Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset, hanke Loppuraportti Ulpu Väisänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset, hanke 2533004. Loppuraportti 2008-2011. Ulpu Väisänen"

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Arkistoraportti 28/ Rovaniemi Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset, hanke Loppuraportti Ulpu Väisänen

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijat Ulpu Vaislinen KUV AILULEHTI PilivamiliirJ I Dnro Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Pohjois-Suomen maaperatiedonkeruuja sovellukset, hanke Loppuraportti Tiivistelmil Hankkeessa tehtiin vuosina maaperatiedonkeruuta, geologista kartoitusta, pohjavesi- ja maaainestutkimuksia, maa-ainesrekisterin paivitysta ja soveltavia tutkimuksia. Tutkimukset palvelevat maankayton suunnittelua, maan-ainesten kayttoa, pohjavesihuoltoa ja Pohjois-Suomen matkailua kestavan kehityksen pohjaltao Maaperatiedonkeruun pohjana oli vuosina tehty maaperatiedonkeruun tarveselvitys. Maaperatiedonkeruun aineistoista on laadittu karttoja, niiden selitykshi ja erilaisia sovelluksia yhteiskunnan tarpeisiin, kuten kaavoitukseen, ymparistonhuoltoon ja matkailuelinkeinon kehiwimiseen. Hankkeen keskeisia tehtavhi on ol1ut keskeneraisten kartoitusaineistojen Hiydentiiminen, tallennus GTY:eenja karttojen valmistaminen. Kartoituksen merkittavia tuotteita ovat geologiset retkeilykartatja opaskiijat,jotka palvelevat matkailijoita eri puolilla Pohjois- Suomea. Maa-ainesrekisterin paivitysta varten tutkittiinja kartoitettiin Pohjois-Suornen kaytt6keipoisten maa-ainesten, kuten hiekan, soranja moreenin m~hiriiaja iaatua, sekii niiden riithivyytta kaythijien tarpeidenja kestaviin kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksissa huomioitiin maa-ainesten otonja muun maankiiyton, kuten pohjavedenotonja -suojelun yhteensopivulls. Hankkeessa tehtiin harju- ja moreeniainesten inventointiaja perustutkimusta sekii maa-ainesten saatavullsselvityksia, taselaskelmia seka tuotettiin tietoa eri tyyppisten maaainesmuodostumien levinneisyydeshi. Sadevesi-ja luminaytteiden keraysta tehtiin yhteisty6ssa ESY:n kanssa isotooppitutkimusta varten, joka on Dsa kansainvalista IAEA:n (International Atomic Energy Association) ilmastotutkimusta GNIP (Global Network for Isotopes in Precipitation). Hankkeessa on ollut lisaksi useita muitakin osatehtavhi, jotka on esitelty raportissa. Asiasanat (kobde, menetelmiit jne.) Maapera, pohjavesi, maa-ainekset, kartoitus, geologinen retkeilykartta, ymparistonhuolto, kestava kehitys Maantieteellinen alue (maa, liilini. kunta, kylii, esiintyma) Pohjois-Suomi Karttalchdct 2444,2541,2542,2543,2732, 2743,3422,3524,3532, 3534,3541,3641,3834, 4524,4613, Muut tiedot Hankkeen asettaja: GTK, johtoryhma Hankepaallikko: Ulpu Vaisanen Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Arkistoraportti Kokonaissivunriilirii Kieli Hinta Julkisuus 23 Suomi Julkinen Yksikko ja vastuualue Hankctunnus PSY, selvennys Allekitjoitusinimcn sclvcnnys!/.- - ~ ~ViiiS~~ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF ANLAND GTK

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO. 1 2 HANKKEEN LIITTYMINEN GTK:N TUTKIMUSOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN KEHITTÄMISEEN 2 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA SEURANTAMITTARIT VUODEN 2008 TOIMINTA Tavoitteet Tulokset VUODEN 2009 TOIMINTA Tavoitteet Tulokset VUODEN 2010 TOIMINTA Tavoitteet Tulokset VUODEN 2011 TOIMINTA Tavoitteet Tulokset JULKAISUT 13 9 KARTAT RAPORTIT LEHTIARTIKKELIT ESITELMÄT KOULUTUS, NEUVOTTELUT, SIDOSRYHMÄSUHTEET 17 KIRJALLISUUSLUETTELO

4 1 1 JOHDANTO Hanke Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset kuuluu GTK:n maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavuusalueeseen, liittyen pohjavesi ja kiviainekset-tutkimusohjelmaan. Hanke alkoi ja päättyy Se on osa valtakunnallista maaperätiedonkeruuohjelmaa. Maaperätiedonkeruun tärkeimmät painopisteet ovat geologinen kartoitus ja maa-ainesrekisterin päivitys. Geologisen kartoituksen, päivitetyn maa-ainesrekisterin ja soveltavien tutkimusten aineistot palvelevat maankäytön suunnittelua, Pohjois-Suomen matkailua, pohjavesihuoltoa sekä ympäristönhuoltoa kestävän kehityksen pohjalta. Hankkeessa tuotettiin tietoa maaperästä, sen koostumuksesta ja raaka-ainevaroista sekä pohjavedestä. Maaperägeologisia tietoaineistoja kerättiin GTK:n tietokantoihin, ja tietoja päivitettiin ja käytettiin erilaisiin soveltaviin tarkoituksiin. Hankkeen päätehtäviä oli tarvelähtöisen tiedonkeruun tuloksena syntyvän numeeristetun maaperäkartoitustiedon tuottaminen Pohjois-Suomen alueelta. Aineistoista laadittiin karttoja, niiden selityksiä ja erilaisia sovelluksia yhteiskunnan tarpeisiin, kuten maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen, pohjavesi- ja ympäristönhuoltoon ja matkailuelinkeinon kehittämiseen. Hankkeen keskeisiä tehtäviä oli myös keskeneräisten aineistojen käsittely, viimeistely ja tallennus geotietoytimeen sekä karttojen valmistaminen. Kartoituksen merkittäviä tuotteita ovat geologiset retkeilykartat ja opaskirjat, jotka palvelevat matkailijoita eri puolilla Pohjois-Suomea. Kartoitettavien alueiden valinnassa otettiin huomioon vuosina 2007 ja 2008 tehdyn maaperätiedonkeruun tarveselvityksen tulokset, sekä yhteiskunnan tarpeet erityisesti kaavoituksen ja ympäristönhuollon tehtävissä. Osana tarveselvityskartoitusta ovat mahdolliset tarpeet pohjavesialueiden tutkimiseksi Pohjois-Suomessa (rakennekartoitukset, 3D-mallinnus). Tarpeet koko Suomessa ovat selkeästi tulleet esille tarveselvityskartoituksissa. Maa-ainesosatehtävä koostuu maa-ainestutkimuksiin liittyvistä tehtävistä ja maa-ainesrekisterin päivityksestä, kuten maa-ainestietojen ajantasaistamisesta, maa-ainestilinpidosta sekä asiantuntijapalveluista GTK:n ja maanmittaustoimistojen sopimuksen mukaisesti Pohjois-Suomessa. Ajantasaistaminen tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Tielaitoksen 1970-luvulla yhteistyössä tekemään Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityöhön. Tulokset ovat Pohjois-Suomen osalta valtaosaltaan vanhentuneita, minkä vuoksi aineistoa ei voida käyttää maa-ainestilinpitoon ilman tietojen saattamista ajan tasalle. Maa-ainestietojen revidointia jatkettiin tärkeimmillä markkinaalueilla, jotta aineistot saatiin päivitettyä. Myös maa-ainesrekisterin päivitys ja soveltavat tutkimukset palvelevat maankäytön suunnittelua, Pohjois-Suomen matkailua, pohjavesihuoltoa sekä ympäristönhuoltoa kestävän kehityksen pohjalta. Maa-ainesrekisterin päivitystä varten tutkittiin ja kartoitettiin Pohjois-suomen käyttökelpoisten maa-ainesten, kuten hiekan, soran ja moreenin määrää ja laatua sekä niiden riittävyyttä käyttäjien tarpeiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksissa huomioitiin maaainesten oton ja muun maankäytön, kuten pohjavedenoton ja suojelun yhteensopivuus. Hankkeessa tehtiin harju- ja moreeniainesten inventointia ja perustutkimusta sekä maa-ainesten saatavuusselvityksiä, taselaskelmia sekä tuotettiin tietoa eri tyyppisten maa-ainesmuodostumien levinneisyydestä. Hankkeen osatehtävänä oli vuonna 2009 maaperän yleiskartoitus 1: , joka oli vuosina erillinen, valtakunnallinen hanke, hankepäällikkönä PSY:ssä Pauliina Liwata. Maaperän valtakunnallista yleiskartoitusta koordinoi alkaen Tapio Väänänen ISY:stä.

5 2 Maaperän yleiskartoitus 1: tuotti ajantasaista ja alueellisesti kattavaa tietoa Suomen maankamarasta. Tällainen valtakunnallisesti kattava maaperäkartta-aineisto on Suomesta puuttunut, miljoonamittakaavaista karttaa lukuun ottamatta. Maaperän yleiskartoituksen tavoitteena oli ensimmäisen version tekeminen koko maan kattavasta yleiskartasta ja tietokannasta. Yleiskartoituksessa huomioitiin eri tarpeet, jolloin syntyvästä karttatietokannasta on johdettavissa asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. Jo kartoitettujen alueiden aineisto tehtiin yleistämällä numeerisesti sieltä olemassa oleva 1: ja 1: maaperäkartoitusaineisto. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisrahoitteisen Maannoskartoitushankkeen kanssa (MTT, GTK, METLA). Vuonna 2009 tehtiin Pohjois-Suomen alueelta valmiiksi yleiskartta-aineiston tarkastus ja korjaus ja aineistojen siirto GTY:een. Sadevesi- ja luminäytteiden keräystä tehtiin yhteistyössä ESY:n kanssa isotooppitutkimusta varten, joka on osa kansainvälistä IAEA:n (International Atomic Energy Association) ilmastotutkimusta GNIP (Global Network for Isotopes in Precipitation). Hankkeen yhdessä osatehtävässä tutkittiin pohjavesiä Pohjois-Suomessa ja Oulun-Kuusamon alueilla. Tutkimuksessa selvitettiin maa- ja kallioperän sekä ilmaperäisen laskeuman vaikutusta pohjaveden koostumukseen. Hankkeen yhdessä osatehtävässä tutkittiin maaperän kulumiskestävyyttä ja geologisten tekijöiden vaikutusta maaston kulumiseen erilaisissa geologisissa ympäristöissä. Tutkimusten perusteella laadittiin luokitus retkeilyreittien kunnon arvioimiseen. Tutkimuksia tehtiin erityisesti luontomatkailuun painottuneilla alueilla Pohjois-Suomessa. Tutkimus on edennyt väitöskirjan käsikirjoitusvaiheeseen ja aiheesta on valmistunut useita julkaisuja. Pohjaveden laatua tutkittiin Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan kohteista vuoden 2008 loppuun saakka. Tutkimusta tehtiin toisen hankkeen puitteissa jo 1990-luvulta lähtien, osana kansainvälistä pohjaveden yhdennetyn seurannan tutkimusta yhteistyössä ESY:n kanssa. Tutkimus oli YK:n Euroopan Talouskomission (ECE) ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen alainen kansainvälinen seurantaohjelma (GTK:n vastuuhenkilö Tarja Hatakka, ESY). 2 HANKKEEN LIITTYMINEN GTK:N TUTKIMUSOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN KEHITTÄMISEEN Hankkeen kuuluminen GTK:n maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavuusalueeseen, liittyen pohjavesi ja kiviainekset-tutkimusohjelmaan, on pohjana hankkeelle. Hankkeen tehtävät tukevat GTK:n ympäristöosaamista ja luovat pohjaa maksulliselle tutkimustoiminnalle. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa geologista perustietoa yhteiskunnan tarpeisiin Pohjois- Suomessa. Kartoituksessa, maa-aines- ja pohjavesitutkimuksissa sekä soveltavissa tutkimuksissa keskityttiin Pohjois-Suomen talouselämän kannalta tärkeiden kasvualueiden, taajamien, liikenneväylien sekä matkailu- ja retkeilyalueiden ympäristöön. Hankkeen tuottamaa tietoutta voidaan hyödyntää maakunnallisessa, seudullisessa ja kunnallisessa kaavoituksessa, maa-ainesten käytön alueellisessa suunnittelussa ja seurannassa sekä luonnonvarojen käytön suunnittelussa. Peruskartoitusaineisto, maa-ainestietojen ajantasaistaminen ja tärkeiden alueiden kartoitus ja tarveselvitykset sekä pohjavesitutkimukset ovat välttämättömiä maankamaran ja sen luonnonvarojen kestävälle käytölle. Hankkeen tärkeimpiä tehtäviä oli lisäksi täydentää ja korjata keskeneräiset maaperäkartoitusaineistot, tallentaa tiedot GTY:een ja tarkastaa sinne tallennetut tiedot.

6 3 Maa-ainestaseiden tilinpidon edellytys on, että jäljellä olevan aineksen laatu ja määrä tunnetaan riittävällä tarkkuudella, jotta vuosittaisten ottomäärien perusteella tiedetään, paljonko ainesta kyseisessä muodostumassa on vielä jäljellä. Hiekka- ja sora-aineistojen saattaminen ajantasalle on tärkeää, mistä syystä aineisto on revidoitava. Tärkeitä alueita ovat Kemi-Tornion, Rovaniemen ja Kuusamon alueet, missä tarve on suuri sekä maa- ja kiviaineksen oton että muiden maankäyttömuotojen perusteella. Muita tärkeitä alueita ovat Kemijärven alue sekä Pohjois-Suomen matkailukeskukset, missä rakennustoiminta on valtakunnallisessakin mittakaavassa vilkasta. Hankkeen intressi- ja sidosryhmiä: - Maankäytön ja rakentamisen viranomaiset valtakunnan, maakuntien, seutukuntien ja kuntien tasolla - Yritykset ja liikelaitokset suunnittelu- ja ympäristöasioissa - Matkailu- ja retkeilyalan organisaatiot - Ympäristöministeriö (esim. rahoittaa tilinpidon järjestämistä) - Alueellisista ympäristöasioista vastaavat viranomaiset - MTT - Metsäsektori (Metsähallitus, METLA, sekä metsänomistajat ja heidän yhteenliittymänsä) - Puolustusvoimat - Maa-ainesalan yritykset - Energia-alan yritykset - Kaivannaisteollisuus - Museot - Yliopistot ja muut oppilaitokset - SGU, NGU, Kuolan tiedeakatemia - Lupa- ja valvontaviranomaiset, maanomistajat ja maa-ainesten ottajat, joita maaainestutkimukset palvelevat maa-ainesten oton suunnittelussa ja seurannassa. - Toiminta-alueen elinkeinoelämä - Maakunta-, seutukunta- ja kuntatason suunnitteluviranomaiset - Maankäyttöön liittyviä töitä tekevät konsulttitoimistot 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA SEURANTAMITTARIT Hankkeen yleisenä tavoitteena oli yhteiskunnallinen hyöty maankamaran ja sen luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tavoitteena oli myös tuottaa valtakunnallinen yhtenäinen maaperän yleiskartta-aineisto digitaalisessa muodossa. Hankkeen päämääränä oli koota ja ylläpitää kattavaa tietovarastoa Pohjois-Suomen maaperästä ja pohjavedestä sekä tuottaa siitä maaperäkarttoja tiedostoina tai tulosteina, karttalehtiselityksiä sekä sovelluksia maaperätutkimuksista. Tutkittavien alueiden valinnan perusteena olivat maaperätiedonkeruun tarveselvitykset. Hankkeen päämääränä oli saattaa keskeneräiset aineistot valmiiksi, tehdä karttalehtialueiden reunavertailut, tallentaa aineistot GTY:een ja tarkistaa ne.

7 4 Hankkeen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa maa-ainestilinpidon tarpeisiin, maa-ainesten käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti, ottaen huomioon myös muut maankäyttömuodot. Vanhan, 1970-luvulla tehdyn arviointityön tulokset ovat valtaosaltaan vanhentuneet, koska aineistoa ei ole päivitetty. Laajoja harjualueita on käytännössä kaivettu kokonaan pois. Toisaalta maaperätiedonkeruun, -kartoituksen ja -tutkimusten yhteydessä on löytynyt uusia muodostumia, joita ei ole täydennetty maa-aineskantaan. Hankkeen päämääränä oli tuottaa ajantasaistettua tietoa käyttöön saatavista maa-aineksista. Tasetiedon avulla maa-ainesten ottoa on mahdollista ohjata ja seurata siten, että kiviainesten käyttö olisi ympäristö- ja tekniset näkökohdat huomioiden mahdollisimman taloudellista ja noudattaisi kestävän käytön periaatetta. Järjestelmä palvelee lupa- ja valvontaviranomaisia, maanomistajia sekä maa-ainesten ottajia maa-ainesten oton suunnittelussa ja seurannassa. Hankkeen päämääränä oli myös tuottaa tutkimustietoa ja sen sovelluksia yhteiskunnan käyttöön kaikessa maankäytön suunnitteluun sekä luonnonvarojen käyttöön liittyvissä asioissa. Tavoitteena oli saada aikaan päivitetty maa-aineskanta, jossa on tiedot esiintymien rajauksista ja pohjavedenpinnan yläpuolisista kokonaismassamääristä. Revidoidun maa-aineskannan tiedot yhdistettynä ympäristöhallinnolta saatavien ottotietojen kanssa antaa mahdollisuuden tilinpitoon. Päämäärän seurantamittarina on selvitys, miten yhteiskunta, eri sidosryhmät sekä yksittäiset karttojen ja muun tiedon käyttäjät hyötyvät hankkeen tuloksista, sekä heiltä saatu palaute. Hankkeen auditoinnissa saatu palaute on myös tärkeä seurantamittari. Päämäärän toteutumista voidaan seurata maa-ainesrekisterin tallennustilanteesta, moreenitietokannan tilanteesta sekä määräaikaisraporteista ja julkaisuista. Yleisen tavoitteen seurantamittarina on geologisen tiedon lisääntyvä käyttö. Sen toteutumista voidaan seurata geologisen perustiedon ja sen sovellusten hyödyntämisessä yhteiskunnassa, mm. julkaistujen karttojen määrällä ja niiden myyntimäärillä sekä sovellusten käytöllä. Maaainestaseiden tilinpidon toteutuminen sekä maa-ainesrekisterin ja moreenitietokannan sisältämä tietojen määrä ja niiden käyttö ovat myös seurantamittareita. 4 VUODEN 2008 TOIMINTA 4.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruun tarveselvityksen teko Q2 mennessä. Maaperätiedonkeruu ja geologinen kartoitus Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Syötteen kansallispuiston alueella sekä Kemin seudulla. Syötteen alueella (kl ja 3541) tavoitteena tehdä maaperäkartoitusta 200 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, jonka tavoitteena on tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1: Syötteen matkailu- ja kansallispuiston alueelta. Työn valmistuu vuonna 2010 ja kartan ja opaskirjan painaminen ja julkistamisen ovat vuonna Geologinen retkeilykartta käsittää 334 km 2 :n laajuisen alueen. Päätös aloittaa Syötteen geologisen retkeilykartan teko tehtiin vuoden 2008 alussa, koska Oulangan-Rukan maastotyöt olivat keskeytyneet kesällä 2007 Metsähallituksen maastotutkimusluvasta tehdyn valituksen johdosta. Töiden suunniteltiin jatkuvan Oulangan-Rukan alueella myöhemmässä vaiheessa, kun asia on hoidettu kuntoon. Kemin alueelta (kl , 10 ja 11) maaperäkartoituksen tarkistukset, keskeneräisten karttojen numeeristaminen ja aineistojen tallennus GTY:een, GTY:een tallennettujen tietojen tarkistaminen sekä Pohjois-Suomen maaperäkarttalehtien rajavertailujen teko.

8 5 Tavoitteena oli julkistaa numeerisena 6 kpl 1: ja/tai 1: mittakaavaista maaperäkarttaa, vastuuhenkilöinä kunkin karttalehden kartoituksesta vastuussa oleva geologi. Julkistettavat kartat valittiin yhteiskunnan tarpeiden mukaan ensisijaisesti tiheästi asutuilta alueilta, kansallispuistoista tai matkailukeskusten ympäristöistä. Pohjavesitutkimukset ja näytteenotto kartoitettavilla alueilla. Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueella pohjavesinäytteenotto 4 kertaa vuodessa. Sadevesi- ja luminäytteiden otto Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevasta keräimestä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkuu. Tutkimusaineistojen käsittelyä ja tulkintaa, julkaisujen teko. Maa-ainestietojen revidointityö toteutetaan Pohjois-Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla, jotta tilinpidon käyttöön saataisiin mahdollisimman pian ajantasaistetut varantotiedot. Muodostumien ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan Länsi-, Keski- ja Pohjois- Lapin alueilla. Tavoitteena on noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkistus. Vuonna 2003 aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä ja Kemi-Tornio-alueilla, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koekuoppatutkimuksia (kaivinkone) sekä kairauksia. Kuluneiden viiden vuoden aikana on revidoitu vain pieniä alueita johtuen hankkeen resurssien sitoutumisesta muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Myös geotietoytimen maa-aineskäyttöliittymän valmistumisen viivästyminen useilla vuosilla on estänyt maaaineskannan ominaisuustietojen tallennuksen. Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat valmiit kartat ja karttalehtiselitykset, julkaisut, raportit, esitelmät ja posterit sekä tallennetut maaperä-, maa-aines- ja pohjavesitiedot. Valmiista maaperätietokannasta voidaan tulostaa haluttuja karttatuotteita erilaisiin tarpeisiin. GTK:n tulossopimuksen tavoitteet hankkeelle: - Ruka-Oulanka-alueen maaperäkartoitus, 250 km 2 - Toimialan maaperän tiedonkeruun tarveselvityksen päivitys, valmis Q2 - Keskeneräisten maaperän peruskarttojen julkaiseminen, 6 kpl, Q4 4.2 Tulokset Maaperätiedonkeruuta ja kartoitusta tehtiin Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Syötteen matkailu- ja kansallispuistoalueella 130 km 2. Syy Ruka-Oulanka-alueen kartoituksen siirtämisestä Syötteen alueelle on esitetty kappaleessa 4.1 Tavoitteet. Lisäksi kartoitettiin keskeneräisiä alueita Kemin läheisyydessä (kl ) ja tarkistettiin aikaisemmin kartoitettuja alueita ja karttojen raja-alueita. Maaperäkartoitusresurssit pienenivät huomattavasti v. 2008, syynä Maaperän yleiskartoitus 1: hankkeen priorisointi ja kartoitusresurssien ohjaaminen siihen. Digitointiresursseja ei myöskään ollut käytettävissä keskeneräisten maaperäkarttojen 1: tekemiseen. Maaperäkartta 1: ja sen selitys (Liminganjärvi ) valmistui ja julkistettiin.

9 6 Toimialueen maaperätiedonkeruun tarveselvityksen päivitys valmistui Q2 mennessä. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaan kuukausittain. Pohjavesinäytteet otettiin suunnitelmien mukaan Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan kohteista 4 kertaa. Maa-ainestoimintoina on tehty lähinnä vain tilaustutkimuksia. Varsinaista suunniteltua toimintaa ei ole voitu toteuttaa johtuen resurssien sitoutumisesta muihin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Hankkeen julkaisut, valmistuneet kartat, raportit, lehtiartikkelit, esitelmät, koulutus ja muu toiminta on esitetty raportin lopussa. 5 VUODEN 2009 TOIMINTA 5.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruuta ja geologista kartoitusta tehdään Syötteen kansallispuistossa ja matkailualueella (karttalehdet 3532 ja 3541) yhteensä 190 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, jonka tavoitteena on tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1: Syötteen kansallispuistosta ja matkailualueelta. Työt valmistuvat v ja kartta painetaan v Maastotarkistuksia ja täydentävää kartoitusta tehdään Kemin-Tornion alueella keskeneräisten karttojen saamiseksi julkaisukuntoon. Maaperäkartoista 1: tehdään valmiiksi ja julkistetaan 5 kpl (kl , 09, 10, 11, 12) sekä 2 kpl maaperäkarttoja 1: Julkistettavat kartat on valittu yhteiskunnan tarpeiden mukaan ensisijaisesti tiheästi asutuilta alueilta. Maa-ainestutkimuksissa Pohjois-Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityön yhteydessä kertyneen aineiston ja muodostumien ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan Länsi-, Keski- ja Pohjois-Lapin alueilla, tavoitteena noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkastus. Kuluneiden viiden vuoden aikana on revidoitu vain pieniä alueita johtuen hankkeen resurssien sitoutumisesta muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Myös geotietoytimen maa-aineskäyttöliittymän valmistumisen siirtyminen useilla vuosilla on estänyt maa-aineskannan ominaisuustietojen tallennuksen. Vuonna 2003 aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä sekä Kemin- Tornion alueella, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koekuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainesten tilinpidon kehittämiseen. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevalla keräimellä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkuu. Tutkimusaineistojen käsittelyä ja tulkintaa, raportointia ja julkaisujen tekoa. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmaan liitettiin osatehtävänä Maaperän yleiskartoitus 1: , joka toimi aiempina vuosina omana hankkeenaan, mutta jäi kesken hankkeen päätyttyä Maaperän yleiskartoitus 1: hankkeen pilottivaiheessa v luotiin yleismittakaavaista maaperäaineistoa kl alueelta (Kierinki) tarvittavien aineistojen ja resurssien selvittämiseksi. V tuotteistettiin ISY:n ja ESY:n kanssa menetelmät, joilla voidaan tuottaa

10 7 yhtenäistä aineistoa. Jo kartoitettujen alueiden aineisto tehtiin yleistämällä numeerisesti sieltä olemassa oleva 1: : maaperäkartoitusaineisto. Kartoittamattomilta alueilta tuotettiin maaperäkuvioaineistoa pääosin karttatulkinnalla käyttäen GIS- ja kuvankäsittelytekniikoita. MML:n maastotietokantaa yleistämällä luotiin pohjataso, joka tarkennettiin mineraalimaiden osalta muista lähteistä saatavilla paikkatietoaineistoilla (GTK, SYKE, METLA, MTT). Turve jaettiin kahteen syvyysluokkaan radiometristä matalalentoaineistoa käyttäen. Suurin osa PSY:n alueen kartoituksesta oli ns. uustuotantoa. Lähtökohtana oli pyrkimys käyttää hyväksi kaikki olemassa oleva numeerinen paikkatietoaineisto 1: maaperäaineiston tarkentamiseksi. Koska työrutiineja ja menetelmiä oli parannettu ja kehitelty eteenpäin v , jouduttiin hankkeen aloitusvuoden aineistot tuottamaan uudelleen v jälkeen. Kartoitus eteni 1: karttalehdittäin. Aineistojen käsitteleminen suuralueina vähensi yleistys- ja uustuotantoprosessin ajojen määrää sekä karttalehtien välistä rajakorjailua. Aineistot Kilpisjärvi kl. 18, Enontekiö kl. 28, Inari kl. 48 ja Utsjoki kl. 39, 49 valmistuivat v loppuun mennessä. V tuotettu aineisto poikkesi tuotantomenetelmiltään ja tämän vuoksi laadultaan hankkeen muista aineistoista. Aineisto oli käsiteltävä ja digitoitava uudelleen v Uudelleen editointi käsitti karttalehden 26 eli 8 % koko PSY:n maaperän yleiskartta-aineistosta. V tavoitteena on tehdä yleiskartta-aineiston tarkastukset ArcMap-sovellukseen laaditulla käyttöliittymällä epäloogisuuksien ja virheiden korjaamiseksi. PSY:ssä tarkastettavia 1: mittakaavaisia karttalehtiä on 46 kpl. Tarkastajien kommenttien ja korjausehdotusten perusteella aineisto editoidaan. Lopullinen aineisto sekä maastosta gps:llä (v ) ja maastotallentimilla (v ) kerätyt havainnot siirretään GTY:een. Metadatakuvausohjeistuksen laatiminen aloitetaan yhdessä muiden yksiköiden kanssa. Havainnot ja tulokset tallennetaan GTY:een. Karttatiedot tallennetaan tarkistettuina numeerisina tiedostoina. V aikana tavoitteena olevat yleiskartta-aineiston konkreettiset tulokset ja/tai tärkeimmät välitulokset: - Metadatakuvausohjeistuksen laatiminen ja asiasanojen määrittely (ESY, ISY, LSY, PSY) - Karttalehden 26 aineisto digitoidaan uudelleen - Maastohavainnot sekä tarkastettu ja korjattu aineisto siirretään GTY:een - Version 1.0 tuotteistaminen ja version 2.0 määrittely (ESY, ISY, LSY, PSY) GTK:n tulossopimuksen tavoitteet hankkeelle: - Maaperän yleiskartta-aineiston tarkistus yksikön vastuun osalta, tarkistettu Q2 mennessä. - Keskeneräisten kartoitusaineistojen viimeistely, valmis Q4. - Maa-ainesrekisteritietojen päivitys ja tallennus suunnitelman mukaisesti Perämeren kaaren alueella, valmis Q Tulokset Syötteen geologisen retkeilykartta-alueen kartoitus, tavoitteena 190 km 2, saatiin valmiiksi. Keskeneräisiä maaperäkarttoja 1: saatiin valmiiksi ja julkistettiin 11 kpl (toimintasuunnitelmassa 5 kpl) ja maaperäkarttoja 1: julkistettiin 2 kpl (toimintasuunnitelmassa 2 kpl). Ke-

11 8 min-tornion alueen täydennyskartoitus siirtyi vuodelle 2010 töiden priorisoinnin ja resurssien puutteen takia. Syötteen kartoitustyöt, pohjavesitutkimukset ja kaivinkonemontutus tehtiin näytteenottoineen ja näytteet analysoitiin. Karttalehtien rajavertailut tehtiin valmiiksi, osin yhteistyössä LSY:n kanssa. PSY:n julkaistut/julkistetut maaperäkartat 1: (97 kpl) ja 1: (14 kpl) käännettiin uuteen pdfmuotoon ja tallennettiin. Maa-perän yleiskartta-aineistojen 1: tarkistukset ja korjaukset saatiin valmiiksi marraskuussa 2009 ja tiedot siirrettiin SDE:hen. Karttalehti 26 digitoitiin uudelleen. Kaikki tiedot tallennettiin GTY:een. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaisesti kuukausittain. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkui. Tavoitteista saavutettiin 25 %. Maa-ainestutkimuksiin varattuja resursseja ei ollut käytettävissä muiden, kiireellisempien hankkeen osatehtävien tai muiden hankkeiden takia (Mormi, Tuura). Hankkeen julkaisut, valmistuneet kartat, raportit, lehtiartikkelit, esitelmät, koulutus ja muu toiminta on esitetty raportin lopussa. 6 VUODEN 2010 TOIMINTA 6.1 Tavoitteet Syötteen geologisen retkeilykartan ja opaskirjan suunnittelu, teko ja painatus. Maaperätiedonkeruuta ja geologista kartoitusta jatketaan Oulangan-Rukan alueilla. Oulangan- Rukan alueesta tehtävän geologisen retkeilykartan tiedonkeruusta on tehty 40 %. Työt ovat olleet keskeytyneinä vuodesta Maaperäkartoitusta tehdään Oulangan alueella noin 200 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, tavoitteena tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1: Rukan matkailualueelta ja Oulangan kansallispuiston alueelta. Kartoitustyöt valmistuvat v ja kartta ja opaskirja painetaan v Kemin-Tornion seudulla tehdään täydennyskartoitusta, joka jäi kesken v töiden priorisoinnin takia. Keskeneräisiä karttoja numeeristetaan ja aineistoja tallennetaan GTY:een ja tallennetut tiedot tarkistetaan. Pohjois-Suomen maaperäkarttalehtien rajavertailut tehdään loppuun. Kemin-Tornion alueelta julkistetaan 5 kpl maaperäkarttoja 1: (viimeiset keskeneräiset maaperäkartat 1:20 000). Maaperäkarttoja 1: viimeistellään 2 kpl. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevalla keräimellä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Pohjois-Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityön yhteydessä kertyneen aineiston ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan, tavoitteena noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkistus. V aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä ja Kemi-Tornion alueilla, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koe-

12 9 kuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainestilinpidon kehittämiseen. 6.2 Tulokset Syötteen geologisen retkeilykartan alueella tehtiin kairausten avulla täydentäviä maaperätutkimuksia ja -kartoitusta. Tutkimukset toteutettiin yhteisesti P. Saralan hankkeen kanssa. Koko retkeilykartan alueen, yhteensä 334 km 2, kartoitus saatiin valmiiksi. Retkeilykartan aineiston käsittely, kartan ja opaskirjan teko ja painatus saatiin valmiiksi. Julkistamistilaisuus pidettiin Iso- Syötteen opastuskeskuksessa Maaperäkartoitusta ja tiedonkeruuta tehtiin Oulangan-Rukan alueella tavoitteen mukaisesti noin 200 km 2. Kartoituksen lisäksi tehtiin ilmakuvien prosessointia, aineistojen käsittelyä, pohjavesitutkimuksia, näytteenottoa ja analysointia. Maastotutkimuksia Kuusamossa Oulangan alueella. Oulangan-Rukan sekä Syötteen alueiden maaperätutkimusaineistojen (havainto- ja profiilipisteet, kalliopaljastumat) käsittelyä tietokannoissa ja tallentamista GTY:een jatkettiin. Täydennyskartoitusta tehtiin Kemin-Tornion seudulla. Aineistojen viimeistelyä ja tallennusta GTY:een ja maaperäkarttalehtien reunavertailut tehtiin seuraavien karttalehtien alueilta: Kittilä (1:50 000), Maksniemi ja Kirvesaapa (1:20 000). Kemin-Tornion karttojen täydennyskartoitus toteutui vain osittain kahden kartoittajan ollessa lähes koko kenttäkauden maksullisissa tilaustöissä. Toteutuminen 70 %.

13 10 Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaisesti kuukausittain. Maa-ainestoiminnoista (ominaisuustietojen päivitys, tarkistus ja tallennus maa-ainestietokantaan, n. 300 muodostumaa, ja maa-ainesten tilinpidon kehittäminen) toteutui 20 %. Osatehtävään varatut resurssit jouduttiin ohjaamaan muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Syötteen geologinen retkeilykartta ja opaskirja julkaistiin v Kuvassa osa kartasta ja opaskirjan kansilehti. 7 VUODEN 2011 TOIMINTA 7.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruuta jatketaan Rukan-Oulangan matkailualueella ja kansallispuistossa. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, tavoitteena tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1: ja opaskirja. Maastotyöt valmistuvat vuonna 2011, kartta ja opaskirja painetaan v Kartoitustyö aloitettiin v. 2007, jolloin 40 % suunnitellusta retkeilykartta-alueesta saatiin kartoitettua. Kartoitus jouduttiin tällöin keskeyttämään toistaiseksi, mutta sitä jatkettiin vuonna 2010, minkä loppuun mennessä oli kartoitettu 65 % suunnitellusta alueesta. Maaperätiedonkeruu, kartoitus ja pohjavesitutkimukset suoritetaan loppuun Q3 mennessä.

14 11 Keskeneräisten maaperäkarttojen viimeistelyä jatketaan. Maaperäkartoista 1: viimeistellään yksi kartta v Keskeneräisiä maaperäkarttoja 1: on Kemin-Tornion seudulta 3 kpl. Tarpeelliset maastotarkistukset ja täydentävä kartoitus tehdään näillä karttalehtialueilla, mikäli on käytettävissä resursseja. Valmiit aineistot tallennetaan GTY:een ja liitetään valtakunnalliseen digi MP25 kartta-aineistoon, josta tehdään tarvittavia tuotteita. Muilta osin työt keskeneräisten aineistojen kanssa päätetään hoitamalla aineistojen tallennus ja arkistointi. Maaperätiedonkeruun ja tutkimusaineistojen käsittelyä ja tallennusta tietokantoihin jatketaan. Yhteistyötä Metsähallituksen kanssa jatketaan. Tavoitteena on liittää Pyhä-Luoston kansallispuiston alue kansainväliseen Geopark-verkostoon. Tutkimusta maa- ja kallioperän sekä ilmaperäisen laskeuman vaikutuksesta pohjaveden koostumukseen Pohjois-Suomen alueella jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Tutkimusta geologisten tekijöiden vaikutuksesta maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Stratigrafia- ja kronologisten tutkimusaineistojen käsittelyä jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Maa-ainestutkimuksissa on tavoitteena tehdä maa-aineskannan päivityksiä yhteensä 9000 km 2 :n suuruisella alueella (3000 km 2 Kemi-Torniossa, 3000 km 2 Rovaniemellä sekä 3000 km 2 Kuusamossa). Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään maatutkaa, koekuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainesten tilinpidon kehittämiseen. Havainnot ja tulokset tallennetaan GTY:een. Karttatiedot tallennetaan tarkistettuina numeerisina tiedostoina. Pohjois-Suomen maa-ainesmuodostumien tietojen tallennusta maa-aineskantaan jatketaan sekä päivitetään siellä olevia tietoja myytävän tasetiedon oikeellisuuden varmistamiseksi. Työprosessien kuvaukset, kokousmuistiot, työohjeet ja aineistot tallennetaan hankkeen mpy-palveluun. Sadeveden ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevasta keräimestä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Hankkeen osatehtävässä valmistellaan ja toteutetaan vuoden 2011 kesäkuussa pidettävä IN- QUA:n Peribaltic-työryhmän kokous ja ekskursio. Hankkeen loppuraportti v valmistuu Q3 mennessä. Tulossopimuksen tavoitteet: - Ruka-Oulanka kansallispuiston geologinen kartoitus valmistuu Q3. Kartoitettava alue 280 km 2. - Kemin-Tornion alueen maaperäkartoitukset viimeistellään ja liitetään valtakunnalliseen digimp 25:een, Q4.

15 12 Oulangan jylhiä maisemia geologisen retkeilykartan alueella. 7.2 Tulokset Rukan-Oulangan geologisen retkeilykartta-alueen (kansallispuisto ja matkailualue) kartoitus ja pohjavesitutkimukset valmistuivat Q3 mennessä. Kartoitetun alueen koko on 280 km 2. Retkeilykartan ja opaskirjan aineiston kokoaminen ja työstäminen jatkuvat loppuvuonna 2011, tavoitteena kartan ja opaskirjan painatus ja julkistaminen v Maaperäkartta Kittilä (1:50 000) on täydennetty, viimeistelty ja tallennettu GTY:een. Valmiit kartta-aineistot on tallennettu GTY:een ja ne liitetään valtakunnalliseen digi MP25 kartta-aineistoon keskitetysti Espoossa.

16 13 Kemin-Tornion keskeneräisten maaperäkartta-aineistojen viimeistely ja tallennus: toteutuminen 25 %. Keskeneräiset maaperäkartta-aineistot tallennetaan PSY:ssä GEO DATA:an, kansioon Keskeneräiset Q4 mennessä (Raija Pietilä). Aineistoja käyttöön otettaessa ko. kartan vastuullinen geologi tarkistaa niiden käyttökelpoisuuden. Maa-ainestietojen päivitystä maa-ainestietokantaan tehty Kittilästä 55 karttalehden (1:20 000) alueelta. Sadevesi- ja luminäytteiden keräystä jatkettiin GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Toteutunut suunnitelmien mukaan. Maaperätiedonkeruun ja tutkimusaineistojen käsittelyä ja tallennusta kartoitetuilta alueilta tietokantoihin jatkettiin. Maaperäkartoitukseen Kemin-Tornion alueelle ei ollut resursseja muiden osatehtävien, hankkeiden ja tilaustöiden vuoksi. Lisäksi yksi kartoittaja siirtyi kesällä GTK:sta toisen työnantajan palvelukseen. Kaikki muut kartoitusresurssit käytettiin Oulangan-Rukan geologisen retkeilykarttaalueen maastotöihin. Maaperätiedonkeruuaineistojen tallennus pyritään saamaan valmiiksi suunnitelmien mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Valmiit maaperäaineistot tallennetaan GTY:een ja digi MP25:een keskitetysti Espoossa. INQUA Peribaltic Working Group-kokous ja ekskursio toteutettiin Pohjois-Suomessa Kokouksen ja ekskursion toteuttajat ja osallistujat P. Johansson, J. Pihlaja ja P. Sarala. 8 JULKAISUT Sarala. P., Lehtinen, K. & Väisänen, U Geologiset indikaattorit. Teoksessa: Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M.L. (toim.) Matkailualueiden kestävyyden indikaattorit. Lapin yliopisto, Arktisen keskuksen tiedotteita 52, Julkistettu v Lehtinen, K Geological factors affecting erosion rate in Northern Finlands nature trails. Abstract, 33 rd IGC 2008 (International Geological Congress), Oslo. DataCD. Pihlaja, J. & Kupila, J Aquifer properties in Malaya Belaya Valley. Abstract, 33, 33 rd IGC 2008 (International Geological Congress), Oslo. DataCD. Pihlaja, J Quaternary deposits in the Ylikiiminki region. In: Lisicki, S. (Scientific editor), Quaternary of the gulf of Gdańsk and lower Vistula regions in northern Poland: Sedimentary environments, stratigraphy and palaeogeography. International Field Symposium of the INQUA Peribaltic Group, Frombork, September 14-19, Polish Geological Institute, Kupila, J Local aquifer studies as a part of water supply improvement from groundwater deposit in Malaya Belaya river valley, Apatity, Russia. HydroEco 2009, 2 nd International Multidisciplinary Conference of Hydrology and Ecology, , Wien, Itävalta. Poster-esitys ja abstrakti kongressijulkaisussa. Räisänen, J., Hirvasniemi, H., Kupila, J., Lauri, L., Molkoselkä, P., Silen, P. & Valkama, J Syöte. Geologinen retkeilykartta 1: Geological outdoor map. Geologian tutkimuskeskus.

17 14 Räisänen, J., Johansson, P., Karinen, T., Lauri, L., Sarala, P., Valkama, J. & Väisänen, U Syöte. Geologinen retkeilykartta, Opaskirja. Geological outdoor map, Guidebook. Geologian tutkimuskeskus. 35 s. Kupila, J GPR Survey as a part of land-use planning in Levi, Finnish Lapland. Congress EGU General Assembly 2010, , Wien, Itävalta. Poster-esitys ja abstrakti kongressijulkaisussa. Kupila, J. & Pihlaja, J Geological 3D-models in urban infrastructure construction: studies in Levi ski resort, Finnish Lapland. EGU 2011 Congress (European Geosciences Union, General Assembly 2011), Wien, Itävalta Poster-esitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa (Internet ja CD). Pihlaja, J. & Kupila, J Testing of different soil combination as substrates in golf courses in the cold climate environment: new results. EGU 2011 Congress (European Geosciences Union, General Assembly 2011), Wien, Itävalta Poster-esitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa (Internet ja CD). Räisänen, J. & Väisänen, U Impacts of Geological Factors on Biodiversity of the Syöte area. FCES 2011 Finnish Conference of Environmental Sciences, Turku Posteresitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa: FCES 2011, Proceedings, Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone. INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, June Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland. 142 p. Helmens, K. & Johansson, P Environmental conditions and climate at Sokli (northern Finland) during early MIS 3 (~ 50 ka): Revising earlier concepts on glacial and vegetation dynamics and climate in northern Fennoscandia during the Middle Weichselian. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, June Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland, Pihlaja, J. & Kupila, J An example of applied Quaternary geology project: Testing of different soil combinations as substrates in slalom slopes and golf courses. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, June Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland Sarala, P., Väliranta, M. & Eskola, T Climatic conditions during the deposition of the Middle Weichselian inter-till deposit in Petäjäselkä, northern Finland. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, June Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland Väisänen, U Water Quality and Factors Affecting it in a Closed Mine in Northern Finland. Poster-esitys ja posterin abstrakti symposiumin yhteisjulkaisussa: 25 th International Applied Geochemistry Symposium, , Rovaniemi, Finland. Programme and Abstracts, p

18 15 9 KARTAT Johansson, P. & Väisänen, U Liminganjärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti ja karttalehtiselitys. Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P Ala-Paakkola. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Mäkinen, K Yli-Paakkola. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R. & Väisänen, U Kemijärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R. & Väisänen, U Isokylä. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P Pajuniemi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Nenonen, J Nikkilänaapa. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Pihlaja, J Lylykkäänjärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P Ranua. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P Taivalkoski. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. & Nenonen, J Sarmitunturi. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. & Nenonen, J Sulkusjärvi. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R., Liwata, P., Musta, V. & Piekkari, M Kiistala. Suomen geologinen kartta 1:50000, maaperäkartta, lehti Valmistuneet maaperäkartat tallennettaviksi GTY:een: Mäkinen, K., Hirvasniemi, H., Molkoselkä, P. & Musta, V Maksniemi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Mäkinen, K., Hirvasniemi, H., Molkoselkä, P. & Musta, V Kirvesaapa. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti Sutinen, R. & Liwata, P Kittilä. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti Geologian tutkimuskeskus. 10 RAPORTIT Väisänen, U Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen yksikön maaperätiedonkeruun tarveselvityksen päivitys. Selvitys GTK:n sisäiseen käyttöön. 7 s. ja 8 liites.

19 16 Väisänen, U., Kukkonen, M. & Kouri, P Hankeraportti v Nicaragua-projektista. 13 s. Toimitettu Ulkoasiainministeriöön ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon YKL ry. Väisänen, U., Kukkonen, M., Kouri, P. & Ihalainen, P Raportti nicaragualaisten asiantuntijoiden kongressi- ja vastavierailumatkasta Suomeen s. Toimitettu Ulkoasiainministeriöön ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon YKL ry. Väisänen, U Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset. Hankkeen loppuraportti v Arkistoraportti 28/2011. Geologian tutkimuskeskus. 19 s. 11 LEHTIARTIKKELIT Groth, A. & Väisänen, U Ympäristötietous Nicaraguassa. PLAN 2/2008, s Väisänen, U Syötteen alueesta tehdään geologinen retkeilykartta. Kaleva Iijokiseutu Väisänen, U Geologinen retkeilykartta Oulangan ja Rukan alueelta. Koillissanomat Väisänen, U. & Autio, S Lehdistötiedote Syötteen geologisesta retkeilykartasta ja opaskirjasta. Väisänen, U Geologinen retkeilykartta Oulangan ja Rukan alueille. Koillissanomat ESITELMÄT Väisänen, U Groundwater and factors affecting its quality. Pidetty seuraavissa oppilaitoksissa: YCMOU (Yashwantrao Chavan Maharashtra Open University), Nashik, Maharashtra, Intia. K.T.H.M. College (K.R.T. Arts, B.H. Commerce and A.M. Science College), Nashik, Maharashtra, Intia. Väisänen, U Pohjavesitutkimukset Pohjois-Suomessa. Pohjavesitutkimusten kehittämis- ja suunnittelupäivä PSY/LSY, Rovaniemi Mäkinen, K Geodiversity in Finland. The Finnish-Estonian Working Group on nature Conservation-työryhmän kokous Geological Diversity and Nature Protection Areas. Koli Johansson, P GTK:n geologiset retkeilykartat ja luontomatkailu. Syötteen opastuskeskus Räisänen, J Syötteen geologisen retkeilykartan ja opaskirjan esittely. Syötteen opastuskeskus Johansson, P Environmental conditions and climate at Sokli (northern Finland) during early MIS 3 (~ 50 ka): Revising earlier concepts on glacial and vegetation dynamics and climate in northern Fennoscandia during the Middle Weichselian. INQUA Peribaltic Working Groupkokous , Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä.

20 17 Pihlaja, J An example of applied Quaternary geology project: Testing of different soil combinations as substrates in slalom slopes and golf courses. INQUA Peribaltic Working Groupkokous , Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä. Sarala, P Climatic conditions during the deposition of the Middle Weichselian inter-till deposit in Petäjäselkä, northern Finland. INQUA Peribaltic Working Group-kokous , Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä. 13 KOULUTUS, NEUVOTTELUT, SIDOSRYHMÄSUHTEET Videoneuvottelut maa-ainestilinpidosta ja maa-ainestutkimuksista (K. Mäkinen). Maa-ainestutkimusten valtakunnallinen kokous ja geotietoliittymän käyttöönottokoulutus Rovaniemellä. Osallistujat: K. Mäkinen, J. Pihlaja ja R. Pohjola. Osallistuminen maaperätiedonkeruun työpajaan Kuopion Kurkimäessä (P. Johansson, P. Liwata, J. Räisänen, U. Väisänen). Pohjavesiohjelmaa valmisteleva videoneuvottelu GTK:n eri yksiköistä n. 20 osallistujaa, PSY:stä U. Väisänen. Kokoonkutsujana J. Leveinen, kokouksen aiheina pohjavesitutkimusten tavoitteet ja kehittäminen GTK:ssa. Osallistuminen valtakunnallisille riskinarviointikoulutuspäiville Kuopiossa (U. Väisänen). Tilaisuuden järjestäjä Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus. Kuopiossa koottavaan Tornatorin tilaukseen selvitetty Kemin-Tornion alueilla heidän omistamillaan mailla olevien maa-ainesmuodostumien sorapotentiaalia (K. Mäkinen) v Nicaragua-projektien (5 erillistä projektia v ) yhteistyökumppaneiden vastavierailu Suomeen Kolmen nicaragualaisen asiantuntijan vastavierailu- ja kongressimatka toteutettiin UM:n myöntämän rahoituksen turvin. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry avusti kuluissa. Vierailuohjelman tutustumiskäynnit ja neuvottelut: UM/Kehitysyhteistyöosasto/Lasse Keisalo, Karibian ja latinalaisen Amerikan asioista vastaava lähetystöneuvos, GTK/ESY ja PSY, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT/Jokioinen ja Helsingin yliopisto. Osallistuminen Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlaseminaariin, aiheina mm. kehittyvien maiden maaja metsätalouden ongelmat ja kehittäminen (Challenges of Agricultural, Forestry and Food Sciences in a Globalising World). Vastavierailun nicaragualaiset asiantuntijat: - Osvaldo Roa Gamboa, Ing., M.Sc., Universidad Autónoma de Nicaragua, Managua, Nicaragua - Fidel Guzmán Guillén, Ing., M.Sc., Universidad Nacional Agraria, Managua, Nicaragua - Luis Balmaceda Murillo, Ing., M.SC., Universidad Nacional Agraria, Managua, Nicaragua Vierailun käytännön järjestelyistä vastasivat: U. Väisänen, P. Kouri ja M. Kukkonen. Järjestelyihin osallistuivat myös GTK, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry, MTT ja Helsingin yliopisto. Neuvottelut intialaisen INSEED-organisaation kanssa (Bijoy Joseph, geologi, Ph.D. ja Sangita Kulathinal, Ph.D.) yhteistyöprojektista Intiassa. Projektisuunnitelman ja rahoitusanomuksen tekoa 6 kk:n projektia varten v Projektin teemana ympäristöongelmat, maaperän, pin-

21 18 ta- ja pohjavesien saastuminen, tiedon levitys oppilaitoksissa sekä maaseudun asukkaille ympäristöongelmista ja ympäristöhuollosta. Opetustilaisuuksien pitäminen RAMK:issa kaivostyönjohtajakoulutuskurssilla: Kaivosten ympäristövaikutukset ja riskit ja YVA-menettely kaivosalueilla (U. Väisänen). Sertifiointikoulutus SYKE:ssä. Maaperänäytteiden oton vertailu ja maaperänäytteenotto pilaantuneilta maa-alueilta. Osallistuja H. Hirvasniemi Lapin ympäristökeskukselle luovutettu lausunto : Lausunto Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon, Näätämönjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista ja niihin liittyvistä taustamateriaaleista (U. Väisänen), osana SYKE:n koko Suomen vesienhoitosuunnitelmiin liittyvää lausuntokierrosta. Tähän liittyen pidetty 2 videoneuvottelua GTK:n kaikkien yksiköiden kesken ja Osallistuminen 9. Geokemian päiville, GTK, Otaniemi, (U. Väisänen, R. Pohjola). Osallistuminen SYKE:n järjestämään pohjavesikoulutuspäivään, Kokkola, (U. Väisänen). Osallistuminen konferenssiin FCES 09 (9 th Finnish Conference of Environmental Sciences), Lahti, (U. Väisänen). Osallistuminen Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoukseen (U. Väisänen). Lapin vesienhoitosuunnitelmien ja niistä saatujen lausuntokierroksen palautteiden käsittely. Osallistuminen III valtakunnallisille riskinarviointipäiville, , Kuopion yliopisto (U. Väisänen). Aineistokäyttöjärjestelmäkoulutuspäivät Kuopiossa Osallistujat K. Mäkinen, J. Kupila, J. Pihlaja, A. Taivalkoski-Peltoniemi ja R. Pohjola. Pohjavesitutkimusten kehittämis- ja suunnittelupäivä GTK:n yksiköiden kesken, vastuuhenkilönä Jarkko Okkonen LSY:stä. Tilaisuudessa mukana PSY:stä Maankäyttö ja ympäristö-toimialan henkilöstöä ja LSY:stä Olli Breilin ja Jarkko Okkonen. Pohjavesitutkimusten tilannekartoituskokous. Hydrogeologisen koulutustilaisuuden pitäminen RAMK:in kaivostyönjohtajakurssilla (U. Väisänen). Tilinpidon kehittämiskokoukset eri yksiköiden kesken helmi- ja maaliskuussa. Videoneuvottelut, K. Mäkinen. Osallistuminen hanke- ja sopimuskoulutukseen, GTK/PSY (U. Väisänen ja J. Pihlaja). Osallistuminen kongressiin EGU General Assembly 2010, , Wien, Itävalta (J. Kupila). Osallistuminen Bioenergian Lappi-seminaariin, , Rovaniemen ammattikorkeakoulu RAMK (U. Väisänen). Ympäristönäytteenottajien täydennyskoulutus sertifioiduille näytteenottajille. GTK:n järjestämä koulutus GTK:n kaikille yksiköille, , Hämeenlinna (H. Hirvasniemi ja R. Pohjola). Pohjaveden mallinnuskoulutus , Kuopio (J. Kupila). Länsi-Lapin maakuntakaavatyöhön liittyvä kokous Osallistujat K. Mäkinen ja insinööritoimisto SITO:n edustajat. Keskustelun aiheina GTK:n osuus työssä, joka käynnistyy syksyllä 2010.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto Timo Huttunen

Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto Timo Huttunen Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto 25.5.1981 Timo Huttunen sivu GEOLOGINEN ~JIAAPERAK~RTOITUS Suomen maaperän peruskartoitus 1:20 000 ja 1 : 50 000 Suomen geologinen

Lisätiedot

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä ISBN 951-40-1990-3 (PDF) ISSN 1795-150X Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä Seija Tuulentie ja Jarkko Saarinen (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Apatiitin alueen pohjavesiselvitys II. Loppuraportti. Jouni Pihlaja

Apatiitin alueen pohjavesiselvitys II. Loppuraportti. Jouni Pihlaja Geologian tutkimuskeskus P. 32.4/2008/80 Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 15.1.2009 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys II Jouni Pihlaja Apatiitin alueen pohjavesiselvitys II Tiivistelmä Apatiitin alueen

Lisätiedot

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys ISBN-13: 978-951-40-2010-0 (PDF) ISBN-10: 951-40-2010-3 (PDF) ISSN 1795-150X Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys Toimittaneet Marja Uusitalo, Pertti Sarala

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen

Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PSY Rovaniemi 27.03.2014 Arkistoraportti 52/2014 Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27.03.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh.

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh. KUULUTUS VARELY/3646/216 1.2.217 Auran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Auran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

Geoaineistojen hallinnan kehittäminen Pertti Sarala

Geoaineistojen hallinnan kehittäminen Pertti Sarala PSY 31.12.2007 Rovaniemi Geoaineistojen hallinnan kehittäminen 2006-2007 Geoaineistojen hallinnan kehittäminen 2006-2007 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 31.12.2007 Tekijät Raportin

Lisätiedot

LifeData Anu Kantola, Metla

LifeData Anu Kantola, Metla LifeData 2011 2015 Anu Kantola, Metla LifeData-palvelut 8.3.2012 Anu Kantola/ Metla http://www.metla.fi/life/lifedata/ 2 Tavoite Tutkimusaineistojen ja havaintojen tuottaminen tutkijoiden ja asiakkaiden

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät Valtakunnallinen PIMA-strategia ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät 16.3.2016 Ympäristöministeriön pimapotiimi YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO/materiaalitalousyksikkö Kunnostaminen, tutkimus- ja

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Ajankohtaista PIMA-asioista

Ajankohtaista PIMA-asioista Ajankohtaista PIMA-asioista KASELY Kuntapäivät 29.11.2016 Kari Pyötsiä PIRELY Kati Häme KASELY 30.11.2016 Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia eli PIMA-strategia Suomessa

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekla 16.6.2015 29, liite no 10 Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Lapinlahden terveyskeskuksen peruskorjauksen jatkaminen Alapitkän

Lisätiedot

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Ihminen ympäristössä: Maaperä Ympäristötiedon foorumi ja Kuntaliitto 21.11.2016 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tutkimusaineiston hallinta. Annaleena Okuloff Terveystieteiden tieteenala-asiantuntija

Tutkimusaineiston hallinta. Annaleena Okuloff Terveystieteiden tieteenala-asiantuntija Tutkimusaineiston hallinta Annaleena Okuloff Terveystieteiden tieteenala-asiantuntija 3.5.2016 2 Tutkimusaineiston elinkaari Suunnittelu Keräys Tarkistus Dokumentointi Analysointi Arkistointi 3 Suostumus

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 16.11.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsiosa, toimijana Ramboll Kemi-Tornion seutukunta

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E. NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland 1 Tavoitteet Luonnonsuojelualueiden yhtenäistäminen Lapin kolmion alueella Ekologiset yhteydet

Lisätiedot

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli Tervetuloa Zonation-koulutukseen Moduuli 1 29.1.2014 1 Moduuli 1 Tavoite Osallistuja ymmärtää, mistä suojelusuunnittelun ja suojeluresurssien kohdentamisessa on kyse ja miten Zonation toteuttaa joukon

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Lappeenrannan kaupungintalo, neuvotteluhuone Venla, 1. krs, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Lappeenrannan kaupungintalo, neuvotteluhuone Venla, 1. krs, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 AIKA 24.01.2017 klo 15:00 16:30 PAIKKA Lappeenrannan kaupungintalo, neuvotteluhuone Venla, 1. krs, Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro

Lisätiedot

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. RÄYSKÄLÄN LENTOKENTTÄALUEEN OSAYLEISKAAVAN LAATIMINEN Kunnanhallitus 30.3.2015 ( 79): Metsähallituksen ja Puolustusvoimien suorittamien harjoitusalueiden vaihdon myötä uusien maanvuokra-alueiden saaminen

Lisätiedot

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Projektia hallinnoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja se toteutetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan, Varsinais-Suomen liiton,

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Pima-opas seminaari Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto

Pima-opas seminaari Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto Pima-opas seminaari 20.9.2013 Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto Yleisiä havaintoja Täytyy opetella uusi kieli tilaajan ja konsultin välillä, ainakin aluksi määrittelyvaikeus

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta GBF Project, 2013-2014 Coordinator Aino Rekola aino.rekola@ymparisto.fi Fennoskandian vihreä vyöhyke on 1300 km:n pituinen

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 15.09.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 15.9.2015 klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

SAFETY konferenssi Pelastusalan osakokonaisuuden suunnittelu ja toteutus

SAFETY konferenssi Pelastusalan osakokonaisuuden suunnittelu ja toteutus SAFETY 2016 -konferenssi Pelastusalan osakokonaisuuden suunnittelu ja toteutus Tutkija, Laura Kolehmainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26.4.2016, Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016

Lisätiedot

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala 21.11.2011 Katselupalvelun palvelutaso Vaatimukset tulivat voimaan 9.11.2011 Vaatimukset koskevat direktiivin liitteen I&II piiriin kuuluvien paikkatietoaineistojen

Lisätiedot

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruuseminaari 19.9.2014 Lassi Lager ARTO Kotimainen artikkeliviitetietokanta Yli 1,5 milj. viitettä Yli 1,5 milj. tiedonhakua

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Inspireaineistot ja rajapintapalvelut. Paikkatietomarkkinat Marja Tammilehto-Luode

Tilastokeskuksen Inspireaineistot ja rajapintapalvelut. Paikkatietomarkkinat Marja Tammilehto-Luode Tilastokeskuksen Inspireaineistot ja rajapintapalvelut Paikkatietomarkkinat 5.11.2014 Esityksen sisältö Johdanto Inspire:en Tilastokeskuksen Inspire -aineistot Palvelurajapinta - Rajapintapalvelut Yhteenveto

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä? Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) www.ilmasto-opas.fi fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja

Lisätiedot

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Menetelmän kuvaus...4 2.1. Tarkastusprosessi...4 2.1.1. Suunnittelu...4 2.1.2. Esittely...5 2.1.3. Valmistautuminen...5

Lisätiedot