Muotoilun ABC Suomen Muotoilusäätiö Design Foundation

Transkriptio

1 Muotoilun ABC Suomen Muotoilusäätiö Design Foundation

2 MITÄ ON? Muotoilu on tuotekehityksen osa-alue Muotoilu on tuotteen ja liiketoiminnan keskeinen kilpailukykytekijä. Muotoilu on esineitä, palveluita ja informaatiota. Se on käytettävyyttä, tehokkuutta, kestävyyttä, ekologisuutta ja esteettisyyttä. Parhaimmillaan muotoilu tekee teknologiasta, järjestelmistä, prosesseista, palveluista ja ympäristöistä ihmisen kannalta hahmotettavia ja ymmärrettäviä. Tuotteista luodaan yksinkertaisia, ekologisesti kestäviä ja taloudellisesti järkeviä. Hyvä muotoiluprosessi vaatii onnistuakseen eri alojen saumatonta yhteistyötä ja asiakkaan ymmärtämistä.

3 N TEHTÄVÄ? Muotoilulla parannetaan käyttökokemusta Muotoilua on kaikkialla kahvikupeista loistoristeilijöihin sekä kokonaisvaltaisista palveluista hyvin toimivien tuotteiden käytettävyyteen. Muotoilun yksi keskeisin tehtävä on kehittää tuoteideasta kaupallinen, markkinoitava tuote tai palvelukonsepti. Onnistunut muotoiluprosessi täyttää valmistajan tuotannolliset, kaupalliset ja logistiset vaatimukset sekä ennen kaikkea asiakkaiden / käyttäjien tarpeet. Teollinen muotoilu liittyy tuotteiden, palveluiden ja käyttökokemusten suunnitteluun. Se parantaa tuotteiden ja palveluiden haluttavuutta, kilpailukykyä, hinta-laatu-suhdetta, tuotantoa sekä käytettävyyttä. Hyvä muotoiluprosessi avaa mahdollisuuksia tuleville palvelumuotoiluratkaisuille.

4 YMMÄRRYS? Nykypäivän muotoilu Kehitystoiminnan ansiosta tuotekehityksen painopiste on siirtynyt prosessin alkupäähän ideointivaiheeseen. Aiemmin muotoilullinen fokus oli vain tuotteissa, mutta nyt se on siirtynyt myös palveluihin ja prosesseihin. Muotoiluratkaisut tukevat tuotteiden ja palveluiden käyttäjäkokemusta. Teollisen muotoilun osaamista on kehittää tuotetta tai palvelua tietyille markkinoille ja hintatasolle tai kun halutaan luoda tuotteelle, palvelulle tai ympäristölle tietty ulkoasu. Muotoilu on myös tilan tai ympäristön käytettävyyttä, toiminnallisuutta ja ergonomiaa sekä tuotanto- ja jakeluprosessin kustannustehokkuutta.

5 MITÄ ON? Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys Teknologia mahdollistaa ihmislähtöisen suunnittelun. Aikaisemmin teollisuuden ehdoilla toiminut tuotekehitys on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi muotoiluajatteluksi. Kansainvälisestä toimintaympäristöstä on tullut osa toimintakenttää. Käyttäjälähtöisyys on tuonut mukanaan myös humanistisemman ajattelun, jossa ihminen on entistä tärkeämmässä osassa. Keskeisenä päämääränä on asiakaslähtöisten tarpeiden ja odotusten huomioiminen. Ennen muotoilijat toimivat vain tuotteen viimeistelijöinä, mutta nyt he ovat koko ajan mukana tuotekehitysprosessissa.

6 MITÄ ON? Design thinking Pitkäjänteinen työ muotoilun edistämiseksi johtaa siihen, että se rakentuu osaksi yrityksen strategiaa ja kehitystoimintaa. Design thinking -termillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Sitä kutsutaan esimerkiksi muotoiluajatteluksi tai suunnitteluajatteluksi. Se on ajattelutapa, jolla sovelletaan muotoilun asiakaslähtöisiä työmalleja liiketoiminnan kehittämiseen, kasvattamisen sekä strategiseen suunnitteluun. Design thinking on luova prosessi, jossa muotoilun työmalleja sovelletaan liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. Se ei keskity vain parantamaan olemassa olevia ratkaisuja, vaan tutkii haasteita ja mahdollisuuksia ja löytää niihin uusia, käyttäjistä lähteviä ratkaisuja.

7 MITÄ ON? Muotoiluprosessia ohjaavat tekijät Muotoiluprosessia ohjaavat asiakaslähtöisyys, käytettävyys, kustannustehokkuus, luotettavuus, laadukkuus ja tunnistettavuus. Näiden seikkojen ymmärtäminen johtaa siihen, että tuotteiden ja palveluiden käyttö on luontevaa jaa miellyttävää. Tuote- ja palveluratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään kustannustehokkuuteen, materiaalien ja energian kulutuksen minimointiin. Tuotteiden tekniset ratkaisut, materiaalit ja ulkomuoto ovat korkealaatuisia ja ajattomia. Yrityksen kannalta on myös tärkeää, että tuotteet ovat tunnistettavia sekä käyttökokemukseltaan että ulkonäöltään. Tuote- ja palveluratkaisut tuovat varmuutta.

8 8 N OSA-ALUEITA LYHYESTI 1/3 TEOLLINEN AJONEUVO- KALUSTE- PAKKAUS- Teollisen muotoilun keskeisin tehtävä on kehittää tuoteideasta kaupallinen ja markkinoitava tuote tai palvelukonsepti. Tuotteen tulee täyttää valmistajan tuotannolliset, kaupalliset ja logistiset vaatimukset ja ennen kaikkea asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet. Teollinen muotoilija toimii yhteistyössä teknisen tuotekehityksen sekä markkinoinnin kanssa. Tuotekehitystiimin kiinnittää huomiota käytettävyyteen, valmistettavuuteen, tuotteen elinkaareen, markkinointiin ja ulkonäköön.. Ajoneuvomuotoilu on yksi teollisen muotoilun osa-alue. Siinä perehdytään ajoneuvovalmistuksen prosesseihin sekä ajoneuvojen käytettävyyteen ja turvallisuuteen. Suunnittelua ohjaavat ekologiset ja kulttuuriset arvot sekä aerodynamiikka, ajoneuvotekniikka, rakenteet ja materiaalit. Projektinhallintaan vaikuttavat myös liikennejärjestelmät, logistiikka ja brändit. Kalustemuotoilija toimii asiantuntijana rakennettuun ympäristöön tarkoitettujen tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden suunnittelussa. Toimeksiannot ovat mm. kaluste- ja kulutustavarateollisuuteen, rakennus- ja metsäteollisuuteen sekä kaupunkiympäristöön suunniteltavat tuotteet ja palvelut. Pakkausmuotoilija perehtyy markkinointiviestintään ja tuotekehitykseen monipuolisesti pakkausmuotoilun sekä yritys- ja tuotegrafiikan tehtäväalueilla. Pakkausalan tuotekehitys, visualisointi ja mallintaminen, typografia, yritys- ja tuotegrafiikka sekä markkinointiviestintä.

9 9 N OSA-ALUEITA LYHYESTI 2/3 GRAAFINEN SUUNNITTELU MULTIMEDIA- TUOTANTO TAIDETEOLLINEN- SISUSTUS- ARKKITEHTUURI Graafinen suunnittelija perehtyy mm. typografiaan, kirjagrafiikkaan, informaatio-, julkaisugrafiikkaan, mainontaan, näyttely- ja kampanjasuunnitteluun sekä yritysilmeen luomiseen. Suunnittelussa otetaan huomioon painotekniikat sekä digitaalinen kuvankäsittelyn mahdollisuudet. Graafisen suunnittelijan työhön kuuluu myös kuvittaminen, digitaalinen sisällöntuotanto, valokuvaus sekä journalistinen viestintä. Multimedia on usean eri mediamuodon yhdistelmä. Multimediaosaajat yhdistävät esimerkiksi kuvan, äänen ja tekstin yhdeksi kokonaisuudeksi, joka voi olla myös interaktiivinen. Käyttökohteet vaihtelevat tiedon välittämisestä puhtaasti viihteellisiin käyttötarkoituksiin. Taideteollinen muotoilu on teollisen ajan myötä keskittynyt pääasiassa taiteellisten käyttö- tai koriste-esineiden suunnitteluun. Taideteollinen muotoilija ottaa huomioon tuotteen suunnittelussa niin esteettiset, kaupalliset kuin taloudellisetkin tekijät. Työskentely tapahtuu usein itsenäisten päämäärien ohjaamana. Toimintojen lisäksi muotoilija suunnittelee tuotteelle ilmeen, sekä tutkii ja kokeilee pinta-käsittelyjä ja väritysmahdollisuuksia. Muotoilijat keskittyvät usein johonkin tiettyyn materiaaliin (puu, lasi, keramiikka, metallit, tekstiilit, kierrätysmateriaalit). Sisustusarkkitehtuurin tehtävät koostuvat tila- ja rakennussuunnittelun erikoisasiantuntijan tehtävistä. Sisustusarkkitehdin työ edellyttää rakennuslainsäädännön ja rakennusmääräysten hallintaa sekä toiminnallista, taiteellista ja teknistä kokonaisosaamista. Sisustusarkkitehdit työskentelevät arkkitehti- ja sisustusarkkitehtitoimistoissa, muotoilutoimistoissa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Sisustusarkkitehti toimii yhteistyössä toimeksiantajien, käyttäjien, arkkitehtien, urakoitsijoiden ja erikoissuunnittelijoiden sekä kaluste-, valaisin- ja materiaalitoimittajien kanssa.

10 10 N OSA-ALUEITA LYHYESTI 3/3 MUOTI- JA VAATE- SUUNNITTELU PALVELU- KAUPUNKI- Muoti- ja vaatetussuunnittelun perusta on visuaalisesta osaamisessa sekä käyttäjälähtöisessä ja ympäristötehokkaassa muotoilussa. Se perustuu vaatetuksen funktionaalisuuteen, materiaalien ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin sekä tuotantoprosesseihin. Vaatetussuunnittelija voi toimia erilaisissa tehtävissä mm. vaatetusteollisuuden, kaupan ja median palveluksessa sekä itsenäisenä alan yrittäjänä. Suunnittelijan tehtäviin kuuluu mm. mallien ja mallistojen suunnittelu, materiaalivalinnat ja tekninen ohjeistaminen. Palvelumuotoilija innovoi, kehittää ja suunnittelee palveluja muotoilun menetelmin. Tavoitteena on muuttaa abstrakti palvelukokemus konkreettiseksi. Palvelukokemus suunnitellaan asiakas- ja käyttäjälähtöiseksi. Päämääränä on tunnistaa yrityksen asiakkaat ja kartoittaa mitä he todella haluavat ja mistä he ovat valmiita maksamaan. Palvelun tulee vastata myös palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Asiakkaan palvelukokemus muodostuu kontaktipisteistä, palvelutuokioista sekä palvelupolkusta. Kaupunkimuotoilu on esteettömyyttä, käyttäjälähtöisyyttä, toiminnallisuutta ja estetiikkaa, joka kestää aikaa. Muotoiluosaaminen auttaa kaupunkeja ymmärtämään asiakkaan / asukkaan tarpeet ja siten kehittymään toimivammiksi. Hyvän kaupungin suunnittelussa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, asiakkaan ja suunnittelijan välistä avointa sekä jatkuvaa vuoropuhelua.

11 11 PROSESSI Tehtävänanto aikataulu tavoitteet kustannusarvio projektiin sitoutuvat henkilöt Nollasarja varmistetaan materiaalit välitapaamiset toimeksiantajan kanssa (tarkistetaan aikataulu, budjetti, tulokset yms.) Taustoitus ja analysointi yrityksen tausta olemassa olevat tuotteet käyttäjät ja asiakkaat kilpailijat tuotantomenetelmät materiaalit logistiikka + myymälät iteraatiomalli Ideointi 1 luonnokset (100 kpl) hahmomallit mallinnukset Prototypointi toiminnallisuus mittasuhteet mielikuvat Konseptointi (3kpl) nopeat hahmomallit tuoteperheajattelu 3D-mallit / printit Ideointi 2 muut ideat (mm. konseptointi) taustoitus luonnokset (50 kpl) hahmomallit 3D-mallit / printit Käyttäjätestaus käyttäjäkokemus eri käyttäjäryhmät Tuotantoon saattaminen