Rakennusvaiheen louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt
|
|
- Tero Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ r a p o r t t i Rakennusvaiheen louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt Pasi Tolppanen. Matti Kokko Tammikuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax
2 Työ raportti Rakennusvaiheen louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt Pasi Tolppanen Matti Kokko Tammikuu 2000
3 INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAATE SAA TE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUS: 9524/99/JPS YHTEYSHENKILÖT: Jukka-Pekka Salo Posiva Oy Reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy TYÖRAPORTTI: TEKIJÄT: RAKENNUSVAIHEEN LOUHINTA-, LUllTUS- JA TIIVISTYSTYÖT ~~ Pasi Tolppanen tekniikan lisensiaatti Saanio & Riekkola Oy Matti Kokko insinööri Saanio & Riekkola Oy TARKASTAJA: ej toimitusjohtaja HYVÄKSYJÄ: Saanio & Riekkola Oy
4 Työraportti Rakennusvaiheen louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt Pasi Tolppanen Matti Kokko Saanio & Riekkola Oy Tammikuu 2000 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
5 RAKENNUSVAIHEEN LOUHINTA-, LUJITUS- JA TIIVISTYSTYÖT TIIVISTEL MÄ Raportissa kuvataan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kalliorakennustöihin eli louhinta-, lujitus- ja tiivistystöihin soveltuvia tekniikoita ja kalustoja. Tunnelilouhinnan perusvaihtoehtona on varovaisen poraus-räjäytysmenetelmän käyttö. Louhinta voidaan kuitenkin toteuttaa myös mekaanisella tunnelinlouhintamenetelmällä. Loppusijoitustilojen louhintaan soveltuvia laitteistoja on saatavissa kotimaisilta valmistajilta nykyisistä sarjatuotantomalleista. Maailmalta löytyy myös muita laitevalmistajia, joiden laitteistot soveltuvat louhintatyöhön todennäköisesti vastaavalla tavalla kuin tässä raportissa esitetyt kotimaiset laitteistot. Kallion lujituksessa voidaan käyttää pultitusta yhdessä joko ruiskubetonoinnin tai suojaverkotuksen kanssa. Vesivuotojen tiivistäminen voidaan tehdä pääosin injektoimalla. Kallion lujitus- ja tiivistystöihin on saatavilla sopivia sarjavalmisteisia kalustotyyppejä. Avainsanat: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, louhinta, lujitus, tiivistys, rakennusvaihe
6 EXCAVATION, SUPPORT AND SEALING WORKS AT THE CONSTRUCTION PHASE OF THE HIGH LEVEL WASTE REPOSITORY ABSTRACT Excavation, support and sealing works as well as the machines that are needed at the construction phase of the high level waste repository are described. Basic alternative for tunnel excavation is careful drill and blast method. However, mechanical excavation can also be used for constructing the tunnels. Machines that are suitable for excavation of the repository are presently manyfactured in Finland as duplicate production. Such machines are manufactured in other countries as well. Rock can be supported by rock bolting combined either with shotcrete or steel net. W ater leakages can be sealed mainly by grouting. Suitable duplicate production equipments are available for support and sealing works of the rock. Keywords: Nuclear waste deposition, excavation, supporting, grouting, construction phase
7 ESIPUHE Raportti on laadittu Posiva Oy:n tilauksesta T2000-ohjelmassa. Posivan yhdyshenkilönä on ollut T2000-ohjelman päällikkö TkL Jukka-Pekka Salo. Raportti on laadittu Saanio & Riekkola Oy:ssä. Raportin on pääosin laatinut TkL Pasi Tolppanen. Lisäksi ovat Saanio & Riekkola Oy:ssä osallistuneet raportointityöhön seuraavat henkilöt: Ins. Matti Kokko on avustanut raportin laadinnassa työmenetelmien ja laitteiden osalta, siht. Päivikki Mäntylä on tehnyt raportin sivuntaiton ja tekn. yo Jari Rautakorpi on avustanut kuvituksen keräämisessä. Dl Reijo Riekkola on vastannut raportin tarkistustöistä Pasi Tolppasen siirryttyä Tukholmaan Kungliga Tekniska Högskolaniin (KTH) valmistelemaan väitöskirjaa. Suuri osa raportin kuvista on saatu Sandvik Tamrockin esiteaineistosta. Työmenetelmien ja laitteistojen arvioinnissa ovat asiantuntija-apua antaneet seuraavat koti- ja ulkomaiset yritykset: Rakennus Oy Lemminkäinen, YIT, SKANSKA, Universale Bau, Sandvik Tamrock Corp. ja Normet.
8 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTEL MÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LOPPUSIJOITUSTILOJEN LOUHINTA Louhinnan periaatteet Tunnelilouhinta Tarkkuuslouhintamenetelmät Poraaminen Panostus ja räjäyttäminen Kapseli- ja henkilökuilun vaihtoehtoiset louhintamenetelmät Avaus-avarrus-tekniikka Täysprofiiliporaus Kuilunajomenetelmien vertailu Muut louhittavat kohteet LOUHEEN SIIRTO Louheen siirto maanalla Louheen nosto maanpinnalle ja läjitys INJEKTOINTI LUJITUS Yleiset periaatteet Lujitusmenetelmät ja -kalusto loppusijoitustunnelistossa Lujitus pultein ja ruiskubetonilla Ruiskubetonin käyttö ERIKOISTAPAUKSET Heikkousvyöhykkeet Korkea jännitystila Suuret tai hankalat vesivuodet TYÖMAAJÄRJESTELYT Henkilökunta Kaluston vaatimat resurssit Tukialueet VAIKUTUS MUUSSA SUUNNITTELUSSA LVIS-järjestelmät Työnaikainen tunnelipohja... 47
9 2 9 YHTEENVETO LÄHDEVIITTEET LIITE 1: ESIMERKKI KESKUSTUNNELIN PORAUS- JA PANOSTUSKAAVIOSTA LIITE 2: ESIMERKKI SIJOITUSTUNNELIN PORAUS- JA PANOSTUSKAAVIOSTA... 55
10 3 1 JOHDANTO Ydinvoimalaitosten käytetty polttoaine tullaan nykyisen perusratkaisun mukaan kapseloimaan laitosalueella ja sijoittamaan tiiviissä ja kestävissä kuparisäiliöissä syvälle kallioperään louhittuun loppusijoitustilaan. Loppusijoitustila koostuu keskustunnelista, useista yhdensuuntaisista sijoitustunneleista sekä muista toiminnalle tärkeistä oheistiloista. Polttoainekapselit sijoitetaan sijoitustunnelin lattiaan porattuihin pystysuoriin sijoitusreikiin. Loppusijoitusluolaston päälle maanpinnalle rakennetaan kapselointilaitos ja loppusijoituslaitoksen laitosalue. Loppusijoituslaitoksen eli loppusijoitustilojen, kapselointilaitoksen ja laitosalueen esisuunnitelmat valmistuvat vuoden 2000 loppuun mennessä. Tämä aihekohtainen raportti on laadittu loppusijoitustilojen ja laitosalueen esisuunnitelmien tueksi. Tässä raportissa kuvataan loppusijoitustilojen kalliorakentamisessa tarvittavat työmenetelmät ja soveltuva kalusto. Raportissa keskitytään rakentamisvaiheessa tehtäviin varsinaisen loppusijoitustilan louhinta-, lujitus- ja tiivistystöiden kuvaamiseen. Tutkimuskuilun tai -tunnelin rakentamista ei raportissa tarkastella. Perusratkaisun mukaan loppusijoitustilat louhitaan poraus-räjäytysmenetelmää käyttäen. Louhinta toteutetaan vaiheittain siten, että maanpinnalle johtavat yhteydet, loppusijoitustoimintaa tukevat aputilat, keskustunneli ja ensimmäiset sijoitustunnelit louhitaan rakennusvaiheessa 2010-luvulla muiden sijoitustunneleiden louhinnan ajoittuessa käyttövaiheeseen. Sijoitusreikien porauksessa toteutetaan uutta kokeiltua sokkoreikäporaustekniikkaa. Rakentamisessa saatava louhe varastoidaan ja hyödynnetään loppusijoituslaitoksen maanpäällisessä ja -alaisessa rakentamisessa sekä loppusijoitustilan täyttö- ja sulkemistyössä. Louheen käyttöä on tarkasteltu erillisessä aihekohtaisessa raportissa (Tolppanen 1998). Maanalla rakennusvaiheessa vuosina tehtäviä tutkimuksia, tunnusteluporauksia lukuunottamatta, ei ole tässä raportissa huomioitu. Niiden vaikutus rajoittuu kuitenkin vain LVIS-toimintojen mitoitukseen sekä aikatauluun lähinnä työjärjestyksen osalta. Työmenetelmien ja laitteistojen soveltuvuutta on arvioitu yhdessä urakoitsijoiden ja laitevalmistajan kanssa (Rak. Oy Lemminkäinen, YIT, SKANSKA, Universale Bau, Tamrock, N ormet).
11 4
12 5 2 LOPPUSIJOITUSTILOJEN LOUHINTA 2.1 Louhinnan periaatteet Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen tilavuus on n m 3 (Taulukko ), joka vastaa ydinvoimalaitoksen 40 vuoden käyttöaikana kertyvän jätteen loppusijoittamiseksi tarvittavaa tilavuutta (P-tapaus ). Rakennusvaiheessa louhitaan keskustunneli, kapseli- ja henkilökuilu, korjaamo-, varasto-, pysäköinti-, sosiaali- ja pumppaamotilat sekä noin kymmenen sijoitustunnelia. Loput sijoitustunnelit ja kapselireiät tehdään käyttövaiheessa. Tutkimusvaiheessa louhittava kuilu toimii loppusijoitushankkeen myöhemmissä vaiheissa työkuiluna. Tutkimuskuilun sijaan voidaan rakentaa tutkimustunneli. Rakentamisvaiheessa louhittava osuus on n m 3 Kaikkilouhenostetaan maanpinnalle työkuilun kautta. Tunnelilouhinnan perusvaihtoehtona on käytetty tässä raportissa poraus-räjäytystekniikkaa ja varovaista louhintatapaa hyödyntäen. Varovainen louhintatapa edellyttää sijoitustunneleissa korkeintaan n. 4 m:n ja muissa tunneleissa korkeintaan n. 5 m:n katkonpituutta. Vaihtoehtoisena louhintamenetelmänä voidaan käyttää mekaanista louhintaa eli täysprofiiliporausta. Poraus-räjäytystekniikalla louhittaessa voidaan olettaa tapahtuvan n. 8 %:n ylilouhinta, johtuen pääosin reunareikien poraustekniikan vaatimasta "pistosta". Rakentamisvaiheessa irrotettava kokonaislouhemäärä tulee siten olemaan n m 3 ktd. Taulukko Loppusijoitustilojen teoreettiset laajuustiedot 500 m:n syvyydessä, perusratkaisu (P). Tila Työkuilu Tutkimusperät Sijoitustunnelit Sijoitusreiät Keskustunneli Lastauspaikat Käyttö- ja käytöstäpoistojätehalli Työkuilun alapäähän liittyvät tilat Tunneli kapselikuilulle Henkilökuilun alapäähän liittyvät tilat Henkilökuilu Kapselikuilu Yhteensä Tilavuus, m
13 6 Mekaaninen louhinta eli täysprofiiliporaus voidaan tehdä joko TBM-tekniikalla (tunnel boring machine) tai vaakasuuntaisena nousunporaustekniikalla. Mekaaninen louhinta on poraus-räjäytystekniikkaan verrattuna joustamattomampi ja häiriöherkempi eikä se sovellu hallimaisten oheistilojen louhintaan. Mekaanisen louhinnan etuja taas ovat sileämpi louhintapinta ja pienempi häiriövyöhyke kuin räjäyttämällä louhituissa tunneleissa. Vaakasuuntaista nousunporausta on käsitelty raportissa (Lislerud & Vainionpää 1997). Louhinnassa käytettävän kaluston valintaa rajaavat tunneleiden dimensiot. Louhintatöiden järjestysohjeissa (Lakikokoelma 1997) on annettu varoetäisyydet kaluston ja tunnelin seinän välille. Louhintamääriltään suurimpien tunneleiden poikkipinta-alat ovat: keskustunneli n. 33m 2 (Kuva 2.1-1a)ja sijoitustunneli n. 14m 2 (Kuva 2.1-1b). Tunneleihin ja halleihin asennetaan työnaikaista tuuletusta varten tuuletusputki, jonka halkaisijaksi on oletettu keskustunnelissa 1000 mm ja sijoitustunneleissa sekä muissa tiloissa 600 mm. Tämä osaltaan madaltaa tunneleiden hyötykorkeutta. Yhteydet maanpinnan ja kallioon louhitun tilan välillä hoidetaan perusratkaisussa kolmella pystykuilulla. Jos työkuilua käytetään tutkimuskuiluna, louhitaan se ensimmäiseksi perinteisin menetelmin ylhäältä alaspäin. Se louhitaan kallioperän karakterisointia varten jo ennen varsinaista loppusijoitustilan rakentamisvaihetta. Työkuilun halkaisija on alustavien suunnitelmien mukaan noin 8 m. Kapseli- ja henkilökuilun halkaisija on n. 6 m. Niiden louhinnassa voidaan hyödyntää loppusijoitustasolle jo louhittu ja tunneleita. Kapseli- ja henkilökuilujen louhinta voidaan tehdä joko nousuporausmenetelmällä tai ns. avaus-avarrus-tekniikalla. a) b) A = 32.7 m 2 A = 14.0 m Kuva Loppusijoitustilan keskustunnelin (a) ja sijoitustunnelin (b) poikkileikkaus ja työnaikaisen tuuletusputken koko.
14 7 2.2 Tunnelilouhinta Tarkkuuslouhintamenetelmät Tässä kohdassa esitetään alustavia louhintatapoja, joilla loppusijoitustilojen tunneleita voitaisiin louhia. Louhintamenetelmiä tarkistetaan tutkimustilojen louhinnan yhteydessä sekä viime kädessä loppusijoitustilojen louhintatyön alkuvaiheessa. Louhinta suoritetaan tarkkuuslouhintana rikkomatta tarpeettomasti tunnelia ympäröivää kalliota. Tarkkuuslouhinnassa on ensiarvoisen tärkeää reunareikien pienehkö reikäväli, tarkka poraus, oikeansuuruinen panostusaste (räjähdysainemäärä 1 porametri) ja räjäytysnallien aikahajonnan kontrollointi. Tämä on yleensä louhintaurakoitsijoiden tiedostamaa. Koko tarkkuuslouhintatulos voidaan pilata, jos oikea panostusaste huomioidaan vain reunarei'issä ja kentän muut reiät panostetaan varomattomasti. Tällöin kenttäreikien räjähdysainemäärän aiheuttama rikkonaisuusvyöhyke saattaa olla reunareikien aiheuttamaa ja sallittua suurempi. Myös nallien tyyppi ja sarjoitus tulee suunnitella siten, että samalla nallinumerolla kytketyt reiät räjähtäisivät mahdollisimman yhtäaikaisesti. Louhintajälki saadaan paremmaksi ja tunnelia ympäröiväkalliojää ehjemmäksi, jos louhinta suoritetaan vaiheittain ns. jälkilouhintamenetelmällä. Ensimmäisessä vaiheessa irrotetaan esim. pohja- ja keskiosa ja toisessa holviosa (Kuva 2.2-la). Vaihtoehtoisesti voidaan pohjaosa louhia jälkikäteen (Kuva b ). Tällöin pohjareikien panostusastetta voidaan pienentää ja tunnelin lattiaosassa rikkonaisuusvyöhyke saadaan pienemmäksi. Hankaluutena on ensimmäisessä vaiheessa räjäytettyjen kivien lastaaminen ja pohjan puhdistaminen ennen alaosan reikien poraamista. a) VAIIiiE 2 1 b) ~300mm 1~ n. 300 mm ~ n. 300 mm Kuva Sijoitustunnelin porauskaavio (esimerkki). Reikiä yhteensä 87 kpl, reikäkoko 45 mm. Esitetty vaihtoehtoiset vaiheittainlouhinnat: a) ensin pohja jå kenttä, lopuksi katto b) ensin katto ja kenttä, lopuksi pohja.
15 8 Keskustunnelin ensimmäisessä vaiheessa louhitaan keskiosa pohjaa myöten ja toisessa vaiheessa reunaosa kauttaaltaan (Kuva 2.2-2). Suuremman poikkipinta-alan tunneleissa, kuten varasto- ja korjaamohalleissa, voidaan käyttää useampia louhintavaiheita. Louhintavaiheet tehdään peräkkäin. Jälkilouhintamenetelmässä, joka on eniten ja hyvällä menestyksellä käytetty tarkkuuslouhintamenetelmä Suomessa, on seuraavat haittapuolet: - joudutaan räjäyttämään kaksi kertaa - rikkanaisessa kalliossa reunalinjoille mahdollisesti jo poratut reiät saattavat tukkeutua tai reikien poraus on kallion rikkonaisuuden vuoksi hankalaa - pienissä tunneleissa (<20m 2 ) vaiheistus saattaa hidastaa työrytmiä ja siten lisätä louhintakustannuksia. Sijoitustunnelissa jälkilouhintamenetelmän rytmitystä voidaan nopeuttaa, jos 1. ja 2. vaihe (Kuva 2.2-3) räjäytetään yhtäaikaisesti. Niinsanottu pilottiperälouhinta, jossa pilottiperää louhitaan muutaman katkon levennyslouhintaa edellä, saattaa olla käyttökelpoinen keskustunnelissa ja halleissa. Se soveltuu vain suurempien pinta-alojen tunneleihin, joten sijoitustunneleissa sitä ei ole järkevää toteuttaa. 400 mm ~ 400 mm Kuva Keskustunnelin poraus-ja räjäytyskaavio (esimerkki). Reikäkoko 45 mm.
16 9 Kuva Vaiheittaisen louhinnan periaate, pituus leikkaus. Ensimmäistä vaihetta louhitaan yhden katkon edellä, ja edellisen katkon levennys räjäytetään sen kanssa yhtäaikaisesti työkierron nopeuttamiseksi. Tarkkuuslouhinta voidaan tehdä myös esiraonräjäytysmenetelmällä, jossa kallioon räjäytetään rako tai hiushalkeama halutun kallioseinämän kohdalla ennen massojen irrotusta. Raonräjäytysmenetelmä perustuu siihen, että lähekkäisten reikien samanaikainen räjähdys aiheuttaa toisiaan kohtaavia paineaaltoja ja muodostaa raon reikälinjalle. Syntynyt rako suojelee jäljelle jäävää kalliota irrotuslouhinnan paineaallon vaikutuksilta. Esiraon räjäytystä ei tunnelilouhinnassa ole juurikaan käytetty, mutta avolouhinnassa on saatu hyviä tuloksia. Haittatekijänä on suuren pohjapanoksen käyttötarve ja siitä aiheutuva suuri rikkonaisuusalue reiän pohjaosassa sekä epävarmuus raon jatkuvuudesta. Räjäyttäminen aiheuttaa tyypillisesti voimakkaan ilmanpaineaallon Poraaminen Tunneleiden louhintareikien poraus tehdään pääosin koneellisesti määrätyn porauskaavion mukaisesti ( esim. kuvat ja 2.2-2). Työkuilun läheisyydessä ensimmäiset tunnelit joudutaan Iouhimaan joko käsi- tai pienkoneporauksin. Reiät porataan tunnelin peräseinään nähden kohtisuorassa suunnassa vaakasuuntaan ja yhdensuuntaisiksi. Poraukseen soveltuva teräkoko on mm:n teräkokoa. Koska loppusijoitustilan tunnelit tehdään tarkkuuslouhinnan periaatteita noudattaen, on porauksen onnistumisella keskeinen merkitys louhintajäljen laatuun. Paksummilla ja jäykemmillä poratangoilla reikien taipuma on vähäisempi. Porauksen aikana voidaan kerätä tietoa kallion epäjatkuvuuskohdista. Reuna- ja pohjarei'issä ei täysin päästä yhdensuuntaisuuteen, vaan porausta joudutaan tekemään hieman tunnelilinjalta ulospäin. Kääntämisestä aiheutuva "pisto" mahdollistaa sen, että seuraavassa katkossa mahdutaan poraamaan tunneli vaaditluun kokoonsa (Kuva 2.2-4). Laitevalmistajan ilmoituksen mukaan tarvittava pistokulma on 2-3. Kokemusperäisen nyrkkisäännön mukaan (Vuolio 1991) minimipisto on 12 cm ja siihen Iisätään virheporausta 3 cm/porametri. Eli reiän suunnan vinous teoreettisesta louhintapinnasta ulospäin on noin cm katkonpituuksilla 3-5 m.
17 10 Kuva Porauksesta aiheutuva ja toisaalta porauksessa tarvittava pisto. Ennen varsinaista louhintaporausta tehdään tunnusteluporaukset. Tunnusteluporauksin paikallistetaan tunnelilinjalta mahdolliset odotetut tai odottamattomat rakenteet ja niissä mahdollisesti esiintyvät vesivuodot ja vuotomäärät Reikiä voidaan käyttää tarvittaessa myös rakenteiden injektointiin. Tunnustelureikä voidaan esim. porata tunnelin jokaiseen nurkkaan. Yhden reiän pituus on n. 20 m, eli se vastaa n. 4-5 katkonpituutta. Tunnelilouhintaan soveltuvat porauslaitteistot ovat kaksi- tai kolmipuomisia. Laitteiston siirto porauspisteisiin tapahtuu dieselmoottorin avulla, mutta varsinainen poraustyö tehdään sähköenergialla. Sähkötehon tarve porauksessa on n kw/porapuomi. Porauksessa käytetään vesihuuhtelua. Huuhteluvettä, joka voi olla myös partikkelitonta eli "kirkasta" kierrätysvettä, tarvitaan n /min/laitteisto. Porauslaitteiston tulee olla varustettu ohjaamorakenteella, joka on tullut pakolliseksi Euroopassa vuoden 1996 alusta alkaen kaikissa uusissa ja Euroopan ulkopuolelta ostetuissa käytetyissä porauslaitteistoissa. Sijoitustunnelien louhintaporaukseen soveltuu esim. Tamrockin kaksipuominen MINI 206 D porauslaite (Kuvat ja 2.2-6), koska sen korkeus on alle 3 m (Taulukko 2.2-1). Sen ulottuvuus riittää myös muiden tilojen louhintareikien poraukseen. Laitteistolla voidaan porata 4,6 m:n reikäpituus, joka vastaa noin 4,3 m:n katkonpituutta MINI206 D Kuva MINI 206 D. \
18 11 MINI 206 D PARA 206 T T Kuva Porauslaitteistojen vaatima tila sijoitustunnelissa työvalmiudessa. Taulukko Loppusijoitustilan louhintaan soveltuva Tamrock-porauskalusto. Tyyppi MINI206D PARA206T PARA316T Korkeus (mm) Leveys (mm) Puomit (kpl) Vasaratyyppi HL 550 S HL 550 S HL 550 S Maks. reikäpituus (m) 4,6 5,2 5,2 Poraus p-a (m2) Paino (kg) Kaksipuomineo P ARA 206 T tai kolmipuominen P ARA 316 T soveltuvat pinta-alaltaan suurempien tilojen, kuten keskustunnelin (Kuva 2.2-7) ja muiden oheistilojen louhintaporaukseen. Koska P ARA -laitteistossa on mahdollisuus kolmeen porauspuomiin ja pidempiin poratankoihin (5,2 m), tunnelin kokonaisporausaika lyhenee noin 20 %. PARAlaitteistolla voidaan tarvittaessa louhia myös sijoitustunneleita, mutta tällöin työvarat ovat varsin vähäiset (Kuva 2.2-6). Sekä MINI 206 D että PARA 206 T/316 T ovat ns. Superdrilling sarjaan kuuluvia laitteita, joten niiden porakoneen iskunpaine on 230 bar. Laitteistojen alustoissa on keskinivel, jolla taipuma kaarteissa on saatu paremmaksi. Molemmissa laitteissa on mahdollisuus liittää porapuomin tilalle henkilökoripuomi.
19 12 PARA 206 T T 1000 ' 6000 Kuva Porauslaitteiden PARA 206 Tja PARA 316 Tvaatima tila keskustunnelissa. Porausautomatiikka Edellä esitetyt laitteistot on mahdollista varustaa ns. täysdata-toiminnolla, jolloin laite poraa automaattisesti tietokoneella ohjelmoidun poraussuunnitelman ja lasersuuntauksen mukaisesti. Data-varustellussa porauksessa toteutuneen porareiän sijainti, syvyys ja suunta tallentuvat automaattisesti muistiin. Laitteistoihin on optioina saatavissa myös: 1) TMS-systematiikka, jossa poraus tapahtuu manuaalisesti ja tallenteina saadaan toteutuneet lähtöpisteet ja porauskulmat. 2) TCAD-systematiikka, joka sisältää täydellisen näyttöautomatiikan mutta ohjaus tapahtuu manuaalisesti. Täysdataan ja TCAD-systematiikkaan on liitettävissä porauksen tiedonkeruuohjelma, jonka avulla saadaan tarkkaa tietoa poraukseen käytettävistä paineista yms. Tällöin mm. kivilaadusta ja heikkousvyöhykkeistä on mahdollista saada tarkempaa tietoa. Kaikissa Tamrockin valmistamissa porauslaitteissa on vakiona ns. lusta-automatiikka, joka estää poraustangon juuttumisen reikään. Automatiikan toiminta on indikaatio epäjatkuvuusvyöhykkeen olemassaolosta. Laitteiden vienti maanalle Kaikki porauslaitteet, myös uudet, tuodaan työmaalle käyttövalmiina ja koekäytettyinä. Koska työkuilun hissin maksimikuorma on 10 t ja porauslaitteistojen paino n t, ei laitetta voida siirtää kokonaisena tunnelitilaan. Laitteet puretaan osiin maanpinnalla ja kuljetetaan loppusijoitustilaan työkuilun kautta hissin pohjasta vaijerin varaan ripustettuna. Purku ja kasaus alasvienteineen kestään. 2 viikkoa. Purku- ja kasaustyössä tarvi-
20 13 taan nostolaitetta. Mikäli työmaalle hankitaan uudet laitteet ja purku ja kasaus voidaan ottaa huomioon jo laitesuunnittelussa, on siihen kuluvaa aikaa mahdollisuus vähentää. Sekä maanpinnalla että tunnelitiloissa on oltava mahdollisuus nosturin käyttöön. Porauslaite puretaan seuraaviin osiin: - porakone + syöttölaite +puomi - perämoduli - ohjaamo - alusta kokonaisena n.3000 kg n.4000 kg n kg n kg. Laitteen alusta joudutaan todennäköisesti purkamaan keskinivelestä ja etu- ja takaosa laskemaan erilliskappaleina alas. Käsikonelouhinnat Ensimmäiset louhittavat tunneliosuudet ennen porausjumbojen käyttöä tehdään käsi- tai pienporakonein. Käsikoneena voidaan käyttää ns. polvisyöttökonetta. Käsikoneporauksen haittana on työtelineiden käyttötarve ja niiden purku räjäytystöiden ajaksi. Kevyt pienporakone esim. Tamrockin Commando (Kuva 2.2-8) tai vastaava on hieman käyttäjäystävällisempi, mutta ei välttämättä käsikonetta yhtään suorituskykyisempi. Commandolle saattaa olla käyttöä esimerkiksi pultin- ja tartuntareikien porauksessa myöhemminkin. Molemmat porausyksiköt voidaan nostaa maanpinnalle hissillä räjäytysten ajaksi. Kuva Commando-porauslaite.
21 Panostus ja räjäyttäminen Loppusijoitustilojen louhinnassa käytettäviksi räjähdysaineiksi valitaan sellaiset, joilla kiven irrottaminen varmasti ja hallitusti onnistuu, ja joiden aiheuttama rikkonaisuusvyöhyke tunnelin seinämässä on mahdollisimman pieni. Jotta räjäyttäminen olisi hallittua, tulee käytettävän räjähdysaineen olla patrunoitua. Poraustarkkuus ja räjähdysaineiden aiheuttamat rikkonaisuusvyöhykkeet (Taulukko 2.2-2) huomioiden vaihtelee pienin mahdollinen rikkonaisuusvyöhyke tunnelin ympärillä välillä cm. Katkon pohjalla saattaa vyöhyke olla hieman suurempi pohjapanoksen vaikutuksesta. Räjähdysainetta valittaessa huomioitavaa on myös se, että kenttäreikien aiheuttama rikkonaisuusvyöhyke ei saa olla reunareikien aiheuttamaa vyöhykettä suurempi. Tässä raportissa rikkonaisuusvyöhykkeen enimmäissyvyytenä käytetään sijoitustunnelissa, henkilö- ja kapselikuiluissa sekä keskustunnelin seinä- ja katto-osissa 100 mm. Keskustunnelin lattiaosassa häiriövyöhykkeeksi sallitaan 300 mm. Sijoitus- ja keskustunnelin poraus- ja panostuskaaviat on esitetty liitteissä 1-2. Sytytysjärjestelmässä olevilla hidasteilla määrätään yhtäaikaisesti räjähtävien panosten määrää ja ohjataan räjähdyksen kulkua. Vaihtoehtona on käyttää joko sähköttömiä Nonel GTff räjäytysnalleja tai V Aff -sähkönalleja. Nonel-nalleissa on mahdollisuus erillisten kytkentäkappaleissa olevien lisähidasteiden ( ms) käyttöön. Esiraonräjäytysmenetelmää käytettäessä räjähtävä tulilanka on käyttökelpoisin sytytysmenetelmä, mutta se aiheuttaa edellisiin verrattuna suuremman paineiskun (Vuolio 1991). Räjähtävän tulilangan panosmäärä on n. 10 g/m. Räjähdysaineeksi raonräjäytyksessä soveltuvat K 17 - ja F 11 -putkipanokset. Pohjapanokseksi soveltuu hyvin PX-putkipanos, jonka panostusaste on 35 g dyn, tai vaihtoehtoisesti 50 g 0 24 mm dynamiittia. Joissakin tapauksissa, lähinnä avolouhinnassa, on raonräjäytyksen sytytys tehty pelkän räjähtävän tulilangan avulla. Taulukko Loppusijoitustilan louhintaan soveltuvien räjähdysaineiden aiheuttamat rikkonaisuusvyöhykkeet (Vuolio 1991 ). Räjähdysaine Koko Panostusaste Rikkonaisuusvyöhyke (mm) (kg dynlm) (m) K-putkipanos 17 X 460 0,07 0,06 F-putkipanos 11 X 460 0,063 0,1 F-putkipanos 17 X 460 0,13 0,3 A-putkipanos 22 X ,42 0,6 A-putkipanos 25 X ,54 0,9 Aniitti 28 X 430 0,64 1,2 Aniitti 32 X 430 0,90 1,7
22 15 Jos käytetään sähkönalleja sytytysjärjestelmänä, valitaan ns. tunnelisarjan nallit. Niissä eri numeroiden hidasteväli on n ms. Nailien hidasteiden hajonnat tulee räjäytyssuunnittelussa huomioida. Esimerkiksi käytettäessä lyhythidaste- (L) ja pitkähidastenalleja (P) samassa katkossa ja käytössä on suurempi L-nallinumero kuin 13, on P1-nalli jätettävä käyttämättä. Tämä siksi, että hidasteen sisäisen aikahajonnan vuoksi saattaa P1-nalli räjähtää ennen L13-nallia (Vuolio 1991). Tällä hetkellä on kehitteillä digitaalisesti toimivat nallit. Ne voidaan ohjelmoida räjähtämään haluttuna aikana sytytyksestä. Räjäytystyö saadaan siten onnistumaan varmemmin ja oikea-aikaisesti, jolloin tärinät on helpommin hallittavissa. Nailien koeräjäytyksistä ei ole toistaiseksi saatavissa kuin kerrottua tietoa. Joka tapauksessa nallien hinta tulee olemaan käytössäolevia suurempi. Asiaa tulee seurata. Panostus voidaan suorittaa erillisiltä moottoroiduilta työtasoilta kuten saksilava-alustalta sekä poraus- tai ruiskubetonointilaitteeseen asennetusta miehistökorista (Kuva 2.2-9). Erillistä panostuslaitetta ei tarvita, sillä räjähdysaineiden tulee olla patrunoituja ja ne asennetaan käsin. Kuva Panostukseen soveltuva työalusta.
23 16 Räjähdysaineiden hankinta, käsittely ja varastointi on luvanvaraista. Tämän lisäksi panostusta suorittavalla henkilöllä tulee olla vaadittava pätevyys, joko vanhemman panostajantai ylipanostajan pätevyys, sekä kokemusta vaativista räjäytystöistä. Keskeisiä noudatettavia lakeja, määräyksiä, säädöksiä ja ohjeita ovat: - Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyönjärjestysohjeista; 1996/121 - Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatöitä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi; 495/93 - Panostaja-asetus; 409/86 +asetus panostaja-asetuksen muuttamisesta; 204/93 - Laki räjähdysvaarallisista aineista annetun lain muuttamisesta; 674/93; hallituksen esitys; 39/95 - Räjähdeasetus, säädöskokoelma; 473/93 - Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista; 130/80 - Työsuojeluhallituksen päätös työmaalla tapahtuvasta räjähdysaineen valmistuksesta; / Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaivosten turvallisuusmääräyksistä; /921 - Valtioneuvoston päätös viranomaisten yhteistoiminnasta räjähdysainetarkastusten suorittamisessa; /280. Räjäytystarvikkeiden kuljetuksista ja varastoinnista on osittain säädetty edellämainituissa asiakirjoissa ja osin erikseen. Tarvikkeiden kuljetusta ja varastointia sekä louhintojen tärinävaikutuksia on käsitelty erillisessä raportissa (Tolppanen & Kokko 1998). 2.3 Kapseli- ja henkilökuilun vaihtoehtoiset louhintamenetelmät Avaus-avarrus-tekniikka A vaus-avarrus-louhinnassa ensin louhitaan avausreikä, joka laajennetaan vaadittuun kokoon ylhäältä alaspäin edeten poraus-räjäytysmenetelmällä. Avausreikä toimii ns. purkureikänä, jonka kautta louhe putoaa alatasolle. Avausreikä voidaan louhia joko 1) täysprofiiliporauksena tai 2) Alimak-hissin käyttöön perustuvalla poraus-räjäytystekniikalla. Kuilujen jälki tiivistys- ja lujitustyöt tapahtuvat avarruslouhinnan yhteydessä. Avausreikä täysprofiiliporauksena suoritetaan kiertoporakoneella. Ensin porataan maanpinnalta alaspäin vaaditun kokoinen pilottireikä. Alatasolla poraustankoon asennetaan ns. avarrusterä, joka vedetään kiertoporauksena porauslaitteelle (Kuvat ja 2.3-2). Louhe putoaa alatasolle. Nousunporauslaitteistoksi soveltuu mm. RHINO Teräpäässä, esim. Sandvik CRH 8/8, 0 2,44 m, on 14 kutteria, joiden kestoikä on noin 1500 m porausta. Pilottireiän halkaisijan tulisi olla 12YA". Avausreiän louhiminen täysprofiiliporauksella ja avartaminen poraus-räjäytysmenetelmällä on ko. kuilulouhinnan perusvaihtoehto.
24 17 Alimak-menetelmässä nousunajohissi kulkee louhitun kuilun seinään asennettua hammastankokiskoa pitkinpaineilma-tai sähkömoottorin käyttämänä (Kuva 2.3-3). Suuremmissa kuin 200 m:n nousuissa tarvitaan dieselhydraulinen käyttöjärjestelmä. Kiskoelementit kiinnitetään seinämään paisuntakuoripulteilla. Hississä on katettu työlava porauslaitteineen. Nousun tuuletuksessa ja porauksessa tarvittavat paineilma ja vesi kulkevat kiskoelementtien putkistoissa. Myös räjäytyksessä käytettävä runkojohto voi kulkea kiskon putkistossa. Räjäytyksen ajaksi hissi ajetaan alas tunneliin. Saavutettava etenemä on yksi katko eli n. 2-3m 1 työvuoro. Sopiva avauskoko Alimak-menetelmällä tehtäessä olisi n. 4-5m 2. Alimak-menetelmä on työturvallisuuden kannalta huono vaihtoehto, jonka täysprofiiliporaus on käytännössä syrjäyttänyt markkinoilta. Molemmissa menetelmissä käytettävät räjähdysaineet ja räjäytysnallit ovat vastaavia kuin tunnelilouhinnassa on esitetty Täysprofiiliporaus Täysprofiiliporauksessa (Kuva 2.3-1) kuilut louhitaan suoraan suunniteltuun määräkokoansa (n. 5 m) nousunporauslaitteella. Laitteistoksi soveltuu esim. Tamrockin RlllNO Tarvittavassa teräpäässä (Sandvik CRH 10 E, 0 4,8 m) on 26 kutteria, joiden kestoikä on n. 500 m porausta. Tällöin pilottireiän halkaisijan tulee olla 13%". Kuva Nousuporauksen periaate.
25 18 Kuva Esimerkki nousuporauksessa käytettävästä avarrusterästä Kuilunajomenetelmien vertailu Täysprofiililouhinnan etuina avaus-avarrus-menetelmään verrattuna on menetelmän yksinkertaisuus, louhinnan nopeus, työturvallisuus sekä tasainen louhintajälki. Työnaikaista rusnausta, lujitusta tai tiivistystä ei välttämättä tarvita vaan ne voidaan tehdä järjestelmällisesti kuilun louhinnan valmistuttua. Kriittisenä tekijänä täysprofiiliporauksessa on kiertoporauksen ohjausreikänä toimiva pilottireikä. Pilottireiän on oltava erittäin suora, koska porattu tila toimii hissikuiluna. Pilottireiän porauksessa tulee käyttää suuntausporaustekniikkaa, jossa pilottireikää varten kairataan ensin ohjausreikä. Urakoitsijoiden kokemusten mukaan nousuporauksella voidaan päästä alle 1 %:n taipumaan koko kuilupituuteen nähden. Taipuma 1 % vastaa 5 m:n siirtymää vaakasuunnassa 500 m:n matkalla. Se, että louhitaanko avaus-avarrus-menetelmässä avaus täysprofiililouhintana tai Alimak -menetelmällä, ei aiheuttane kustannuseroa. Täysprofiililouhinnan etuna Alimakmenetelmään verrattuna on työturvallisuus sekä louhinnan yksinkertaisuus ja nopeus.
26 19 Kuva Alimak-menetelmän työvaiheet. 2.4 Muut louhittavat kohteet Muita louhintakohteita ovat mm. louheen kaatotila ja louhetunneli, vuotovesien pumppausallas ja pienehköt muut tarkkuuslouhintaa vaativat kohteet kuten keskustunnelin sulkurakenteiden urat. Niissä käytetään samaa poraus-räjäytystekniikka kuin edellä on esitetty.
27 ~--~
28 21 3 LOUHEEN SIIRTO 3.1 Louheen siirto maanalla Louhe kuljetetaan maanalla louhintapisteestä työkuilun viereen louheenkäsittelytilaan, josta se edelleen siirretään kuljettimen ja hissin avulla maanpinnalle. Louheen siirrolle maanalla on kaksi mahdollisuutta. Joko kuljetus tapahtuu lastauslaitteella tai louhe lastataan kuljetettavaksi louheensiirtokalustolla. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos kuljetettava matka on yli 150m, tulee louheen siirtoon varata erillinen siirtokalusto. Tapauksessa, jossa kuljetus suoritetaan erityisellä louheensiirtokalustolla, on lastaus mahdollista suorittaa joko diesel-tai sähkökäyttöisellä lastauslaitteistolla. Dieselkäyttöisiä laitteita käytettäessä ilman laadun varmistaminen vaatii tunneleissa tehokkaamman ilmanvaihdon kuin sähkökäyttöisiä laitteita käytettäessä. Louheen siirtoon soveltuvat sekä kuorma-autot että dumpperit. Louheensiirtokalustoa valittaessa on huomioitava tilojen dimensiot sekä voimassa olevat varomääräykset (Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 410/86, 66 ). Kuljetustyöstä raiteettomalla kalustolla maanalla tai paikassa, jossa on kiinteitä esteitä, on määrätty seuraavaa: 1) vapaa tila yläpuolella tulee olla 0,5 m 2) vapaa tila sivuilla tulee olla yhteensä 0,8 m, jos jalankulku tunnelissa on estetty 3) vapaa tila sivuilla tulee olla yhteensä 1,5 m, jos jalankulku on sallittu. Raiteettomalle kuormaukselle on vapaan tilan vaatimukseksi asetettu sivuille 0,6 m ja yllä 0,2 m. Koneen tai ajoneuvon nopeuden on oltava olosuhteet huomioon ottaen riittävän alhainen. Sijoitustunnelien leveys yhdessä varomääräysten kanssa asettaa lastauslaitteen suurimmaksi sallituksi leveydeksi 2,7 m. Tällöin lastauslaitteeksi voidaan valita mm. TORO 400 D (Kuva ), jota on saatavana sekä sähkö- että dieselkäyttöisenä. Kauhatilavuus on 4,3 m 3 Sähkökaapelin pituus on 330 m ja sen halkaisija on 36 mm. Sähkön tarve on n. 160 kw. Sijoitustunnelin korkeus varomääräyksetkin huomioiden on riittävä. Keskeiset dimensiot on esitetty taulukossa Taulukko Soveltuvien lastaus- ja kuljetuskalustojen keskeiset mitat. T400D T 1250 * TSOlD T35 Tyyppi lastaus lastaus lastaus kuljetus Korkeus (mm) Leveys (mm) Kuormakoko (m3) 4,3 5,0 5,3 16,5 Sisäkaarresäde (mm) Ulkokaarresäde (mm) * uusi malli, vastaava kuin TORO 450.
29 22 Kuva TORO 400 D. Käytettäessä sijoitustunnelin louheen kuljetuksessa erillistä kalustoa, kuten TORO 35 D dumpperia tai kuorma-autoa, pystytään louhetta siirtämään louhintapisteestä nostokuilulle suurempia määriä kerrallaan. TORO 35 D:n kuljetuskapasiteetti on 16,5 m 3 itr ja kuorma-auton n m 3 itr. Lastaus tapahtuisi sijoitus- ja keskustunnelin risteysalueilla. Muiden tilojen louhinnan lastaustyöhön soveltuvat myös TORO 450 D tai TORO 501, joiden lastaus- ja kuljetustehot ovat paremmat voimakkaamman koneiston ja suuremman kauhatilavuuden ansiosta. TORO 450 D:n uusissa TORO 1250-malleissa (Kuva 3.1-2) on huomioitu uudet EU-direktiivien turvallisuusmääräykset Lastauslaitteet voidaan purkaa maanpinnalla osiin ja kuljettaa työkuilun kautta maanalle. Purkaminen ja kasaus siirtoaikoineen kestää n. kaksi viikkoa 1 laite. Osien kokoa rajoittavana tekijänä on työkuilun hissin nostokapasiteetti 10 tonnia. Laitteistojen purkaminen ja kasaaminen vaatii nosto laitteen.
30 23 Kuva TORO Louheen nosto maanpinnalle ja läjitys Louhe nostetaan maanpinnalle työkuiluun asennetulla hissillä. Työkuilun hissin nostokapasiteetiksi on asetettu 80 tlh ja maksimikuormaksi 10 tonnia. Arvioitu teoreettinen kiertoaika täytöstä uudelleen täyttövalmiuteen on 4-6 minuuttia, kun hissin kulkunopeudeksi asetetaan 8-10 m/s. Maanalla työpisteestä kuljetettu louhe kipataan kaatokuiluun, josta se putoaa louhetunnelin syöttimelle. Louhesyötin siirtää kiven hihnakuljettimelle, joka siirtää sen edelleen mittataskuun. Mittataskusta kivi puretaan painovoimaisesti hissin louhekippaan. Mittatasku on vastaavan kokoinen kuin hissin louhekippa. Se on varustettu vaakajärjestelmällä, joka automaattisesti pysäyttää hihnakulj ettimen taskun täytyttyä. Maanpinnalla louhe puretaan louhekipasta siiloon tai syöttimelle, josta siirretään edelleen läjitysalueelle hihnakuljettimien, kuorma-autojen, kauhakuormaajien tai maansiirtodumpperien avulla. Lopullisen laitevalinnan ratkaisee kuljetusmatka ja siirrettävä louhemäärä 1 aikayksikkö. Lyhyellä siirtomatkalla (~100m) ei erillistä kuormausta kannattane tehdä, vaan louhe voidaan siirtää hihnakuljettimin tai kuormaajalla. Kuorma-auto on sopivin, jos ajomatka on lyhyehkö ( m), tiet hyväkuntoisia ja siirrettävät määrät kohtuullisia. Dumpperin kantokyky on kuorma-autoa suurempi, mutta se on hitaampi. Dumpperilla ei ole mahdollista ajaa yleisillä teillä. Louhe läjitetään laitosalueella sille varatulla alueella. Louhetta irrotetaan rakennusaikana yhteensä n m\tr, joka läjitetään enintään n. 10m korkeaksi louhekasaksi. Osa louheesta käytetään sellaisenaan, mutta suurin osa murskataan käytettäväksi raken-
31 24 nusmateriaalina rakennusvaiheessa sekä loppusijoitustilan täyttömateriaalissa käyttö- ja sulkemisvaiheessa (Tolppanen 1998). Käyttövaiheessa louhetta syntyy sijoitustunneleiden louhinnassaja loppusijoitusreikien porauksessa yhteensä n m 3 itd. Jos louhe kuljetetaan kuorma-autolla, jonka lavatilavuus on 10 m\td, on louhekuormia rakentamisvaiheessa n kpl. Jos oletetaan, että edestakaisen matkan kuljetusaika työkuilulta läjitysalueelle on keskimäärin 12 min, siirtoajoneuvo kuluttaa polttoainetta 0,2 kg/kwh ja ajoneuvon teho on 200 kw on kokonaiskulutus n. 300 Vtyövuoro. Kaivinkoneen polttoainekulutus on hieman alhaisempi, joten voidaan olettaa että kaivinkone ja louheensiirtoajoneuvo tarvitsevat polttoainetta yhteensä n Vvko.
32 25 4 INJEKTOINTI Kallion tiivistämisellä eli injektoinnilla pyritään vesivuotoja pienentämällä ensisijaisesti helpottamaan rakentamista ja jossain määrin myös lisäämään pitkäaikaisturvallisuutta. Vesivuodot aiheuttavat haittaa rakentamisessa mm. panostustyön ja lujituksen osalta ja lisäävät pumppauskustannuksia. Käytön ja sulkemisen aikana vesivuodot edellisten haittojen lisäksi vaikeuttavat järjestelmien toimintaa ja täyttömateriaalin asennusta. Loppusijoitustilojen tiivistämisessä keskeisiä kohteita ovat tunneleita leikkaavat vettäjohtavat rakenteet sekä sijoitusreikiä leikkaavat vettäjohtavat raot. Stripa-projektissa tehtyjen kenttäkokeiden perusteella (Börgesson et al. 1991) kallion injektoitavuudesta on esitetty arvioita mitattuun vedenjohtavuuteen verrattuna (Taulukko 4-1). Injektointia voidaan tehdä etukäteen ennen louhintaa (esi-injektointi) tai louhinnan jälkeen Gälki-injektointi). Parempi tiiveys saavutetaan, jos tiivistystyö voidaan tehdä ennen louhintaa esi-injektointina. Tällöin voidaan käyttää suurempaa injektointipainetta ja vältytään niiltä haitoilta, joita vuodot aiheuttavat rakennustöille. Louhinnan jälkeen ns. jälki-injektointi voidaan kohdentaa tarkemmin haluttuihin ja tiivistystä vaativiin kohtiin. Yleensä pyritäänkalliotiivistämään ensisijaisesti esi-injektoinnilla. Loppusijoitustiloissa esi-injektoitavia kohteita ovat kaikki kalliotilat eli kuilut, tunnelit, ja sijoitusreiät, joissa tiivistetään niitä leikkaavat merkittäviksi arvioitavat vettäjohtavat vyöhykkeet ja raot. Sijoitusreikien injektointitarve tarkastellaan tapauskohtaisesti. Tyypillisesti esi-injektoinnissa ainemenekki on toteutetuissa kohteissa ollut n kg/reikä-m. Kallio on yleensä yläosastaan vettäjohtavampaa kuin syvemmällä. Kallion yläosa voidaan tarvittaessa tiivistää injektoimalla, jolloin voidaan vähentää kallion pintaosan pohjaveden kulkeutumista kuiluihin ja edelleen loppusijoitustiloihin. Tällaisen pintaosan vettäjohtavan vyöhykkeen injektoinnin voidaan arvioida ulottuvan n m syvyyteen. Taulukko 4-1. Injektoitavuuden riippuvuus vedenjohtavuudesta (Pöllä et al. 1994). Kallion vedenjohtavuus, k Injektoitavuus 10 -to m/s Vain putkimaiset kanavat esim. rakopintojen leikkauskohdissa voidaan injektoida m/s Injektoitavissa, jos metriä kohti on vain yksi rako, josta avointa osuutta on alle 20 %. 10 -s m/s Injektoitavissa, jos metriä kohti on vain yksi avoin rako. 10 _, m/s Lähes kaikki rakotyypit voidaan injektoida.
33 26 Esi-injektoinnilla hyvään lopputulokseen pääsy edellyttää, että tiivistettävä kohta on tarkoin tiedossa. Järjestelmällinen tunnusteluporaus auttaa saamaan tietoa tunnelia läpäisevien rakenteiden sijainnista ja ominaisuuksista. Tunnusteluporaukset ulottuvat tavallisesti 5-20m louhinnan edelle ja niissä voidaan suorittaa esim. vesimenekki-ja vuotomittauksia. Jälki-injektoinnilla jouduttanee osittain tiivistämään samoja kohteita kuin esi-injektoinnissa. Jälki-injektoinnissa ainemenekki on ollut toteutetuissa kohteissa n kg/ reikä-m. Jälki-injektointitarve määritetään yleensä valmiille kalliotilalle asetetun paikallisen tai esim. tunnelipituutta kohti mitatun vuotovesimäärän perusteella. Jälki-injektoinnissa käytetään lyhyempiä reikiä ja ne sijoitetaan tyypillisesti tiheämmin kuin esi-inj ektoinnissa. Injektointireikien suuntauksessa otetaan huomioon kallion rakoilun suunta. Reiät suunnataan mahdollisuuksien mukaan siten, että ne leikkaavat useita rakoja. Virtauksen kanavoituminen kallioraoissa pienentää injektoinnin onnistumismahdollisuutta, koska kaikki rakoa läpäisevät injektointireiät eivät osu raon vettäjohtavaan osaan. Injektoinnissa tuleekin käyttää useita ja mieluummin pienin välein "viuhkamaisesti" porattuja reikiä. Sijoitusreikien injektointi voitaisiin tehdä esim. esi-injektointina sementtipohjaisilla aineilla sekä sijoitusreiän keskellä sijaitsevan tutkimusreiän että reiän ulkopuolelle porattujen varsinaisten injektointireikien kautta. Injektointitekniikkana voidaan soveltaa sekä staattista että dynaamista menetelmää tai näiden yhdistelmää. Staattisen injektointipaineen käyttö on normaalikäytäntöä. Dynaamista injektointipainetta on käytetty vain tutkimusprojekteissa (Pöllä et al. 1994, Riekkola et al. 1996). Injektointilaastin tunkeutuminen kalliorakoihin riippuu hyvin paljon käytetystä injektointipaineesta; mitä suurempi paine sen parempi tunkeutuvuus. Paineiden valinnassa on huomioitava painehäviöt, joita syntyy mm. injektointiletkussa pumpun ja kallioreiän välillä, injektointireiässä ja injektointiaineen tunkeutuessa kallioon (Riekkola et al. 1996). Toisaalta korkea paine saattaa heikentää tunkeutuvuutta massan erottumisen sekä rakotäytteen irtoamisen ja kasautumisen kautta. Korkeita paineita käytettäessä on huomioitava myös kallion rikkoutumisriski. Nyrkkisääntönä on ollut, että injektointipaine ei saa ylittää yläpuolisen kallion painetta. Rikkoutumisriski on suuri etenkin vaakarakoilleessa kalliossa, jolloin injektointipaine voi aiheuttaa rakojen kasvua pystysuunnassa ja irrottaa lohkoja tunnelin katosta (Riekkola et al. 1996). Injektoinnin onnistumista voidaan arvioida seuraamalla paineen kehitystä injektoinnin aikana. Paineen tulisi nousta tasaisesti ennalta määrättyyn lopetuspaineeseen tai kyllästymispaineeseen saakka. Kyllästymispaine on paine, jossa injektointiaineen tunkeutuminen kalliorakoihin lakkaa. Jos paine ei lähde nousemaan, on massaa paksunnettava. Jos paine yht' äkkisesti laskee esimerkiksi raon avautumisen vaikutuksesta ja sen jälkeen ei kasva tai jopa laskee edelleen, on injektointi todennäköisesti epäonnistunut ja työn jatkaminen kannattaa arvioida (Riekkola et al. 1996).
34 Staattisen injektointipaineen käyttäminen loppusijoitustilojen injektoinnissa on injektointitekniikan nykyisellä kehitystasolla ensisijainen vaihtoehto. Koska injektointipaineen tulee ylittää vastapaineena oleva pohjavedenpaine, asettaa tämä vaatimukset laitteiston paineenkestävyydelle. Jos pohjavedenpaine nousee jossain injektointikohteessa täyteen arvoonsa ( esim. 500 m:n syvyydellä 5 MPa), tulee laitteiston kestää joitain MPa suurempi injektointipaine. Dynaamisessa injektoinnissa käytetään sekä staattista että dynaamista painetta. Injektointipumpussa olevaa laastia syötetään vakiopaineelia reikään ja samalla laastia tärytetään. Tärytys synnyttää laastiin leikkausaaltoja, jotka estävät massarakeiden välisen kitkan muodostumista ja massan tunkeutuminen rakoihin paranee. Dynaamisella injektointimenetelmällä on 0,1-0,2 mm:n rakoihin saatu sekä savi- että sementtisuspensiota tunkeutumaan usean kymmenen senttimetrin päähän (Pusch et al. 1985). Vastaaviin rakoihin ei staattinen paine massaa työntänyt. Sijoitusreikien jälki-injektointia on kokeiltu Stripa-projektin yhteydessä LID ( = Large Borehole Injection Device) erikoislaitteistolla (Pöllä et al. 1994). Laitteisto todettiin periaatteessa käyttökelpoiseksi, joskin laitteiston käyttö laajemmassa mitassa on hankalaa. Sijoitusreikien injektointitekniikan kehittämisellä voitanee löytää käytännöllisempiä tiivistysmenetelmiä kuin em. Stripan tutkimuksissa kehitetyt. Dynaamisen injektointipaineen tuottavia laitteistoja ei ole tuotantokäytössä. Ne tarjoavat teoriassa merkittävän kehitysmahdollisuuden injektointituloksen parantamiseen. Kalliorakentaminen 2000-teknologiahankkeen (Riekkola et al. 1996) yhteydessä dynaamisen paineen aikaansaamiseksi kehitettiin vaihtoehtoisia menetelmiä. Perusinjektointikalustoon kuuluvat veden annostelusäiliö, sekoitin, välihämmennin, pumppu, injektointiletkut liittimineen, injektointitulpat sekä paine- ja virtausmittarit (tallentimet, piirturit). Injektointikalusto voi koostua erillisistä laitteista tai se on kompakti laiteyhdistelmä, jossa eri laitteet on asennettu samalle alustalle. Tällaiseen laiteyhdistelmään kuuluu esim. kolloidisekoitin, välihämmennin, hydraulimoottori ja injektointipumppu. Myös useamman reiän yhtäaikaiseen injektointiin on kehitetty yhdistelmälaitteistoja, joissa jokaisen reiän injektointipainetta voidaan säätää erikseen ja paine- ja virtaustiedot saadaan rekisteröidyiksi. Suurissa injektointikohteissa voidaan käyttää injektointiasemia, joissa on siilot injektointiaineseoksen komponenteille ja joissa seossuhteiden mittaus ja komponenttien sekoitus tapahtuvat automaattisesti. Käyteytyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen tiivistämiseen soveltuvia injektointiaineita on tutkitttu Stripa-projektissa (Coons et al. 1987), jossa päädyttiin sementti- ja bentoniittipohjaisiin materiaaleihin. Sementtilaasti on yleisimmin käytetty aine kallion injektoinnissa. Suomessa injektointisementtinä on tavallisesti käytetty yleissementtiä tai nopeasti kovettuvaa sementtiä. Hienoksijauhettuja sementtilaatuja eli ns. mikrosementtejä käytetään, kun tiiviysvaatimus on tiukka tai kun injektoitavien rakojen avauma on pieni eli alle J..Lm. Erikoishienojen sementtien ominaispinta-ala on suuri ja maksimiraekoko pieni. Esimerkiksi Alofix-MC-mikrosementin ominaispinta-ala on noin 800 m2fkg ja Mikrodur P mikrosementin noin 1200 m 2 /kg.
35 28 Injektointilaastissa voidaan käyttää lisäaineita, jotka parantavat sen ominaisuuksia, esim. stahiilisuutta, pumpattavuutta, eroosion kestävyyttä tms. Notkistimien käyttöä injektointilaasteissa on alettu tutkia viime vuosina. Niillä on mahdollista alentaa sementtilaastin viskositeettia ilman runsasta veden lisäystä. Saven lisäyksellä voidaan pienentää veden erottumista laastissa, jonka vesisementtisuhde on suuri. Parhaiten tähän tarkoitukseen sopii natriumhentoniitti. Suuren hentoniittimäärän eli yli 3 %:n käyttö vaikuttaa sementtilaastien lujuuteen ja sitoutumiseen. Jos hentoniitin määrä ylittää 5 % sementin painosta, kutsutaan seosta savi-sementtiseokseksi. Bentoniitin lisäys sementtilaastiin kasvattaa voimakkaasti seoksen viskositeettia. Sementti-injektoinnissa ollaan siirtymässä suurten vesi-sementtisuhteiden sijasta ns. stahiilien sementtiseosten käyttöön (Riekkola et al. 1996). Stahiileilla sementtiseoksilla tarkoitetaan massoja, joissa veden erottuminen on alle 5% injektointityötä seuraavan ensimmäisen 2 tunnin aikana. Stahiilien seosten virtausominaisuuksia säädellään sopiviksi lisäainein, lähinnä notkistimin. Sementti-injektoinnin onnistumisessa määräävänä tekijänä on partikkelikoko. Käytännössä injektointi on onnistunut, jos rako on 5-10 kertaa suurempi kuin partikkelikoko. Saviaineiden käyttö injektoinnissa on varsin harvinaista ja käytännön kokemuksia Suomessa ei juurikaan ole. Injektointiin käytetyistä savista merkittävimmät ovat natrium- ja kalsiumhentoniitit. Hentoniitti on hyvin hienorakeista. Bentoniitit ovat tiksotrooppisia aineita, joiden rakenne palautuu ennalleen sen jälkeen, kun esim. sekoittaminen on lopetettu. Koska hentoniitin raekoko on pieni, niin sillä voidaan injektoida huomattavasti pienempiä kuin noin 0,1 mm:n kalliorakoja. Stripan koeinjektoinneissa pienimmät injektoidut rakoavaumat olivat Jlm (Pöllä et al. 1994). Bentoniittigeeli ei pehmeytensä vuoksi kestä virtaavan veden eroosiota. Virtausnopeus 1 o- 4-1 o- 5 m/s on riittävä aiheuttamaan eroosiota. Eroosioherkkyyden vuoksi hentoniitissa käytetään seosaineita, esim. sementtiä tai hiekkaa. Kuivuessaan hentoniitti kutistuu voimakkaasti. Geelin lujuutta voidaan parantaa lisäaineilla.
36 Yleiset periaatteet Louhittujen tilojen ympäröimä kallio lujitetaan siten, että se täyttää työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja on riittävän stabiili tilojen käyttötarkoitus huomioiden. Lujituksella pyritään hallitsemaan sekä rakopintoja pitkin painovoiman vaikutuksesta että tunnelia ympäröivän sekundäärijännityksen aiheuttaman veto- tai puristusmurtuman vaikutuksesta irtoavia lohkoja. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilaan valittavan lujitussysteemin tulisi täyttää seuraavat vaatimukset: - yleisesti toimivaksi todettu menetelmä, josta on käyttökokemuksia - yleisesti toimivaksi todetut materiaalit, joista on käyttökokemuksia - mekaanisesti kestävä, koska tunneleiden käyttöikä voi olla noin vuotta - kemiallisesti kestävä, koska tunneleihin vuotava pohjavesi voi olla suolaista - kemialliset rasitteet ympäristölle, etenkin täyteaineelle ja kuparikapseleille vähäisiä - mekaaninen asennus mahdollinen. Tyypillisimmät Suomessakalliorakennus-ja kaivoskohteissa käytetyt lujitusmenetelmät ovat haja- tai järjestelmäpultitus sekä ruiskubetonointi (Kuva ). Näiden kanssa käytetään tarvittaessa aluslevyjä, teräsverkkoa, kalliositeitä tai näiden yhdistelmiä. Vaikeimmissa olosuhteissa turvaudutaan jopa teräs- tai teräsbetonikaariin. lt UISKUBETONI PULTTI a) b) Kuva Lujitus a) haja- ja b) järjestelmäpultituksella.
37 30 Käytetyimmät kalliopuhtityypit ovat juotetut harjateräs-, kitka-, kärkiankkuri-ja vaijeripultit sekä kallioankkurit (Kuva 5.1-2). Harjateräs-ja vaijeripultit kiinnitetään kallioon sementtilaastilla. Kitkapultteja ei juotetavaan ne painetaan tiukkaan reiän seinää vasten ja pysyvät siten kitkan avulla paikoillaan. Kärkiankkuroidut pultit kiinnitetään kallioon joko mekaanisen paisuntakuoren tai kärkikiilan avulla. Ne voidaan esijännittää, jolloin käytetään aluslevyjä. Ongelmallisissa kohteissa esim. ruhjeiden läpäisyssä käytetään porattavia pultteja kuten Ischebeck Titan-kallioankkureita. Ruiskubetoni tehdään joko kuiva- tai märkäseosmenetelmänä. Se voidaan lujittaa raudoittamalla tai kuitujen avulla. Kuituja on sekä eri muotoisia että pituisia ja niitä on valmistettu eri materiaaleista kuten teräksestä ja muovista. Molemmat lujituselementit vaativat suojabetonin korroosiovaaran vuoksi. Loppusijoitustilan tunneteiden lujitusta suunniteltaessa on huomioitava kaksi periaatteellista lähtökohtaa: 1) ruiskubetonin käyttö sallitaan tai 2) ruiskubetonin käyttö sallitaan vain poikkeustapauksissa, joten pääasiallinen lujitus tulee tehdä ilman ruiskubetonia. Kuiluj~n seinät ruiskubetonoidaan kauttaaltaan. Hartsien ja muiden kemiallisten kiinnitysaineiden käyttö pulttien kiinnityksessä ei ole sallittua. Kallion pinnasta irrallaan olevat helposti irrotettavat lujituselementit, kuten verkot ja mahdolliset teräskaaret poistetaan ennen loppusijoitustilan täyttämistä. Pulttien ja ruiskubetonin poistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ainakaan koko tilan osalta. Kuva Erilaisia pulttityyppejä: 1) sementtijuotettu harjateräspultti 2) vaijeripultti 3) esijännitetty hartsijuotettu harjateräspultti 4) paisuntakuoripultti 5) kiilapultti 6) swellex 7) split-set.
Katajanokan kalliopysäköintilaitos
Katajanokan kalliopysäköintilaitos Keskustelutilaisuus 30.9 Ympäristösi parhaat tekijät 2 3 4 5 Louhintatyövaiheet 6 29.9.2014 7 Kalliorakentamisen ympäristövaikutukset Tärinä Melu Paine Pohjavesiseikat
LisätiedotLänsimetro Soukan kirjastolla Länsimetro Oy
Länsimetro Soukan kirjastolla 25.9.2017 Länsimetro Oy Metro pääkaupunkiseudulla Länsimetro - 21 km - 13 asemaa - Varikko Sammalvuoressa Itäjatke Metro (avattu 1982) - 21 km (6 km tunnelissa) - 17 asemaa
LisätiedotRäjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen luuhinnassa
Työraportti 98-41 Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen luuhinnassa Pasi Tolppanen Matti Kokko Heinäkuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001
LisätiedotMetro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu
Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu 10.3.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Finnoon ratatunnelin ja aseman louhinta: työmaaalueet, työajat ja vaiheet,
LisätiedotMetro länteen asukastilaisuus Kaitaan koulu
Metro länteen asukastilaisuus Kaitaan koulu 5.4.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Kaitaan ratatunnelin ja aseman louhinta: työmaa-alueet, työajat ja vaiheet, projektipäällikkö
LisätiedotMetro länteen Asukastilaisuus Soukka Soukan koulu
Metro länteen Asukastilaisuus Soukka 6.10. Soukan koulu Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen, Länsimetro Oy Kiinteistökatselmukset projektipäällikkö Eero Hurmalainen,
Lisätiedot33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet
33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.
LisätiedotMetro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta
Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Sammalvuoren varikon louhinta; työmaa-alue, työajat ja -vaiheet
LisätiedotMetro länteen asukastilaisuus
Metro länteen asukastilaisuus 25.4.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Espoonlahden aseman ja ratatunnelin louhinta: työmaa-alueet, työajat ja -vaiheet, projektijohtaja
LisätiedotLoppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen
Työ raportti 2 000-0 7 Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Timo Saanio Matti Kokko Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
Lisätiedot1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI
1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI Tämä työohje on tarkoitettu apuvälineeksi suunnittelijoille, rakennuttajille, urakoitsijoille sekä korjaustyön valvojille. Työselitystä voidaan käyttää sellaisenaan
LisätiedotTietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle
Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka
LisätiedotMetro länteen Asukastilaisuus Kivenlahti Mainingin koulu
Metro länteen Asukastilaisuus Kivenlahti Mainingin koulu 1.12.2015 Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen, Länsimetro Oy Kivenlahden aseman ja ratatunnelin louhinta; työmaaalue,
LisätiedotMetro länteen Asukastilaisuus Espoonlahti Espoonlahden kirkko, seurakuntasali
Metro länteen Asukastilaisuus Espoonlahti Espoonlahden kirkko, seurakuntasali Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Suunnittelu ennen rakentamista ja rakentamisen
LisätiedotDiplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa
Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen
Lisätiedot17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT. 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus
1 17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus Tässä luvussa käsitellään vedenalaisia kallioleikkauksia ja kaivantoja, ruoppaustöitä kallioleikkausten
LisätiedotTeräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi
Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?
LisätiedotMetro länteen Asukastilaisuus Kaitaa Kaitaan koulu
Metro länteen Asukastilaisuus Kaitaa 8.12. Kaitaan koulu Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Suunnittelu ennen rakentamista ja rakentamisen aikana projektipäällikkö
LisätiedotMetro länteen Asukastilaisuus Sammalvuori Martinkallion koulu
Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuori 13.11. Martinkallion koulu Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Sammalvuoren työtunnelin louhinta; työmaa-alue,
LisätiedotVuototiivis jakokeskuskaappi
Vuototiivis jakokeskuskaappi Ominaisuudet ja käyttötarkoitus Vuototiiviitä jakokeskuskaappeja käytetään lämmitysja käyttövesijärjestelmien jakeluputkistojen asennuksissa. Kaapin vuototiiveys saavutetaan
LisätiedotMetro länteen Asukastilaisuus Soukka Soukan palvelutalo
Metro länteen Asukastilaisuus Soukka 1.12. Soukan palvelutalo Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Suunnittelu ennen rakentamista ja rakentamisen aikana
LisätiedotKIVEN SINKOILUN HALLINTA ASUTUN ALUEEN LOUHINNASSA
Louhinta- ja kalliotekniikan päivät Helsinki 17.-18.1.2019 KIVEN SINKOILUN HALLINTA ASUTUN ALUEEN LOUHINNASSA Jouko Salonen Louhintatekninen asiantuntija Koulutuspäällikkö MIKÄ ON KANSI? UN-CHARGED HEIGHT
LisätiedotMetro länteen asukastilaisuus Soukan koulu Länsimetro Oy
Metro länteen asukastilaisuus Soukan koulu 7.10. Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen Ennen rakentamisen aloittamista ja rakentamisen aikana, pääsuunnittelija
LisätiedotFLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon!
- Jätehuollon laitteet FLAAMING OY Smart Syväsäiliöt Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! Olette ostaneet Smart Syväsäiliö tuotteen, joka on tehokas jätteenkeräysjärjestelmä. Lue tämä ohje,
Lisätiedot1.1 Räjähteiden kehitys kiinalaisista nykyaikaan 19
Luku 1 Räjähteiden ja louhintatekniikan kehitys 17 1.1 Räjähteiden kehitys kiinalaisista nykyaikaan 19 1.1.1 Mustaruuti ilotulituksista louhintaräjäytyksiin... 19 1.1.2 Voimakkaita räjähdysaineita keksitään...
LisätiedotPorausta tehdään erilaisilla työstökoneilla niin sorvissa, porakoneissa kuin koneistuskeskuksissa.
Poraus Tampereen Teknillinen Yliopisto Heikki Tikka Porausta tehdään erilaisilla työstökoneilla niin sorvissa, porakoneissa kuin koneistuskeskuksissa. Porausta ovat: poraus ydinporaus väljennys kalvinta
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 17 1
POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta
LisätiedotMaanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,
LisätiedotKIINTEISTÖ OY TURUN TELAKKARANNAN AJOTUNNELIN LOUHINNAN ALOITTAMISEN INFOTILAISUUS
Copyright Suomen INFRA Palvelu Oy. Kuvien kopiointi ja käyttö kielletty. KIINTEISTÖ OY TURUN TELAKKARANNAN AJOTUNNELIN LOUHINNAN ALOITTAMISEN INFOTILAISUUS AIKA: KESKIVIIKKONA 10.10.2018 KLO 17.00 PAIKKA:
LisätiedotKIVEN HANKINNAN NYKYTAVAT
KIVEN HANKINNAN NYKYTAVAT Markinnoinin päälikkö Juha Sorjonen, Sandvik Tamrock, Tampere PR 980609 Liikevaihto on noin 5 mlrd. Dollaria. Henkilökunta on 3500 ihmista. 300 yritystä 130:ssa maassa. PR 980609
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
Lisätiedotabioottinen MI määrä, kg käytetyt koneet ja kulutettu energia maakaatopaikalle
MI määrä, kg käytetyt koneet ja kulutettu energia menevä maa-aines yht. MI / m putkien tuonti 17,853 16,884 969 17,853 36 koneiden tuonti 2,934 2,934 2,934 42 liikennejärjestelyt 146 146 146 yht. 38,934
Lisätiedot301.4C. Minikaivukone
301.4C Minikaivukone Moottori Nettoteho 13,2 kw 17,7 hp Paino Työpaino turvakaaren kanssa 1 380 kg 3 042 lb Työpaino ohjaamon kanssa 1 470 kg 3 241 lb Monipuolisuus Helppo kuljettaa ja käyttää erilaisilla
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotLOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA
Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction
LisätiedotKaivukoneporalaitteet
Kaivukoneporalaitteet ADVANCED DRILLING TECHNOLOGY ExcaDrill tekee ylittämättömistä esteistä väliaikaisia Tämä on sinun ja kallion välinen asia. Mies vastaan luonnon kovin mahdollinen pinta. Vastustaja
LisätiedotAsennusohje aurinkopaneeliteline
Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7
LisätiedotCASE TRIPLA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
CASE TRIPLA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY TRIPLA SUUNNITTELIJAN HAASTEET Millä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla/rakenteilla ja miten voidaan toteuttaa pysäköintilaitoksen syvä
LisätiedotKehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus
Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Pöyry Finland Oy Klaus Einsalo 2 Esityksen sisältö Kehärata-projektin esittely Geologiset olosuhteet Kalliomekaaniset simuloinnit Teknisiä erityispiirteitä
Lisätiedot15100 Kallioinjektoinnit
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 1 15100 Kallioinjektoinnit Tässä luvussa käsitellään sementti-injektointeja. Niissä noudatetaan julkaisua by 53. Määrämittausohje 1510 Injektointityöt jaotellaan injektointitarpeen
LisätiedotDIGITALISAATIO LOUHINNAN DIGITALISAATIO KIVIAINESTUOTANNOSSA Digitaalisen tietotekniikan yleistyminen arkielämän toiminnoissa [Wikipedia]
LOUHINNAN DIGITALISAATIO KIVIAINESTUOTANNOSSA Kiviaines- ja murskauspäivät 19.1.2018 Tuomo Pirinen Sandvik Mining and Rock Technology tuomo.pirinen@sandvik.com DIGITALISAATIO Digitaalisen tietotekniikan
LisätiedotVarastointi. Flex Putket. Flex putket voidaan varastoida joko pysty-tai vaaka-asentoon. Varastoalueella ei saa olla. teräviä kappaleita esim kiviä.
Varastointi 2 Flex Putket Flex putket voidaan varastoida joko pysty-tai vaaka-asentoon. Varastoalueella ei saa olla teräviä kappaleita esim kiviä. Putkipäät ovat syytä suojata päätysuojin ennen asennusta.
LisätiedotVAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K
VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.
LisätiedotYhteenveto, uudelleenkäyttö 1/3 abioottinen MI määrä, kg. käytetyt koneet ja kulutettu energia. maakaatopaikalle. menevä maa-aines yht.
Yhteenveto, uudelleenkäyttö 1/3 abioottinen MI määrä, kg käytetyt koneet ja kulutettu energia maakaatopaikalle menevä maa-aines yht. MI/m 17,853 16,884 969 17,853 36 2,5 2,5 2,5 5 286 286 286 1 yht. 2,639
LisätiedotTarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta
Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää
LisätiedotSuomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi
Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?
LisätiedotTyöselostus ja laatuvaatimukset. Staran pienlouhintatyöt ajalla HEL
Työselostus ja laatuvaatimukset Staran pienlouhintatyöt ajalla 1.1. 31.12.2017 HEL 2016-011768 TYÖSELOSTUS JA 2(5) 1. TYÖN SUORITUS Urakka käsittää kallion porauksen ja irrotuksen. Porattaessa on käytettävä
LisätiedotLoppusijoitustunneleiden täyttötekniikka
Työ r a p o r t t i 9 9-7 5 Loppusijoitustunneleiden täyttötekniikka Timo Kirkkomäki Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työ r a
Lisätiedot29. Annossekoittimet. 29.1 Kollerisekoitin. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
29. Annossekoittimet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 29.1 Kollerisekoitin Kollerisekoitin kuuluu annossekoittimiin. Se on valimosekoittimista vanhin; sen toimintaperiaate on tunnettu
LisätiedotMUOVIPUTKIEN ASENNUS
MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotTakeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset
Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön
Lisätiedot17 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit
17 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Määritelmä: Pääryhmä sisältää kaikki kalliota rikkomalla (louhiminen, poraaminen, hydraulinen puristaminen tms.) tehdyt tilat mukaan lukien pintojen jälkikäsittelyn.
LisätiedotTUOTEKORTTI: RONDO L1
TUOTEKORTTI: RONDO L1 Tuotekoodi: Rondo L1-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) kuva 1: Rondo L1 seinäliittymä, pystyleikkaus TUOTEKUVAUS Käyttötarkoitus Raaka-aineet Värit
LisätiedotJÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET
JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5
LisätiedotUudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa
Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta
LisätiedotKALLIORAKENNUSTYÖMAIDEN TOTEUMATIETOJEN KERUUJÄRJESTELMÄ
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö KALLIORAKENNUSTYÖMAIDEN TOTEUMATIETOJEN KERUUJÄRJESTELMÄ Työn valvoja Työn teettäjä Tampere 2007 TkL Reijo Rasmus Skanska Infra
LisätiedotPUTKEN SISÄÄNVIENTI KIINTEISTÖÖN
PUTKEN SISÄÄNVIENTI KIINTEISTÖÖN Sisäänvientikotelo ja kotipääte Sisäänvientikotelo 1. Valitse kiinteistöstä kotipäätteen sijoituspaikka. Sijoituspaikkaa valittaessa kannattaa huomioida seuraavat suositukset:
LisätiedotRaskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla. [65] Nostovaunu. Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa!
[65] Nostovaunu Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa! Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla WP 65 on suunniteltu taakoille 65 kg saakka. Paino jakautuu tasaisesti neljälle kääntyvälle
LisätiedotKuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat
10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden
LisätiedotSiltasairaalan työmaalla purku-, maanrakennus- ja louhintatyöt ovat jatkuneet suunnitelmien mukaisesti.
Työmaatiedote 12.04.2018-16:00 Siltasairaala Työmaatiedote 6 Huhtikuu 2018 Siltasairaalan työmaalla purku-, maanrakennus- ja louhintatyöt ovat jatkuneet suunnitelmien mukaisesti. Käynnissä olevia töitä
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotAsennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R
FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi
LisätiedotPohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004
Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709
LisätiedotVoimassa: Toistaiseksi
1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo
LisätiedotASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU
Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)
LisätiedotReunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje
Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...
LisätiedotK2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200
K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 Pyöröpaalisilppuri ja ruokintakone Markkinoiden täydellisin ohjelma www.tks-as.no Kiinteä kone Vaunumalli Kattokiskoihin asennettu kone Täyttölava K2 COMBICUTTER Työtä
LisätiedotTyöseloste. Perustusten parantaminen tekemällä alapuolelle uudet perustusanturat. Antti Harri 2011-06 iku@openbsd.fi
Työseloste Perustusten parantaminen tekemällä alapuolelle uudet perustusanturat. Antti Harri 2011-06 iku@openbsd.fi Sisällysluettelo 1Materiaalit...1 1.1Materiaalimenekit ja lisät...1 2Työkalut ja välineet...1
LisätiedotMiten sääsuojaukset rakennetaan turvallisesti? RAMIRENT FINLAND OY Jani Bolotin
Miten sääsuojaukset rakennetaan turvallisesti? RAMIRENT FINLAND OY Jani Bolotin 2014 Ramirent Sääsuoja = usein telineiden varaan rakennettu väliaikainen katto. Runko alumiinia PVC -peite Ei pressuista
LisätiedotMAAKAUHAT LUMIKAUHAT
FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen
LisätiedotMökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11
Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti
LisätiedotTyömaat / kohteet: Linnakalliontien louhintaurakka pl 780-1160 Linnakalliontien rakennusurakka pl 1160 1960 (Optio 2)
Työnumero 10167 Tilaaja: Pirkkalan Kunta Työmaat / kohteet: Linnakalliontien louhintaurakka pl 780-1160 Linnakalliontien rakennusurakka pl 1160 1960 (Optio 2) Louhinnan riskianalyysi 10167 Linnakalliontie
Lisätiedotihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät
Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ
LisätiedotRÄJÄYTYSTÖIDEN TYPPIPÄÄSTÖT. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät Timo Halme Oy Forcit Ab
RÄJÄYTYSTÖIDEN TYPPIPÄÄSTÖT Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 14.10.2016 Timo Halme Oy Forcit Ab Typpi luonnon kiertokulussa ja ihmisen toiminnan seurauksena Typpi yhdisteinään on elintärkeä, mutta liian
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)
LisätiedotYKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014
YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014 POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO 1. YLEISTÄ Rakennusaikana mahdollisesti tehtävät muutostyöt hinnoitellaan noudattaen jäljempänä mainittuja yksikköhintoja.
LisätiedotPALAX KLAPIKONEMALLISTO
COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI
TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI OY Atlas Copco Louhintatekniikka AB Ilkka Eskola 2 TURVALLISUUS JA ERGONOMIA ERGONOMICS TURVALLISUUS Radio-ohjausjärjestelmä (RRC) Radio-ohjauslaitteessa
LisätiedotRONDO-LEVYJEN ASENNUSOHJE
RONDO-LEVYJEN ASENNUSOHJE rev. 23.11.2010 Teräselementti Oy, Marjamäentie 16, 37570 Lempäälä p.03-2536 200 YLEISTÄ: Rondolevyjä on kaikkiaan 6 tyyppiä. Levyt kiinnitetään seinään alumiinisten Rondonastojen
LisätiedotVedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen
LisätiedotLiite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi
Liite 1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, sekä pintamaiden vastaanottoon toistaiseksi alkaen vuodesta
LisätiedotLAATU TUNNELILOUHINNASSA JATKOKOULUTUSPÄIVÄT
LAATU TUNNELILOUHINNASSA JATKOKOULUTUSPÄIVÄT Esityksen sisältö Mitä ja miksi laatua? Tunnelilouhinnan kehitys ONKALOssa Louhintamenetelmien kehitys LAATU TUNNELILOUHINNASSA Mitä on laatu tunnelilouhinnassa?
LisätiedotMaakauhat. Lumikauhat
Maakauhat Maakauha 400 400 1400 155 355B Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus
FI9900142 ~Ttf>~-99-Z/ Työraportti 99-21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Timo Saanio Saanio & Riekkola Oy Heikki Raiko VTT Energia 30-4 2 Maaliskuu 1 999 Posivan työraporteissa
LisätiedotRIL 266-2014. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry. Kalliopultitusohje
RIL 266-2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry Kalliopultitusohje 2 RIL 266-2014 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa
LisätiedotNOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE
POTILA NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit KK 13, KK 15, KK 17 ja KK 19 Kiikostentie 7 FIN-38360 KIIKOINEN FINLAND Puh. 02 5286 500 Fax. 02 5531 385 POTILA NOSTOLAITEKULTIVAATTORIEN KÄYTTÖOHJE
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotTKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden
kaikki edellytykset www.tks-as.no TKS ja Kuhn ovat yhteistyössä kehittäneet vahvan ja toimintavarman sekoitusratkaisun. on kehitetty tarjoamaan paras sekoitustulos mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman
LisätiedotKaivantoturvallisuus. Jutunaihetta turvavarttiin
Kaivantoturvallisuus Jutunaihetta turvavarttiin Työskentely kaivannoissa Suositaan menetelmiä ja koneita, joita käyttämällä kaivannossa ei tarvitse työskennellä, tai työskentelyaika jää mahdollisimman
LisätiedotManuaalisella kippauksella varustetun kuljetuslavan asennussarja 2010-malli ja vanhempi Workman MD -sarjan työajoneuvo VAARA
Form No. Manuaalisella kippauksella varustetun kuljetuslavan asennussarja 2010-malli ja vanhempi Workman MD -sarjan työajoneuvo Mallinro: 131-3457 3386-220 Rev A Asennusohjeet VAARA KALIFORNIA Lakiesityksen
LisätiedotAsentaminen ohjaamon ulkopuolelle. Yleistä. Reiät ja reikämerkinnät. Reikien poraus
Yleistä Yleistä Tässä asiakirjassa kuvataan, minne reiät, reikämerkinnät ja hitsausmutterit sijoitetaan ohjaamon ulkopuolella. Tarkoituksena on helpottaa lisälaitteiden ja varusteiden asennusta. Reiät
LisätiedotFutura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut
Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot
LisätiedotTyöturvallisuus elementtien valmistuksessa ja kuljetuksessa. torstai, 7. kesäkuuta 2012 Timo Teräs 1
Työturvallisuus elementtien valmistuksessa ja kuljetuksessa torstai, 7. kesäkuuta 2012 Timo Teräs 1 Turvallisuus lähtee suunnittelusta OHJAA VAHVASTI SUUNNITTELUA -> ESIM. ONTELOLAATTOJEN REI ITYSOHJEET,
LisätiedotTUOTTAVUUTTA LOUHINTAAN PROSESSIN TUKIOMINAISUUKSILLA
TUOTTAVUUTTA LOUHINTAAN PROSESSIN TUKIOMINAISUUKSILLA Tuomo Pirinen Sandvik Mining and Rock Technology 1 Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 13.10.2016 DRILLER S OFFICE PORAUKSEN SUUNNITTELUUN JA SEURANTAAN
LisätiedotAsennusja käyttöohje. Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835. 408110 (fi)
Asennusja käyttöohje Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835 408110 (fi) ANTTI-TEOLLISUUS OY Koskentie 89 25340 Kanunki, Salo Puh. +358 2 774 4700 Fax +358 2 774 4777 E-mail: antti@antti-teollisuus.fi
LisätiedotEntwicklungs- & Vertriebs GmbH. Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä. Heat Pipe asennusohje.
Tyhjiöputkikeräimet Valmistettu Saksassa Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä Solar Keymark Heat Pipe asennusohje 1000 2000 3000 02 Asennusohjeet malleille: Vaaditut
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
Lisätiedot