MALLIVASTAUKSET. Yleinen velvoiteoikeus

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MALLIVASTAUKSET. Yleinen velvoiteoikeus 28.1.2008"

Albert Pakarinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MALLIVASTAUKSET Yleinen velvoiteoikeus

2 2 Tehtävä 1 (Romberg) Säädöksen tunnistaminen: vakuutussopimuslaki ja liikennevakuutuslaki Säädöksen soveltaminen: tunnistaa henkilö- ja omaisuusvahingon käsitteet ja vahinkotapahtuman rajoitukset. Pakettiauto on moottoriajoneuvo. A on moottoriajoneuvon kuljettaja. 1) Teekkariyhdistyksen pakettiautolla on pakollinen liikennevakuutus ja teekkari A ja hänen kurssikaverinsa B ajavat sitä. 2) Tapauksesta ilmenee ettei A:lla ja X:lla ole voimassaolevaa kotivakuutusta, eikä heillä siis ole muuttovakuutusta. A:n oikeudenkäyntikulut katetaan Teekkariyhdistyksen autovakuutuksesta. Asian havaitsemisesta tulee pisteitä, mutta ei lavertelusta. Vakuutusyhtiöiden vakuutuksien tuotetuntemus ei ole oleellista. 3) Pakettiauton vahingoittumisesta ei tarina mainitse sanaakaan. Asian kommentointi on obiter dictum. 4) Vastauksessa on erotettava, että a) B:n varpaan murtuminen on henkilövahinko. Vastaus pohtii: 1) käytettiinkö autoa liikenteessä, 2) jos käytettiin tapahtuiko vahinko muuttopuuhissa (5 kuormaus/työsuoritus), jota ei korvata liikennevahinkona, 3) B:n vamman syntymiseen on ehkä myötävaikuttanut se, että hänen kurssikaverillaan A:lla oli krapula. Siis ryhtymällä apumieheksi olosuhteissa, joissa B on tiennyt että An suorituskyky ehkä on heikentynyt, B on saattanut itsensä vaaratilanteeseen sekä muuttopuuhissa (kirstun lastausta, jota ei korvata) että autossa matkustajana. Vastaus tunnistaa, että A:n tavaroiden muutto yhteiseen kotiin on eri tapahtuma kuin Z:n kirstun toimittaminen Tapiolaan Y:lle. B ei ehkä ole oikeutettu mihinkään vakuutuskorvaukseen, koska kyseessä oli sopimukseen perustumaton, vastikkeeton vapaaehtoinen suoritus, Z:n omaisuuden siirrossa tapahtunut tapaturma, jota Z:n kotivakuutus ei todennäköisesti korvaa. B:n vamma hoituu julkisen terveydenhuollon puitteissa. Vastaus voi spekuloida olisiko pakettiauton tömähtäessä mersuun voinut tapahtua vamman paheneminen, tai murtuman synty. B oli kieltäytynyt ajamasta, joten varvas oli todennäköisesti murtunut ennenkuin A astui rattiin. b) rouva N:n mersun peltivauriot ovat esinevahinko, joka korvataan pakettiauton pakollisesta liikennevahingosta. Mersu oli (oikein pysäköity) asukasparkissa. On hyväksyttävää jos vastaus spekuloi rouva N.n ja hänen terrierinsä myötävaikutuksella (8 2 mom), mutta se on obiter dictum.

2) Tapauksesta ilmenee ettei A:lla ja X:lla ole voimassaolevaa kotivakuutusta, eikä heillä siis ole muuttovakuutusta. A:n oikeudenkäyntikulut katetaan Teekkariyhdistyksen autovakuutuksesta.

3 Opiskelijan kuuluu ymmärtää, että rva N ja terrieri olivat jalankulkijoita, ja se että mersu oli rva N:n omaisuutta on onneton sattuma. c) Isoäiti Z:n japanilainen tansukirstu on esinevahinko, mutta on epäselvää vahingoittuiko se portaita alas kannettaessa tipahtaessaan Bn varpaalle vai pakettiauton tömähtäessä mersuun. Olennaista on, että vastaus tunnistaa pääsäännön, ettei liikennevahinko korvaa kuljettuja tavaroita. Isoäidin kotivakuutuksen tuotetuntemus ei ole olennaista. Vastauksessa riittää havaita se, että isoäiti Z:n oikeus korvaukseen omasta kotivakuutuksestaan määräytyy vakuutusehtojen perusteella. Olisiko Z:n pitänyt ymmärtää, ettei kallisarvoista kirstua voi laittaa kahden teekkarin kyytiin muutoin kuin omalla riskillä? d) Vastaus arvioi vakuutusyhtiön regressiä A:n suhteen (20 ). Riittää että opiskelija muistaa säännön ja osaa kysyä oliko A:n kyky virheettömään suoritukseen tuntuvasti huonontunut vai ei. e) Korvauksen suorittaminen pitää tapahtua VakuutussopimusL:n 70 :n mukaan joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut 69 ssa mainitut tiedot. Riittää että vastaus tunnistaa että kaikkien vahingonkärsineiden pitää tehdä vaatimus ja että poliisitutkintapöytäkirja on asiakirja jota tarvitaan. 3 Tehtävä 2 (Norio-Timonen) Kyseessä on luonnollisen henkilön antama takaus. Matin antama takaus on yleistakaus, joten se koskee periaatteessa muitakin Riston A-pankilta saamia luottoja kuin autolainaa. Takauslain 5 :n mukaan yleistakauksessa on kuitenkin määrättävä takaajan vastuun rahamääräinen yläraja sekä takauksen voimassaoloaika tai aika, jonka kuluessa syntyvistä tai erääntyvistä pääveloista takaaja vastaa. Jollei tällaisia rajauksia ole tehty, takaaja vastaa vain sellaisista pääveloista, joiden myöntämisen yhteydessä takaus on annettu tai jotka olivat syntyneet ennen takauksen antamista ja olivat tuolloin takaajan tiedossa. Säännös on luonnollisen henkilön suojaksi pakottava. Tarkasteltavana olevassa takauksessa on aikarajoitus, mutta tapauksesta ei ilmene, onko myös rahamääräisestä rajasta sovittu. Jos on ja myös muut luotot sopivat sen puitteisiin, Matti vastaa niistäkin, muussa tapauksessa vastuu rajoittuu autolainaan. Takauslain 3.2 :n mukaan yksityistakaajan luotonantajalle antama takaus on täytetakaus (TakausL 2 4 kohta), jos päävelka on myönnetty pääasiallisesti asunnon tai vapaa-ajan asunnon hankkimista tai kunnostamista varten ja jos kyseinen omaisuus on päävelan vakuutena. Mikäli siis Riston asunto on b-kohdassa mainitun remonttilainan vakuutena, Matti vastaa luotosta vasta sitten, jos suoritusta ei saada tästä asunnosta. Mikäli asunto ei ole luoton vakuutena, on Matti takaajana velvollinen maksamaan myös tämän luoton. C-kohdassa tarkoitettu luotto on Riston kertoman mukaan käytetty pelivelkojen maksuun. Pelivelat eivät ole päteviä, mutta Matti ei ole taannut pelivelkaa vaan pankkilainan, jonka Risto sanoo käyttäneensä pelivelkojen maksuun. Luotto ei ole sillä perusteella pätemätön,

Olennaista on, että vastaus tunnistaa pääsäännön, ettei liikennevahinko korvaa kuljettuja tavaroita. Isoäidin kotivakuutuksen tuotetuntemus ei ole olennaista.

4 että luotonottaja on käyttänyt rahat johonkin laittomaan tarkoitukseen, joten Matti on vastuussa myös tästä luotosta. Takausten sovittelu on periaatteessa mahdollista useilla perusteilla. Yksi sovitteluperuste (TakausL 7 ) on se, että takaajan maksettavaksi tulevan päävelan määrä on kohtuuttoman suuri takaajan taloudelliseen asemaan nähden ja luotonantaja takausta annettaessa tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että takaajan vastuu on ilmeisessä epäsuhteessa hänen mahdollisuuksiinsa suoriutua maksuvelvoitteesta. Sovittelussa otetaan huomioon takaajan ikä, hänen maksukykynsä sekä muut olosuhteet takausta annettaessa ja sen jälkeen. Tässä tapauksessa sovittelumahdollisuus riippuu siitä, miten huono Matin taloudellinen tilanne on takausta (ei Ristolle myöhemmin annettuja luottoja) annettaessa tosiasiassa ollut ja mitä A-pankin ainakin olisi pitänyt siitä tietää. Tapauksessa annettujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei sovittelu tulisi kyseeseen. Takaussitoumuksen sovittelu on mahdollista myös KSL 4 luvun nojalla, mutta sovittelukynnys on niin korkea, ettei sovittelulle tällä perusteella näytä olevan tässä tapauksessa edellytyksiä, vaikka Matin taloudellinen asema työttömyyden vuoksi on entisestään huonontunut. Kolmas sovittelusäännös on TakausL Sen mukaan sovittelu voi tulla kyseeseen sen vuoksi, ettei luotonantaja ole ennen takauksen antamista täyttänyt takausta ja velallisen maksukykyä koskevaa tiedonantovelvollisuuttaan. Sovittelun edellytyksenä on, että laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen takaukseen. Tapauksesta ei ilmene, onko velvollisuutta täytetty. Neljännen sovittelumahdollisuuden tarjoaa TakausL 13 : Yleistakaajalle on kuuden kuukauden välein ilmoitettava päävelan maksamaton pääoma. Ellei luotonantaja näin menettele ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen takaukseen, yksityistakaajan vastuuta voidaan sovitella. Tapauksesta ei ilmene, onko luotonantaja täyttänyt tämän velvollisuutensa. Ellei ole, sovittelun perusteena saattaisi olla lähinnä se, että jos Matti olisi saanut tiedon remonttilainasta, hän olisi sen jälkeen ilmoittanut, ettei vastaa enää uusista luotoista. Tällöin vastuuta c-kohdassa mainitusta luotosta ei enää olisi syntynyt. Tehtävä 3 (Hemmo) Vastauksessa haettiin seuraavaa: - Vanhentumiskysymyksen käsittely o Korvausoikeus ei ole vanhentunut, koska VanhL:n mukainen 3 v. (uuden) vahingon syntymisestä on avoinna ja koska 10 vuoden toissijainen vanhentumisaika ei sovellu henkilövahinkoihin o (Myöskään VahL:n kumotun vanhentumissäännöksen perusteella ei ole tapahtunut vanhentumista, koska vanhentuminen on tällöinkin luettu vahingon ilmenemisestä) - Kysymys vuonna 2006 ilmenneen seurauksen asemasta itsenäisenä vahinkona o Ei estettä esittää korvausvaatimusta vasta nyt aiheutuneen lisävahingon/vahingon pahenemisen perusteella - Alaikäisen vastuun edellytykset 4

tai hänen olisi pitänyt tietää, että takaajan vastuu on ilmeisessä epäsuhteessa hänen mahdollisuuksiinsa suoriutua maksuvelvoitteesta.

5 o VahL 2:2 :n sisältö o Kannanotto säännöksen soveltamiseen ko. tilanteessa - Vanhemman vastuun edellytykset o Olisiko valvonta laiminlyöty ja oliko asianmukaista antaa tikka ko. ikäiselle? o Em. seikoista on voinut esittää erilaista pohdintaa - Korvauksen käsittämät vahingot o VahL 5:2 :n sisältö 5

laiminlyöty ja oliko asianmukaista antaa tikka ko. ikäiselle? o Em.

Samankaltaiset tiedostot

Yleinen velvoiteoikeus Mallivastaukset. Tehtävä 1 (Norio-Timonen)

Yleinen velvoiteoikeus Mallivastaukset. Tehtävä 1 (Norio-Timonen) Yleinen velvoiteoikeus 15.3.2010 Mallivastaukset Tehtävä 1 (Norio-Timonen) Tapauksessa on kysymys pelastamisvelvollisuudesta, pelastamiskustannusten korvaamisesta ja samastamisesta. Vakuutustapahtuman