VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen Veden johtokunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO Organisaatio Johtokunta v YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa PALKAT JA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit hankkeittain RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMA TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Pitkäaikainen vieras pääoma Henkilöstöä koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...34 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...35

3 I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Puhdistamo Puhdistamon toimintaa seurataan kuukausittain akkreditoidun laboratorion toimesta. Ympäristöluvan vaatimukset eivät täyttyneet typen osalta johtuen yhden yksittäisen näytteen heikosta tuloksesta. Häpönniemen puhdistamo on teknillisesti hyvässä kunnossa. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettiin joulukuussa 2009 uutta ympäristölupaa. Lupahakemukseen toimitettiin täydentävää materiaalia 2010 aikana. Vakka-Suomen Veden 2. toimintavuosi Vakka-Suomen Vesi liikelaitos aloitti varsinaisen toimintansa jolloin Häpönniemen puhdistamon toiminta siirtyi Vakka-Suomen Veden vastuulle. Vakka-Suomen Veden toiminta-ajatus on jäteveden käsittelypalvelujen tuottaminen. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Vakka-Suomen Vesi hallinnoi Häpönniemen puhdistamon lisäksi Laitilan ja Uudenkaupungin välistä jäteveden siirtolinjaa. Vakka-Suomen Vesi on tukkupuhdistaja ja sillä oli vuonna 2010 kaksi asiakasta, Uudenkaupungin Vesi ja Laitilan kaupunki. Puhdistuspalvelusta veloitettava maksu perustui laitoksen asiakkailta vastaanottamaan vesimäärään. Vakka-Suomen Veden myyntitulot jäivät vuonna 2010 noin 10% arvioitua alhaisemmiksi. Toisaalta palvelujen ostoissa syntyi säästöjä. Tilikauden ylijäämä on noin Henkilöstö Vuoden 2010 aikana liikelaitoksen henkilökunta väheni neljästä kolmeen ja tarkoituksena on toimia toistaiseksi kolmen hengen vahvuudella. Häpönniemen puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete toimitettiin käsiteltäväksi Satakierto Oy:n biokaasulaitokseen Köyliöön. Verkosto Laitila-Uusikaupunki siirtoviemärin osuutta Kalanti Uusikaupunki on uudistettu ja työ tulee jatkumaan myös vuonna Toiminnan kehitys jatkuu Puhdistamolietteen kuljetus suhteellisen etäälle käsiteltäväksi on tuskin pitemmällä tähtäimellä mielekäs ratkaisu niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Tavoitteena on lietteen hyödyntäminen paikallisesti joko energiasektorilla tai maataloudessa. Puhdistamon uusi ympäristölupapäätös tullaan tekemään 2011 aikana. Tämän päätöksen vaatimat toimenpiteet tulevat olemaan puhdistamon kehityksen reunaehtoina. Kyösti Hallikainen liikelaitoksen johtaja 1

4 2. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio 2010 Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtaja Hallinto ja suunnittelu Jätevedenpuhdistamot Viemäriverkostot ja pumppaamot 2.2 Johtokunta v Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Paavo Pitkänen Vuokko Virtanen varapuheenjohtaja Ritva Jalonen Riikka Huunonen jäsen Ilkka Aaltonen Elisa Kivi-Jalonen jäsen Ulla Kallio-Laine Jukka Hakala jäsen Juha Laurila Jussi Valtonen jäsen Janne Sjölund Kalevi Koponen 2

5 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous alkoi vuonna 2010 hitaasti toipua vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Teollisuustuotanto laski yli viidenneksen ja vienti kolmanneksen. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi noin 3,2 % mutta se jäi edelleen merkittävästi alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotetaan jatkuvan vuonna Maailmantalous ja maailmankauppa piristyivät ja taantuman syvin vaihe ohitettiin. Koko maailmantalouden kasvu oli yli 4 %, ja kasvu jatkuu vuonna Kasvun veturina Aasiassa oli Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui vuonna Uutiset Yhdysvalloista olivat toiveikkaita, ja talous siellä kasvoi. Toisaalta epävarmuus siellä jatkui, koska työttömyys pysyi ennätyksellisen korkealla ja maan velkaantuminen jatkui. Euroalueen ja koko Euroopan kansantuote kasvoi hitaasti. Euro oli kriisissä Kreikan ja Irlannin talouden ongelmien takia. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet mittavia monissa maissa vuosina Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on ollut alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan.. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Useat valtiot aloittivat jo vuoden 2010 aikana pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi. Tämä hidastaa Euroopan talouskasvua Työttömyyden odotettavissa oleva hidas lasku teollistuneissa maissa puolestaan hidastaa kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Suomen työllisyys pysyi vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla, vaikka sen odotettiin edelleen heikkenevän. Työttömyys oli 8,4 % ja työllisyysaste 68,2 %. Vuonna 2011 työllisyysasteen odotetaan paranevan. Ansiotaso nousi 2,5 % vuonna 2010 sopimuskorotusten takia. Työttömyyden kasvun pysähtyminen ja verotulojen 4,2 %:n kasvu - josta suuri osa tosin johtuu kuntien vuodelle 2010 tekemistä veroprosenttien korotuksista auttoivat kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 3,5-4 prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2010 Suomessa 1,2 % vuodesta Vuonna 2011 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,4 %. Tuontihinnat erityisesti raaka-aineiden hinnat ovat nousussa ja kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan noin 2,5 % vuonna Kotimaisen kysynnän kasvuksi arvioidaan 2,5 %. Viennin kasvu jatkuu vahvana ja teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet viidenneksellä edellisestä vuodesta. Tämä näkyy satamien liikenteen ja muiden kuljetusten lisäyksenä. Tämä heijastuu toivottavasti myös Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten toimintaan, liikevaihtoon ja kannattavuuteen. 3

6 Keskeiset tunnusluvut 2009* mrd. euroa * 2009* 2010** 2011** 2012** Bruttokansantuote markkinahintaan 171 5,3 0,9-8,0 3,2 2,9 2,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 60 7,0 6,5-18,1 3,6 6,1 4,3 Kokonaistarjonta 232 5,5 2,6-12,1 3,3 3,8 3,1 Tavaroiden ja palvelujen vienti 64 8,2 6,3-20,3 5,7 6,9 5,1 Kulutus 137 2,8 1,9-1,0 2,0 1,6 2,0 Investoinnit 33 10,7-0,4-14,7 3,0 6,0 3,0 Kokonaiskysyntä 232 5,5 2,6-12,1 3,3 3,8 3, * 2009* 2010** 2011** 2012** Palvelut, määrän muutos, % 4,5 1,1-5,2 2,0 2,0 2,1 Koko teollisuus, määrän muutos, % 9,9-0,3-17,8 4,9 5,8 4,5 Työlliset, muutos, % 2,0 1,6-2,9-0,2 1,1 1,3 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 68,3 68,2 69,0 70,0 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,5 4,1 0,0 1,2 2,4 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,4 5,5 4,0 2,5 2,4 3,0 Vaihtotase, mrd. euroa 7,6 6,4 4,9 4,7 4,6 4,3 Vaihtotase, % BKT:sta 4,2 3,5 2,9 2,6 2,4 2,2 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,3 4,8 1,2 0,8 1,1 1,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 4,3 3,7 3,0 3,3 3,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 47,2 49,3 56,0 55,4 54,4 54,2 Veroaste, % BKT:sta 42,9 43,0 43,0 42,4 43,0 43,5 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 35,2 34,1 43,8 47,9 50,0 51,3 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,5 37,5 42,0 44,4 46,2 4

7 4. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Vuosi 2010 oli Vakka-Suomen Veden toinen varsinainen toimintavuosi. Talousarviossa puhdistettavien jätevesikuutioiden määräksi arvioitiin m³. Tästä Laitilan osuus oli m3 ja Uudenkaupungin m3. Tavoitteesta jäätiin kuitenkin m3 eli lähes 10 %, koska Uudenkaupungin jäteveden määrä oli paljon arviota pienempi. Puhdistettavan jäteveden määrä on Uudessakaupungissa vuosina 2009 ja 2010 laskenut m³ verrattuna aikaisempaan pitkän aikavälin keskiarvoon. Liikelaitoksen liikevaihto oli euroa, ja se oli noin euroa alle talousarvion. Palvelujen ostot alittuivat, koska puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen kuljettaminen Uudenkaupungin ulkopuolelle tuli budjetoitua halvemmaksi. Koska poistot ja korkokustannukset alittuivat ja kustannukset aineiden ja tarvikkeiden hankintaa lukuun ottamatta pysyivät budjetissa, tilikauden ylijäämä jäi vain euroa alle talousarvion. Liikeylijäämä oli 17,4 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli euroa. Liikelaitoksen organisaatio on ohut. Sillä on kolme vakinaista työntekijää ja johtaja, jonka työajasta ja kustannuksista 15 % kohdistetaan Vakka-Suomen Vedelle. Henkilöstömenot olivat euroa, 12 % liikevaihdosta. Ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Korkokulut laskivat euroa, 30 %, edellisestä vuodesta, koska 12 kuukauden euriboriin sidotun lainan korkomenot laskivat merkittävästi. Liikelaitoksen korkomenot olivat vuonna 2010 alle 10 % liikevaihdosta, kun ne vuonna 2009 olivat yli 15 % liikevaihdosta. Liikelaitoksen investointimenot olivat euroa eli noin viidenneksen budjetoidusta. Vuodelle 2010 suunnitelluista investoinneista pääosa siirtyi vuodelle Liikelaitos otti euroa uutta velkaa vuonna Lainoja lyhennettiin eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen rahavarat kasvoivat euroon vuoden aikana. Maksuvalmius parani verrattuna vuoteen 2009, jolloin liikelaitoksella ei vuoden lopussa ollut lainkaan rahaa ja se käytti. toiminnan rahoittamiseen shekkitililuottoa. Talouden vakiinnuttamiseksi liikelaitos nosti jätevesimaksuja 10 %:lla vuoden 2010 alussa. Vakka-Suomen Vesi TP 2008 TP 2009 Tot 2010 Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 0,0 15,4 17,38 Liikevaihdon muutos, % Vakka-Suomen Vesi Liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä TP 2008 TP 2009 Tot

8 Käsitellyt vesimäärät (1000 m³) Uudenkaupungin Vesi Laitilan kaupunki Puhdistettu jätevesi yhteensä Uudenkaupungin Vesi Laitilan kaupunki 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2010 Liikelaitoksen toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2010 aikana. Henkilöstömäärä väheni yhdellä. Liikelaitoksen toiminta vakiintui. Jätevedenpuhdistamon lietettä ei enää saanut viedä Munaistenmetsän kaatopaikalle, vaan se jouduttiin kuljettamaan Köyliöön. 6

9 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö ,15 0,15 4,15 3 Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat euroa. Ne olivat 12 % liikevaihdosta. Palkat ja henkilöstömenot Muutos Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Henkilöstökorvaukset Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 7

10 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat euroa, noin 66 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus on 46 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 36 % ja henkilöstökulujen lähes 18 %. Ulkoiset kulut ja tuotot Muutos % Toimintakulut ,5 Toimintatuotot ,2 Toimintakate ,7 Toimintakulut, ulkoiset Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, ulkoiset Muutos Myyntituotot Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut 8

11 7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen investoinnit olivat euroa eli noin viidennes budjetoidusta. Kesken olevien tai aloittamattomien hankkeiden takia vuoden 2010 investointimäärärahoista tullaan pääosa siirtämään vuodelle Investointimenot

12 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudessakaupungissa on ollut useita vuosia voimassa sisäisen valvonnan ohje, jota on päivitetty syksyllä Tarkistettu ohje hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa Ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2010, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Vakka- Suomen Vesi liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen, mutta tehtävien ja vastuiden jakaminen on määritelty melko hyvin tai hyvin. Liikelaitosten ohjeistusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta voisi edelleen parantaa. Henkilöstön osalta nousi esille, että palkitsemisjärjestelmää ei koeta täysin oikeudenmukaiseksi tai sitä ei ole. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on järjestetty hyvin. Ongelmana on, että tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei aina oteta riittävästi huomioon henkilöstön riittävyyttä ja ammattitaidon kehittymistä. Riskienhallinta Toimintaan liittyviä strategisia riskejä: kiristyvät ympäristövaatimukset nostavat jätevedenkäsittelyn kustannukset yhä korkeammalle, asiakaspohjan nopea laajeneminen teollisuuteen ja tätä kautta puhdistamon laajennustarve, korkokannan nopea nousu ja asiakkaiden viemäriverkoston liiallinen vuoto, joka aiheuttaa häiriöitä puhdistamon toiminnassa. Kehittämismahdollisuuksia ovat puhdistamon tehostaminen laiteinvestoinneilla, riittävä ylläpitosaneeraus laitoksissa ja verkostossa sekä modernin teknologian soveltaminen. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisia riskikartoituksia, mutta toiminnan taloudellisuutta ja toiminnan tuottavuutta uhkaavien tekijöiden kartoitus ei ole täysin riittävää. Suurimmat henkilöstöön liittyvät riskitekijät ovat uusien henkilöiden tarpeen ja tehtävien ennakoinnin riittämättömyys. Parannusta on tapahtunut siltä osin, että avainasemassa oleville henkilöille on nyt nimetty varahenkilöt. Liikelaitoksessa kiinnitetään sen toimialan takia erityistä huomiota ympäristötietoisuuteen. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei ole myöskään toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat häiriö puhdistamon/jätevesiverkoston toiminnassa, pitkäaikainen sähkökatkos ja luonnonkatastrofi. Teknisistä syistä johtuviin riskeihin on nyt varauduttu monella tapaa ja varautumista kehitetään koko ajan. Koska liikelaitoksella on runsaasti lainaa, sen taloudellisia riskejä ovat muutokset rahoituksen saa- 10

13 tavuudessa ja hinnassa, kustannusrakenne ja tehokkuus, merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden realistisuus sekä edullisten rahoitusvaihtoehtojen löytäminen. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa, ja kommunikaatio toimii. Riskienhallinnan osalta raportointijärjestelmiä voisi jonkin verran parantaa. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä itsearviointia on tehty, mutta tuloksien käsittelyä voisi parantaa ja päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ei ole tehty riittävästi. Ulkoisia arviointeja on tehty, mutta tuloksien käsittelyä voisi parantaa ja päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ei ole tehty riittävästi tuloksia. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstön osaamisessa, verkoston haavoittuvuuden vähentämisessä sekä talouden riskien hallinnassa. 11

14 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen vuonna Ylijäämän tulisi kuitenkin olla merkittävästi isompi, koska liikelaitos on raskaasti velkaantunut ja sen lainanhoitokulut ovat isot. Liikeylijäämä oli noin euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Liikelaitoksen kannattavuus oli heikko vuonna Käyttö 1-12/2010 Käyttö 1-12/2009 Liikevaihto Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 59 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 3,4 2,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 4,9 0,1 Voitto % 8,1 0,2 12

15 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna 2010 investointien tulorahoitusprosentti oli 248,5 %, mutta se selittyy erittäin pienillä investoinneilla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa euroa. Liikelaitoksen lainanhoitokate oli heikko, samoin maksuvalmius. Käyttö Käyttö Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Pys. vast. hyödykkeiden luov.tulo Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0 Antolainojen muutokset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 248,5 90,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,8 33,2 Lainanhoitokate 0,8 0,7 Kassan riittävyys, pv 66,2 0,0 Quick ratio 0,6 0,2 Current ratio 0,6 0,2 13

16 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineeelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut saamiset Liittymismaksusaamisest VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muiden toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 31,3 30,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 371,0 417,1 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

17 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli- /alijäämä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 15

18 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Häpönniemen jätevedenpuhdistamo ja sen laajentamista varten otetut lainat siirtyivät vuoden 2009 alussa Vakka-Suomen edelle. Liikelaitoksen koko lainakanta oli euroa vuonna Lainakanta Siirto Uudenkaupungin Vedeltä Lyhennykset Lainan otto Lainakanta Yli- / alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2010 lopussa Ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 16

19 11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2010 TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,0 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut ,7 Korkotuotot ,1 Muut rahoituskulut 233 0,0 Muut rahoitustuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot ,3 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta ,49 Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Poistoerot Vakka-Suomen Vesi ,61 Poistoeron vähennys yhtensä ,61 Poistoeron muutos yhteensä ,61 Vuoden 2010 ylijäämä ,10 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 17

20 II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminta-ajatus Jäteveden käsittelypalvelujen tuottaminen. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Talousarvion 2010 tavoitteet Talousarvion 2010 mittarit Talousarvion 2010 tavoitetaso Tot. 1-12/2010 Puhdistamon toiminta täyttää voimassa olevan ympäristöluvan vaatimukset poikkeamien lkm <1 =1 *) Viemäriverkoston toiminta ei aiheuta ympäristöhaittoja Haittoja aiheuttavien kohteiden lukumäärä <3 2 Puhdistamolietteen sijoitukselle etsitään talouden ja ympäristön kannalta pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu. Uuden lietteenkäsittelyratkaisun kokonaiskustannus / ton <60 / ton Kustannus vuonna 2010 = 56 /ton *) Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona. Yhden kuukauden (huhtikuu) poikkeuksellisen huono tulos aiheuttaa sen, että vuosikeskiarvo ei täyty. Suoritteiden toteutuminen m3 TP 2009 TA 2010 Tot.2010 Poikkeama Puhdistettu jätevesi Uudenkaupungin Vesi Laitilan kaupunki