Arimatic käyttöohje

Transkriptio

1 Arimatic käyttöohje

2 1 YLEISTÄ Arimatic 200 -ohjauskeskus on suunniteltu Ariterm Oy:n toimittamien biolämmitysjärjestelmien ohjaukseen teholuokassa 40kW-500kW. Keskus soveltuu HakeJet-, Biojet- ja Multi- Jet-polttimille. Ohjauskeskuksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että pelkän poltinohjauksen lisäksi siinä voidaan joustavasti ottaa käyttöön useita lisäoptioita. Tässä käyttöohjeessa kuvataan biolämmitysjärjestelmän ohjausautomaation toimintaperiaate ja järjestelmän käyttöön liittyvät keskeiset asiat. Järjestelmän ohjaus on toteutettu ohjelmoitavalla logiikalla (Siemens S7-200). Ohjausautomaation käyttäjäliityntänä on graafinen operointipaneeli (Siemens TP170Micro). Kun tekstissä viitataan näyttöpaneelin johonkin valikkonimeen tai aseteltavaan parametriin, on ko. teksti kirjoitettu kursivoidulla tekstillä lainausmerkkeihin, esim. VEDEN LÄMPÖTILA- ASETUS. Järjestelmän käynnistäminen ts. sytyttäminen käydään läpi kappaleessa JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ Graafinen käyttöliittymä mahdollistaa järjestelmän helpon hallinnan. Käyttöliittymä on jaettu neljään pääsivuun, joiden välillä liikutaan näytön alareunan painikkeilla. Kaikille näytöille yhteinen kenttä on näytön yläosa, jossa esitetään päivämäärä, kellonaika, aktiivisen sivun nimi, polttimen käyttötila, kattilaveden lämpötila sekä teho-%, jolla parhaillaan ollaan. Näyttöä käytetään koskettamalla sen aktiivisia kenttiä. Ariterm Oy:n valmistamien biolämmitysjärjestelmien perustoiminta on sama. Laitteiston käytettävyyttä on mahdollista parantaa lisäoptioilla, joiden käytölle on logiikkaohjelmassa valmius. Ohjausautomatiikan ohjelma on suunniteltu siten, että se soveltuu niin pellettikuin hakejärjestelmälle, jotka eroavat toisistaan varastoautomatiikan osalta. Järjestelmän käyttöönotossa määritellään, millä lisätoiminnoilla se on varustettu. Tämä järjestelmämäärittely tehdään operointipaneelin ASETUKSET -päävalikon OPTIOT1 - ja OPTIOT2 -alavalikoissa. Nämä asettelut määrittävät ne asiat, jotka operointipaneelin sivuilla käyttäjälle esitetään ja mitkä ohjaussovellukset ovat logiikkaohjelmassa käytössä. Järjestelmämäärittely on kuvattu tarkemmin kappaleessa HUOM! NÄMÄ JÄRJESTELMÄASETUKSET ON TEHTÄVÄ ENNEN KUIN JÄR- JESTELMÄ KÄYNNISTETÄÄN! 2

3 HUOM! OHJAUSKESKUS ON VALMISTETTU TOIMITUSKOHTAISESTI. ESI- MERKIKSI YLIMÄÄRÄISILLE MOOTTOREILLE EI OLE KESKUKSEEN KALUS- TETTU TARVITTAVIA KOMPONENTTEJA! 2.1 KATTILA Operointipaneelin KATTILA -sivulta esitetään seuraavat asiat: -Otsikkokentässä polttimen käyttötila, esimerkkikuvassa TEHOKÄYNTI (kun teho 21%- 100%). Muut ajotilat ovat YLLÄPITO (kun teho on 20%), KÄSIKÄYTTÖ ja EI KÄYTÖSSÄ. -Kattilaveden lämpötila -Teho-%, jolla poltinta parhaillaan ajetaan -Ensiö- ja toisiopuhaltimen pyörimisnopeudet -Jäännöshappipitoisuus (jos ko. optio käytössä) -Liekinvalvontatieto (kattilan sisällä liekkisymboli kun polttimessa on savukaasuanturin tunnistama liekki) -Automaattinuohouksen tila (jos ko. optio käytössä) -Savukaasujen lämpötila (jos ko. optio käytössä) -Syöttöruuvin pintalämpötila (jos ko. optio käytössä) Kattilasivulta ei voi muuttaa järjestelmän toimintaan liittyviä asetuksia, jotka aseteltavissa ASETUKSET -valikossa. 3

4 2.1 SUOJAT SUOJAT -sivulta nähdään ohjauslogiikkaan liitettyjen varolaitteiden/hälytysten tila. Mahdolliset hälytykset indikoidaan viivalla kunkin hälytystoiminnon kohdalla. Kun etumerkkinä on -, ko. hälytys on päällä. Hälytystilanteessa paneelin vasempaan yläreunaan ilmestyy HÄIRIÖ! -painike, jota painamalla siirrytään SUOJAT -sivulle. Tarkasta ja poista mahdollinen häiriön syy järjestelmästä, minkä jälkeen hälytys kuitataan KUITTAUS -painikkeella. Tämän jälkeen järjestelmä jatkaa toimintaansa. Kuvan esimerkissä hälytyksen syynä on ollut sähkökatkos, joka ilmaistaan myös polttimen käyttötilakentässä. 4

5 2.2 ASETUKSET ASETUKSET -valikossa esitettävät valikot määrittyvät sen perusteella, mitkä ominaisuudet OPTIOT -välilehdellä on määritelty käyttöön. Aina kuitenkin esitetään seuraavat valikot: HÄIRIÖT, KELLO, LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ, TEHOASETUKSET, VARASTOASETUKSET, TALLENNA ASETUKSET, PIILOTA/NÄYTÄ LISÄASETUKSET, PIILOTA LISÄASETUKSET painike poistaa näytöstä sen jälkeiset valikot ( LIEKINVAL- VONTA, TAKAPALOSUOJA, PULSSISAMMUTUS, PANEELI, OPTIOT, I/O, HÄLYTYS KÄYTÖSSÄ ). Näissä valikoissa on järjestelmän turvallisuuteen liittyviä asetuksia, joten niiden käyttö on suojattu salasanalla. NÄYTÄ LISÄASETUKSET -painikkeen painamisen jälkeen ruudun oikeaan yläkulmaan tulee SALASANA? -syöttökenttä, jota painamalla aukeaa näppäimistö. Annetaan salasanaksi USER. 5

6 2.2.1 HÄIRIÖT Järjestelmän aktiiviset hälytykset listataan aikajärjestyksessä näytölle. Ajan perusteella on helppo määrittää ensimmäiseksi tullut hälytys, mikä helpottaa hälytyksen aiheuttaneen syyn selvittämistä. Jos listassa on paljon hälytyksiä, voi rivejä vierittää näyttökentän oikeassa reunassa olevilla nuolilla. Häiriötilanteessa poista ensin hälytyksen syy järjestelmästä, jonka jälkeen järjestelmä saadaan jatkamaan toimintaa painamalla KUITTAUS -painiketta. HISTORIA -alavalikossa näkee tapahtumat myös aiemmin kuitattujen hälytysten osalta. 6

7 2.2.2 KELLO JA KIELI Päivämäärä ja kellonaika asetellaan näytön kuuteen kenttään. Kun nämä kuusi kenttää on täytetty, vahvistetaan asetukset painamalla HYVÄKSY -painiketta. PP =päivä KK =kuukausi VV =vuosi TT =tunnit MM =minuutit SS =sekunnit SUOMI - ja ENGLISH -painikkeilla valitaan operointipaneelin kieli LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ VEDEN LÄMPÖTILA-ASETUS -kenttään asetetaan haluttu kattilaveden lämpötila, jonka poltinohjauksen tehoa säätävä PI-säädin pyrkii pitämään. HYSTEREESI määrittää lämpötilaeron, jolloin poltin siirtyy ylläpitopoltolle (teho 20%). Jos VEDEN LÄMPÖTILA-ASETUS on 80 C ja HYSTEREESI 5 C, siirrytään ylläpidolle lämpötilassa 85 C. Kun lämpötila on las- 7

8 kenut astemäärän, joka on 0,5* HYSTEREESI, esimerkissä 2,5 C, siirrytään jälleen tehokäynnille, tehoportaalle 21%. Oikean puoleisessa kuvassa on esimerkki tavoitearvon asettamisesta kattilaveden lämpötilalle. Lämpötila-asetukseksi on mahdollista määrittää enintään 100 C. Normaali käytössä poltinta ajetaan siten, että tehoa muutetaan automaattisesti lämmöntarpeen mukaan. Tällöin teho säätyy 1%:n portailla välillä 20%-100%. Poltinta on mahdollista ajaa myös kiinteällä teholla. Haluttu teho-% määritetään TEHONSÄÄTÖ -kenttään ja AU- TO/MAN -painikkeen tilaksi valitaan MAN. Tässä tilassa poltinta ajetaan kiinteällä teholla, jolloin tehoajo- ja ylläpitojaksot seuraavat toisiaan. TEHON YLÖSAJOAIKA : Tällä asetuksella rajoitetaan tehon muutosnopeutta, kun säädin on kasvattamassa tehoa. Asetus määrittää, kuinka monta sekuntia vähintään odotetaan ennen kuin säätö kasvattaa tehoa 1%:lla. P- ja I-termeillä vaikutetaan säädön nopeuteen ja tarkkuuteen. Nämä parametrit saadaan piilotettua painikkeella PIILOTA LISÄASETUKSET. SEURANTA -painikkeella päästään sivulle, jolla voidaan tarkastella tehon ja kattilaveden lämpötilan muutoksia yhden tai 24 tunnin aikajaksolla. Tämä trendityökalu on hyödyksi etenkin käyttöönotossa, jos tehonsäädön parametreja on tarpeen virittää. 8

9 2.2.3 TEHOASETUKSET Ohjauslogiikka säätää polttimen tehoa muuttamalla polttoaineen syöttöä (syöttöruuvin pulssi- ja taukoaikojen suhdetta) sekä ensiö- ja toisioilmapuhaltimien pyörimisnopeutta lämpökuorman vaihteluihin reagoiden. Säätö perustuu kattilaveden lämpötilaa mittaavaan PT-100-anturiin. Logiikkaohjelmassa on 80 tehoporrasta (21%-100%+ylläpitopoltto), joita ohjaus käyttää. Operointipaneelin asetuksissa määritetään perusasetukset syöttöruuvin NOPEUS-% :lle sekä ensiö- että toisioilmapuhaltimen pyörimisnopeudelle (0-100%) neljällä tehoportaalla (21%, 50%, 75% ja 100%). Niiden lisäksi määritetään asetussarvot ns. ylläpitopoltolle ( YL- LÄPITO ). Näiden perusasetusten mukaan logiikkaohjelma laskee käyttöönsä väliportaat (esim. 22 %,23 %,24 %,25 % ). NOPEUS-% tarkoittaa seuraavaa. Esimerkkinä pellettijärjestelmä, jossa ruuvin halkaisija on 114mm, kairan halkaisija 95mm, ruuvin nousukulma 20 ja pyörimisnopeus 10kier/min. Kun tällaista ruuvia ajetaan koko ajan 100%:n syötöllä. sen tuotto on 291,6kg tunnissa. Pelletissä on energiaa 4,8kWh/kg. Arvioitu hyötysuhde 90%. Näin maksimituotto ruuville on 292kg 4,8kWh/kg 0,9 = 1260kW. Jotta tällä ruuvin tuotolla saadaan 500kW teho, on syöttöprosentin oltava 39,7% (0, kW). Kun käytössä on 500kW:n poltin, tämä syöttöarvo (39,7%) asetetaan tehotaulukkoon riville 100% sarakkeeseen NOPEUS-%. Muille tehopisteille määritetään edelleen syöttöarvoiksi suunnilleen tasavälein omat syöttöprosentit. Kun esim. tehoportaan 75% halutaan tuottavan 350kW, saadaan sitä vastaava NOPEUS % laskettua kaavalla 350kW : 1260kW 100% = 28%. Tehopisteelle 50% halutaan 200kW, jol- 9

10 loin syöttöprosentti 16% ja tehopisteelle 21% 80kW, jolloin syöttöprosentti noin 6%. Ylläpitopoltolle asetetaan syöttöprosentiksi noin 0,5%. Hakkeella, kun syöttöruuvin putken halkaisija 159mm, kaira 135mm, pyörimisnopeus 11,5kier/min, nousukulma 20, 87%:n hyötysuhde, tuotto 0,486m3/h, energiasisältö 750kWh/m3, saadaan 100%:n syötöllä 317kW:n teho. Esimerkkinä 300kW:n poltin, jolle neljälle tehopisteelle määritetään seuraavat arvot: TEHOPISTE TEHO NOPEUS % 100 % 300kW 94,6 75 % 200kW 63,1 50 % 120kW 37,9 21 % 80kW 25,2 Ylläpito 0,5 HUOM! Nämä ja liitteen tehotaulukoiden arvot ovat suuntaa antavia. Etenkin ylläpitotilan asettelut vaativat alussa muuttamista käyttökokemusten mukaan. ASETUKSET/TEHOASETUKSET -sivun RESEPTIT -painikkeella siirrytään työkaluun, jota voi käyttää uusien tehotaulukkojen luomiseen, tallennettujen käyttöönottoon ja käytössä olevien arvojen tallentamiseen. OTA KÄYTTÖÖN RESEPTI painikkeella voidaan selata tallennettuja reseptejä ja haluttu tehotaulukko käyttöön. LUE NYKYISET ARVOT RESEP- TIIN toiminto siirtää logiikan parhaillaan käytössä olevat arvot reseptityökaluun, jossa ne voidaan tallentaa. TEHOASETUKSET painikkeella voidaan siirtyä takaisin kyseiselle sivulle HAPPISÄÄDIN 10

11 Savukaasun jäännöshappipitoisuus mitataan happianturilla (lisävaruste). HAPPISÄÄDIN"- valikossa on hapen halutun taviotearvon kenttä ( HAPPITAVOITE ). Suositeltava jäännöshapen määrä on n. 8%. Savukaasujen jäännöshappipitoisuus on nähtävissä operointipaneelin KATTILA -sivulla. Kun jäännöshappimittaus on käytössä, säätää se toisiopuhaltimen toimintaa, jolloin sen asetusarvoja ei näytetä TEHOASETUKSET -valikossa. VAIKUTUS TOISIOPUHALTIMEEN : Näillä arvoilla määritetään, kuinka paljon happimittauksen sallitaan vaikuttavan toisiopuhaltimen ohjaukseen. Rajaus on tehty siksi, ettei toisiopuhallinta esim. pienillä tehoilla ajeta pysähdyksiin, eikä anturin likaantuessa puhallinohjaus alkaisi liukumaan liian suurille kierroksille. PID-lisäasetuksilla vaikutetaan happisäädön nopeuteen. Säätövihjeitä: Jos arinalla ja/tai tuhkan seassa alkaa olla liikaa palamatonta polttoainetta, poltinruuvin syöttöä on vähennettävä ja/tai puhaltimien tehoa lisättävä. Jos liekin pää on musta ja kattila likaantuu nopeasti, toisioilmapuhaltimen tehoa on lisättävä ja/tai polttoaineensyöttöä vähennettävä. Jos liekki on sinertävä ja epätasainen, toisioilmapuhaltimen tehoa on vähennettävä. Jos polttoaineessa on kevyitä osasia, osa niistä lentää ilmavirran mukana ulos polttimesta, ennen kuin ehtii palaa kokonaan. Tämän voi huomata kattilan tulipesässä tapahtuvasta kipinöinnistä ja lisääntyneestä tuhkan määrästä. Osasten lentelyn voi välttää vähentämällä ilmavirtaa (puhaltimet). HUOM! Säätöihin tehtävät muutokset alkavat vaikuttaa aikaisintaan muutaman minuutin kuluttua. HUOM! Polttoaineen koostumuksen muutos edellyttää uusia säätöarvoja VARASTOASETUKSET 11

12 VARASTOHÄIRIÖVIIVE : Jos varastoruuvi on käynyt määritellyn ajan, mutta pudotussuppilon valokenno (hakejärjestelmissä) tai kapasitiivianturi (pellettijärjestelmissä) ei tunnista polttoaineen pintaa, ohjauslogiikka antaa varastohälytyksen. SUPPILON TÄYTTÖVIIVE : Suppilon alaraja on määritetty perustuen syöttöruuvin käyntiaikaan (ruuvien käyntipulssien yhteenlaskettu aika). Kun tämä laskennallinen aikaraja on saavutettu, käytetään varastoruuvia niin kauan kunnes valokenno-/kapasitiivianturi tunnistaa ylärajan. SUPPILON YLITÄYTTÖAIKA : Tällä aika-arvolla määritetään varastoruuvin ylikäyntiviive sen jälkeen kun polttoaineen pinta on jo tunnistettu. Tarkoituksena on ehkäistä esim. tikkujen aiheuttavat vikatunnistukset pyöräyttämällä ne anturin edestä pois. SUPPILON PAKKOTÄYTTÖVIIVE : Jos pudotussuppilon anturi on ollut vaikuttuneena määritetyn ajan (tämä on syöttöruuvin yhteenlaskettua käyntiaikaa), pyöräytetään varastoruuvia määritetty aika ( SUPPILON PAKKOTÄYTTÖAIKA ). TANKOPURKAIMEN VIIVE : Kun pudotussuppilon anturi ei ole tunnistanut polttoainetta, vaikka varastoruuvi on käynyt täyteen parametrilla TANKOPURKAIMEN VIIVE määritetyn ajan, käytetään varastopurkainta kohtaan TANKOPURKAIMEN KÄYNTIAIKA asetettu aika TUHKARUUVIT 12

13 TUHKARUUVIN AJOAIKA 1 JA 2, EI KÄYTÖSSÄ/KÄYTÖSS Ä: Voidaan määrittää neljä kellonaikaa, jolloin tuhkaruuveja ajetaan. Asetettu aika aktivoidaan käyttöön painamalla painiketta, jolloin EI KÄYTÖSSÄ tekstin tilalle tulee KÄYTÖSSÄ. TUHKARUUVIEN KÄYNTIAIKA :: Määritetään aika, kuinka kauan tuhkaruuvit pyörivät. AJO NUOHOUKSEN AIKANA : Jos käytössä on automaattinuohousjärjestelmä, voidaan tuhkaruuvien toiminta ajoittaa tapahtuvaksi samaan aikaan nuohouksen kanssa. Nuohoukselle aseteltavissa kahdeksan kellonaikaa NUOHOUSASETUKSET Painenuohousjärjestelmä määritetään käyttöön OPTIOT2 -valikossa, johon päästään OP- TIOT1-sivun kautta painettaessa näyttökentän oikeassa reunassa olevaa vierityspalkkia alas. NUOHOINTEN MÄÄRÄ : Määritetään, montako paineilmasuutinta järjestelmään kuuluu. PULSSIN PITUUS : Annetaan aika, kuinka pitkä kunkin suuttimen paineisku on. Suositusarvo on 35ms. VÄLIAIKA : Määritetään taukoaika paineiskujen välillä. Aseteltavan ajan pituuteen vaikuttaa järjestelmää paineistavan kompressorin latausaika. Tavallisesti tämä aika on välillä 60s 120s NUOHOUS, KÄYTÖSSÄ/EI KÄYTÖSSÄ : Nuohous sekvenssi on mahdollista määrittää tapahtuvaksi 0-8 kertaa vuorokaudessa haluttuna kellonaikana. Nuohous määritettyinä kellonaikoina tehdään vain, kun poltin on tehoajolla (21%-100%). Jos poltin on häiriötilassa, käsiajotilassa tai ylläpitopoltolla, automaattinuohousta ei tehdä. HUOM! Jos aukaiset luukkuja polttimen ollessa normaalikäyttötilassa (ylläpidolla tai tehoajolla), ota nuohoustoiminnot määritettyinä kellonaikoina pois käytöstä TALLENNA ASETUKSET 13

14 Kun järjestelmäasetuksiin on tehty muutoksia, on hyvä tallentaa ne pysyväismuistiin. Muutoin asetukset pysyvät patterivarmistetussa muistissa noin viikon ajan. Jos ohjauslogiikalta ja paneelilta on sähköt pois pidemmän ajan, asetellut arvot menetetään. Asetusten tallentaminen kestää noin 10s PIILOTA/NÄYTÄ LISÄASETUKSET Tällä painikkeella saadaan pois ASETUKSET -sivulta toiminnot, jotka ovat kriittisiä järjestelmän turvallisen toiminnan kannalta tai joita tarvitaan vain tilapäisesti järjestelmän käyttöönotossa tai vianhaussa. Kun halutaan palauttaa lisäasetukset takaisin näkyviin, pitää antaa salasana, joka on USER LIEKINVALVONTA 14

15 Liekinvalvonta perustuu savukaasujen lämpötilan mittaamisen kapillaaritermostaatilla. Ylläpidolla liekinvalvontatieto on ohitettu. Kun järjestelmä käynnistetään tai polttimen käytössä siirrytään ylläpitopoltolta (teho 20%) tehokäyntitilaan (21%-100%), on liekkitieto ohitettu määritetyn ajan ( LIEKINVALVONTAVIIVE ). Näin savukaasujen lämpötila ehtii nousta yli termostaatin asettelun. Termostaatti on valittu käyttöön asetuksella ULKOINEN TERMO- STAATTI KÄYTÖSSÄ TAKAPALOSUOJA 15

16 Syöttöruuvin pintalämpötilaa mitataan lämpötila-anturilla. Jos syöttöruuviin on etenemässä takapalo ja ruuvin lämpötila nousee yli asetellun arvon, ajetaan ruuvia kenttään SYÖTTÖ- RUUVIN TYHJENNYSAIKA aseteltu aika PULSSISAMMUTUS Pulssisammutustoiminnolla voidaan ehkäistä takapalon synty aloittamalla polttoaineen kostutus vedellä, kun ruuvin pintalämpötila nousee. Kostutukselle on kaksi toimintalämpötilaa. TASO 1 LÄMPÖTILA : Kun saavutetaan aseteltu lämpötila, annetaan magneettiventtiilillä kenttään TASO 1 SAMMUTUSPULSSI määritellyn ajan pituinen pulssi, jota seuraa tauko ( TASO 1 TAUKOAIKA ). Tätä pulssitusta jatketaan niin kauan kunnes lämpötila on laskenut alle asetusarvon. Jos lämpötila tason 1 pulssituksesta huolimatta ruuvissa nousee, siirrytään tasolle 2. HUOM! Vesisammutus ei sovellu pelletille! LIIKKUVA ARINA 16

17 MultiJet-polttimen arina liikuttaa karamoottori, jonka liikettä ohjataan kolmelle sisäisellä rajakytkimellä. Karamoottoria liikutetaan pulssittamalla. Pulssi- ja taukoaikaa säädetään polttimen tehon mukaan. Lyhyttä liikettä tehdään pääsääntöisesti liikkeen keskikohdan määrittävän rajakytkimien molemmin puolin. Kun näitä liikkeitä on tehty kohtaan LASKURI/ LYHYT LIIKE aseteltu lukumäärä, käytetään moottoria yksi pitkä liike päätyrajojen välillä OPTIOT OPTIOT1/2 -valikossa määritetään ne toiminnallisuudet, jotka järjestelmään kuuluvat. Jos järjestelmään kuuluu PS08-pellettisyöttölaite, OPTIOT2 sivulla voidaan määrittää käyttöön toiminto, jolla syötintä käytetään taajuusmuuttajalla säätäen syöttimen pyörimisnopeutta ts. polttimen tehoa portaattomasti. TAAJUUSOHJE ALARAJA määrittää taajuuden, jonka alle mentäessä pellettisyötintä aletaan käyttämään pulssittamalla KÄYTTÖ 17

18 KÄYTTÖ -valikosta valitaan, miten järjestelmää halutaan ajaa KÄSIKÄYTTÖ Järjestelmää on tarve ajaa manuaalisesti otettaessa järjestelmä ensimmäistä kertaa käyttöön tai esim. huollon yhteydessä. Tässä valikossa on seuraavat toiminnot: -Voidaan ajaa ruuveja eteen/taakse -Käynnistää/sammuttaa puhaltimet. Kun käynnistetty, voidaan asettaa sekä ensiö- että toisiopuhaltimelle halutut nopeudet. -/+-näppäinten painaminen suurentaa/pienentää asetusta 5%:n portaissa. -Käynnistää/sammuttaa savukaasuimuri -Käynnistää tankopurkain -Ajaa Biojet T-polttimen tyrkkijää tai MultiJet-polttimen arinaa liikuttavaa karamoottoria AUTOMAATTI : KÄYTTÖ -sivun AUTOMAATTI painike siirtää poltinkäytön normaaliin käyttötilaan, jos polttimessa on savukaasutermostaatin tunnistama liekki. Tällöin poltinohjaus säätää tehoa välillä 20%-100%. Jos polttimessa ei ole liekkiä, siirrytään ohjattuun sytytysvaiheeseen (ks. kappale 2.4). 18

19 Kun käyttö on AUTOMAATTI tilassa, sivulla on mahdollista laittaa tuhkaruuvit ja automaattinuohous päälle ohittaen niille asetetut ajastetut toiminnot ALASAJO : Tämä toiminto pysäyttää varastojärjestelmän toiminnan ts. pudotussuppiloa ei enää täytetä. Järjestelmä jatkaa toimintaansa niin kauan kuin syöttöruuvissa ja suppilossa riittää polttoainetta. Toiminta keskeytyy lopulta liekinvalvontahälytykseen. Toimintoa voi käyttää esim. valmistautuessa kattilan ja polttimen huoltoon SEIS : Toiminto pysäyttää järjestelmän kaikki laitteet lukuun ottamatta savukaasuimuria ja pumppuja, jotka pitää pysäyttää haluttaessa erikseen. 2.4 SYTYTYS Kun valitaan AUTO -käyttö, mutta kattilassa ei ole liekkiä, ohjataan käyttäjä opastettuun sytytysvaiheeseen SYTYTYS 1. Näyttöön tulee sivu, jolla on mahdollista manuaalisesti ajaa syöttöruuvia ja laittaa ensiö- ja toisiopuhallin päälle (-/+-painikkeilla puhaltimien nopeuden asettelu). Kun polttoaine on sytytetty ja liekki on vahvistunut riittävästi, painetaan SYTYTYS 1 VALMIS -painiketta, jolloin siirrytään seuraavaan vaiheeseen, SYTYTYS 2. 19

20 Poltinta aletaan ajaa kiinteällä tehoportaalla (asetus KIINTEÄ TEHOPISTE ), jota käyttäjä muuttaa oman harkinnan mukaan ylöspäin. Tällöin polttoaineen syöttöä ja puhalluksia ohjataan automaattisesti. Kun polttimessa on tunnistettu liekki, näytön vasempaan yläreunaan tulee liekkisymboli. Tällöin painiketta SYTYTYS 2 VALMIS, jolloin siirrytään automaattiselle tehonsäädölle. Käyttäjän ei tarvitse odottaa liekkitietoa, vaan hän voi kuitata SYTYTYS2 -vaiheen päättyneeksi jo aiemminkin. 4. TAKUU Ariterm Oy myöntää ohjauskeskukselle kahden vuoden takuun asennuspäivästä lukien. Takuu koskee ohjauskeskuksessa mahdollisesti ilmeneviä työ-, raaka-aine tai komponenttivirheitä. Valmistaja ei ole takuuvastuussa, mikäli vika on aiheutunut asennusvirheestä, virheellisestä käytöstä tai käsittelystä. Mikäli korjaukseen on ryhdytty ilman valmistajan lupaa, takuu ei ole voimassa. Tehdas ei ole vastuussa tuotteen aiheuttamista mahdollisista välillisistä vahingoista ja kuluista. Ariterm Oy pidättää oikeuden itsellään päättää tavasta, jolla takuukorjaus suoritetaan. Takuuajan ulkopuolelle jäävistä vaurioista Ariterm Oy ei ole vastuullinen, mutta niistä voidaan sopia tapauskohtaisesti. 20