Strategisen tason suunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strategisen tason suunnitelma vuosille 2010-2015"

Transkriptio

1 TYKSin erityisvastuualueen Opetus- ja koulutuspolitiikka Strategisen tason suunnitelma vuosille

2 Sisältö 1 johdanto 1 JOHDANTO 3 2 TULEVAISUUDEN HAASTEITA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA 4 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille nimettyjä yhteisiä menestystekijöitä ovat mm. henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä vahva yliopistollinen yhteistyö. 3 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN LAADINTA JA TAVOITTEET Opetus- ja koulutuspolitiikan laadinta Opetus- ja koulutuspolitiikan tavoitteet 7 4 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Perus- ja jatkokoulutus Opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Laadukkaat opetus- ja ohjausprosessit Perus- ja jatkokoulutuksen resurssit Systemaattinen perehdytys Täydennyskoulutus Organisaation osaamisen johtaminen Täydennyskoulutuksen resurssit Johtamisosaamisen kehittyminen Urakehitysmahdollisuus Maahanmuuttajat terveydenhuollon työntekijöinä Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö 14 SANASELITYKSET 15 Myös Satakunnan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille mainitaan samansuuntaisia tavoitteita. Sairaanhoitopiirien strategisten linjausten toimeenpanemiseksi käynnistettiin keväällä 2009 opetus- ja koulutuspolitiikan laatimistyö. Tämän opetus- ja koulutuspolitiikan avulla varmistetaan organisaatioiden toiminnan edellyttämä ydinosaaminen yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. TYKSin erityisvastuualueelle laaditun opetus- ja koulutuspolitiikan tavoitteena on taata paras mahdollinen potilashoito osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Osaaminen on keskeinen tekijä työelämässä menestymiselle. Terveydenhuollon henkilöstön osaaminen perustuu jatkuvasti uusiutuvaan, laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoperustaan. Osaamisella tarkoitetaan ammatillista perus- ja erityisosaamista, joka sisältää teoriatiedon hallinnan, käytännöllisen osaamisen sekä sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Terveydenhuollon henkilöstön perus- ja jatkokoulutuksessa on keskeistä työelämävastaavuus ja sen kehittäminen. Osaavan työvoiman varmistamiseksi sairaanhoitopiirien tulee yhdessä vaikuttaa kansallisella ja paikallisella tasolla opetuksen rakenteisiin ja sisältöön. Koulutuksen aloituspaikkojen määrien ja alakohtaisen jaon tulee myös vastata alueellisia työvoimatarpeita. Henkilöstön riittävyys ja hyvä ammatillinen osaaminen turvaavat asiakkaille laadukkaan palvelun terveydenhuollon kaikilla sektoreilla. Perus- ja jatkokoulutuksen jälkeen täydennyskoulutus tukee sekä yksilön elinikäistä oppimista että julkisyhteisöjen toiminnan ja tuottavuuden kehittymistä. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen, kehittäminen ja syventäminen työntekijän koulutustarpeisiin, organisaation perustehtävään ja toiminnan kehittämiseen perustuen. Yksilöiden ja koko työyhteisön osaamisen muodostama inhimillinen pääoma on organisaation menestymisen perusedellytys. 3

3 2 TULEVAISUUDEN HAASTEITA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA 3 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN LAADINTA JA TAVOITTEET Erikoissairaanhoito on erilaisten muutos- ja kehityshaasteiden edessä tulevina vuosina. 3.1 Opetus- ja koulutuspolitiikan laadinta Sairaanhoitopiirien organisaatiomuutosten myötä ollaan siirtymässä enenevässä määrin prosessimaiseen toimintamalliin. Tämä edellyttää uudistuksia myös koulutuksen rakenteissa. Sosiaali- ja terveysalojen kehitys näkyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimialojen yhteistoiminnan vahvistumisena. Terveyden edistäminen on osa kaikkea terveyspalvelua. Erikoissairaanhoitoa annetaan osaamiskeskuksissa sekä yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Päivystystoiminta keskittyy lisääntyvässä määrin. Uudistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät edellyttävät erikoissairaanhoidon verkostoitumista ja tiivistä yhteistoimintaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. toimenkuvat asettavat haasteita myös peruskoulutukselle, jotta perehdytysjaksot saadaan pidettyä kohtuullisina. Työelämän muuttuneeseen luonteeseen vaikuttavat esimerkiksi kansainvälistyminen, tiedon nopea uusiutuminen, kehittynyt teknologia, lisääntyvä moniammatillinen yhteistyö, lyhentyneet hoitoajat sekä terveydenhuoltoon kohdistuvat tehokkuus- ja tulosvaatimukset. Eettisyyden merkitys korostuu päätöksenteossa niin hoidon priorisoinnissa kuin yksilön tahdon huomioimisessakin. Edellä mainitut asiat sekä talouden hallinta asettavat haasteen johtamisosaamiselle. Kokonaistaloudellinen ajattelu ja toiminta koskevat jokaista työntekijää. Sairaanhoitopiirien alueiden kaksikielisen väestön palvelujen turvaaminen omalla äidinkielellä edellyttää henkilöstön kielitaidon varmistamista. Terveydenhuollon ammattilaisten opetusta ja koulutusta ohjaavat erikoissairaanhoitolaki, laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä, yliopistolaki ja -asetus, ammattikorkeakoululaki ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista, laki ammatillisesta koulutuksesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista, täydennyskoulutusasetus ja työterveyshuoltolaki. Valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki tulee korvaamaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain. Uusi laki on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä Satakunnan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille mainitaan sairaanhoitopiirin arvoissa, päämäärissä ja eettisissä toimintaperiaatteissa painopistealueina henkilöstön ammattitaidon ylläpito, osaamisen kehittäminen sekä koulutusmahdollisuuksien järjestäminen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit muodostavat yhdessä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen, TYKS erva. TYKS ervan henkilöstön osaamisen varmistamista ja kehittämistä ohjaa organisaatioiden strategioiden pohjalta luotu opetus- ja koulutuspolitiikka. Opetus- ja koulutuspolitiikka on työstetty työryhmissä, joissa on ollut edustettuna Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien eri ammattiryhmiä ja koulutusorganisaatioita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille nimetyt henkilöstön Kansanterveyden ja väestön ikärakenteen osaamiseen liittyvät menestystekijät ovat muuttuminen on lisännyt tarvetta kehittää henkilöstön osaamisen varmistaminen ja uusia työmenetelmiä. Myös palvelujen Suurten ikäluokkien eläkepoistuma vaikuttaa kehittäminen sekä vahva yliopistollinen yh- Opetus- ja koulutuspolitiikan sisältö kysyntä ja niitä tuottavien organisaatioiden koulutetun työvoiman kysynnän ja tarteistyö. Henkilöstön osaamista ylläpidetään koostuu ammatillisen osaamisen työryhmien henkilöstön määrän tasapaino edellyttävät jonnan tasapainoon aiheuttaen työvoimapulaa. ja kehitetään tätä varten laaditun suunnitel- tuottamista osaamisen varmistamiseen ja ke- työmenetelmien kehittämistä. Työelämän Kokeneen henkilöstön hiljaisen tiedon man avulla. Suunnitelma käsittää perehdythittämiseen liittyvistä näkemyksistä, joissa jatkuvat muutokset, ihmisten lisääntyvät näkyväksi saaminen ja eteenpäin siirtäminen tämisen ja työhön opastamisen, osaamisen huomioitiin edustettavien ammattiryhmien vaatimukset ja terveydenhuollon teknologian on lähivuosien suuri haaste. Henkilöstön kartoituksen tekemisen sekä koulutuksen ja erityispiirteet. Työryhmien työn pohjaksi sekä lääketieteen ja muiden terveys- riittävyyteen vaikuttaa myös siirtyminen kouluttautumisen suunnittelun ja toteut- tehtiin erityisvastuualueen henkilöstölle tieteiden jatkuva kehittyminen vaikuttavat toisiin organisaatioihin tai ulkomaille töihin tamisen. Opetusohjelmia ja -menetelmiä kysely (n=450), jolla selvitettiin henkilöstön terveydenhuollon osaamisvaatimuksiin. sekä alanvaihto. Henkilöstön pysyvyys pyritään kehittämään vastaamaan paremmin näkemyksiä nykyisistä ja tulevaisuuden Henkilöstöltä odotetaan valmiuksia siirtyä saman organisaation palveluksessa edellyttääkin terveydenhuollon ja työelämän tarpeita. osaamistarpeista. Keskeisiksi tulevaisuuden tarvittaessa organisaation sisällä työpisteestä mm. urakehitysmahdollisuuksia ja osaamisesta toiseen. Muuttuvat koulutuksen kautta. 4 5

4 haasteiksi valtaosa vastaajista koki erikoissairaanhoidossa tarvittavan ammatillisen perus- ja erityisosaamisen, johtamisosaamisen sekä työssä tapahtuvien muutoksien hallintataitojen turvaamisen. Näissä koettiin tälläkin hetkellä olevan puutteita. Myös kehittämistyön ja projektitoiminnan hallinta sekä tietotekniset taidot nähtiin tärkeinä kehittämisalueina tulevaisuudessa. Eri ammattiryhmien tuottamat näkemykset koottiin ja työstettiin edelleen yhteistyöryhmässä, jossa oli edustaja jokaisesta ammatillisen osaamisen työryhmästä. Projektin tulevaisuusjaos kartoitti alan tulevaisuuden haasteita. Lisäksi tehtiin erityisvastuualueen keskeisille työvoimaa tuottaville koulutusorganisaatioille kysely, jonka tarkoituksena oli saada koulutusorganisaatioiden näkemys tulevaisuuden opetus- ja koulutusyhteistyöstä sairaanhoitopiirien kanssa sekä osaltaan varmistaa hyvä yhteistyö jatkossa. Tämän opetus- ja koulutuspolitiikan sisältö konkretisoidaan osaamisen kehittämissuunnitelmissa, jotka molemmat sairaanhoitopiirit laativat omista lähtökohdistaan (kuvio 1). Osaamisen kehittämissuunnitelmat ovat keskeinen osa opetus- ja koulutuspolitiikan jalkauttamista. Osaamisen kehittämissuunnitelmissa määritellään organisaatioiden opetuksen ja koulutuksen vastuutahot sekä käytännön toteutuksen yhtenäiset rakenteet. Erityisvastuualueen koulutuksesta vastaavat tahot tekevät yhteistyötä koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia VSSHP:n osaamisen kehittämissuunnitelma LAINSÄÄDÄNTÖ ERVA-työryhmätyöskentely: hoitohenkilöstö, lääkärit ja muu akateeminen tutkimushenkilöstö, tukihenkilöstö, koulutusorganisaatioiden edustus Koulutusorganisaatioille suunnattu yhteistyökysely TYKSin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikka Koulutusyhteistyö Satakunnan sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelma SatSHP:n osaamisen kehittämissuunnitelma 3.2 Opetus- ja koulutuspolitiikan tavoitteet TYKSin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan avulla varmistetaan tiivis yhteistyö sairaanhoitopiirien ja koulutusorganisaatioiden kesken. Yhteistyössä vaikutetaan perus- ja jatkokoulutuksen rakenteisiin myös valtakunnallisesti koulutuksen työelämälähtöisyyden varmistamiseksi positiivinen työnantajakuva jo opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksoilta alkaen ulottuen koulutettuun henkilöstöön sekä ympäröivään yhteiskuntaan henkilöstön riittävyys ja työtyytyväisyys vaikuttamalla henkilökunnan osaamisen ylläpitämiseen, kehittämiseen, työhyvinvointiin ja työoloihin esimiesten osaamisen kehittyminen ja yhtenäinen toimintakulttuuri, jotka luovat perustan osaamisen tehokkaalle hyödyntämiselle Kuvio 1. TYKSin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan laadinta. 6 7

5 4 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Opetus- ja koulutustoiminnassa huomioidaan jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien asettamat strategiset tavoitteet. Ammatillinen osaaminen edellyttää erikoissairaanhoidon osaamista, perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän ymmärtämistä ja hoito- ja palveluketjujen hahmottamista. Organisaation tarpeiden mukainen opetus- ja koulutusyhteistyö 4.1 Perus- ja jatkokoulutus toteutuu tiiviissä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Sairaanhoitopiirit ovat aktiivisesti vaikuttamassa perus- ja jatkokoulutuksen opetussuunnitelmien sisältöihin, aloituspaikkojen määriin ja alakohtaisiin jakoihin valtakunnallisella tasolla yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön ja paikallisella tasolla koulutusorganisaatioiden kanssa. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä muiden alan koulutusorganisaatioiden kanssa luodaan toimivat alueelliset yhteistyöverkostot. Tiiviin yhteistoiminnan avulla varmistetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen vetovoimaisuus koulutus-, harjoittelu- ja työpaikkana. Alueellisen yhteistyön kohteina ovat työvoiman saatavuuden ja riittävyyden seuranta, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi yhdessä maakuntien ennakointiryhmien kanssa, työvoiman kysynnän ja tarjonnan vastaavuuden turvaaminen, aloituspaikkojen suuntaaminen ja perustutkintoihin johtavan koulutuksen ja lisäkoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen, potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun edellyttämän yhtenäisyyden varmistaminen, koulutukseen sisältyvän harjoittelun rakenteet ja opettajien työelämäosaamisen ylläpito ja kehittäminen. Sairaanhoitopiirien edustajat toimivat aktiivisesti koulutusorganisaatioiden toimintaa ohjaavissa neuvottelukunnissa ja opetussuunnitelmia laativissa ammatillisissa työryhmissä varmistaen, että teoriaopetus on työelämälähtöistä. Myös sairaanhoitopiirien omissa työryhmissä huomioidaan koulutusorganisaatioiden edustus. Erityisvastuualueella vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkintoon johtava koulutus on laaja-alaista ja se antaa perusvalmiuksia toimia erikoissairaanhoidossa moniammatillisessa työyhteisössä. Sairaanhoitopiireillä on yhteisiä hankkeita koulutusorganisaatioiden kanssa. Tutkintoon johtava koulutus ja ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu ja työssä oppiminen ovat uudistuvien toimintamallien mukaisia. Koulutus- ja harjoittelupaikat hajautetaan organisoidusti koko erityisvastuualueella. Harjoittelupaikkojen riittävyys turvataan. Harjoittelupaikat ja -jaksot sekä opetusja oppimismenetelmät ovat uudistuvien toimintamallien mukaisia. Harjoitteluun liittyviä käytäntöjä kehitetään yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. 8 9

6 4.1.2 Laadukkaat opetus- ja ohjausprosessit Perus- ja jatkokoulutuksen resurssit Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöverkostojen sekä opiskelijaohjauksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa osaavien ammattilaisten saaminen eri tehtäviin. Terveydenhuollon ammattiin valmistuvan tulee täyttää työelämässä tarvittavat potilasturvallisuuteen ja palveluiden laatuun liittyvät vaatimukset. Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen takaavat työelämässä tarvittavat valmiudet ja mahdollistavat opiskelijan teoreettisen tiedon integroitumisen käytännön työhön. Sairaanhoitopiirien toimintaan kuuluu keskeisenä osana terveydenhuoltoalan opiskelijoiden opettaminen ja ohjaaminen. Opiskelijoiden opetuksen ja ohjauksen sisältö, toteutus ja laatu vastaavat koulutus- asteen tavoitteita sekä korostavat toiminnan näyttöön perustuvaa luonnetta. Opetus ja ohjaus tapahtuvat moniammatillisessa yhteistyössä. Opetus- ja ohjaustehtävien vastuut on määritelty ja vastuuhenkilöt nimetty. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa on tiivistä ja tiedonkulku varmistetaan. Erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit käyttävät jatkokoulutuksen rekisteriä ja lokikirjoja systemaattisesti erikoistumisen kaikissa vaiheissa. Jatkokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rekisterit rakennetaan erillisiksi yhdenmukaisen koulutusrekisterin osiksi. Opiskelijaohjauksen toimivilla rakenteilla ja yhteistyöverkostoilla edistetään ohjauksen laatua ja arviointia. Tämä edellyttää opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää sekä kliinisten oppimisympäristöjen kehittämistä sellaiseksi, että ne vahvistavat ammatissa vaadittavaa osaamista, opiskelijan ammatillista kasvua ja urakehitystä. Työnjako sairaanhoitopiirien ja koulutusorganisaatioiden välillä on suunniteltu organisaatioiden osaamisen kartoituksen pohjalta. Sairaanhoitopiirien henkilöstön opetus- ja ohjaustaidot ovat ajan- ja tarpeenmukaiset, ja opetukselle ja ohjaukselle luodaan ajalliset resurssit. Opetus- ja ohjausprosessien laadun varmistamiseksi opiskelijoiden käytössä on myös asianmukaiset tilat, työvälineet ja muut tarvittavat resurssit. Opetuksen ja koulutuksen rahoitusmallin mukaan opetukseen ja koulutukseen osoitetaan vuosittain määräraha, jonka suuruus vahvistetaan budjetin yhteydessä ja joka jaetaan yhteisesti sovituilla jakoperusteilla. Lääkärien ja hammaslääkärien koulutuksessa koulutus-evo rahoituksella varmistetaan jatkokoulutus (erikoistuminen) systemaattiseksi koulutusjaksoksi. Jatkokoulutuksen osalta TYKSin erityisvastuualueella toimitaan Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen strategian mukaisin periaattein. Erityisvaltionosuuden (EVO) käytön osuuksista erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen palkkamenoihin sekä koulutuksen ja perehdytyksen kehittämiseen päätetään ja laaditaan EVO-käyttösuunnitelmat. Myös muut mahdolliset rahoituslähteet ja niiden osuus opetuksen ja koulutuksen rahoituksessa sovitaan. Sairaanhoitopiirien sekä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välisissä koulutussopimuksissa sovitut koulutuskorvaukset kohdentuvat läpinäkyvästi opiskelijaohjauksen laadunvarmistukseen ja kehittämiseen Systemaattinen perehdytys Henkilökunnan osaamisen kehittäminen alkaa Harjoittelu ja -työssäoppimispaikkana toimiminen jo opiskelijoiden harjoitteluvaiheessa, ja se antaa työyksikölle mahdollisuuksia jatkuu suunnitelmallisessa perehdytyksessä rekrytoida uutta henkilöstöä sekä kehittää ja koulutuksessa läpi koko työuran. Hyvällä työpaikan oppimiskulttuuria. Sairaanhoitopiirit perehdyttämisellä varmistetaan henkilöstön hyödyntävät työntekijöiden perehdy- rekrytointi ja työpaikkaan sitoutuminen. tyskoulutuksessa koulutusorganisaatioiden Verkkoympäristössä on yleisen tason perehdytysohjelma osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspal- ja yksiköiden perehdytysohjelmia veluja. Työpaikan ja koulutusorganisaatioi- kehitetään systemaattisesti. Perehdytykseen den yhteistyö mahdollistaa myös perehdytyskoulutuksen osoitetaan ajallisia ja muita tarpeellisia resursseja. kehittämisen ja suunnittelun Perehdytyksestä vastaavat nimetyt henkilöt työelämälähtöisesti. ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti

7 4.2 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksen resurssit Tyksin erityisvastuualueella henkilöstön täydennyskoulutus perustuu sairaanhoitopiirien strategioihin sekä osaamisen kehittämistarpeisiin. Osaamisen kehittäminen perustuu toimintayksikön toiminta- ja koulutussuunnitelmiin sekä kehityskeskusteluihin ja yksilölliseen kehittymissuunnitelmaan, jonka laadinnasta ja toteutumisesta työntekijä itse vastaa. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Täydennyskoulutus järjestetään mm. yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä muiden alan koulutusorganisaatioiden kanssa. Monipuolista täydennyskoulutusta tarjoavat myös mm. erikoisalojen tieteelliset yhdistykset ja ammattiliitot Organisaation osaamisen johtaminen Osaamisen johtaminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä on suunnitelmallista. Osaamisen johtamiseen sisältyy osaamiskartoitus sekä strategia- ja tarvelähtöisen koulutuksen suunnittelu, toteutus ja seuranta. Osaamisalueiden kuvausten pohjalta osaamista arvioidaan kehityskeskusteluissa ja määritellään osaamisen kehittämisen tarpeet tiimeittäin ja yksilöittäin. Osaaminen dokumentoidaan osaamisen hallintajärjestelmään ja kehittämistarpeet raportoidaan vuosittain koulutusyksikölle. Hoitolinjoissa tehtävän osaamiskartoituksen tulokset ja osaamistarpeet ovat organisaation tiedossa. Raportoitujen kehittämistarpeiden perusteella tehdään suunnitelma toteutettavista koulutuksista ja muista osaamisen kehittämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Suunnitelma sisältää säännöllisesti toteutettavia systematisoituja koulutuksia sekä ajankohtaisia ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavia osaamisen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Koulutuksien toteutumista ja niihin osallistumista seurataan mm. täydennyskoulutusrekisterin avulla. Osaamisen kehittymistä seurataan kehityskeskusteluissa, joissa yksilöille laaditaan myös tavoitteelliset kouluttautumissuunnitelmat. Osaamisen kehittämisessä käytetään monipuolisia oppimismenetelmiä ja hyödynnetään mm. verkko-oppimista, työkiertoa ja muita työssä oppimisen keinoja. Osaamisen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Täydennyskoulutuksen laadun varmistamiseksi sairaanhoitopiireillä on toimiva palaute- ja arviointijärjestelmä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien sisällä on yhteisesti sovitut koulutusperiaatteet. Periaatteet sisältävät määrittelyt vastuusta, velvollisuuksista, eduista ja oikeuksista niin henkilöstön oman kouluttautumisen kuin kouluttajina toimimisenkin osalta. Kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin osallistumiseen ja yhteistyöhön varataan riittävät resurssit. Sisäisessä täydennyskoulutuksessa perustyön ohessa tehtävä ohjausja opetustyö tunnistetaan ja siihen osoitetaan vaadittavat ajalliset ja muut resurssit. Opetuksen ja koulutuksen rahoitusmallin mukaan opetukseen ja koulutukseen osoitetaan vuosittain määräraha, jonka suuruus vahvistetaan budjetin yhteydessä ja joka jaetaan yhteisesti sovituilla jakoperusteilla. Myös muut mahdolliset rahoituslähteet ja niiden osuus opetuksen ja koulutuksen rahoituksessa sovitaan. Organisaatioissa johtaminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Johtamisosaaminen varmistetaan jo rekrytointivaiheessa. Organisaation ylimmän johdon, keskijohdon ja lähiesimiesten osaamisvaatimukset määritellään. Esimiestehtävissä toimivien johtamiskoulutusta järjestetään yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutus- Sairaanhoitopiirien sisäistä koulutusta koordinoidaan sairaanhoitopiirien koulutusyksiköistä käsin huomioiden eri ammattiryhmien osaamistarpeiden yksilöllisyys. Koulutusyksikön keskeisenä tehtävänä on edistää hoitolinjoissa ja tiimeissä tapahtuvaa sisäistä yhteisöllistä oppimista siten, että tämä toiminta kirjataan ja tuodaan näkyväksi toiminnaksi verkkosivustoja hyväksikäyttäen. Koulutusyksikön toiminta linjataan suhteessa koulutusorganisaatioihin ja niiden tarjoamiin koulutuspalveluihin. Erityisvastuualueella tehdään yhteistyötä hyvien käytäntöjen kehittämiseksi Johtamisosaamisen kehittyminen ten tavoitteena ovat organisaation kehittäminen ja henkilökohtaisen johtamisosaamisen kehittyminen. Johtamistaitoja arvioidaan säännöllisesti. Johtamisen tueksi kehitettyjä sähköisiä tietojärjestelmiä hyödynnetään johtamisessa. Esimiesasemassa olevat verkostoituvat alueellisesti ja kansallisesti

8 4.2.4 Urakehitysmahdollisuus Sanaselitykset Sairaanhoitopiirit tukevat työtehtävien edellyttämää sekä työyhteisön toimintaa edistävää jatko- ja täydennyskoulutusta. Organisaation tarpeisiin vastaava kouluttautuminen ja osaamisen kehittyminen mahdollistavat uralla etenemisen uutta osaamista vastaavien vastuualueiden ja työtehtävien muodossa. Eri työntekijäryhmille luodaan urakehitysmallit. Tutkintoon johtava perus- ja jatkokoulutus: Ammatillisiksi tutkinnoiksi määritellään ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Yliopistoissa suoritetaan alemmat korkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot ja ammatillisina jatkotutkintoina (erikoistuminen) suoritettavat erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnot. Ammattikorkeakouluissa suoritetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Maahanmuuttajat terveydenhuollon työntekijöinä Tieteellinen jatkokoulutus: Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tieteellinen jatkokoulutus tähtää tohtorin tutkintoon. Maahanmuuttajat ovat voimavara ja mahdollisuus työvoiman rekrytoinnissa. Aiemman koulutuksen tunnustusjärjestelmiä kehitetään yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutetulle henkilöstölle tehdään osaamiskartoitus osaamistarpeiden arvioimiseksi. Työnantaja tarjoaa erityistä tukea esimerkiksi kieli- ja työelämätaitojen kehittämiseksi. Täydennyskoulutus: Lakisääteinen koulutus, jonka tavoitteena on terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen, kehittäminen ja syventäminen työntekijän koulutustarpeisiin, organisaation perustehtävään ja toiminnan kehittämiseen perustuen. Lääkäreiden lisäkoulutus on erikoislääkärikoulutuksen jälkeistä spesialisointikoulutusta, josta lääketieteellinen tiedekunta antaa todistuksen. Lääkäreiden erityispätevyyksiä myöntää Suomen Lääkäriliitto ja vastaavasti hammaslääkäreille Suomen Hammaslääkäriliitto. Ammattikorkeakouluissa suoritetaan ammatilliset erikoistumisopinnot. 4.3 Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö Potilashoidon laadun varmistamiseksi sairaanhoitopiireissä vahvistetaan ja kehitetään lääke- ja hoitotieteellistä tietoperustaa tieteellisen tutkimuksen avulla. Tutkimustyö (perustutkimus, kliininen ja terveysjärjestelmän tutkimus) ovat tärkeitä korkeamman osaamisen voimavaroja. Sairaanhoitopiirit kehittävät yhteistyössä korkeakoulujen kanssa tutkijoiden koulutusta, ja edistävät tohtorikoulutusta ja sen jälkeistä tutkimustyötä. Erikoistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille tarjotaan mahdollisuuksia ns. kaksoiskoulutukseen, jolloin jatkokoulutusvaiheessa on mahdollisuus tehdä myös väitöskirja. Kliinistä tutkijakoulua tuetaan ja sen resursointi turvataan. Osaamiskartoitus: Prosessi, jossa kuvataan organisaation nyt ja tulevaisuudessa tarvitsema osaaminen osaamisalueittain. Osaamisalueiden kuvaukset muodostavat osaamiskartan, jonka avulla arvioidaan osaamisen taso yksilöittäin ja hoitolinjoittain. Osaamisen kehittämissuunnitelma: Suunnitelma, joka sisältää osaamisen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet, niiden sisällöt ja menetelmät 14 15

9 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kiinamyllykatu 4-8 PL 52, Turku p. (02) Faksi (02) Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie , Pori p. (02) Faksi (02)

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

TEHYLÄISTÄ KOULUTUSPOLITIIKKAA MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

TEHYLÄISTÄ KOULUTUSPOLITIIKKAA MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TEHYLÄISTÄ KOULUTUSPOLITIIKKAA MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Marja-Kaarina Koskinen Tutkimuspäällikkö 2013 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME ON JATKUVASSA MUUTOKSESSA Terveys- ja sosiaalipolitiikka Työvoimapolitiikka

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa seminaari, Turku 28.4.2011 Riikka Maijala SISÄLTÖ TYKS Vakka-Suomen sairaala ja osaaminen Osaamispääoma

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hoitotyön rekrytointiohjelma 2011 2015. PPSHP Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työpaikka

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hoitotyön rekrytointiohjelma 2011 2015. PPSHP Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työpaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hoitotyön rekrytointiohjelma 2011 2015 PPSHP Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työpaikka Sisällysluettelo 1. Hoitotyön rekrytointiohjelma 2011-2015. 3 2. Rekrytointiohjelman

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Tiedoksi kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 1 (5) Toivakan

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot