Timo Naukkarisen maa-ainesten ottolupahakemus tilalle Lampela II, 14:9

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Timo Naukkarisen maa-ainesten ottolupahakemus tilalle Lampela II, 14:9 55/111012/2010 YMPL 76 HAKIJA: Timo Naukkarinen Haapasuontie Kuusa LUVAN KOHDE: Äänekosken kaupunki, Paadentaipaleen kylä Tila: Lampela II, Timo Naukkarinen on toimittanut Äänekosken kaupungille oheisen päivätyn maa-ainesten ottolupahakemuksen ja ottosuunnitelman koskien maa-ainesten ottoa Lampelan maa-ainesalueella, tilalla Lampela II ( ), Paadentaipaleen kylässä, Äänekosken kaupungissa. Alueelle on ollut aikaisemmin Suolahden kaupunginhallituksen myöntämä ottolupa ( , 63). Lupahakemuksen yhteydessä laati Suolahden ympäristölautakunta antamaansa lausuntoa varten alueen ympäristövaikutusten arvioinnin. Timo Naukkarinen ilmoitti kirjeellään , että luvan mukaista ottotoimintaa ei ole käyn nistetty ja, että hän luopuu silloisesta luvasta. Uutta lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi ja hakemuksen mukaan maa-aineksia on tarkoitus ottaa yhteensä m 3. Tilan pinta-ala on noin 13,7 ha ja esitetty ottamisalue on noin 2 ha. Ottamisen syvyydeksi on hakemuksessa esitetty enimmillään 21 metriä. Lampelan maa-ainesalue sijaitsee Suolahden taajamasta noin 5 km ja Äänekosken keskustasta noin 14 km kaakkoon, Suonenjoentien (kantatie 69) eteläpuolella, Korkeakoskentien (yhdystie 16761) varrella. Maa-ainesalueen ottamisalue sijoittuu tilan luoteiskulmalle. Maa-ainesalueen tilan omistavat Timo ja Pirjo Naukkarinen. Lampelan maa-ainesalueella on neljä rajanaapuria, joista pohjoisrajalle sijoittuvalla kiinteistöllä; Hirsimäki II ( ) harjoitetaan maa-ainestenottoa Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskuksen toimesta. Lähimmät vakituisesti asutut asuinrakennukset; Hakola ( ) ja Haapasuo ( ) sijaitsevat Lampelan maa-ainesalueesta kaakkoon noin 100 m:n ja 180 m:n etäisyydellä. Edellä mainitut kiinteistöt sijaitsevat Laukaan kunnan puolella. Äänekosken kaupungin puolella lähimmät rakennukset sijaitsevat Niskalan kylässä noin 1 km:n etäisyydellä pohjoisessa.

2 Maiseman-, luonnon- ja vesiensuojelulliset näkökohdat. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan (ympäristöministeriö vahvistanut ) Lampelan maa-ainesalue sijoittuu kokonaan ympäristöhallinnon luokittelemalle Sirkkaharjun II-luokan pohjavesialueelle ( ). Pohjavesialue soveltuu vedenhankintaan ja alueelle on tehty suojelusuunnitelma. Pohjavesialueella ei ole tiedossa vedenottamoita, mutta kuntakansion pohjavesialuekartan pisteellä P31, ottoalueen välittömässä läheisyydessä, on vuosina tehtyjen putkivirtamittausten mukaan saatavissa m 3 /d erittäin hyvänlaatuista vettä. Maa-ainesalueen länsipuolelle, kaakko-lounaissuunnassa on maakuntakaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Ulkoilureitti mukailee Hietasyrjän Sirkkaharjun harjumuodostelmaa ja Natura-aluetta. Hietasyrjänkangas on merkitty maakuntakaavassa arvokkaaksi harjualueeksi kaavamerkinnällä ge/2. Lampelan maa-ainesalueen itäpuolella on laaja, 62 ha:n Sirkkasuon turvetuotantoalue, joka on osoitettu kaavamerkinnällä EO/tu. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on juuri ollut nähtävillä ja lausuntokierroksella. Kaava keskittyy maakunnan maa-aines- ja kallioainesvarojen riittävyyteen yhdyskunta- ym. rakentamiseen ja toisaalta arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelemiseen. Sirkkaharjun alueelle vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetään merkintää eo/1 (kohde 48). Merkintä osoittaa aluetta, jolla on maakunnallista merkitystä sora- ja hiekkahuollossa. Samalla Sirkkaharjulle esitetään myös mahdollisuutta joissakin yksittäistapauksissa pohjavedenpinnan alapuoliseen maa-ainesten ottoon. Lampelan maa-ainesalueen lähin Natura-alue on maa-ainesalueen välittömään läheisyyteen sijoittuva Hietasyrjän Sirkkaharjun harjumuodostelma-alue (FI SCI), jossa on havaittavissa erilaisille harjumuodostumille tyypillisiä piirteitä. Alue koostuu kahdesta erillisestä alueesta, joista Sirkkaharjun alue rajautuu maa-ainesalueen itä- ja pohjoispuolelle. Sirkkaharjuun kuuluu lähes 30 m korkea jyrkkärinteinen selänne, jonka tukena on pieniä harjukuoppia. Erikoisuutena alueella kasvaa maakunnallisesti uhanalainen kangasajuruoho. Kangasajuruohoa ei ole kuitenkaan tavattu ottoalueella. Hietasyrjän alue sijoittuu Laukaan kunnan puolelle, maa-ainesalueesta noin 2,5 km kaakkoon. Lampelan maa-ainesalueen etelä- ja länsipuolella on pohjavesiputket, jotka esiintyvät myös ympäristöhallinnon tietokannoissa. Pohjaveden korkeustasoa ei kuitenkaan kyseisistä putkista tällä hetkellä tarkkailla Äänekosken kaupungin tai Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta. Maa-ainesalueen eteläpuolisen pohjavesiputken HP7 päänkorkeus on ja pohjaveden pinta tasolla Länsipuolisen pohjavesiputken HP14 päänkorkeus on ja pohjaveden pinta tasolla Molemmat

3 havainnot ovat vuodelta Lampelan maa-ainesalueella on myös pohjaveden havaintoputki, jo aikaisemmin mainittu putki P31, josta ei ole saatu mittaustietoja. Pohjavesiputkien hallinnoijasta ei ole tietoa ja niinpä putkien lukkojen avaimia ei ole kyetty paikallistamaan. Lampelan maa-ainesalue sijaitsee Korkeakoskentien (yhdystie 16761) länsipuolella. Maa-ainesalueen ja Korkeakoskentien väliin jää nykytilanteessa noin 100 metrin kaistaleelle vuotiasta mäntytaimikkoa suojapuustoksi. Korkeakoskentien itäpuolelle sijoittuu laaja 62 ha:n Sirkkasuon turvetuotantoalue, mutta alue ei näy maa-ainesalueelle suojapuuston ja maastonmuotojen vuoksi. Maa-ainesalueen pohjoispuolella on Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskuksen maa-ainesalue, jonka ottotaso ( ) on noin 10 metriä alempana kuin Lampelan maa-ainesalueen nykyinen maanpinnan taso. Maa-ainesalueen maanpinta vaihtelee edellisten vuosikymmenien maa-ainesten oton seurauksena tasolla Maa-ainesalueelta on poistettu arvopuusto. Aineksen ottamistoiminta Lampelan maa-ainesalueella otetaan maa-aineksia yhteensä noin m 3 ktr ( t). Ottomäärä ei jakaudu tasaisesti 10 vuodelle, vaan vuotuinen ottomäärä riippuu maa-aineksen kysynnästä. Keskimäärin vuotuinen otto tulee olemaan noin m 3 ktr. Maa-aines on pääosin hiekkaa ja soraa, jota voidaan tarvittaessa seuloa tai murskata. Mikäli soraa murskataan, tehdään murskauksesta ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäisestä melua aiheuttavasta toiminnasta. Maa-ainesten ottoa jatketaan nykytilannekartan mukaisesti alueen kaakkoisnurkasta, edellisen ottotoiminnan mukaisesti, edeten kaakko-luode-suunnassa. Ottotasoksi on suunniteltu N m, jolloin maa-ainesten ottamissyvyys on verrattuna alueen korkeimpaan kohtaan enimmillään noin 21 metriä. Alueelle rakennetaan korkopukki, josta alueella työskentelevät ja lupaviranomainen voivat havaita ottamisen syvyyden koko ottotoiminnan ajan. Alimman ottotason ja havaitun pohjaveden pinnan välille jätetään 4 metrin suojakerros. Maa-ainesalueen rajat merkitään selkeästi maastoon. Maa-ainesalueen ja Korkeakoskentien väliin jätetään vähintään 80 metrin suojaetäisyys, kun se muihin rajanaapureihin on 10 metriä. Maa-aines on hyödynnettävissä pääosin sellaisenaan, mutta tarvittaessa soraa voidaan myös seuloa tai murskata haluttuun kokoon. Seulontaa voidaan tehdä yksinkertaisella välppäseulalla tai moottoroidulla seulavaunulla. Maa-ainesten ottoa ja mahdollista seulontaa tehdään ottosuunnitelman mukaan arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana, mutta maa-aineksen kuljetukset painottuvat klo väliseen aikaan. Maa-aineksen kysynnästä riippuen alueella voi olla maa-ainesten ottotoimintaa ja liikennöintiä satunnaisesti myös viikonloppuisin.

4 Lampelan maa-ainesalueella voi ottotoiminnan edetessä olla tarve karkean soran murskaukselle. Soran murskauksesta tehdään ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäisestä melua aiheuttavasta toiminnasta. Mikäli soraa murskataan yli 50 päivää, haetaan toiminnalle ympäristölupa ympäristönsuojelulain (86/2000) ja -asetuksen muutoksen (1792/2009) mukaisesti. Vaikutukset maisemaan ja yleiseen viihtyisyyteen Lampelan maa-ainesalueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai mai sema-alueita. Hietasyrjän Sirkkaharju Natura-alue (FI SCI) sijoittuu kuitenkin alueen välittömään läheisyyteen. Tämä huomioidaan erityisesti ottotoiminnan aikana jättämällä koskematonta suojapuustoa mahdollisimman paljon. Alue ei näy kaukomaisemakuvaan Korkeakoskentielle. Lähimaisemakuva maa-ainesalueen välittömään läheisyyteen tulee muuttumaan maa-ainesten oton myötä, mutta alueen maisemoinnin yhteydessä lähimaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi metsämaaksi. Toiminta maa-ainesalueella ei tule vaikuttamaan yleiseen viihtyvyyteen merkittävästi, sillä alueen lähin kiinteistö Hakola ( ), sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä. Kiinteistön ja maa-ainesalueen välillä on metsää. Kiinteistölle liikennöidään Korkeakoskentieltä samasta yksityistien risteyksestä kuin maa-ainesalueelle. Risteysalue tullaan pitämään kaikkina vuodenaikoina liikennöitävässä kunnossa. Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjaveteen Lampelan maa-ainesalue sijoittuu ympäristöhallinnon luokittelemalle Sirkkaharjun II-luokan pohjavesialueelle ( ). Maa-ainesalueen lähin vesistö, Sirkkasuonlampi, sijaitsee ottoalueesta noin 400 metrin etäisyydellä lounaassa. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantuminen on mahdollista sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavanomaisessa maa-ainestenotossa ja seulonnassa alueella ei säilytetä lainkaan poltto- tai voiteluaineita. Maa-ainesalueella ympärivuotisesti työskentelevää maanomistajan pyöräkonetta ei säilytetä pitkiä aikoja Lampelan alueella, eikä alueella tehdä koneiden huoltoa tai pesua. Mahdollisessa murskauksessa tarvittavat polttoaineet varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (3 000 l), jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Alueella ei ole vesihuoltoa tai viemäriä, sillä kiviaineksen otossa ei käytetä vettä. Vettä käytetään alueella tarvittaessa alueen pölyämisen estämisessä. Pölynsidontaan tarkoitettu puhdas kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Kasteluvedet imeytyvät maaperään. Päästöt ilmaan Lampelan maa-ainesalueella pölyä syntyy seulonnassa, mahdollisessa murskauksessa sekä lastauksessa. Myös maa-ainesalueelle kohdistuva liikenne voi aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Mikäli Lampelan maa-ainesalueella on tarvetta murskaukselle,

5 murskain on Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelu 1994 ohjeen mukainen B-luokan murskain, jossa soraa murskattaessa leijumapitoisuus 0,4 mg/m3, 2 tuntia vapaassa tilassa, alitetaan 150 metrin etäisyydellä. Murskaimien pölynerotin laitteistojen kehityttyä viime vuosina voimakkaasti ei lähimmällä ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä, Hakola ( ) noin 300 metrin etäisyydellä, pölyleijuma tule ylittämään sallittua leijumaa. Edellä mainittuja etäisyyksiä pienempiin suojaetäisyyksiin voidaan päästä laitosten sijoitusratkaisuilla ja teknisillä toimilla. Soran murskauksen tekniset toimet ovat mm. murskaimen pölyävien vaiheiden kotelointi, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätäminen ja murskekasojen mahdollinen kastelu. Myös ottorintaukset toimivat pölyn leviämisen estävänä suojana. Maa-ainesalueelle johtaa Korkeakoskentieltä murskepintainen yksityistie, jota käyttää liikennöintiin myös lähin ympärivuotisesti asuttu kiinteistö, Hakola. Maa-ainesalueelta Korkeakoskentielle kantautuvaa pölyä voidaan ehkäistä kastelemalla maa-ainesaluetta tai Korkeakoskentien ja yksityistien liittymää. Maa-ainesalueen tai teiden liittymän mahdollinen pölyäminen ei aiheuta haittaa lähimmälle kiinteistölle. Maa-ainesalueella työskentelevien työkoneiden päästöt on arvioitu VTT:n Lipasto (Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä) laskentajärjestelmästä saadun TYKO työkoneiden päästömallin avulla. Alueella työskentelee tarvittaessa ympärivuotisesti lastaustehtävissä pyöräkone, jonka vuosittaiseksi työmääräksi on arvioitu noin 200 h/a. Alueella työskentelee murskauksen aikana kaivinkone ja pyöräkone (val miin murs keen kuor maus va ras toon), joiden molempien työajaksi on ar vioitu 72 h/vko. Esi- ja jäl ki murs kaimen käyttöajaksi on arvioitu noin 72 h/vko. Melu Maa-ainesalueella melua syntyy seulonnasta, mahdollisesta murskaamisesta ja lastauksesta. Myös maa-ainesalueen liikenne aiheuttaa jonkin verran melua. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelu 1994 ohjeen mukaan avoimessa metsättömässä maastossa noin 100 metrin etäisyydellä murskaimesta saavutetaan 60 db(a) ja 600 metrin etäisyydellä 50 db(a) meluarvo. Kasvillisuus (metsä) huomioon ottaen saavutetaan noin 47 db(a):n meluarvo. Lampelan maa-ainesalueella murskain sijoitetaan mahdollisimman lähelle ottorintausta, jolloin rintauksen seinämät toimivat meluvalleina. Myös maa-ainesalueen ja Korkeakoskentien väliin jätettävällä puustolla on melua vaimentava vaikutus itään päin. Murskaamisessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Uusimmissa malleissa mm. esimurskaimen syötin ja pääseula ovat kumitettuja, mikä osaltaan vähentää murskaimesta lähtevää melua. Näin ollen lähimmällä ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä noin 300 metrin etäisyydellä, asumiseen käytettäville alueille sovellettava melutason päiväaikainen ohjearvo, A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) LAeg 55 db, ei ylity. Jätteet

6 Tavanomaisessa maa-ainestenotossa tai seulonnassa alueella ei synny jätteitä. Jätteitä voi muodostua alueella murskauksen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden yllättävissä pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja pohjavesialueelle sijoittumisen vuoksi. Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely selvitetään tarkemmin kulloinkin työtä suorittavalta urakoitsijalta toiminnan alkutarkastuksen yhteydessä. Syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa. Murskauksen aikana syntyneet yhdyskuntajätteet kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan Saarijärvelle Sammakkokangas Oy:n jätekeskukselle loppusijoitettavaksi. Jäteöljyt varastoidaan 0,5 m 3 :n säiliössä, lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Mahdollisesti pienissä huoltotöissä syntyvät voiteluaine- ja liuotinjäte, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit varastoidaan myös lukittavassa tilassa. Kaikki ongelmajätteet toimitetaan Lassila & Tikanojan keräyspisteeseen tai ongelmajätteet haetaan suoraan alueelta Ekokem Oy Ab:n toimesta. Mikäli alueelle sijoitetaan murskauksen ajaksi kemiallinen käymälä, sen saniteettijätevedet toimitetaan kaupungin jätevedenpuhdistamol le käsiteltäviksi. Mahdollisesti toiminnan aikana likaantunut hienoja koinen maa-aines vallimaiselta varikkoalueelta toimitetaan myös Sammakkokangas Oy:n jätekeskukselle käsiteltäväksi. Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma Alueella muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jät teis tä pintamaita sekä kantoja ja hakkuutähteitä. Pintamaat ja muut alu een raivaamisessa syntyvät sekalaiset maamassat läjitetään otto alu een reunoille, jätealueille maisemointia varten. Kaivannaisjätteen jä tealueiden sijainti on esitetty ottosuunnitelman liitteen 4 nykytila kartassa. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Maa-ainesalueelta kuorittavia pintamaita on oletettu olevan noin 30 cm:n kerros maa-aineksen pin nalla. Näin ollen maisemoinnissa hyödynnettäviä pintamaita olisi alueella noin m 3, joista merkittävä osa on jo varastoitu alueen reunoille. Liikenne Lampelan maa-ainesalue sijaitsee Suolahden taajaman keskustasta noin 5 km, Suonenjoentien (kantatie 69) eteläpuolella. Suonenjoentien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli vuonna 2008 Lampelan maa-ainesalueen kohdalla , josta raskaita ajoneuvoja oli Lampelan maa-ainesalueelle liikennöidään Kor keakoskentieltä. Korkeakoskentien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli 97, josta raskaita ajoneuvoja oli 3. Liikennöinti Lampelan maa-ainesalueelle tapahtuu arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana. Maa-aineksen kysynnästä riippuen alueelle voidaan liikennöidä satunnaisesti myös viikonloppuisin. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Talvella alueella on liikennöintiä huomattavasti vähemmän kuin kesällä. Alueelle liikennöi korkeintaan noin 50 raskasta ajoneuvoa vuodessa. Liikenne tapahtuu jaksottaisesti, jolloin alueelta ajetaan pois suurempaa määrää kiviainesta. Mahdollisen murskauksen aikana

7 murskaimen työntekijöiden henkilöautoliikenne lisää liikennöintiä alueelle. Toiminnan tarkkailu Mikäli Lampelan maa-ainesalueella on tarvetta murskata soraa, murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaiselle sekä tehdään ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäisestä melua aiheuttavasta toiminnasta. Mikäli soraa murskataan yli 50 päivää, haetaan toiminnalle ympäristölupa ympäristönsuojelulain (86/2000) ja asetuksen muutoksen (1792/2009) mukaisesti. Murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa kulloinkin työhön valitun urakoitsijan toimesta. Työmaapäiväkirjaan merkitään toiminnan laatu, päivittäiset tuotantomäärät, polttoaineiden kulutus, laitteiden huollot sekä mahdolliset poikkeustilanteet. Työmaapäiväkirja on lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Muodostuneiden jätteiden ja ongelmajätteiden toimittamisesta pidetään kirjaa ja kuitit säästetään. Kirjanpito on lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Energian käytön tehokkuus ja BAT Toimialasta ei ole julkaistu BAT-vertailuasiakirjaa (BREF), joten toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa. Erityisesti työkoneissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä, sillä VnA 398/2005 mukaisesti tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot kiristyvät asteittain lähivuosien aikana. Murskaimissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää murskaamisen melua ja pölypäästöjä. Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen Mahdollisen onnettomuusriskin aiheuttavat työkoneiden vuotaminen, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden murskauksen aikainen varastointi sekä laitteistojen mahdolliset tulipalot. Työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään koneiden polttoainesäiliöiden vuotoaltailla. Poltto- ja voiteluaineiden murskauksen aikaisen varastoinnin mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin rakenteellisin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä ylitäytön estimellä. Maa-ainesalueella ympärivuotisesti työskentelevää pyöräkonetta ei tankata tai säilytetä pitkiä aikoja Lampelan maa-ainesalueella. Murskauslaitteiston toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskauslaitteisto pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa Sammakkokangas Oy:n jätekeskukselle käsiteltäväksi. Murskaukseen käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, joilla on omat toimintaohjeet poikkeustilanteiden varalle. Henkilökuntaa on yleensä myös koulutettu (esim. työturvallisuuskortti) toimimaan erilaisissa poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Kaikista onnettomuuksista il-

8 moitetaan Keski-Suomen pelastuslaitokselle, Äänekosken kaupungin ympäristövalvontaan sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Koska alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan riski. Tarvittaessa alueen tulotielle voidaan asentaa lukittava portti. Tahaton joutuminen alueelle estetään ottorintauksen aitaamisella lippusiimalla sekä varoitustaululla. Myös alueen reunoille kasatut pintamaat estävät osaltaan alueelle joutumisen. Raportointi Lupaviranomaisille raportoidaan toiminnasta säännöllisesti. Maa-aineslain (555/1981) 23a :n mukaisesti maa-ainesten vuosittainen ottomäärä raportoidaan lupaviranomaiselle Notto-rekisteriin sähköisellä lomakkeella. Tarvittaessa viranomaisille voidaan raportoida Notto-palvelun kautta myös muusta toiminnasta alueella esim. polttoaineiden kulutuksesta, muodostuneista jätteistä, pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailuista sekä mahdollisista poikkeustilanteista. Alueen maisemointi Lampelan maa-ainesalueen ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi. Koska Lampelan maa-ainesalue sijoittuu Sirkkaharjun II-luokan pohjavesialueelle ja Hietasyrjän Sirkkaharju harjumuodostelma Natura-alueen välittömään läheisyyteen, tehdään alueen maisemointityö erityisen huolellisesti. Maa-ainesalueen ulkopuolinen kasvillisuus ja puusto säilyvät koskemattomina. Alueen maisemointia tehdään työn edistymisen mukaan tai sitä mukaan kun alueen maa-aines on käytetty loppuun. Mikäli alueelle jää maisemoinnin jälkeen korkeita rintauksia, aidataan nämä kiinteällä aidalla. Maa-ainesalueen maisemoinnissa tarvittavat maamassat otetaan huomioon jo ottotoiminnan aikana. Maisemoinnissa käytetään alueelta kuorittuja pintamaita tai tarvittaessa alueen ulkopuolelta tuotuja puhtaita maamassoja. Alueen luiskien muotoilussa pyritään mukailemaan luonnon omia muotoja, välttäen yksitoikkoisia pintoja. Luiskat muotoillaan maisemaan sopiviksi luiskiksi n. 1:3 kaltevuuteen tai sitä loivemmiksi, kuten liitteenä olevasta maastonmuotoilukartassa on esitetty. Alueelle voidaan muotoilla myös pieniä kumpareita, harjanteita tai saarekkeita elävöittämään maisemaa. Maa-ainesalueen muotoiltujen luiskien ja pohjatason päälle muodostetaan kasvualusta noin 5 cm:n humuskerroksella, joka sekoitetaan alla olevaan hiekkakerrokseen. Kasvualustalle istutetaan (2 500 kpl/ha) tai kylvetään männyntaimia metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaan. Maisemoinnin tuloksena alue muodostuu metsämaaksi. Maa-ainestenoton päätyttyä maa-ainesalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten lähimaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. Koska Lampelan maa-ainesalueen lopullinen maisemointi on ajankohtainen hankkeen laajuuden huomioon ottaen vasta 10 vuoden kuluttua, tarkastetaan alueen maisemoinnin toteutus tällöin Äänekosken kaupungin viranomaisten kanssa esimerkiksi maastokatselmuksessa.

9 Kuuleminen Koska alue kuuluu luokiteltuihin pohjavesialueisiin on maa-aineslupahakemuksesta hankittu maa-aineslain 7 :n mukainen lausunto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausunnot on saatu erikseen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueelta (päivätty ) ja ympäristö vastuualueelta (päivätty ). Ympäristö vastuualueen lausunnossa todetaan, että ottaen huomioon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pitää mahdollisena maa-aineksen ottamista asiakohdassa mainitulta alueelta. Lausunnossa on esitetty joukko lupaehtoja ja ohjeita ottotoimintaa harjoittavalle. Alimmaksi sallituksi ottotasoksi on määritelty hakemuksessa esitettyä ylempi alin mahdollinen ottotaso. Ottotasoksi on määritelty N ,35 m, kuitenkin vähintään kuusi metriä ylimmän havaitun pohjaveden pinnan tason yläpuolella. Perusteluna ottotasoon on pohjavesi-kartoituksessa esitetyn mahdollisen vedenottamon sijainti maa-ainesten ottoalueen välittömässä läheisyydessä. Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen lausunnossa todetaan, että ennen toiminnan aloittamista on yksityistieliittymän toimivuus ja liikenneturvallisuus selvitettävä toiminnanharjoittajan ja vastuualueen aluevastaavan suorittamassa katselmuksessa. Lausunnot on huomioitu asetetuissa lupaehdoissa. Koska alue rajautuu Laukaan kuntaan on lupahakemuksesta pyydetty Laukaan kunnan lausunto. Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta ilmoittaa , 91 antamassaan lausunnossa, että Laukaan kunnalla ei ole huomautettava hakemuksen johdosta. Äänekosken ympäristölautakunta on suorittanut maa-aineslain 13 :n mukaisen naapureiden kuulemisen saantitodistuskirjeillä maaliskuussa Kuultavina olivat: Hintikka Juha Pekka, , Hakola Nykänen Iida Maria, , Haapasuo OSK Äänekosken Kuorma-autokeskus, , Hirsimäki Metsähallitus, , Sirkkaneva Lisäksi tilan naapurina on Lunastusyksikkö , Korkeakoski yhdystie, jonka kuuleminen suoritettiin ELY keskuksen kuulemisella. Hankkeesta ei tullut naapureiden kuulemisen johdosta muistutuksia. Maa-aineslupahakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla sekä kaupungin internet-sivuilla välisen ajan, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutuksessa ilmoitetussa paikassa. Hankkeesta ei ole esitetty muita muistutuksia tai mielipiteitä.

10 Oheismateriaali Nro 1 Maa-ainesten ottamislupahakemus Maa-ainesten ottamissuunnitelman kartat Keski-Suomen ELY -keskuksen lausunnot Laukaan kunnan lausunto Koska alue on jo vuosikymmeniä ollut maa-ainesten oton alaisena, ei uudella luvalla katsota olevan merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisemaan. Yhdystieltä ei alue juurikaan näy. Maisemoimalla esitetyn suunnitelman mukaisesti sekä huomioimalla ELY -keskuksen lausunnossa esittämä mahdollisuus paahderinteiden perus tamisesta on maisemoinnilla jopa mahdollista edesauttaa har vinaisten ja uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Soranoton edetessä tarkistetaan todellinen pohjaveden pinnan taso ja huolehditaan siitä, että ottotoiminta ei vaaranna pohjaveden laatua. Oton jäädessä tuntuvasti pohjavedenpinnan yläpuolelle ei pohjaveden laadulle uskota kaivulla olevan merkitystä. Muu asiaan liittyvä aineisto kuten aikaisempi lupa, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja naapureiden kuulemista koskevat asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa ja ympäristötoimistossa ennen kokousta. Valmistelijan esitys Äänekosken ympäristölautakunta päättää myöntää Timo Naukkariselle maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen Äänekosken kaupungin, Paadentaipaleen kylässä tilalla Lampela II, Lupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi yhteensä m 3 :n maa-aineksen ottamiseen. Ottomäärä ja siitä johtuen myös alin mahdollinen ottotaso poikkeavat lupahakemuksessa ja siihen liitetyssä ottosuunnitelmassa esitetystä. Muilta osin lupa myönnetään ottosuunnitelman mukaisesti seuraavin ehdoin: 1. Alin sallittu ottotaso on N ,35 m, kuitenkin vähintään kuusi metriä ylimmän havaitun pohjaveden pinnan tason ylä puolella. Poh javesipinnan korkeus ja riittävä suojakerroksen pak suus tulee var mistaa alueella sijaitsevasta pohja veden ha vaintoput kesta (P31). 2. Pohjavesiputken tiedot (sijainti, koordinaatit, putken yläpään ja poh jan korkeudet ja pohjavesihavainto päivämäärineen) tu lee toimit taa ympäristölautakunnalle ja ELY -keskuk selle. Havaintoputkesta tulee tarkistaa pohjavesipinnan korkeus neljä ker taa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja ha vaintopäivät tulee merkitä havain-

11 topäiväkirjaan. Tulok set on esitet tävä kaupungin ympäristölautakunnalle kun kin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. 3. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muut tavaa kaivua ei sallita. 4. Valvonnan helpottamiseksi alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ot totasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kak si kolmiopukkia). Myös ottamis- ja kai vualueenrajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkin nät tulee teh dä ennen otto toiminnan aloittamista. 5. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoi sia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja konei den säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäris tön pilaantu misvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojara kenteilla. Myös koneiden ja autojen tank kaus tulee järjes tää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai poltto aine päästöjen vaaraa. Li säksi pohja veden puhtaana säilymi seksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle va hingollisten ainei den käsitte lyssä noudatetaan erityistä huolelli suutta ja varovai suutta. 6. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle se kä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon le viämisen estämiseksi. 7. Alueella ei sallita asfalttiasemia eikä öljysora-asemia, eikä alueella saa varastoida käytettyä tienpitomateriaalia. 8. Maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkitoimenpiteet tulee tehdä vai heittain ottamisen edistyessä. Luiskat tulee muotoilla suunnitel man mukaisesti kaltevuuteen 1:3. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia maalajeja tai ma teriaaleja. Pin tamaat tulee varastoida ja käyttää mah dollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Maisemoi tavalle alu eelle tulee pai kasta riippuen kylvää männyn siemeniä tai tarvittaessa istuttaa männyn taimia. Osa alueesta, alu een etelä- ja lounaissuuntaan avautu vat rinteet voidaan jättää paah dealueeksi erikseen tehtä vän suunni telman mu kaan. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kah den vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran men nessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvan haltija, kunnan maa-ai nesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -kes kuksen edustaja. Pää tet täessä mahdollisista paahde alueista on asiasta so vittava ELY

12 -keskuksen edustajan kanssa. 9. Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot, mahdolliset kiellot tai varoitukset alueella liikkuville ja luvan voimassaoloaika. 10. Mikäli alueella tulee tapahtumaan kiviaineksen murskausta on sille haettava erillinen ympäristölupa tai toiminnasta on ilmoitettava ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesti kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Ennen toiminnan aloittamista on yksityistieliittymän toimivuus ja liikenneturvallisuus selvitettävä Keski-Suomen ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen kanssa, yhteisessä katselmuk sessa. 12. Alueen välittömässä läheisyydessä kulkevan retkeilyreitin, maa kun tauran, kulkukelpoisuudesta ja turvallisuudesta tulee huolehtia koko ottotoiminnan ajan. Perustelut Luvan myöntämiselle on olemassa maa-aineslain 6 :ssä esitetyt edellytykset. Toimittaessa hakemuksen, ottamissuunnitelman ja esitettyjen lupamääräysten mukaisesti ei ottamisesta aiheudu maa-aineslain 3 :ssä mainittuja haitallisia seurauksia. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä toiminnalle ole muutenkaan kaavallisia esteitä. Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Ottolupahakemuksesta poikkeava alin hyväksytty ottotaso ja siitä seuraava pienentynyt kokonaisottomäärä on otettu huomioon asetetuissa maksuissa. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981 muutoksineen: 495/2000, 468/2005, 347/2008) 3-7, 10-13,16 b, 19-21, 23 ja 23a Maa-ainesasetus (926/2005) 1 3, 6-9 Maa-ainesasetus, muutos 382/2008) 2a Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 60 Ympäristönsuojelulaki, muutos (346/2008) 103a Äänekosken kaupungin maa-ainestaksa ( , 52) Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa saakka, johon mennessä kaik ki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt tulee olla hyväksytysti suori tettuina. Päätöksestä tiedottaminen Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta tiedottaa päätöksestä julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 :n mukaisesti.

13 Maksujen ja vakuuden määrääminen Suunnitelman tarkastusmaksu on Äänekosken kaupunginvaltuuston ( , 52) vahvistaman taksan ( 2.1) mukaisesti: neljäsataakaksikymmentä euroa, 420,00 euroa. ( = myöntämishetkellä otettavaksi sallitun maa-ainek sen mukaan 0,007 / m 3 ) Maa-aineksen ottamisen valvonnasta on luvanhaltijan suoritettava vuosittain, luvan voimassaoloaikana, taksan ( 3.1) mukainen valvontamaksu 102,00 euroa. ( = myöntämishetkellä otetta vaksi sallitun maa-aineksen mukaan / m 3 ) Ympäristölautakunta päättää määrätä hakijan osoittamaan Äänekosken kaupungille euron (kymmenentuhatta euroa) suuruisen vakuuden. Vakuus tulee asettaa kattamaan kaikkien lupamääräyksissä vaadittujen toimenpiteiden suorittamisen tilalla Lampela II ( ). Vakuus on asetettava sellaisessa muodossa, että vakuus on voimassa kunnes maa-ainesluvassa määrätyt maisemointi- ja muut jälkihoitotyöt on hyväksyttävästi suoritettu tai vakuutta voidaan jatkaa ilman maa-ainesluvan haltijan suostumusta. Vakuuden hyväksyy johtava ympäristötarkastaja. Vakuuden hyväksymisestä peritään maa-ainestaksan mukaisesti 50 euroa. Maa-ainesten ottamisen voi aloittaa vasta kun hakija on suorittanut suunnitelman tarkastusmaksun sekä osoittanut Äänekosken kaupungille hyväksyttävän vakuuden. Päätös toimitetaan hakijalle ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Päätös annetaan julkipanon jälkeen (Maa-aineslaki 19.1 ). Valitusviranomainen: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Valmistelija: Jouni Kurkela, puh Johtava ympäristötarkastaja Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä valmistelijan esityksen. Päätös: Hyväksyttiin