SELVITYS IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUASUMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA TOTEUTTAMISESTA

Transkriptio

1 SELVITYS IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUASUMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA TOTEUTTAMISESTA 1. Toimeksianto Kunnanhallitus on perusturvalautakunnan esityksestä nimennyt kokouksessaan työryhmän selvittämään ikääntyneiden palveluasumisen järjestämistä ja toteuttamista Mäntyharjussa. Työryhmään nimettiin kh:n pj. Seppo Hujanen, perusturvalautakunnan pj. Raimo Leppäkumpu, hyvinvointipalveluiden vastuualuejohtaja / vt. perusturvajohtaja Päivi Niiranen, hallintojohtaja Tuomo Penttinen ja vs. kiinteistöpäällikkö Jouni Huusari. Toimeksiannon mukaisesti työryhmän tuli selvittää: - olemassa olevien toimijoiden halukkuus toiminnan laajentamiseen - yksityisen palvelutuottajan kilpailutus 30 paikan kokonaisuudesta tai 50 paikan kokonaisuudesta, jos olemassa olevien toimijoiden kanssa ei päästä sopimukseen Ratkaisussa tuli huomioida kotihoidon toimintaedellytykset ja laatia malli, jolla Ruskahovin alakerrassa olevista väistötiloista luovutaan vuoden 2016 loppuun mennessä. 1.2 Yleistä työryhmän toiminnasta Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa; 19.2., ja Lisäksi työryhmä on tehnyt tutustumismatkan Janakkalaan ja Lahteen Matkalla tutustuttiin yksityisen sijoittajan toteuttamaan ja Janakkalan kunnan henkilöstön operoimaan tehostetun palveluasumisen yksikköön. Lahdessa tutustumiskohteena oli sijoittajan toteuttaman ja Mikeva Oy:n operoima yksikkö. Selvittääkseen kunnassa toimivan Sateenkaari ry:n halukkuutta toiminnan laajentamiseen ovat työryhmän jäsenet tavanneet Sateenkaari ry:n toimitusjohtaja Riitta Paasivuoren ja hallituksen vpj:n Timo Heiskasen 9.3. ja yhdistyksen pj:n Martti Lokan, Riitta Paasivuoren ja Timo Heiskasen Työryhmä on saanut / käyttänyt asiantuntija-apua kaavoituksen ja tonttitarjonnan osalta kaavoittaja Hanna Alaselta ja paikkatietokäsittelijä Markku Lamposelta sekä DI /Karttaako Oy Jarmo Mäkelältä. Kilpailutukseen liittyvissä asioissa on konsultoitu Hankintajuristit Oy / Hanna-Mari Leppästä. Palveluasumisen tiimoilta eri palvelutuottajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä kuntaan. 6 yritystä on vieraillut asian tiimoilta kunnassa kertomassa näkemyksensä palvelujen tuottamisesta. Tapaamiset ajoittuvat marras-joulukuulle 2015, ennen työryhmän nimeämistä, mutta ovat oleellinen osa palveluasumisen valmistelua. Tapaamisiin osallistui kunnan puolesta kunnanjohtaja Jukka Ollikainen, hallintojohtaja Tuomo Penttinen, perusturvajohtaja Markku Tuunainen ja vastaava palveluohjaaja Seppo Hujanen. 2. Palveluasumisen tarve kunnassa

2 Vuonna 2013 tehtiin moniammatillisella asiantuntijatyöryhmällä kattava selvitys Ikääntyneiden ympärivuorokautisten asumispalveluiden toimitilat ja tarveselvitys Tässä suunnitelmassa on hyödynnetty ko. selvitystyötä, jotenka kattavaa teoriaosuutta tai taustojen kuvausta ei ole tarpeen tehdä enää uudelleen. Mäntyharjun on väestörakenteeltaan vanhusvoittoinen kunta. Ikääntyneiden hoivan- ja hoidon ja niiden myötä myös hoitopaikkojen tarve lisääntyy ihmisten ikääntyessä. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti Etelä-Savon alueella ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Mäntyharjussa yli 75 - vuotiaiden määrä kasvaa vuosien välisenä aikana 365 henkilöllä. Palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 17 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja vanhusten asumispalveluja. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikääntyneille ja ikääntyneille muistisairaille henkilöille. Tehostettu palveluasuminen on asumista, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Asuminen eroaa laitoshoidosta muun muassa siinä, että Kela on hyväksynyt asumisyksiköt avohoidon yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen vuokran ja käyttämänsä palvelut. Asiakas saa asumiseensa Kelan myöntämää eläkkeensaajien asumistukea. Valtakunnallisten suositusten mukaan ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen tarve olisi 8-9 % yli 75-vuotiaiden osuudesta. Mäntyharjun osalta tarkoittaa asukaspaikkaa vuoteen 2025 mennessä ja vuoteen 2030 mennessä paikkaa. Tällä hetkellä tehostetun palveluasumisen paikkoja on yhteensä 73 (47 Ruskahovissa ja 26 Mäntypuistossa). Laskennallisesti lisätarve olisi paikkaa riippuen tarkasteltavasta aikajänteestä. Tarvittavista palveluasumispaikoista 35 paikkaa voisi olla tehostetun palveluasumisen paikkoja ja 15 kevyempää pienryhmäkotityyppistä palveluasumista, jossa hoitohenkilökunta olisi paikalla klo 7-21 ja yöaikainen hoito järjestettäisiin kotihoidon turvapalvelun kautta. Tehostetussa palveluasumisessa hoitohenkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden (henkilöstömitoitus on vähintään 0,6 hoitotyöntekijää/asiakas). Maaliskuussa 2016 ikääntyneitä mäntyharjulaisia odottaa palveluasumisen paikkaa noin 50 henkilöä. Terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosastolla odottaa paikkaa 5 potilasta, Ruskahovin väistötilassa (Vanamo) 12, Ruskahovin jaksopaikoilla 2 ja kotona 15 henkilöä. Lisäksi kotihoidossa 20 asiakkaalla on maksimikäynnit vuorokaudessa. Palveluasumisyksikköön on toiminnan ja talouden näkökulmasta perusteltua sijoittaa erityisen paljon tai usein vuorokauden aikana apua tarvitsevia asiakkaita, jotka asuvat pitkien matkojen päässä (taajaman ulkopuolella). Palvelutuotanto on kustannustehokkaampaa, kun asiakkaat asuvat samassa talossa eikä matkoihin kulu työaikaa. Yhä enenevässä määrin tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitsevat myös alle 75 -vuotiaat. Tällä hetkellä pikainen tarve 3 henkilöllä. Asumispalveluiden toiminnan kehittämisessä käytettävissä olevilla toimitiloilla on merkittävä rooli palvelujärjestelmän toiminnan kannalta. Myös keskeinen sijainti ja paikan helppo saavutettavuus ovat tärkeitä ikäihmisten kannalta.

3 Pääpaino palvelurakenteessa on edelleen kotiin annettavissa palveluissa, mutta ne kotihoidon asiakkaat, kenen luona käydään usein, ovat kahden auteltavia, turvattomia ja muistisairaita (keskivaikea tai vaikea muistisairaus) on asumispalveluyksikkö parempi ja turvallisempi paikka asua. Vahva tahtomme on tukea monipuolisin keinoin ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja viedä hoitoa ja kuntoutusta myös asumispalveluyksikön seinien ulkopuolelle, asiakkaan omaan elinympäristöön. Ikääntyneiden palveluasumisen kannalta keskeisin suositus on vuonna 2008 uusittu Sosiaali- ja terveysministeriön antama Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM:n www-sivut 2016). Ikäihmisten laatusuositus ohjaa Suosituksen mukaisesti hyvän hoivan ja hoidon edellytyksiä ovat: henkilöstön määrä, henkilöstön osaaminen, ravitsemus, hoito- ja palvelusuunnitelmat, lääkehoito, asuintilat, asiakastilat ja salassapito. Edellytykset muodostavat kunnan omien strategioiden ohella vähimmäisvaatimuksia vanhusten palveluasumisen tuottamiselle asetettaville perusteille. (Valviran www-sivut 2016). Ikäihmisten hoitoon liittyvää henkilöstömitoitusta säädellään vanhuspalvelulaissa sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamassa laatusuosituksessa (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Mitoittamisessa on otettava huomioon yksikön asiakkaiden palvelutarve ja heidän fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakykynsä. Tehostetun palveluasumisen valtakunnallinen suositus on vähintään 0,5-0,6 hoitajaa/asiakasta kohden. 0,6 on suositus silloin, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat lisähenkilöstön tarvetta. Vaikka laatusuositus ei olekaan oikeudellisesti sitova, Aluehallintovirastot ovat ottaneet suosituksen välineeksi, jolla henkilöstön määrän riittävyyttä valvontakäytännössä ja lupamenettelyssä arvioidaan. Lisäksi asumispalveluiden tuottajan edellytetään noudattavan Valviran vanhustenhuollon ympärivuorokautiset palvelut valvontasuunnitelman mukaisia vaatimuksia. 3. Sateenkaari ry:n mahdollisuus toiminnan laajentamiseen Keskusteluissa Sateenkaari ry:n kanssa on käynyt ilmi, että yhdistyksellä on tiettyjen reunaehtojen puitteissa kiinnostusta / mahdollisuutta laajentaa toimintaa Mäntyharjussa. Sateenkaari ry on tehnyt kirjallisen ehdotuksen / suunnitelman toiminnan laajentamisesta noin 48 paikalla. Ehtoina yhdistys pitää: - kunnan takausta laajennukselle - kunnan tulee sitoutua ostamaan kaikki asumispaikat yksiköstä kymmenen vuoden ajaksi - nykyistä Mäntypuiston tonttia tulee laajentaa kunnalta vuokratulla alueella. Selvityksen liitteenä (liite 1) on Sateenkaari ry:n tarjous. Tarjous sisältää kuitenkin yhdistyksen kannalta tässä vaiheessa salassa pidettävää materiaalia, joten tarjous ei ole julkinen.

4 4. Kaavoitustilanne ja maaomistus asemakaava-alueella Maankäyttö- ja rakennuslaki / Asemakaavamerkinnät ja määräykset / Yleisten rakennusten korttelialue Yksityisluonteiseen asumiseen verrattuna yleisten rakennusten korttelialueella sijaitsevan asumisen ominaisuuksia ovat muun muassa hoivapalveluja edellyttävä, pääasiallinen vastuu muilla kuin asukkailla, pysyvä henkilökunta, ympärivuorokautinen päivystys tai palvelujen tarjoaminen myös ulkopuolisille. Asumisen ja siihen liittyvien erilaisten palveluiden (hoitopalvelut, palvelutalot) suhdetta käsitellään tarkemmin merkinnän 165 YS kohdalla. 4.1 Mahdolliset rakennuspaikat Liitteenä 2 olevassa kartassa on esitetty kunnan omistama maa punaisella värillä ja palveluasumisen mahdollistama Y-merkintä alue sinisellä viivoituksella. Työryhmä on läpikäynyt kaava-alueella sijaitsevat rakennuskelpoiset tontit. Mahdollisista tonteista on yhteenveto liitteessä 3. Useimpien tonttien ongelma on omistuspohja, tontin rakennusoikeus tai tontilla olevan rakennuksen suojelumerkintä. Kuten liitteestä 2 käy ilmi ei kunnan omistuksessa ole yhtään optimaalista tonttia, joka mahdollistaisi noin 50 -paikkaisen palvelutalon rakentamisen. Keskustan alueella on laaja kaavamerkinnällä VU (puisto) merkitty alue. Ko. alueen uudelleen kaavoittaminen kestää jopa kaksi vuotta. Toimeksiannon aikataulu sulkee täten suuren osan kunnan omistuksessa olevasta keskustan maa-alueesta rakennushankkeen ulkopuolelle. Valtuuston palvelurakentamista koskeneessa info-tilaisuudessa käydyn keskustelun pohjalta mahdollisten rakennuspaikkojen listaa täydennettiin ns. terveyskeskuksen tontilla. Ko. tontin soveltuvuus rakennuspaikaksi selvitetään huhtikuun aikana Arkkitehtitoimisto Arkviirin toimesta. 5. Tonttien varaustilanne Kunnan tarpeen palveluasumisen lisäämiseksi tultua julkisuuteen ovat useat palvelutuottajat aktivoituneet asian suhteen. Lukuisten yhteydenottojen lisäksi kaksi toimijaa on tehnyt kirjallisen tonttivarauksen. Varauksessa on noudatettu kunnanvaltuuston hyväksymiä Rakennustonttien varaaminen ja varausmaksut -ohjeita. Varaus ei ole kunnan taholta myyntilupaus vaan hyväksytyn ohjeen mukaan kunnanhallitus päättää erikseen myyntihinnasta ja -tavasta yleisten myynnissä noudatettavien perusteiden puitteissa. Tonttivarauksen ovat tehneet: - Attendo Oyj tontista kortteli 83, tontti 1, Lääkärikuja 4 -Esper Care Oy tontista kortteli 337 A, tontti 5, Raututie Palveluasumisen kilpailuttaminen Toimeksiannon mukaisesti työryhmä on selvittänyt yksityisten palvelutuottajien kilpailuttamista vaihtoehtoisesti 30 paikan kokonaisuudesta (edellyttää Sateenkaari ry:n toiminnan laajennusta) tai 50 paikan kokonaisuudesta.

5 Hanna-Mari Leppäsen (Hankintajuristit Oy) käydyn keskustelun pohjalta työryhmä katsoo että kilpailutus voidaan toteuttaa puitemenettely -kilpailutuksella tai neuvottelumenettelyllä. Puitesopimus on nopea toteuttaa kevään aikana: kun tarjouspyyntö on saatu liikkeelle tarjousajaksi on varattava kohtuullinen aika tarjouksen laatimiseksi. Tarjoukset saadaan siten ennen kesää. Neuvottelumenettely vie enemmän aikaa. Asiassa tehdään ensin tarjoajien valinta (osallistumisaika 30 päivää hankintailmoituksen julkaisusta) ja tämän jälkeen käydään neuvottelut ennen kuin varsinainen tarjousaika alkaa kulua. Tarjousajan on oltava kohtuullinen ja riittävä. Neuvottelumenettelyssä menee enemmän aikaa kuin jos hankinta toteutetaan puitejärjestelyllä, jossa käytetään avointa menettelyä, mutta sopimus on mahdollista saada tälläkin menettelyllä syksyn 2016 aikana. Tämä edellyttää sitä, että hankintailmoitus julkaistaan mahdollisimman pian, jotta neuvottelut voidaan hoitaa esimerkiksi kesäkuun aikana ja tarjousaika olisi kesän ylitse. Molemmissa kilpailutusmenettelyissä on mahdollista asettaa ehdot, joiden mukaan kunta ei sitoudu ostamaan tiettyä paikkamäärää. Lisäksi voidaan edellyttää palveluntuottajaa toteuttamaan palveluasumisyksikkö Mäntyharjulle. Kilpailutuksessa tulee mahdollistaa välivuokrausmalli, jolla asukkaan vuokrakustannus alenee alv.prosentin verran. 7. Palveluseteli Palveluasuminen on mahdollista toteuttaa myös palvelusetelillä ilman kilpailutusta. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan , 36, liite 1 vanhuspalveluiden toimintakäsikirjan. Toimintakäsikirja ohjaa palvelutuotantoyksiköiden toimintaa. Seudullisesti on päätetty ottaa käyttöön myös tehostetun palveluasumisen palveluseteli, jonka sisällölliset reunaehdot on määritelty ko. toimintakäsikirjassa (Liite 4). Markkinoilla on toimijoita, joilla on valmius toteuttaa palveluasumisyksikkö Mäntyharjuun nopealla aikataululla palvelusetelimallilla. Tämä malli on kunnan kannalta riskitön (kunnalla ei taloudellista vastuuta investoinnista eikä sitoutumista paikkojen ostamiseen). 8. Aikataulu Toimeksiannossa edellytettiin, että Ruskahovin alakerran väliaikaistiloista luovutaan viimeistään vuoden 2017 aikana. Perusturvapalveluiden siirtyminen uuteen Sote -kuntayhtymään vuoden 2017 alusta edellyttää ratkaisun tekemistä vuoden 2016 aikana. Tämän ajankohdan jälkeen toimivalta ko. asiassa ei ole enää kokonaisuudessaan kunnan päätösvallassa. Em. seikoista johtuen päätös kilpailutuksen järjestämisestä, tonttiratkaisu, Sateenkaaren ratkaisu, mahdollinen kaavamuutos ja itse kilpailutus tulee kyetä toteuttamaan vuoden 2016 aikana. Tällä aikataululla rakentaminen käynnistyisi vuoden 2017 alussa ja käyttöönotto ajoittuisi loppuvuoteen Palvelusetelimallilla rakentaminen on mahdollista aloittaa kilpailutusmenettelyä nopeammin. 9. Palveluasumisen lisäämisen vaikutus nykyiseen palvelutuotantoon

6 Palveluasumispaikkojen lisääminen mahdollistaisi terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosastolla paikkamäärän vähentämisen 21 paikasta paikkaan. Käytännössä kustannusvaikutus vuositasolla olisi kokonaisuutena noin Hoitohenkilöstöresurssina tarkoittaisi 2,5 hoitajan vähentämistä. Palvelukeskus Ruskahovin osalta Vanamon 12 väistötilassa olevaa asukasta siirtyisi uuteen yksikköön. Kokonaiskustannus vuositasolla noin ja resurssivähennyksenä 5 hoitajaa. Kotihoidon osalta laskenta ja ennustettavuus ovat haasteellisempaa, koska pääpaino on palvelurakenteessa edelleen kotiin annettavissa palveluissa sekä kotihoidon asiakasmäärät ja myös asiakkaiden hoitoisuus kasvavat. Varovainen arvio maaliskuun 2016 tilanteen osalta (15 asiakasta täyttää tehostetun palveluasumisen kriteerit) olisi 2 lähihoitajan vähennys ja palkkakulujen osalta noin /v. 10. Työryhmän suositukset Työryhmä suosittelee, että 1. Mäntyharjun kunta kilpailuttaa palveluasumisen tai ottaa palveluasumisen palvelusetelin käyttöön; 2. palveluasuminen tulee tuottaa Mäntyharjussa; 3. mallissa ei saa olla kunnan sitoutumista investoinnin rahoittamiseen, eikä tietyn paikkamäärän ostamiseen; 4. hanke toteutetaan ns. välivuokrausmallia hyödyntäen, jolloin asukkaan maksama vuokra alenee alv-prosentin verran; 5. rakentamisen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota; 6. sopimukset kohteen toteuttamisesta ja palvelutuotannosta tulee solmia vuoden 2016 aikana; 7. mikäli valitaan vaihtoehdoksi palvelusetelimalli, otetaan seteli käyttöön välittömästi, kun tehostetun palveluasumisen palvelusetelituottajia on Mäntyharjussa; a. Paikat hankitaan palvelusetelillä, mikäli asiakas valitsee palvelusetelivaihtoehdon. b. Mäntyharjun kunta ei sitoudu ostamaan kiinteää paikkamäärää palveluntuottajalta, c. asiakas ja/tai hänen omaisensa valitsevat myönnetyn palvelusetelin kautta haluamansa palvelutuottajan. Selvityksen liitteet ovat oheismateriaalia kokoukseen.