MATKARAPORTTI NÄKÖKULMIA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN JA JAKAMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI NÄKÖKULMIA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN JA JAKAMISEEN"

Transkriptio

1 Matkaraportti NÄKÖKULMIA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN JA JAKAMISEEN BOSTON & NEW YORK

2 Sisällysluettelo Osaaminen näytille 3 Maailmankuulua tekemisen meininkiä 4 MIT OpenCourseWare - unlocking knowledge, empowering minds 5 Media Labissä tutkimus ja opetus ovat yhtä 8 Miten tila otetaan haltuun? 11 Maailmankuulua opiskelua 13 Osista kokonaisuudeksi 14 Jopa Harvardin pitää muuttua 17 Oivalluksia IBM:ltä 19 Yhteenvetoa 22 Osallistujat 23 Oivallus-ennakointihankkeen opintomatkalta haettiin eväitä pohdintoihin tulevaisuuden työelämästä. Minkälaisia osaamisia ja osaajia yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa? Miten tulevaisuuden työntekijöitä koulutetaan? Opintomatkan vierailukohteita olivat Cambridgen alueen huippuyliopistot MIT (Massachusetts Institute of Technology) ja Harvard sekä IBM:n Watson Research Center. Delegaatiomme koostui 12 Oivallus-hankkeen työskentelyyn osallistuneesta henkilöstä. Tutustu Oivallukseen ja oivalluksiin! Oivallus on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n koordinoima osaamistarpeiden ennakointihanke. Hankkeessa tarkastellaan sitä, millaisia osaamisia ja osaajia verkostoitunut elinkeinoelämä tarvitsee tulevaisuudessa. Lopullisena tavoitteena on tuoda koulutuspoliittiseen päätöksentekoon elinkeinoelämän tulevaisuusnäkökulmia. Oivallusta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Opetushallitus ja EK. Tässä raportissa opintomatkasta kerrotaan vierailukohteittain. Lopussa vedetään yhteen päällimmäisiä ajatuksia osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta. Matkan antia hyödynnetään laajemmin lokakuussa 2010 julkaistavassa Oivalluksen toisessa väliraportissa, joka käsittelee tulevaisuuden osaamistarpeita. Matkaraportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet opintomatkalla mukana olleet asiantuntijat. Oivallukseen voi tutustua verkossa. Verkkosivuilta löydät hankkeen julkaisut ja materiaalit, merkintöjä ajankohtaisista asioista sekä aineistoja, jotka ovat inspiroineet tulevaisuusajatteluamme. Verkkosivuilta löydät myös lisää blogimerkintöjä opintomatkaltamme. 2

3 OSAAMINEN NÄYTILLE! Klisee tarkoittaa kulunutta sanontaa kulunutta, ei siis epätotta. Yksi syy siihen, että opintomatka Yhdysvaltojen itärannikolle avarsi ajattelua liittyy ahaa-elämysten syihin. Vierailukohteissamme Cambridgen alueen huippuyliopistoissa MIT:ssä ja Harvardissa sekä New Yorkin liepeillä sijainneessa IBM:n Industry Solution Labissa pisti silmään yksi erityinen ilmiö: demot, show roomit, näyttelyt, näyteikkunat ja museot. Yksi opintomatkalle osallistunut, Aalto-yliopiston Anssi Tuulenmäki, kuvasi ilmiötä näkyväksi tekemisen taidoksi. Meidän monien työt ovat enenevästi aineettomien ja abstraktien asioiden kanssa pelaamista, ajattelua ja suunnittelua. Mikäli tulevaisuusvisioihin on uskomista, tuon tyyppiset elementit lisääntyvät työssä kuin työssä, alalla kuin alalla. Aineettomuuden ja abstraktiotason noustessa vaatimus konkretisoinnista, näkyväksi tekemisestä, ymmärrettävästi kasvaa. MIT:n Media Lab on täynnä erilaisia rakennelmia, joita saattoi katsomisen lisäksi tunnustella. Katsominen ja koskeminen tuntuivat lisäävän ymmärrystä ja ymmärrys puolestaan lisäsi kiinnostusta, mikä puolestaan kasvatti halua ymmärtää enemmän. Asiat tuntuivat menevät under your skin. Ei ole tietenkään yllätys, että Design-koulut, Media Lab ja Harvard School of Design, tekevät asioita näkyväksi. Törmäsimme samaan asiaan kuitenkin myös IBM:n tutkimuskeskuksessa. Monimutkaiset palvelut ja ratkaisut muovautuivat demoina ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi: Ahaa, tämä oli ongelman ydin! Tätä tällä siis haetaan! Noinko sitä lähdettiin ratkaisemaan ja noinko se toimii! Demojen kiinnostavuudessa piste iin päälle oli niitä esitelleet henkilöt. Sanotaan, että asiantuntija on asiantuntija vasta kun hän osaa viestiä asiantuntijuudestaan. Demoesittelijöiden viestintätaidot, siten asiantuntemus, tuli arvioitua paljon puhuvalla mittarilla: kuulijat malttoivat olla räpläämättä sähköpostejaan ja keskittyä esittelyyn. Opintomatkamme jälkipyykissä, noin kuukausi matkan jälkeen, näkyväksi tekeminen nousi päällimmäiseksi keskustelunaiheeksi. Toinen matkalle osallistunut, Anne Pallaste Tapiolasta, totesi yksiselitteisesti, että jokaisen työpaikan ja koulun pitäisi harrastaa näyttelyitä, konkretisoida omaa tekemistä ja osaamista muille, kenties itsellekin. Kertaan kokemani kerrannaisvaikutuksen: konkreettisuus lisää ymmärrystä ja ymmärrys puolestaan kiinnostusta, joka taas kasvattaa halua ymmärtää enemmän. Kerrannaisvaikutuksen aikaansaaminen on varmasti palkitsevaa myös tekijälle. Ehkä siis Etelärannassa aukeaa näyttely, jossa demonstroidaan ajatuksia tulevaisuuden osaamistarpeista. Kirsi Juva, EK, Oivallus-ennakointihanke 3

4 MAAILMANKUULUA TEKEMISEN MEININKIÄ KESKIVIIKKO 10.3., MASSACHUSETTS INSTITUTE OF TECHNOLOGY (MIT) MIT:ssa delegaatiomme tutustui OpenCourseWare-palveluun, vieraili Media Labissa sekä tapasi työn ja organisaatioiden tulevaisuutta tutkivan professori Thomas Malonen (MIT Sloan School of Management). Vierailimme myös MIT:n museon Mind and Hand; the Making of MIT Scientists and Engineers -näyttelyssä. Päivä tarjosi monipuolisen kuvan yliopiston arjesta maailman kuulusta tekemisen meiningistä. Wednesday, March 10, Boston 08:30 10:00 AM Meeting with Steve Carson, External Relations Director MIT OpenCourseWare Welcome to MIT MIT teaching and learning practices and culture now and tomorrow OCW 10:30 11:30 AM MIT Museum, Mind and Hand: The Making of MIT Scientists and Engineers exhibition Guided Tour: An historical exploration with artifacts and video reflecting 150 years of path-breaking education and research at MIT 01:00 03:00 PM Visiting MIT Media Lab Host Kent Larson, Principal research scientist at MIT s School of Architecture and Planning 03:30 05:00 PM Meeting with Thomas Malone, Professor MIT Sloan School of Management Future Work: How the new order of business will shape organizations, management style, and life Massachusetts Institute of Technology Vuonna 1861 perustettu MIT on yksityinen yliopisto, jolla on kunnianhimoinen missio: to advance knowledge and educate students in science, technology, and other areas of scholarship that will best serve the nation and the world in the 21st century. MIT:ssa on yksi tiedekunta, jossa on 33 osastoa. Yliopisto jakautuu 57:ään tutkimuslaboratorioon ja -keskukseen. Opiskelijoita otetaan vuosittain sisään Undergraduate -opiskelijoita on 4000 ja graduate -opiskelijoita Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa on noin 1000, ja muuta henkilökuntaa saman verran. 4

5 MIT OPENCOURSEWARE UNLOCKING KNOWLEDGE, EMPOWERING MINDS Teksti: Minna-Marika Lindström, Yksityisen Opetusalan Liitto & Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry MIT:n mission maan ja maailman palveleminen sisältö näkyy toiminnassa, kuten OpenCourseWare-palvelussa. OCW on internet-pohjainen palvelu, jonne on tallennettu MIT:n kurssiaineistoja; videoita ja kirjallista materiaalia. Järjestelmä on kaikille avoin, eli kuka tahansa voi käydä tutustumassa materiaaliin, oli kirjoilla yliopistossa tai ei. OpenCourseWare ei kuitenkaan anna mahdollisuutta MIT-tutkinnon suorittamiseen eikä palvelu mahdollista kontaktia materiaalin käyttäjän ja sen tekijän eli opettajan välille. Noin kymmenen vuotta sitten MIT:ssä pohdittiin etäopetuksen järjestämistä ja sen kaupallista soveltamista, mutta etäopetukselle ei pystytty kehittämään toimivaa ansaintamallia. Kun suunnittelussa jätettiin kaupallinen pohdinta syrjään, syntyi OCW:n idea. Opettajat osallistuvat materiaalin tuottamiseen vapaaehtoisesti. Aineistoa ei tuoteta vain OCW:tä varten, vaan kyseessä on oppimateriaali, jonka opettaja tekisi muutenkin. Tällä hetkellä yli 78 % opetushenkilökunnasta jakaa opetusaineistonsa OCW:ssa. Aineistoja on saatavilla kaikista 33 oppiaineesta. Isäntämme Stephen Carson (OCW external relations director) korosti moneen otteeseen, ettei kyse ole etäopetuksesta. Vuorovaikutusta materiaalin käyttäjien ja opettajien välillä ei varsinaisesti ole, eikä esimerkiksi sosiaalista mediaa ole otettu OCW:n käyttöön. Käyttäjien kommentit liittyen materiaaliin otetaan vastaan OCW:n toimistossa. Ne toimitetaan opettajille lähinnä vain silloin, kun kyse on asiasisällön oikaisusta. About MIT OpenCourseWare Steve Carson, External Relations Director MIT OpenCourseWare (OCW) is a webbased publication of virtually all MIT course content Free lecture notes, exams, and videos from MIT. OCW is open and available to all and is a permanent MIT activity. No registration required. OpenCourseWare is exactly the kind of thing that universities should be doing. OCW:ssä oli toiminnan käynnistyessä vuonna 2002 saatavilla 50 kurssia, vuonna 2003 tarjolla oli 500 kurssia ja nyt jo yli 1900 kurssia. Kurssimateriaaleja ei uudisteta vuosittain, mutta koska toiminta on avointa, opettajille on tärkeää pitää aineistot ajan tasalla. Uusia kursseja palveluun tulee vuosittain noin 70 ja kurssien päivityksiä 130 kappaletta. Yhden kurssin elinkaari on noin 4 8 vuotta. OCW:n sisältö on tarkoitettu ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja koskevat oikeudet ovat niiden tuottajilla. OCW:n materiaaleista osan (760 kurssia) ovat käyttäjät kääntäneet muille kielille, kuten kiinaksi, espanjaksi tai portugaliksi. OCW-materiaaleja on saatavilla myös You tube- sekä itunes -palveluissa. 5

6 Palvelun käyttäjät Palvelun käyttäjissä on kaksi suurta ryhmää ns. itseopiskelijat (self learners) 43 % sekä varsinaiset opiskelijat 42 %. Carson pitikin itseopiskelijoiden osuutta yllättävän suurena. Opettajien/kouluttajien osuus on 9 % ja muiden 6 %. OCW:n sivuilla vierailee kaksi miljoonaa kävijää kuukaudessa. Käynnit OCW:ssa jakautuvat maantieteellisesti seuraavasti: 44 % USA, Itä-Aasia 20 %, Eurooppa ja Keski-Aasia (Venäjä) 17%, Etelä-Aasia (Intia) 8,5%, Pohjois-Afrikka 5 % jne. Afrikkaan toimitetaan osa materiaaleista hard-disc -muodossa, koska siellä internetin hyödyntäminen ei ole aina mahdollista heikkojen tietoliikenneyhteyksien vuoksi. OpenCourseWaren tulevaisuuden haasteet OCW on muotoutumassa käynnistysvaiheen jälkeen pysyväksi toiminnaksi, ja haasteena on mm. rahoituksen turvaaminen. OCW:n vuosibudjetti on noin 3, 7 M USD, joka kootaan lahjoituksina sekä osittain MIT:n budjetista. Toisena haasteena on kehittää palvelun sisältöjä sekä lisätä multimediaa palveluun. Lisäksi palvelun käyttötapoja laajennetaan mm. high schoolyhteistyössä. Oman verkkopalvelun kehittämisen lisäksi MIT:n tavoitteena on levittää OCW:n mallia muihin yliopistoihin. Tästä tavoitteesta on syntynyt voittoa tavoittelematon OCW-konsortio, jossa on mukana jo 250 yliopistoa. Konsortioon liittyvät sitoutuvat tuottamaan vähintään 10 kurssin materiaalit verkkoon. Tällä hetkellä toiminnassa on yli 100 OCW-sivustoa. 6

7 Miten MIT:n OpenCourseWare muuttaa opetusta ja oppimista 1. Yliopiston tehtävä ja opettajan rooli OpenCourseWare muuttaa olennaisella tavalla yliopiston opetustehtävää ja suhdetta tietoon. Kun tietosisällöt ovat vapaasti saatavilla, voidaan toiminnan fokus siirtää tiedon jakamisesta muihin asioihin, kuten opetusmenetelmiin ja oppimiseen. Lähiopetuksen merkitys kasvaa. Opettajan rooli muuttuu, ja samalla opettajan osaamistarpeet muuttuvat. Uusi toimintamalli haastaa opettajan kehittämään omaa toimintaansa sekä pedagogisesti että sisällöllisesti. Materiaalien ollessa julkisia opetuksen ja kurssisisältöjen laatuun kohdistuvat paineet lisääntyvät, ja opettajien oma kiinnostus pitää kurssit ajan tasalla kasvaa. 2. Oppimisen muutos OCW:n avulla on mahdollista syventää oppimista, kun materiaaliin on perehdytty etukäteen. Lähiopetuksessa voidaan keskittyä tiedon soveltamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen, sekä mahdollisten epäselvien asioiden syvällisempään läpikäyntiin. OCW voi edistää myös eri oppiaineiden välistä yhteyttä. Esimerkiksi tarvittaessa matematiikan tiettyjä osa-alueita jonkin toisen oppiaineen yhteydessä, voi materiaalissa olla linkki ko. kurssiin tai opiskelija voi itse hakea/kerrata tarvitsemaansa tietoa. Lisäksi OCW tukee monin tavoin myös yliopiston ulkopuolella tapahtuvaa (elinikäistä) oppimista (vrt. suuret itseopiskelijoiden käyttäjäluvut). 3. Kiinnostuksen lisääminen yliopisto-opintoihin ja opintojen nopeutuminen MIT:n tekemän selvityksen mukaan uusista opiskelijoista, jotka tunsivat OCW:n etukäteen, 35 % ilmoitti sen vaikuttaneen oppilaitoksen valintaan erittäin paljon. OCW:n kautta yliopisto-opintoihin hakeutuvat voivat perehtyä eri oppiaineiden sisältöihin, ja suunnata opintojaan oman kiinnostuksensa mukaan. Suomessa käydään tällä hetkellä erittäin ajankohtaista keskustelua yliopistoon hakeutumisen väylistä. OCW:n kaltainen mahdollisuus voisi omalta osaltaan nopeuttaa hakeutumista opintoihin. Oppimisen kulttuurin muuttuessa edellä kuvatulla tavalla, olisi kenties mahdollista myös nopeuttaa opiskeluaikoja. Opintoja voisi aikatauluttaa yksilöllisemmin, ja eteneminen omien valmiuksien mukaisella tahdilla olisi nykyistä helpompaa. 4. Yliopiston kehittäminen ja avautuminen OCW:n kaltainen palvelu on myös tärkeää PR-työtä. Sen avulla on mahdollista edistää oppilaitoksen ja sen opettajien tunnettuutta ja mainetta (entisestään!). Opetusmateriaalien avaaminen kaikkien saataville voi lähentää oppilaitosta ja yhteiskuntaa. OCW:n koetaan mm. vahvistaneen MIT:n kansainvälisyyttä. Myös yhteyksien työelämään voidaan olettaa lisääntyvän: työelämän osaamistarpeita voidaan täyttää aiempaa helpommin tarjolla olevaa tietoa hyödyntämällä. Työelämässä olevat voivat joko työnantajan ohjaamina tai itsenäisesti päivittää omaa osaamistaan. OCW on myös yksi kanava MIT:n alumneihin, joiden rooli voi olla tärkeä mm. rahoituksessa. 7

8 MEDIA LABISSÄ TUTKIMUS JA OPETUS OVAT YHTÄ Teksti: Teemu Leinonen, Aalto-yliopisto MIT Media Lab on yksi kuuluisimmista yliopistollisista yksiköistä maailmassa. Yksikön tutkimus- ja opetustoiminta keskittyy digitaalisoitumisesta johtuvaan eri teknologioiden, medioiden ja toimialojen konvergenssin tutkimukseen. Tutkimusaihetta Media Labissä lähestytään ideoimalla ja toteuttamalla uusia tuote- ja palveluinnovaatioita monitieteellisissä studioissa. Vuonna 1985 perustettu yksikkö on osa MIT:n Arkkitehtuurin ja suunnittelun osastoa. Yksikön sijainti näkyy erityisesti siellä toteutettavan tutkimustyön menetelmissä. Olennaista Media Labissä on kokeellinen suunnittelutyö, jonka tulokset voidaan esitellä konkreettisin demonstraatioin. Media Lab on kokonaan yrityksien rahoittama. Yritykset eivät rahoita yksittäisiä projekteja vaan teemoja, joista sovitaan vuosittain sitä sponsoroivien yrityksien ja Media Labin kanssa. Vierailu MIT Media Labissä alkoi jo tapaamisella yksikön entisen johtajan ( ) Walter Benderin kanssa. Bender on ollut mukana Media Labissä sen alusta saakka. Media Labiin Bender kertoi rakentaneensa jo 2000-luvun alussa avoimen innovaation (Open Innovation) mallin, jossa yksikköä sponsoroivien yrityksien tuotekehitysihmiset jakavat Media Labissä paljon tietoa sekä tutkijoiden että toistensa kanssa. Media Labin tutkijoiden ja opiskelijoiden rooli tällaisessa yhteistyössä on kehitellä uusia konsepteja ja malleja, joita yksikköä sponsoroivat yritykset ovat vapaita hyödyntämään ja viemään omiin tutkimuslaboratorioihinsa jatkokehitettäväksi. Tutkijoiden ja opiskelijoiden tekemät demot toimivat myös yhteistyötä edistävinä, konkreettisina kohteina, joita voidaan yhdessä kokeilla, kommentoida ja arvioida. About MIT Media Lab The MIT Media Lab applies an unorthodox research approach to envision the impact of emerging technologies on everyday life. Unconstrained by traditional disciplines, Lab designers, engineers, artists, and scientists work atelier-style in close to 30 research groups conducting more than 400 projects that range from neuroengineering, to how children learn, to developing the city car of the future. Lab researchers foster a unique culture of learning by doing. QUICK FACTS Year founded: 1985 Director: Frank Moss Graduate Concentration: Media Arts and Sciences Number of Graduate Students ( ): 138 (73 master s, 65 PhD) Number of Faculty and Principal Investigators: 28 Number of sponsors: 60+ Annual budget ( ): approx. $26 million Vierailumme isäntänä Media Labin tiloissa toimi Kent Larson. Larson on arkkitehti ja tutkija, joka on erikoistunut massaräätälöintiin, erityisesti rakennusteollisuuden alalla. Larson on ollut mukana joissakin Tekesin rahoittamissa, Taideteollisen korkeakoulun koordinoimissa, tulevaisuuden asumista tutkivissa projekteissa ja tuntee hyvin myös suomalaista teollisuutta ja tutkimusmaailmaa. 8

9 Vierailu Media Labissa alkoi kierroksella yksikön vanhoissa, alkuperäisissä tiloissa. Media Labin vanhasta puolesta jäi mieleen kaikkialla näkyvä tekeminen ja sen jäljet. Avoimissa, mutta pimeissä studioissa on kaikkialla monenlaisia rakennelmia ja demoja. Tutkijat ja opiskelijat työskentelevät pääosin yhteisissä avotiloissa ja neuvotteluhuoneissa, joita projektit voivat ottaa omaan käyttöönsä pitkäksikin aikaa. Runsaat ja joustavat tilat mahdollistavat monenlaisen yhteistyön. Tila nähdäänkin resurssina, jota on hyvä olla vapaasti käytettävissä aina erilaisiin tarpeisiin. Vanhasta osasta siirryimme Media Labin uuteen taloon. Kuusikerroksisessa talossa korostuu avoin arkkitehtuuri, jossa melkein kaikista tiloista on estoton näkymä toisiin tiloihin. Talon keskellä on paljon avointa yhteistä tilaa, jonka ympärillä sijaitsevat eri tutkimusryhmien studiot. Media Labin tutkimusaloja tällä hetkellä ovat muun muassa tietokonekulttuuri, design-ekologiat, elinikäinen päiväkoti, musiikki/mieli ja kone, uusimedia lääketiede, tulevaisuuden ooppera, henkilökohtaiset robotit, reagoivat tilat, älykkäät kaupungit, ohjelmistoagentit, puhe ja mobiilisuus, käsin kosketeltava media sekä viraalikommunikaatio. Media Labin oma maisteriohjelma Media Art and Science on erittäin suosittu sekä MIT:istä että muista yliopistoista tulevien opiskelijoiden keskuudessa. Maisteriohjelmaan valitaan noin 30 opiskelijaa haastattelujen perusteella. Kaikki maisteriohjelmaan valitut opiskelijat saavat stipendin, joka kattaa sekä opiskelun että elinkustannukset. Maisteriopiskelijoiden lisäksi Media Labissä työskentelee erilaisissa tutkimustehtävissä myös kanditason opiskelijoita. Tutkimustyötä johtavat tutkimusalojen johtajat ja senioritutkijat. Keskeistä roolia tutkimusryhmissä näyttelevät myös tohtoriopiskelijat. Media Labin toiminnasta onkin hankala erottaa, mikä on tutkimusta ja mikä opetusta. Tutkimusryhmissä tehdään kokeellista tutkimusta, johon opiskelijat osallistuvat. Media Labia sponsoroivat yritykset saavat myös 9

10 osallistua tutkimusryhmien varsinaiseen tutkimustyöhön tai tarjoamalla tutkijoiden käyttöön tietynlaista teknologiaa. Suhde ei ole sopimukseen vaan luottamukseen perustuva, kollegiaalinen. Tutkimustoiminta ei perustu ennalta määriteltyihin projekteihin. Sponsoriyrityksiltä ei oteta suoraan vastaan tutkimusteemoja tai -kysymyksiä. Toimintaan ei myöskään sopimuksellisesti kuulu lupaus tai pyrkimys uusien tuotteiden tai liiketoiminnan synnyttämisestä. Se, mitä Media Lab lupaa, on arvon luominen. Idean tai ajatuksen tuotteistaminen on prosessin toinen vaihe, joka ei tapahdu Media Labissa. Tuotteen tai palvelun luominen tehdään yrityksessä sisäisesti, tai sitä varten perustetaan start up -yritys. Tutkimustyön tuloksia esitellään myös hyvin avoimesti: Media Labin järjestämiin prototyyppien esittelytilaisuuksiin voivat osallistua kaikki yksikköä sponsoroivat yritykset. Media Labin tavassa luoda arvoa ei ensimmäiseksi tai edes toiseksi kysytä miten uusi tuotteen, palvelun tai toimintatavan prototyyppi muuttuu liiketoiminnaksi. Tämä osaltaan mahdollistaa toimimaan maailman merkittävimpien, moniulotteisten ja kompleksisten ongelmien parissa. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan rakentamalla näkemys mahdollisesta maailmasta ja luomalla siihen sopivia prototyyppejä. Kun kokeillaan, saa myös epäonnistua. Olennaista on se, että mahdolliset epäonnistumiset tapahtuvat nopeasti. Keskeistä Media Labin toiminnassa on sen lähtökohtainen sitoutuminen taiteen ja designin menetelmiin ja kulttuuriin. Voidaankin väittää, että Media Lab on voinut syntyä MIT:issa ainoastaan arkkitehtuurin osastolla. MIT:n vahva tieteen ja teknologian perustutkimus on puolestaan tukenut taiteen ja designin menetelmin ja perinteen mukaisesti ongelmia lähestyviä Media Labin tutkijoita tarjoten heille uusia mahdollisuuksia. Samalla Media Labistä on kasvanut myös perinteisemmän tieteen ja teknologian tutkimuksen laboratorio, joka osaltaan luo mahdollisuuksia myös perustutkimukselle. 10

11 MITEN TILA OTETAAN HALTUUN? Teksti: Santtu Toivonen, IDEAN Vierailimme Harvardissa ja MIT:ssä, jotka molemmat luetaan maailman yliopistojen kymmenen parhaan joukkoon. Toisin kuin MIT, Harvard on yksi kahdeksasta Ivy League -yliopistosta. Yleensä Ivy League -tittelillä viitataan näiden yliopistojen akateemiseen ylivertaisuuteen. Ivy League -termin alkuperälle on monta teoriaa. Eräs niistä on se, että näiden opinahjojen ulkoseinillä kasvaa murattia (engl. ivy). Harvardin kampuksella murattia näkyi ja muutenkin alue oli hyvin siisti ja arvokkaan oloinen. Harvardin tyyliteltyyn kampukseen verrattuna MIT on vähän rosoisempi. Omalla tavallaan tyylikäs sekin, perustettu keskelle teollisuus- ja varastoaluetta. Tapasimme professori Thomas W. Malonen hänen työpaikallaan, MIT:n Sloan School of Managementissa. Odottelimme häntä huoneessa, joka oli massiivista mahonkipöytää lukuun ottamatta melko vaatimaton. Harmaita peltisiä arkistokaappeja, seinät peittäviä varastohyllyjä ja hämärää valaistusta. Olen törmännyt samankaltaiseen vaatimattomuuteen aiemmin esimerkiksi Stanfordin yliopistossa, joka niin ikään kuuluu top-10- koulujen listalle. Kaikista näistä yliopistoista löytyy toki hulppeita päärakennuksia ja muita edustustiloja. Nobel-palkintojen arvoista puurtamista tehdään kuitenkin usein huoneissa, jotka voisivat kuulua periaatteessa mille tahansa koululle. Ihminen > huone Tavattuani Thomas Malonen kaltaisia persoonia olen oppinut laittamaan puheet innovaatiotiloista ja vastaavista myrskytyshuoneista perspektiiviin. Kaikki luovuus ja innovaatio ovat lopulta kiinni ihmisistä ja heidän kyvykkyyksistään. Huomaa, etten tällä koeta sanoa, etteikö inspiroivilla sisustus- ja arkkitehtonisilla ratkaisuilla olisi merkitystä. Päinvastoin, olen vakuuttunut, että sellaisilla voi katalysoida luovia prosesseja. Saimme itsekin matkallamme vierailla hyvin vaikuttavissa ympäristöissä, kuten Harvardin Design School tai MIT:n Media Lab. About MIT Sloan School of Management One of the world s leading business schools. In MIT Sloan s interdisciplinary research centers and groups, faculty work with industry to develop the knowledge, insight and tools that shape the future of management. The results of this research directly influence the content of the School s academic programs. MIT Sloan began in 1914 as engineering administration curriculum and a program offering a master s degree in management was established The world s first university-based executive education program (MIT Sloan Fellows) was created in 1931 An MIT Sloan Foundation grant established the MIT School of Industrial Management in 1952 with a charge of educating the ideal manager. The MIT Sloan student body consists of more than 1,100 students from 60 countries. The MIT Sloan includes 93 full-time professors and 16 adjunct or visiting faculty. MIT Sloan has 20,000 alumni, residing in 90 countries. More than 650 companies have been founded by MIT Sloan alumni. Tahdon vain teroittaa sitä, että ihmiset tulevat ensin, puitteet sitten. Hienot tilat ilman näkemyksellisiä ihmisiä eivät tuota innovaatioita, sen sijaan todelliset kyvyt kyllä loistavat missä tahansa ympäristöissä. Tapaamisemme Malonen kanssa oli esimerkki tällaisesta. Malone ei tarvinnut kalvoja sanoakseen sanottavansa. Hänellä oli kaikki järjestyksessä korvien välissä. Hän kykeni liittämään seurueemme kysymykset johonkin tiettyyn teemaan. Kokonaisuus nivoutui koherentiksi kertomukseksi työn ja johtamisen muutoksesta. Malone on kirjoittanut aiheesta kirjankin, nimeltä: The Future of Work: How 11

12 About Thomas W. Malone Professor of Management at the MIT Sloan School of Management Founding director of the MIT Center for Collective Intelligence. Founding director of the MIT Center for Coordination Science and one of the two founding co-directors of the MIT Initiative on Inventing the Organizations of the 21st Century. Teaches classes on leadership and information technology Research focuses on how new organizations can be designed to take advantage of the possibilities provided by information technology. The past two decades of Professor Malone s research are summarized in his critically acclaimed book, The Future of Work: How the New Order of Business Will Shape Your Organization, Your Management Style, and Your Life (Harvard Business School Press, 2004). the New Order of Business Will Shape Your Organization, Your Management Style and Your Life. Se ilmestyi vuonna Malonen ulkoinen habitus vaikutti olevan ristiriidassa hänen viestinsä kanssa. Tämä arvokkaasti harmaantunut ja tyylikkäästi pukeutunut herrasmies antoi kyllä vaikutelman älykkäästä ajattelijasta, mutta hän pääsi yllättämään meidät ajantasaisilla case-esimerkeillään. Wikipedia, Innocentive, jopa Threadless. Tällaisia 2000-luvun web-ilmiöitä hän käytti esimerkkeinä työn ja organisaatiorakenteiden murroksesta. Tapaamisesta poistuessamme kävimme keskustelua juuri tästä, miten sitä on tahtomattaan ja huomaamattaan ennakkoluulojensa vanki. Että ulkonäkö todellakin voi pettää. Joku meistä otti myös esille sen tosiasian, että tietyissä piireissä liikuttaessa perinteinen businesspukeutuminen on ehto tulla kuulluksi. Ja yritysjohto on juuri tätä osastoa. Koulutus, organisaatio ja johtaminen Malone totisesti tuuletti ajatuksiamme niin koulutuksesta, työnteosta kuin johtamisestakin. Esimerkiksi koulutus on auttamatta vanhentunutta, koska sillä on totuttu valmistamaan ihmisiä tehdastyöhön. Tehtaissa yksittäisten työntekijöiden ei tyypillisesti tarvitse tehdä päätöksiä, vaan heidän tulee noudattaa ennalta määriteltyä rutiinia. Nykyään entistä useampi ammatti on aivan toisenlainen päätöksenteon suhteen ja koulutuksen tulisi mukautua tähän. Nyt kun toimenkuvat edellyttävät aiempaa enemmän yksilöllistä ja vertaisverkostoissa tehtävää päätöksentekoa, niin organisaatiorakenteen pitää tukea tätä. Siirtyminen perinteisestä tiukan hierarkisesta rakenteesta matriisiin on hyvä ensiaskel. Matriisin jälkeen edetään autonomisista yksiköistä koostuvaan yritykseen, joka uskaltaa hajauttaa valtaa ja vastuuta. Malone otti analogiaksi kuningaskunnista demokratioihin tai meritokratioihin siirtymisen. Lopulta pitää tietysti miettiä johtamista. Miten kummassa voi johtaa työntekijöitä, jotka jo koulussa on valmennettu itsenäiseen ja ennakkoluulottomaan päätöksentekoon? Malonen vastaus oli mielenkiintoinen: Jos haluat nykypäivän signaaleja tulevaisuuden toimitusjohtajan profiilista, tarkastele yliopistojen ja konsulttiyritysten johdossa olevia. Nämä henkilöt eivät välttämättä ole alansa parhaita tutkijoita tai konsultteja, vaan hyviä ihmistuntijoita. 12

13 MAAILMANKUULUA OPISKELUA TORSTAI 11.3., HARVARDIN YLIOPISTO Meiltä kysyttiin, tiedämmekö, mikä on kahden Cambridgen huippuyliopiston keskeisin ero. Harvardissa opitaan lukemalla, kirjoittamalla ja keskustelemalla, MIT:ssa tekemällä. Yliopistojen välillä on kovan kilpailun lisäksi kilvoittelua, mutta myös paljon yhteistyötä. Harvardin opiskeluun ja opetukseen tutustuimme vierailemalla Harvard Graduate School of Designissa sekä Harvard Business Schoolissa. Thursday, March 11, Boston New York 09:30 11:30 AM Meeting with Andreas Georgoulias, Lecturer in Architecture, Harvard School of Design Welcome to Harvard School of Design Harvard teaching and learning practices and culture now and tomorrow Understanding of the complexities, Designing in uncertainty 01:00 02:30 PM Meeting with Robert Eccles, Senior Lecturer of Business Administration Professional service firms; new and emerging network models) Sustainable urbanization; collaborations of many different types of experts do?facinfo=ovr&facemid=reccles 03:30 PM Transportation by bus to New York Harvardin yliopisto Harvardin yliopisto sijoittuu säännöllisesti kärkitiloille maailman yliopistojen välisissä vertailuissa. Harvard on yksityinen, ja Yhdysvaltojen vanhin yliopisto. Se perustettiin vuonna Harvardin yliopisto on jakautunut kahteen kampukseen, joista pääkampus sijoittuu Cambridgen kaupungin puolelle. Harvardissa on 10 tiedekuntaa. Sen henkilökuntaan kuuluu noin 2300 työntekijää. Opiskelijoita on lähes , joista suurin osa, noin , ovat jatko-opiskelijoita. 13

14 OSISTA KOKONAISUUDEKSI Teksti: Timo Kekkonen, EK & Jussi Kivikoski, Tekes Toinen opintomatkapäivä alkoi Andreas Georgouliaksen tapaamisella. Andreas kertoi perusteellisesti väitöskirjatyöstään, jonka aihe oli Integrated Project Delivery Risks and rewards when different parties are working together. Työn lähtökohtana oli arkkitehtien, insinöörien ja rakentajien työskentely yhdessä rakennusprojektin alusta lähtien. Toimintamalli on rakennusalalla vielä enemmän poikkeus kuin sääntö. Rakennusprojektin osapuolet toimivat useimmiten roolinsa mukaan vaiheittain. Erityisesti ongelmatapauksissa tämä johtaa epäselvyyksiin vastuissa ja osapuolten väliseen syyttelyyn. Joku muu on tehnyt työnsä huonosti, vastuu ei kuulu kenellekään. Ongelman suuruutta ja merkitystä kuvaa vakuutusyhtiön toimiminen Andreaksen työn rahoittajana. Arvonmuodostuksessa merkittävin vaihe liittyy suunnitteluun. Osapuolten olisi oltava yhdessä jo tässä vaiheessa. Tästä seuraa luonnollisesti että kustannukset, voitot ja riskit pitää jakaa. Tähän yritykset suhtautuvat hyvin eri tavalla. Suurin ongelma liittyy osapuolen egoon. Tavoite on toisaalta hyvin yksinkertainen: pitäisi suunnitella paremmin ja rakentaa paremmin. Suurin muutostarve liittyy osaamiseen. Osapuolia pitäisi kouluttaa työskentelemään yhdessä. Iso osa Andreaksen työtä olivat erilaiset riskianalyysit. Työn kannalta olennaisia ovat rahoitukseen, aikatauluun tai tekniseen toteutukseen liittyvät riskit, joihin projektimuodolla ja yhteistyöllä voidaan vaikuttaa. Riskien vähentymisellä voi perustella integroitujen projektien hyötyä. Käytännön esimerkkejä oli kaksi: Englanti-Ranska ratayhteys (Eurostar) ja Seattlen kirjasto. Radan rakentamiseen liittyi jo rakennusvaiheessa paljon ongelmia. Esimerkki painottui riskien uudelleen suojaamiseen. Riskit realisoituivat erityisesti yhtiön taloudessa. Eurostar ei saavuttanut tavoiteltua matkustajamäärää, joka oli toiminut investointija liiketoimintasuunnitelmien perustana. Pääasiallinen syy oli lentolippujen hinnan alentuminen. Taloudellisten riskien uudelleen jakamiseksi kokonaisuuden taustalla olevat toimijat ja vastuut jaettiin uudella tavalla. Esitys herättää luonnollisesti kysymyksen siitä, että jos epäonnistumisen keskeinen syy on markkinatilanteen väärä arvio, niin olisiko paremmalla suunnitellulla ja koordinoidummalla toteutuksella pystytty parempaan toteutukseen. About Harvard Graduate School of Design & Andreas Georgoulias Through the School s research programs, faculty and students investigate a broad range of social, political, technical, and aesthetic interests and issues related to design. Andreas Georgoulias is Lecturer in Architecture (Department of Architecture) As a site engineer he worked with Hochtief in the New Athens International Airport, the largest construction project in Europe at the time. To expand his understanding of the complexities of mega-projects, he worked in the Transportation & Public-Private Partnerships group of UniCredit. While in the United States, he has collaborated as independent consultant with several private firms and governmental agencies such as the General Services Administration of the US Federal Government at their Public Building Services program, as well as with a major Middle East real estate development company and an Asian oil & telecom conglomerate in a major new city development in the Kingdom of Saudi Arabia. 14

15 Seattlen kirjasto oli toinen käytännön esimerkki yhteistyöstä. Arkkitehtuuri on hyvin erikoinen ja perinteinen toteuttaminen ei ollut mahdollista. Rakennuksen ja rakentamisen haasteellisuudesta seurasi arkkitehtien, rakennesuunnittelijoiden ja esim. teräsrakenteiden valmistajien tiivis yhteistyö, jotta rakennus saatiin pystyyn. Yksityiskohtainen esitys osoitti, että tiiviimpi vuorovaikutus ja jatkuva oppiminen verkoston eri osapuolilta mahdollistavat haastavan hankkeen onnistumisen. Verkostoituminen koskee koko arvoketjua eikä ainoastaan verkostoitumista arvoketjun jonkun osan sisällä. Muotitermiä käyttäen voisi puhua toimijoiden orkesteroinnista. Muilla aloilla vastaavaa toimintatapaa on käytetty jo pitkään. Yleisemmin kyse on hyvien käytäntöjen siirtämisestä, tai oikeastaan siirtämisen hankaluudesta, alalta toiselle. Yhteistyö vaatii aikaa kehittyäkseen ja asenteiden on muututtava yhteistyötä suosivaksi. Muutoksen haasteet liittyvät tekniikan asemesta usein ns. pehmeimpiin näkökulmiin. Verkostomaisella toiminnalla ei välttämättä tuoda prosesseihin uutta osaamista mutta uusilla toimintatavoilla voidaan huolehtia siitä, että näitä eri osaamisia hyödynnetään rinnakkain prosessin eri vaiheissa. Eri osaamisten yhdistelmien lisäksi voidaan hyödyntää eri osapuolten suhteita ja kontakteja tai yksittäisen toimijan hyvää mainetta. 15

16 Verkostomaisessa toiminnassa on useita eri rajapintoja, joihin tulee luoda omat toimintatavat ja pelisäännöt. Verkoston sisäisiä ja ulkoisia asiakkuuksia on hoidettava eri tavoin. Tähän tarpeeseen liittyy toimijoiden orkesterointi. Laajimmillaan ja parhaimmillaan voidaan päästä systeemiseen toimintatapaan, jolloin osaoptimoinnin asemesta nähdään kokonaisuus. Tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi on syytä muistaa, että prosessiinnovaatiot ovat tärkeitä. Prosessi-innovaatiot voivat olla esimerkiksi johtamiseen, työelämään tai organisointiin liittyviä innovaatioita. Aamupäivän vierailu päättyi design laboratorioon. Laboratorio oli oivallinen esimerkki tilaratkaisun merkityksestä yhteistyön kehittämisessä. Laboratorio oli avoin laskeutuva tila, jossa oli viisi terassia ja niissä yhteensä noin 150 työskentelypaikkaa. Ympäristö edistää varmasti yhteistyötä ja opettaa kaverin sietämistä. 16

17 JOPA HARVARDIN PITÄÄ MUUTTUA Teksti: Tommy Jacobson, Cleen Oy Vierailullamme Harvard Business Schooliin vanhempi lehtori Robert Eccles esitteli kouluaan sekä käsityksiään palveluliiketoiminnasta kehittymisestä. Amerikkalaiseksi hänellä oli melko kyyninen ja kriittinen asennoituminen heille pyhiin instituutioihin kuten Harvardiin, business schooleihin ja MBA-tutkintoihin, joiden kaikkien hän koki olevan suurten muutosten tarpeessa säilyttääkseen lisäarvonsa ja sitä kautta asemansa. Puhuimme myöhemmin oman porukkamme kesken Ecclesin poikkeukselliselta tuntuneesta suoruudesta, jonka tosin eurooppalaisella ja suomalaisella asteikolla luokittelimme analyyttiseksi realismiksi. Retoriikan lisäksi myös viestin sisältö herätti keskustelua. Miksi jopa Harvard kohtaa muutospaineita? Ei ehkä siksi, ettei se olisi yhä paras luokassaan. Ehkä syy on enemmän siinä, että sen edustama luokka ei olekaan jatkossa enää se, jota pidetään huippuarvostettuna. Ecclesin mukaan Harvard Business Schoolissa opetus on hyvin käytännönläheistä perustuen satojen case- ja kenttätutkimusten analysointiin ja tekoon. Caset ovat useissa tapauksissa vielä samoja opintojaksoista tai vuosikurssista toiseen, joka nopeasti ajatellen tuntuu rajoittavalta. Menetelmän voima perustuu kuitenkin jatkuvasti vaihtuvien casejen sijaan vaihtuvien opiskelijoiden aktiiviseen osallistumiseen itse opetustapahtumaan. Eccels totesi yksiselitteisesti 80 minuutin pituisen oppitunnin olevan tuskallisen pitkä aika, jos kukaan ei kysyisi tai kommentoisi mitään. Plus that would tell quite a much about my teaching. About Harvard Business School The Case Method: Introduced to business education in 1925 by HBS faculty, the case method is a powerful interactive learning process that brings the complex and dynamic realities of business analysis and decision making into the classroom (the interdisciplinary demands of real business situations). Pioneering Research: Contributions range from the creation and development of the field of organizational behavior and marketing to key advances in understanding the nature of leadership, strategy, and decision making. The School s research budget of over $70 million is entirely self-funded to ensure objectivity and to provide faculty with the freedom and flexibility to pursue novel and innovative lines of investigation. Uudet opiskelijat tekevät jokaisesta casesta ja sitä seuraavasta keskustelusta, näkökulmista ja analyysistä erilaisen mutta kuitenkin edellisiin käsittelykertoihin vertailukelpoisen. Harvard Business Schoolin tavoite tuntui olevan valmistaa hyviä investointipankkiireita tai korkeakatteisten asiantuntijapalveluyritysten liikkeenjohtajia, ei tieteentekijöitä. Hintana on todennäköisesti - kuten Eccles totesi - tieteellisyyden ja siihen liittyvän julkaisutoiminnan kärsiminen, jotka ovat edellytyksiä MBA-tasoisen opetuksen uskottavuudelle ja jatkuvuudelle. 17

18 About Robert Eccles First joined the faculty in 1979 and received tenure in He left in 1993 for a career in the private sector and rejoined the faculty in 2007 as a Senior Lecturer. Right after receiving tenure, Dr. Eccles started doing research on corporate reporting, a topic which remains of great interest to him from a research, managerial practice and public policy perspective. He has written three books on this subject, The ValueReporting Revolution: Moving Beyond the Earnings Game (with Robert H. Herz, E. Mary Keegan and David M. H. Phillips) and Building Public Trust: The Future of Corporate Reporting (with Samuel A. DiPiazza Jr.), and One Report: Integrated Reporting for a Sustainable Strategy, (with Michael P. Krzus) will be published in March Kaikki muutospaineet eivät tule ulkoa. Myös oppilasaines muuttuu, mikä luo väistämättä uudistumispaineita. Harvard Business School on joutunut esimerkiksi miettimään sitä, miten se nostaa agendalle yhteiskunnallisen yrittäjyyden, joka kiinnostaa Eccesin mukaan yllättävän useita Harvard Business School -opiskelijoita. Niin hyvässä kuin huonossa amerikkalaisten huippuyliopistojen tutkijoiden ja opetushenkilöiden ajatusmaailma on huomattavan lisäarvo- ja liiketoimintaorientoitunutta verrattuna tilanteeseen Suomessa. Tämä on kuitenkin karkea yleistys ja keskimääräistys, joten hyviä poikkeuksiakin löytyy. Keskustelu Ecclesin kanssa, kuten myös edellisen päivän vierailu MIT:hin, sai meidät pohtimaan tulisiko kotimaista osaamiskeskustelua kohdentaa palveluliiketoiminta- ja tekemiskeskustelun sijasta entistä enemmän siihen, mitkä ovat maailmanluokan haasteita, joiden ratkaisemiseen osallistumisella Suomi ja sen osaajat voisivat tuottaa merkittävää lisäarvoa muulle maailmalle. Omaa käsitystäni vierailut vahvistivat: lisäarvo-orientoitunutta, joustavaa, luovaa ja poikkitoimialaista ajatusmallia tukeva toimintaympäristö ja -kulttuuri ovat pienen maan tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta tiukkoja substanssivalintoja oleellisempia. 18

19 OIVALLUKSIA IBM:LTÄ PERJANTAI , IBM WATSON RESEARCH CENTER & INDUSTRY SOLUTION LAB Teksti: Anne Pallaste, Tapiola-ryhmä Oivallus-opintomatkan vierailu IBM:n Research Centerissä alkoi oivalluksella, joka sinänsä ei liity tulevaisuuteen tai oppimiseen vaan kanssakäymiseen: tee vieraillesi aina sellainen olo, kuin koko päivän, kuukauden tai jopa vuoden kohokohta olisi se, että juuri tämä ryhmä on saapunut. Että he ovat tärkeitä ja että heitä on odotettu. Että heitä varten kaikki on valmiina, tarjoilut, nimikyltit (pahoittelut, jos jonkun nimi on kirjoitettu väärin, minun oli, mutta ei haittaa), puhujat esityksineen. Tämän olon saatuaan vieraat ovat erittäin kiinnostuneita kuulemaan, mitä tahansa sinulla onkaan sanottavana. Edellinen saattaa olla naiivi tai kokemattoman matkaajan huomio, mutta olin vaikuttunut IBM:stä ensi minuutilta, sitä ennen olin suhtautunut siihen hieman ylenkatsoen se on sellainen globaali jätti. Mutta opin enemmän kuin odotin. Friday, March 12, New York 09:00 AM IBM Watson Research Center, Industry Solution Lab Mary Jo Frederich, Director ISL & FOAK Program: Innovation in IBM ISL staff: Exploring Innovative Solutions Joseph Jasinski, Program Director for Healthcare and Life Sciences Research: IBM Research Chris Murasso, Program Manager: Smarter Planet Mary Jo Frederich: IBM FOAK Program Keskustelua ja yhteenvetoa opintomatkan annista IBM ja tulevaisuus Ensimmäinen puheenvuoro sisälsi yhtä aikaa isoa ajattelua, pieniä tekoja, yhteiskunnan trendejä ja IBM:n käytäntöjä. Se oli sujuvasti esitetty ja herätti ajatuksia. Ensinnäkin pysähdyin sen äärelle, että IBM esittää oman visionsa tulevaisuudesta tai paremmin vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Siinä ei nopeasti ajateltuna ole mitään sen ihmeellisempää, mutta itsestäänselvyyksien äärelle on joskus hyvä pysähtyä. Tehdessään tämän IBM vaikuttaa tulevaisuuteen, sillä heidän ehdotuksensa saattaa tarttua jonkun muun tahon ajatteluun ja mahdollisesti toteutua. Kuinka monen suomalaisen yrityksen tulevaisuusvision tiedän? En yhdenkään, en edes omani (tunnustan). Kyse voi toki olla henkilökohtaisesta ongelmasta tai toimialaan liittyvästä käytännöstä, mutta varmasti eri tasoilla ja eri toimijoiden taholta voisimme selvemmin argumentoida, millaiseen tulevaisuuteen uskomme. Ja samalla tekisimme sitä. 19

20 IBM ja henkilöstön osallistaminen Toiseksi jäin pohtimaan keinoja, joilla IBM pyrkii edistämään henkilöstön verkostoitumista. Tähtäimessä on osaamisen leviäminen ja jollain tavalla, vaikkei sitä ääneen sanottukaan, menestyjien luominen. Kuka on se, joka osaa vastata vaikeimpiin kysymyksiin, kuka tekee osuvimpia aloitteita. Blue Reach sovelluksen avulla jokainen IBM:n työntekijä voi paikantaa, mistä löytyy eri aihealueiden parhaat ekspertit. Vastaavasti jokainen voi ilmoittaa itsensä osaajaksi ja erikseen merkitä, milloin on paikalla. Näin ollen osaajille voi lähettää kysymyksiä ja saada nopeasti vastauksia tilanteisiin, jotka muuten jäisivät odottamaan myöhempää selvittelyä. ThinkPlace ideapankissa IBM:n henkilöstöön kuuluva voi jakaa ja kehitellä parhaita ideoitaan. Normaalin toimenkuvan lisäksi aikaa on luvallista käyttää prototyyppien kehittämiseen. Arvokeskustelua käydään jameissa, jokainen pääsee osallistumaan. Kätevää. Minulle tulee tästä aiheesta mieleen vanhan ajan ammattiylpeys ja sen esiin kaivaminen. Ennen tiedettiin, kuka on todella osaava puuseppä tai putkimies, sitten tuli kausi, jolloin kaikki katosivat tasaiseen harmaaseen massaan. Nyt uudenlaiset välineet nostavat uudenlaisen osaamisen ammattilaisia esiin ja hyvä niin. Voiko Suomessa tulla ristiriitaa siitä, että kaikki pyritään tasapäistämään, mutta sosiaalinen media tuo väistämättä esiin parhaimmat. Miten tämä työyhteisössä ratkaistaan? Kuinka osaaminen kanavoidaan asetettuihin tavoitteisiin ja kuinka parhaita palkitaan? Ja toisaalta, onko enää oikeutettua tehdä vain minimi ja lähteä kotiin heti kun pääsee? Ja miten työnantajalle ideointi yhdistetään epävarmoihin työsuhteisiin kannattaako nähdä vaivaa, jos hommaa ei enää huomenna ole? Johtopäätös itselleni on, että osallistaminen ei kätevistä työkaluista huolimatta ole irrallinen temppu, vaan vaikuttaa monella tavalla yrityksen johtamiseen. IBM on onnistunut luomaan monia osallistamisen ratkaisuja, mutta lyhyt vierailu ei luonnollisesti paljastanut, miten organisaatiokulttuuri, ilmapiiri ja johtaminen ovat muuttuneet ratkaisujen myötä tai niiden takia. 20

21 Smarter Planet ja FOAK IBM:n tutkimuksen temaattinen kehityskaari on kulkenut hardwaresta softwareen, palveluista kokonaisratkaisuihin ja niistä smarter planet -teemaan. Yksittäisen toiminnon tai teknisen haasteen tutkimuksesta on siirrytty laajempaan kuvaan miten IBM palveluineen auttaa ratkaisemaan erilaisia maapallon, julkisen organisaation tai yritysasiakkaan ongelmia. Käytännössä yksittäinen tutkimusaihe ei liene fokustaan kadottanut, mutta kokonaisuus nähdään nykyisin laajemmassa kontekstissa. Tämä on tärkeä näkökulma ja tuo jälleen hyödyn ja arvon esiin, tutkimusta ei tehdä tutkimuksen vaan sen merkityksen vuoksi. Tulevaisuuden (tai jo tämän päivän) taitoja ajatellen arvon kuvaaminen ja näkyväksi tekeminen onkin yksi oleellisimmista. Käytännössä viisaampaa planeettaa tavoitellaan esimerkiksi FOAK eli first-of-a-kind -ohjelman avulla. Siinä tulevaisuuden innovaatioita testataan nykyasiakkaiden arkisissa prosesseissa. Oleellista FOAK:ssa on yhteistyö myynnin ja tutkimuksen sekä muiden IBM:n yksiköiden kesken, jotta parhaista parhaat ideat pääsevät käytännön koetukseen. Oleellista on löytää sopiva asiakasyritys, joka myös näkee arvon päästessään FOAK:iin. Kyseessä ei ole one-of-the-kind, jolloin räätälöitäisiin juuri kyseessä olevalle asiakkaalle oikeaa ratkaisua, vaan aito pilotointi IBM-lähtöisellä idealla. Samalla tutkimus- ja kehitystyötä tehdään näkyväksi ja avataan asiakkaalle. Tuloksista voidaan raportoida myös laajemmin, jolloin IBM:n tapa toimia saa näkyvyyttä ja sisältöä. Tästä tullaankin viimeiseen oivallukseeni IBM:ssä. Tee tärkeänä pitämästäsi asiasta näyttelyn arvoinen, oli kyseessä FOAK tai mikä muu tahansa. Visualisoi se ja puhu siitä sellaisella ylpeydellä, että yhteistyökumppanisi, asiakkaasi tai kuka tahansa kuulijasi kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan kuulla siitä tai vielä parempaa, olla osa työtäsi ja tulevaisuuttasi. Ilman tätä kuorrutusta kyseessä on yksi kehitystyö muiden joukossa. Siinä on paljon oppimista. 21

22 YHTEENVETOA Poikkitieteellisyyttä sekä yhteisöllisen älykkyyden (collective intelligence) merkitystä niin liiketoiminnan kuin osaamisen kehittämiseksi korostettiin kaikissa vierailukohteissamme. IBM:llä monialaisten ideoinnin ja tekemisen relevanssia painotettiin innovaatiotoiminnan kannalta. Ideat hioutuvat innovaatioiksi tyypillisesti ryhmissä. Alkuperäinen ajatuksen tulee usein yksilöltä, mutta yleensä tarvitaan eri osaamisprofiileja, jotta idea jalostuu kaupalliseksi innovaatioksi. Yhteisöllinen tiedonjalostaminen nousi voimakkaasti esiin myös MIT:ssa ja Harvardissa. MIT Media Labissa isäntänämme ollut Kent Larson sanoi monialaisen yhteisöllisen tiedonjalostamisen olevan kaiken tekemisen lähtökohta. Monialainen tekeminen nostaa esiin asioiden välisiä yhteyksiä, ja juuri se on Larsonin mukaan oleellista: students need to learn to deal with connections. In real world, somehow, everything comes together. Työn tulevaisuutta tutkinut MIT Sloan School of Managementin professori Thomas Malone painotti, että hänen työtään on valmentaa opiskelijoita näiden työurille. Koska tulevaisuudessa työtä tehdään enenevästi erilaisissa yhteisöissä ja projekteittain vaihtuvissa kokoonpanoissa, yhteistyön kautta tapahtuvaa osaamisen kehittämistä sekä oman osaamisen MIT:n campuksen jakamista ilmapiiri Malonen persoona täytyy harjoitella opiskeluaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa ryhmätöitä keskusteluineen ja väittelyineen sekä esimerkiksi wikipohjaisten työvälineiden käyttöä. Tiedon korostaminen oli toinen tapaamiamme asiantuntijoita yhdistänyt tekijä. Henkilöt, jotka osaavat kytkeytyä reaaliaikaisiin tietovirtoihin ja ratkaisukeskeisyyteen hahmottaa kokonaisuuksia niiden perusteella, ovat elintärkeitä osaajia. heterogeenisyys Merkillepantavaa oli se, että tiedon hallinnan sijaan, tapaamamme asiantuntijat painottivat tiedon käsittelyä, analysointia, soveltamista Suomeen nähden ja jakamista. Valtava tietomassa ja informaatiotulva tekevät tiedon hallitsemisesta mahdotonta, mutta esimerkiksi näkemyksen muodostamisesta sitäkin kriittisempää. Onkin luontevaa, että sellaisten taitojen kuin keskustelu, kuuntelu, kysyminen, keskittyminen ja konkretisointi olivat jokaisen puhujan ydinviestejä. Parhaat kokemukset raakamuodossa Parhaat kokemukset raakamuodossa IBM:n sisäinen innovointi ja tiedonvaihto Ketteryys & joustavuus, nopea ideatestaus Insituutioiden murtuminen, "pönötyksestä" reittaamiseen Into ja ylpeys omasta osaamisesta Jakaminen, tiedon tekeminen läpinäkyväksi Medialabin innostunut ilmapiiri Monialaisuus, heterogeeniset tiimit Tuotekeskeisyydestä palvelu- ja Opetusmenetelmien ja -muotojen Keskustelut isäntien ja oman ryhmän kesken Tilojen, resurssien ja fasiliteettien erot Jopa Harvard joutuu muuttumaan Matkajärjestelyt menivät nappiin MIT:n hyvä ilmapiiri (tilat, kulttuuri, ym.) Ajatukset/eväät omaan työhön Monialaisuus, hetero Tuotekeskeisyydestä ratkaisukeskeisyytee Opetusmenetelmien heterogeenisyys Keskustelut isäntien Tilojen, resurssien ja Suomeen nähden Jopa Harvard joutuu Matkajärjestelyt men MIT:n hyvä ilmapiiri ( Ajatukset/eväät omaa Parhaat kokemukset raakamuodo MIT:n campuksen ilmapiiri Avoimuuden konkre Malonen persoona Näkemyksellinen joh IBM:n sisäinen innovointi ja tiedonvaihto Open Course Ware Ketteryys & joustavuus, nopea ideatestaus Koulutuksen ja työe Insituutioiden murtuminen, "pönötyksestä" Pedagogisten ratka reittaamiseen Medialabin yhteydet Into ja ylpeys omasta osaamisesta arvolähtöisyys Jakaminen, tiedon tekeminen läpinäkyväksi Thomas Malonen nä Medialabin innostunut ilmapiiri yrityksistä Monialaisuus, heterogeeniset tiimit IBM:n FOAK Tuotekeskeisyydestä palvelu- ja Thomas Malonen ty ratkaisukeskeisyyteen Design Schoolin tila Opetusmenetelmien ja -muotojen Sosiaalisen median heterogeenisyys Open Course Ware Keskustelut isäntien ja oman ryhmän kesken osaamistarpeisiin ja Tilojen, resurssien ja fasiliteettien erot Suomeen nähden Thomas Malonen nä muutoksista Jopa Harvard joutuu muuttumaan Näkemykset innova Matkajärjestelyt menivät nappiin HBS:n käyttämä cas MIT:n hyvä ilmapiiri (tilat, kulttuuri, ym.) opiskelijalle) Ajatukset/eväät omaan työhön IBM:n firman sisällä Avoimuuden konkretia Näkemyksellinen johtajuus oppilaitoksissa Open Course Ware Koulutuksen ja työelämän tiivis suhde Pedagogisten ratkaisujen monipuolisuus Medialabin yhteydet yritysmaailmaan ja arvolähtöisyys Thomas Malonen näkemykset tulevaisuuden yrityksistä IBM:n FOAK Thomas Malonen tyyli Design Schoolin tilat/fiilis Sosiaalisen median hyödyntäminen IBM:llä Open Course Waren vaikutus opettamiseen, osaamistarpeisiin ja tiedon luomiseen Thomas Malonen näkemykset organisaatiokulttuurin muutoksista Näkemykset innovaatioiden ja riskien suhteista HBS:n käyttämä case-metodi (yli 400 casea opiskelijalle) IBM:n firman sisällä käyttämät työkalut 22

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu 21.5.2013 Levi Anne Kanto Sisältö

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen

Pasi Mattila Jukka Miettunen Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Osaamistarveraportin hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa. Ville Kivimäki Insinööritieteiden korkeakoulu

Osaamistarveraportin hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa. Ville Kivimäki Insinööritieteiden korkeakoulu Osaamistarveraportin hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa Ville Kivimäki Insinööritieteiden korkeakoulu Mallista Plussaa: Tarttuvat nimet skenaarioille Tulevaisuuden ennakointia yhteistyössä eri koulutusasteiden

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Palvelumuotoilu: Mitä seuraavaksi? https://www.service-design-network.org/

Palvelumuotoilu: Mitä seuraavaksi? https://www.service-design-network.org/ Palvelumuotoilu: Mitä seuraavaksi? @SDN_Finland https://www.service-design-network.org/ It is not the tram that makes transportation a successful experience. It is the schedule. Lucius Burckhardt. Design

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot