TASAANTUI VUONNA 1994

Transkriptio

1 ESA österberg KOTIVATMISTEISEN AIKOHOtIN KAYTTO TASAANTUI VUONNA 14 Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos kartoitti 170-luvulla väestön pontikan ja kiljun kayttöä galluptutkimusten avulla viitenä eri ajankohtana (ks. tarkemmin Makela 173 & 174 & 178). Tätä kanoitusta on jatkettu IB0- ja 10-luvulla (ks. Österberg tb & 13 & 14a). Uusimmassa tutkimuksessa aineiston kerääjenä oli Suomen Gallup ja keräysajankohtana marras-joulukuu vuonna 14. Vastaajina oli 48 naista ja 514 miestä. Vuodesta l7b alkaen on pontikan ja kiljun käytl;n ohella kysytty kotiviinin kaytttia ja vuodesta 185 alkaen sahdin kayttoa. Vuonna 13 toteutetussa tutkimuksessa kysyttiin myös kotitekoisen oluen kayttoa ja vuoden 14 tutkimuksessa vastaajille esitettiin ensimmäisen ker-ran kysymys salakuljetusalkoholin kaytosta. Vuosien 18, 13 ja14 tutkimuksissa esitettiin myös muutama kysymys kotioluen, kotiviinin ja pontikan valmistuksesta. Ne raportoidaan ensi kertaa tässä artikkelissa. ATKOHOTIN KAYITOA JA VATMISTUSTA KOSKEVAT KYSYMYKSET Marras-joulukuussa 14 haastatelluille esitettiin kaikkiaan 1 alkoholiin liittyvää kysymystä. Ensimmäiseksi haastatelluilta tiedusteltiin alkoholin kayton yleistä tiheyttä. Tämän jälkeen tehtiin muuta alkoholin kayttoa koskevaa kysymystä. Ne olivat seuraavat: "Aika ajoin keskustellaan siitä, nauttivatko ihmiset kotona tehtyja alkoholijuomia aiem- paa enemmän tai vähemmän. Oletteko nauttinut sahtia viimeksi kuluneiden I2 kuukauden aikana?" "Entä oletteko nauttinut kotona tehtyä alkoholipitoista olutta / kotiviiniä / kiljua / pontikkaa / salakuljetettuja alkoholijuomia tai spriitä viimeksi kuluneiden l2 kuukauden aikana?" Vastausvaihtoehtoina olivat "kyllä"' "en" ja "en osaa sanoa". Haastatelluille esitetyt kysymykset koskivat siis kotitekoisten alkoholijuomien ja salakuljetusalkoholin kaytön yleisyyttä' Vastaukset eivät siten anna tietoa juoduista määristä. Taulukkoja 1-4, tarkasteltaessa on lisäksi muistettava, että esitetyt prosenttiluvut kertovat sen, mitä juomia haastatellut ilmoittavat käyttäneensä viimeksi kuluneen vuoden aikana, eivät välttämättä sitä, mitä he ovat todella juoneet. Vastaajien valmius myöntää joidenkin juomien käyttö saattaa myös vaihdella sen mukaan, ovatko kyseessä laillisesti valmistetut juomat, kuten kotiolut, sahti ja kotiviini, vai Iaittomasti valmistetut juomat, kuten kilju ja pontikka, tai salakuljetusalkoholi. Kotitekoisten alkoholijuomien kayttöa koskevien kysymysten sanamuodot olivat vuonna 14 samat kuin edellisenä vuonnaja ne oval olleet käytännöllisesti katsoen samat kaikissa taulukossa 1 raportoiduissa tutkimuksissa (ks. Österberg 13 & 14a). Nain ollen voidaan olettaa, että vaikka esitetyt prosenttiluvut eivät kuvaisikaan luotettavasti kayton yleisyyttä, voidaan annettujen vastausten avulla silti arvioida suhteellisen luotettavasti kotitekoisten alkoholijuomien kaytön yleistymistä tai harvinaistumista. ALKOHOLIPOTIT IKKA 0ll5):3 1r

2 TtuLlukko 1. Kotitekoisten alkoholijuonrien käyttti sukupuolen mukaan vuosina 172, 1g74, 17, lg7g. 185, I8, 12, f:\ ja 14, kotitekoista alkoholiju«rmaa viimeksi kuluneen vuotlen aikana käyträneiclen l)rubenltiosuus kaik itta va-lanneisla kaytettyjuoma lgtb lu5 pontikka 4 l:l kilju 3 8 sahti kotiolut kotiviini salaku ljetu salkoholi u 2 l7,.) 7 ND Z,' to il lb rg()2 13 l()4 Huom.: Kaytettyjen aineiston keräysajankohrlasta, haastattelujen lukumäärästä sekä aineiston kgrääjästä ks Österberg 113, 2l ja Österber.g 14a,27. t7 1 1 t2 t7 i5 IB 3l :15 2t 31 () o II l 50 r') 2'l 2 l l Marras-joulukuussa 14 toteutettuun galluptutkimukseen sisältyi 5 alkoholijuomien valmistusta koskevaa kysymystä. Ensiksi vastaajilta kysyttiin, "oletteko itse tai onko perheessänne valmistettu alkoholipitoista olutta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana". Jos vastaus oli myöntävä, kysyttiin, "kuinka paljon alkoholipitoista olutta on valmistettu viimeksi kuluneiden l2 kuukauden aikana',. Samalla tavalla kysyttiin kotiviinin valmistusta. Lisäksi kotiviinin valmistajilta kysyttiin, "kuinka suuri llrosenttiosuus valmistetusta kotiviinistä on niin kutsuttua pikaviinia eli viiniä, jonka valmistusaineet on ostettu valmiina pakettina". Lopuksi vastaajia pyydettiin anrioimaan, "kuinka suuri prosenttiosuus kaikesta itse juomastasi alkoholipitoisesta oluesta/ viinistä/ väkevistä alkoholijuomista on kotona valmistettua" sekä "kuinka suuri prosenttiosuus kaikista itse juomistasi väkevista alkoholijuomista on salakuljetettua". PONTIKAN TAVrrö Taulukosta I käy ilmi, että pontikan käyttö tuli harvinaisemmaksi 170-luvun puolivälistä aina l80-luvun puoliväliin, jolloin se oli alimmillaan sitten sotien jälkeisen ajan (Österberg 185). Taman jalkeen pontikan kayttti yleistyi, murta yleistymisestään huolimatta se ei ollut vuonna 13 yhta laajaa kuin 170-luvun alkupuoliskolla, jolloin suhteellisen halpojen pientislauslaitteiden markkinointi ja Alkon lakko vuonna 172 antoivat monille sysäyksen tislauksen aloittamiseen kaupunkiasunnoissa. Vuodesta 13 vuoteen 14 pontikan kayttin yleisyys on pysynyr ennallaan, joten tislauslaitteiden markkinoinnin ja myynnin kieltäminen vuonna 17 näyttää edelleen rajoittavan pontikan valmistusta lamankin oloissa. Vuonna 12 pontikan kayttejiksi ilmoittautui kaupungeissa l0 prosenttiaja maalais- 12 AIKOHOL POLIT IKKA 0 {r5) 3

3 Tuilukko 2. Kotitekoisten alkoholijuomien kayttti iän ja sukupuolen mukaan vuonna I 4, kotitekoista alkoholijuomaa käyttaneiden prosenttiosuus kaikista vastanneista ikä N Jxrntikka kilju sahti kotiolut kotiviini salak ulj etusalkoholi alle ll5 (8) :ll 24 4t 1 nriehet :i5 ja yli (30) t 47 t2 narset alle l]5 lj5 ja vli (r ) (288) -t2 4 l3.)o 0 7 fi I t) l kunnissa l1 prosenttia vastaajista. Vuonna 13 vastaavat luvut olivat 13 ja l5 prosenttia ja vuonna 14 ne olivat l4 ja 1 prosenttia, joten pontikkaa ei tätä nykyä voida pitää erityisenä syrjäseutujen juomana. Tätä käsitystä tukee myös se, että vuonna 14 pontikan keyttajia löytyi enemmän Uudeltamaalta (17 %) kuin muualta Etelä-Suomesta (15 %) tai Keski-Suomesta (12 o/o) ja Pohjois-Suomesta (14 o/o). Lisäksi maanviljelijat olivat vuonna 14 se sosiaaliryhmä, jonka pontikan kayttö oli harvinaisinta. KITJUN KAYTTO Myös kiljun kaytto tuli hieman harvinaisemmaksi 170-luvun puolivälistä vuotec'n 185 ja yleistyi hieman l8o-luvun puolivelin jalkeen. Se ei kuitenkaan näytä yleistyneen enää vuodesta 12 vuoteen 14. Taulukon 1 mukaan kilju on kaikista kotitekoisista alkoholijuomista harvimmin kaytetty juoma. Edes syventynyt lama ei näytä kyenneen nostamaan tämän suhteellisen halvan sekä helppo- ja nopeavalmisteisen hätäapujuoman kayttoa. Näkemystä kiljusta hatäapujuomana voirlaan perustella muun muassa silla, että alle markkaa vuodessa ansaitseviin kotitalouksiin kuuluvista prosenttia ilmoitti vuonna 14 käyttäneensä kiljua viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun markkaa ansaitsevien joukossa vastaava osuus oli 4 prosenttia ja yli markkaa ansaitsevilla 2 prosenttia. Erot olivat vielä se[r empiä vuoden 13 aineistossa (Öslerberg 14a). Vastaavia eroja ei ole muiden kotitekoisten alkoholijuomien kohdalla; itse asiassa pontikan, kotiviinin, sahdin ja kotioluen nauttijoita on enemmän suuri- kuin pienituloisten keskuudessa. SAHDIN TAYTTÖ JA VATMISTUS Myos sahdin kaytto nayttaä yleistyneen hieman sitten 180-luvun puolivälin ja pysyneen ennallaan vuodesta 13 vuoteen 14. Tau- Iukosta 2 käy ilmi, että sahdin kayttajien osuus on lahes yhta suuri alle ja yli 135-vuotiaiden joukossa niin miehilla kuin naisillakin. Sekä miesten että naisten keskuudessa kotioluen ja kotiviinin keyttajien osuus on alle 35- vuotiaiden keskuudessa selvästi suurempi kuin yli 35-vuotiaiden keskuudessa. Miesten osalta sama pätee myös pontikkaan ja salakuljetusalkoholiin. Taulukko 2 viittaa siten siihen, että sahdin pariin ei ole tullut samassa määrin uutta nuorta kayttajakuntaa kuin on asianlaita kotiviinin ja kotioluen osalta. Sahdin valmistus on suhteellisen työlästä ja monimutkaista. Siksi on arvioitu, että sahtiperinne olisi ennemmin tai mytihemmin katkea- ATKOHOLIPOTITIIKKA öo (15): 3 13

4 massa muiden mallasjuomien suhteellisen helpon saatavuuden vuoksi. Sahtimaltaan myyntitietojen perusteella tämä prosessi saattaajo olla käynnissä, sillä vuodesta 13 vuoteen 14 sahtirnaltaan myynti väheni l5 prosenttia. Vuonna 14 mvydyn sahtimaltaan perusteella sahrlin valmistusmääräksi voidaan arvioirla noin 2,5 miljoonaa litraa. Kun taulukon I mukaan sahtia viimeksi kuluneen vuoclen aikana käyttäneiden osuus on noussut lahes kaksinkertaiseksi vuodesta lb5 vuoteen 14, on sahtimaltaan myynnin perusteella arvioitu sahdin valnristusrnäärä vähentynyt samanil ajanjaksona noin prosenttia. Sahdin valrnistuksen ja kaytt;n yleisyyden vertailu muistuttaakin siita helposti unohtuvasta seikasta, että sahdin kayttajien lukumäärä ja.juodun sahdin rnäärä saattaval kehittya eri suuntiin. Sahtivierteen kaupallisen valmistuksen aloittaminen ja sahdin tulo eräiden Alkon myynrälöirlen valikoimiin selittävat osaltaan kayttajakunnan laajenemista. Useimmiten sahtiin tutustuminen ei kuitenkaan nüytä johtaneen laajempaan pysyvä:in käyttötin. KOTIOTUEN KAYTIÖ JA VATMISTUS Vuoden 1i3 lopulla tehdyn Gallupin omnibusin mukaan kotiolutta viimeksi kuluneen vuorlen aikana käyttäneitä oli selvästi enemmän kuin sahtia käyttaneit:i. Vuorlesta 11] vuoteen 14 kotiolutta käyttäneiden osuus on pysvnyt ennallaan sekä miesten että naisten keskuudessa. Vuonna 14 noin 30 prosenttia miehistä ja prosenttia naisista oli nauttinut kotiolutta viimeksi kuluneen vuorlen aikana. Kotioluen samoin kuin kotiviinin kayttüjien osuus on suurin piirtein sama Suornen eri osissa. Sen sijaan kotitekoisen oluen kaytt:ijia on selvästi enemrnän keskikoulun käyneiden ja ylioppilaiden (noin 130 o/c) kuin kansakoulun kayneiden(147o) keskuudessa. Myös kotiviinin kayttajia on enemmän keskikoulun käyneiden ja ylioppilaiden (noin O c/o) kuin kansakoulun käyneiden (noin 40 7o) keskuudessa. Kotioluen kayttti oli vuoden 184 juomatapatutkimusten perusteella hyvin vähäistä (ks. Österberg 185). Tullitilastoista ja kotioluen valmistukseen tarkriitettujen pakkuusten kotimaisten tuottajien antanrista tierkrista on jo aiemmin käynyt ilmi. että kotioluerr valrnistus lisääntyi voimakkaasti I0-luvun alussa. 'l'ullitilast«rn ilnroittamaan tuontimäärään ja kotimaassa valmistettujen olutpakkausten rnäärään perustuvan laskelman mukaan kotioluen käyttö lisääntyi peräti 80 prosenttia vuodesta 12 vuoteen 13 (Salmi 14). 'laulukon 5 tierlot käyvät yksiirr edellä esitettyjen kotioluen valmistusta koskevien tietojen kanssa. Gallupin omnibus-tutkimusten mukaan kotiolutta vahristettiin vuonna 1 vain kolmessa perheessä sarlasta. kun vastaava osuus oli l0 prosenttia vuonna 13 samoin kuin vuonna 14. Kun valmistajien lukumäärä kerrotaan keskimäärin valmistettujen litrojen nräärällä, saadaan kotioluen valmistusmääräksi kaikkien vuosina 1:3 ja 14 tehtyjen kolmen ornnibus-tutkimuksen mukaan noin B miljoonaa litraa. Pentti Salrnen vuotta 1i1 koskeva arvio oli l0 miljoonaa litraa. Käytettävissä olevien gallup-aineistojen perusteella sekä kotioluen käytön yleisyys että valmistumäärä ovat pysyneet ennallaan vuodesta 13 vuoteen 14. Sen sijaan mallasuutteen tuonti- ja valmistustietojen perusteella kotona valrnistetun oluen määrä on [isääntynyt vuodesta 13 r,uoteen 14 noin l prosenttia. Näi<len tietojen pemsteella kotioluen valmistus olisi ollut vuonna 1i1 noin l0 rniljoonaa litraa ja vuonna 14 noin l2 miljoonaa litraa. KOTTVTTNtN XÄyrrÖ Kotiviinin käyttö on yleistynyt selvästi sitten l8o-luvun puolivälin, ja kotiviini on tällä hetkellä yleisimrnin kriytetty kotitekoinen alkoholijuoma. Kotiviinin käyton kohdalla ei t4 At(ono POUT KKA 0 {rsl 3

5 TcnLlukko 3. Kotiviinin kayttri ian ja sukupuolen mukaan vuosina )8. 12, 113 ja 14, kotitekoista alkoholijuomaa käyttäneiden prosenttiosuus kaikista vastanneista nalset IKü alle 35 i35 ja yli alle ll5 35 ja vli B 3 t I tt :) 44 0 l3 :t 42 Tatilukko 4. Kotitekoisten alkohol ijuomien käyttt; alkoholin käyttotiheyden nrukaan vuonna 14, kotitekoista alkol'rolijuomaa käyttäneiden prosenttiosuus kaikista vastanneistit N usearrrmin kuin kerran viikossa (243) alkoholi n kayttt;tiheys enintään kerran viikossa, eninliiän kerran mutta vähintään pari kuukaudessa kertaa kuukaudessa (354) (21) pontikka kilju sahti kotiolut kotiviini sal akuljetusalkoholi L<t ;)ö 72 lr B 1:l 5 l (,.1 näytä olevan eroa miesten ja naisten valilla, sillä sukupuolesta riippumatta joka toinen suomalainen ilmoitti vuoden 14 lopulla nauttineensä kotiviinia viimeksi kuluneitlen 12 kuukaudcn aikana.'l'aulukosta I nähdäär.r, että kotiviinin kayttajien osuus ei ole enää lisääntynyt vuodesta I3 vuoteen 14. Taulukosta 2 voidaan todeta, että alle 35- vuotiaiden keskuudessa kotiiviinin kayttaj ien osuus on suurempi kuin sitä vanhempien keskuurlessa. Taulukkoa jj voi juuri ja juuri tulkita siten, että tämä ero rtn tasoittumaan päin. Se taas voisi merkitä, että kotiviinin valmistajien määrä ei enää lisääntyisi, joskaan kotiviinin valmistajat eivät myöskään luopuisi aloittamastaan toiminnasta. Usein alkoholia kayttavat ilmoittavat käyttävänsä kotiviiniä. samoin kuin kaikkia muitakin kotona valmistettuja alkoholijuomia useammin kuin harvoin alkoholia kayttavat (taulukko 4). 'laulukon 5 mukaan kotiviinin valmistus oli vielä vuonna 18 aika harvinaista. Tuolloin joka kahdennessakymmenennessä suomalaisessa perheessä valmistettiin kotiviiniä. Vuonna 111 vastaava osuus oli l prosenttia, ja se on pysynyt muuttumattomana vuodesta 13 vuoteen 14. I(otiviinin valmistajilta kysyttiin rnyös, oliko valmistettu viini niin kutsuttua perinteistä kotiviiniä eli kotinraisista marjoista tai hedelmistä valmistettua vai oliko se niin kutsuttua pikaviinia eli viiniä, jonka valmistusaineet oli ostettu pakettina valmistusohjeineen ja muine tykötarpeineen. Kysymyksen sanamuoto on ollut täsmälleen sama vuosina )8,13 ia 14. Saatujen vastausten mukaan 0 prosenttia AIKOHOt POt T IKKA l5r 0 {rs5l 3

6 Ttru,lukho 5. Niiden vastaajien prosenttiosuus, jotka ilmoittivat, että joko he itse tai joku heidan perheessään oli rulmistanul kolilekoista olulta lai r iiniä viimeksi kulunei,len l2 ktrukau,l.n aikarra valnristettu olutta valmistettu viiniä.).).) 1l 1 l0 t l I Aineisto on Suonten Gallup Ov:n ker'äämä. 'l'ilaajana oli Suomen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitt r.v. Aineisto kerättiin Haastatteluja suoritettiin yhteensä Tierkrt saattr Suonren Paninro- ja virvoitusjuomateollisuuden jakamasta lehdistiitiedotleesta. Muiclen aineistojen ker.ävsajankhdista, haastattelujerr määristä ja aineisron kerääjistä ks. ösrerberg 13. 2I ja 14a,27. valmistetusta viinistä olisi ollut pikaviinili vuonna 18. kun vastaava osuus oli noin 50 prosentttia vuonna 113 ja 0 prosenttia vuonna 14. On mahdollista, että sanamuodon ennallaanpysymisestä huolirnatta kysymystä ei ole ymmärretty aivan samalla tavoin vuosina 18,'i.3 ja14. Silti saadut vastaukset kertovat erinomaisen selkeästi, että kotiviinipakkausten myynti on yleistynyt nimenomaan 10-luvun alussa. Kun kotiviiniä valmistaneirlen kotitalouksien määrä kerotaan keskimääräisellä valmistusmäärällä, saadaan kotiviinin valmistukseksi vuonna 113 ja 14 kaikkien kolmen gallup-aineiston mukaan l4 miljoonaa litraa vuodessa. Kotiviinipakkausten tukkumyyjien antamien seka tullitilast«rsta saatavien varsin puutteellisten tietojen perusteella kotiviinin valmistusmääräksi vuonna lll on aikaisemmin arvioiru milioonaa litraa (Alkon hallintoneuvoston kertomus 13). I-isäksi julkisuudessa on kotiviinin valmistustusmääräksi vuonna 13 esitetty suurempiakin lukuja. Esimerkiksi kotimaisten pikaviinipakkausten valmistukserr aloittamisen yhteydessä on pelkästään pikaviinin valmistusmääräksi vuonna lll ar.,,ioitu ll,5 miljoonaa litraa (Kotiviinipakkauksia..., 14). KOTIVATMISTEISEN AIKOHOtIN OSUUS ATKOHOTIN KUTUTUKSESTA tiin rny<is kotivalmisteisen alkoholin kulutuksen osuutta vastaavan juomaryhmän koko kulutuksesta seka salakuljetusalkoh<llin osuutta väkevien alkoholijuomien kulutuksesta. Koska eri kulutustasolla olevien yksilöiden ilmoittarnien prosenttilukujen keskiarvosta ei voida päätellä asianomaisen juoman osuutta koko kulutuksesta, on seuraavissa esitettäviä lukuja pidettävä vain suuntaa antavina. Keskimäärin kotioluen osuudeksi ilmoitettiin 4 prosenttia koko oluen kulutuksesta, kotiviinin osuudeksi l3 prosenttia viinien koko kulutuksesta, pontikan osuu«leksi 0.4 prosenttia väkevien koko kulutuksesta ja sal akuljetusalkoholin osuudeksi 0,8 prosenttia väkevien alkoholijuomien koko kulutuksesla. Usein alkoholia kayttavilla vastaavat osuudet olivat B, 2 l, I ja 2 prosenttia. Vertailun vuoksi todettakoon, että valmistus- ja tullitilastoihin perustuvien laskelmien mukaan kotona valmistetun oluen osuus oli vuonna 14 noin 3 prosenttia oluen koko kulutuksesta. Vastaavasti edelle mainittujen kolrnen galluptutkimuksen mukaan kotiviinin osuus oli vuonna I4 noin l] I prosenttia väkevien ja mietojen viinien yhteenlasketusta kulutuksesta (ks. myös Österberg 14b). Lisäksi esiteuyjen tietojen perusteella voidaan arvella, että salakul jetusalkoholi olisi tatä nykya kayttrimäärältään pontikkaa merkittävämpi juoma. Kayton yleisyydessä pontikka on vielä salakuljetusalkoholin edellä. Tämänkertaisessa tutkimuksessa tiedustelt ALKOHOT POLIT IKKA 0 ll5l: 3

7 YHIEENVEIO Kotivalmisteisen alkoholin kaytto yleistyi selvästi 180-luvun jalkipuoliskolla ja 10-luvun alussa. Selvimmin tämä koski kotiviinin ja kotioluen kayttoa ja valmistusta. Vuodesta 13 vuoteen 14 kotitekoisten alkoholijuomien kayttö ei enää yleistynyt. Vuonna 14 kotiviini oli selvästi yleisimnrin kaytetty kotitekoinen alkoholijuoma ja kotiolut oli toiseksi suosituin. Galluptutkimusten perusteella kotioluen valmistusmäärä oli vuonna 14 noin 8 miljoonaa litraa ja kotiviinin valmistus noin l4 miljoonaa litraa. Niin kutsuttua pikaviinia tästä oli runsaat B miljoonaa litraa. Mallasuutteen valmistus- ja maahantuontitietojen perusteella kotiolutta on arvioitu valmistetun l2 miljoonaa litraa vuonna 14. Sahtimaltaan valrnistustietojen perusteella arvioituna sahtia valmistetaan nykyisin noin 2,5 miljoonaa Iitraa. KIRJALI,TSUUS Alkon hallintoneuvoston kertomus 13 Kotiviinipakkauksia kotimaisista marjoista ja hedelmistä. Lehdistötiedote Makela, Klaus: Pontikan ja kiljun kaytto Suonressa vllonna 172 galluptutkirnuksen mukaan. Alkoholilxrlitiikka 38 (17:3): 2, Makela. Klaus: Pontikan ja kiljun kaytto Suomessa vuosina 172, 173 ja Alkoholipolitiikka i] (17 4:): 5, Makel:i. Klaus: Kotivalmisteisen alkoholin kayttö Suonressa vuosina Alkoholipolitiikka 43 (178):,:1-:124 Sahni, Pentti: Oluen ja viinin kotivalmistus vuonna lll. Muistio 2: Österberg, Esa: Alkoholijuomien tilastoitu ja ti- lastoimaton kulutus. Teoksessa: Simpura, Jussi (toim.): Suomalaisten juonratavat. Haastattelututkirnusten tuloksia vuosilta 18, 17 ja 184. Helsinki: Alkoholitutkimussäatiii, I 85 Österberg, Esa: Kotivalmisteisen alkoholin käyttö Suomessa vuosina Alkoholipolitiikka 54 (18): 4,1-25 Österberg, Esa: Kotivalmisteisen alkoholin kaytto yleistyy. Alkoholipolitiikka 58 (13): 3, 212-2lt\ Österberg, [']sa: Kotivalmisteisen alkoholin kaytto yleistyi vuonna 13. Alkoholipolitiikka 5 (14): 4, 27 G27. t4a Österberg, Esa: Kotitekoisen alkoholin valmistus lisääntynyt. Pulloposti 14:7, b. ENGI,ISH SUMMAITY Dsa österberg: Consumption of home-mad,e alcolrcl stabilized in 74 (Kotiaolmisteßen alkoholin häyttö üasaanüui uttonna 1'l) Since the early 170s the Social Research Institute of Alcohol Studies has t'ommissi<tned several surveys on home-made al<:ohol. 'l'he most recent survey was condut:tetl in January I5. 'Ihe surveys show that the consumption ol'illegal spirits (moonshine) and'kilju' -a sugar-fermented, strong home brew - became more widespread in the early I70s antl declined after I 74. Sintre the mid-lb0s moonshine and 'kilju' have again be- (:ome nlore wiclespread, although t:onsurnption stabilize<l during 14. Ac<:ording to the latest survey. 2lo/o ol men and 7o of women questionetl said they had r:<rnsumetl moonshine antl 2o/o of women antl 0/o of rnen hatl consutnetl 'kilju' in 14. Consumption of 'sahti' - the traditional, Finnish honre-brelvetl ale - has also increasetl since the second half of the l{}0s. At:t:ording to the latest survey, 10olc of women antlc/o of men questioned sairl they hatl drunk'sahti'tluring the previous 12 months. 'Ihe protluction of home-made wine has also become more conlnron since the mirl-l80s. ln the January 15 survey 50% ofthe women anrl 527r, of the men said they had tlrunk home-matle wine <luring the previous 12 months. According to a t:omprehensive Callup survey the production of horne-marle beer was B million litres and the production of home-made wine l4 million litres in 14. Figures f<rr the production and import of malt extract I'crr beer making, on the other hand" indicate that the volume of home-brewed beer rose to 12 million litres in 14 and the pnrduction of 'sahti' to 2.5 million litres. KEY WORDS: flnrecortled consumption, home-madp uine, illicit alcohol, moonshining, Finland ALKOHOL]POIIT IKKA öoll5):3 t7