TUTUSTUMISMATKA Venäjän satama- ja logistiikkakeskushankkeet Pietarissa YLEISTÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TUTUSTUMISMATKA 16-18.3.2011 Venäjän satama- ja logistiikkakeskushankkeet Pietarissa YLEISTÄ"

Jarmo Tikkanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TUTUSTUMISMATKA Venäjän satama- ja logistiikkakeskushankkeet Pietarissa YLEISTÄ Matkan järjestäjä LIMOWA ry. Mukana oli yhteensä 17 logistiikka- alan asiantuntijaa. Matka toteutettiin linja- autolla reittiä Kotka- Helsinki- Tallinna (lautta)- Ust- Luga- Pietari-KotkaHelsinki. Tavoitteena oli päivittää satamakehityshankkeiden tämänhetkinen tilanne Ust-Lugan ja Bronkan satamien osalta, sekä tutustua suomalaisten kiinteistörakentajien projekteihin Pietarin alueella UST-LUGA Yhteyshenkilönä toimi Aleksander Kuznetsov, Admiral Makarov Academystä. Satamaesittelyn ja satamakierroksen suoritti Commercial Sea Port Ust-Lugan Autologistiikan johtaja Sergey Bobryshev. Commercial Se Port Ust-Luga hallinnoi kahta terminaalia satama-alueella, he hoitavat myös infran suunnittelun ja rakentamisen koko sataman alueella, samoin luotsauksen ja hinauspalvelut. Omien terminaaliensa, autoterminaalin ja juna-lautta terminaalin osalta heille kuuluvat myös satamatoiminnot sekä ahtaus. sataman alueella on 16 terminaalia. Projektiterminaali avautuu 2011 kesällä, jolloin aloitetaan metallituotteiden vienti. Satama-alueen lähistöllä on valmiina 115 HA logistiikkakeskustontti, joka on varattu kansainväliselle investoijalle (esim. DHL). Bio Fuel terminaalin kehitys ja rakentaminen on toistaiseksi pysähdyksissä. Havaintoja ja Sergeyn kertomaa: Vuonna 2010 autoja käsiteltiin kpl. Vuoden 2011 budjetoitu määrä on kpl. Pääosa autoista lastataan rautatievaunuihin ja toimitaan Moskovan itäpuolisiin kaupunkeihin. Junalastausta varten on kaksi lastaussiltaa. Kenttien viimeistelyn valmistuttua terminaalissa on varastotilaa autolle. Terminaalia käyttävät tällä hetkellä: Toyota- Eurooppa, KIA, Subaru ja Hyundai. Autoja tulee 1500 kpl /pvä ja lastataan 470 kpl/vrk, vaunuja lastataan 20 kpl / pvä. Junalauttoja liikennöi kaksi kappaletta kesästä 2011 alkaen. Toinen kahdesti viikossa, toinen kerran viikossa välillä Kaliningrad, Paldiisk-Ust-Luga, suorayhteys Sasnitziin on suunnitteilla, tällä hetkellä yhteys ajetaan vielä Kaliningradin kautta.

Tavoitteena oli päivittää satamakehityshankkeiden tämänhetkinen tilanne Ust-Lugan ja Bronkan satamien osalta, sekä tutustua suomalaisten kiinteistörakentajien projekteihin Pietarin alueella. 16.3.

2 Kalustoa ja infraa Sisääntulotien kunto on erittäin huono, tie on kapea sekä idästä, että lännestä tultaessa, eikä tie sovellu raskaan kaluston käyttöön. Yhteys Tallinna-Moskova tielle on tarkoitus rakentaa vuonna Myös rautatieyhteys ro-ro ja konttiterminaaliin on yhden raideparin varassa. Väylien kapasiteetti on edelleen rajallinen. Toinen väylä, joka helpottaa pääväylältä ajoa U-L:n väylälle puuttuu edelleen. Kova talvi on myös hidastanut autolaivojen liikennettä. StP:n viikkolehti kertoi, että edellisellä viikolla oli 160 alusta odottamassa laituriin avustamista. Viikon loppuna Laivoja oli edelleen 130. Viikon 11 alussa uskottiin odottavien laivojen määrän putoavan 60 kpl:een. Nostokalusto oli uutta. Mobiilikalustoksi oli hankittu 2 kpl Liebherr 320 (105t) ja 1kpl Liebherr 280 (90t) Nämä nosturit olivat RoRo laiturilla (sivuporttialukset) laituria suunnitellaan projektikuljetuksiin. Laituripituus 440m. Konttiterminaaliin emme päässeet. Kalustona oli valmiina 2+2 kpl Konecranesin SGS nosturia, joista kaksi oli Post-Panamax tyyppisiä. Maapuolen siirrot ja pinoaminen on tarkoitus hoitaa lukeilla. Konttiterminaali n operaattori on NCC:n omistama First Container terminal. Konttiterminaalin toiminta käynnistyy kesällä Mikäli Pietarin terminaalin liikennemäärä ei lisäänny nykyisestä, on U-L:aan budjetoitu kontti- liikennettä TEU vuonna 2011 (StP ,14MTEU). Työvoima Terminaalissa työskennellään 7/24, 12 tunnin vuoroissa. Työvoima kuljetetaan Kingiseppistä, 55 km päästä terminaalin busseilla. Ust-Lugaan on rakennettu 5 kerrostaloa, joista 4 on asuinkäytössä ja yksi toimistotiloina. Asuintalot ovat kaasuterminaalin työntekijöiden käytössä. Ust-Lugaan on suunniteltu kokonainen kaupunki asukkaalle kaikkine tarvittavine palveluineen. Koulutetusta työvoimasta on pulaa. Työvoimaa on houkuteltu Pietarista huonoin tuloksin FIRST CONTAINER TERMINAL Kaupunkiterminaalin suurin pullonkaula on liian pieni pinta- ala. Toinen selvästi näkyvä haaste oli lähtevän ja tulevan liikenteen sujuvuus. Odotimme 25 min rautatieylikäytävän vapautumista. Toinen ulosmenoreitti oli mahdoton, koska ajokaista oli täynnä vastaan tulevaa liikennettä. Ust- Luga on NCC terminaalin II kehitysvaihe. Liikenne Ust-Lugan terminaaliin on tarkoitus aloittaa kesällä Valmiina on 4 kpl SGS konttinosturia sekä joukko lukkikalustoa, kaksi nostureista on Post Panamax tyyppisiä. Keskimääräinen kontin kiertoaika terminaalissa on 10 päivää talvella ja kesällä 6 päivää. Autojen palveluaika gate-gate on keskimäärin 2,5 tuntia, mikäli tullitarkastusta ei tehdä. Suurin osa konteista kuitenkin tarkastetaan. terminaalissa on tullin mobiililäpivalaisulaite. Konttien luovutus tapahtuu varaamalla luovutusaikaikkuna, joita on vuorokaudessa kolme. Tiedot tallennetaan järjestelmään, eikä muutoksia sallita. Oman aikaikkunan ulkopuolella palvelun saanti ei ole mahdollista. Aikaikkunoilla on pyritty vähentämään ruuhkaa satama-alueella. Se olikin siirtänyt ruuhkat mukavasti satama välittömässä läheisyydessä oleville maanteille. Nykyinen terminaali on ollut toiminnassa 13vuotta. Vuonna 2010 siellä käsiteltiin 1,14MTEU 24/7 työaikajärjestelmällä. Työvoimaa terminaalissa on 1000 henkilöä. Laituripituus on 780m ja syväys 11,5m. Käsittelyä ohjataan IT- management- ohjelmalla. Päivittäin lastataan 1500 autoa. 97% lasteista lähtee autoilla terminaalista. Ylikäytävähäiriöt johtuvat teräslevyrullien yms. rautatiekuljetuksista samassa terminaalissa. Terminaalissa on mahdollisesti Euroopan suurin reefer- kenttä. Reeferpaikkoja on 2800 kpl.

Toinen väylä, joka helpottaa pääväylältä ajoa U-L:n väylälle puuttuu edelleen. Kova talvi on myös hidastanut autolaivojen liikennettä.

3 Aluskäyntejä vuodessa 720 kpl. Suurin terminaalissa vieraileva alus on MSC:n 3000 TEU:n laiva. Terminaali on rakennettu kapealle kaistaleelle ja se on suunnittelultaan sokkeloinen ja ahdas. Sisään tuleva ja lähtevä liikenne on viimeisen kahden vuoden sisällä eriytetty, joka parantaa liikenteen sujuvuutta. Lastaus tapahtuu lastaukseen varatulla alueella lähellä ulosmenoporttia, joten autot eivät enää seiso konttikasojen välissä ja hidasta lukkien toimintaa. Nostokoneet: 1kpl Liebherr 400, 2 kpl/2005/ 50t(under spreader) ja 5kpl/2008/50t ship to shore Panamaxgantryja. 12 kpl RTG:ja runsaasti one over two lukkeja (SISU, NOELL) NEUVOTTELU FENIX LTD:SSÄ BRONKA- HANKKEESTA SEKÄ KÄYNTI HANKKEEN TOTEUTUSPAIKASSA Läsnä: Aleksey Shukletsov, Mervi Nurminen, Kai Holmberg Olimme kuulleet Shukletsovin esityksen hankkeesta aamulla Hotellissa. Shukletsov piti heidän kilpailukykyvaltteinaan seuraavia tekijöitä: 1. lyhyt suojainen väylä terminaaliin 2. olemassa olevat rautatieyhteydet pääväyliin 3. hienot uudet tieliittymät kehätielle molemmista suunnista 4. työvoiman saatavuus

Lastaus tapahtuu lastaukseen varatulla alueella lähellä ulosmenoporttia, joten autot eivät enää seiso konttikasojen välissä ja hidasta lukkien toimintaa.

4 Esitystä seurasi käynti hankkeen rakennuspaikalla. Valmiina olivat tieliittymät kehätielle. Maarakennustöitä oli tehty kahden kuukauden ajan. (Liitteenä kuvia). Väylän ruoppaus on tarkoitus aloittaa jo 2011 aikana. Pääosa ruoppauksista suoritetaan 2012 aikana. Väyläsyvyydeksi saadaan tarvittaessa 16,2m, joka vastaa tulvapadon sulun vesisyvyyttä. Ruoppauksen suorittaa Rosmorport. Ruoppausmassoja syntyy 20Mm3. Osa läjitetään terminaalialueen itäsivustalle ja osa käytetään rakennusalueen pohjaksi stabilisointimenetelmällä. Olen kuullut aiemmin, että väyläsyvyys on 12,4m. Väylän pituudeksi pääväylältä/sululta tulee 6,42 km. Se vastaa 50 min. ajoaikaa sulanveden aikana. Tarkoituksena on toteuttaa hankkeen I-vaihe. Hankkeen kokonaisarvo on 400M. Se toteutetaan Public-Private tyyppisenä. Arvio liikenteen jakaumasta oli Ro-Ro 60%, kontit 40%. Fenix on neuvotellut Finnlinesin kanssa liikenteen aloittamisesta. Finnlines haluaa aloittaa ro-ron lauttavaunuilla. Kaksoisramppia ei ole aluksi vaadittu, eikä tarvetta Con-Ro käsittelyyn ole. Perusteluksi sanottiin konttiasiakkaiden puute. Kehätien puuttuva osa tulvapato valmistuvat kesän 2011 aikana ja virallinen avajaistilaisuus pidetään , joka on Vladimir Putinin syntymäpäivä. Bronkan sataman liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelma ovat jo valmiina. Ne on tehty yhteistyössä Hampurin sataman kanssa (HPC). Operatiivinen suunnitelma Ro-Ro terminaalin osalta on tekemättä ja saamme tehdä siitä tarjouksen. He olivat kiinnostuneita myös koulutusyhteistyöstä, josta kävimme keskustelua. Tapasimme Mervin kanssa Shukletsovin tutustumiskäynnin jälkeen Fenixin toimistossa. Fenix kiinnosti NELIn ro-ro ja satamasuunnittelu osaaminen. Shukletsov esitteli hankkeen nykyisen Master-Planin. Keskustelimme ro-ro terminaalin toiminnallisista ratkaisuista, porttitoimintojen tilavarauksista ja toiminnallisuudesta, satamahenkilöstön koulutuskysymyksistä, terminaalien ohjausjärjestelmistä, tulli- ja rajatoimintojen integroimismalleista sekä potentiaalisista tavaratyypeistä/- virroista. Fenix toivoi saavansa NELIltä tarjouksen ro-ro terminaalin operatiivisesta suunnitelmasta. Tarjouspyyntö tuli

Ruoppauksen suorittaa Rosmorport. Ruoppausmassoja syntyy 20Mm3. Osa läjitetään terminaalialueen itäsivustalle ja osa käytetään rakennusalueen pohjaksi stabilisointimenetelmällä.

5 VIERAILU YITLENTEK YRITYSPUISTOON YIT:n kehittämä ja rakentama yrityspuisto on toiminut Pietarin Gorelovossa noin kaksi vuotta. YIT omistaa Gorelovossa n. 100 HA tontin, jossa on rakennusoikeutta jäljellä m2. Logistisesti alueen sijainti on erinomainen ja infra valmiiksi rakennettu sekä luvitettu. Alueelle ovat sijoittuneet mm. Ponsse ja Atrian lihajalostustehdas, meripelastustarvikkeita valmistava Viking Life, kosmetiikkavalmistaja Dermosil. Aluella sijaitseva logistiikkapuisto Gorigo tarjoaa alueen yrityksille logistisia palveluja. turvallisuus ja ympäristöasiat on myös hoidettu keskitetysti. Alueelle haetaan ensisijaisesti suomalaisia yrityksiä. Gorelovossa YIT tarjoaa yrityksille avaimet käteen periaatteella yritystiloja. Toimitilat vuokrataan sinne sijoittuville yrityksille ja YIT myy toimitilat kohteen loppusijoittajalle.

Ponsse ja Atrian lihajalostustehdas, meripelastustarvikkeita valmistava Viking Life, kosmetiikkavalmistaja Dermosil.

Samankaltaiset tiedostot

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ