Pedagogisella johtamisella merkityksellisiin kohtaamisiin

Transkriptio

1 Pedagogisella johtamisella merkityksellisiin kohtaamisiin Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Pedagoginen johtaminen Teematehtävä 1 Sirpa Kova

2 Sisältö JOHDANTO... 3 PEDAGOGINEN JOHTAMINEN KIRJALLISUUDESSA... 4 PEDAGOGINEN JOHTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ... 6 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN MÄÄRITTELYJEN MERKITYS, HYÖDYT JA HAITAT OPETUSALAN TEHTÄVÄSSÄ... 8 LÄHTEET... 10

3 JOHDANTO Tehtäväni tavoitteena on pohtia sitä, miten pedagoginen johtaminen määritellään kirjallisuudessa ja käytännössä. Kirjallisuuden ja käytännön määrittelyt ovat hivenen erilaiset ja antavat suuntaa siihen, miten työyhteisöä johdetaan erilaisten määrittelyjen pohjalta. Pedagoginen johtajuus voidaan nähdä joko laajemmin koko organisaation johtamisena yhdessä henkilöstön kanssa tai suppeammin opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisena. Suppeassa pedagogisen johtamisen määrittelyssä keskeisintä on johtaa organisaatiota yksinvaltiain elkein kuulematta aidosti työyhteisön jäsenten näkökulmia organisaation kehittämisessä. Pedagogisessa johtamisessa keskeisintä on määritellä sen tarkoitus, hyödyt ja haitat organisaation kehittämisessä. Tärkeintä tässä prosessissa on osallistaa koko työyhteisöä pohtimaan pedagogista johtamista organisaation kehittämisen näkökulmasta. Pureudun teematehtävässäni mahdollisuuksiin luoda pedagogisen johtamisen moninaisuudesta tärkein työväline merkityksellisiin ja tavoitteellisiin kohtaamisiin. Teematehtävässäni pohjaan näkemyksiäni pedagogista johtamista Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön projektipäällikön / FT:n Anna Parpalan videoihin ja luentomateriaaliin (Pedagoginen johtaminen, miten tukea laadukasta opetusta?). Käytän lähteenä myös kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen 30 op HEKS / henkilökohtainen kehittymissuunnitelman pohjaan kirjattuja asioita pedagogisesta johtamisesta. Lisäksi hyödynnän pohdinnoissani myös erilaisia verkkolähteitä. Tehtävässäni keskityn myös luomaan alustavaa suunnitelmaa pedagogisen johtamisen osa-alueesta Koulun pedagogisen kehittämisen prosessien suunnitelmallinen johtaminen Oulun Lyseon lukion laatutyön. Pyrin kiinnittämään suunnitelman tiiviisti koulun olemassa oleviin toimintoihin.

4 Jalostan suunnitelmaa yhteistyössä rehtorin ja opettajien kanssa seuraavien kysymysten pohjalta: 1. Mitä tehdään? 2. Miten toiminta organisoidaan? 3. Kuka tekee ja mitä? 4. Milloin asioita edistetään ja kehitetään? PEDAGOGINEN JOHTAMINEN KIRJALLISUUDESSA Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen 30 op henkilökohtainen kehittymissuunnitelmassa (HEKS) pedagoginen johtaminen on määritelty koko kouluyhteisön toiminnan johtamiseksi. Pedagogisen johtamisen osa-alueet on määritelty seuraavasti: Pedagoginen johtaminen Koulun pedagogisen kehittämisen prosessien suunnitelmallinen johtaminen Pedagogisen toiminnan visiointi ja suunnittelu yhteistyöverkostoissa OPS:n kehittäminen ja toteuttaminen Henkilöstön osaamisen johtaminen /kehittäminen Opettajien osaamisen tukeminen ja ohjaaminen Opettajien työn motivointi Kehityskeskustelujen käyminen/organisointi Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Kehittämishankkeiden johtaminen Moniammatillisen yhteistyön johtaminen Oman avainroolin ja sen tehtävien hahmottaminen Projektipäällikkö ja FT Anna Parpala Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksiköstä määrittelee luentomateriaalissaan ja videoillaan Pedagoginen johtaminen, miten tukea laadukasta opetusta? pedagogisen johtamisen oppilaitoksen perustehtävään kytkeytyväksi toiminnaksi. Esityksessään hän pyrkii valottamaan oppilaitoksen toimijoille

5 oppilaitoksen perustehtävän ja pedagogisen kehittämisen kytköksistä ja vaatimuksista. Parpalan määrittelyt antavat oppilaitosjohdolle konkreettista tukea kouluyhteisön toimintojen kehittämiseen ja mahdolliseen uudelleen organisointiin. Parpala haastaa ajatuksillaan oppilaitosjohtoa johtamaan opetussuunnitelmatyötä ja sen jatkuvaa kehittämistä. Hämmästyksekseni huomaan, että oppilaitosjohdolla on suuri vastuu myös siitä, millaisia linjauksia tehdään pedagogisista strategioista ja oppimisympäristöjen kehittämisestä. Tällaiset linjaukset on äärimmäisen keskeisiä tehdä esimerkiksi ennen uusia kehittämisprojekteja ja senpä vuoksi toivoisin, että oppilaitosjohto näkisi asian tärkeyden. Jotta pedagoginen johtaminen onnistuu tai sille voidaan luoda hyvät edellytykset, on oppilaitoksessa luotava puitteet yhteiselle kielelle ja yhteiselle tekemiselle. Jokaisen kouluyhteisön jäsenen on ymmärrettävä yhteiset tavoitteet ja visio oman työn edistämisessä (ks. Anna Parpala Pedagoginen johtaminen, opetuksen kehittämisvälineenä). Pedagoginen johtaminen sisältää vahvasti yhteisen tekemisen opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Näitä kolme opetuksen keskeistä painopistettä toivoisi tietysti vahvistettavan kouluyhteisössä yhteisellä opetuksen suunnittelulla, toteutuksella ja arvioinnilla. Koulutuksen materiaalissa pedagoginen johtaminen on määritelty hyvin ihanteelliseksi, jolloin herää kysymys, että mitä tehdä, kun tilanne on käytännössä täysin toisenlainen? Martti Hellström vinkkaa blogissaan Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II Aarne Mäkelän väitöskirjasta 2007 Mitä rehtorit todella tekevät. Etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorin tehtävistä peruskoulussa. Väitöskirjassa todetaan, että todellisuus on ihan toista. Aarne Mäkelän väitöskirjassa yhden rehtorin toimenkuvassa pedagoginen johtaminen tulee viimeisenä, jos aikaa jää hallinto- ja talousjohtamiselta, yhteistyöverkostojen johtamiselta ja

6 henkilöstöjohtamiselta. Mitä siis arvostaa tällaisessa monikirjavassa toimenkuvassa? PEDAGOGINEN JOHTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Käytännön pedagoginen johtaminen vaatii oppilaitosten johtajilta hyvin suunniteltuja toimintamalleja pedagogiseen johtamiseen. Uskoisin, että keskeisintä pedagogisessa johtamisessa on rakentaa oppilaitoksen tavoitteet ja kehittämisvisio, joiden ympärille rakennetaan konkreettiset askeleet kehittämistyöhön. Kehittämisvision rakentamisen yhteydessä on äärimmäisen olennaista määritellä oppilaitoksen johdon roolit ja vastuut, opetushenkilöstön roolit ja vastuut sekä muun henkilöstön roolit ja vastuut. Kehittämisvision ympärille oppilaitoksen henkilökunta voisi luoda kehittämisenpainopistealueet johdon näkökulmasta, opettajien näkökulmasta sekä muun henkilöstön näkökulmasta. Jotta kouluyhteisössä saadaan konkreettisia tuloksia aikaan, merkittävää on päivittää tavoitteita ja visiota säännöllisesti, jotta jokainen tietää mitä tavoitelleen ja mihin suuntaan ollaan menossa. Kehittämisvision ympärille voisi yhdistää esimerkiksi laajentuvien oppimisympäristöjen opetuskäytön mahdollisuudet, yhteistyöverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö koulun toiminnan kehittämiseen, laatutyö, koulun projektit ja tavoitteet jne. Opetussuunnitelmatyötä voisi käyttää tällaisessakin työssä pedagogisen johtamisen kehyksenä, johon kirjataan kouluyhteisöön toimintaan liittyvät keskeiset seikat hyvin konkreettisesti.

7 Pedagoginen johtajuus on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista, sallimista, joustamista ja valintoja ( Käytännön suunnittelu pedagogiseen johtamiseen tukee koulua säännöllisessä kouluyhteisön kehittämisessä ja ennen kaikkea lapsen ja nuoren tukitoimien uusimisessa. Pedagogiseen johtamiseen liittyvien osa-alueiden määrittely on keskeistä senkin vuoksi, että silloin on helpompaa osallistaa koko kouluyhteisöä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tällainen yhteinen tekeminen mahdollistaa opettajakunnan kanssa linjaamaan opetussuunnitelman sisältöjä kouluyhteisön tavoitteiden mukaiseksi ja karsia epäolennaiset sisällöt. Näin opettajakunnallakin on tunne, että jokainen toimii yhteisten linjausten mukaisesti ja voi suunnata työtarmonsa olennaiseen. Oppilaitoksen johtaja on hyvä myös velvoittaa jokaista työyhteisön jäsentä tavoittelemaan yhteisiä päämääriä. Tärkeää on muistaa, että jokainen yhteisön jäsen ei voi vapaasti valita mitä tekee ja mikä on keskeistä, vaan valintojen täytyy perustua yhdessä sovittuihin visioihin, tavoitteisiin ja päämääriin. Oppilaitoksen johtajan tehtävänä on näyttää suuntaa ja tukea henkilöstöä siinä, että sovituissa linjauksissa pysytään (

8 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN MÄÄRITTELYJEN MERKITYS, HYÖDYT JA HAITAT OPETUSALAN TEHTÄVÄSSÄ Koska oppilaitosjohdon toimenkuva on nykyään hyvin sirpaleinen, yhteisen ajan, paikan ja tilan löytäminen luo omat haasteensa kouluyhteisön pedagogiselle keskustelulle. Senpä vuoksi pienet askeleetkin kohti parempaa tulevaisuutta, konkreettisia tekoja vie kouluyhteisöä eteenpäin. Suuret linjat ovat tärkeitä opettajakunnalle, jolloin kehittämistyötä voi jakaa myös oppilaitoksen tiimeille. Säännöllisyys ja suunnitelmallisuus ovat tässäkin keskeistä, jotta saadaan konkreettisia muutoksia aikaan kouluyhteisön toiminnassa. Yhdessä tekemisellä, kohti merkityksellisiä kohtaamisia. Esimerkki pedagogisen johtamisen osa-alueesta Koulun pedagogisen kehittämisen prosessien suunnitelmallinen johtaminen: Lux borealis Kehittämistehtävän alustava suunnitelma Laatua lukio-opetukseen, Oulun Lyseon lukion laatutyö 1. Määritellään Lyseon tavoitteet ja visio kouluyhteisön kehittämiseen. Rehtori Mika Aalto, opettajat ja muu henkilöstö Laatutyön osa-alueet: 1. Johtajuus 2. Strategia ja toimintatavat 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit, tuotteet ja palvelut 2. Laaditaan kehittämistehtävään toimintasuunnitelma aikatauluineen helmi-maaliskuussa Suunnitellaan yhdessä Lyseon rehtorin ja laatutyössä mukana olevien opettajien kanssa laatutyön askeleet. Sovitaan kuukausittaiset kokoontumiset ja sisällöt. Sovitaan roolit, vastuualueet ja aikataulut

9 (suunnittelu toteutus kehittäminen arviointi) 3. Haastatellaan opettajia kehittämistehtävään liittyen (Lyseon tiimit). Haastattelut toteutetaan huhti toukokuussa Laaditaan Lyseon lukion laatukäsikirjaa tiimien kommenttien perusteella. Tilatiimi Henkilöstötiimi Taloustiimi Taide- ja tapahtumatiimi Ohjaustiimi Opetustiimi IB-tiimi 4. Koulutetaan koko Lyseon lukion henkilöstön laatutyöhön yhdessä rehtorin ja laatutyössä mukana olevien opettajien kanssa. Tiimit esittelevät laatutyön osa-alueet koko opettajakunnalle. Dokumentoidaan keskustelun pääkohdat, tuetaan prosessia ja viedään asioita eteenpäin. Vahvistetaan kouluyhteisön pedagogista keskustelua. Luodaan Lyseoon aikataulutettua toimintamallia pedagogiseen johtamiseen. 5. Syksyllä versio laatukäsikirjasta valmiina Pohditaan kenen vastuulle jää laatukäsikirjan päivittäminen Luodaan suunnitelma jatkotyöstämiselle siitä, ketkä vahvistavat hyviä käytänteitä ja ketkä toteuttavat kehittämiskohteita 6. Arviointi Luodaan yhteinen arviointisuunnitelma laatutyön toteutumiselle. 7. Tiedottaminen Miten tiedotetaan Lyseon henkilökuntaa säännöllisesti? Kuinka opettajat huomaavat asian tärkeyden? Miten levitetään toimivia käytänteitä koko lukioverkostolle? 8. Muut laatutyöhön liittyvät keskeiset tapahtumat käsitellään vielä laatutyön osa-aluetta 5. Prosessit, tuotteet ja palvelut Johdatus perusopetuksen laatukriteereihin - itseopiskelu online, 3 op, laatutyön koordinoimisen tueksi opinnot, jotka hyödyttävät koko kouluyhteisöä, toteutusajankohta:

10 LÄHTEET Pedagoginen johtaminen - miten tukea laadukasta opetusta / Anna Parpala (video osa 1/2 - salasana: kehreh9252) Pedagoginen johtaminen - miten tukea laadukasta opetusta / Anna Parpala (video osa 2/2 - salasana: kehreh9252) Pedagoginen johtaminen - miten tukea laadukasta opetusta / Anna Parpala, PowerPoint-luentomateriaali Nykyrehtorista tullut yhteistyöverkostojen johtaja, Kansikuva, Yhdessä, pedagoginen johtajuus, Rehtoreiden videohaastatteluja Martti Hellström, Pedagogiikka ja koulutuspolitiikkaa II, Pedagoginen johtaminen kohti tietoyhteiskuntaa, Ari Pokka Suomen Rehtorit Ry:n puheenjohtaja, Tehtävänanto: 2. Pedagoginen johtaminen määritellään kirjallisuudessa ja käytännössä eri tavoilla, laajemmin tai suppeammin. Tutki kirjallisuuden ja luentomateriaalin pohjalta eri määritelmiä ja pohdi, mikä näistä määrittelyistä on työtehtävääsi /organisaatiosi johtamiseen tällä hetkellä soveltuvin. Pohdi konkreettisesti oman työsi näkökulmasta määrittelyn merkitystä, hyötyjä ja haittoja, omassa kehittämistyössäsi.