RAPORTTI CONTAINER TRANSPORTATION ; RUSSIA AT THE GLOBAL CROSSROADS Maaliskuu , Hampuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI CONTAINER TRANSPORTATION ; RUSSIA AT THE GLOBAL CROSSROADS Maaliskuu 22-23.3.2012, Hampuri"

Transkriptio

1 RAPORTTI CONTAINER TRANSPORTATION ; RUSSIA AT THE GLOBAL CROSSROADS Maaliskuu , Hampuri ATO Eventsin organisoima ja Port of Hamburg Marketingin sponsoroima Venäjän konttiliikenneseminaari oli aihepiiriltään kiinnostava ja paikalle oli saapunut vaikuttavan puhujakaartin lisäksi n. 100 hengen yleisö kaikista Itämeren alueen maista, suurin osanottajajoukko oli saapunut Venäjältä. Seminaari oli vaiheistettu lyhyisiin asiantuntija-alustuksiin ja niiden jälkeen käytyihin kahteen paneelikeskusteluun, joiden ilmapiiri oli välillä jopa jännittävä, asiantuntijoiden ollessa kiihkeäsi erimieltä keskustelluista aihepiireistä. Ensimmäisen paneelikeskustelun aiheena oli reeferkonttiliikenne Venäjällä ja toisen keskustelun aiheena konttitransito Venäjän läpi; totta ja tarua. Konferenssin avaussanat lausuivat Saksalais-Venäläisen Kauppakamarin johtaja Sergey Nikitin ja Hampurin Kauppakamarin johtaja Corinna Nienstedt. Ensimmäisen osan aiheena oli Venäjän konttiliikenteen kehitys kansainvälisten suhdanteiden valossa. Puheenvuorot aloitti Tri. Jürgen Sorgenfrei, IHS Globalista. Häntä meillä on ollut ilo kuulla aikaisemminkin samoista aihepiireistä. Hänen näkemyksensä mukaan Venäjän konttiliikenteen kehittymiseen vaikuttavat maailmantalouden trendit kuten Lähi-Idän poliittinen jännite, energian, ruoan ja raaka-aineiden hintojen nousu, monien suurten talouksien heikko BKT:n kehitys ja Japanin katastrofi, sekä yleinen verojen nousu. Venäjän oman talouden, konttiliikenteen kasvulle riskiä muodostavina tekijöinä hän mainitsi suuria investointeja vaativat Venäjän perusteollisuuden sekä raaka-aine tuotannon, poliittisen epävarmuuden kasvun, pahenevan korruption sekä heikentyneen investointi-ilmapiirin, pääoman katoamisen maasta sekä öljyn hintakehityksen. Venäjän talouden toipuminen ja vahva rupla lisäävät kulutusta ja näin ollen tuonnin määrää. 80% tuonnista tulee Euroopasta ja vienti menee pääosin Kiinaan ja Turkkiin rautateitse. 80% merikuljetuksista kulkee Itämeren satamien kautta. Yksityisen kulutuksen kasvu tasaantuu ja infran kehittyminen vaatii paljon investointeja. Venäjän ja EU:n välinen liikenne hoidetaan pääosin maan- ja rautateitse. Venäjä on suurin kauppakumppani mm. Suomelle, Baltian maille, Saksalle ja Puolalle. Sorgenfrei ennusti Pietarin sataman konttiliikenteen kasvavan 5-7% vuosittain vuoteen 2030 mennessä, ollen n. 7,5 miljoonaa TEU vuonna Kaliningrad kasvaa saman verran prosentuaalisesti n. miljoonaan TEU vuoteen 2030 mennessä riippuen talouskasvusta. Ust-Lugan hän arvioi kasvavan enemmän kuin satama itse on arvioinut. Venäjän konttiliikenteen kokonaisvolyymiksi vuonna 2030 hän ennusti n. 14 miljoonaa TEU. Pietarin sataman kapasiteetti ei riitä, ellei Bronkaa rakenneta. Venäjän suurinta konttisatamaa suunnitellaan Mustallemerelle ja sen realisoituminen voi muuttaa kokonaisuuden. Seuraavana Ruslan Nikitin Novorossiyskin saman talousjohtaja ennusti konttiliikenteen kokonaisvolyymiksi jo vuoteen 2020 mennessä miljoonaa TEU. Mustanmeren kautta kulkeva konttivolyymi oli vuonna % kokonaisliikenteestä ja hän ennusti sen nousevan ainoastaan 15% kymmenessä vuodessa. Venäjän reeferkonttiliikenne tulee kolminkertaistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana ja osaamista eikä kapasiteettia ole (esim. Kaliningradissa ei ole riittävästi reeferpaikkoja). Läpäisykyky perustuu Mustanmeren terminaalien, jotka pystyvät käsittelemään valtamerilaivoja, kasvuun. ABB Novorossiyskin kasvuennuste on 12,1% vuoteen 2025 mennessä TEU -> 2,2 miljoonaan TEU, tästä määrästä hän arvioi oman yhtiönsä osuuden olevan n. 95%.

2 Muista terminaaleista hän arvioi kasvavan Kaliningradin, Baltiskin terminaalin, josta n. ¼ on valmiina vuonna 2013 kapasiteetti TEU, max TEU laivakoko. Primorsk konttiterminaalin kapasiteetti miljoona TEU. NCSP nelinkertaistaa kapasiteettinsa. Riskinä nähdään konttikuljetusten väheneminen ja siirtyminen muihin kilpaileviin satamiin. Rostovin sataman laajennushankkeista hän ei osannut kertoa, mutta mainitsi että alueella on paljon kuluttajia ja potentiaalia. Tie- ja rautatieinfran parantaminen vaatii paljon työtä ja investointeja. Hän kommentoi myös sitä, että tavaraa tulee edelleen menemään Suomen reitin kautta, koska se on luotettava. Seuraavana kuulimme Roy Gummingsia, Global Ports Global Ports oli Venäjän suurin konttioperaattori vuonna Moby Dik ja Yaninon terminaalien lisäksi he operoivat PLP terminaalissa Pietarissa, Helsingissä ja Kotkassa, Muugassa (VEOS) ja Vostochnyssä (VSC), joka on Venäjän Kauko-Idän suurin konttiterminaali. Hän ennusti vuonna 2013 mennessä olevan 86% Itämeren alueen terminaalien konttikäsittelykapasiteetista käytössä. Konttiliikenteen kasvun veturit ovat Venäjän viennin kontittumisasteen nousu, Venäjän tuonnin voimakas kasvu suuren kulutuskasvun vetämänä, jotkut voimakkaasti kasvavat teollisuudenalat (kierrätys, valmistus), kontittumisaste on Venäjällä vielä erittäin alhainen verrattuna muihin teollistuneisiin maihin. Historiasta voimme lukea jopa nelinkertaisia konttiliikenteen kasvulukemia tiettyinä ajanjaksoina, joten kaikki on mahdollista. Uudet satamaprojektit, jotka jo tunnetaan esim. Ust-Luga ja 4th Stevedoring Co tuovat lisäkapasiteettia yhteensä TEU ja ovat toimintavalmiita vuonna Bronka, Lomonosov ja Ust-Luga Gulftainer, joiden statusta ei kapasiteetin eikä aikataulujen osalta ole vielä vahvistettu. Taman on ns. Green Field projekti, jonne tulee kapasiteettia n TEU vuoteen 2015 mennessä. Hän kertoi lisäksi omien terminaaliensa kasvusuunnitelmista, jolloin Itämeren alueen Global Portsin konttikäsittelykapasiteetti nousisi 2, miljoonaan TEU, Kauko-Idän kapasiteetti 2,2 miljoonaan ja sisämaan terminaalit Venäjällä TEU. Hän mainitsi myös suunnitelmista nopean konttijunayhteyden käynnistämisestä Helsingin konttiterminaalin ja Yaninon välillä vuonna Lopuksi hän totesi, ettei laajennuksia toteuteta, mikäli markkinoiden kasvu hidastuu, tai jos liikenneverkosto ei toimi. Venäjän konttiliikenne kasvaa veturinaan talouskasvu ja toimitusketjujen kehittäminen ja jakeluverkostojen kehittyminen, uutta terminaalikapasiteettia syntyy ja että Global Portsilla on paras sijainti hallita kasvua. Claudia Roller kertoi meille konttiliikenteen kasvusta ja Hampurin hienoista tuloksista kilpailijasatamiin verrattuna. Hampurin kasvulukemat vuonna 2011 olivat 14,2%, Rotterdamin ollessa 6,5% ja Antwerpenin 2,3%. Hampurissa transiton kasvu 27% Konttiliikenteen kasvu koko Itämeren alueella oli 28,2%. THC:n eroista satamien välillä, hän mainitsi että on vaikea saada selkoa mitä THC:n kunkin sataman osalta on sisällytetty, mutta antoi kuitenkin ajattelemisen aihetta seuraavilla luvuilla: TCH Gdansk EUR Göteborg EUR Ust-Luga EUR Rotterdam EUR Bremerhaven EUR Rautatieyhteys Minsk-Moskova ja Pietari-Moskova toimivat hyvin. Suomen reitti on ajallisesti huomattavasti lyhyempi kuin esim. Brest-Moskova. Kielin kanava vaatii nopeasti korjausinvestointeja, nyt keskustellaan siitä kuka sen rahoittaa. Kanava ja sen toimivuus on kuitenkin kaikkien Itämeren alueen satamien toiminnan kannalta korvaamaton.

3 Valtamerilaivat kulkevat jo nyt mm. Pietariin, Klaipedaan, Gdanskiin, Göteborgiin, Aarhusiin Hampuriin. Kaikki laskevat ennusteissaan samoja volyymejä, Venäjän volyymejä ja kapasiteettia rakennetaan sen mukaan. Maersk, MSC ja G6 ovat aloittaneet suorat käynnit Itämerelle ja tarjoavat samoja tuontihintoja Kiinasta Gdanskiin kuin Hampuriinkin. Claudia kysyikin miten käy kilpailulle, kun lisäksi EU rahoittaa Puolan satamien ja liikenneinfran rakentamista? Valtamerivarustamojen vaatimuksia: - jäärajoitteeton satama - kapasiteetti vähintään 8000 TEU laivoille - terminaaliyhteistyö (omistus tai hub) - hyvät yhteydet (feeder, tiestö, rautatie) - hyvä syväys ja navigoitava väylä - houkutteleva liikenteen kokonaisvolyymi - kohtuulliset väylä- ja bunkkerimaksut - toimivat palvelut (laiturit, nosturit, varastot) Käytiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu reeferkonttien kuljettamisesta ja käsittelystä Venäjällä. Keskustelemassa olivat edustajat InfraNews, VICONT Trading, Thermo King, Johnson Controls, InterValira, Sungate, Monolit ja TransContainer yhtiöistä. Yleisenä havaintona voisi todeta, ettei reeferkonttien kuljettamisesta ja tarvittavasta kalustosta sekä kuljettamiseen, että varastointiin ja huoltoon ole juurikaan kokemusta eikä osaamistakaan. Tässä saattaisi olla vielä markkinaa Venäjällä. Pietarin kautta kulkee reefereissä lihaa ja hedelmiä ja Mustanmeren satamien kautta hedelmiä ja vihanneksia mm. Turkista sekä idän satamien kautta kalaa. Rautatiet aiheuttaa asiakkaiden mielestä jatkuvasti ongelmia ja lastit pilaantuu. Infra rautatieterminaaleissa ei sovellu reefereiden, käsittelyyn, kuljettamiseen ja varastointiin. TransContainerin edustaja ei vastannut yleisön kysymykseen tariffien äkillisistä muutoksista ja arvaamattomuudesta. Varustamot eivät halua antaa kalustoa, kalusto on kortilla, pitkät transitoajat. Vain kolmella rautatieyhtiöllä on oikeus kuljettaa reeferkontteja Venäjällä. Iltapäivällä Bakhtier Kasimov, Moskovan Eteläisestä jokisatamasta ja Stanislav Winogradow, Rhenuksesta kertoivat Venäjän sisävesiliikenteen mahdollisuuksista konttikuljetuksissa. Venäjän sisävesiverkosto on km pitkä, 126 satamaa, syväys 3,6 m, kalustoa yksikköä, navigaatioaikaa vuodessa 180 päivää, 5500 t m/v. (Vrt. Euroopan sisävesiverkosto 6500 km). Joitakin koelaivauksia on tehty Pietarin ja Moskovan välillä. Kuljetusaika on lähes kaksi viikkoa, joten asiakkaat eivät halua käyttää. Kansainvälisiä kuljetuksia ei vielä sisävesiverkostoa myöten voi tehdä, koska tullaus hoidetaan merisatamissa. Jokisatamia kuitenkin laajennetaan. Haasteellisia ovat sillat, kanavat, sulut ja järvirajoitukset. Matkustajaliikenne sekä tankkilaivat saavat prioriteetin, joka hidastaa kuljetusaikaa sekä ajoittain vedenkorkeus Don joella. Laivojen kapasiteetti on pieni, satamissa ei ole konttien käsittelyyn tarvittavaa kalustoa, hintakilpailukykyä verrattuna juna- ja autokuljetuksiin ei ole, laivoja kiinnostaa enemmän bulkkilastit (hiekka, puu). Sisävesiliikenteelle saattaa löytyä rooli, kun kontittumisaste nousee ja tulee mahdolliseksi kuljettaa tullaamatonta tavaraa sisävesiteitse. Pitkillä etäisyyksillä, juna on vielä parempi vaihtoehto. Moskovan Eteläiseen jokisatamaan tulee laajennuksen myötä kuitenkin projektilastin käsittelymahdollisuudet ja rautatieyhteys sekä varastotiloja ja suora maantieyhteys 3 kehätielle. Stanislav Stankevich, TransContainer Rautatiekonttikuljetusten päävirta kulkee Vladivostokista Moskovaan Transsiberian rautateillä. Toinen Berliini-Warsova-Kiev-Moskova ja Milano-Kiev-Moskova näissä toimivat päivittäiset konttivirrat, seuraava on suunnitteilla Helsingin kautta Eurooppaan (?). Suorat kuljetukset Euroopasta mm. Skodan ja VW:n Kalugan tehtaille kulkevat Brestin kautta.

4 Tämä yhteys on päivittäinen, kuljetusaika telinvaihtoineen 4 päivää Berliini-Kaluga. Duisburgista hoidetaan BMW:n liikenne Kiinaan viikoittaisella junayhteydellä, kokonaiskuljetusaika 16 päivää. BMW:n komponenttitoimitukset Kiinasta hoidetaan nykyisin lentorahdin sijasta junalla, viidesti viikossa, kuljetusaika 18 päivää. Fiatin liikenne oli 2-3 junaa viikossa, mutta loppui tariffinkorotukseen vuonna Ongelmat syntyvät edelleen tullauksessa. Asiakkaat tekevät kuulemma virheitä asiakirjoissa. Yleisöstä kysyttiin, miksi ihmeessä transitoliikenteen asiakirjat yleensä kiinnostavat Venäjän viranomaisia, jos sinetit ja vaunun + kontinnumerot täsmää. Asiakas on yleensä kuljetus- tai huolintaliike. Käyvät neuvotteluja suoraan myös varustamojen kanssa, mainitsi MSC ja CMA:n. Mondi Syktyvkarin edustaja Vladimir Bondarevsky esitteli toimivan konttijunasysteemin, joka on Eurooppalaisten paperitehtaiden tapaan suunniteltu palvelemaan suoraan tuotannosta tapahtuvaa lastinkäsittelyä tehtaalta satamaan. Käyttävät Pietaria vientisatamana. Kontit palautuvat tehtaalle suoraan käytöstä ja puhdistus ja tarkastus tehdään tehtaan omassa konttiterminaalissa, investoitu Block train on hänen mielestään toimiva ja hintakilpailukykyinen. Ostavat palvelun huolitsijalta ja tyhjät vaunut palautuvat tehtaalle. Vaunuissa on valmiina konttikulmat ja 24/7 toimiva operointi helpottaa tuotannon suunnittelua. tehtaan tuotannonohjausjärjestelmästä on yhteys RZD:n järjestelmään. (SAP 3). Seuraavan paneelikeskustelun aiheena oli konttitransito Venäjän kautta totta ja tarua ja koska keskustelun henki oli jo sen verran kiihkeä jäin kuuntelemaan vielä tämänkin session. keskustelijoita oli TransSiberian rautatiesihteeristön edustaja, Global Ports, NEA, Inter Valira, Sungate ja TransContainer yritysten edustajat. Puheenjohtaja heitti keskustelun pohjaksi kysymyksen siitä, tuleeko Transiberian rautatie toimimaan koskaan vaihtoehtona valtamerikuljetukselle? Sen jälkeen saimme sen verran toisistaan poikkeavaa informaatiota konttivolyymeista ja kapasiteetista, että ainakin minä ja tulkki olimme aivan sekaisin siitä, mitä todellisuudessa kulkee Transsiberian rautatien kautta tänä päivänä. Jälleen keskityttiin keskustelemaan virheistä papereissa, lisäksi infraan ei investoida samalla tavalla kuin satamiin ja kaluston saatavuus on muodostunut ongelmalliseksi, myös kuljetusaikaan eikä annettuun tariffiin voi luottaa. Global Portsin edustaja ei usko rautatien koskaan kilpailevan merirahdin kanssa. Tuotteen on oltava luotettava ja hinnan ennakoitava. Rautatie saattaa tulla vaihtoehtoiseksi kuljetusmuodoksi joillekin tavaraerille, jotka arvostavat tiettyjä ominaisuuksia kuljetuksissa, kuten kuljetusaikaa. Nykyään tarjottu kuljetusaika pitää tuplata, että päästään todellisiin toteutuneisiin kuljetusaikoihin! Pelureita on paljon, operointi näyttää syystä tai toisesta ottavan aikaa ja depot ja terminaalit, jotka pystyvät käsittelemään kontteja ovat harvassa. Panostetaanko omaan liikenteeseen, kun rahtia kulkee 70 junaa päivässä, eikö transito kiinnostakaan, kun tulli vaikeutta rahdinkuljettajien elämää, kysyi puheenjohtaja? Yhdelläkään operaattorilla ei ole volyymiä täyteen junaan, eikä yhteistyöhalua löydy aamulla keskustelu jatkui Venäjän konttiliikenneinfran haasteiden parissa. Kuulimme aluksi EU edustajan Knut Fleckensteinin puheenvuoron tavarakuljetusten ja logistiikan merkityksestä EU:n ja Venäjän välisessä kaupankäynnissä. Fleckenstein on EU-Venäjä työryhmän puheenjohtaja ja kuljetuskomitean jäsen. WTO jäsenyyden odotetaan parantavan investointi-ilmapiiriä ja luovan varmuutta, joka parantaa kauppasuhdetta. 75% Venäjän investoinneista tulle EU alueelta. Useita uusia yhteistyöryhmiä on perustettu mm. EU-Venäjä Transport Dialog parantamaan infraa ja vahvistamaan logistiikka strategioita v. 2005, TEN-T verkosto ja merten moottoritie konseptit v Venäjä tuli mukaan partneriksi Pohjoisen ulottuvuuden projektiin EU:n Valkoisen Kirjan mukaan parannetaan naapurimaiden kanssa ihmisten ja lastin parempaa liikkumista kehittämällä EU:n liikenneverkostoa suunnitelmallisesti vuoden 2010 Corridor hankkeissa, koskee menettelytapojen yksinkertaistamista myös ShortSea liikenteessä. Konttiliikenteen lisääntyessä, yhteistyötä venäjän ja EU:N välillä on tiivistettävä.

5 Lastivirtojen siirtäminen maanteiltä merelle on Valkoisen Kirjan tavoite. Fleckenstein olisi hyvä tavata ja keskustella satama- ja infrainvestointien vaikutuksista eri maiden ja eri transitoreittien kilpailukyvylle, kukaan ei tunnu seuraavan kokonaisuutta ja EU investoi ylikapasiteettiin Itämeren alueella. Konstantin Sokolov kertoi Ust-Lugan suunnitelmista ja Jean Jacques Moyson esitteli juuri tutustumamme DCT konttiterminaaliprojektin Gdanskissa ja kävi Claudian kanssa varsin kiihkeän, mutta kohteliaan keskustelun kilpailun vääristymisestä. Tallinnan satamaesittelyn piti Eric Ringmaa ja automaation vaikutuksia ja uutta teknologiaa konttiseurantajärjestelmiin valotti Naviksen Sergio Blanco Benavides. Päivän lopuksi kuultiin mielenkiintoinen ja kiivas puheenvuoro InfraNewsin konsultti Alexey Bezorodovilta. Hän aloitti räväkästi toteamalla, että Itämerellä on monopoli, kontit menee Pietariin, joka vielä toistaiseksi niiden kanssa pärjäilee, koska terminaalit laajentavat mahdollisuuksien mukaan ja siirtävät ongelmaa sisämaan terminaaleihin ja maantielle, joka on yhtä suurta ruuhkaa ja konttijunaa aina Pietarista Moskovaan asti. Volyymit heittelee ylös ja alas, kokonaislogistiikan hallinta puuttuu, tulli ei edelleenkään toimi ja liikenne ruuhkautuu terminaalien ympärille. First Container Terminal ja PLP ovat RZD:n tukemia terminaaleja, eikä operaattorien välillä ole todellista kilpailua. Suomen reitti hänen mielestään häviää pikkuhiljaa ja Suomeen tehdyt satamainvestoinnit ovat olleet turhia, kapasiteettia olisi ollut omiin tarpeisiin riittävästi investoimattakin. Suomen reitti on kallis ja rajaruuhkat vaikeuttavat liikenteen sujuvuutta, vaikkakin palvelu on hyvää. Suomen reitti voi tarjota Venäjälle kapasiteettia TEU, ei enempää. Venäjän satamien kapasiteetti on n. 4 milj. TEU, jos mitään ei tehdä tulee ongelma konttivolyymin kasvaessa 8 milj. TEU seuraavan kolmen vuoden aikana. Trassiberian ongelmia ovat tullaus ja tariffit (korruptio ja harmaa talous). Se ei koskaan tule kilpailemaan Itämeren alueen satamien kanssa. (tai yleensä kenenkään kanssa). Itämeren alueen satamat tulevat hoitamaan yli 50% Venäjän konttiliikenteestä, nykyiset terminaalit eivät riitä. Bronka on liikenneyhteyksiltään paras konttiterminaalin paikka, mutta sen suunnittelu on hänen mielestään asiantuntematonta ja siellä pyörii varastettua rahaa. Lomonosov ei ole sataman paikka! Jotkut asiakkaat haluavat edelleen käyttää Baltian reittiä ja Suomen reitti kallistuu koko ajan ja rajanylitys vaikeutuu. Katsokaa nettisivuja Mielenkiintoinen seminaari päättyi Hampurin satamakierrokseen, jonne en kuitenkaan lentoaikataulun vuoksi ehtinyt. Parasta antia oli tieto konttiliikenteen kehityksestä ja siitä mitä venäläiset, joita seminaariyleisöstä oli suurin osa, ajattelevat kilpailusta satamien välillä ja missä mennään investoinneissa, miten Suomen reitin kilpailukyvyn saattaa käydä, ellei reittiä strategisesti hyväksytä yhdeksi kuljetuskanavaksi Venäjän tuonnille ja viennille. Myös se, että Suomen reitti on edelleen yhtenä vaihtoehtona joukossa on vielä positiivinen asia, vaikka suomalaisen sataman edustajaa ei esitelmöitsijöiden joukosta löytynytkään. Mervi Nurminen

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1 Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä

Lisätiedot

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen Oulun Satama 2013 Valtuustokoulutus Kari Himanen www.ouluport.com Visio Oulun Satama on pohjoisen Euroopan johtava satama www.ouluport.com Palvelut Hallinto Talous Henkilöstö Aluspalvelut 24/7 Nosturipalvelut

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2009 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi maaliskuussa 2009 Haastava markkinaympäristö MacGREGORin vakaa suoritus jatkui Huoltoliiketoiminnan liikevaihto

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa. Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa. Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa Venäjän kauppa Viktoria Romanova VENÄJÄ RAKENTAA UUTTA ITÄMEREN SATAMAKAPASITEETTIA Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014 Analyytikkotapaaminen Talous- ja rahoitusjohtaja 12.6.2014 Kesko Q2/13-Q1/14 Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Kiinteistöjen tasearvo 1,4 mrd, vuokravastuut 2,4

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Q3 osavuosikatsaus tammi syyskuu 2009

Q3 osavuosikatsaus tammi syyskuu 2009 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 22.10.2009 Q3 osavuosikatsaus tammi syyskuu 2009 22.10.2009 2 Keskeistä tammi syyskuussa 2009 Haastava markkinaympäristö MacGregorin kannattavuus parani edelleen Hyvä rahavirta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat Jaana Rekolainen 30.03. 2011 Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat 2 3 4 Suuret teemat Modernisaatio Uusinvestoinnit Suunnittelu ja rakentaminen Teollisuuslaitosten modernisointi Automaatio- ja ohjausjärjestelmät

Lisätiedot

Multimodaalinen elintarvikekuljetus

Multimodaalinen elintarvikekuljetus Multimodaalinen elintarvikekuljetus Harjoitustyö MEK C3001 Kuljetusvälinetekniikka Ryhmä 6 Eetu Kivelä 429571 Kai Chen 473336 Kasper Tammi 481289 Mika Lundell 430366 Mikko Vääräniemi 476207 Tomi Wielert

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

HE 149/2015 vp: Suomen ja Venäjän välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä

HE 149/2015 vp: Suomen ja Venäjän välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä HE 149/2015 vp: Suomen ja Venäjän välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Liikenne- ja viestintävaliokunta 18.2.2016 - Hallitusneuvos Silja Ruokola - Hallitusneuvos Hannu Pennanen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Venäjän vientiprosessi käytännössä. Digipolis Oy, Kemi Huolintalinja Oy

Venäjän vientiprosessi käytännössä. Digipolis Oy, Kemi Huolintalinja Oy Venäjän vientiprosessi käytännössä Digipolis Oy, Kemi 29.1.2013 Koulutuksen sisältö Viennin suunnittelu Asiakirjat Pakkaus, lastaus ja kuljetus Rajamuodollisuudet Purkaus ja tullaus Kuka/mitä - huolitsija

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KÄSITTELY- JÄRJESTELMILLÄ MAAILMALLE

MAA-AINESTEN KÄSITTELY- JÄRJESTELMILLÄ MAAILMALLE INFRA-teknologiaohjelma MAA-AINESTEN KÄSITTELY- JÄRJESTELMILLÄ MAAILMALLE IDEACHIP on kansainvälinen Perustettu vuonna 1985 Omat tuotteet ALLU seulamurskaimet ALLU stabilointilaitteet ALLU aumansekoittajat

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén VAHVUUDET Maa- ja metsätalous Kylät Venäjän läheisyys Muurikkala Luonto- ja harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Ikärakenne Väestön väheneminen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot