Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13 2740 PEAB SEICON OY ATRIA OYJ:N KONTTORI HÖYRYVOIMALANKATU, SEINÄJOKI MELU- JA TÄRINÄSELVITYS

14 SUUNNITTELUTOIMISTO 2740 ALUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSELOSTUS MJK SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ MELU- JA TÄRINÄMITTAUKSET Olosuhteet Melulähteet: ominaisuudet, sijainti ja toiminta-ajat Melumittaus Tärinämittaus OHJEARVOT Melu Tärinä YHTEENVETO JA TOIMENPITEET Melu Tärinä... 7

15 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY 1 YLEISTÄ Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy on laatinut Peab Seicon Oy:n toimeksiannosta Seinäjoen Itikan alueella kaavoitukseen liittyvän melu- ja tärinäselvityksen. Mittaukset suoritettiin välisenä ajanjaksona. Seinäjoen Itikan alueelle suunnitellaan uusia toimistotiloja. Tämän työn tarkoituksena on selvittää alueen ympäristömelutasoja ja liikennetärinää sekä niiden mahdollista vaikutusta alueen maankäytön suunnitteluun. Melumittauslaitteistona käytimme tarkkuusäänitasomittaria ABEM UVS1500 ja käsimittaria Extech Digital Sound Lever Meter. Tärinät havaittiin 3d- antureilla varustetuilla mittareilla. Mittaukset suoritti ins.amk opiskelija Eetu Lahtinen. 2 MELU- JA TÄRINÄMITTAUKSET 2.1 Olosuhteet Pieni tuuli ei vaikuta mittaustulokseen. Tuulella on vaikutusta 5m/s nopeudesta alkaen. Tuuli vaikuttaa mittarin desibeleihin korottavasti ja se voi muuttaa melun kulkusuuntaa, jolloin ei saada tarkkoja lukemia. Ilmankosteus oli tutkimusaikana klo: 4-5 n.80 %, klo: 9-10 n.50 %, klo:12 n.30 %, klo n.30 %, klo %, klo % ja klo %. Mittausaikana ei satanut. Lämpötila klo: 4-6 alle 10 0 C ja päivällä 20 0 C asteen tuntumassa. Lämpötilat vaihtelivat hieman päivästä riippuen. Rautatien ja mittauspisteen 13 välissä oli pensaikko, joka vaimensi rautatiemelua. 2.2 Melulähteet: ominaisuudet, sijainti ja toiminta-ajat Suunnittelualueella melua aiheuttavat tehdasalueella päiväsaikaan kulkevat rekat. Kompressorimelua esiintyi päiväsaikana eniten

16 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY 2 Alueen tiestö, VT 19 eli Pohjantie ja VT 18 eli Vaasantie liittymäramppeineen ja rautatien tasoristeyksineen ovat merkittäviä melunlähteitä. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa tasaista melua voimakkaine kiihdytyksineen ja jarrutuksineen. Tällaisessa liikenneympäristössä melutaso vaihtelee suuresti. Kurikkaan johtavalla tiellä, KT 67, on 80 km/h nopeusrajoitus, jolloin melutaso on korkea ja se näkyy kantatien läheisyydessä olevien mittauspisteiden kohdalla. Kaskisten rautatien tavarajunat aiheuttavat hetkellisen korkean melutason, jossain pisteissä jopa n. 80 db. Aamuisin klo: 4-9 Lintujen laulu on hyvin voimakasta taustameluun nähden ja se vaikuttaa muutamassa mittauspaikassa ratkaisevasti (11,12,13,14). Autojen äänet ja muut mittaustuloksiin vaikuttavat hetkelliset äänet näkyvät tilastoissa piikkeinä. Käsimittarilla pystyi huomaamaan autojen ja lintujen välisen eron. Klo autojen määrä liikenteessä kasvoi ja melutaso kohoaa 50-55dB:iin. Klo välillä liikenne kasvaa huomattavasti ja samalla myös melutaso kohoaa 55-60dB:iin. Lähellä maantietä olevien mittauspisteiden lukemat ovat verrannollisia liikenteen nopeuksiin ja autojen määrään. Raskaat ajoneuvoyhdistelmät, traktorit ja moottoripyörät aiheuttavat välillä yli 60dB:n piikkejä, jotka vaikuttavat korottavasti A-painotetun ekvivalenttitason L Aeq - tuloksiin. Junien hetkittäinen melu vaikuttaa samoin ekvivalenttitasoon korottavasti. Junien aiheuttamat meluäänet olivat huomattavia lähellä junarataa olleiden pisteiden kohdalla, mutta myös kauempana junien aiheuttama meluääni oli tasoltaan voimakkaampi kuin taustamelu. Hälytysajoneuvot, ambulanssit ja paloautot aiheuttivat sireenimeluna hetkellisiä meluhuippuja. Kirkonkellot sunnuntaina aiheuttivat myös 55 db:n melun. Hornet-hävittäjän lentomelu oli n.70db:n luokkaa. 2.3 Melumittaus Melumittaus suoritettiin siten, että mittarin tulokset tallennettiin puolen minuutin jaksoissa ekvivalenttitasoina. Meluarvojen yhdistämisessä suurempi meluarvo on merkittävämpi eli junan tai rekan hetkellinen korkea db-arvo vaikuttaa merkitsevästi lopulliseen A-painotetun ekvivalenttitason L Aeq - tulokseen Mittausjaksojen ekvivalenttitaso lasketaan kaavalla:

17 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY 3 Käsimittauksella mitattiin 5min eriä 30sekunnin välein tai poikkeavan desibelin aikana. Mittauspisteitä oli 14,joissa suoritettiin enemmän kuin yksi kerta mittauskertoja. A-painotettuna ekvivalenttitason L Aeq -mittaustulokset Mittauspiste päiväaika 7-22 Yöaika ,1 60, ,4 52, ,1 46, ,5 49, ,0 54, ,7 53, ,8 55,7. Graafista ilmenee junan aiheuttamat piikit (yli 70db:n ylittävät kohdat), ensimmäinen piikin aikana mittauspiste oli paikassa 11 ja toisessa 19 (tehdasalueella). Molemmat mittauspisteet sijaitsevat radan vieressä. Muut pienemmät piikit ovat liikenteen tai junan aiheuttamia, mutta mittauspisteet ovat selkeästi kauempaa melulähteestä.

18 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY 4 Kuva 1. Melualueet ovat merkitty väreillä. Päivällä (klo: ) A-painotettuna ekvivalenttitason L Aeq -melu

19 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY 5 Kuva 2. Melualueet ovat merkitty väreillä. Yöllä (klo: ) A-painotettuna ekvivalenttitason L Aeq -melu

20 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Tärinämittaus Toimistokorttelin tutkimuslinja Etäisyys pisteen laatu tärinä, mm/s rautatiestä m 11 maapiste 0,62 26 maapiste 0, rakennuksen sokkeli 0,35 79 rakennuksen sokkeli 0,14 3 OHJEARVOT 3.1 Melu Valtioneuvoston päätös 993/1992, L Aeq, ohjearvoista määrittelee suurimmat melutasot seuraavasti: Ulkona päiväajan ohjearvo asumiseen käytettävillä alueilla on 55 db ja yöajan ohjearvo uusilla alueilla 45 db. Sisällä vastaavat ohjearvot ovat 35 db ja 30 db. Liike- ja toimistohuoneissa saa sisämelua olla 45 db. 3.2 Tärinä VTT:n laatiman ohjeen, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278 mukaan liikennetärinä uudella alueella saa olla maksimissaan 0,3 m/s.

21 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY 7 4 YHTEENVETO JA TOIMENPITEET 4.1 Melu Mittaustuloksien perusteella rautatien vaikutukset meluun ovat hieman vähäisemmät, kuin ympärillä olevien maanteiden, sillä junien kulku radalla on vähäistä. Valtioneuvoston päätöksen suosituksessa ei ole määritelty toimistoille ulkomelun rajaarvoja. Sisämelu saadaan asianmukaisin rakenneratkaisuin pidettyä alhaisena ja suosituksen raja-arvon täyttävänä. 4.2 Tärinä Mittaustulosten perusteella liikennetärinän raja-arvo jäisi ylittymättä ilman vaimentavia rakenteitakin mikäli rakennuksen etäisyys rautatien lähimmästä kiskosta ylittää 27 m. Rakentamalla tärinänvaimennuspenger, saavutetaan suosituksen alittava tärinätaso suunnitelman mukaiselle laajennusalueelle. Vaimennus perustuu tärinää hyvin johtavan kuivakuorikerroksen katkaisuun käyttämällä väliaineena kevytsoraa. 37 m pituinen rakenne on merkitty karttaan ruskealla värillä.

22 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY 8 Kevytsorarakenne tiivistetään kaivinkoneen teloilla ajamalla. Penger suojataan suodatinkankaalla N3 alta ja luiskiltaan. Päälle laittaa nurmikko kasvukerroksineen suodatinkankaan päälle. Ennen toteutustyötä yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tutkitaan vaihtoehtoisista tärinänvaimennusratkaisuista ainakin teräsponttiseinä- ja stabilointipilarirakenteiden käytön edut ja haitat suhteessa tässä esitettyyn esimerkkirakenteeseen. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy Martti Kaunismäki Eetu Lahtinen