ja lokikirjoja systemaattisesti erikoistumisen kaikissa vaiheissa. Jatkokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rekisterit rakennetaan erillisiksi yhdenmukaisen koulutusrekisterin osiksi. Opiskelijaohjauksen toimivilla rakenteilla ja yhteistyöverkostoilla edistetään ohjauksen laatua ja arviointia. Tämä edellyttää opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää sekä kliinisten oppimisympäristöjen kehittämistä sellaiseksi, että ne vahvistavat ammatissa vaadittavaa osaamista, opiskelijan ammatillista kasvua ja urakehitystä. Työnjako sairaanhoitopiirien ja koulutusorganisaatioiden välillä on suunniteltu organisaatioiden osaamisen kartoituksen pohjalta. Sairaanhoitopiirien henkilöstön opetus- ja ohjaustaidot ovat ajan- ja tarpeenmukaiset, ja opetukselle ja ohjaukselle luodaan ajalliset resurssit. Opetus- ja ohjausprosessien laadun varmistamiseksi opiskelijoiden käytössä on myös asianmukaiset tilat, työvälineet ja muut tarvittavat resurssit. Opetuksen ja koulutuksen rahoitusmallin mukaan opetukseen ja koulutukseen osoitetaan vuosittain määräraha, jonka suuruus vahvistetaan budjetin yhteydessä ja joka jaetaan yhteisesti sovituilla jakoperusteilla. Lääkärien ja hammaslääkärien koulutuksessa koulutus-evo rahoituksella varmistetaan jatkokoulutus (erikoistuminen) systemaattiseksi koulutusjaksoksi. Jatkokoulutuksen osalta TYKSin erityisvastuualueella toimitaan Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen strategian mukaisin periaattein. Erityisvaltionosuuden (EVO) käytön osuuksista erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen palkkamenoihin sekä koulutuksen ja perehdytyksen kehittämiseen päätetään ja laaditaan EVO-käyttösuunnitelmat. Myös muut mahdolliset rahoituslähteet ja niiden osuus opetuksen ja koulutuksen rahoituksessa sovitaan. Sairaanhoitopiirien sekä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välisissä koulutussopimuksissa sovitut koulutuskorvaukset kohdentuvat läpinäkyvästi opiskelijaohjauksen laadunvarmistukseen ja kehittämiseen Systemaattinen perehdytys Henkilökunnan osaamisen kehittäminen alkaa Harjoittelu ja -työssäoppimispaikkana toimiminen jo opiskelijoiden harjoitteluvaiheessa, ja se antaa työyksikölle mahdollisuuksia jatkuu suunnitelmallisessa perehdytyksessä rekrytoida uutta henkilöstöä sekä kehittää ja koulutuksessa läpi koko työuran. Hyvällä työpaikan oppimiskulttuuria. Sairaanhoitopiirit perehdyttämisellä varmistetaan henkilöstön hyödyntävät työntekijöiden perehdy- rekrytointi ja työpaikkaan sitoutuminen. tyskoulutuksessa koulutusorganisaatioiden Verkkoympäristössä on yleisen tason perehdytysohjelma osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspal- ja yksiköiden perehdytysohjelmia veluja. Työpaikan ja koulutusorganisaatioi- kehitetään systemaattisesti. Perehdytykseen den yhteistyö mahdollistaa myös perehdytyskoulutuksen osoitetaan ajallisia ja muita tarpeellisia resursseja. kehittämisen ja suunnittelun Perehdytyksestä vastaavat nimetyt henkilöt työelämälähtöisesti. ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti

7 4.2 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksen resurssit Tyksin erityisvastuualueella henkilöstön täydennyskoulutus perustuu sairaanhoitopiirien strategioihin sekä osaamisen kehittämistarpeisiin. Osaamisen kehittäminen perustuu toimintayksikön toiminta- ja koulutussuunnitelmiin sekä kehityskeskusteluihin ja yksilölliseen kehittymissuunnitelmaan, jonka laadinnasta ja toteutumisesta työntekijä itse vastaa. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Täydennyskoulutus järjestetään mm. yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä muiden alan koulutusorganisaatioiden kanssa. Monipuolista täydennyskoulutusta tarjoavat myös mm. erikoisalojen tieteelliset yhdistykset ja ammattiliitot Organisaation osaamisen johtaminen Osaamisen johtaminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä on suunnitelmallista. Osaamisen johtamiseen sisältyy osaamiskartoitus sekä strategia- ja tarvelähtöisen koulutuksen suunnittelu, toteutus ja seuranta. Osaamisalueiden kuvausten pohjalta osaamista arvioidaan kehityskeskusteluissa ja määritellään osaamisen kehittämisen tarpeet tiimeittäin ja yksilöittäin. Osaaminen dokumentoidaan osaamisen hallintajärjestelmään ja kehittämistarpeet raportoidaan vuosittain koulutusyksikölle. Hoitolinjoissa tehtävän osaamiskartoituksen tulokset ja osaamistarpeet ovat organisaation tiedossa. Raportoitujen kehittämistarpeiden perusteella tehdään suunnitelma toteutettavista koulutuksista ja muista osaamisen kehittämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Suunnitelma sisältää säännöllisesti toteutettavia systematisoituja koulutuksia sekä ajankohtaisia ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavia osaamisen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Koulutuksien toteutumista ja niihin osallistumista seurataan mm. täydennyskoulutusrekisterin avulla. Osaamisen kehittymistä seurataan kehityskeskusteluissa, joissa yksilöille laaditaan myös tavoitteelliset kouluttautumissuunnitelmat. Osaamisen kehittämisessä käytetään monipuolisia oppimismenetelmiä ja hyödynnetään mm. verkko-oppimista, työkiertoa ja muita työssä oppimisen keinoja. Osaamisen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Täydennyskoulutuksen laadun varmistamiseksi sairaanhoitopiireillä on toimiva palaute- ja arviointijärjestelmä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien sisällä on yhteisesti sovitut koulutusperiaatteet. Periaatteet sisältävät määrittelyt vastuusta, velvollisuuksista, eduista ja oikeuksista niin henkilöstön oman kouluttautumisen kuin kouluttajina toimimisenkin osalta. Kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin osallistumiseen ja yhteistyöhön varataan riittävät resurssit. Sisäisessä täydennyskoulutuksessa perustyön ohessa tehtävä ohjausja opetustyö tunnistetaan ja siihen osoitetaan vaadittavat ajalliset ja muut resurssit. Opetuksen ja koulutuksen rahoitusmallin mukaan opetukseen ja koulutukseen osoitetaan vuosittain määräraha, jonka suuruus vahvistetaan budjetin yhteydessä ja joka jaetaan yhteisesti sovituilla jakoperusteilla. Myös muut mahdolliset rahoituslähteet ja niiden osuus opetuksen ja koulutuksen rahoituksessa sovitaan. Organisaatioissa johtaminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Johtamisosaaminen varmistetaan jo rekrytointivaiheessa. Organisaation ylimmän johdon, keskijohdon ja lähiesimiesten osaamisvaatimukset määritellään. Esimiestehtävissä toimivien johtamiskoulutusta järjestetään yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutus- Sairaanhoitopiirien sisäistä koulutusta koordinoidaan sairaanhoitopiirien koulutusyksiköistä käsin huomioiden eri ammattiryhmien osaamistarpeiden yksilöllisyys. Koulutusyksikön keskeisenä tehtävänä on edistää hoitolinjoissa ja tiimeissä tapahtuvaa sisäistä yhteisöllistä oppimista siten, että tämä toiminta kirjataan ja tuodaan näkyväksi toiminnaksi verkkosivustoja hyväksikäyttäen. Koulutusyksikön toiminta linjataan suhteessa koulutusorganisaatioihin ja niiden tarjoamiin koulutuspalveluihin. Erityisvastuualueella tehdään yhteistyötä hyvien käytäntöjen kehittämiseksi Johtamisosaamisen kehittyminen ten tavoitteena ovat organisaation kehittäminen ja henkilökohtaisen johtamisosaamisen kehittyminen. Johtamistaitoja arvioidaan säännöllisesti. Johtamisen tueksi kehitettyjä sähköisiä tietojärjestelmiä hyödynnetään johtamisessa. Esimiesasemassa olevat verkostoituvat alueellisesti ja kansallisesti

8 4.2.4 Urakehitysmahdollisuus Sanaselitykset Sairaanhoitopiirit tukevat työtehtävien edellyttämää sekä työyhteisön toimintaa edistävää jatko- ja täydennyskoulutusta. Organisaation tarpeisiin vastaava kouluttautuminen ja osaamisen kehittyminen mahdollistavat uralla etenemisen uutta osaamista vastaavien vastuualueiden ja työtehtävien muodossa. Eri työntekijäryhmille luodaan urakehitysmallit. Tutkintoon johtava perus- ja jatkokoulutus: Ammatillisiksi tutkinnoiksi määritellään ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Yliopistoissa suoritetaan alemmat korkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot ja ammatillisina jatkotutkintoina (erikoistuminen) suoritettavat erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnot. Ammattikorkeakouluissa suoritetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Maahanmuuttajat terveydenhuollon työntekijöinä Tieteellinen jatkokoulutus: Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tieteellinen jatkokoulutus tähtää tohtorin tutkintoon. Maahanmuuttajat ovat voimavara ja mahdollisuus työvoiman rekrytoinnissa. Aiemman koulutuksen tunnustusjärjestelmiä kehitetään yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutetulle henkilöstölle tehdään osaamiskartoitus osaamistarpeiden arvioimiseksi. Työnantaja tarjoaa erityistä tukea esimerkiksi kieli- ja työelämätaitojen kehittämiseksi. Täydennyskoulutus: Lakisääteinen koulutus, jonka tavoitteena on terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen, kehittäminen ja syventäminen työntekijän koulutustarpeisiin, organisaation perustehtävään ja toiminnan kehittämiseen perustuen. Lääkäreiden lisäkoulutus on erikoislääkärikoulutuksen jälkeistä spesialisointikoulutusta, josta lääketieteellinen tiedekunta antaa todistuksen. Lääkäreiden erityispätevyyksiä myöntää Suomen Lääkäriliitto ja vastaavasti hammaslääkäreille Suomen Hammaslääkäriliitto. Ammattikorkeakouluissa suoritetaan ammatilliset erikoistumisopinnot. 4.3 Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö Potilashoidon laadun varmistamiseksi sairaanhoitopiireissä vahvistetaan ja kehitetään lääke- ja hoitotieteellistä tietoperustaa tieteellisen tutkimuksen avulla. Tutkimustyö (perustutkimus, kliininen ja terveysjärjestelmän tutkimus) ovat tärkeitä korkeamman osaamisen voimavaroja. Sairaanhoitopiirit kehittävät yhteistyössä korkeakoulujen kanssa tutkijoiden koulutusta, ja edistävät tohtorikoulutusta ja sen jälkeistä tutkimustyötä. Erikoistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille tarjotaan mahdollisuuksia ns. kaksoiskoulutukseen, jolloin jatkokoulutusvaiheessa on mahdollisuus tehdä myös väitöskirja. Kliinistä tutkijakoulua tuetaan ja sen resursointi turvataan. Osaamiskartoitus: Prosessi, jossa kuvataan organisaation nyt ja tulevaisuudessa tarvitsema osaaminen osaamisalueittain. Osaamisalueiden kuvaukset muodostavat osaamiskartan, jonka avulla arvioidaan osaamisen taso yksilöittäin ja hoitolinjoittain. Osaamisen kehittämissuunnitelma: Suunnitelma, joka sisältää osaamisen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet, niiden sisällöt ja menetelmät 14 15

9 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kiinamyllykatu 4-8 PL 52, Turku p. (02) Faksi (02) Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie , Pori p. (02) Faksi (02)