Heikkimäen luontoselvitys 2010

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Heikkimäen luontoselvitys 2010"

Jere Kouki
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Heikkimäen luontoselvitys 2010

2 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat kiireellisyysjärjestyksessä seuraavat: A1 Opinkangas, A2 Vuolenkoskentie, A3 Honkapää, A4 Tähtihovin ympäristö, B1 Laajalahti, B2 Vuohkallio ja C1 Heikkimäki. Heinolan kaupunki tilasi tämän luontoselvityksen Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tämän luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 28.4., 10.6., 23.6., ja Maastotöihin käytettiin yhteensä 38 tuntia. Ensimmäisellä maastokäynnillä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin liito-oravan Pteromys volans ulostepapanat ja uhanalaisen (VU) kangasvuokon Anemone vernalis kasvupaikat olivat hyvin löydettävissä. Liito-oravaselvitys tehtiin Vuohkallion ja Tähtihovin tutkimusalueilla tutkimalla haapojen ja suurempien kuusten tyvet ulostepapanoiden löytämiseksi. Haavoista etsittiin kiikaroimalla liito-oravan pesintään sopivia tikankoloja ja kuusista vanhoja oravan risupesiä. Kangasvuokon kasvupaikkoja etsittiin Vuolenkoskentien ja Opinkangas III:n tutkimusalueilta, joissa on lajille sopivaa kuivaa kangasta. Kangasvuokkojen kasvupaikkojen sekä liito-oravan pesintään sopivien kolopuiden ja risupesien sekä muiden papanapaikkojen yhtenäiskoordinaatit tallennettiin GPS-laitteeseen ja toimitettiin Heinolan kaupungille Exceltaulukkona heti maastotöiden jälkeen. Liito-oravaan ja kangasvuokkoon liittyvien maastotöiden yhteydessä arvioitiin kesän tarkempien tutkimusten kohdentamista kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan mielenkiintoisille alueille. Honkapään puronvarsilehdon linnustoa havainnoitiin klo Myös Heikkimäen maastotyöt ajoitettiin lintujen lauluaktiivisuuden kannalta aikaiseen aamuun: klo Muuten tutkimusalueiden linnustoa havainnoitiin muiden maastotöiden yhteydessä.

Heinolan kaupunki tilasi tämän luontoselvityksen 19.5.2010. 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tämän luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 28.4., 10.6., 23.6., 27.6. ja 23.7.2010. Maastotöihin käytettiin yhteensä 38 tuntia.

3 Sukuranlahden pohjukka vaikutti mahdolliselta EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajien lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis ja sirolampikorennon L. albifrons lisääntymispaikalta. Kohteen sudenkorentolajistoa tutkittiin aikuishavainnointina, jossa aikuisia sudenkorentoja kiikaroitiin rannoilta. Sää oli tutkimuspäivänä sudenkorentojen lentoaktiivisuuden kannalta hyvä: +20 ºC, heikkoa tuulta ja aurinkoista. Maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Maastotöissä ja avusti metsätalousinsinööri Niina Rinne. Raportissa käytetty putkilokasvien nimistö perustuu Suureen Pohjolan Kasvioon ((Mossberg & Stenberg 2005). Lajien uhanalaisuus on uusimman uhanalaisuusarvioinnin (Rassi ym. 2001) mukainen. Sudenkorentojen nimistö ja yleisyys on Karjalaisen (2010) mukaan. Arvokkaita elinympäristöjä arvioitiin Meriluodon & Soinisen (1998) mukaan. Heinolan kaupungin suunnitteluavustaja Sirpa Alaputto toimitti raporttia varten ympäristöhallinnon Heinolan kaupunkia koskevat uhanalaistiedot (UHEX). Raportissa jokainen tutkimusalue on käsitelty omana kokonaisuutenaan, josta löytyvät alueiden yleiskuvaukset, tärkeimmät luontoarvot ja suositukset luontoarvojen merkityksestä maankäyttöön. Raportissa käytettyjä lyhenteitä: CR = Äärimmäisen uhanalainen laji, VU = Uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi luokiteltu laji, Dir IV = EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölaji, L-Dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. ML = Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö.

Sää oli tutkimuspäivänä sudenkorentojen lentoaktiivisuuden kannalta hyvä: +20 ºC, heikkoa tuulta ja aurinkoista. Maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Maastotöissä 28.

4 9. C1 Heikkimäki (kartta 7) 9.1. Tutkimusalueen yleiskuvaus Seuraavassa on esitelty tutkimusalueen kasvillisuuden yleiskuvaus alueittain. Numerointi viittaa karttaan Alueen eteläosassa on nuorta kuusivaltaista harvennettua metsää. 2. Nuorta kuusta kasvavaa lehtomaista kangasta. 3. Puustona kasvaa suurempia koivuja latvuskerroksessa, muuten puusto on nuorta kuusta. Alue on ravinteisuudeltaan lehtoa, mikä näkyy mm. hiirenportaan runsautena. Alueella lauloi vaatelias lehtolaji mustapääkerttu. Kuva 19 (vas.). Kukkiva raate tutkimusalueen pienellä suokuviolla. Kuva 20 (ylh.). Vanha kiviaita tutkimusalueen eteläosassa. Heikkimäki Petri Parkko

Puustona kasvaa suurempia koivuja latvuskerroksessa, muuten puusto on nuorta kuusta. Alue on ravinteisuudeltaan lehtoa, mikä näkyy mm. hiirenportaan runsautena.

5 4. Alueen eteläosassa on ollut vanhaa asutusta, mistä muistona on kiviaita (kuva 20). Asutus näkyy myös kasvillisuudessa: alueella kasvaa mm. ahomataraa Galium boreale. 5. Alavimmalle kohdalle on muodostunut pieni suo, jossa kasvaa raatetta (kuva 19), kurjenjalkaa ja steriilejä suurikokoisia saroja (tn. risteymiä). 6. Nuorta kuusivaltaista talousmetsää, jonka kasvillisuus on lehtomaista; kenttäkerroksessa kasvaa mm. hiirenporrasta. 7. Länsipuolella kasvaa puustona nuorta kuusta ja itäpuolella koivutaimikkoa. 8. Harvennettua varttunutta kuusivaltaista metsää. Kuva 21. Kosteapohjaista ojitettua kuusimetsää Heikkimäen tutkimusalueella Petri Parkko

risteymiä). 6. Nuorta kuusivaltaista talousmetsää, jonka kasvillisuus on lehtomaista; kenttäkerroksessa kasvaa mm. hiirenporrasta. 7.

6 9. Kosteapohjaista tiheää kuusivaltaista metsää, jossa on vanhoja ajouria. Leskenlehti ojissa viittaa pohjavesivaikutukseen. Ajourissa ja ojien reunoilla kasvaa paljon hiirenporrasta (kuva 21). Kuva 22. Hirvet viihtyvät Heikkimäen taimikoissa. Heinola, Heikkimäki Petri Parkko 10. Nuorta kuusivaltaista (mäntyä ja koivua) metsää, ravinteisuudeltaan lehtomaista kangasta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. kieloa ja sananjalkaa. 11. Varttuneempaa kuusivaltaista metsää, jossa lauloi uhanalaiseksi (VU) luokiteltu tiltaltti Phylloscopus collybita. 12. Pienialaisesti varttuneempaa kuusivaltaista mustikkatyypin kangasta. Kuusen latvassa lauloi vaatelias metsälaji idänuunilintu Phylloscopus trochiloides. Lajilla oli 2010 erittäin hyvä esiintyminen Suomessa. 13. Nuorta kuusivaltaista kasvatusmetsää.

Kenttäkerroksessa kasvaa mm. kieloa ja sananjalkaa. 11. Varttuneempaa kuusivaltaista metsää, jossa lauloi 10.6.2010 uhanalaiseksi (VU) luokiteltu tiltaltti Phylloscopus collybita. 12.

7 Kartta 7. Heikkimäen tutkimusalue on rajattu karttaan punaisella. Kasvillisuusvyöhykkeet on numeroitu. Uhanalaisen (VU) tiltaltin reviirit 2010 on merkitty vihreillä tähdillä. 14. Hakkuuaukea.

8 15. Kosteapohjaista ojitettua koivu-kuusitaimikkoa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. pallosaraa Carex globularis. 16. Kuusitaimikkoa. 17. Hyvin tiheää kuusivaltaista kasvatusmetsää. 18. Varttunutta kuusivaltaista (myös koivua ja mäntyä) harvennettua sekametsää, jossa kasvaa muutama huomattavan suuri kuusi. Metsälauha kasvaa runsaana kenttäkerroksessa. 19. Nuorta kuusta, koivua ja harmaaleppää lehtomaisella kankaalla. 20. Nuorta koivuvaltaista kasvatusmetsää. 21. Kuusivaltaista tiheää kasvatusmetsää. 22. Nuorta kuusi- ja koivuvaltaista kasvatusmetsää Tutkimusalueen linnustosta Tutkimusalueella tavattiin kaksi tiltaltin Phylloscopus collybita (VU) reviiriä (kartta 7) sekä kaksi vaateliasta lajia: mustapääkerttu ja idänuunilintu. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista palokärki Dryocopus martius ruokailee alueella. Alueen metsissä pesii metsäviklo Tringa ochropus. Muuten maastotöissä havaitut linnut olivat tavallisia talousmetsissä viihtyviä lajeja: sepelkyyhky, punakylkirastas, mustarastas, punarinta, rautiainen, lehtokerttu, talitiainen, hömötiainen, hippiäinen, harmaasieppo, pajulintu, harakka, vihervarpunen, viherpeippo, peippo ja keltasirkku.

Nuorta kuusta, koivua ja harmaaleppää lehtomaisella kankaalla. 20. Nuorta koivuvaltaista kasvatusmetsää. 21. Kuusivaltaista tiheää kasvatusmetsää. 22. Nuorta kuusi- ja koivuvaltaista kasvatusmetsää.

9 9.3. Muita luontoarvoja Alueen taimikoissa elää hirviä, joita luontoselvityksen maastotöissä havaittiin yhteensä neljä yksilöä (kuva 22). Lisäksi alueella havaittiin yksi metsäkauris. Valtatien varren hirviaita ohjaa hirvieläinten kulun tiettyihin ylityspaikkoihin, mistä johtuen hirviaidan reunaan on muodostunut hirvieläinten polku. Alueelta löytyi yksi kulleron kasvupaikka (kuva 23) ajouralta yhtenäiskoordinaateista : Kuva 23. Kukkivia kulleroita Heikkimäen tutkimusalueella Petri Parkko 9.4. Päätelmät ja suositukset Tutkimusalueen metsät ovat olleet voimallisessa metsätalouskäytössä, eikä alueelta löydy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia. Metsät eivät sovellu liito-oravan (Dir IV, VU) elinympäristöksi. Myös muiden direktiivilajien ja uhanalaislajiton esiintymisen

Alueelta löytyi yksi kulleron kasvupaikka (kuva 23) ajouralta yhtenäiskoordinaateista 6779115:344

10 todennäköisyys on pieni. Alueen maankäytöllä ei ole vaikutusta tiltaltin (VU) kantaan. Alueella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta sen kaavoitukseen ja maankäyttöön. 10. Lähteet Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot (uudistettu laitos). Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 239 s. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Metsälehti Kustannus Tapio. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio. Suomenkielinen laitos: Vuokko, S. & Väre, H. Kustannus Oy Tammi. 928 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

2010: Suomen sudenkorennot (uudistettu laitos). Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 239 s. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s.

Samankaltaiset tiedostot

651/Ak 651/AK 2:

651/Ak 651/AK 2: Asianumero 3269/10.02.03/2014 651/Ak ASEMAKAAVAA 651/AK HEIKKIMÄKII Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilatt 3:44, 3:128 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:122 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA