Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset, hanke Loppuraportti Ulpu Väisänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset, hanke 2533004. Loppuraportti 2008-2011. Ulpu Väisänen"

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Arkistoraportti 28/ Rovaniemi Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset, hanke Loppuraportti Ulpu Väisänen

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijat Ulpu Vaislinen KUV AILULEHTI PilivamiliirJ I Dnro Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Pohjois-Suomen maaperatiedonkeruuja sovellukset, hanke Loppuraportti Tiivistelmil Hankkeessa tehtiin vuosina maaperatiedonkeruuta, geologista kartoitusta, pohjavesi- ja maaainestutkimuksia, maa-ainesrekisterin paivitysta ja soveltavia tutkimuksia. Tutkimukset palvelevat maankayton suunnittelua, maan-ainesten kayttoa, pohjavesihuoltoa ja Pohjois-Suomen matkailua kestavan kehityksen pohjaltao Maaperatiedonkeruun pohjana oli vuosina tehty maaperatiedonkeruun tarveselvitys. Maaperatiedonkeruun aineistoista on laadittu karttoja, niiden selitykshi ja erilaisia sovelluksia yhteiskunnan tarpeisiin, kuten kaavoitukseen, ymparistonhuoltoon ja matkailuelinkeinon kehiwimiseen. Hankkeen keskeisia tehtavhi on ol1ut keskeneraisten kartoitusaineistojen Hiydentiiminen, tallennus GTY:eenja karttojen valmistaminen. Kartoituksen merkittavia tuotteita ovat geologiset retkeilykartatja opaskiijat,jotka palvelevat matkailijoita eri puolilla Pohjois- Suomea. Maa-ainesrekisterin paivitysta varten tutkittiinja kartoitettiin Pohjois-Suornen kaytt6keipoisten maa-ainesten, kuten hiekan, soranja moreenin m~hiriiaja iaatua, sekii niiden riithivyytta kaythijien tarpeidenja kestaviin kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksissa huomioitiin maa-ainesten otonja muun maankiiyton, kuten pohjavedenotonja -suojelun yhteensopivulls. Hankkeessa tehtiin harju- ja moreeniainesten inventointiaja perustutkimusta sekii maa-ainesten saatavullsselvityksia, taselaskelmia seka tuotettiin tietoa eri tyyppisten maaainesmuodostumien levinneisyydeshi. Sadevesi-ja luminaytteiden keraysta tehtiin yhteisty6ssa ESY:n kanssa isotooppitutkimusta varten, joka on Dsa kansainvalista IAEA:n (International Atomic Energy Association) ilmastotutkimusta GNIP (Global Network for Isotopes in Precipitation). Hankkeessa on ollut lisaksi useita muitakin osatehtavhi, jotka on esitelty raportissa. Asiasanat (kobde, menetelmiit jne.) Maapera, pohjavesi, maa-ainekset, kartoitus, geologinen retkeilykartta, ymparistonhuolto, kestava kehitys Maantieteellinen alue (maa, liilini. kunta, kylii, esiintyma) Pohjois-Suomi Karttalchdct 2444,2541,2542,2543,2732, 2743,3422,3524,3532, 3534,3541,3641,3834, 4524,4613, Muut tiedot Hankkeen asettaja: GTK, johtoryhma Hankepaallikko: Ulpu Vaisanen Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Arkistoraportti Kokonaissivunriilirii Kieli Hinta Julkisuus 23 Suomi Julkinen Yksikko ja vastuualue Hankctunnus PSY, selvennys Allekitjoitusinimcn sclvcnnys!/.- - ~ ~ViiiS~~ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF ANLAND GTK

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO. 1 2 HANKKEEN LIITTYMINEN GTK:N TUTKIMUSOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN KEHITTÄMISEEN 2 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA SEURANTAMITTARIT VUODEN 2008 TOIMINTA Tavoitteet Tulokset VUODEN 2009 TOIMINTA Tavoitteet Tulokset VUODEN 2010 TOIMINTA Tavoitteet Tulokset VUODEN 2011 TOIMINTA Tavoitteet Tulokset JULKAISUT 13 9 KARTAT RAPORTIT LEHTIARTIKKELIT ESITELMÄT KOULUTUS, NEUVOTTELUT, SIDOSRYHMÄSUHTEET 17 KIRJALLISUUSLUETTELO

4 1 1 JOHDANTO Hanke Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset kuuluu GTK:n maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavuusalueeseen, liittyen pohjavesi ja kiviainekset-tutkimusohjelmaan. Hanke alkoi ja päättyy Se on osa valtakunnallista maaperätiedonkeruuohjelmaa. Maaperätiedonkeruun tärkeimmät painopisteet ovat geologinen kartoitus ja maa-ainesrekisterin päivitys. Geologisen kartoituksen, päivitetyn maa-ainesrekisterin ja soveltavien tutkimusten aineistot palvelevat maankäytön suunnittelua, Pohjois-Suomen matkailua, pohjavesihuoltoa sekä ympäristönhuoltoa kestävän kehityksen pohjalta. Hankkeessa tuotettiin tietoa maaperästä, sen koostumuksesta ja raaka-ainevaroista sekä pohjavedestä. Maaperägeologisia tietoaineistoja kerättiin GTK:n tietokantoihin, ja tietoja päivitettiin ja käytettiin erilaisiin soveltaviin tarkoituksiin. Hankkeen päätehtäviä oli tarvelähtöisen tiedonkeruun tuloksena syntyvän numeeristetun maaperäkartoitustiedon tuottaminen Pohjois-Suomen alueelta. Aineistoista laadittiin karttoja, niiden selityksiä ja erilaisia sovelluksia yhteiskunnan tarpeisiin, kuten maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen, pohjavesi- ja ympäristönhuoltoon ja matkailuelinkeinon kehittämiseen. Hankkeen keskeisiä tehtäviä oli myös keskeneräisten aineistojen käsittely, viimeistely ja tallennus geotietoytimeen sekä karttojen valmistaminen. Kartoituksen merkittäviä tuotteita ovat geologiset retkeilykartat ja opaskirjat, jotka palvelevat matkailijoita eri puolilla Pohjois-Suomea. Kartoitettavien alueiden valinnassa otettiin huomioon vuosina 2007 ja 2008 tehdyn maaperätiedonkeruun tarveselvityksen tulokset, sekä yhteiskunnan tarpeet erityisesti kaavoituksen ja ympäristönhuollon tehtävissä. Osana tarveselvityskartoitusta ovat mahdolliset tarpeet pohjavesialueiden tutkimiseksi Pohjois-Suomessa (rakennekartoitukset, 3D-mallinnus). Tarpeet koko Suomessa ovat selkeästi tulleet esille tarveselvityskartoituksissa. Maa-ainesosatehtävä koostuu maa-ainestutkimuksiin liittyvistä tehtävistä ja maa-ainesrekisterin päivityksestä, kuten maa-ainestietojen ajantasaistamisesta, maa-ainestilinpidosta sekä asiantuntijapalveluista GTK:n ja maanmittaustoimistojen sopimuksen mukaisesti Pohjois-Suomessa. Ajantasaistaminen tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Tielaitoksen 1970-luvulla yhteistyössä tekemään Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityöhön. Tulokset ovat Pohjois-Suomen osalta valtaosaltaan vanhentuneita, minkä vuoksi aineistoa ei voida käyttää maa-ainestilinpitoon ilman tietojen saattamista ajan tasalle. Maa-ainestietojen revidointia jatkettiin tärkeimmillä markkinaalueilla, jotta aineistot saatiin päivitettyä. Myös maa-ainesrekisterin päivitys ja soveltavat tutkimukset palvelevat maankäytön suunnittelua, Pohjois-Suomen matkailua, pohjavesihuoltoa sekä ympäristönhuoltoa kestävän kehityksen pohjalta. Maa-ainesrekisterin päivitystä varten tutkittiin ja kartoitettiin Pohjois-suomen käyttökelpoisten maa-ainesten, kuten hiekan, soran ja moreenin määrää ja laatua sekä niiden riittävyyttä käyttäjien tarpeiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksissa huomioitiin maaainesten oton ja muun maankäytön, kuten pohjavedenoton ja suojelun yhteensopivuus. Hankkeessa tehtiin harju- ja moreeniainesten inventointia ja perustutkimusta sekä maa-ainesten saatavuusselvityksiä, taselaskelmia sekä tuotettiin tietoa eri tyyppisten maa-ainesmuodostumien levinneisyydestä. Hankkeen osatehtävänä oli vuonna 2009 maaperän yleiskartoitus 1: , joka oli vuosina erillinen, valtakunnallinen hanke, hankepäällikkönä PSY:ssä Pauliina Liwata. Maaperän valtakunnallista yleiskartoitusta koordinoi alkaen Tapio Väänänen ISY:stä.

5 2 Maaperän yleiskartoitus 1: tuotti ajantasaista ja alueellisesti kattavaa tietoa Suomen maankamarasta. Tällainen valtakunnallisesti kattava maaperäkartta-aineisto on Suomesta puuttunut, miljoonamittakaavaista karttaa lukuun ottamatta. Maaperän yleiskartoituksen tavoitteena oli ensimmäisen version tekeminen koko maan kattavasta yleiskartasta ja tietokannasta. Yleiskartoituksessa huomioitiin eri tarpeet, jolloin syntyvästä karttatietokannasta on johdettavissa asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. Jo kartoitettujen alueiden aineisto tehtiin yleistämällä numeerisesti sieltä olemassa oleva 1: ja 1: maaperäkartoitusaineisto. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisrahoitteisen Maannoskartoitushankkeen kanssa (MTT, GTK, METLA). Vuonna 2009 tehtiin Pohjois-Suomen alueelta valmiiksi yleiskartta-aineiston tarkastus ja korjaus ja aineistojen siirto GTY:een. Sadevesi- ja luminäytteiden keräystä tehtiin yhteistyössä ESY:n kanssa isotooppitutkimusta varten, joka on osa kansainvälistä IAEA:n (International Atomic Energy Association) ilmastotutkimusta GNIP (Global Network for Isotopes in Precipitation). Hankkeen yhdessä osatehtävässä tutkittiin pohjavesiä Pohjois-Suomessa ja Oulun-Kuusamon alueilla. Tutkimuksessa selvitettiin maa- ja kallioperän sekä ilmaperäisen laskeuman vaikutusta pohjaveden koostumukseen. Hankkeen yhdessä osatehtävässä tutkittiin maaperän kulumiskestävyyttä ja geologisten tekijöiden vaikutusta maaston kulumiseen erilaisissa geologisissa ympäristöissä. Tutkimusten perusteella laadittiin luokitus retkeilyreittien kunnon arvioimiseen. Tutkimuksia tehtiin erityisesti luontomatkailuun painottuneilla alueilla Pohjois-Suomessa. Tutkimus on edennyt väitöskirjan käsikirjoitusvaiheeseen ja aiheesta on valmistunut useita julkaisuja. Pohjaveden laatua tutkittiin Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan kohteista vuoden 2008 loppuun saakka. Tutkimusta tehtiin toisen hankkeen puitteissa jo 1990-luvulta lähtien, osana kansainvälistä pohjaveden yhdennetyn seurannan tutkimusta yhteistyössä ESY:n kanssa. Tutkimus oli YK:n Euroopan Talouskomission (ECE) ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen alainen kansainvälinen seurantaohjelma (GTK:n vastuuhenkilö Tarja Hatakka, ESY). 2 HANKKEEN LIITTYMINEN GTK:N TUTKIMUSOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN KEHITTÄMISEEN Hankkeen kuuluminen GTK:n maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavuusalueeseen, liittyen pohjavesi ja kiviainekset-tutkimusohjelmaan, on pohjana hankkeelle. Hankkeen tehtävät tukevat GTK:n ympäristöosaamista ja luovat pohjaa maksulliselle tutkimustoiminnalle. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa geologista perustietoa yhteiskunnan tarpeisiin Pohjois- Suomessa. Kartoituksessa, maa-aines- ja pohjavesitutkimuksissa sekä soveltavissa tutkimuksissa keskityttiin Pohjois-Suomen talouselämän kannalta tärkeiden kasvualueiden, taajamien, liikenneväylien sekä matkailu- ja retkeilyalueiden ympäristöön. Hankkeen tuottamaa tietoutta voidaan hyödyntää maakunnallisessa, seudullisessa ja kunnallisessa kaavoituksessa, maa-ainesten käytön alueellisessa suunnittelussa ja seurannassa sekä luonnonvarojen käytön suunnittelussa. Peruskartoitusaineisto, maa-ainestietojen ajantasaistaminen ja tärkeiden alueiden kartoitus ja tarveselvitykset sekä pohjavesitutkimukset ovat välttämättömiä maankamaran ja sen luonnonvarojen kestävälle käytölle. Hankkeen tärkeimpiä tehtäviä oli lisäksi täydentää ja korjata keskeneräiset maaperäkartoitusaineistot, tallentaa tiedot GTY:een ja tarkastaa sinne tallennetut tiedot.

6 3 Maa-ainestaseiden tilinpidon edellytys on, että jäljellä olevan aineksen laatu ja määrä tunnetaan riittävällä tarkkuudella, jotta vuosittaisten ottomäärien perusteella tiedetään, paljonko ainesta kyseisessä muodostumassa on vielä jäljellä. Hiekka- ja sora-aineistojen saattaminen ajantasalle on tärkeää, mistä syystä aineisto on revidoitava. Tärkeitä alueita ovat Kemi-Tornion, Rovaniemen ja Kuusamon alueet, missä tarve on suuri sekä maa- ja kiviaineksen oton että muiden maankäyttömuotojen perusteella. Muita tärkeitä alueita ovat Kemijärven alue sekä Pohjois-Suomen matkailukeskukset, missä rakennustoiminta on valtakunnallisessakin mittakaavassa vilkasta. Hankkeen intressi- ja sidosryhmiä: - Maankäytön ja rakentamisen viranomaiset valtakunnan, maakuntien, seutukuntien ja kuntien tasolla - Yritykset ja liikelaitokset suunnittelu- ja ympäristöasioissa - Matkailu- ja retkeilyalan organisaatiot - Ympäristöministeriö (esim. rahoittaa tilinpidon järjestämistä) - Alueellisista ympäristöasioista vastaavat viranomaiset - MTT - Metsäsektori (Metsähallitus, METLA, sekä metsänomistajat ja heidän yhteenliittymänsä) - Puolustusvoimat - Maa-ainesalan yritykset - Energia-alan yritykset - Kaivannaisteollisuus - Museot - Yliopistot ja muut oppilaitokset - SGU, NGU, Kuolan tiedeakatemia - Lupa- ja valvontaviranomaiset, maanomistajat ja maa-ainesten ottajat, joita maaainestutkimukset palvelevat maa-ainesten oton suunnittelussa ja seurannassa. - Toiminta-alueen elinkeinoelämä - Maakunta-, seutukunta- ja kuntatason suunnitteluviranomaiset - Maankäyttöön liittyviä töitä tekevät konsulttitoimistot 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA SEURANTAMITTARIT Hankkeen yleisenä tavoitteena oli yhteiskunnallinen hyöty maankamaran ja sen luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tavoitteena oli myös tuottaa valtakunnallinen yhtenäinen maaperän yleiskartta-aineisto digitaalisessa muodossa. Hankkeen päämääränä oli koota ja ylläpitää kattavaa tietovarastoa Pohjois-Suomen maaperästä ja pohjavedestä sekä tuottaa siitä maaperäkarttoja tiedostoina tai tulosteina, karttalehtiselityksiä sekä sovelluksia maaperätutkimuksista. Tutkittavien alueiden valinnan perusteena olivat maaperätiedonkeruun tarveselvitykset. Hankkeen päämääränä oli saattaa keskeneräiset aineistot valmiiksi, tehdä karttalehtialueiden reunavertailut, tallentaa aineistot GTY:een ja tarkistaa ne.

7 4 Hankkeen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa maa-ainestilinpidon tarpeisiin, maa-ainesten käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti, ottaen huomioon myös muut maankäyttömuodot. Vanhan, 1970-luvulla tehdyn arviointityön tulokset ovat valtaosaltaan vanhentuneet, koska aineistoa ei ole päivitetty. Laajoja harjualueita on käytännössä kaivettu kokonaan pois. Toisaalta maaperätiedonkeruun, -kartoituksen ja -tutkimusten yhteydessä on löytynyt uusia muodostumia, joita ei ole täydennetty maa-aineskantaan. Hankkeen päämääränä oli tuottaa ajantasaistettua tietoa käyttöön saatavista maa-aineksista. Tasetiedon avulla maa-ainesten ottoa on mahdollista ohjata ja seurata siten, että kiviainesten käyttö olisi ympäristö- ja tekniset näkökohdat huomioiden mahdollisimman taloudellista ja noudattaisi kestävän käytön periaatetta. Järjestelmä palvelee lupa- ja valvontaviranomaisia, maanomistajia sekä maa-ainesten ottajia maa-ainesten oton suunnittelussa ja seurannassa. Hankkeen päämääränä oli myös tuottaa tutkimustietoa ja sen sovelluksia yhteiskunnan käyttöön kaikessa maankäytön suunnitteluun sekä luonnonvarojen käyttöön liittyvissä asioissa. Tavoitteena oli saada aikaan päivitetty maa-aineskanta, jossa on tiedot esiintymien rajauksista ja pohjavedenpinnan yläpuolisista kokonaismassamääristä. Revidoidun maa-aineskannan tiedot yhdistettynä ympäristöhallinnolta saatavien ottotietojen kanssa antaa mahdollisuuden tilinpitoon. Päämäärän seurantamittarina on selvitys, miten yhteiskunta, eri sidosryhmät sekä yksittäiset karttojen ja muun tiedon käyttäjät hyötyvät hankkeen tuloksista, sekä heiltä saatu palaute. Hankkeen auditoinnissa saatu palaute on myös tärkeä seurantamittari. Päämäärän toteutumista voidaan seurata maa-ainesrekisterin tallennustilanteesta, moreenitietokannan tilanteesta sekä määräaikaisraporteista ja julkaisuista. Yleisen tavoitteen seurantamittarina on geologisen tiedon lisääntyvä käyttö. Sen toteutumista voidaan seurata geologisen perustiedon ja sen sovellusten hyödyntämisessä yhteiskunnassa, mm. julkaistujen karttojen määrällä ja niiden myyntimäärillä sekä sovellusten käytöllä. Maaainestaseiden tilinpidon toteutuminen sekä maa-ainesrekisterin ja moreenitietokannan sisältämä tietojen määrä ja niiden käyttö ovat myös seurantamittareita. 4 VUODEN 2008 TOIMINTA 4.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruun tarveselvityksen teko Q2 mennessä. Maaperätiedonkeruu ja geologinen kartoitus Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Syötteen kansallispuiston alueella sekä Kemin seudulla. Syötteen alueella (kl ja 3541) tavoitteena tehdä maaperäkartoitusta 200 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, jonka tavoitteena on tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1: Syötteen matkailu- ja kansallispuiston alueelta. Työn valmistuu vuonna 2010 ja kartan ja opaskirjan painaminen ja julkistamisen ovat vuonna Geologinen retkeilykartta käsittää 334 km 2 :n laajuisen alueen. Päätös aloittaa Syötteen geologisen retkeilykartan teko tehtiin vuoden 2008 alussa, koska Oulangan-Rukan maastotyöt olivat keskeytyneet kesällä 2007 Metsähallituksen maastotutkimusluvasta tehdyn valituksen johdosta. Töiden suunniteltiin jatkuvan Oulangan-Rukan alueella myöhemmässä vaiheessa, kun asia on hoidettu kuntoon. Kemin alueelta (kl , 10 ja 11) maaperäkartoituksen tarkistukset, keskeneräisten karttojen numeeristaminen ja aineistojen tallennus GTY:een, GTY:een tallennettujen tietojen tarkistaminen sekä Pohjois-Suomen maaperäkarttalehtien rajavertailujen teko.

8 5 Tavoitteena oli julkistaa numeerisena 6 kpl 1: ja/tai 1: mittakaavaista maaperäkarttaa, vastuuhenkilöinä kunkin karttalehden kartoituksesta vastuussa oleva geologi. Julkistettavat kartat valittiin yhteiskunnan tarpeiden mukaan ensisijaisesti tiheästi asutuilta alueilta, kansallispuistoista tai matkailukeskusten ympäristöistä. Pohjavesitutkimukset ja näytteenotto kartoitettavilla alueilla. Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueella pohjavesinäytteenotto 4 kertaa vuodessa. Sadevesi- ja luminäytteiden otto Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevasta keräimestä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkuu. Tutkimusaineistojen käsittelyä ja tulkintaa, julkaisujen teko. Maa-ainestietojen revidointityö toteutetaan Pohjois-Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla, jotta tilinpidon käyttöön saataisiin mahdollisimman pian ajantasaistetut varantotiedot. Muodostumien ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan Länsi-, Keski- ja Pohjois- Lapin alueilla. Tavoitteena on noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkistus. Vuonna 2003 aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä ja Kemi-Tornio-alueilla, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koekuoppatutkimuksia (kaivinkone) sekä kairauksia. Kuluneiden viiden vuoden aikana on revidoitu vain pieniä alueita johtuen hankkeen resurssien sitoutumisesta muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Myös geotietoytimen maa-aineskäyttöliittymän valmistumisen viivästyminen useilla vuosilla on estänyt maaaineskannan ominaisuustietojen tallennuksen. Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat valmiit kartat ja karttalehtiselitykset, julkaisut, raportit, esitelmät ja posterit sekä tallennetut maaperä-, maa-aines- ja pohjavesitiedot. Valmiista maaperätietokannasta voidaan tulostaa haluttuja karttatuotteita erilaisiin tarpeisiin. GTK:n tulossopimuksen tavoitteet hankkeelle: - Ruka-Oulanka-alueen maaperäkartoitus, 250 km 2 - Toimialan maaperän tiedonkeruun tarveselvityksen päivitys, valmis Q2 - Keskeneräisten maaperän peruskarttojen julkaiseminen, 6 kpl, Q4 4.2 Tulokset Maaperätiedonkeruuta ja kartoitusta tehtiin Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Syötteen matkailu- ja kansallispuistoalueella 130 km 2. Syy Ruka-Oulanka-alueen kartoituksen siirtämisestä Syötteen alueelle on esitetty kappaleessa 4.1 Tavoitteet. Lisäksi kartoitettiin keskeneräisiä alueita Kemin läheisyydessä (kl ) ja tarkistettiin aikaisemmin kartoitettuja alueita ja karttojen raja-alueita. Maaperäkartoitusresurssit pienenivät huomattavasti v. 2008, syynä Maaperän yleiskartoitus 1: hankkeen priorisointi ja kartoitusresurssien ohjaaminen siihen. Digitointiresursseja ei myöskään ollut käytettävissä keskeneräisten maaperäkarttojen 1: tekemiseen. Maaperäkartta 1: ja sen selitys (Liminganjärvi ) valmistui ja julkistettiin.

9 6 Toimialueen maaperätiedonkeruun tarveselvityksen päivitys valmistui Q2 mennessä. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaan kuukausittain. Pohjavesinäytteet otettiin suunnitelmien mukaan Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan kohteista 4 kertaa. Maa-ainestoimintoina on tehty lähinnä vain tilaustutkimuksia. Varsinaista suunniteltua toimintaa ei ole voitu toteuttaa johtuen resurssien sitoutumisesta muihin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Hankkeen julkaisut, valmistuneet kartat, raportit, lehtiartikkelit, esitelmät, koulutus ja muu toiminta on esitetty raportin lopussa. 5 VUODEN 2009 TOIMINTA 5.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruuta ja geologista kartoitusta tehdään Syötteen kansallispuistossa ja matkailualueella (karttalehdet 3532 ja 3541) yhteensä 190 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, jonka tavoitteena on tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1: Syötteen kansallispuistosta ja matkailualueelta. Työt valmistuvat v ja kartta painetaan v Maastotarkistuksia ja täydentävää kartoitusta tehdään Kemin-Tornion alueella keskeneräisten karttojen saamiseksi julkaisukuntoon. Maaperäkartoista 1: tehdään valmiiksi ja julkistetaan 5 kpl (kl , 09, 10, 11, 12) sekä 2 kpl maaperäkarttoja 1: Julkistettavat kartat on valittu yhteiskunnan tarpeiden mukaan ensisijaisesti tiheästi asutuilta alueilta. Maa-ainestutkimuksissa Pohjois-Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityön yhteydessä kertyneen aineiston ja muodostumien ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan Länsi-, Keski- ja Pohjois-Lapin alueilla, tavoitteena noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkastus. Kuluneiden viiden vuoden aikana on revidoitu vain pieniä alueita johtuen hankkeen resurssien sitoutumisesta muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Myös geotietoytimen maa-aineskäyttöliittymän valmistumisen siirtyminen useilla vuosilla on estänyt maa-aineskannan ominaisuustietojen tallennuksen. Vuonna 2003 aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä sekä Kemin- Tornion alueella, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koekuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainesten tilinpidon kehittämiseen. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevalla keräimellä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkuu. Tutkimusaineistojen käsittelyä ja tulkintaa, raportointia ja julkaisujen tekoa. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmaan liitettiin osatehtävänä Maaperän yleiskartoitus 1: , joka toimi aiempina vuosina omana hankkeenaan, mutta jäi kesken hankkeen päätyttyä Maaperän yleiskartoitus 1: hankkeen pilottivaiheessa v luotiin yleismittakaavaista maaperäaineistoa kl alueelta (Kierinki) tarvittavien aineistojen ja resurssien selvittämiseksi. V tuotteistettiin ISY:n ja ESY:n kanssa menetelmät, joilla voidaan tuottaa

10 7 yhtenäistä aineistoa. Jo kartoitettujen alueiden aineisto tehtiin yleistämällä numeerisesti sieltä olemassa oleva 1: : maaperäkartoitusaineisto. Kartoittamattomilta alueilta tuotettiin maaperäkuvioaineistoa pääosin karttatulkinnalla käyttäen GIS- ja kuvankäsittelytekniikoita. MML:n maastotietokantaa yleistämällä luotiin pohjataso, joka tarkennettiin mineraalimaiden osalta muista lähteistä saatavilla paikkatietoaineistoilla (GTK, SYKE, METLA, MTT). Turve jaettiin kahteen syvyysluokkaan radiometristä matalalentoaineistoa käyttäen. Suurin osa PSY:n alueen kartoituksesta oli ns. uustuotantoa. Lähtökohtana oli pyrkimys käyttää hyväksi kaikki olemassa oleva numeerinen paikkatietoaineisto 1: maaperäaineiston tarkentamiseksi. Koska työrutiineja ja menetelmiä oli parannettu ja kehitelty eteenpäin v , jouduttiin hankkeen aloitusvuoden aineistot tuottamaan uudelleen v jälkeen. Kartoitus eteni 1: karttalehdittäin. Aineistojen käsitteleminen suuralueina vähensi yleistys- ja uustuotantoprosessin ajojen määrää sekä karttalehtien välistä rajakorjailua. Aineistot Kilpisjärvi kl. 18, Enontekiö kl. 28, Inari kl. 48 ja Utsjoki kl. 39, 49 valmistuivat v loppuun mennessä. V tuotettu aineisto poikkesi tuotantomenetelmiltään ja tämän vuoksi laadultaan hankkeen muista aineistoista. Aineisto oli käsiteltävä ja digitoitava uudelleen v Uudelleen editointi käsitti karttalehden 26 eli 8 % koko PSY:n maaperän yleiskartta-aineistosta. V tavoitteena on tehdä yleiskartta-aineiston tarkastukset ArcMap-sovellukseen laaditulla käyttöliittymällä epäloogisuuksien ja virheiden korjaamiseksi. PSY:ssä tarkastettavia 1: mittakaavaisia karttalehtiä on 46 kpl. Tarkastajien kommenttien ja korjausehdotusten perusteella aineisto editoidaan. Lopullinen aineisto sekä maastosta gps:llä (v ) ja maastotallentimilla (v ) kerätyt havainnot siirretään GTY:een. Metadatakuvausohjeistuksen laatiminen aloitetaan yhdessä muiden yksiköiden kanssa. Havainnot ja tulokset tallennetaan GTY:een. Karttatiedot tallennetaan tarkistettuina numeerisina tiedostoina. V aikana tavoitteena olevat yleiskartta-aineiston konkreettiset tulokset ja/tai tärkeimmät välitulokset: - Metadatakuvausohjeistuksen laatiminen ja asiasanojen määrittely (ESY, ISY, LSY, PSY) - Karttalehden 26 aineisto digitoidaan uudelleen - Maastohavainnot sekä tarkastettu ja korjattu aineisto siirretään GTY:een - Version 1.0 tuotteistaminen ja version 2.0 määrittely (ESY, ISY, LSY, PSY) GTK:n tulossopimuksen tavoitteet hankkeelle: - Maaperän yleiskartta-aineiston tarkistus yksikön vastuun osalta, tarkistettu Q2 mennessä. - Keskeneräisten kartoitusaineistojen viimeistely, valmis Q4. - Maa-ainesrekisteritietojen päivitys ja tallennus suunnitelman mukaisesti Perämeren kaaren alueella, valmis Q Tulokset Syötteen geologisen retkeilykartta-alueen kartoitus, tavoitteena 190 km 2, saatiin valmiiksi. Keskeneräisiä maaperäkarttoja 1: saatiin valmiiksi ja julkistettiin 11 kpl (toimintasuunnitelmassa 5 kpl) ja maaperäkarttoja 1: julkistettiin 2 kpl (toimintasuunnitelmassa 2 kpl). Ke-

11 8 min-tornion alueen täydennyskartoitus siirtyi vuodelle 2010 töiden priorisoinnin ja resurssien puutteen takia. Syötteen kartoitustyöt, pohjavesitutkimukset ja kaivinkonemontutus tehtiin näytteenottoineen ja näytteet analysoitiin. Karttalehtien rajavertailut tehtiin valmiiksi, osin yhteistyössä LSY:n kanssa. PSY:n julkaistut/julkistetut maaperäkartat 1: (97 kpl) ja 1: (14 kpl) käännettiin uuteen pdfmuotoon ja tallennettiin. Maa-perän yleiskartta-aineistojen 1: tarkistukset ja korjaukset saatiin valmiiksi marraskuussa 2009 ja tiedot siirrettiin SDE:hen. Karttalehti 26 digitoitiin uudelleen. Kaikki tiedot tallennettiin GTY:een. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaisesti kuukausittain. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkui. Tavoitteista saavutettiin 25 %. Maa-ainestutkimuksiin varattuja resursseja ei ollut käytettävissä muiden, kiireellisempien hankkeen osatehtävien tai muiden hankkeiden takia (Mormi, Tuura). Hankkeen julkaisut, valmistuneet kartat, raportit, lehtiartikkelit, esitelmät, koulutus ja muu toiminta on esitetty raportin lopussa. 6 VUODEN 2010 TOIMINTA 6.1 Tavoitteet Syötteen geologisen retkeilykartan ja opaskirjan suunnittelu, teko ja painatus. Maaperätiedonkeruuta ja geologista kartoitusta jatketaan Oulangan-Rukan alueilla. Oulangan- Rukan alueesta tehtävän geologisen retkeilykartan tiedonkeruusta on tehty 40 %. Työt ovat olleet keskeytyneinä vuodesta Maaperäkartoitusta tehdään Oulangan alueella noin 200 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, tavoitteena tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1: Rukan matkailualueelta ja Oulangan kansallispuiston alueelta. Kartoitustyöt valmistuvat v ja kartta ja opaskirja painetaan v Kemin-Tornion seudulla tehdään täydennyskartoitusta, joka jäi kesken v töiden priorisoinnin takia. Keskeneräisiä karttoja numeeristetaan ja aineistoja tallennetaan GTY:een ja tallennetut tiedot tarkistetaan. Pohjois-Suomen maaperäkarttalehtien rajavertailut tehdään loppuun. Kemin-Tornion alueelta julkistetaan 5 kpl maaperäkarttoja 1: (viimeiset keskeneräiset maaperäkartat 1:20 000). Maaperäkarttoja 1: viimeistellään 2 kpl. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevalla keräimellä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Pohjois-Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityön yhteydessä kertyneen aineiston ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan, tavoitteena noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkistus. V aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä ja Kemi-Tornion alueilla, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koe-

12 9 kuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainestilinpidon kehittämiseen. 6.2 Tulokset Syötteen geologisen retkeilykartan alueella tehtiin kairausten avulla täydentäviä maaperätutkimuksia ja -kartoitusta. Tutkimukset toteutettiin yhteisesti P. Saralan hankkeen kanssa. Koko retkeilykartan alueen, yhteensä 334 km 2, kartoitus saatiin valmiiksi. Retkeilykartan aineiston käsittely, kartan ja opaskirjan teko ja painatus saatiin valmiiksi. Julkistamistilaisuus pidettiin Iso- Syötteen opastuskeskuksessa Maaperäkartoitusta ja tiedonkeruuta tehtiin Oulangan-Rukan alueella tavoitteen mukaisesti noin 200 km 2. Kartoituksen lisäksi tehtiin ilmakuvien prosessointia, aineistojen käsittelyä, pohjavesitutkimuksia, näytteenottoa ja analysointia. Maastotutkimuksia Kuusamossa Oulangan alueella. Oulangan-Rukan sekä Syötteen alueiden maaperätutkimusaineistojen (havainto- ja profiilipisteet, kalliopaljastumat) käsittelyä tietokannoissa ja tallentamista GTY:een jatkettiin. Täydennyskartoitusta tehtiin Kemin-Tornion seudulla. Aineistojen viimeistelyä ja tallennusta GTY:een ja maaperäkarttalehtien reunavertailut tehtiin seuraavien karttalehtien alueilta: Kittilä (1:50 000), Maksniemi ja Kirvesaapa (1:20 000). Kemin-Tornion karttojen täydennyskartoitus toteutui vain osittain kahden kartoittajan ollessa lähes koko kenttäkauden maksullisissa tilaustöissä. Toteutuminen 70 %.

13 10 Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaisesti kuukausittain. Maa-ainestoiminnoista (ominaisuustietojen päivitys, tarkistus ja tallennus maa-ainestietokantaan, n. 300 muodostumaa, ja maa-ainesten tilinpidon kehittäminen) toteutui 20 %. Osatehtävään varatut resurssit jouduttiin ohjaamaan muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Syötteen geologinen retkeilykartta ja opaskirja julkaistiin v Kuvassa osa kartasta ja opaskirjan kansilehti. 7 VUODEN 2011 TOIMINTA 7.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruuta jatketaan Rukan-Oulangan matkailualueella ja kansallispuistossa. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, tavoitteena tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1: ja opaskirja. Maastotyöt valmistuvat vuonna 2011, kartta ja opaskirja painetaan v Kartoitustyö aloitettiin v. 2007, jolloin 40 % suunnitellusta retkeilykartta-alueesta saatiin kartoitettua. Kartoitus jouduttiin tällöin keskeyttämään toistaiseksi, mutta sitä jatkettiin vuonna 2010, minkä loppuun mennessä oli kartoitettu 65 % suunnitellusta alueesta. Maaperätiedonkeruu, kartoitus ja pohjavesitutkimukset suoritetaan loppuun Q3 mennessä.

14 11 Keskeneräisten maaperäkarttojen viimeistelyä jatketaan. Maaperäkartoista 1: viimeistellään yksi kartta v Keskeneräisiä maaperäkarttoja 1: on Kemin-Tornion seudulta 3 kpl. Tarpeelliset maastotarkistukset ja täydentävä kartoitus tehdään näillä karttalehtialueilla, mikäli on käytettävissä resursseja. Valmiit aineistot tallennetaan GTY:een ja liitetään valtakunnalliseen digi MP25 kartta-aineistoon, josta tehdään tarvittavia tuotteita. Muilta osin työt keskeneräisten aineistojen kanssa päätetään hoitamalla aineistojen tallennus ja arkistointi. Maaperätiedonkeruun ja tutkimusaineistojen käsittelyä ja tallennusta tietokantoihin jatketaan. Yhteistyötä Metsähallituksen kanssa jatketaan. Tavoitteena on liittää Pyhä-Luoston kansallispuiston alue kansainväliseen Geopark-verkostoon. Tutkimusta maa- ja kallioperän sekä ilmaperäisen laskeuman vaikutuksesta pohjaveden koostumukseen Pohjois-Suomen alueella jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Tutkimusta geologisten tekijöiden vaikutuksesta maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Stratigrafia- ja kronologisten tutkimusaineistojen käsittelyä jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Maa-ainestutkimuksissa on tavoitteena tehdä maa-aineskannan päivityksiä yhteensä 9000 km 2 :n suuruisella alueella (3000 km 2 Kemi-Torniossa, 3000 km 2 Rovaniemellä sekä 3000 km 2 Kuusamossa). Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään maatutkaa, koekuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainesten tilinpidon kehittämiseen. Havainnot ja tulokset tallennetaan GTY:een. Karttatiedot tallennetaan tarkistettuina numeerisina tiedostoina. Pohjois-Suomen maa-ainesmuodostumien tietojen tallennusta maa-aineskantaan jatketaan sekä päivitetään siellä olevia tietoja myytävän tasetiedon oikeellisuuden varmistamiseksi. Työprosessien kuvaukset, kokousmuistiot, työohjeet ja aineistot tallennetaan hankkeen mpy-palveluun. Sadeveden ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevasta keräimestä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Hankkeen osatehtävässä valmistellaan ja toteutetaan vuoden 2011 kesäkuussa pidettävä IN- QUA:n Peribaltic-työryhmän kokous ja ekskursio. Hankkeen loppuraportti v valmistuu Q3 mennessä. Tulossopimuksen tavoitteet: - Ruka-Oulanka kansallispuiston geologinen kartoitus valmistuu Q3. Kartoitettava alue 280 km 2. - Kemin-Tornion alueen maaperäkartoitukset viimeistellään ja liitetään valtakunnalliseen digimp 25:een, Q4.

15 12 Oulangan jylhiä maisemia geologisen retkeilykartan alueella. 7.2 Tulokset Rukan-Oulangan geologisen retkeilykartta-alueen (kansallispuisto ja matkailualue) kartoitus ja pohjavesitutkimukset valmistuivat Q3 mennessä. Kartoitetun alueen koko on 280 km 2. Retkeilykartan ja opaskirjan aineiston kokoaminen ja työstäminen jatkuvat loppuvuonna 2011, tavoitteena kartan ja opaskirjan painatus ja julkistaminen v Maaperäkartta Kittilä (1:50 000) on täydennetty, viimeistelty ja tallennettu GTY:een. Valmiit kartta-aineistot on tallennettu GTY:een ja ne liitetään valtakunnalliseen digi MP25 kartta-aineistoon keskitetysti Espoossa.

16 13 Kemin-Tornion keskeneräisten maaperäkartta-aineistojen viimeistely ja tallennus: toteutuminen 25 %. Keskeneräiset maaperäkartta-aineistot tallennetaan PSY:ssä GEO DATA:an, kansioon Keskeneräiset Q4 mennessä (Raija Pietilä). Aineistoja käyttöön otettaessa ko. kartan vastuullinen geologi tarkistaa niiden käyttökelpoisuuden. Maa-ainestietojen päivitystä maa-ainestietokantaan tehty Kittilästä 55 karttalehden (1:20 000) alueelta. Sadevesi- ja luminäytteiden keräystä jatkettiin GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Toteutunut suunnitelmien mukaan. Maaperätiedonkeruun ja tutkimusaineistojen käsittelyä ja tallennusta kartoitetuilta alueilta tietokantoihin jatkettiin. Maaperäkartoitukseen Kemin-Tornion alueelle ei ollut resursseja muiden osatehtävien, hankkeiden ja tilaustöiden vuoksi. Lisäksi yksi kartoittaja siirtyi kesällä GTK:sta toisen työnantajan palvelukseen. Kaikki muut kartoitusresurssit käytettiin Oulangan-Rukan geologisen retkeilykarttaalueen maastotöihin. Maaperätiedonkeruuaineistojen tallennus pyritään saamaan valmiiksi suunnitelmien mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Valmiit maaperäaineistot tallennetaan GTY:een ja digi MP25:een keskitetysti Espoossa. INQUA Peribaltic Working Group-kokous ja ekskursio toteutettiin Pohjois-Suomessa Kokouksen ja ekskursion toteuttajat ja osallistujat P. Johansson, J. Pihlaja ja P. Sarala. 8 JULKAISUT Sarala. P., Lehtinen, K. & Väisänen, U Geologiset indikaattorit. Teoksessa: Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M.L. (toim.) Matkailualueiden kestävyyden indikaattorit. Lapin yliopisto, Arktisen keskuksen tiedotteita 52, Julkistettu v Lehtinen, K Geological factors affecting erosion rate in Northern Finlands nature trails. Abstract, 33 rd IGC 2008 (International Geological Congress), Oslo. DataCD. Pihlaja, J. & Kupila, J Aquifer properties in Malaya Belaya Valley. Abstract, 33, 33 rd IGC 2008 (International Geological Congress), Oslo. DataCD. Pihlaja, J Quaternary deposits in the Ylikiiminki region. In: Lisicki, S. (Scientific editor), Quaternary of the gulf of Gdańsk and lower Vistula regions in northern Poland: Sedimentary environments, stratigraphy and palaeogeography. International Field Symposium of the INQUA Peribaltic Group, Frombork, September 14-19, Polish Geological Institute, Kupila, J Local aquifer studies as a part of water supply improvement from groundwater deposit in Malaya Belaya river valley, Apatity, Russia. HydroEco 2009, 2 nd International Multidisciplinary Conference of Hydrology and Ecology, , Wien, Itävalta. Poster-esitys ja abstrakti kongressijulkaisussa. Räisänen, J., Hirvasniemi, H., Kupila, J., Lauri, L., Molkoselkä, P., Silen, P. & Valkama, J Syöte. Geologinen retkeilykartta 1: Geological outdoor map. Geologian tutkimuskeskus.

17 14 Räisänen, J., Johansson, P., Karinen, T., Lauri, L., Sarala, P., Valkama, J. & Väisänen, U Syöte. Geologinen retkeilykartta, Opaskirja. Geological outdoor map, Guidebook. Geologian tutkimuskeskus. 35 s. Kupila, J GPR Survey as a part of land-use planning in Levi, Finnish Lapland. Congress EGU General Assembly 2010, , Wien, Itävalta. Poster-esitys ja abstrakti kongressijulkaisussa. Kupila, J. & Pihlaja, J Geological 3D-models in urban infrastructure construction: studies in Levi ski resort, Finnish Lapland. EGU 2011 Congress (European Geosciences Union, General Assembly 2011), Wien, Itävalta Poster-esitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa (Internet ja CD). Pihlaja, J. & Kupila, J Testing of different soil combination as substrates in golf courses in the cold climate environment: new results. EGU 2011 Congress (European Geosciences Union, General Assembly 2011), Wien, Itävalta Poster-esitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa (Internet ja CD). Räisänen, J. & Väisänen, U Impacts of Geological Factors on Biodiversity of the Syöte area. FCES 2011 Finnish Conference of Environmental Sciences, Turku Posteresitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa: FCES 2011, Proceedings, Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone. INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, June Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland. 142 p. Helmens, K. & Johansson, P Environmental conditions and climate at Sokli (northern Finland) during early MIS 3 (~ 50 ka): Revising earlier concepts on glacial and vegetation dynamics and climate in northern Fennoscandia during the Middle Weichselian. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, June Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland, Pihlaja, J. & Kupila, J An example of applied Quaternary geology project: Testing of different soil combinations as substrates in slalom slopes and golf courses. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, June Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland Sarala, P., Väliranta, M. & Eskola, T Climatic conditions during the deposition of the Middle Weichselian inter-till deposit in Petäjäselkä, northern Finland. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, June Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland Väisänen, U Water Quality and Factors Affecting it in a Closed Mine in Northern Finland. Poster-esitys ja posterin abstrakti symposiumin yhteisjulkaisussa: 25 th International Applied Geochemistry Symposium, , Rovaniemi, Finland. Programme and Abstracts, p

18 15 9 KARTAT Johansson, P. & Väisänen, U Liminganjärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti ja karttalehtiselitys. Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P Ala-Paakkola. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Mäkinen, K Yli-Paakkola. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R. & Väisänen, U Kemijärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R. & Väisänen, U Isokylä. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P Pajuniemi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Nenonen, J Nikkilänaapa. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Pihlaja, J Lylykkäänjärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P Ranua. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P Taivalkoski. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. & Nenonen, J Sarmitunturi. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. & Nenonen, J Sulkusjärvi. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R., Liwata, P., Musta, V. & Piekkari, M Kiistala. Suomen geologinen kartta 1:50000, maaperäkartta, lehti Valmistuneet maaperäkartat tallennettaviksi GTY:een: Mäkinen, K., Hirvasniemi, H., Molkoselkä, P. & Musta, V Maksniemi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Mäkinen, K., Hirvasniemi, H., Molkoselkä, P. & Musta, V Kirvesaapa. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Sutinen, R. & Liwata, P Kittilä. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. 10 RAPORTIT Väisänen, U Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen yksikön maaperätiedonkeruun tarveselvityksen päivitys. Selvitys GTK:n sisäiseen käyttöön. 7 s. ja 8 liites.

19 16 Väisänen, U., Kukkonen, M. & Kouri, P Hankeraportti v Nicaragua-projektista. 13 s. Toimitettu Ulkoasiainministeriöön ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon YKL ry. Väisänen, U., Kukkonen, M., Kouri, P. & Ihalainen, P Raportti nicaragualaisten asiantuntijoiden kongressi- ja vastavierailumatkasta Suomeen s. Toimitettu Ulkoasiainministeriöön ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon YKL ry. Väisänen, U Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset. Hankkeen loppuraportti v Arkistoraportti 28/2011. Geologian tutkimuskeskus. 19 s. 11 LEHTIARTIKKELIT Groth, A. & Väisänen, U Ympäristötietous Nicaraguassa. PLAN 2/2008, s Väisänen, U Syötteen alueesta tehdään geologinen retkeilykartta. Kaleva Iijokiseutu Väisänen, U Geologinen retkeilykartta Oulangan ja Rukan alueelta. Koillissanomat Väisänen, U. & Autio, S Lehdistötiedote Syötteen geologisesta retkeilykartasta ja opaskirjasta. Väisänen, U Geologinen retkeilykartta Oulangan ja Rukan alueille. Koillissanomat ESITELMÄT Väisänen, U Groundwater and factors affecting its quality. Pidetty seuraavissa oppilaitoksissa: YCMOU (Yashwantrao Chavan Maharashtra Open University), Nashik, Maharashtra, Intia. K.T.H.M. College (K.R.T. Arts, B.H. Commerce and A.M. Science College), Nashik, Maharashtra, Intia. Väisänen, U Pohjavesitutkimukset Pohjois-Suomessa. Pohjavesitutkimusten kehittämis- ja suunnittelupäivä PSY/LSY, Rovaniemi Mäkinen, K Geodiversity in Finland. The Finnish-Estonian Working Group on nature Conservation-työryhmän kokous Geological Diversity and Nature Protection Areas. Koli Johansson, P GTK:n geologiset retkeilykartat ja luontomatkailu. Syötteen opastuskeskus Räisänen, J Syötteen geologisen retkeilykartan ja opaskirjan esittely. Syötteen opastuskeskus Johansson, P Environmental conditions and climate at Sokli (northern Finland) during early MIS 3 (~ 50 ka): Revising earlier concepts on glacial and vegetation dynamics and climate in northern Fennoscandia during the Middle Weichselian. INQUA Peribaltic Working Groupkokous , Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä.

20 17 Pihlaja, J An example of applied Quaternary geology project: Testing of different soil combinations as substrates in slalom slopes and golf courses. INQUA Peribaltic Working Groupkokous , Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä. Sarala, P Climatic conditions during the deposition of the Middle Weichselian inter-till deposit in Petäjäselkä, northern Finland. INQUA Peribaltic Working Group-kokous , Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä. 13 KOULUTUS, NEUVOTTELUT, SIDOSRYHMÄSUHTEET Videoneuvottelut maa-ainestilinpidosta ja maa-ainestutkimuksista (K. Mäkinen). Maa-ainestutkimusten valtakunnallinen kokous ja geotietoliittymän käyttöönottokoulutus Rovaniemellä. Osallistujat: K. Mäkinen, J. Pihlaja ja R. Pohjola. Osallistuminen maaperätiedonkeruun työpajaan Kuopion Kurkimäessä (P. Johansson, P. Liwata, J. Räisänen, U. Väisänen). Pohjavesiohjelmaa valmisteleva videoneuvottelu GTK:n eri yksiköistä n. 20 osallistujaa, PSY:stä U. Väisänen. Kokoonkutsujana J. Leveinen, kokouksen aiheina pohjavesitutkimusten tavoitteet ja kehittäminen GTK:ssa. Osallistuminen valtakunnallisille riskinarviointikoulutuspäiville Kuopiossa (U. Väisänen). Tilaisuuden järjestäjä Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus. Kuopiossa koottavaan Tornatorin tilaukseen selvitetty Kemin-Tornion alueilla heidän omistamillaan mailla olevien maa-ainesmuodostumien sorapotentiaalia (K. Mäkinen) v Nicaragua-projektien (5 erillistä projektia v ) yhteistyökumppaneiden vastavierailu Suomeen Kolmen nicaragualaisen asiantuntijan vastavierailu- ja kongressimatka toteutettiin UM:n myöntämän rahoituksen turvin. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry avusti kuluissa. Vierailuohjelman tutustumiskäynnit ja neuvottelut: UM/Kehitysyhteistyöosasto/Lasse Keisalo, Karibian ja latinalaisen Amerikan asioista vastaava lähetystöneuvos, GTK/ESY ja PSY, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT/Jokioinen ja Helsingin yliopisto. Osallistuminen Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlaseminaariin, aiheina mm. kehittyvien maiden maaja metsätalouden ongelmat ja kehittäminen (Challenges of Agricultural, Forestry and Food Sciences in a Globalising World). Vastavierailun nicaragualaiset asiantuntijat: - Osvaldo Roa Gamboa, Ing., M.Sc., Universidad Autónoma de Nicaragua, Managua, Nicaragua - Fidel Guzmán Guillén, Ing., M.Sc., Universidad Nacional Agraria, Managua, Nicaragua - Luis Balmaceda Murillo, Ing., M.SC., Universidad Nacional Agraria, Managua, Nicaragua Vierailun käytännön järjestelyistä vastasivat: U. Väisänen, P. Kouri ja M. Kukkonen. Järjestelyihin osallistuivat myös GTK, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry, MTT ja Helsingin yliopisto. Neuvottelut intialaisen INSEED-organisaation kanssa (Bijoy Joseph, geologi, Ph.D. ja Sangita Kulathinal, Ph.D.) yhteistyöprojektista Intiassa. Projektisuunnitelman ja rahoitusanomuksen tekoa 6 kk:n projektia varten v Projektin teemana ympäristöongelmat, maaperän, pin-

21 18 ta- ja pohjavesien saastuminen, tiedon levitys oppilaitoksissa sekä maaseudun asukkaille ympäristöongelmista ja ympäristöhuollosta. Opetustilaisuuksien pitäminen RAMK:issa kaivostyönjohtajakoulutuskurssilla: Kaivosten ympäristövaikutukset ja riskit ja YVA-menettely kaivosalueilla (U. Väisänen). Sertifiointikoulutus SYKE:ssä. Maaperänäytteiden oton vertailu ja maaperänäytteenotto pilaantuneilta maa-alueilta. Osallistuja H. Hirvasniemi Lapin ympäristökeskukselle luovutettu lausunto : Lausunto Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon, Näätämönjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista ja niihin liittyvistä taustamateriaaleista (U. Väisänen), osana SYKE:n koko Suomen vesienhoitosuunnitelmiin liittyvää lausuntokierrosta. Tähän liittyen pidetty 2 videoneuvottelua GTK:n kaikkien yksiköiden kesken ja Osallistuminen 9. Geokemian päiville, GTK, Otaniemi, (U. Väisänen, R. Pohjola). Osallistuminen SYKE:n järjestämään pohjavesikoulutuspäivään, Kokkola, (U. Väisänen). Osallistuminen konferenssiin FCES 09 (9 th Finnish Conference of Environmental Sciences), Lahti, (U. Väisänen). Osallistuminen Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoukseen (U. Väisänen). Lapin vesienhoitosuunnitelmien ja niistä saatujen lausuntokierroksen palautteiden käsittely. Osallistuminen III valtakunnallisille riskinarviointipäiville, , Kuopion yliopisto (U. Väisänen). Aineistokäyttöjärjestelmäkoulutuspäivät Kuopiossa Osallistujat K. Mäkinen, J. Kupila, J. Pihlaja, A. Taivalkoski-Peltoniemi ja R. Pohjola. Pohjavesitutkimusten kehittämis- ja suunnittelupäivä GTK:n yksiköiden kesken, vastuuhenkilönä Jarkko Okkonen LSY:stä. Tilaisuudessa mukana PSY:stä Maankäyttö ja ympäristö-toimialan henkilöstöä ja LSY:stä Olli Breilin ja Jarkko Okkonen. Pohjavesitutkimusten tilannekartoituskokous. Hydrogeologisen koulutustilaisuuden pitäminen RAMK:in kaivostyönjohtajakurssilla (U. Väisänen). Tilinpidon kehittämiskokoukset eri yksiköiden kesken helmi- ja maaliskuussa. Videoneuvottelut, K. Mäkinen. Osallistuminen hanke- ja sopimuskoulutukseen, GTK/PSY (U. Väisänen ja J. Pihlaja). Osallistuminen kongressiin EGU General Assembly 2010, , Wien, Itävalta (J. Kupila). Osallistuminen Bioenergian Lappi-seminaariin, , Rovaniemen ammattikorkeakoulu RAMK (U. Väisänen). Ympäristönäytteenottajien täydennyskoulutus sertifioiduille näytteenottajille. GTK:n järjestämä koulutus GTK:n kaikille yksiköille, , Hämeenlinna (H. Hirvasniemi ja R. Pohjola). Pohjaveden mallinnuskoulutus , Kuopio (J. Kupila). Länsi-Lapin maakuntakaavatyöhön liittyvä kokous Osallistujat K. Mäkinen ja insinööritoimisto SITO:n edustajat. Keskustelun aiheina GTK:n osuus työssä, joka käynnistyy syksyllä 2010.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems. Liite 1. Raportti WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.fi Pohjavesipintojen ja pohjaveden ottomäärien seurantajärjestelmä reaaliaikaiseen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Sidosryhmätilaisuus 12.8.2015 Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Hankesuunnitelma Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Päätoteuttaja: Lapin Liitto Osatoteuttajat: Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonvarakeskus (Luke)

Lisätiedot

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Maanmittauslaitos - tietoa maasta: Maanmittauslaitos huolehtii:

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen

Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PSY Rovaniemi 27.03.2014 Arkistoraportti 52/2014 Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27.03.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Hankkeen 2701002 Pohjois-Suomen kallioperäkartoitus loppuraportti Jukka Väänänen

Hankkeen 2701002 Pohjois-Suomen kallioperäkartoitus loppuraportti Jukka Väänänen Pohjois-Suomen yksikkö K21.42/2008/10 29.1.2008 Rovaniemi Hankkeen 2701002 Pohjois-Suomen kallioperäkartoitus loppuraportti Jukka Väänänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät

Lisätiedot

Geologia matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa

Geologia matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa Geologia matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa ULPU VÄISÄNEN, PETER JOHANSSON, KRISTINA LEHTINEN, RAIJA PIETILÄ, JUKKA RÄISÄNEN JA PERTTI SARALA Voimakkaasti kasvava matkailu asettaa uusia

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa

Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa Peter Johansson, Maija Haavisto-Hyvärinen ja Timo Huttunen 1 Johdanto Kesäinen luonto ja sen tarjoamat erilaiset aktiviteetit on yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 29.6.2007. Apatiitin alueen pohjavesiselvitys. Loppuraportti. Jouni Pihlaja

Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 29.6.2007. Apatiitin alueen pohjavesiselvitys. Loppuraportti. Jouni Pihlaja Geologian tutkimuskeskus P32.4/2007/74 Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 29.6.2007 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys Jouni Pihlaja Apatiitin alueen pohjavesiselvitys Tiivistelmä Apatiitin alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA. Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola. J.

LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA. Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola. J. LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola J. Vanne Geologinen kartoitus Perustietoa kaivannaisteollisuuden, maankäytön

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja käyttö

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 170/2013 Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia kaavan laadinnalle Taustaa Etelä-Savon maakuntakaava ollut voimassa 4.10.2010 alkaen Liitto seuraa kaavan ajantasaisuutta ja tekee vuosittain seurantaraportin,

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 31.12.2015 110/2015 Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen Samrit Luoma ja Birgitta Backman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2015 GEOLOGIAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta 1 Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta Multimakerohjelmalla tuotettuja ohjelmia voidaan julkaista joko CD-tuotantona tai webbisovelluksena. CD-tuotantoon käännettyjen ohjelmien katselu

Lisätiedot

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK)

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK) Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK) Sihteeri Emilia Kosonen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansalliskomiteatapaaminen 6.10.2015, Säätytalo Kvartäärigeologia Kvartäärikausi on nykyisen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Matkailun kehittämistoimikunta Aika 04.02.2014 klo 10:00-16:00 Paikka Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs Läsnä

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys

Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22.8.2008 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Arkistoraportti 13/2012 Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys 2008 Ossi Ikävalko, Kati Laakso, Jussi Ahonen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

Lapin geologiset luonnonvarat 2010

Lapin geologiset luonnonvarat 2010 ACTA LAPPONICA FENNIAE 25 Lapin geologiset luonnonvarat 2010 Toimittanut Pertti Sarala Lapin tutkimusseura Acta Lapponica Fenniae Rovaniemi 2012 1 Acta Lapponica Fenniae Nro 25, 2012 Julkaisija Lapin tutkimusseura

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Uusia todisteita boreaalisista olosuhteista Veikselinterstadiaalin

Uusia todisteita boreaalisista olosuhteista Veikselinterstadiaalin Uusia todisteita boreaalisista olosuhteista Veikselinterstadiaalin aikana MINNA VÄLIRANTA, PERTTI SARALA JA TIINA ESKOLA Vuonna 2008 Kittilästä, Keski-Lapista ja tarkemmin Petäjäselän alueelta (N 67 48'

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK)

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) 28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) Projektin taustaa - Etelä-Savossa etenkin hyvälaatuisen harjusoran saatavuus heikentynyt - Ilmeni tarve projektille, jossa tutkitaan aiempaa POSKI selvitystä tarkemmin

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n tiedonkeruu ja raportointiportaali Yliopistojen julkaisutiedot (v. 2011 lähes

Lisätiedot

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 CAP-uudistuksen aikataulu Yhteispäätösmenettely Euroopan parlamentin (EP) kanssa Toimeenpano pääosin

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot