Kotia almisteis en alkoholin hä,tttö. Suomessa uuosind Esa österberg r. 976 s60

Transkriptio

1 Kotia almisteis en alkoholin hä,tttö Suomessa uuosind Esa österberg Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos tilasi 19- luvulla väestön pontikan ja n käyttöä koskevia kysymyksiä Suomen Gallupin JOMAomnibussiin neljänä eri ajankohtana (kesäkuussa 19, joulukuussa 193, toukokuussa 194 jaelo-syyskuussa 198). Samat kysymykset esitettiin myös Tilastokeskuksen kokoomatutkimuksissa loka-marraskuussa 19, helmikuussa l9b ja huhti-toukokuussa 198. Vuodesta 198 alkaen on pontikan ja n käytön ohella kysytty myös n käyttöä, ja vuoden l9b tutkimuksissa kysyttiin myös sahdin käyttöä. Saattaakseen tietonsa ajan tasalle tilasi Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos helmikuussa l9b9 Suomen Gallupin omnibussiin joukon kotitekoisten alkoholijuomien valmistustaja käyttöä käsitteleviä kysymyksiä. Tässä artikkelissa raportoidaan pontikan, n, nja sahdin käyttöä koskevat vastaukset. Köytetyt aineistot Klaus Mäkelä on analysoinut kolmea ensiksi mainittua aineistoa tässä lehdessä 19O-luvulla ilmestyneessä artikkelissa, jossa on esitetty myös JOMA-omnibussin poimintamenetelmä (Mäkelä lg4). Myös Tilastokeskuksen kokoomatutkimusten poimintamenetelmä on selostettu aiemmin tässä lehdessä ilmestyneessä artikkelissa (Simpura & Österberg & Haavisto 198,9; ks. myös Mäkelä 198,33). Vuoden l9b aineistoja lukuun ottamatta tutkimusten tavoitepopulaationa on ollut maan l vuotta täyttänyt väestö. Vuoden l98 tutkimuksissa tavoitepopulaationa oli lb- -vuotias väestö. Lisäksi vuoden 198 helmikuun aineisto koostui yksinomaan miehistä. Seuraavassa asetelmassa on ilmoitettu kunkin haastattelukierroksen ajankohta ja haastateltujen lukumäärä sukupuolen mukaan sekä aineiston kerääjä: Alkoholipolitiikka 4 ( 9B9):4 haastatteluajankohta naisia miehiä keräälä kesäkuu joulukuu toukokuu loka-marraskuu elo-syyskuu helmikuu huhti-toukokuu helmikuu s r BB 9 s9 48 Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Pontikan, n, n ja sahdin käyttöä koskevien kysymysten sanamuoto oli vuoden l9b9 tutkimuksessa seuraava: "Aika ajoin keskustellaan siitä, nauttivatko ihmiset kotona tehtyjä alkoholijuomia aiempaa enemmän tai vähemmän. Oletteko nauttinut a viimeksi kuluneiden l kuukauden aikana? Entä oletteko nauttinut ä viimeksi kuluneiden l kuukauden aikana? Entä oletteko nauttinut a viimeksi kuluneiden 1 kuukauden aikana? Entä oletteko nauttinut a viimeksi kuluneiden l kuukauden aikana?" Haastatelluille esitetyt kysymykset koskivat kotitekoisen alkoholin käytön levinneisyyttä. Vastaukset eivät siis anna lainkaan tietoa juoduista määristä, ja käytön levinneisyyden mittareinakin ne ovat pulmallisia, koska vastaajat yleensä salailevat kaikkea alkoholin käyttöä ja todennäköisesti erityisesti luvattomasti valmistetun alkoholin käyttöä (ks. esim. Simpura 198, liite ; Österberg l9b). Tämän artikkelin taulukkoja tarkasteltaessa on siis muistettava, että esitetyt prosenttiluvut kertovat sen, mitä haastatellut myöntävät tehneensä, eivät sitä, mitä he ovat todella tehneet. Koska kotitekoisten alkoholijuomien käyttöä koskevien kysymysten sanamuodot ovat kuitenkin olleet käytännöllisesti katsoen samat kaikissa tässä tarkasteltavissa aineistoissa, on artikkelia laadittaessa lähdetty siitä, että saatu.ien vastausten avulla voidaan suhteellisen luotettavasti arvioida, missä määrin kotitekoisen alkoholin käyttö on yleistynyt tai harvinaistunut. 199

2 Taulukko 1. Kotitekoisten alkoholijuomien käyttö sukupuolen mukaan vuosina 19,193,194,19,198, 198 ja 1989, o/o kotitekoista alkoholijuomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä käytetty juoma t94 19 l9b lb t33 B l t 3 t 8 99 t.. ei tietoa. Haastateltujen määrät eri ajankohtina on ilmoitettu tekstissä olevassa asetelmassa. Teknisenä yksityiskohtana todettakoon, että kolmessa ensimmäisessä haastattelussa lomakkeessa ei ollut lainkaan "ei osaa sanoa" -vaihtoehtoa. Tilastokeskuksen lomakkeissa sekä in vuoden l9b9 lomakkeessa tämä vaihtoehto on ollut erikseen merkittynä. Myös in tutkimuksessa vuodelta l9b osa vastauksista oli luokiteltu epävarmoiksi, vaikka tätä vaihtoehtoa ei ollut lainkaan mainittu lomakkeessa. "Ei osaa sanoa" -vastauksia tai puuttuvia tietoja on kuitenkin ollut varsin vähän. Esimerkiksi vuoden l9b9 tutkimuksessa sahdin käyttöä koskevaan kysymykseen vain kaksi prosenttia vastaajista oli valinnut vaihtoehdon "ei osaa sanoa"; pontikan, n ja n käyttöä kysyttäessä vastaavaan vaihtoehtoon oli turvautunut vain yksi prosentti vastaajista. Lisäksi Mäkelän s uoritta mat analyysi t viittaava t siihen, että puuttuvat tai epävarmat vastaukset eivät suinkaan ole sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat käyttäneet kotitekoisia alkoholijuomia mutta välttelevät sen myöntämistä (Mäkelä 198, 33). äin ollen paras vertailukelpoisuus eri tutkimusten välillä saavutetaan, kun kuhunkin kysymykseen myönteisesti vastanneet ilmoitetaan prosentteina kaikista haastatelluista, jol- loin siis puuttuvat tiedot ja "ei osaa sanoa" -tapaukset sisältyvät nimittäjään. Taulukoita tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä myös Alkon lakko huhtikuussa 198. Sikäli kuin lakolla oli kotitekoisen alkoholin käyttöä lisäävä vaikutus, tämän tulisi näkyä huhti-toukokuussa l9b eli osittain lakon aikana ja osittain heti sen päätyttyä kerätyssä aineistossa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, että joulukuun 193 ja toukokuun 194 aineistot sekä helmikuun 198 ja huhtitoukokuun l9b aineistot kattavat osittain samaa ajanjaksoa, koska kysymykset koskivat kotitekoisten alkoholijuomien käyttöä 1 viime kuukauden aikana. Pontökan köyttö Taulukosta käy ilmi, että pontikan käyttö yleistyi selvästi 19-luvun alkupuoliskolla ja saavutti huippunsa 19Oluvun keskivaiheilla, jolloin prosenttia miehistä ja 9 prosenttia naisista ilmoitti nauttineensa a viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuoden 1989 aineistossa vastaavat luvut olivat 9ja prosenttia. l98o-luvun lopussa a käyttäneitä on siis selvästi vähemmän kuin 19O-luvunjälkipuoliskollaja myös vähemmän kuin 19O-luvun alussa. Mäkelä katsoi artikkelissaan vuodelta 194 pontikan käytön leviämisen 19-luvun alkupuolella johtuneen suhteellisen halpojen pientislauslaitteiden tehokkaasta markkinoinnista (Mäkelä 19 4). Myös Alkon lakko vuoden 19 toukokuussa antoi monelle sysäyksen tislauslaitteen ostoon, ja kun laite oli kerran hankittu, sitä käytettiin myös lakon loputtua (Mäkelä & Pöysä 193, 9). Lisäksi 19-luvun alkupuolella asennoituminen oli muuttumassa: pontikankeitosta oli tulossa hyväksytty kotiharrastus (Mäkelä & Sulkunen & Österberg l9b1). Pontikan käytön aallonharjan taittumisen Mäkelä (198) katsoi johtuneen tislauslaitteiden myyntiä ja hallussapitoa koskevan lainsäädännön tiukentumisesta. Pientislauslaitteiden markkinoinninja myynnin kieltävä laki tuli voimaan vuoden 19 alussa ja siihen liittyvä asetus tislauslaitteiden valvonnasta vuoden 19 alussa (Mäkelä l9b). Vuonna 198 pontikan käyttö oli silti yhä hivenen yleisempää kuin vuonna 19 ennen pientislauslaitteiden aaltoa. Alkoholipolitiikka 4 ( 1989) :4

3 Taulukko. Kotitekoisten alkoholijuomien käyttö sukupuolen ja kuntamuodon mukaan vuonna 1989, % kotitekoista alkoholijuomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä kuntamuoto pääkaupunkiseutu, Tampereja Turku muut kaupungit maalaiskunnat llb 13 t3 11 r t 9 1 l 11 1 l B t Taulukko 3. Kotitekoisten alkoholijuomien käyttö sukupuolen ja juomistiheyden mukaan vuonna 1989, % kotitekoista alkoholijuomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä juomistiheys useammin kuin kerran viikossa enintään kerran viikossa mutta vähintään pari kertaa kuukaudessa enintään kerran kuukaudessa mutta vähintään kerran kahdessa kuukaudessa harvemmin kuin kerran kahdessa kuukaudessa kaikki alkoholin käyttäjät t t4 1 1 rb 3 1B t l t 4 Vuoden l9b9luvut ovat taas hieman pienempiä kuin vuoden 19 luvut, mistä voidaan päätellä, että tislauslaitteiden myyntiä ja hallussapitoa koskevan lainsäädännön tiukentaminen ja siihen liittyneet valvontatoimet ovat saavuttaneet tarkoituksensa. 19-luvun it osoittivat, että pontikan käyttö oli kaupungeissa yleisempää kuin maaseudulla. Esimerkiksi vuonna 19 kaupunkilaismiehistä lb ja kaupunkilaisnaisista prosenttia ilmoitti käyttäneensä a viimeksi kuluneen vuoden aikana. Maalaiskunnissa vastaayat luvut olivat 9 ja prosenttia (Mäkelä 193). Tulosta pidettiin yllättävänä, koska val- Alkoholipolitiikka 4 ( l989):4 litsevana kuvitelmana oli, että a keitettiin lähinnä syrjäisellä maaseudulla, jossa laillisen alkoholin saatavuus oli huono (Mäkelä 198, 33; ks. myös Mäkelä 194, 14-1). Yllättävän tuloksen Mäkelä selitti sillä, että 19-luvun alkupuolella pienet tislauslaitteet levisivät ensiksi kaupunkeihin ja vasta myöhemmin maaseudulle. Mäkelän tulkintaa tukee se, että kontrollin tiukentuminen hävitti kaupunkien ja maalaiskuntien väliset erot pontikan käytön levinneisyydessä 19O-luvun kuluessa ja että vuoden l9b9 aineistossakaan ei ole havaittavissa eroja maaseudun ja kaupunkien välillä (taulukko ). t

4 Taulukko 4. Kotitekoisten alkoholijuomien käyttö sukupuolen ja iän mukaan vuonna 1989, % kotitekoista alkoholijuomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä ikä - 4-vuotiaat -34-vuotiaat 3-49-vuotiaat -4-vuotiaat yli -vuotiaat 111 r B oo o1 1 1 BO 4 3 l3 o ll 9, t 3 r l3 B 4 ll r B oo 3 t l 1 Taulukko. Kotitekoisten alkoholijuomien käyttö sukupuolen ja perheen tulotason mukaan vuonna 1989, " kotitekoista alkoholijuomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä tulot alle -1 yli t4 r o O l3 l l B 4 B Vuoden l9b9 aineisto on tulostettu vastaajien juomistiheyden sekä in tavanomaisesti keräämien taustamuuttujien eli sukupuolen, iän, peruskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, perhesuhteiden, elinvaiheen, ammattiryhmän, perheen tuloluokan, asuinpaikkakunnan ja asuinläänin suhteen. Aineiston lähempi tarkastelu osoittaa, että ainoat todella merkittävät erot pontikan käytön levinneisyydessä ovat taulukossa ilmenevä sukupuolten välinen ero ja alkoholinkäyttötiheyteen liittyvä ero: usein alkoholia käyttävät ovat nauttineet a selvästi yleisemmin kuin harvoin alkoholia käyttävät (taulukko 3). tse asiassa pontikan käyttö on lähes olematonta muiden kuin usein alkoholia käyttävien miesten keskuudessa. Muiden taustamuuttujien suhteen ei öydy kovin selviä eroja. Pieniä eroja toki on ja ne viittaavat siihen, että pontikk aa käytetään hieman yleisemmin muualla Suomessa kuin suurissa kaupungeissa ja että pontikan käyttö on hieman yleisempää Pohjois- ja Länsi-Suomessa kuin Etelä- ja tä-suomessa. uoret ja keskiikäiset ilmoittavat käyttävänsä a yleisemmin kuin vanhat (taulukko 4) sekä yrittäjät ja toimihenkilöt hiemanyleisemmin kuin maanviljelijätja työväestö. Myös suurituloiset ilmoittavat käyttävänsä a yleisemmin kuin pienituloiset (taulukko ). Kolme viimeksi mainittua eroavuutta ovat yhteydessä vastaajien alkoholinkäyttötiheyteen. Kaksi ensiksi mainittua taas muistuttavat siitä, että pontikankeitosta ei tullut kaupunkilaisten kotiharrastusta. Kiljun käyttö Taulukosta käy ilmi, että myös n käyttö yleistyi 19O-luvun alkupuolella ja väheni vuoden 194jälkeen. Taulukko osoittaa myös, että n käyttö on ollut kaikkina vuosina harvinaisempaa kuin pontikan käyttö ja että n käytön yleistyminen ennen vuotta 194 jasen harvinaistuminen vuoden 194 jälkeen oli lievempää kuin pontikan käytössä ilmenneet muutokset. lmeisin selitys tähän on se, ettei n valmistuksessa tapahtunut minkäänlaista pientislausvälineiden tehokkaaseen markkinointiin verrattavissa olevaa innoväatiota eikä n valmistuksen kontrolli ole.iuurikaan vaihdellut. Kiljun käyttö on pontikan lailla selvästi ylei- Alkoholipolitiikka 4 ( 989):4

5 sempää miesten kuin naisten keskuudessa, ja tämä ero näyttdä jopa jyrkentyneen l98-luvulla. Vuoden l9b9 aineistossa vain prosentti naisista ja prosenttia miehistä ilmoitti käyttäneensä a viimeksi kuluneen vuoden aikana, joten tällä hetkellä sekä n että pontikan käyttö näyttävät olevan hyvin miesvaltaisia toimintoja. Samoin kuin pontikan myös n käyttö on yleisempää usein alkoholia käyttävien keskuudessa (taulukko 3). Kiljun käyttö vaihtelee myös iän mukaan;vuonna l9b9 oli l-4-vuotiaista miehistä 1 prosenttia ja naisista prosenttia nauttinut a viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun vastaavat luvut olivat yli 3- vuotiailla miehillä 3 prosenttiaja naisilla prosentti (taulukko 4). Verrattuna vuoden 19 tilanteeseen n rooli poikasten juomana näytiäisi hieman korostuneen, mutta tyttösten juomaksi sitä ei enää voida kutsua (vrt. Mäkelä 193, ). Samoin kuin pontikan myös n käyttö näyttää olevan hieman yleisempää muualla Suomessa kuin suurissa kaupungeissa (taulukko ). Muiden taustamuuttujien suhteen n käytön yleisyydessä ei sitten löydykään edes sen vertaa eroja kuin oli havaittavissa pontikan käytössä. Sahd.in käyttö Sahdin käytön yleisyyttä on kartoitettu ien avulla vain l98-luvulla. ämä tutkimukset viittaavat siihen, että sahdin käytön yleisyys olisi pysynyt ennallaan l98-luvun jälkimmäisellä puoliskolla (taulukko l). Samoin kuin muiden kotitekoisten alkoholijuomien myös sahdin käyttö on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa, mutta ero ei ole järin suuri, sillä vuoden l9b9 aineistossa 9 prosenttia naisista ja l prosenttia miehistä ilmoitti käyttäneensä a viimeksi kuluneiden l kuukauden aikana. Kuten pontikan ja n myös sahdin käyttö on yleisempää usein alkoholia käyttävien keskuudessa (taulukko 3). Lisäksi taulukosta 3 käy ilmi, että sahdin käyttö on yleisempää tiheästi alkoholia käyttävien naisten kuin tiheästi alkoholia käyttävien miesten keskuudessa. aisilla sahdin käyttö on selvästi yleisempää kuin pontikan ja n käyttö. Myös miehillä Alkoholipolitiikka 4 ( l9b9) :4 sahdin käyttö on yleisempää kuin pontikan ja n käyttö, mutta erot ovat varsin pieniä. Hämeen, Mikkelin ja Keski-Suomen läänien asukkaista joka viides ilmoitti käyttäneensä a viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun vastaava luku koko maassa oli yksi kymmenenestä,joten a on käytetty odotusten mukaisesti yleisimmin perinteisellä alueella. Vuoden 1989 in mukaan sahdin käyttö ei kuitenkaan keskity yksinomaan perinteiselle alueelle, sillä esimerkiksi Lapin läänin asukkaista joka kymmenes ilmoitti käyttäneensä a viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuoden 1989 aineiston mukaan a on käytetty maaseudulla yleisemmin kuin kaupungeissa ja muissa kaupungeissa yleisemmin kuin suurissa kaupungeissa (taulukko ). Sahti ei kuitenkaan näytä olevan maalaisväestön erityisjuoma, sillä esimerkiksi miespuolisista maanviljelijistä vain joka kahdeskymmenes oli käyttänyt a viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun vastaava osuus oli miespuolisilla yrittäjillä ja toimihenkilöillä noin yksi seitsemästä. Suurituloiset käyttävät a yleisemmin kuin pienituloiset sekä nuoret ja keski-ikäiset yleisemmin kuin vanhat (taulukot 4 ja ). Alle 3-vuotiaat ja näyttävät käyttävän a yhtä yleisesti. Kotiüinin käyttö Kotiviinin käyttö on selvästi yleisempää kuin pontikan tai n käyttö, ja se on myös yleisempää kuin sahdin käyttö. Vuoden 1989 aineistossa l prosenttia naisistaja prosenttia miehistä ilmoitti käyttäneensä ä viimeksi kuluneiden l kuukauden aikana (taulukko l). Kotiviinin käytön yleisyys ei näytä muuttuneen 198-luvun jälkipuoliskolla. Vuoteen 198 verrattuna n käyttö näyttäisi kuitenkin tulleen hieman harvinaisemmaksi. Tämä kehitys saattaa olla yhteydessä tuoremehuja sisältävien pikaviinipakkausten kieltävän lain voimaantuloon vuonna 199. Kotiviinin käyttö on miehillä hieman yleisempää kuin naisilla. Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin selvästi pienempiä laillisten kotitekoisten alkoholijuomien eli sahdin ja n kuin laittomasti valmistettujen pontikan ja n käytössä (taulukko l). Suhteessa juomisen tiheyteen nou- 3

6 dattaa samaa kaavaa kuin muut itse valmistetut alkoholijuomat, eli mitä tiheämmin haastatellut ovat käyttäneet alkoholia, sitä yleisemmin he ovat myös nauttineet ä viimeksi kuluneen vuoden aikana (taulukko 3). Kun lisäksi juomistiheys pidetään vakiona, on n käyttö yhtä yleistä miesten ja naisten keskuudessa. Kotiviinin käyttö näyttää olevan yleisempää nuorilla kuin vanhoilla (taulukko 4), yleisempää suurituloisilla kuin pienituloisilla (taulukko ) ja yleisempää hlvin koulutetuilla kuin vähemmän koulutusta saaneilla. Esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaneista joka kolmas oli nauttinut ä viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun vastaava osuus vain kansakoulun käyneillä oli yksi seitsemästä. äiltä osin tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin vuoden 19 tutkimuksessa ja vuoden l98 tutkimuksessa (Pöysä & Simpura l98;mäkelä l9b). Sen sijaan vuoden l9b9 aineistossa n käytössä ei olejuuri eroa kaupunkienja maaseudun välillä. Ainoastaan suurten kaupunkien käyttävät ä yleisemmin kuin muiden kaupunkien ja maalaiskuntien. Tässä suhteessa tilanne näyttäisi muuttuneen sitten vuoden 198, jolloin n käyttö oli kaupungeissa yleisempää kuin maaseudulla. Yhteenaeto l. Pontikan käyttö yleistyi selvästi 19O-luvun alkupuoliskolla ja saavutti huippunsa vuosikymmenen keskivaiheilla. l98-luvun jälkipuoliskolla a käyttäneitä oli selvästi vähemmän kuin 19-luvun jälkipuoliskollaja vähemmän kuin 19-luvun alussa.. Vuoden l9b9 aineistossa 9 prosenttia miehistä ja prosenttia naisista ilmoitti käyttäneensä a l viime kuukauden aikana. 3. Kiljun käyttö yleistyi 19O-luvun alkupuolella ja väheni vuoden 194 jälkeen. Kiljun käyttö on ollut kaikkina vuosina harvinaisempaa kuin pontikan käyttö, ja n käytön vaihtelut ovat olleet lievempiä kuin pontikan käytössä ilmenneet muutokset. 4. Vuoden l9b9 aineistossa prosentti naisista ja prosenttia miehistä ilmoitti käyttäneensä a viimeksi kuluneen vuoden aikana.. Sahdin käytön yleisyys on pysynyt ennal- 4 laan l98-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.. Vuoden l9b9 aineistossa 9 prosenttia naisista ja 1 prosenttia miehistä ilmoitti käyttäneensä a 1 viime kuukauden aikana.. Kotiviinin käytön yleisyrys ei näytä muuttuneen l98-luvun jälkipuoliskolla, mutta vuoteen l98 verrattuna n käyttö näyttäisi tulleen hieman harvinaisemmaksi. B. Vuoden l9b9 aineistossa l prosenttia naisista ja prosenttia miehistä ilmoitti käyttäneensä a 1 viime kuukauden aikana. 9. Kotiviinin ja sahdin käyttö on miehillä hieman yleisempää kuin naisilla. Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin selvästi pienempiä laillisten kotitekoisten alkoholijuomien kuin laittomasti valmistettujen n ja pontikan käytössä. 1. Kotitekoisten alkoholijuomien käyttö on yleisempää alkoholia usein käyttävien kuin alkoholia harvoin käyttävien keskuudessa. ll. Kotitekoisten alkoholijuomien käytössä ei ole suurtakaar. eroa maaseudun ja kaupunkien välillä. Suurissa kaupungeissa pontikan, n ja sahdin käyttö on selvästi harvinaisempaa ja miesten n käyttö yleisempää kuin muualla Suomessa. 1. uoret käyttävät kotitekoisia alkoholijuomia yleisemmin kuin keski-ikäiset ja keski-ikäiset yleisemmin kuin vanhat. 13. Suurituloiset käyttävät kotitekoisia alkoholijuomia yleisemmin kuin pienituloiset. 14. Haastatteluaineistot osoittavat, että alkoholipoliittisten rajoitusten muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti pontikan mutta ilmeisesti myös n käytön yleisyyteen. Lisäksi laittomiksi säädettyjen pontikanja n käyttö on varsin vähäistä, naisten keskuudessa lähes olematonta. 1. Kiljua lukuun ottamatta kotitekoiset alkoholijuomat eivät näytä olevan hätäapuviinoja eikä niiden käyttö näytäjohtuvan alkoholijuomien huonosta saatavuudesta, koska suurituloiset käyttävät a, aja ä yleisemmin kuin pienituloiset, hyvin koulutetut vähintäänkin yhtä yleisesti kuin huonosti koulutetutja kaupunkilaiset yhtä yleisesti kuin maalaiskuntien asukkaat. Lisäksi tiheästi alkoholia käyttävät ovat myös niitä, jotka ovat yleisemmin käyttäneet kotitekoisia juomia. 1. Toisin kuin 19-luvun lopussa ja 19- luvun alussa alkoholipoliittisen mielipideilmas- Alkoholipolitiikka 4 ( l989) :4

7 ton liberalisoituminen ja alkoholijuomien saatavuuden paraneminen eivät ndytä,johtaneen l9b-luvun jälkipuoliskolla kotitekoisten alkoholijuomien käytön yleistymiseen. Kirjallisuus Mäkelä, Klaus: Pontikan ja n käyttö Suomessa vuonna 19 tutkimuksen mukaan. Alkoholipolitiikka 38 (193):, -8 Mäkelä, Klaus: Pontikanja n käyttö Suomessa vuosina 19, 193 ja 194. Alkoholipolitiikka 39 (194):, lt -1 Mäkelä, Klaus: Kotivalmisteisen alkoholin käyttö Suomessa vuosina B. - Alkoholipolitiikka 43 ( 198) :, 3-34 Mäkelä, Klaus & Pöysä, Toivo: Alkon lakko, kotitekoinen alkoholi ja laiton liike. Tutkimusseloste. Helsinki: Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, 193 Mäkelä, Klaus & Sulkunen, Pekka & Österberg, Esa: Suomen väkijuomaolot Sosiaalipolitiikka. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuosikirja. Vammala l98l Pöysä, Toivo & Simpura,Jussi: Kotiviinin valmistus ja käyttö 19-luvun puolivälissä. Tutkimusseloste llb. Helsinki: Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, l9b Simpura,Jussi (toim): Suomalaistenjuomatavat. Haasrattelututkimusten tuloksia vuosilta 198, 19 ja Helsinki: Alkoholitutkimussäätiö, 198 Simpura, Jussi & Österberg, Esa & Haavisto, Kari: Alkon lakon vaikutukset juomien hankintaan keväällä 198. Alkoholipolitiikka l (198):,9-9 Österberg, Esa: Alkoholijuomien tilastoitu ja tilasto! maton kulutus. Teoksessa: Simpura,Jussi (toim): Suomalaisten juomatavat. Haastattelututkimusten tuloksia vuosilta 198, 19 ja Helsinki: Alkoholitutkimussäätiö, 198. English Summary Esa österberg: Kotiualmisteisen alhoholin Hiyttö Suomessa truosina (U se - of home-madc alcohol in Finland, ) n the 19s and 198s the Social Research nstitute of Alcohol Studies commissioned eight surveys on the use of home-made alcohol. This article reports the answers concerning the use of moonshine, homebrew, homemade wine and (a homebrewed table beer). The surveys show that the use of moonshine and homebrew became widespread in the early 19s and declined after 194.n the 1989 material nine per cent ofthe men and two per cent of the women said they had used moonshine and one per cent of the women and six per cent of the men said they had used homebrew during the last 1 months. Consumption of has remained constant during the second halfofthe 198s. n the l9b9 material nine per cent of the women and twelve per cent of the men said they had drunk during the last 1 months. Homemade wine does not appear to have become more common during the second half of the l98s, although compared with 198, use of this beverage has apparently become somewhat less frequent. n the 1989 material 1 per cent of the women and per cent of the men said they had used during the last 1 months. Use of homemade wine and was more common among men than women. Dillerences between the sexes, however, were definitely smaller in the use of legal homemade beverages than in the use ofillegally made homebrew or moonshine. Use of home-made alcoholic beverages is more common among those frequently using alcohol than among those rarely using alcohol. There is no great dilference in the use of home-made alcoholic beverages between the countryside and the towns. n the large towns use ofmoonshine, homebrew and is definitely less common than elsewhere in Finland, as is the use by men of homemade wine. Young people use home-made alcoholic beverages more often than the middle-aged, and the middle-aged more often than the old. People in the upper income brackets use more home-made alcoholic beverages than people in the ower brackets. Alkoholipolitiikka 4 ( l989):4