Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle koskien HSY-kuntayhtymän Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemusta Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunnan lausunto koskien HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hakemusta Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvaksi (dnro ESAVI/339/04.08/2013): Espoon merialue on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi. Kuten muuallakin Suomenlahdella syynä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevyys. Espoon merialuetta kuormittavat etenkin yhdyskuntien jätevedet, jokien tuoma hajakuormitus ja sedimentistä vapautuvat ravinteet. Merialueen tilan parantaminen Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti hyväksi vuoteen 2027 mennessä edellyttää ravinnekuormituksen pienentämistä. Valmistuttuaan Blominmäen jätevedenpuhdistamo vähentää yhdyskuntajätevesistä merialueelle aiheutuvaa kuormitusta. Kokonaistypen osalta hakijan esittämä 70 % puhdistustehon lupamääräys vaikuttaa pieneltä, kun puhdistamon suunnittelussa tavoitteeksi on asetettu 90 %. Ympäristölautakunta esittää, että typenpoiston lupamääräykseksi asetetaan vähintään 80 % puhdistusteho. Blominmäen jätevesien varapurkuyhteys on suunniteltu Nuottalahteen ja ns. hätäpurkuyhteys Espoonjokeen. Hakemuksessa esitetään, että tarkoituksenmukaisin järjestely varapurkuyhteyden järjestämiseksi sovitaan Espoon kaupungin kanssa Finnoon alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Ympäristölautakunnan huomauttaa, että varapurkuyhteyden järjestämistä ei voi jättää kaavassa ratkaistavaksi, vaan se tulee ratkaista laitoksen ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Hakijan on esitettävä miten varapurku järjestetään, jotta kaavoittaja voi varata sille tilan kaavassa. Mahdolliseksi varapurkureitiksi suunniteltu Djupsundsbäcken tulee kulkemaan viheralueella asutuksen lähellä ja lisäksi tulvavaaraalueella, minkä takia se ei sovellu hyvin jätevesien johtamiseen. Ympäristölautakunta pitää purkuputkea Suomenojan pystykuilulta Nuottalahteen Djupsundsbäckeniä parempana vaihtoehtona. Nuottalahden vierestä Sepetlahdesta on kartoituksessa vuonna 2012 löytynyt yksi pari meriuposkuoriaisia. Meriuposkuoriainen on uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji. Sepetlahden esiintymispaikkaa ei ole

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 luonnonsuojelulain mukaisella päätöksellä rajattu lajin tärkeäksi esiintymispaikaksi, mutta mahdollinen käsittelemättömien jätevesien johtaminen Nuottalahteen voi heikentää meriuposkuoriaisen elinolosuhteita alueella. Hakemuksen mukaan Espoonjokeen joudutaan johtamaan puhdistettuja jätevesiä purkutunnelin korjausten aikana enimmillään kahden viikon ajan. Jätevesien johtamisesta tehdyn Natura-arvioinnin mukaan lyhytkestoisen ja avovesiaikaan ajoitetun jätevesien johtamisen vaikutukset meriuposkuoriaisen elinolosuhteisiin ovat vähäiset eivätkä lisää Espoonlahden rehevyyttä. Ympäristölautakunta huomauttaa, että jätevesien johtamisen ajoittamisessa on syytä huomioida myös Espoonjokeen syksyllä kutemaan nousevat kalat kuten taimen ja vaellussiika. Ympäristölautakunta esittää, että Blominmäen jätevedenpuhdistamon ja Suomenojalle vievän purkutunnelin rakentamisen eri vaiheissa ja sen jälkeen maakerroksissa tehdään pohjavesitarkkailua, jolla varmistetaan, ettei rakentamisesta aiheudu merkittäviä muutoksia pohjaveden laatuun tai määrään. Hakemukseen liitettyjen selvitysten perusteella puhdistamon toiminnasta ei aiheudu terveysriskiä tai kohtuutonta melu- tai hajuhaittaa lähialueen asukkaille. HSY esittää ympäristölupaan yöajan (klo 22-7) sallituksi melutasoksi 50 db (L Aeq ). Ympäristölautakunnan mielestä alueen vireillä olevan asemakaavoituksen vuoksi tulisi lupamääräyksissä käyttää uusille alueille määrättyä yöohjearvo (VNP 993/1992), joka on 45 db (L Aeq ) Käsittely Päätös Selostus Marika Visakova poistui esteellisenä (palvelussuhdejäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Aluehallintovirasto on päivätyllä kirjeellä pyytänyt ympäristölautakunnalta lausuntoa HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon mennessä. Hakemuksen kuulutus on nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla Kuulutus on lisäksi luettavissa osoitteessa Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa ja ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoo, 4. krs. (ma - pe klo ). Hakemus on luettavissa HSY:n sivuilla, > Vesihuolto > Jätevedenpuhdistus > Ympäristölupahakemukset > Blominmäki, tai suora linkki:

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Lupahakemuksen sisältö Lupahakemus sisältää selvityksen Blominmäen jätevedenpuhdistamon suunnittelusta, rakentamisesta ja toiminnasta sekä arvion jätevedenpuhdistamon päästöistä ja päästöjen ympäristövaikutuksista. Hakemukseen on liitetty hakijan ehdotus lupaehdoiksi perusteluineen. Hakemus perustuu puhdistamon toiminnan suunnittelutilanteeseen vuonna Hakemuksen mukaan esitettyihin ratkaisuihin voi tulla muutoksia, mutta puhdistamon päästöt ja ympäristövaikutukset eivät mahdollisten muutosten vaikutuksesta lisäänny. Blominmäen puhdistamon rakentaminen Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen käynnistetään heti, kun alueen asemakaava on saanut lainvoiman ja HSY on saanut rakentamiseen tarvittavat luvat. Puhdistamo pyritään ottamaan käyttöön vuonna 2020, jolloin Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminta voidaan lopettaa. Blominmäen jätevedenpuhdistamo tulee pääasiassa toimimaan maan alle louhittavassa luolastossa. Jätevedenkäsittelyyn liittyvä toiminta on kokonaisuudessaan luolastossa. Maan päälle puhdistamotoiminnasta sijoitetaan vain turvallisuussyistä välttämättömät, kuten kaasunkäsittelyyksiköt, metanolisäiliöt ja osa lietteenkäsittelystä. Puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan louhittavassa kalliotunnelissa kahdeksan kilometriä Suomenojalle ja sieltä nykyistä purkutunnelia pitkin 7,5 km päähän ulkosaaristoon Gåsgrundin eteläpuolelle. Puhdistamon toiminta Blominmäen jätevedenpuhdistamo käsittelee käynnistyttyään Suomenojan nykyisen jätevedenpuhdistamon toiminta-alueella sijaitsevien Espoon, Vanhaan länsiosien, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet eli yli asukkaan ja teollisuuden jätevedet. Myöhemmin puhdistamolle on varauduttu ottamaan jätevesiä myös Vihdistä ja Helsingistä. Suunnittelussa käytetty tulovirtaama on m 3 /d (55,8 milj.m 3 ), kun nykyinen tulovirtaama Suomenojalle on m 3 /d. Blominmäen jätevedenpuhdistamo tulee olemaan rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos, jossa jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Fosforin poisto toteutetaan rinnakkaissaostusperiaatteella ja typpi poistetaan aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatioperiaatteella. Fosforinpoistoa varaudutaan tehostamaan jälkisuodatuksella. Typenpoistoa tehostetaan biologisella jälkisuodatusyksiköllä. Ohitustilanteissa jäteveden suorasaostuksella on mahdollista parantaa ohitusvesien fosforinpoistotasoa.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Kemikaalien käyttö Jätevedenpuhdistusprosessissa käytettävät tärkeimmät kemikaalit ovat ferrosulfaatti, polyelektrolyytti, sammutettu kalkki ja metanoli sekä mahdolliset ohitusvesien käsittelyn kemikaalit polyalumiinikloridi (PAX) ja polyelektrolyytti. Ferrosulfaattia (6 600 t/a) ja tarvittaessa polyamiinikloridia käytettään fosforinpoistoon. Sammutettua kalkkia (4 000 t/a) käytetään veden alkaliteetin nostoon typenpoistoprosessin biologisessa vaiheessa. Metanoli (6 500 t/a) toimii typenpoistossa bakteerien orgaanisen hiilen lähteenä. Polyelektrolyytin avulla sidotaan lietepartikkeleita paremmin vedestä erottuviksi. Polttoaineet Mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään joko puhdistamon voimatuotannossa kaasumoottoreissa ja lämpökattiloissa tai se hyödynnetään muun toimijan energiankäytössä. Mädättämön biokaasun tuoton ja laadun tasaamiseksi on käytössä kaasukello, jonka tilavuus on 2 x m 3. Lietteestä syntyvän kaasun määräksi on arvioitu m 3 /d eli 5,4 milj.m 3 /a. Mädättämökaasu sisältää keskimäärin 65 % metaania, 35 % hiilidioksidia sekä pieniä määriä muita kaasuja kuten happea ja typpeä. Kevyt polttoöljy Kevyt polttoöljy on varapolttoaine lämmityskattiloille ja kaasumoottorille. polttoöljysäiliö (20-50 m 3 ) sijoitetaan puhdistamon piha-alueelle. Energian käyttö Blominmäen jätevedenpuhdistamon sähkön kokonaiskulutuksen on arvioitu olevan 25 GWh/a. Biokaasusta tuotetun sähköenergian arvioidaan vastaavan noin puolta puhdistamon sähköntarpeesta. Lämmön suhteen puhdistamo on omavarainen, jos puhdistamolla tuotettu biokaasu hyödynnetään omassa voimatuotannossa. Valtaosa sähkönkulutuksesta aiheutuu tulopumpuista, ilmastuskompressoreista, lietelingoista ja LVIlaitteista. Ympäristökuormitus Päästöt mereen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamon päästöt vesistöön muodostuvat pääosin liukoisesta orgaanisesta aineesta, kiintoaineesta, typestä ja fosforista. Niiden lisäksi jätevedet sisältävät moninaisen kirjon erilaisia kemiallisia yhdisteistä ja alkuainemetalleja, joiden pitoisuudet ovat pieniä, ja joiden yksittäis- ja yhteisvaikutuksia tunnetaan vielä huonosti. Jätevesikuormitus mereen tulee pienenemään Blominmäen puhdistamon valmistuttua johtuen jätevesien tehokkaammasta käsittelystä. Puhdistamon hankesuunnitelmassa asetetut puhdistustavoitteet (suluissa Suomenojan puhdistamon nykyinen lupaehto) ja HELCOMin suositukset jäteveden puhdistustasolle ovat seuraavat:

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Blominmäki HELCOM suositus mg/l % mg/l % Fosfori, P < 0,2 (< 0,4) > 96 (> 93) < 0,5 90 Typpi, N < 5 ( * ) > 90 (> 70) < BOD7 < 8 (< 10) > 96 (> 95) < * Typelle ei ole asetettu enimmäispitoisuutta. Mereen johdetun jäteveden typpipitoisuus oli keskimäärin 17 mg/l vuonna Tuotannon ilmapäästöt Blominmäen jätevedenpuhdistamon ilmapäätöt muodostuvat mahdollisista voimatuotannon päästöistä ja jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaisista päästöistä. Voimatuotannon päästöt koostuvat mädätyksessä syntyvän biokaasun polttamisesta sekä kevyen polttoöljyn käytöstä. Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy sekä jätevedenpuhdistus- että lietteenkäsittelyprosessien eri vaiheissa. Taulukko 1. Arvio Blominmäen puhdistamon voimatuotannon päästöistä Päästöt t/a biokaasusta NO 2 18 CO 26 HC 30 SO 2 0,5 hiukkaset 0,08 CO 2(Bio) 7700 Jätteet Puhdistamolla syntyvistä jäte-eristä merkittävin on kuivattu yhdyskuntaliete. Jätevedenpuhdistuksessa erotettu liete mädätetään puhdistamon lietteenkäsittelylaitoksessa. Mädätetyn lietteen määrä tulee olemaan suuruusluokkaa tonnia vuodessa. Mädätetty liete viedään jatkojalostettavaksi multatuotteiksi HSY:n Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa tai mahdollisesti HSY:n Ämmässuon kompostikentällä. Välppäkoneiston erottelema jatkokäsitelty välpejäte toimitetaan todennäköisesti Vantaan energian jätteenpolttolaitokselle. Välppäjätettä syntyy t/a. Jätevedestä erotettu pesty hiekka toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Hiekkaa erotetaan jätevedestä arviolta 150 tonnia vuodessa. Lisäksi laitoksella syntyy jätteitä laitoksen huolto- ja korjaustöiden yhteydessä sekä tavanomaista kiinteistöjätettä.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Ympäristövaikutukset Merialue Blominmäen jätevesien purkualue on Espoon ulkosaaristossa Gåsgrundin eteläpuolella. Alueelle johdetaan nykyään Suomenojan käsitellyt jätevedet. Alueella harjoitetaan virkistys- ja ammattikalastusta, veneilyä ja kauppamerenkulkua. Saarissa on vapaa-ajanasuntoja ja sisäsaaristossa myös vakituista asutusta. Purkualueen lähistöllä on runsaasti luontoarvoltaan maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä lintuluotoja ja muita suojelukohteista. Lähimpänä purkupaikkaa sijaitsevat suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluva Gåsgrundin merenrantaniitty ja rauhoitettu Bullan saaren lintuluoto. Ulkosaaristossa merialueen tilaan vaikuttavat koko Suomenlahden tilan yleisen kehityksen lisäksi maatalouden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt. Nykyisten puhdistamoiden (Suomenoja, Viikinmäki) käsiteltyjen jätevesien vaikutukset ulkosaaristossa ovat alueellisia ja määräytyvät suurelta osin jätevesien sisältämien ravinteiden ja ympäristöä makeamman veden leviämisen perusteella. Suomenojan ja Viikinmäen jätevesien leviämisestä toteutetun mallinnuksen perusteella jätevesien vaikutus näkyi selvimmin alle 3,5 km päässä purkuputken suulta. Sitä kauempana vaikutukset olivat erittäin pieniä. Purkuputken kohdalla meren pinnalla laskennalliset jätevesipitoisuudet olivat laimenneet sadasosaan käsitellyn jäteveden pitoisuuksista. Ajoittain laimeneminen voi olla heikompaa. Jäteveden nitraattityppi lisää levätuotantoa etenkin kevätkukinnan jälkeen, kun nitraattityppi on kulutettu lähes loppuun meren pintakerroksessa. Mallin perusteella sedimentistä peräisin oleva sisäinen kuormitus ja muut fosfaatin lähteet ovat nykytilanteessa alueella purkuputkia merkittävämpi fosforilähde. Blominmäen jätevedenpuhdistamon vaikutus kohdistuu samalle merialueelle kuin Suomenojan puhdistamon. Tehokkaammasta puhdistusprosessista johtuen Bominmäen puhdistamo tulee pienentämään mereen johdettavaa ravinnekuormitusta nykytilanteesta erityisesti typen osalta, vaikka tulokuormitus viemäröintialueelta jatkaa kasvamista. Tuotannon ilmapäästöt Blominmäen voimatuotannon päästöistä tullaan tekemään Valtioneuvoston asetuksen 445/2010 mukainen PINO-selvitys. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tehdyn vastaavan selvityksen mukaan päästöt alittivat niille asetetut ohje- ja raja-arvot, eivätkä laitoksen typenoksidipäästöt aiheuta terveysriskiä lähialueen asukkaille. Blominmäen voimatuotanto tulee olemaan kokoluokaltaan pienempää ja voimatuotannon laitteistot teknisesti uudempia kuin vastaavat Viikinmäessä.

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Haju Häiritsevää hajua syntyy puhdistamolla etupäässä hapettomissa oloissa tapahtuvasta mikrobitoiminnasta. Blominmäen puhdistamon kaikki poistoilma kerätään yhteen laitoksen ilmanvaihtojärjestelmän kautta ja johdetaan 100 m korkeaan piippuun. Piipun korkeudella ja suurella tilavuusvirralla ehkäistään hajuhaittojen syntyminen. Jos hajuhaittoja kuormituksen kasvun myötä syntyy, voimakkaimmin haiseva ilma on mahdollista käsitellä suodattimissa ennen piippuun johtamista. Blominmäen puhdistamon hajujen leviämistä on mallinnettu ilmatieteenlaitoksen tekemän leviämismallin avulla. Pohjatietona käytettiin Viikinmäen hajupäästöjen dataa. Mallin mukaan selkeää tunnistettavissa olevaa (kolminkertainen laimennos hajukynnykseen) lyhytaikaista (0,5-59,5 minuuttia kerrallaan) hajua voi esiintyä maksimissaan 1-2 % vuoden tunneista asutuilla alueilla vuoden 2040 kuormitustasolla. VTT:n suosituksen mukaan esiintymistiheys saisi olla enintään 3 %. Melu Jätevedenpuhdistamon melua aiheuttavista laitteista valtaosa sijaitsee maanalaisissa tiloissa, jolloin ympäristöön ei aiheudu meluhaittaa. Ainoastaan puhdistamonvoimalaitos ja ilmanvaihtoon liittyviä teknisiä tiloja sijaitsee maanpinnan yläpuolella. Niiden osalta melusuojaus hoidetaan rakenteellisin ratkaisuin. Liikenne Blominmäen jätevedenpuhdistamon toiminnan aikaisen liikenteen pääpaino on haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotossa. Loka-autoja arvioidaan käyvän keskimäärin 270 kertaa viikossa. Puhdistamolietteen kuljetukseen liittyvässä liikenteessä puhdistamolla käy arviolta ajoneuvoa viikossa ja erilaisia kemikaalikuljetuksia on arviolta 7-10 kuormaa viikossa. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Jätevedenpuhdistamon toiminnasta tai lietteenkäsittelystä ei normaalitilanteissa aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kallion louhintatöiden aikana pohjavesivuotoja kalliotilaan estetään systemaattisella kallion injektoinnilla. Blominmäen omakotitaloalueelle rakennetaan vesijohto ja jätevesiviemäri ennen puhdistamon rakentamista, millä torjutaan rakentamisen aikaista riskiä alueen asukkaiden talousveden saannille. Luontoarvot Blominmäen alueen läheisyydessä ei ole Natura alueita. Blominmäen puhdistamon itäpuolella on suojeltu Teirinsuon tervaleppäkorpi ja Teirinsuon maakunnallisesti arvokas alue.

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8 Tervaleppäkorven läheisyydessä rakennettaessa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden tiivistämiseen. Puhdistamon rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin. Jäteveden johtamisen poikkeustilanteet Varapurku Nuottalahteen Poikkeustilanteissa jätevedet johdetaan varapurkuyhtyettä pitkin Suomenojalta Nuottalahteen. Tilanne voi syntyä, jos poistotunnelia merelle ei voida käyttää tai puhdistamoon kohdistuu erittäin korkea hydraulinen kuormitus. Varapurkuyhteys toteutetaan joko Finnoon alueen purojen kautta tai putkilla suoraan Nuottalahteen. Hätäpurkuyhteys Espoonjokeen Blominmäen jätevedenpuhdistamon hätäylivuoden vaikutuksesta Espoonlahteen on tehty Natura-arvointi (FCG, ), jota on päivitetty tarkennettujen purkujärjestelysuunnitelmien pohjalta (FCG, ). Espoonjoen hätäpurkuyhteyden käytön riskin minimoimiseksi Blominmäen purkutunneli toteutetaan koko matkaltaan viettävänä Espoonjoelta Suomenojan pystykuilulle saakka, jolloin tunnelia voidaan tarvittaessa käyttää paineettomana viettotunnelina. Tunnelia voidaan näin huoltaa puhdistamon toimiessa normaalisti. Koska kuntotarkastukset ja korjaukset ovat mahdollisia käytön aikana, on hallitsemattoman sortuman todennäköisyys HSY:n arvion mukaan luokkaa yksi kerta tuhannessa tai kymmenessä tuhannessa vuodessa. HSY:n päivätyn raportin (liite 6c3) mukaan Espoonjoen ja Suomenojan välisellä tunneliosuudella on noin 10 vuoden välein pientä tarkastus- tai korjaustarvetta, minkä takia puhdistettuja jätevesiä joudutaan johtamaan 1-5 päivän ajan Espoonjokeen. Tunnelin peruskorjaus, joka kestää maksimissaan 10 viikkoa, tehdään arviolta vuoden välein. Koska osa korjauksista voidaan tehdä tunnelin käytön aikana, puhdistettuja jätevesiä joudutaan johtamaan Espoonjokeen pisimillään kahden viikon ajan. Espoonjoen hätäylivuodon käytön aikana fosforinpoistoa tehostetaan ja jäteveden happipitoisuus nostetaan hapettamalla n. 10 mg/l tasolle. Jätevesi voidaan desinfioida perkloorietikkahapolla tarvittaessa. Jätevesien johtaminen voidaan ajoittaa Espoonjoen virtaaman ja Espoonlahden luontoarvojen kannalta mahdollisimman haitattomaan ajankohtaan. Mahdollisesta kahden viikon mittaisesta ylivuodosta aiheutuva fosfori- ja typpikuormitus on arvioitu pienemmäksi kuin jokien tuoma kuormitus kahden viikon tulvan aikana Espoonlahteen. Päivitetyn Natura-arvioinnin mukaan hätäylivuodon vaikutukset meriuposkuoriaiskantaan ovat vähäiset, kunhan varmistetaan, että hätäylivuotoa ei ajoiteta jääpeitteen aikaan tai lähelle sen alkamista. Avovesikauteen ajoitettu puhdistetun jäteveden laskeminen Espoonjokeen

9 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 9 ja siitä edelleen Espoonlahteen ei arvion mukaan olennaisesti lisää lahden rehevyyttä. Uudenmaan ELY-keskuksen on antamassaan lausunnossa katsonut, että Blominmäen puhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Natura-arvioinnin päivitys osoittaa, että tarkennettujen suunnitelmien mukainen lyhytkestoinen ja suotuisaan ajankohtaan ajoitettu hallittu käsitellyn jäteveden laskeminen Espoonjokeen ja sieltä edelleen Espoonlahteen ei todennäköisesti heikennä Natura-alueen valinnan perusteena olleita luonnonarvoja kuten meriuposkuoriaiskantaa. ELYkeskus huomauttaa, että suunnitelmien tarkentuessa lupavaiheessa on vielä tarpeen tarkentaa vaikutusten arviota. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija on liittänyt hakemukseen esityksen koskien keskeisiä lupamääräyksiä ja niiden perustelut. Jätevedenkäsittely ja päästöt vesistöön Hakija esittää, että kokonaistypen osalta käsittelytulosten on täytettävä lupaehdot vuosikeskiarvona ja muiden parametrien osalta lupaehtojen täyttymistä seurataan neljännesvuosikeskiarvona seuraavasti: Pitoisuus (mg/l) Puhdistusteho (%) BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine, SS 15 Fosfori, P 0,30 95 Typpi, N - 70 Hakijan mielestä jätevedenpuhdistuksen lupamääräyksiin ei tule sisällyttää määräyksiä tai tavoitteita haitta-aineiden poistolle eikä puhdistetun jäteveden hygienisoinnille. Hakijan esitys puhdistusvaatimuksiksi vastaa Viikinmäen nykyisiä vaatimuksia. Hakija perustelee esitystä sitoutumistaan yhdyskuntajätevesien laatua koskevan Suositussopimuksen hengen mukaisesti ympäristölupamääräyksiä paremman puhdistustuloksen saavuttamiseen. Perustelujen mukaan mikropollutanttien poistaminen ei ole nykyteknologialla teknistaloudellisesti kannattavaa eikä niiden yksittäis- tai ristikkäisvaikutuksia tunneta riittävän hyvin, jotta niille olisi mahdollista määrittää BAT-periaatteisiin pohjautuvia lupamääräyksiä. Merialueella tehdyissä vesistö- ja kalastotutkimuksissa ei ole tullut esiin mikropollutanttien haitallisia vaikutuksia eliöihin. Hakijan mielestä puhdistetun jäteveden hygienisoimiselle ei ole kansanterveydellistä syytä, koska jätevedet laimenevat purkualueella tehokkaasti eivätkä aiheuta kontaminaatiovaaraa.

10 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 10 Päästöt ilmaan Blominmäen voimatuotannon päästöt mitataan kolmen vuoden välein ja toiminnassa tapahtuvien merkittävien muutosten jälkeen. Hakija tulee toteuttamaan voimatuotannossa ennakoivan kunnossapidon ohjelmaa, jolla hallitaan päästöjä. Melu Normaalitilanteessa toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päiväaikaan (klo 07-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq ) eikä yöaikaan (klo 22-07) ekvivalenttimelutasoa 50 db(l Aeq ). HSY pyrkii välttämään häiritsevän melun aiheuttamista. Haju Hajuvaikutuksia tarkkaillaan kerran vuodessa tehtävän hajupaneelin avulla. Paneeli toteutetaan lämpimän sään aikaan elokuussa, jolloin puhdistamotoiminnasta lähtevä haju on voimakkaimmillaan. Häiriö- ja poikkeustilanteet Jos jätevettä ei voida johtaa meritunnelissa purkualueelle, HSY käyttää Finnooon alueelle sijoittuvaa varapurkuyhteyttä Nuottalahteen. Meneillään olevan Finnoon alueen asemakaavoituksen yhteydessä sovitaan Espoon kaupungin kanssa tarkoituksenmukaisin järjestely varapurkuyhteyden järjestämiseksi. HSY käyttää toissijaisesti varapurkuyhteyttä Espoonjokeen. Jätevesien johtaminen Espoonjokeen tulee kyseeseen vain vakavissa häiriötilanteissa. Perusteluna esitetään, että sisämaahan sijoittuvalla jätevedenpuhdistamolla on oltava mahdollisuus varapurkuun. Hakemuksessa on myös esitykset lupamääräyksiksi koskien viemäriverkon kunnostusta, poikkeavia jätevesiä, jätteitä, varastointia, riskienhallintaa, käyttö- ja päästötarkkailua, ympäristövaikutusten tarkkailua, kirjanpitoa, raportointia ja kalatalousmaksua. Näiden osalta esitetään jatkettavan nykyisen toimintatapamallin mukaisesti muuten paitsi, että kalatalousmaksua esitetään kohtuullistettavan nykyisestä. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje

11 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 11