ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Äänekosken kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Otsikko Sivu

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta AIKA kello 17:00-18:25 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 71 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 72 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 73 Rakennuslupa , Earth pac Oy, , Verkkotie 5 2 Äänekoski 74 Rakennuslupa , Earth pac Oy, , Verkko tie 6 4 Äänekoski 75 Oikaisuvaatimus rakennusluvista tontilla Timo Naukkarisen maa-ainesten ottolupahakemus tilalle Lampela II, 8 14:9 77 Äänekosken kaupungin ympäristölupahakemus: Sumiaisten Haketien 22 pienjäteasema 78 Puutarhakylän ranta-asemakaava Lisäys Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan Viranhaltijapäätökset Tiedoksiantoasiat 34

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Alatalo Tuire 17:00-18:25 puheenjohtaja Tuikka Kimmo 17:00-18:25 varapuheenjohtaja Autio Arto 17:00-18:25 jäsen Hytönen Meeri 17:00-18:25 jäsen Jauhiainen-Maukonen Helena 17:00-18:25 jäsen Laitila Jukka 17:00-18:25 jäsen Neste Veijo 17:00-18:25 jäsen Pasanen Kauko 17:00-18:25 jäsen Pekonen Paula 17:00-18:25 jäsen Ruuska Virva 17:00-18:25 jäsen Tammelin Helena 17:00-18:25 jäsen Tarvainen Veikko 17:00-18:25 jäsen Humppi Juha 17:00-18:25 varajäsen POISSA Hintikka Saara jäsen Nyholm Rolf kh:n puheenjohtaja MUU Lunttila Tommi 17:00-18:25 kh:n edustaja Huttunen Unto 17:00-18:25 ymp.tarkastaja Kurkela Jouni 17:00-18:25 joht.ymp.tarkastaja Tavaststjerna Arto 17:00-17:30 rak.tarkastaja Sihvonen Pirkko 17:00-18:25 ympäristöpäällikkö ALLEKIRJOITUKSET Tuire Alatalo puheenjohtaja Pirkko Sihvonen pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kimmo Tuikka Arto Autio PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ kello ympäristötoimistossa Eija Rantanen toimistosihteeri

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2010 3

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen YMPL 71 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Ympäristölautakunta on päättänyt hallintosäännön 29 :n perusteella, että kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen toimite taan jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vä hintään neljä päivää ennen kokousta jaettavalla esityslistalla. Tämä kokouskutsu on postitettu Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin. Päätettiin hallintosäännön 32 :n mukaisesti esityslistasta poikkeavasta käsittelyjärjestyksestä: Käsitellään ensiksi rakennus valvonnan asiat

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastaminen YMPL 72 Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Ympäristölautakunta on päättänyt, että lautakunta va litsee keskuudestaan kutakin kokousta varten kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana perjantai na tai mikäli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arki päi vänä. Tar kas tettu pöy tä kirja pi de tään ylei sesti näh tä vä nä tar kas tusta seu raavana maanantaina, tai mi käli se ei ole työpäivä, en sim mäi senä työ päivä nä sen jäl keen klo ym pä ristötoi mis tossa, osoite Ki sa katu 4, Suo lahti. Edellisen pöytäkirjan tarkastajina olivat Helena Tammelin ja Veikko Tarvainen. Ehdotus: Päätös: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Kimmo Tuikka ja Arto Autio

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Rakennuslupa , Earth pac Oy, , Verkkotie 2 Äänekoski YMPL 73 Päätös: Asia ja päätösehdotus esitetään kokouksessa. Merkittiin, että rakennustarkastaja selosti toimenpiteen ja esityksen rakennusluvaksi kokouksessa. Toimenpide: Uudisrakennus, varasto. Kerrosala 1999 m 2 Ympäristöpäällikön ehdotuksesta hyväksyttiin maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten perus teella yksimie lisesti haettu rakennuslupa päätösliitteen nro 1 mukaisena sekä vah vis tet tiin esitetyt piirustukset luvan mukaisin ehdoin

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Rakennuslupa , Earth pac Oy, , Verkkotie 4 Äänekoski YMPL 74 Päätös: Ympäristölautakunta päätti ottaa käsiteltäväkseen ra ken nus lu pa-asian, jo ta ei ol lut mainittu kokouskutsussa (hallintosääntö 32 ). Asia liittyy edellisessä asiakohdassa käsiteltyyn rakennus hank keeseen erillisenä lupa-asiana. Rakennustarkastaja se losti haetun toimenpiteen ja esityksensä ra kennus lu vaksi ko kouk sessa. Toimenpide: Varastorakennuksen (kerrosalaltaan 1320 m 2 suuruisen pressuhallin) siirtäminen Ympäristöpäällikön ehdotuksesta hyväksyttiin maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten perus teella haettu rakennuslupa päätösliitteen nro 2 mu kai se na sekä vah vis tet tiin esitetyt piirustukset luvan mu kai sin ehdoin

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Oikaisuvaatimus rakennusluvista tontilla YMPL 75 Päätös: Susanna Nykänen, Granholmintie 6, Suolahti, on toimittanut säh kö postilla pyynnön käsitellä postin liitteenä ollut raken nus- ja ym päristölautakunnalle osoitettu lausunto naapurin kuu le mi ses ta mah dollisimman pian. Ympäristölautakunta päätti hallintosäännön 32 :n perusteella ottaa käsiteltäväkseen kiireellisenä vireille pannun asian, jo ta ei ol lut mai nit tu ko kous kut sus sa. Lausunto koskee tont tia , jolle joh ta va ra ken nus tarkas ta ja on jo myön tä nyt rakennusluvan oma koti talol le pää tök sel lään ( 297) ja ta lousra ken nuk selle pää tök sel lään ( 298). Näin ollen on tulkitta va kysy myk sessä ole van oi kai su vaa ti muksen te ke minen ra kennus luvis ta. Lu pien anto päi vä on ol lut ja oikai suvaati mus olisi siten tul lut tehdä vii meis tään Lautakunta päätti ympäristöpäällikön ehdotuksesta yksimielisesti, et tä se ei ota myöhästyneenä saapunutta oikaisuvaatimusta käsiteltäväkseen

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Timo Naukkarisen maa-ainesten ottolupahakemus tilalle Lampela II, 14:9 55/111012/2010 YMPL 76 HAKIJA: Timo Naukkarinen Haapasuontie Kuusa LUVAN KOHDE: Äänekosken kaupunki, Paadentaipaleen kylä Tila: Lampela II, Timo Naukkarinen on toimittanut Äänekosken kaupungille oheisen päivätyn maa-ainesten ottolupahakemuksen ja ottosuunnitelman koskien maa-ainesten ottoa Lampelan maa-ainesalueella, tilalla Lampela II ( ), Paadentaipaleen kylässä, Äänekosken kaupungissa. Alueelle on ollut aikaisemmin Suolahden kaupunginhallituksen myöntämä ottolupa ( , 63). Lupahakemuksen yhteydessä laati Suolahden ympäristölautakunta antamaansa lausuntoa varten alueen ympäristövaikutusten arvioinnin. Timo Naukkarinen ilmoitti kirjeellään , että luvan mukaista ottotoimintaa ei ole käynnistetty ja, että hän luopuu silloisesta luvasta. Uutta lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi ja hakemuksen mukaan maa-aineksia on tarkoitus ottaa yhteensä m 3. Tilan pinta-ala on noin 13,7 ha ja esitetty ottamisalue on noin 2 ha. Ottamisen syvyydeksi on hakemuksessa esitetty enimmillään 21 metriä. Lampelan maa-ainesalue sijaitsee Suolahden taajamasta noin 5 km ja Äänekosken keskustasta noin 14 km kaakkoon, Suonenjoentien (kantatie 69) eteläpuolella, Korkeakoskentien (yhdystie 16761) varrella. Maa-ainesalueen ottamisalue sijoittuu tilan luoteiskulmalle. Maa-ainesalueen tilan omistavat Timo ja Pirjo Naukkarinen. Lampelan maa-ainesalueella on neljä rajanaapuria, joista pohjoisrajalle sijoittuvalla kiinteistöllä; Hirsimäki II ( ) harjoitetaan maa-ainestenottoa Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskuksen toimesta. Lähimmät vakituisesti asutut asuinrakennukset; Hakola ( ) ja Haapasuo ( ) sijaitsevat Lampelan maa-ainesalueesta kaakkoon noin 100 m:n ja 180 m:n etäisyydellä. Edellä mainitut kiinteistöt sijaitsevat Laukaan kunnan puolella. Ääne kosken kaupungin puolella lähimmät rakennukset sijaitsevat Niska lan kylässä noin 1 km:n etäisyydellä pohjoisessa.

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Maiseman-, luonnon- ja vesiensuojelulliset näkökohdat. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan (ympäristöministeriö vahvistanut ) Lampelan maa-ainesalue sijoittuu kokonaan ympäristöhallinnon luokittelemalle Sirkkaharjun II-luokan pohjavesialu eelle ( ). Pohjavesialue soveltuu vedenhankintaan ja alueel le on tehty suojelusuunnitelma. Pohjavesialueella ei ole tiedossa vedenottamoita, mutta kuntakansion pohjavesialuekartan pisteellä P31, ottoalueen välittömässä läheisyydessä, on vuosina tehtyjen putkivirtamittausten mukaan saatavissa m 3 /d erittäin hyvänlaatuista vettä. Maa-ainesalueen länsipuolelle, kaakko-lounaissuunnassa on maakuntakaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Ulkoilureitti mukailee Hietasyrjän Sirkkaharjun harjumuodostelmaa ja Natura-aluetta. Hietasyrjänkangas on merkitty maakuntakaavassa arvokkaaksi harjualueeksi kaavamerkinnällä ge/2. Lampelan maa-ainesalueen itäpuolella on laaja, 62 ha:n Sirk kasuon turvetuotantoalue, joka on osoitettu kaavamerkinnällä EO/tu. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on juuri ollut nähtävillä ja lausuntokierroksella. Kaava keskittyy maakunnan maa-ai nesja kallioainesvarojen riittävyyteen yhdyskunta- ym. rakentami seen ja toisaalta arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suo jelemiseen. Sirkkaharjun alueelle vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetään merkintää eo/1 (kohde 48). Merkintä osoittaa aluetta, jolla on maakunnallista merkitystä sora- ja hiekkahuollossa. Samalla Sirkkahar julle esitetään myös mahdollisuutta joissakin yksittäistapauksissa pohjavedenpinnan alapuoliseen maa-ainesten ottoon. Lampelan maa-ainesalueen lähin Natura-alue on maa-ainesalueen välittömään läheisyyteen sijoittuva Hietasyrjän Sirkkaharjun harjumuodostelma-alue (FI SCI), jossa on havaittavissa erilaisille harjumuodostumille tyypillisiä piirteitä. Alue koostuu kahdesta erillisestä alueesta, joista Sirkkaharjun alue rajautuu maa-ainesalueen itäja pohjoispuolelle. Sirkkaharjuun kuuluu lähes 30 m korkea jyrkkärinteinen selänne, jonka tukena on pieniä harjukuoppia. Erikoisuutena alueella kasvaa maakunnallisesti uhanalainen kangasajuruoho. Kangasajuruohoa ei ole kuitenkaan tavattu ottoalueella. Hietasyrjän alue sijoittuu Laukaan kunnan puolelle, maa-ainesalueesta noin 2,5 km kaakkoon. Lampelan maa-ainesalueen etelä- ja länsipuolella on pohjavesiput ket, jotka esiintyvät myös ympäristöhallinnon tietokannoissa. Pohja veden korkeustasoa ei kuitenkaan kyseisistä putkista tällä hetkellä tarkkailla Äänekosken kaupungin tai Keski-Suomen elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskuksen toimesta. Maa-ainesalueen eteläpuo lisen pohjavesiputken HP7 päänkorkeus on ja pohjaveden pinta tasolla Länsipuolisen pohjavesiputken HP14 pään korkeus on ja pohjaveden pinta tasolla Molemmat havainnot

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ ovat vuodelta Lampelan maa-ainesalueella on myös pohjaveden havaintoputki, jo aikaisemmin mainittu putki P31, josta ei ole saatu mittaustietoja. Pohjavesiputkien hallinnoijasta ei ole tietoa ja niinpä putkien lukkojen avaimia ei ole kyetty paikallista maan. Lampelan maa-ainesalue sijaitsee Korkeakoskentien (yhdystie 16761) länsipuolella. Maa-ainesalueen ja Korkeakoskentien väliin jää nykytilanteessa noin 100 metrin kaistaleelle vuotiasta mäntytaimikkoa suojapuustoksi. Korkeakoskentien itäpuolelle sijoittuu laaja 62 ha:n Sirkkasuon turvetuotantoalue, mutta alue ei näy maa-ainesalueelle suojapuuston ja maastonmuotojen vuoksi. Maa-ainesalueen pohjoispuolella on Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskuksen maa-ainesalue, jonka ottotaso ( ) on noin 10 metriä alempana kuin Lampelan maa-ainesalueen nykyinen maanpinnan taso. Maa-ainesalueen maanpinta vaihtelee edellisten vuosikymmenien maa-ainesten oton seurauksena tasolla Maa-ainesalueelta on poistettu arvopuusto. Aineksen ottamistoiminta Lampelan maa-ainesalueella otetaan maa-aineksia yhteensä noin m 3 ktr ( t). Ottomäärä ei jakaudu tasaisesti 10 vuo delle, vaan vuotuinen ottomäärä riippuu maa-aineksen kysynnästä. Keskimäärin vuotuinen otto tulee olemaan noin m 3 ktr. Maa-aines on pääosin hiekkaa ja soraa, jota voidaan tarvittaessa seuloa tai murskata. Mikäli soraa murskataan, tehdään murskauksesta ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kun nan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäisestä melua aiheutta vasta toiminnasta. Maa-ainesten ottoa jatketaan nykytilannekartan mukaisesti alueen kaakkoisnurkasta, edellisen ottotoiminnan mukaisesti, edeten kaakko-luode-suunnassa. Ottotasoksi on suunniteltu N m, jol loin maa-ainesten ottamissyvyys on verrattuna alueen korkeimpaan kohtaan enimmillään noin 21 metriä. Alueelle rakennetaan korko pukki, josta alueella työskentelevät ja lupaviranomainen voivat ha vaita ottamisen syvyyden koko ottotoiminnan ajan. Alimman ottota son ja havaitun pohjaveden pinnan välille jätetään 4 metrin suojaker ros. Maa-ainesalueen rajat merkitään selkeästi maastoon. Maa-ainesalueen ja Korkeakoskentien väliin jätetään vähintään 80 metrin suojaetäisyys, kun se muihin rajanaapureihin on 10 metriä. Maa-aines on hyödynnettävissä pääosin sellaisenaan, mutta tarvittaessa soraa voidaan myös seuloa tai murskata haluttuun kokoon. Seulontaa voidaan tehdä yksinkertaisella välppäseulalla tai moottoroidulla seulavaunulla. Maa-ainesten ottoa ja mahdollista seulontaa tehdään ottosuunnitelman mukaan arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana, mutta maa-aineksen kuljetukset painottuvat klo väliseen aikaan. Maa-aineksen kysynnäs tä riippuen alueella voi olla maa-ainesten ottotoimintaa ja liikennöin tiä satunnaisesti myös viikonloppuisin.

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Lampelan maa-ainesalueella voi ottotoiminnan edetessä olla tarve karkean soran murskaukselle. Soran murskauksesta tehdään ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kun nan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäisestä melua aiheutta vasta toiminnasta. Mikäli soraa murskataan yli 50 päivää, haetaan toiminnalle ympäristölupa ympäristönsuojelulain (86/2000) ja -asetuksen muutoksen (1792/2009) mukaisesti. Vaikutukset maisemaan ja yleiseen viihtyisyyteen Lampelan maa-ainesalueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai maisema-alueita. Hietasyrjän Sirkkaharju Natura-alue (FI SCI) sijoittuu kuitenkin alueen välittömään läheisyyteen. Tämä huo mioidaan erityisesti ottotoiminnan aikana jättämällä koskematonta suojapuustoa mahdollisimman paljon. Alue ei näy kaukomaisemaku vaan Korkeakoskentielle. Lähimaisemakuva maa-ainesalueen välit tömään läheisyyteen tulee muuttumaan maa-ainesten oton myötä, mutta alueen maisemoinnin yhteydessä lähimaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi metsämaaksi. Toiminta maa-ainesalueella ei tule vaikuttamaan yleiseen viihtyvyy teen merkittävästi, sillä alueen lähin kiinteistö Hakola ( ), sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä. Kiinteistön ja maa-ainesalueen välillä on metsää. Kiinteistölle liikennöidään Kor keakoskentieltä samasta yksityistien risteyksestä kuin maa-ainesalu eelle. Risteysalue tullaan pitämään kaikkina vuodenaikoina liikennöi tävässä kunnossa. Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjaveteen Lampelan maa-ainesalue sijoittuu ympäristöhallinnon luokittelemalle Sirkkaharjun II-luokan pohjavesialueelle ( ). Maa-ainesalu een lähin vesistö, Sirkkasuonlampi, sijaitsee ottoalueesta noin 400 metrin etäisyydellä lounaassa. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantuminen on mahdollista sellaisten onnettomuuksien yhteydes sä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavanomaisessa maa-ainestenotossa ja seulonnassa alueel la ei säilytetä lainkaan poltto- tai voiteluaineita. Maa-ainesalueella ympärivuotisesti työskentelevää maanomistajan pyöräkonetta ei säilytetä pitkiä aikoja Lampelan alueella, eikä alueella tehdä koneiden huoltoa tai pesua. Mahdollisessa murskauksessa tarvittavat polttoaineet varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (3 000 l), jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Alueella ei ole vesihuoltoa tai viemäriä, sillä kiviainek sen otossa ei käytetä vettä. Vettä käytetään alueella tarvittaessa alueen pölyämisen estämisessä. Pölynsidontaan tarkoitettu puhdas kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Kasteluvedet imeytyvät maaperään. Päästöt ilmaan Lampelan maa-ainesalueella pölyä syntyy seulonnassa, mahdolli sessa murskauksessa sekä lastauksessa. Myös maa-ainesalueelle

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ kohdistuva liikenne voi aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Mikäli Lampelan maa-ainesalueella on tarvetta murskaukselle, murskain on Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelu 1994 ohjeen mukainen B-luokan murskain, jos sa soraa murskattaessa leijumapitoisuus 0,4 mg/m3, 2 tuntia va paassa tilassa, alitetaan 150 metrin etäisyydellä. Murskaimien pö lynerotin laitteistojen kehityttyä viime vuosina voimakkaasti ei lähim mällä ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä, Hakola ( ) noin 300 metrin etäisyydellä, pölyleijuma tule ylittämään sallittua lei jumaa. Edellä mainittuja etäisyyksiä pienempiin suojaetäisyyksiin voidaan päästä laitosten sijoitusratkaisuilla ja teknisillä toimilla. Soran murskauksen tekniset toimet ovat mm. murskaimen pölyävien vaiheiden kotelointi, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätäminen ja murskekasojen mahdollinen kastelu. Myös ottorintaukset toimivat pölyn leviämisen estävänä suojana. Maa-ainesalueelle johtaa Korkeakoskentieltä murskepintainen yksityistie, jota käyttää liikennöintiin myös lähin ympärivuotisesti asuttu kiinteistö, Hakola. Maa-ainesalueelta Korkeakoskentielle kantautuvaa pölyä voidaan ehkäistä kastelemal la maa-ainesaluetta tai Korkeakoskentien ja yksityistien liittymää. Maa-ainesalueen tai teiden liittymän mahdollinen pölyäminen ei aiheuta haittaa lähimmälle kiinteistölle. Maa-ainesalueella työskentelevien työkoneiden päästöt on arvioitu VTT:n Lipasto (Suomen liiken teen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestel mä) laskentajärjestelmästä saadun TYKO työkoneiden päästömal lin avulla. Alueella työskentelee tarvittaessa ympärivuotisesti las taustehtävissä pyöräkone, jonka vuosittaiseksi työmääräksi on ar vioitu noin 200 h/a. Alueella työskentelee murskauksen aikana kai vinkone ja pyöräkone (val miin murs keen kuor maus va ras toon), joi den molempien työajaksi on ar vioitu 72 h/vko. Esi- ja jäl ki murs kai men käyttöajaksi on arvioitu noin 72 h/vko. Melu Maa-ainesalueella melua syntyy seulonnasta, mahdollisesta murskaamisesta ja lastauksesta. Myös maa-ainesalueen liikenne aiheut taa jonkin verran melua. Melun syntyä ja syntyneen melun etene mistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelu 1994 ohjeen mukaan avoimessa metsättömässä maastossa noin 100 metrin etäisyydellä murskaimesta saavutetaan 60 db(a) ja 600 metrin etäisyydellä 50 db(a) meluarvo. Kasvillisuus (metsä) huomioon ottaen saavutetaan noin 47 db(a):n meluarvo. Lampelan maa-ainesalueella murskain sijoitetaan mahdollisimman lähelle ottorintausta, jolloin rintauksen seinämät toimivat meluvalleina. Myös maa-ainesalueen ja Korkeakoskentien väliin jätettävällä puustolla on melua vaimentava vaiku tus itään päin. Murskaamisessa pyritään käyttämään parasta ja uu sinta mahdollista tekniikkaa. Uusimmissa malleissa mm. esimurskai men syötin ja pääseula ovat kumitettuja, mikä osaltaan vähentää murskaimesta lähtevää melua. Näin ollen lähimmällä ympärivuoti sesti asutulla kiinteistöllä noin 300 metrin etäisyydellä, asumiseen

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ käytettäville alueille sovellettava melutason päiväaikainen ohjearvo, A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) LAeg 55 db, ei ylity. Jätteet Tavanomaisessa maa-ainestenotossa tai seulonnassa alueella ei synny jätteitä. Jätteitä voi muodostua alueella murskauksen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden yllättävissä pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja pohjavesialueelle sijoittumisen vuoksi. Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely selvitetään tarkemmin kulloinkin työtä suorittavalta urakoitsijalta toiminnan alkutarkastuksen yhteydessä. Syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa. Murskauksen aikana syntyneet yhdyskuntajätteet kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan Saarijärvelle Sammakkokangas Oy:n jätekeskukselle loppusijoitettavaksi. Jäteöl jyt varastoidaan 0,5 m 3 :n säiliössä, lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Mahdollisesti pienissä huol totöissä syntyvät voiteluaine- ja liuotinjäte, akut, öljysuodattimet ja li kaantuneet trasselit varastoidaan myös lukittavassa tilassa. Kaikki ongelmajätteet toimitetaan Lassila & Tikanojan keräyspisteeseen tai ongelmajätteet haetaan suoraan alueelta Ekokem Oy Ab:n toimesta. Mikäli alueelle sijoitetaan murskauksen ajaksi kemiallinen käymälä, sen saniteettijätevedet toimitetaan kaupungin jätevedenpuhdista mol le käsiteltäviksi. Mahdollisesti toiminnan aikana likaantunut hie noja koinen maa-aines vallimaiselta varikkoalueelta toimitetaan myös Sammakkokangas Oy:n jätekeskukselle käsiteltäväksi. Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma Alueella muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jät teis tä pintamaita sekä kantoja ja hakkuutähteitä. Pintamaat ja muut alu een raivaamisessa syntyvät sekalaiset maamassat läjitetään otto alu een reunoille, jätealueille maisemointia varten. Kaivannaisjätteen jä tealueiden sijainti on esitetty ottosuunnitelman liitteen 4 nykytila kar tassa. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pi laantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Maa-ainesalueelta kuorittavia pintamaita on oletettu olevan noin 30 cm:n kerros maa-aineksen pin nalla. Näin ollen maisemoinnissa hyödynnettäviä pintamaita olisi alueella noin m 3, joista merkittävä osa on jo varastoitu alueen reunoille. Liikenne Lampelan maa-ainesalue sijaitsee Suolahden taajaman keskustasta noin 5 km, Suonenjoentien (kantatie 69) eteläpuolella. Suonenjoen tien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli vuonna 2008 Lam pelan maa-ainesalueen kohdalla , josta raskaita ajo neuvoja oli Lampelan maa-ainesalueelle liikennöidään Korkeakoskentieltä. Korkeakoskentien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli 97, josta raskaita ajoneuvoja oli 3. Liikennöinti Lampelan maa-ainesalueelle tapahtuu arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana. Maa-aineksen kysynnästä riippuen alueelle

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ voidaan liikennöidä satunnaisesti myös viikonloppuisin. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Talvella alueella on liikennöintiä huomattavasti vähemmän kuin ke sällä. Alueelle liikennöi korkeintaan noin 50 raskasta ajoneuvoa vuo dessa. Liikenne tapahtuu jaksottaisesti, jolloin alueelta ajetaan pois suurempaa määrää kiviainesta. Mahdollisen murskauksen aikana murskaimen työntekijöiden henkilöautoliikenne lisää liikennöintiä alueelle. Toiminnan tarkkailu Mikäli Lampelan maa-ainesalueella on tarvetta murskata soraa, murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaiselle sekä tehdään ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäisestä melua aiheuttavasta toiminnasta. Mikäli soraa murskataan yli 50 päivää, haetaan toiminnalle ympäristölupa ympäristönsuojelulain (86/2000) ja asetuksen muutoksen (1792/2009) mukaisesti. Murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa kulloinkin työhön valitun urakoitsijan toimesta. Työmaapäiväkirjaan merkitään toiminnan laatu, päivittäiset tuotantomäärät, polttoainei den kulutus, laitteiden huollot sekä mahdolliset poikkeustilanteet. Työmaapäiväkirja on lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Muodostuneiden jätteiden ja ongelmajätteiden toimittamisesta pidetään kirjaa ja kuitit säästetään. Kirjanpito on lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Energian käytön tehokkuus ja BAT Toimialasta ei ole julkaistu BAT-vertailuasiakirjaa (BREF), joten toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa. Erityisesti työkoneissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä, sillä VnA 398/2005 mukaisesti tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot kiristyvät asteittain lähivuosien aikana. Murskaimissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää murskaamisen melua ja pölypäästöjä. Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen Mahdollisen onnettomuusriskin aiheuttavat työkoneiden vuotaminen, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden murskauksen aikainen varastointi sekä laitteistojen mahdolliset tulipalot. Työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään koneiden polttoainesäiliöiden vuotoaltailla. Poltto- ja voiteluaineiden murskauksen aikaisen varastoinnin mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin rakenteellisin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä ylitäytön estimellä. Maa-ainesalueella ympärivuotisesti työskentelevää pyöräkonetta ei tankata tai säilytetä pitkiä aikoja Lampelan maa-ainesalueella. Murskauslaitteiston toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskauslaitteisto pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Mahdollisesti pilaantu nut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa Sammakkokangas Oy:n jätekeskukselle käsiteltäväksi. Murskaukseen käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, joilla on omat toimintaohjeet poikkeustilanteiden varalle. Henkilökuntaa on yleensä myös koulutettu (esim. työturvallisuuskortti) toimimaan erilaisissa poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Keski-Suomen pelastuslaitokselle, Äänekosken kaupun gin ympäristövalvontaan sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Koska alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan riski. Tarvittaessa alueen tulotielle voidaan asentaa lukittava portti. Tahaton joutuminen alueelle estetään ottorintauksen aitaami sella lippusiimalla sekä varoitustaululla. Myös alueen reunoille kasa tut pintamaat estävät osaltaan alueelle joutumisen. Raportointi Lupaviranomaisille raportoidaan toiminnasta säännöllisesti. Maa-aineslain (555/1981) 23a :n mukaisesti maa-ainesten vuosittainen ottomäärä raportoidaan lupaviranomaiselle Notto-rekisteriin sähköisel lä lomakkeella. Tarvittaessa viranomaisille voidaan raportoida Notto-palvelun kautta myös muusta toiminnasta alueella esim. polttoaineiden kulutuksesta, muodostuneista jätteistä, pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailuista sekä mahdollisista poikkeustilanteista. Alueen maisemointi Lampelan maa-ainesalueen ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi. Koska Lampelan maa-ainesalue sijoittuu Sirkkaharjun II-luo kan pohjavesialueelle ja Hietasyrjän Sirkkaharju harjumuodostel ma Natura-alueen välittömään läheisyyteen, tehdään alueen maisemointityö erityisen huolellisesti. Maa-ainesalueen ulkopuolinen kasvillisuus ja puusto säilyvät koskemattomina. Alueen maisemointia tehdään työn edistymisen mukaan tai sitä mukaan kun alueen maa-aines on käytetty loppuun. Mikäli alueelle jää maisemoinnin jälkeen korkeita rintauksia, aidataan nämä kiinteällä aidalla. Maa-ainesalueen maisemoinnissa tarvittavat maamassat otetaan huomioon jo ottotoiminnan aikana. Maisemoinnissa käyte tään alueelta kuorittuja pintamaita tai tarvittaessa alueen ulkopuolel ta tuotuja puhtaita maamassoja. Alueen luiskien muotoilussa pyri tään mukailemaan luonnon omia muotoja, välttäen yksitoikkoisia pintoja. Luiskat muotoillaan maisemaan sopiviksi luiskiksi n. 1:3 kal tevuuteen tai sitä loivemmiksi, kuten liitteenä olevasta maastonmuo toilukartassa on esitetty. Alueelle voidaan muotoilla myös pieniä kumpareita, harjanteita tai saarekkeita elävöittämään maisemaa. Maa-ainesalueen muotoiltujen luiskien ja pohjatason päälle muodos tetaan kasvualusta noin 5 cm:n humuskerroksella, joka sekoitetaan alla olevaan hiekkakerrokseen.

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kasvualustalle istutetaan (2 500 kpl/ha) tai kylvetään männyntaimia metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaan. Maisemoinnin tuloksena alue muodostuu metsämaaksi. Maa-ainestenoton päätyttyä maa-ainesalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten lähimaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. Koska Lampelan maa-ainesalueen lopullinen maisemointi on ajankohtainen hankkeen laajuuden huomioon ottaen vasta 10 vuoden kuluttua, tarkastetaan alueen maisemoinnin toteutus tällöin Äänekosken kaupungin viranomaisten kanssa esimerkiksi maastokatselmuksessa. Kuuleminen Koska alue kuuluu luokiteltuihin pohjavesialueisiin on maa-aineslupahakemuksesta hankittu maa-aineslain 7 :n mukainen lausunto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausunnot on saatu erikseen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueelta (päivätty ) ja ympäristö vastuualueelta (päivätty ). Ympäristö vastuualueen lausunnossa todetaan, että ottaen huomi oon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat, Kes ki-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pitää mahdollise na maa-aineksen ottamista asiakohdassa mainitulta alueelta. Lausunnossa on esitetty joukko lupaehtoja ja ohjeita ottotoimintaa harjoittavalle. Alimmaksi sallituksi ottotasoksi on määritelty hakemuksessa esitettyä ylempi alin mahdollinen ottotaso. Ottotasoksi on määritelty N ,35 m, kuitenkin vähintään kuusi metriä ylimmän havaitun pohjaveden pinnan tason yläpuolella. Perusteluna ottota soon on pohjavesi-kartoituksessa esitetyn mahdollisen vedenotta mon sijainti maa-ainesten ottoalueen välittömässä läheisyydessä. Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen lausunnossa todetaan, et tä ennen toiminnan aloittamista on yksityistieliittymän toimivuus ja liikenneturvallisuus selvitettävä toiminnanharjoittajan ja vastuualueen aluevastaavan suorittamassa katselmuksessa. Lausunnot on huomioitu asetetuissa lupaehdoissa. Koska alue rajautuu Laukaan kuntaan on lupahakemuksesta pyy detty Laukaan kunnan lausunto. Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta ilmoittaa , 91 antamassaan lausunnossa, että Laukaan kunnalla ei ole huomautettava hakemuksen johdosta. Äänekosken ympäristölautakunta on suorittanut maa-aineslain 13 :n mukaisen naapureiden kuulemisen saantitodistuskirjeillä maalis kuussa Kuultavina olivat: Hintikka Juha Pekka, , Hakola

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Nykänen Iida Maria, , Haapasuo OSK Äänekosken Kuorma-autokeskus, , Hirsimäki Metsähallitus, , Sirkkaneva Lisäksi tilan naapurina on Lunastusyksikkö , Korkeakoski yhdystie, jonka kuuleminen suoritettiin ELY keskuksen kuulemisella. Hankkeesta ei tullut naapureiden kuulemisen johdosta muistutuksia. Maa-aineslupahakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla sekä kaupungin internet-sivuilla välisen ajan, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutuksessa ilmoitetussa paikassa. Hankkeesta ei ole esitetty muita muistutuksia tai mielipiteitä. Oheismateriaali Nro 1 Maa-ainesten ottamislupahakemus Maa-ainesten ottamissuunnitelman kartat Keski-Suomen ELY -keskuksen lausunnot Laukaan kunnan lausunto Koska alue on jo vuosikymmeniä ollut maa-ainesten oton alaisena, ei uudella luvalla katsota olevan merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisemaan. Yhdystieltä ei alue juurikaan näy. Maisemoi malla esitetyn suunnitelman mukaisesti sekä huomioimalla ELY -keskuksen lausunnossa esittämä mahdollisuus paahderinteiden pe rus tamisesta on maisemoinnilla jopa mahdollista edesauttaa har vi naisten ja uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Soranoton ede tessä tarkistetaan todellinen pohjaveden pinnan taso ja huolehdi taan siitä, että ottotoiminta ei vaaranna pohjaveden laatua. Oton jää dessä tuntuvasti pohjavedenpinnan yläpuolelle ei pohjaveden laa dulle uskota kaivulla olevan merkitystä. Muu asiaan liittyvä aineisto kuten aikaisempi lupa, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja naapureiden kuulemista koskevat asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa ja ympäristötoimistossa ennen kokous ta. Valmistelijan esitys Äänekosken ympäristölautakunta päättää myöntää Timo Naukkari selle maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen Äänekosken kaupungin, Paadentaipaleen kylässä tilalla Lampela II, Lupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi yhteensä m 3 :n maa-aineksen ottamiseen. Ottomäärä ja siitä johtuen myös alin mahdollinen ottotaso poikkeavat lupahakemuksessa ja siihen liite tyssä ottosuunnitelmassa esitetystä. Muilta osin lupa myönnetään ottosuunnitelman mukaisesti seuraavin ehdoin:

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Alin sallittu ottotaso on N ,35 m, kuitenkin vähintään kuusi metriä ylimmän havaitun pohjaveden pinnan tason ylä puolella. Poh javesipinnan korkeus ja riittävä suojakerroksen pak suus tulee var mistaa alueella sijaitsevasta pohja veden ha vaintoput kesta (P31). 2. Pohjavesiputken tiedot (sijainti, koordinaatit, putken yläpään ja poh jan korkeudet ja pohjavesihavainto päivämäärineen) tu lee toimit taa ympäristölautakunnalle ja ELY -keskuk selle. Havaintoputkesta tulee tarkistaa pohjavesipinnan korkeus neljä ker taa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja ha vaintopäivät tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulok set on esitet tävä kaupungin ympäristölautakunnalle kun kin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. 3. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muut tavaa kaivua ei sallita. 4. Valvonnan helpottamiseksi alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ot totasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kak si kolmiopukkia). Myös ottamis- ja kai vualueenrajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkin nät tulee teh dä ennen otto toiminnan aloittamista. 5. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoi sia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja konei den säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäris tön pilaantu misvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojara kenteilla. Myös koneiden ja autojen tank kaus tulee järjes tää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai poltto aine päästöjen vaaraa. Li säksi pohja veden puhtaana säilymi seksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle va hingollisten ainei den käsitte lyssä noudatetaan erityistä huolelli suutta ja varovai suutta. 6. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle se kä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon le viämisen estämiseksi. 7. Alueella ei sallita asfalttiasemia eikä öljysora-asemia, eikä alueella saa varastoida käytettyä tienpitomateriaalia. 8. Maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkitoimenpiteet tu-

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ lee tehdä vai heittain ottamisen edistyessä. Luiskat tulee muotoilla suunnitel man mukaisesti kaltevuuteen 1:3. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia maalajeja tai ma teriaaleja. Pin tamaat tulee varastoida ja käyttää mah dollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Maisemoi tavalle alu eelle tulee pai kasta riippuen kylvää männyn siemeniä tai tarvittaessa istuttaa männyn taimia. Osa alueesta, alu een etelä- ja lounaissuuntaan avautu vat rinteet voidaan jättää paah dealueeksi erikseen tehtä vän suunni telman mu kaan. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kah den vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran men nessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvan haltija, kunnan maa-ai nesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -kes kuksen edustaja. Pää tet täessä mahdollisista paahde alueista on asiasta so vittava ELY -keskuksen edustajan kanssa. 9. Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot, mahdolliset kiellot tai varoitukset alueella liikkuville ja luvan voimassaoloaika. 10. Mikäli alueella tulee tapahtumaan kiviaineksen murskausta on sille haettava erillinen ympäristölupa tai toiminnasta on ilmoitettava ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesti kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Ennen toiminnan aloittamista on yksityistieliittymän toimivuus ja liikenneturvallisuus selvitettävä Keski-Suomen ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen kanssa, yhteisessä katselmuk sessa. 12. Alueen välittömässä läheisyydessä kulkevan retkeilyreitin, maa kun tauran, kulkukelpoisuudesta ja turvallisuudesta tulee huolehtia koko ottotoiminnan ajan. Perustelut Luvan myöntämiselle on olemassa maa-aineslain 6 :ssä esitetyt edellytykset. Toimittaessa hakemuksen, ottamissuunnitelman ja esitettyjen lupamääräysten mukaisesti ei ottamisesta aiheudu maa-aineslain 3 :ssä mainittuja haitallisia seurauksia. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä toiminnalle ole muutenkaan kaavallisia esteitä. Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Ottolupahakemukses ta

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ poikkeava alin hyväksytty ottotaso ja siitä seuraava pienentynyt kokonaisottomäärä on otettu huomioon asetetuissa maksuissa. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981 muutoksineen: 495/2000, 468/2005, 347/2008) 3-7, 10-13,16 b, 19-21, 23 ja 23a Maa-ainesasetus (926/2005) 1 3, 6-9 Maa-ainesasetus, muutos 382/2008) 2a Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 60 Ympäristönsuojelulaki, muutos (346/2008) 103a Äänekosken kaupungin maa-ainestaksa ( , 52) Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt tulee olla hyväksytysti suoritettuina. Päätöksestä tiedottaminen Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta tiedottaa päätöksestä julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 :n mukaisesti. Maksujen ja vakuuden määrääminen Suunnitelman tarkastusmaksu on Äänekosken kaupunginvaltuuston ( , 52) vahvistaman taksan ( 2.1) mukaisesti: neljäsataakaksikymmentä euroa, 420,00 euroa. ( = myöntämishetkellä otettavaksi sallitun maa-ainek sen mukaan 0,007 / m 3 ) Maa-aineksen ottamisen valvonnasta on luvanhaltijan suoritettava vuosittain, luvan voimassaoloaikana, taksan ( 3.1) mukainen valvontamaksu 102,00 euroa. ( = myöntämishetkellä otetta vaksi sallitun maa-aineksen mukaan / m 3 ) Ympäristölautakunta päättää määrätä hakijan osoittamaan Äänekosken kaupungille euron (kymmenentuhatta euroa) suurui sen vakuuden. Vakuus tulee asettaa kattamaan kaikkien lupamääräyksissä vaadittujen toimenpiteiden suorittamisen tilalla Lampela II ( ). Vakuus on asetettava sellaisessa muodossa, että vakuus on voimassa kunnes maa-ainesluvassa määrätyt maise mointija muut jälkihoitotyöt on hyväksyttävästi suoritettu tai vakuut ta voidaan jatkaa ilman maa-ainesluvan haltijan suostumusta. Vakuuden hyväksyy johtava ympäristötarkastaja. Vakuuden hyväksymisestä peritään maa-ainestaksan mukaisesti 50 euroa. Maa-ainesten ottamisen voi aloittaa vasta kun hakija on suorittanut suunnitelman tarkastusmaksun sekä osoittanut Äänekosken kaupungille hyväksyttävän vakuuden. Päätös toimitetaan hakijalle ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Päätös annetaan julkipanon jälkeen

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ (Maa-aineslaki 19.1 ). Valitusviranomainen: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Ympäristöpäällikön ehdotus: Valmistelija: Jouni Kurkela, puh Johtava ympäristötarkastaja Ympäristölautakunta päättää hyväksyä valmistelijan esityksen. Päätös: Hyväksyttiin

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Äänekosken kaupungin ympäristölupahakemus: Sumiaisten Haketien pienjäteasema YMPL 77 Äänekosken kaupungin Sumiaisten pienjäteasema toimii osoittees sa Haketie 10. Toiminta täs sä pisteessä on aloitettu Aikaisemmin jäteasema toimi Kukkoniementien varressa. Asema palve lee pääasiassa Sumiaisten alueelta tulevien kotitalouksissa ja vapaa-ajanasunnoilla syntyvien jätteiden pienerien vastaanotto- ja välivarastointipaikkana. Jätepisteeseen ei ole otettu vastaan ongelmajätteitä. Näiden vastaanotto on tapahtunut Su miaisissa SEO -huoltamolla osoitteessa Sumiaisraitti 45. SEO- huol tamolla on ympäristölupa toimintaansa (Sumiaisten tekninen- ja ympäristölautakunta / 23 ). Nyt jätteiden vastaanottoa on tarkoitus muuttaa siten, että tavanomaisten kotitalousjätteiden lisäksi myös ongelmajätteiden vastaanotto tapahtuisi pienjäteasemalla. Tästä syystä ympäristölupakynnyk sen on katsottu ylittyvän pienjäte aseman osalta, ympäris tönsuoje lu laki (86/2000), 28 2 momentti, kohta 4. Lupaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviran omainen, ympäristönsuo jeluasetus 7, kohta 13. Hakemus ympäristöluvasta on tullut vireille / DNro 101. Hakemusta koskeva kuulutus on ollut esillä Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja sivutoimipisteiden ilmoitustauliulla, mm. Sumiaisten entisen kun nantalon ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla ajalla Hakemusasiakirjat liitteineen ovat olleet nähtävänä kuulu tusajan ympäristötoimistossa. Myös jätease man tontin rajanaapuri kiinteistöjen omistajille on tiedotettu lupahakemuksesta postitetulla kirjeellä. Muistutuksia tai mieli pi tei tä hake muksen joh dosta ei ole esitetty. Vastaanottopaikkaa pidetään avoinna 1-2 kertaa viikossa 2-4 tunnin ajan, jolloin paikalla on henkilö vastaanottamassa jätteiden pieneriä. Muut kuin ongelmajätteet sijoi tetaan vaihtolavoille, risut ja kannot sorakentälle. Ongelmajätteiden vuotuinen kertymä on noin 7-8 ton nia ja muun jätteen noin 25 tonnia vuodessa. Vastaanotettavat jätejakeet: - kaatopaikkajäte, loppusijoitus tällä hetkellä Sammakkokangas Oy:lle Saarijärvelle - energiajäte, josta Lassila & Tikanoja Oyj:n toimesta murska taan polttokelpoista jaetta. Jae toimitetaan tällä hetkellä Ää nevoima Oy:lle Äänekoskelle - haravointijäte, jonka jätehuoltoliike toimittaa Teräväniemen jätevedenpuhdistamolle kompostointiin - risut ja kannot, jotka murskataan paikan päällä ja jotka sa malla tontilla toimiva Ääneseudun Energia Oy:n kaukolämpö laitos hyödyntää toiminnassaan

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ metalliromu, jonka Lassila & Tikanoja Oyj toimittaa edelleen tällä hetkellä Kuusakoski Oy:lle Jyväskylään - ongelmajätteet Asemalla vastaanotettavat ongelmajätteet varastoidaan lukittavassa merikontissa eri jätejakeille osoitettavissa keräysvälineissä. Ongelmajätteet Lassila & Tikanoja Oyj noutaa 2-3 kertaa vuodessa Äänekosken Teollisuuskadun toimipisteeseen. Ongelmajätteiden määrät / vuosi: - liuotinjäte n. 0,3 t - kiinteä maali- ja lakkajäte n. 0,5 t - käytetty voiteluaine n. 3 t - suodattimet ym. n. 0,5 t - orgaaninen jäte, neste n. 0,2 t - orgaaninen jäte, kiinteä n. 0,2 t - akut n. 3 t - aerosolit ym. n. 0,1 t Jätteistä pidetään kirjaa. Las sila&ti kanoja Oyj toimittaa tiedot asemalta noudetuista jätteistä Äänekosken kaupungin jätehuollon esimiehelle. Toiminnasta ei muodostu uutta jätettä. Alueella ei ole vesiliittymää eikä viemäröintiä. Vastaanottoalue on kerrostettu soralla. Alueelle suuntautuvasta liikenteestä saattaa aiheutua ajoittain lievää melua. Kävijämäärät ovat vuodessa noin henkilö- ja pakettiautoa. Alueen asemakaavamerkintä on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja lai tosten alue (kaupunginvaltuusto ). Alue ei ole pohjavesialuetta. Jäteaseman rakentamiseen on myönnetty toimenpidelupa Valmistelijan ehdotus: Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Äänekosken kaupungille liitteen nro 1 mukaisen ympäristöluvan pienjätease man toiminnalle Äänekosken kaupungin Sumiaisten kylässä osoitteessa Haketie 10, Sumiainen, tilalla Eteläaro Rnro: Lupa on voimassa toistaiseksi, kuitenkin siten, että toiminnanhar joittajan on esitettävä hake mus lupamääräysten tarkistamiseksi vii meistään men nessä. Toiminnan olennaiseen laajentami seen tai muuttamiseen on oltava erillinen lupa. Ympäristöluvan käsittelystä peritään Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston ( 53) hyväksymän Äänekosken kau-

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristöpäällikön ehdotus: pungin ympäristönsuojelu viranomaisen taksan maksutaulukon mu kainen 350,00 :n (kolmesataaviisikymmentä euroa) maksu. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Päätöksestä tiedo tetaan ympäristönsuojelu lain 54 :n mukaisesti. Valmistelija: Unto Huttunen, Ympäristölautakunta päättää asiasta valmistelijan esityksen mukaisesti. Päätös: Kimmo Tuikan ehdotuksesta, jota Arto Autio kannatti, lautakunta päätti keskustelun jälkeen yksimielisesti jät tää asian pöy däl le

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginhallitus, julkinen Ympäristölautakunta Puutarhakylän ranta-asemakaava 16/101006/2010 KHALL Hietaman kylässä sijaitsevan Martin Kievarin ja Puutarhakylän alu eelle on laadittu maanomistajien toimesta luonnos ranta-asemakaa vaksi. Runsaan 5 hehtaarin kaava-alue käsittää seuraavat kiinteis töt: - Jaakkola ja Paavola , om. Martin Safarit Oy - Suojoen Kievari , om. Lomakouhero Oy - Puutarhakylä , om. Kiin teis tö Oy Ää ne kos ken Puutarha kylä - Terttula , om. Tommi ja Marika Raatikainen Puutarhakylän rakentaminen sai alkunsa alueellisella poikkeusluval la 1990-luvun alussa. Sittemmin alueelle on myönnetty useita poikkeamisia hyväksytyssä Äänekosken rantayleiskaavassa nyt kaavoituksen kohteena olevan alueen kaavamerkintä on RM (matkai lu toi min to jen alue). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Äänekosken kau pun ki on il moit ta nut kaa van vi reil le tu los ta Kaa voi tus katsaus 2009:stä tie dotta misen yhteydessä joulu kuussa Kaavaluonnoksessa alue on esitetty jaettavaksi kolmeksi rakennuspaikaksi, joilla on eri käyttötarkoitus: - Martin Kievarin alue on kaavoitettu matkailua palveleville raken nuksille (RM). Päärakennuksen itä- ja kaakkoispuolella on laaja alue matkailuun liittyvää uudisrakentamista varten. Valtatien 13 varrella on lisäksi varaus pienehköä myymälää (50 k-m2) ja enintään 30 met riä korkeaa mainostornia varten. Kesäteatterin ala puo lella on va raus kolmel le pie neh köl le lo ma ra ken nuk sel le. Suo jel ta vaksi on mer kitty van ha päära ken nus Kes ki-suo men mu seon kans sa käydyn neuvot telun mukai sesti. - Puutarhakylän pääkäyttötarkoitukseksi on luonnoksessa esitetty loma-asuminen (RA). RA-alueella sijaitsee 19 loma-asuntojen rakennusluvilla toteutettua yksikköä, joilla päärakennusten kerrosala on k-m2. Rakennusten yhteydessä tai välittömässä läheisyy dessä sijaitsee 15 k-m2:n talousrakennus. Kaavaluonnoksessa esi tetään, että 60 k-m2:n loma-asunnot (8 kpl) olisi mahdollista muut taa omakotitaloiksi. Valtatien 13 ja rakennusten väliselle alueelle kaava edellyttää meluaidan tai -esteen rakenta mista, mikäli päivä melutaso piha-alueilla

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ ylittää 55 db. Lisäksi kaavassa on määräyksiä puilla ja pensailla istutettavista alueen osista ja puurivien muodostamisesta. - Keskellä aluetta sijaitseva omakotitalo on kaavoitettu AO-raken nuspaikaksi, jolle saa sijoittaa ympäristön rakennusten mittakaavan mukaisesti kolme uutta pienehköä lo ma ra ken nus ta. Ehdotusvaiheessa kaavaan on tarkoitus lisätä mm. rakentamistapaa koskevia kaavamääräyk siä. Kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että päivätyn luonnoksen pe rusteella suo ri te taan valmisteluvaiheen kuuleminen. Pyydetään luonnoksesta Hietaman kyläyhdistyksen, teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan ja Ääneseudun Energia Oy:n se kä Keski-Suo men ELY-kes kuk sen ja Kes ki-suo men mu seon lau sun not. Päätös: Hyväksyttiin Merkittiin, että Simo Salmelin, Leila Lindell, Tommi Lunttila ja Erkki Pönkänen poistuivat kokouksesta esteellisinä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi KHALL Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu Kaa valuonnosta on esitelty Hietaman koululla järjestetyn Hietaman osa yleiskaavaehdotuksen infotilaisuudessa Nähtävillä oloai kana on saatu kolme lausuntoa ja neljä kirjallista mie lipidettä, joihin liittyvä kaavoittajan vastine on oheismateriaalina. Lausuntojen perusteella kaavaa on täydennetty mm. melumittausten ja -määräysten sekä vesihuoltokysymysten osalta. Erillispien ta loiksi mahdollisesti muutettavien loma-asuntojen seinä- ym. raken teille lii kennemelua vastaan on asetettu määräys ääneneristävyydestä. Vastaava määräys koskee kesäteatterin ja puutarhakylän väliin suunniteltua majoitusra kennusten ryhmää, joka muodostaa muu ri mai sen ai heen joen ran taan sijoittuvaa puutarhakylää vastaan. Muutos-, korjaus- ja uudisrakentaminen alueella tulee sovittaa tyylil tään ja mittakaavaltaan alueen kulttuurihistorialliseen rakennusperin teeseen, olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Valtatielle näky vistä rakennuslupahakemuksista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.