Koulun tiedot. Oppilasmäärä. Koulun yhteystiedot. Suunnitelma. Koulu: Talman koulu Koulumuoto: peruskoulun 1-6 luokat Opetuskieli:suomi Koulupiiri:

Transkriptio

1 Koulun tiedot Koulu: Talman koulu Koulumuoto: peruskoulun 1-6 luokat Opetuskieli:suomi Koulupiiri: toteutui. Koulun yhteystiedot Koulun nimi: Talman koulu Osoite: Satotalmantie Talma Puhelin: Rehtorin yhteystiedot Nimi: Tiina Suojanen-Saari Puhelin: Sähköposti: toteutui. Oppilasmäärä Opiskelijamäärät eriteltynä luokittain: 1.lk 21 2.lk 21 3.lk 18 4.lk 20 5.lk 21 6.lk 16

2 1.-6.lk lk 14 oppilaita yhteensä 148 toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Oppilaita 145 (tilanne ) Oppilasmäärä väheni kesää kohden sisäilmaoireilun vuoksi yli 10 oppilaalla. Koulun tuntikehys Lukuvuodelle vahvistettu kokonaistuntimäärä: perusopetus:205 erityisopetus: 24 muut tunnit (erityistehtävät, demot, jne.): koulunkäynninohjaajatunnit: 38 toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Kokonaistuntimäärä toteutui. Koulunkäyntiohjaajien tunneista on jäänyt pois 20 tuntia ohjaajan tunteja, jotka toteutuivat. Kyseisellä ohjaajalla oli tunteja myös esikoulun puolella. Helmikuun alusta palkattiin poikkeuksellisesti 20 tuntinen ohjaaja luokkaan, johon siirrettiin yksi oppilas ensihoitoa vaativien mahdollisten sisäilmaoireiden vuoksi. Luokassa oli 1.luokkalaisia 6 oppilasta, 6.luokkalaisia 9 oppilasta sekä yksi 4.luokkalainen. Luokkatilaan siirretty oppilas oli 3.luokkalainen. Koulun henkilökunta

3 Henkilökunta Opettajat: Anna Ruokonen, RA, luokanopettaja, luokanopettaja sijainen valitaan kesällä (sijainen), Kärkkäinen, Jaana, KJA, luokanopettaja, Mäkinen, Ilkka, MI, luokanopettaja, Törmälä, Teemu, TTO, luokanopettaja, Koskela, Sari, KSA, luokanopettaja, Suojanen-Saari, Tiina, TS-S, luokanopettaja-rehtori, Tähtisaari, Maileena, TM, luokanopettaja, Teija Pirttijärvi, TeP, laaja-alainen erityisopettaja, Astrid Reichwein- Syrjälä, AR, saksankielen opettaja, Anna-Leea Honkala, S2-kielen opettaja, Lamberg Annukka virkavapaalla lukuvuoden Koulunkäynninohjaajat: Vaakanainen, Sari,SV: koulunkäyntiavustaja-iltapäivätoiminnan ohjaaja Mervi Eronen, MerE: henkilökohtainen avustaja, Kukka Tolonen, KTo: koulunkäyntiavustaja Muu henkilöstö: Helena Tiits, HT: koulusihteeri, iltapäivätoiminnan ohjaaja Siistijä: Pirjo Kuivila Keittiöhenkilökunta: Liisa Tuokko ja Marja Liisa Mertala Kiinteistönhoitaja: Ari Kärpänen Oppilashuolto- ja henkilöstö: Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvoinnin sekä tasapainoisen kehityksen tukeminen. Oppilashuoltotyöryhmä pyrkii opettajien, koulunkäyntiavustajien ja vanhempien tukena ennaltaehkäisemään kouluvaikeuksia sekä auttamaan vaikeuksissa olevien oppilaiden terveydenhuollon, kasvatuksen ja opetuksen suunnittelussa ja seurannassa. Oppilashuoltotyöryhmän työ on ehdottoman luottamuksellista. Talman koulun koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja ryhmään on nimetty huoltaja- sekä oppilasedustajat 5. ja 6. luokalta. Ryhmän toimintaa koordinoi rehtori. Yksilöllinen oppilashuoltotyö toimii asiantuntijaryhmänä, johon kuuluvat erityisopettaja, kuraattori, psykologi ja tarvittaessa muu asiantuntija esimerkiksi perhepalvelukeskuksesta. Erillinen oppilashuollon suunnitelma löytyy osiosta Oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelma. Erityisopettaja: Teija Pirttijärvi, Koulupsykologi: Heidi Mielonen, Koulukuraattori: Seliina Takkinen, Kouluterveydenhoitaja: Helena Alden-Nieminen, toteutui osittain.

4 Arviointi ja johtopäätökset Keittiöhenkilöstössä tapahtui muutos. Lisäksi keväällä kaksi opettajaa oli pitkällä sairaslomalla, jolloin sijaisina toimivat Minna Sulander ja Titta Väkevä. Koulusihteeri vaihtui marraskuun alussa, jolloin sihteerinä aloitti Satu Takala. Hän lopetti marraskuun lopussa ja Milla Mannila aloitti koulusihteerinä ja toimi lukuvuoden loppuun sihteerinä. Koulun työajat Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Syyslukukausi: Syysloma Kevätlukukausi: Hiihtoloma ma Vapaa päivä pe toteutui. Koulun päivittäiset työajat 1.tunti välitunti tunti tunti + ruokailu + välitunti tunti välitunti tunti välitunti tunti Poikkeavat työpäivät: Työpäivät alkavat normaalin työjärjestyksen mukaisesti ja päättyvät poikkeuksellisesti seuraavan listan mukaan

5 Lukuvuoden ensimmäinen koulupäivä klo Koko koulun kisapäivä! päivä päättyy klo koulu päättyy klo 12.15, itsenäisyyspäivän juhla joulujuhla klo Syksyllä pidetään opettajien virkistysiltapäivä torstaina 20.11, jolloin oppilaiden päivä päättyy klo Kuljetusoppilaat valvotaan ja iltapäivätoiminta toimii normaalisti. Tammikuussa 2016 pidetään arviointiviikko viikolla 3, jolloin kaikki oppilaat tulevat joka päivä kouluun klo 9.30 ja pääsevät kello Aamuisin ja iltapäivisin käydään kaikkien huoltajien ja oppilaiden kanssa arviointikeskustelut. Mikäli oppilaiden viikkotuntimäärä jää normaalia vähäisemmäksi, tehdään lukuvuoden aikana pidempiä opintoretkiä, joilla korvataan tunnit Koulu päättyy klo 12.15, Kiirastorstain pääsiäisjuhla koulu päättyy klo 12.15, Vappujuhla 3.6. Päivä päättyy klo 12.15, kenraaliharjoitukset 4.6. Kevätjuhla klo Kuljetusta odottavat oppilaat valvotaan ja poikkeavista päivistä tiedotetaan wilman kautta huoltajille. Tilausajokuljetukseen ilmoitetaan päivämäärät kirjallisesti. toteutui. Arviointi ja johtopäätökset Kaikki poikkeuspäivät toteutuivat suunnitelman mukaan. Koulun painopisteet ja tavoitteet Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus Lukuvuoden painopisteenä on yhteisöllisyyden vahvistaminen edellisen lukuvuoden erillään olon jälkeen. Tärkeitä yhteisiä toimintoja ovat teemapäivät ja juhlat. Aikaisempia arjen käytänteitä kestävän kehityksen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan. Oppilaskunnan edustajien aktiivisuutta pyritään lisäämään yhteisöllisyys-teeman kautta. Esikoulu osallistuu aktiivisesti kaikkiin koulun teemapäiviin ja juhliin. Toisena painopisteenä tulevana lukuvuotena on opetussuunnitelmatyö. Tulevaan opetussuunnitelman perusteisiin tutustutaan tarkoin ja tavoitteet pyritään avaamaan toimiviksi arjen toiminnoiksi koulutyöskentelyssä. Osa YT-ajasta käytetään OPS-työhön. Lisäksi oppilaskunnan osallisuus huomioidaan opetussuunnitelmatyön suunnittelussa ja työskentelyssä.

6 Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet "Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä". fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja turvalliset kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten kouluyhteisön ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja viihtyvyys kasvaa (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden osallisuus) oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen) Oppilashuollon painopistealueet tukevat ja vahvistavat hyvin koulun työskentelyn painopistealueita yhteisöllisyydessä sekä oppilaiden osallistamisessa opetussuunnitelmatyöstä lähtien. Oppilashuoltohenkilöstön aktiivisempi osallistuminen koulun arkeen on tärkeä yksittäinen tavoite. ei toteutunut. Arviointi ja johtopäätökset Sisäilmaongelmat vaikeuttivat painopistealueiden toteutumista. Kaikesta arjen hankaluuksista huolimatta työyhteisö pysyi hyvin yhtenäisenä ja jopa melko positiivisena. Oppilaiden keskuudessa vaikutti paljon kotien puheet "homekoulusta". Siihen pyrittiin vaikuttamaan mutta kotien negatiivisuus tuli ajoittain hyvinkin vahvasti esille. Oppilaat toivat myös esille, että heitä kiusataan harrastuksissa haukkumalla "homekouluaiseksi". Oppilashuoltohenkilöstö oli aktiivisesti mukana ongelmatilanteiden hoitamisessa ja työskentely heidän kanssaan oli positiivista ja rakentavaa.

7 Koulun ulkopuolella annettava opetus ja muu poikkeava toiminta Koulussa järjestetään opetusretkiä, leiri- ja yökouluja koko lukuvuoden aikana lähiympäristöön sekä - kuntiin. Retkistä tehdään erillinen suunnitelma rehtorille hyväksyttäväksi. Lähitoimijoiden, kuten seurojen ja yhdistysten kanssa pyritään aktiiviseen yhteistyöhön. 6.luokkalaiset tekevät leirikoulun Meri-Karvialle Koivuniemen Herra nimiseen paikkaan mukaan lähtevät opettajat Anna Ruokonen ja Tiina Suojanen-Saari. Lisäksi mukaan lähteviä aikuisia on 4. Leirikoulusta on tehty erillinen suunnitelma. toteutui. Arviointi ja johtopäätökset Leirikoulu toteutui suunnitelman mukaisesti. Koulun ulkopuolista opetusta ja retkiä tehtiin useita ja niistä saatiin poikkeuksetta positiivista palautetta huoltajilta. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamutoimintaa pyritään järjestämään muutama aamuna viikossa. Toteutuminen vielä epävarmaa osallistujamäärän vähäisyyden vuoksi. Toiminnan ohjaajana toimisi Kukka Tolonen. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulun remontoiduissa tiloissa. Toiminnassa on mukana 24 lasta. Vastuuohjaajana toimii Sari Vaakanainen ja toisena ohjaajana Helena Tiits. Varaohjaajana toimii Kukka Tolonen. Toimintaan laaditaan oma erillinen suunnitelma, josta vastaa Sari Vaakanainen. Toimintaan sisältyy erilaisia kerhoja, kuten askartelu- ja liikuntakerhot. Toiminta jäsentyy kuukausiteemojen ympärille. Toiminnassa tehdään yhteistyötä kunnan kaikkien iltapäivätoimijoiden kanssa. Iltapäivätoiminnan oma viikkoposti ilmestyy wilmassa huoltajille joka maanantai. Viikkopostissa kerrotaan viikon tulevista tapahtumista ja teemoista ja muista tärkeistä asioista sillä viikolla.

8 toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Yksi ohjaajista vaihtui siten, että koulusihteeri Tiitsin siirryttyä toiseen työpaikkaan, henkilökohtainen ohjaaja Mervi Eronen hoiti iltapäivätoiminnan tunnit loppulukuvuoden ajan. Osallistujamäärä väheni vuoden aikana, erityisesti keväällä ja loppukeväästä lapsia oli 19. Kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta alkaa syyskuussa. Kerhoista osa on suunnattu pienemmille oppilaille ja osa isommille oppilaille. Tulevia syksyn kerhoja ovat liikunta- ja robotti-kerhot. Kerhoja ohjaavat koulun omat opettajat Anna Ruokonen ja Ilkka Mäkinen. Yhteistyötä Keudan Pikkuyrittäjä-kerhon ohjaajien kanssa pyritään jatkamaan keväällä 2015 saatujen myönteisten kokemusten perusteella. toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Robotti- sekä saksan kielen kerho toteutuivat. Liikuntakerho toimi kurssimaisesti syksyn aikana. Pikkuyrittäjät -kerho ei toteutunut. Koulun projektit ja hankkeet Talman koulu jatkaa edelleen omatoimisesti opetushallituksen hankkeessa Luovuutta ja innovatiivisuutta kouluun teknologiakasvatuksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa robotti-kerhojen järjestämistä ja mahdollisiin koulutuksiin osallistumista. Osa luokista osallistuu syksyllä Luokasta luontoon -luonnontuotekisaan. Materiaali ja kisa ovat Arktiset Aromit ry järjestämä yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Lukuvuoden aikana luokat osallistuvat vaihtelevasti mm. Liikuntaseikkailuun sekä WWF Suomen ympäristökasvatusprojekteihin.

9 toteutui. Arviointi ja johtopäätökset Koulu osallistui tiettyjen luokkien kanssa luokasta luontoon -kisaan sekä liikuntaseikkauluun ja WWF Suomen ympäristökasvatusprojekteihin. Robotti-kerho toteutui usean oppilasryhmän kanssa. Oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelma Talman koulu koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma sekä POL 29 Laatijat: Erityisopettaja Teija Pirttijärvi, koulupsykologi Heidi Mielonen, koulukuraattori Patricia Furrer, huoltajaedustaja Anne Koskela, terveydenhoitaja Helena Alden-Nieminen, rehtori Tiina Suojanen-Saari sekä oppilasedustajat Emilia Hallikainen, Kaisla Karjaluoto, Miro Piutunen ja Elias Haikonen. Talma on erityisen suomenkielinen kylä Sipoossa lähellä Keravaa. Talman alue on maaseutumaista asumista omakotitaloissa haja-asutusalueella. Kerrostaloja alueella ei ole ja erittäin vähän rivitaloasuntoja. Talma on turvallinen asuinalue ja lapsille turvallinen kasvupaikka, jossa ihmisiin on totuttu luottamaan. Talma on pieni, aito ja vahva yhteisöllinen kylä, joka koetaan erittäin positiivisena asiana, mutta siinä voi olla myös huonot puolensa. Kaikki tuntevat kaikki ja vanhat tekemiset saattavat aiheuttaa leimaantumisen. Osalla lapsista on vahvat tukiverkot lähiympäristössä, mutta toisaalta monien lasten isovanhemmat asuvat kaukana, eikä lapsiperheillä ole välttämättä tarpeeksi tukiverkostoja. Alueella sijaitsee kaksi lastenkotia. Maahanmuuttajaperheitä alueella ei asu, mutta mm. lastenkotien myötä erilaisuuden kohtaaminen on tuttua. Työssäkäynti ja muu aktiivisuus suuntautuu yleensä Helsinkiin, Keski-Uudellemaalle ja muualle pääkaupunkiseudulle, mikä saattaa aiheuttaa sen, että vanhemmat eivät välttämättä tunne Nikkilää, jonne lapset siirtyvät yläkouluun. Noin puolet koulun oppilaista kulkevat kouluun tilauskuljetuksilla tai reittiliikenteen busseilla pitkän koulumatkan vuoksi. Pitkät välimatkat saattavat vaikeuttaa ystävyyssuhteiden solmimista ja ylläpitoa koulun ulkopuolella. Kyläilyt kavereiden luona nojautuvat paljon vanhempien kyyteihin ja näin vanhemmat yleensä tuntevat myös lastensa kaverit ja heidän vanhempansa. Talman VPK ja Talman Urheiluseura järjestävät paikallista toimintaa lähinnä koululla ja palokunnantalolla, sen sijaan muita palveluita ja ihmisten kokoontumispaikkoja alueella ei ole. Luonto on lähellä, mikä mahdollistaa liikkumisen, oppimisen ja vapaa-ajanvieton luonto-ympäristössä. 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Talman koulussa on n. 150 oppilasta.

10 Koulupsykologi Lukuvuonna koulupsykologilla oli Talman koulussa 14 yksilöasiakasta: nämä asiakkuudet koostuivat mm. oppimisen tutkimuksista, tukikeskustelujaksoista, vanhempien tapaamisista sekä kouluja verkostopalavereista. Talman koululle oli resursoitu työaikaa 8 tuntia viikossa ja tämä riitti hyvin eikä tälle lukuvuodelle nähty tarvetta muutoksiin resursoinnin suhteen. Lukuvuonna on resursoitu myös 8h vkossa ja koulupsykologi on tekemässä yksilötyön lisäksi yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä 4.luokalle vedettävän Friends-ohjelman (mm. Tunnetaitojen ja ongelmanratkaisutaitojen harjoittelua ryhmässä) muodossa. Resursoinnissa on kuitenkin hyvä huomioida, että kriisitilanteessa koulupsykologi tulee aina tarvittaessa koululle ja kiireellisissä tilanteissa koulupsykologin tulee järjestää keskusteluaika saman tai seuraavan työpäivän aikana (riippumatta siitä mitä koululle on resursoitu). Koulukuraattori Koulun sosiaalityöntekijänä koulukuraattori edistää oppilaiden kehitystä ja hyvinvointia sekä ratkaisukeskeisin menetelmin tukee oppilaita selvittelemällä koulussa, kotona ja kaveripiirissä ilmeneviä sosiaalisia ongelmia. Keskeiset tehtäväkokonaisuudet - oppilaiden ja vanhempien tukeminen - koulun henkilöstölle annettava konsultaatio erityisesti oppilaiden sosiaaliseen kasvuun, sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä - osallistuminen kouluyhteisön toimintaan kouluyhteisön hyvinvointia koskevaan suunnitteluun - toimii sosiaalityön asiantuntijana oppilashuoltotyössä ja lastensuojeluilmoituksen tekemisessä - lausuntojen ja sosiaalisten selvitysten tekeminen (sosiaalinen selvitys sisältää mm. perhe- ja kotitilanne, kaverisuhteet, harrastukset, opiskelu, psyykkinen vointi, jaksaminen) - oppilaan kuulluksi tulemisen ja oikeusturvan takaaminen neuvotteluissa perheiden, koulun, viranomaisten tai muun verkoston kanssa - verkostoyhteistyö (esim. lastensuojelu, perhetyö, nuorisokumppanuus, päihdeputki) - osallistuminen kehittämistyöhön (sekä opetustoimen että eri hallintokuntien yhteiset projektit ja moniammatilliset työryhmät) Resurssointi Keväällä 2015 kuraattorin työ on resursoitu 8h vkossa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että koulukuraattorin tulee kiireellisissä tapauksissa järjestää keskusteluaika saman tai seuraavan työpäivän aikana. Erityisopettaja Erityisopettajalla on 24 tuntia 150 oppilaalle sekä n. 25 esikoululaiselle. Oppilaiden erityisopetukseen käytettään n. 23 tuntia ja esikoululaisten 1-2 tuntia viikossa. Erityisopettaja on olennainen osa Talman koulun arkea, mukana luokissa ja koulun tapahtumissa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä rehtorin,

11 luokanopettajien ja vanhempien kanssa oppilaan opetukseen liittyvissä asioissa ja on mukana koulun oppilashuoltotyössä tiimin jäsenenä. Terveydenhoitaja Kouluterveydenhoitajan työ on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, joka pyrkii siihen, että oppilas voi kokonaisvaltaisesti hyvin koko kouluajan. Terveydenhoitaja seuraa koululaisen kasvua ja kehitystä sekä ohjaa terveellisiin elämäntapoihin. Tarvittaessa terveydenhoitaja voi tavata useammin oppilaita, joilla on terveysriskejä, tai ohjata heidät jatkohoitoon mm. koululääkärille, terveyskeskuslääkärille, fysioterapeutille tai silmälääkärin tarkastukseen. Terveydenhoitaja on resursoitu Talman koululle 1 päiväksi viikossa, mutta lukuvuonna Talman koulun remontin ja tilaongelmien vuoksi terveydenhoitajalla on ollut käytössään vain puoli päivää viikossa työtila tarkastuksia varten. Terveydenhoitaja tapaa oppilaat jokaisella vuosiluokalla. Laajat terveystarkastukset ovat alakoulussa 1. luokalla ja 5. luokalla. 6. luokalla tytöt saavat HPV-rokotteet, joiden rokottamisesta terveydenhoitaja vastaa. Huoltajat voivat aina halutessaan osallistua lapsen terveystarkastukseen, mutta heidät kutsutaan mukaan etenkin laajoihin terveystarkastuksiin. Terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla ja Wilman kautta. Kesällä 2014 käyttöön otettu kouluterveydenhuollon kesäpäivystys jatkuu kesällä 2015 koulujen kesäloman ajan. Kesäpäivystys toimii koulujen kesäloman aikana keskitetysti, jolloin kouluterveydenhoitaja pitää 1h/pv avointa vastaanottoa ja puhelintunnin. Juhannukseen asti yksi kouluterveydenhoitaja päivystää Söderkullan neuvolassa ja toinen Nikkilän neuvolassa arkipäivisin. Juhannuksen jälkeen koulujen alkuun asti vain Nikkilän neuvolassa on päivystävä kouluterveydenhoitaja. Koululääkäri Koululääkäri tapaa oppilaat laajoissa terveystarkastuksissa 1. luokalla ja 5. luokalla. Kouluterveydenhoitaja hoitaa ajanvarauksen koululääkärille. Huoltajat voivat aina osallistua koululääkärin tarkastuksiin. Oppilaat, jotka sairastuvat äkillisesti ja tarvitsevat lääkärinhoitoa hoidetaan terveyskeskuksen päivystyksessä. Fysioterapeutti Fysioterapeutti tarkastaa 6. luokalla oppilaiden ryhdin ja jalat. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa jo ennen 6. luokkaa kirjoittaa lähetteen fysioterapiaan tarkastus- tai arviokäyntiä varten. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuolto-työssä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa: Koululle on laadittu oma kriisisuunnitelma, jossa seikkaperäisesti selvitetään miten koulussa toimitaan äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma laaditaan yhteistyössä mm.

12 paloviranomaisten kanssa. Pelastautumisharjoitus tehdään vuosittain. Huoltajille ja mahdollisille yhteistyötahoille suunnitelma laitetaan luettavaksi ja tutustumista varten wilmaan. ssa kuvataan tarkoin kriisitilanteisiin varautuminen ja toimintatavat eri tilanteissa. ssa on määritelty miten tiedottaminen järjestetään eri tilanteissa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. arvioidaan ja päivitetään joka lukuvuoden aluksi. oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koululle on laadittu POL 29 suunnitelma, joka päivitetään joka lukuvuoden alkaessa. Liite 1. Koulun järjestyssäännöt on syksyllä 2014 päivitetty koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Päivitetyt säännöt ovat wilmassa. Poissaolojen seuraaminen on ensisijaisesti luokanopettajan tehtävä. Wilma-järjestelmään merkitään oppilaan kaikki poissaolot. Mikäli oppilaalle tulee paljon poissaoloja, noudatetaan poissaoloihin puuttumisessa Sipoon kunnan oppilashuollon kehittämisryhmän laatimaa toimintamallia. Liite 2. Tapaturmien ehkäisemisessä kiinnitetään erityistä huomiota jokapäiväiseen turvallisuuteen. Kaikista turvallisuutta vaarantavista asioista, koneista, tiloista ja kohteista tulee henkilökunnan tai puutteen huomaajan ilmoittaa rehtorille tai teknisissä tapauksissa kiinteistönhoitajalle Koulukuljetusten odotusaika ja turvallisuus Talman koulussa oppilaat kulkevat kouluun jalkaisin, linja-autolla tai tilauskuljetuskyydillä. Tilauskuljetusoppilailla on aamuisin odotusta koulussa, koska kyyti saapuu koululle jo lähes tunti ennen koulun alkua. Näillä oppilailla on lupa odottaa koulun alkua koulun sisätiloissa. Paikalla silloin on siivoushenkilökuntaa tai opetushenkilöstöä. Oppilaille on osoitettu tietty tila, jossa he odottavat. Koulupäivän päätyttyä oppilailla ei juurikaan ole odotusta mutta jos on, toimii samainen tila odotustilana mikä aamuisinkin. Oppilashuollon toimintatavat Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa mutta vähintään kahdesti lukukaudessa. Koollekutsujana toimii rehtori. Ryhmään kuuluvat koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja, huoltajaedustaja sekä oppilasedustajat. Ryhmän toimintaa koordinoi rehtori. Koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa tehdään aktiivisesti mutta tapauskohtaisesti yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös siirtymävaiheissa, kuten alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yhteistyö kolmivaiheisen tuen antamisessa joustavassa perusopetuksessa ja sairaala-opetuksessa hoidetaan tapauskohtaisesti.

13 Kurinpitorangaistuksen ja opetukseen osallistumisen epäämisessä tehdään yhteistyötä tapauskohtaisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelyssä asiantuntijaryhmän kutsuu se henkilö, jolle huoli oppilaasta on tullut. Suostumukset asioiden käsittelyyn hankkii asiantuntijaryhmän koollekutsuja. Oppilashuoltokertomukset kirjataan toistaiseksi psykologin ja kuraattorin toimesta, koska heillä on sähköinen järjestelmä. Voidaan toimia myös tapauskohtaisesti. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja toimijoiden kanssa pidetään avoimena ja aktiivisena ja tapauskohtaisesti määritellään yhteistyömuodot tarkemmin. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän jäseninä ovat neljä oppilasta ja huoltajaedustaja. He osallistuvat oppilashuoltoryhmän kokouksiin, joita järjestetään n. 4 kertaa vuodessa. Oppilasedustajat osallistuvat kokouksiin silloin, kun kokouksen teemat ovat sellaisia, että he ymmärtävät asiat ja voivat ottaa niihin kantaa. Oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedotetaan wilma -järjestelmän kautta huoltajille ja yhteistyötahoille. Oppilaille tiedotetaan asioista myös luokkakäynneillä. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Oppilashuoltosuunnitelman toteutumista seurataan lukuvuoden aikana kokouksissa. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmän vastuulla on käsitellä ja arvioida kokouksessaan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Oppilashuoltoryhmä määrittelee lukuvuoden alussa tehtävät kyselyt oppilaille ja huoltajille, koskien suunnitelmassa mainittuja teemoja. Tehtyjen kyselyjen tulokset käsitellään mahdollisimman pian työryhmän kokouksessa ja pohditaan jatkotoimenpiteitä. Tuloksista ja jatkotoimenpiteistä tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja muita yhteistyötahoja wilma-järjestelmän kautta tai muulla sopivaksi katsotulla tavalla. Liite 1 OIKEUS TURVALLISEEN OPPIMISYMPÄRISTÖÖN Talman koulussa 1. JOHDANTO Talman koulun perusopetuslain 29 ja 48 d mukainen suunnitelmasta oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä löytyvät koulumme toimintatavat ennaltaekäisevästä työstä, toimintatavoista sekä järjestyssääntöjen rikkomusten seuraamuksista. Tämän suunnitelman lisäksi koululla on palo- ja pelastautumissuunnitelma (mm. toimintatavat tulipalon sattuessa), kriisisuunnitelma (mm. kuolemantapausten varalta) sekä vuosittain tehtävä vaarojen arviointi. Nämä toimintasuunnitelmat säilytetään koulun kansliassa sekä opettajainhuoneessa. Talman koulun toiminnasta ollaan luomassa ja kehittämisessä uutta kulttuuria, jonka tavoitteena on olla avoin, yhteistyökykyinen, tasapuolinen sekä oppilaita osallistava kouluyhteisö. Toimintakulttuurin perustaksi on tehty johtajuussopimus, joka ryhdittää, selkeyttää ja tukee koulun arjen

14 käytänteitä pienistä toiminnoista suurempiin päätöksiin. Sen avulla jokaisella työntekijällä on selkeänä kuka tekee, mitä tekee ja mistä ja miten asioista päätetään. Koulun muut yhteistyökumppanit, kuten oppilashuoltohenkilöstö ja seurakunta ovat myös osa koulun toimintakulttuuria ja siksi yhteistyötä kehitetään koko ajan tiiviimmäksi ja aktiivisemmaksi. 2. LAINSÄÄDÄNTÖ (perusopetuslaki 29 ) Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus käydä koulua niin, että hän ei joudu väkivallan, kiusaamisen eikä häirinnän kohteeksi. (perusopetuslaki 29 ja 48 d ) Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset tämän suunnitelman laatimisesta. ( /477) Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. ( /477) Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. ( /477) 3. KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Oppilaiden vastuut ja velvollisuudet Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, ellei hänelle ole myönnetty tilapäisesti vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus Koulussa kaikkien tulee kunnioittaa itseään ja muita sekä toistensa työtä Koulussa ollaan oikeudenmukaisia ja autetaan Koulussa kunnioitetaan erilaisuutta. Koulussa ei hyväksytä minkäänlaista kiusaamista eikä väkivaltaa. Hyvät tavat ja tuntikäyttäytyminen Koulussa käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti. Oppitunneilla tehdään työtä, niille saavutaan ajoissa ja niiltä ollaan poissa vain pätevän syyn takia. Tuntikäyttäytymisessä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Saavun oppitunneille opiskelutarvikkeet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Riisun ulkovaatteet ja kengät naulakoilla Pidän repussa opiskeluun kuulumattomat varusteet, kuten eväät ja kännykät (äänettöminä) Annan muille työrauhan, kuuntelen ja pyydän puheenvuoroa.

15 Käytän asiallista ja kohteliasta kieltä. Kannustan muita osoittamalla myönteistä mielenkiintoa. Selvitän poissaoloaikana saadut tehtävät ja teen ne. Koulualue Koulupäivä vietetään koulualueella joja käydään läpi vuosittain syksyllä koulun alettua. Koulun viihtyisyys Koulu ja sen ympäristö pidetään siistinä ja viihtyisänä. Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Kunnioitetaan koulun ja muiden oppilaiden omaisuutta. Koulussa eikä missään koulun tilaisuuksissa tupakoida eikä käytetä päihteitä. 4. KÄYTÄNTEET JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ OPPILAAN SUOJELEMISEKSI Ongelma- ja kriisitilanteisiin puututaan mahdollisimman nopeasti ja niihin kohdistetaan yhdessä sovitut toimenpiteet ja menetelmät. Poissaolot Huoltajilla on velvollisuus aina ilmoittaa poissaoloista. Sairauspoissaoloista ilmoitetaan puhelimitse tai wilman kautta kouluun. Poissaolot wilmaan merkitsee pääsääntöisesti luokanopettaja mutta myös muut opettajat huolehtivat vieraan luokan oppilaiden poissaolojen valvonnasta sekä merkinnöistä. Mikäli oppilas ei aamulla ilmesty kouluun ja hänestä ei ole tehty poissaoloilmoitusta, huolehtii opettaja, että hän itse tai koulusihteeri soittaa oppilaan huoltajille, varmistuakseen oppilaan poissaolosta. Mikäli poissaoloja on paljon, ottaa luokanopettaja yhteyttä kotiin. Ellei yhteydenotto kotiin auta, eikä syy selviä, asia otetaan esiin oppilashuoltotyöryhmässä. Oppilaskuntatyö Talman koulussa oppilaskunnan edustajisto on koulussa oppilaiden puhevaltaa käyttävä elin. Oppilaskunnan edustajistoon on 2-6 luokasta valittu kaksi oppilasta edustamaan oman luokkansa oppilaita. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on saada oppilaat vaikuttamaan omaan koulu- ja opiskeluympäristöön. Oppilaskuntatoiminta ohjaa oppilaita ja kouluyhteisöä yhteisöllisyyteen, antaa oppilaille perustietoja oppilaskunnan toiminnasta ja rakenteesta sekä käytännön taitoja kokouskäytänteistä sekä vaikuttamisesta. Talman koulun oppilaskunnassa on valittu edustajat 2.-6.luokkalaisista ja heitä on yhteensä 11. Oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti oppilaskuntatoimintaa ohjaavan opettajan johdolla. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa tällä hetkellä rehtori.

16 Luokissa pidetään KiVa-koulu toiminnan tunteja, myös muilla kuin toiminnan materiaalin suunnitelluilla 1. ja 4. luokilla. KiVa-koulu materiaalia ja toimintaideoita pyritään aktiivisesti käyttämään koulun toiminnassa hyväksi. Myös Lions Quest- toimintaa toteutetaan niissä luokissa, joiden opettaja on käynyt ko. koulutuksen. Koulutusta vailla oleville opettajille pyritään järjestämään mahdollisuus kouluttautumiseen. Talman koulussa järjestetään erilaisia teemakilpailuja hyvään käyttäytymiseen liittyen. Luokat kilpailevat mm. hyvistä käytös- ja ruokailutavoista sekä välituntikäyttäytymisestä. Luokkia palkitaan hyvistä tuloksista yhteisissä päivänavauksissa. Välituntivalvonnat Rehtori huolehtii, että välitunneilla on riittävä määrä valvojia. Opettajat huolehtivat valvonnoista. Kaikilla tulee olla välituntisäännöt tiedossa. Välituntivalvonnassa puututaan aktiivisesti oppilaiden välisiin ristiriitoihin sekä kiinnitetään huomiota yksin mm. oleskeleviin oppilaisiin. Verso-oppilaspari on mukana opettajien apuna välituntivalvonnoissa ja he myös puuttuvat ristiriitatilanteisiin ja selvittävät niitä. Kiusaaminen, väkivalta, häirintä Kaikenlaiseen kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puututaan välittömästi. Oppilas ohjataan VERSOON, opettajan puhutteluun tai KIVA -opettajille, jos kiusaaminen on jatkunut pidempään. Verso-oppilaat hoitavat heti välitunnilla tapahtuneet ristiriidat valvontansa aikana. Ellei näillä keinoin saada epätoivottavaa käytöstä loppumaan, otetaan vanhemmat ja oppilashuoltotyöryhmä asian selvittelyyn. Tupakointi ja päihteet Jos oppilas tupakoi tai käyttää päihteitä, hänen kanssaan puhutaan asiasta ja otetaan yhteys kotiin. Ellei muutosta tapahdu, oppilashuoltotyöryhmässä puututaan asiaan. Mielenterveyskysymykset Mielenterveysongelmia havaitessaan opettaja vie huolen oppilaastaan oppilashuolto- työryhmään, jossa moniammatillisessa työryhmässä päätetään jatkotoimenpiteistä. Tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Tapaturmien ja onnettomuuksien sattuessa ilmoitetaan vanhemmille, jotka noutavat lapsensa ja vievät esim. terveyskeskukseen. (Terveyskeskukseen ilmoitetaan saapuvasta oppilaasta etukäteen) Jos kyseessä on vaikea tapaturma, harkinnan mukaan tilataan ambulanssi viemään lapsi jatkotutkimuksiin. Vanhemmille ilmoitetaan asiasta, niin että he voivat mennä lapsensa mukaan/ luokse sairaalaan. Kuolemantapauksissa toimitaan kunnan kriisisuunnitelman mukaan.

17 5. TOIMINTATAVAT JA SEURAAMUKSET Verso-toiminta. Oppilaiden välisissä riidoissa ja kiusaamistapauksissa toteutetaan vertaissovittelua. Lukuvuonna Maileena Tähtisaari ja Sari Koskela ovat Verso-vastuuopettajia. Verso-oppilaat ovat 5.-6.luokkalaisia. Maileena ja Sari järjestävät uusien verso-oppilaiden koulutuksen yhdessä toisten sipoolaisten koulujen kanssa. Verso-oppilaat pyrkivät jo välituntivuorollaan puuttumaan ristiriitatilanteisiin ja heti tekemään sovittelun välitunnilla. Mikäli on tarvetta erilliselle sovittelulle, käsitellään se päivittäin versosovitteluajalla klo välitunnilla. Opettajat tilaavat sovittelun palauttamalla verso-lomakkeen opettajanhuoneen puhelinkopin ovessa olevaan muovitaskuun. Opettajat ohjeistavat versoon tulevat oppilaat saapumaan pikkukammarin ovelle sovittelua varten. Jos sama oppilas käy sovittelussa kovin tiheään, verso-opettaja ottaa asian esille opettajakunnan kanssa, yhdessä sovitaan jatkotoimenpiteistä. Opettaja ottaa yhteyttä huoltajiin sekä tarvittaessa myös oppilashuoltotyöryhmään. Jos syyksi paljastuu jatkuva samaan oppilaaseen kohdistuva kiusaaminen tai häirintä, siirretään asia KIVA-opettajille, jotka toimivat KiVa-koulu toiminnan mukaisesti. Ellei kiusaaminen lopu, asia viedään oppilashuoltotyöryhmään käsiteltäväksi. Myös tässä vaiheessa huoltajat ovat mukana. A) Kuka tahansa koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen voi tilata sovittelun jättämällä tilauslomakkeen opettajan huoneessa olevaan muovitaskuun. Samasta paikkaa saa lomakkeen täytettäväksi. B) Riidat pyritään sovittelemaan saman päivän aikana välitunnilla verso-oppilaiden ohjauksessa tai sitten klo välitunnilla, joskus myös vasta seuraavana päivänä. Verso-opettajat huolehtivat vuorotellen siitä, että sovittelijat ottavat tilauksen hoitaakseen. Verso-oppilaille on sovittu vastuupäivät sovittelujen hoitamiseen. Opettajat ohjaavat oppilaansa sovitteluun koulun pikkukammariin sovittuna aikana. C) Vuorossa olevat sovittelijaoppilaat (4.-6lk) saavat verso-opettajalta tilauksen ja ohjaavat sovitteluprosessia koulutuksessa oppimansa kaavan mukaisesti. D) Sovittelutilanne etenee askeleittain, jotka ovat tervehtiminen, asian selvittely, ratkaisujen etsiminen, sopimuksen kirjaaminen ja seurannasta sopiminen. E) Sovittelutapauksesta tehdään muistio, joka säilytetään Verso-kansiossa. Sovittelijat kertovat, miten sovittelu on sujunut. Jos sopimusta ei synny, verso-opettaja kertoo asiasta oppilaan omalle opettajalle. Kun sopimus on saatu aikaiseksi, menee tieto siitä ja seurantapalaverista omalle opettajalle. F) Noin viikon kuluttua sovittelijaoppilaat tapaavat riidan osapuolet. Tarkistetaan, onko sopimus pitänyt. Jos sopimus pitänyt, sovittelu-prosessi päättyy. Jos sopimus ei ole pitänyt, menee siitä tieto omalle opettajalle, joka ottaa vastuun jatkotoimenpiteistä, kuten asian käsittely huoltajien kanssa tai KiVa - toiminnan kautta.

18 KIVA-toiminta KiVa-koulu toiminta on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Toiminta kohdistuu erityisesti jatkuvaan tai toistuvaan kiusaamiseen. KiVa-koulu toiminnasta vastaavat koulutetut opettajat. Koululla on laaja oppimateriaali toimintaan liittyen, jota käytetään kaikissa luokissa. Kun kiusaamistapaus ei ole ratkennut Verso-sovittelussa ja kiusaaminen on jatkuvaa ottavat Kivaopettajat tapauksen hoitaakseen. Ellei asia korjaannu Kiva-koulu toimenpiteillä, asia viedään oppilashuoltotyöryhmään. KIVA-opettaja on lukuvuonna Jaana Kärkkäinen. Käytännön toimenpiteet Seulonta Selvitetään onko kysymys kiusaamisesta Seulontalomakkeen täyttää se aikuinen jolle tieto kiusaamisepäilystä on tullut Jos epäilyssä on kyse kiusaamisesta, selvittäminen siirtyy Kiva-tiimille Jos epäilyssä ei ole kyse kiusaamisesta asian selvittää aikuinen joka on saanut tiedon tapahtumasta 1. KESKUSTELU KIUSATUN KANSSA Kiva-tiimi keskustelee kiusatun kanssa ja kuulee kiusatun kuvauksen tapahtumista Tarkoitus lisätä kiusatun oppilaan turvallisuuden tunnetta ja viestittää, että aikuiset ovat hänen puolellaan ja aikovat tehdä kiusaamisesta lopun Sovitaan seuraava tapaaminen jolloin varmistetaan, että kiusaaminen on loppunut 2. YKSILÖKESKUSTELUT KIUSAAMISEEN OSALLISTUNEIDEN OPPILAIDEN KANSSA Kiva-tiimi keskustelee kunkin kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen Viestitetään oppilaalle, että kiusaaminen on tiedossa ja sitä ei koulussa hyväksytä sekä, että hän toiminut väärin ja että kiusaamisen on loputtava välittömästi Sovitaan oppilaan kanssa siitä miten hän muuttaa toimintaansa ja kirjataan ylös mitä on sovittu 3. YHTEISKESKUSTELU KIUSAAMTISEEN OSALLISTUNEIDEN KANSSA Käydään yhdessä läpi mihin kukin on sitoutunut Sovitaan seurantatapaamisesta 4. LUOKANOPETTAJAN KESKUSTELU MUUTAMAN LUOKAN OPPILAAN KANSSA Kaikissa Kiva-tiimin selvitettäväksi päätyneissä tapauksissa luokan opettaja järjestää tilanteen, jossa hän keskustelee muutaman erikseen valitsemansa oppilaan kanssa siitä miten he voivat omalta osalta vaikuttaa tilanteeseen ja tukea kiusattua Keskustelun teeman voi tiivistää lauseeksi Teidän apuanne tarvitaan! 5. SEURANTAKESKUSTELU KIUSATUN OPPILAAN KANSSA Varmistutaan siitä, että kiusaaminen on loppunut tai tilanne on muuttunut paremmaksi

19 6. YHTEINEN SEURANTAKESKUSTELU Tarkistetaan, että onko tehdyt sopimukset pitäneet Varmistetaan, että kiusaaminen ei ala uudelleen 7. JOS KIUSAAMINEN EI OLE LOPPUNUT SEURANTA-AIKANA Kutsutaan kiusaamiseen osallistuneiden lasten vanhemmat keskustelemaan asiasta Käytetään koulun sanktioita Rangaistuskäytäntö keskustelua toimintamalleista tulee käydä yhdessä ja kaikille tulee olla selvää miten rangaistaan mistäkin teosta ehdotus: jälki-istunto tulee toistuvasta (kolme kertaa) järjestyssääntörikkomuksesta, jälki-istunto tulee muusta erillisestä tapahtumasta harkinnan mukaan ja opettajan puhuttelu muussa tapauksessa kotiin otetaan yhteyttä harkinnan mukaan, jälki-istunnosta lähtee kotiin allekirjoitettava lomake 6. VASTUUT Koulun toiminnasta kokonaisvastuu on rehtorilla. Koulun toimintakulttuurin kehittä-misessä jokaisella yksittäisellä opettajalla sekä muulla henkilökunnalla on oma vastuunsa toteuttaa koulun päättämiä toimintatapoja ja toimia linjausten mukaisesti, jotta koulu toimii positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. KiVa-koulu toiminnasta vastaavat KiVa-opettajat yhteistyössä luokanopettajien kanssa. VERSO -toiminnasta vastaavat Verso-opettajat yhdessä luokanopettajien kanssa. Oppilaskunnan toiminnasta vastaa ohjaava opettaja/rehtori sekä edustajiston jäsenet. Poissaoloista ja niiden ilmoittamisesta/valvomisesta vastuu on huoltajilla ja heidän lisäkseen luokanopettajilla ja rehtorilla. Se opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen, joka näkee epäasiallista käytöstä, puuttuu siihen välittömästi. Hän joko puhuttaa oppilaan/oppilaat, tilaa vertaissovittelun tai vie tiedon KIVA- opettajille. Tarvittaessa otetaan yhteyttä myös vanhempiin. 7. ARVIOINTI Arviointia suoritetaan vuosittain seuraavissa asioissa: 1) Onko suunnitelma aktiivisessa käytössä ja millaisia kokemukset sen käytöstä on? 2) Tuottaako suunnitelma toivottua tulosta, eli saadaanko kiusaamista vähenemään?

20 Arviointi on osa koulun oman toimintakulttuurin arviointia sekä laatutyön seurantaa. Huoltajien on tärkeää olla arviointityössä mukana. Tietoa voidaan kerätä kyselyillä tai pitämällä kirjaa hoidetuista KiVa- ja Verso- tapauksista. Koulussa on otettu käyttöön Classpirit-ohjelma, jossa kysytään kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysely suoritetaan luokasta riippuen jopa viikoittain mutta yleensä kerran kuussa. Arviointikyselyinä toimivat vuosittain KiVa-koulu kysely. Lisäksi arviointipohjina voidaan käyttää henkilökunnan fiiliskyselyä sekä hyvinvointiprofiilia. toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset toteutui varsin hyvin mutta nettikyselyt olivat ajoittain hankala toteuttaa huonon internetyhteyden vuoksi. Kiusaamiskyselyjä toteutettiin myös viikkoseurantana useissa luokissa käyttäen hymiö-arviointia. Kiusaamiseen puututtiin äärimmäisen aktiivisesti ja verso-oppilaat olivat aktiivisia välituntiselvittelyissä. Huoltajien kanssa järjestettiin keskusteluja koululla vielä kevään viimeisilläkin viikoilla. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän oppilasedustajat vaihtuivat osittain. Piutunen ja Haikonen jäivät pois ja Erik Alaterä ja Otto Hietarinne tulivat tilalle. Huoltajaedustajina toimivat vaihtelevasti Tuomas Alaterä ja Niina Nykänen.