GAMMELBODA KYSELYN ANALYYSI Analyysin suorittaneet opiskelijat Mikaela Lindblom ja Pia Palmqvist, Ammattikorkeakoulu Sydväst

Transkriptio

1 GAMMELBODA KYSELYN ANALYYSI 2007 Analyysin suorittaneet opiskelijat Mikaela Lindblom ja Pia Palmqvist, Ammattikorkeakoulu Sydväst 1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taustatietoa Tavote ja sen asettelu Tulokset Tietoa uudisrakentajista Perheet Muutto Rakennusvuosi Kaupungin palvelut ja aluesuunnittelu Hakemusprosessi Aluesuunnittelu Tietoa talosta Urakoitsijat Yhteistyö Yhtiötontti Energiakysymyksiä Venepaikka Tärkeitä näkökulmia rakentamisessa Yhteenveto

3 1. Johdanto Gammelbodan asuinalueella tehty kysely on Ammattikorkeakoulu Sydvästin opiskelijoiden, Tammisaaren kaupungin ja RAKSA-Bygg projektin yhteistyön tulos. 1.1 Taustatietoa Projekti RAKSA-Bygg on tutkinut vuodesta 2006 Länsi-Uudenmaan rakennus- ja kiinteistömarkkinoita ja kerännyt tietoa yrityksistä ja heidän toiminnastaan. Tämän tutkimustyön sekä Tammisaaren kaupungin suunnitteluosaston kiinnostuksen ja aktiivisuuden ansiosta haluttiin selvittää tarkemmin millä tasolla asiakkaat ja asunnonostajat kokevat rakennusyrityksen ja kunnan palvelujen olevan. 1.2 Tavoite ja sen asettelu Tutkimuksessa selvitetään millaisina asukkaat suurella uudisrakennusalueella ovat kokeneet rakennusyritysten ja kaupungin tarjoamat palvelut. Samanaikaisesti tutkitaan energiaa säästävien ratkaisujen käyttöä ja tietoisuutta energiaa vähän kuluttavasta talosta. Tutkimustulos analysoidaan, jotta voitaisiin selvittää mitkä asiat toimivat ja missä asioissa olisi parantamisen varaa. Eräs tavoitteista on myös saada tietoa erilaisista, kiinnostavista asuntoratkaisuista, jotka voitaisiin ottaa käyttöön tulevissa tontti- ja asuntosuunnitelmissa. Uusia tontinluovutusmuotoja sekä hankeratkaisuja tulee kuitenkin tutkia tarkemmin. 2. Tulokset Kysely suoritettiin Tammisaaressa Gammelbodan asuinalueella tammikuussa 2007 viikkojen 2-4 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 56 taloutta 63:sta. Vastausprosentiksi saatiin 89 %. Kysely toteutettiin haastattelemalla uudisrakentajia. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös kirjeitse, mikäli ei ollut tavoitettavissa kyseisenä aikana. Gammelbodan alueella on yhteensä 81 rekisteröityä tonttia, joissa osassa rakennustöitä ei ole vielä aloitettu tai suoraa yhteyshenkilöä ei tavoitettu. Tutkimustulokset ovat analysoitu Excel -laskentaohjelman avulla ja laadittu seuraavasti. 3

4 2.1 Tietoa uudisrakentajista Vastausosuus sukupuolen perusteella Molemmat vastanneet 18 % Miehet 37 % Naiset 45 % Kaavio 1. Vastanneiden kesken, sukupuolen perusteella Tutkittaessa ikäjakaumaa, kaavio 1, huomataan että vuotiaiden uudisrakentajien määrä on suurin Gammelbodan alueella. 65 % asukkaista on alle 40 vuotiaita. Voidaan siis päätellä että Gammelboda on suosittu nuorten perheiden ja parien asuinalue. Vastausosuus iän perusteella v. 6 % 61v. - 6 % v. 24 % v. 20 % v. 44 % Kaavio 2. Uudisrakentajien jaottelu iän perusteella Gammelbodassa Perheet Gammelbodassa 71 % talouksista on lapsiperheitä, joita on yhteensä 40. Yhteensä lapsiperheissä asuu 71 lasta. Perheet koostuvat useimmiten kahdesta aikuisesta ja kahdesta lapsesta. Gammelbodassa on myös yksinhuoltajaperheitä. 16:sta perheessä ei ole lapsia eikä lapsettomia perheitä ole luokiteltu iän perusteella. 4

5 Kotitaloudet joissa lapsia 3 lasta 12 % 5 lasta 2 % Ei lapsia 30 % 2 lasta 27 % 1 lapsi 29 % Kaavio 3. Lapsiperheiden jakautuminen Lapsiperheiden määrästä johtuen monet Gammelbodassa ovat toivoneet päivähoitoa alueelle, kaavio 4. Alueella asuu paljon lapsia ja heidän tarpeet ovat tärkeitä. Kaikista lapsista 32 lasta tarvitsee ruotsinkielisen päivähoidon ja 3 lasta suomenkielisen. 21 ruotsinkielistä ja 6 suomenkielistä lasta ovat koulun tarpeessa. Monet taloudet ovat myös kommentoineet että Gammelbodan tiet ovat turvattomia lapsille. Asiaan toivotaan muutosta. Tarve päivähoitoon/kouluun Ruotsinkielinen päivähoito 3 Suomenkielinen päivähoito 21 Ruotsinkielinen koulu Suomenkielinen koulu 6 Kaavio 4. Päivähoidon/koulun tarve Muutto Kaikista kyselyyn vastanneista 21 henkilöä on muuttanut Gammelbodaan toiselta paikkakunnalta. Tenholasta muuttaneet lasketaan myös Tammisaareen. 61 % perheistä on siis kotoisin Tammisaaresta. 5

6 Aiempi kotipaikkakunta Turku Irlanti 31 Tammisaari Karjaa Pohja Espoo Helsinki Sipoo Humppila Kirkkonummi Porvoo Kaavio 5. Perheiden aiempi kotipaikkakunta Rakennusvuosi Kyselyssä selvitimme myös kuinka monta taloa Gammelbodaan on rakennettu vuosien aikana. Tällä tavoin vertailimme kuinka tonttien luovutusajankohta on vaikuttanut vastauksiin kaupungin palveluita koskevissa kysymyksissä. Rakennusvuosi vuosi 2002 vuosi 2003 vuosi 2004 vuosi 2005 vuosi 2006 Kaavio 6. Rakentamisen aloittamisvuoden jakautuminen 2.2 Kaupungin palvelut ja aluesuunnittelu Hakemusprosessi Kaikista kyselyyn vastanneista 27 kokee hakemusprosessin sujuneen erittäin hyvin. 20 vastanneista kokee prosessin sujuneen hyvin. 4 henkilöä kokee prosessin sujuneen tyydyttävästi ja 4 henkilöä huonosti. Mielenkiintoista oli huomata, että ne uudisrakentajat, jotka aloittivat rakentamisen vuonna 2002 ja 2003, kokivat hakemusprosessin sujuneen huonosti. 55 % uudisrakentajista, jotka aloittivat 6

7 rakentamisen vuonna 2004, koki hakemusprosessin sujuneen hyvin. 22 % koki prosessin sujuneen erittäin hyvin. Vuonna 2005 rakentamisen aloittaneista uudisrakentajista 41,6% koki hakemusprosessin sujuneen erittäin hyvin ja 50% hyvin vuonna uudisrakentajista jopa 67 % koki prosessin sujuneen erittäin hyvin ja 14 % hyvin. Vuoden 2003 jälkeen uudisrakentajat eivät ole kokeneet prosessin sujuneen huonosti. Tontin hakemusprosessi Tyydyttävä 6 % Huono 8 % Erittäin hyvä 48 % Hyvä 38 % Kaavio 7. Tontin hakemusprosessi Muut palvelut Puolet kyselyyn vastanneista kokee kaupungin muiden palvelujen toimivan suurimmaksi osaksi hyvin. 30 % vastanneista koki muiden palvelujen toimivan erittäin hyvin. 50 % uudisrakentajista, jotka aloittivat rakentamisen vuonna 2004, koki kaupungin muiden palvelujen toimivan tyydyttävästi. 30 % koki muiden palvelujen toimivan erittäin hyvin ja 20 % koki palvelujen toimivan hyvin. Uudisrakentajat, jotka aloittivat rakentamisen vuonna 2005, antoivat paremman arvosanan kaupungin muille palveluille. 46 % vastasi palvelujen toimivan hyvin, 29 % vastasi palvelujen toimivan erittäin hyvin ja 17 % oli tyytyväisiä palveluihin rakentamisen aloittaneista uudisrakentajista 57 % koki palveluiden toimivan hyvin, 24 % koki palvelujen toimivan erittäin hyvin ja loput 10 % oli tyytyväisiä palveluihin. Vain vuonna 2006 rakentamisen aloittaneet uudisrakentajat olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että kaupungin muut palvelut toimivat hyvin tai erittäin hyvin. 7

8 Kaupungin palvelut Tyydyttävä 19 % Huono 4 % Erittäin hyvä 33 % Hyvä 44 % Kaavio 8. Mielipiteitä kaupungin palveluista Aluesuunnittelu 51 perhettä 56:sta oli tyytyväisiä tonttiinsa. 11 perhettä kommentoi kysymystä myös kirjallisesti. Lähes kaikki kommentit koskivat tontin kokoa, joka koetaan liian pieneksi. Kysymys Gammelbodan kokonaissuunnittelusta sai positiivista palautetta. Monien mielestä se on hyvä. Monet halusivat kuitenkin kommentoida kysymystä kirjallisesti. Aluetta pidetään liian tiiviisti rakennettuna ja alueella tulisi olla enemmän viheralueita. Näin kokivat asian ne perheet, jotka olivat ostaneet tontin myöhemmin. Ne taloudet jotka saivat tontin aikaisemmin, ovat olleet tyytyväisiä rakennusalueiden välille jätetyistä metsäosioista. Kioski tai kauppa ja luistelurata löytyvät myös monien toivelistalta. Monet kokevat säännöt koskien talon ulkomuotoa liian tiukoiksi. Alueen kokonaissuunnittelu Tyydyttävä 20 % Huono 6 % Erittäin hyvä 18 % Hyvä 56 % Kaavio 9. Mielipiteitä alueen kokonaissuunnittelusta Syyt siihen miksi uudisrakentajat valitsivat rakennuspaikakseen juuri Gammelbodan, ovat kaikki lähes samoja. Suurin syy on, että alue on lähellä keskustaa. Luonnon ja meren läheisyys 8

9 merkitsivät myös paljon. Eräs syy oli, ettei Tammisaaressa ollut sillä hetkellä muita vapaita tontteja. Monet kokevat Gammelbodan alueen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin Langansbölen alueen. Suurin osa uudisrakentajista ovat saaneet kuulla vapaista tonteista Gammelbodassa lehtiilmoitusten kautta ja ovat ottaneet itse yhteyttä kaupunginvirastoon. 8 perhettä kuuli tonteista tuttaviltaan. Tieto tontista Ilmoitus lehdessä Internet Yhteydessä kapunkiin Tuttava Kiinteistömyyjä Radio Jari Sillanpää cd kotiin postissa Tiekyltti Kirkkonummella Pankki Tiekyltti Horsbäckissa Kaavio 10. Mistä uudisrakentajat saivat tiedon tontista 2.3 Tietoa talosta Talojen koko vaihtelee 91 m 2 :stä 320 m 2 :n. Jotta talojen koon vaihtelut olisi helpompi havainnollistaa olemme tehneet kaavion. Kaaviossa vertailemme talojen kokoa ja määrää toisiinsa. Suurin osa taloista on 100 m 2 ja 200 m 2 välillä. Useimmat kuitenkin 150 m 2 ja 200 m 2 välillä, josta voi päätellä talojen olevan melko suuria. Talon koko (m 2 ) Kaavio 11. Talon koon vaihtelut 9

10 Vain kaksi taloista on rakennettu kivestä ja loput ovat puutaloja (yhdessä taloista hirsiverhous). 28 talossa on vain yksi kerros ja 23 talossa on puolitoista kerrosta. Vain yhdessä talossa on kaksi kerrosta ja kahdessa talossa kolme kerrosta. Kerrosten määrä taloissa 1 ½ kerrosta 45 % 2 kerrosta 2 % 3 kerrosta 4 % 1 kerros 49 % Kaavio 12. Kerrosten määrä talossa Kaikista taloista 47 on eri valmiusasteisia pakettitaloja. Muita kuin pakettitaloja oli vain 8, 14 pakettitaloista on avaimet käteen taloja ja 37 talossa oli joku osa rungosta rakennettu ennen kuin uudisrakentajat itse tai heidän palkkaama rakennusyhtiö rakensi talon valmiiksi. Vain 10 vastanneista uudisrakentajista on luottanut johonkin rakennusyhtiöön. Useimmissa taloissa ollaan sekä itse rakennettu että käytetty rakennusyhtiön palveluita. Useimmissa tapauksissa rakennusyhtiö on saanut hoitaa suurimman osan rakentamisesta. Kahdessa tapauksessa uudisrakentajat ovat itse rakentaneet enemmän kuin heidän palkkaama rakennusyhtiö. Pakettitalon valmiusaste Avaimet käteen Seinäelementit +kattotuolit 15 Seinäelementit +katto 5 valmiusaste Joku muu Kaavio 13. Pakettitalon valmiusaste Talojen kustannukset vaihtelevat suuresti. Kyselyssä halusimme selvittää sekä arvioidun hinnan ennen rakentamisen aloittamista että lopullisen hinnan rakentamisen jälkeen. Kaikki 10

11 uudisrakentajat eivät halunneet vastata kysymykseen, mutta saimme kuitenkin vastauksia tarpeeksi esittääksemme tuloksen. Vastauksista olemme laskeneet arvioidun hinnan ja lopullisen hinnan keskiarvot ja verranneet niitä toisiinsa. Tuloksena saimme, että lopullinen hinta oli 7 % suurempi kuin arvioitu. 2.4 Urakoitsijat Kysymykseen oliko urakoitsijat helppo tavoittaa, on 44 vastannut kyllä ja 9 ei. 36 uudisrakentajaa halusi vielä erikseen kommentoida asiaa. Monet olivat tavoittaneet urakoitsijat erilaisten yhteyksien kautta. Monet olivat myös sitä mieltä että tiettyjä urakoitsijoita oli vaikea tavoittaa, koska moni muu rakensi samanaikaisesti ja urakoitsijalla oli tämän vuoksi paljon töitä. Kommenteissa mainittiin myös että suomenkielisiä urakoitsijoita oli vaikea tavoittaa. Urakoitsijat 19 % Helppo ottaa yhteyttä urakoitsijoihin Vaikea ottaa yhteyttä urakoitsijoihin 81 % Kaavio 14. Urakoitsijan saatavuus Useimmat uudisrakentajat, 93 %, ovat olleet tyytyväisiä urakoitsijoihin. Urakoitsijat ovat olleet luotettavia, työskennelleet ammattimaisesti, pitäneet kiinni aikataulusta, tehneet hyvän laatuista työtä ja useimmat ovat olleet paikallisia urakoitsijoita. Monet uudisrakentajat kuitenkin kommentoivat että kommunikointi on joskus ollut vaikeaa ja lasketut kustannukset eivät ole aina pitäneet paikkaansa. LVI ja elektroniikka ovat tuottaneet eniten ongelmia uudisrakentajille Gammelbodassa. Perheet jotka ovat valinneet pakettitalon, ovat olleet erityisen tyytyväisiä taloonsa. 11

12 Oletteko olleet tyytyväisiä urakoitsijoihin? Ei 8 % Kyllä 92 % Kaavio 15. Mielipiteitä urakoitsijoista 2.5 Yhteistyö Yhteistyö uudisrakentajien kesken Gammelbodassa on ollut vähäistä. Vain 13 taloutta 56:sta ovat työskennelleet yhdessä hankkiessaan materiaaleja sekä kuljettaessaan niitä. Vähäinen yhteistyö voi johtua pakettitalojen suuresta määrästä. Yhteistyötä on tehty useimmiten yhteisen pensasaidan hankinnassa tai muissa puutarhaan liittyvissä hankinnoissa, työkaluja on myös vaihdeltu keskenään. Yhteistyö naapureiden kanssa Kyllä 22 % Ei 78 % Kaavio 16. Osuus talouksista, jotka yhteistyössä naapureidensa kanssa Yhtiötontti Kysymykseen mitä mieltä perheet ovat yhtiötontista/korttelirakentamisesta, jonka rakentamista johtaa projektipäällikkö/hankkija ovat perheet useimmin vastanneet negatiivisesti. Useimmat kokivat, ettei sellainen rakentaminen sovi heille. Monet kommentoivat myös ettei yhtiötontti/korttelirakentaminen sovi pieniin kaupunkeihin kuten Tammisaari vaan isoihin kaupunkeihin. Uudisrakentajat kokivat että tällainen rakentaminen toimii hyvin perheillä, jotka 12

13 ei ole halua ottaa itse vastuuta rakentamisesta, joilla ei ole aikaa tai jotka ei osaa rakentaa. Monet ajattelivat myös vaihtoehdon tulevan kalliimmaksi kuin rakentaa itse. Mielenkiinto yhtiötonttiin Kyllä 38 % Ei 62 % Kaavio 17. Osuus talouksista, joilla mielenkiintoa yhtiötonttiin Seuraava kysymys käsitteli pakettitalon valmiusasteen päättämistä itse. Vastaukset eivät olleet yhtä negatiivisia. 51 % koki sen yhdeksi vaihtoehdoksi, mutta myönsi ettei olisi kiinnostunut päättämään sitä itse. Päätöksenteon koettiin nostavan kustannuksia. Monien mielestä tämä olisi hyvä vaihtoehto jos talon ulkonäköä saisi tietyiltä osin muuttaa valmiusastetta valittaessa. Mielenkiinto korttelirakentamiseen Ei 51 % Kyllä 49 % Kaavio 18. Osuus talouksista, joilla mielenkiintoa korttelirakentamiseen 13

14 2.7 Energiakysymyksiä Seuraava kysymys käsitteli onko perheillä kotona energiaa säästäviä ratkaisuja. Suurimmalla osalla talouksista, jopa 82 %, on lämmöntalteenotto järjestelmä. Kaakeliuuni on myös suosittu, jopa 46 % talouksista on hankkinut kaakeliuunin kotiinsa. 20 kotitaloutta on rakentanut lisäeristeitä käyttäen. Syy siihen miksi lisäeristeitä on käytetty niin harvassa taloudessa, on luultavasti se että vain kolme eri pakettitaloa tarjoaa kyseisen vaihtoehdon. Kuinka moni rakensi energiaa vähän käyttävän talon määräysten mukaan, oli vaikea selvittää kyselyn avulla, sillä moni talouksista luuli rakentaneensa vähän energiaa kuluttavan talon asentamalla ilmalämpöpumput ja maalämmön. Energiaa säästävät ratkaisut Lämmöntalteen otto Lisäeristeet Kaakeliuuni Aurinkopaneeli 1 3 Ikkunat 11 Muut Kaavio 19. Esimerkkejä energiaa säästävistä ratkaisuista taloissa Mielenkiintoista oli että 88 % talouksista on kuullut vähän energiaa kuluttavasta talosta ennen rakentamisen aloittamista. Tämä kiistää väitteen että ihmiset eivät rakenna energiaa säästävästi, koska eivät ole saaneet tietoa asiasta. Kuten aikaisemmin todettiin harva ymmärtää mitä vähän energiaa kuluttava talo edes tarkoittaa. 14

15 Talouksien määrä jotka ovat kuulleet energiaa vähän kuluttavasta talosta ennen rakentamisen aloittamista Ei 12 % Kyllä 88 % Kaavio 20. Tietoa energiaa säästävistä taloista ennen rakentamisen aloittamista Syy siihen miksi ei rakenneta energiaa säästävästi, johtuu useimmiten kustannuksista. Monet taloudet jotka ovat valinneet pakettitalon, eivät ole rakentaneet energiaa säästävästi koska pakettitalovalmistajat eivät tarjoa sellaista vaihtoehtoa. Syy miksi on valittu rakentaa energiaa säästävästi, on pitkällä tähtäimellä säästetty raha ja luonto. Näin on toimittu koska energian hintojen nousua pelätään. Investoinneissa on kuitenkin säästetty sen verran etteivät talot täytä vähän energiaa kuluttavan talon ominaisuuksia. 2.8 Venepaikka 44 taloutta uudisrakentajista Gammelbodassa haluaa venepaikan. Vain 10 kotitaloutta on vastannut, etteivät tarvitse venepaikkaa. Veneiden suuruus vaihtelee soutuveneistä suurempiin veneisiin. Enemmistöllä on 5-7 metrin suuruinen vene. Veden syvyysvaatimus on 0,5-1,5 metrin välillä. Venepaikka Ei; 10 Kyllä; 41 Kaavio 21. Kiinnostunut venepaikasta 15

16 2.9 Tärkeitä näkökulmia rakentamisessa Jotta saadaan kuva siitä mitä asioita uudisrakentajat ovat pitäneet tärkeinä rakentaessaan taloa valitsimme väitteitä joiden tärkeys arvioidaan asteikolla 1-5. (5 erittäin tärkeä, 1 ei lainkaan tärkeä). Taulukko 1. Näkökulmia, joita pidetään tärkeinä taloa rakentaessa Yhteensä Talon tulee olla viihtyisä Talon tulee olla kestävä ja pitkäikäinen Talossa tulee olla hyvä ilmanlaatu Talon tulee olla hyvän kokoinen Talon paloturvallisuus Talossa oikea ja tasainen lämpötila ( ei vetoisuutta) Talolla tulee olla alhaiset energiankäyttökustannukset Talolla tulee olla alhaiset kunnossapitokustannukset Lämmitys tulee olla helppokäyttöinen Talon tulee näyttää hyvältä Hyvät tieyhteydet Palvelut lähellä (kauppa, koulu) Rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyys Alhaiset rakennuskustannukset Lasten leikkipaikka lähellä tonttia Viihtyisyys ja pitkäikäisyys ovat tämän taulukon mukaan tärkeimpiä näkökulmia taloa rakentaessa. On mielenkiintoista huomata että talon paloturvallisuus sijoittuu vasta kuudennelle sijalle. Se ihmetyttää myös että taulukon mukaan rakennuskustannuksien ei tarvitse olla alhaiset. Tämän huomaa myös hyvin muista kyselyn vastauksista. 16

17 3. Yhteenveto Yhteenvetona voi sanoa että kyselyn vastaukset ovat olleet positiivisia. Erityisesti voi mainita että rakennusvalvonta on saanut hyvää palautetta. Löytyy hyvin vähän asioita, jotka perheiden mielestä ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Monet toivovat koulukuljetuksen mahdollisuutta ja teiden uusimista lapsille turvallisemmiksi. Mielipiteet ovat jakautuneet teiden asfaltoimisesta kuten myös viheralueiden säilyttämisestä Gammelbodassa. Nämä asiat on hyvä huomioida tulevien tontti- ja asuntosuunnittelujen yhteydessä. Autoliikennettä Gammelbodassa on myös kommentoitu. Monet ajavat alueella vain katsellakseen paikkoja, joka on todettu häiritseväksi alueella asuvia perheitä kohtaan. Ajonopeuteen halutaan myös muutosta. Monet toivovat alueelle myös palveluja kioskin tai kaupan muodossa ja päivähoitoa lapsiperheiden määrästä johtuen. Kyselyn yhteydessä on myös puhuttu tapaamistilasta, klubirakennus on suunnitteilla. 17