Designvuosi maalaa kaupungin iloisin värein

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Designvuosi maalaa kaupungin iloisin värein Intranetistä sähköinen työpöytä Henkilöstön hyvinvointi osaksi innovaatiotoimintaa Arjen design nousee Vantaalla Martsarin lukiossa matikan opiskelu pantiin uusiksi Oikeat ihmiset rekrytoinnin ytimessä Ny rektor i Helsinge skola Teemana innovatiivisuus ja design

2 sisältö näkökulma 6 Valmisteilla oleva WDC Helsinki tila on osa Vantaan ensi vuotta 8 Designpääkaupunkivuosi tuo pienille muotoilijoille oman aarrearkun 24 Manna Torvinen haluaa edistää työhyvinvointia Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. näkökulma Työyhteisön onnistunut design... 3 teemana innovatiivisuus ja design Henkilöstön hyvinvointi osaksi innovaatiotoimintaa... 4 World Design Capital Helsinki Kauneus 6 näytöstä...10 Martsarin lukiossa matikan opiskelu pantiin uusiksi...12 Tuoreutta vanhustyöhön...13 Yhteispalvelun gsm-palaute...14 tapetilla Operaattorinvaihto etenee: projektisivusto avattu intrassa...11 Intranetista tulee sähköinen työpöytä...11 Oikeat ihmiset rekrytoinnin ytimessä...16 Seure Blogissa pureudutaan työelämän ilmiöihin...17 Työolojen arviointi ja kehittäminen parantavat henkilöstön hyvinvointia...19 Paksut vyötäröt ja puristusvoiman puute Watti-hankkeesta huolestuttavia tuloksia...20 Pysäköinninvalvonta kiusantekoa vai järjestyksenvalvontaa?...21 UPS! Oli pimeä ja kostea alkutalven ilta...23 Kaupungin paperinkulutus on kääntynyt laskuun Vantaan kaupunki, viestintä henkilökohtaista Projektipäällikkö Pia Tasanko...18 uppsnappat i farten Ny rektor i Helsinge skola...15 virkistys Teatteriin...22 koulutus Keskustellen kehittämään...24 avoimet työpaikat...25 selän takana Innovatiivisuus ja arjen Pelle Pelottomat...27 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Metsolantie 4, Vantaa viestinta@vantaa.fi Jussi Omaheimo puh Anitta Mäkinen Markku Lappalainen Markku Lappalainen WDC-suunnittelija Marko Ahola maalauspuuhissa N-paino Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Pirre Hartikainen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Liisa Örri Työyhteisön onnistunut design takaa, että aamulla on mukava mennä töihin Työyhteisön onnistunut design Suomi on maailmalla tunnettu designistaan. Suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri kiehtoo selväpiirteisyydellään ja johdonmukaisuudellaan. Suomeen vierailulle tulevat ulkomaalaiset tuttuni varmistavat jo etukäteen, että tälläkin kertaa on varmasti aikaa tehdä jo tutuksi käynyt ostoskierros, ja hankkia täydennys kodin tekstiili- ja astiavarastoihin, suomalaista designia, totta kai. Design vaatii syntyäkseen uuden luomista, ympäröivän maailman ymmärtämistä uudella tavalla, innovatiivisuutta. Hyvä design puhuttelee meitä, lähestyy syvintä sisimpäämme, alitajuntaa. Organisaatioillakin on design. Se on organisaatiorakenteen, työntekijöiden ja toimintojen yhdistelmä, joka on usein erilaisten kompromissien tulos ja perustuu sen hetkiseen tietoon hyvästä ja tarkoituksenmukaisuudesta suhteessa organisaation tavoitteisiin ja perustehtävään. Organisaatio on itse asiassa siis elävä, muodon ja designin omaava rakennelma. Ja me kaikki työntekijät olemme osa tätä designia. Muun muassa oma hyvinvointimme ja toiminnan tuloksellisuus riippuvat siitä, miten hyvin organisaation design onnistutaan tekemään. Julkisen sektorin tuottavuudesta on viime aikoina puhuttu paljon. Moneen teolliseen alaan verrattuna julkisen sektorin, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tai koulutuksen tuottavuuskehitys on ollut heikompaa kuin teollisuudessa tai muussa palvelutuotannossa. On kysytty miksei julkinen sektori ole pystynyt parantamaan tuottavuuttaan teollisuuden kanssa samaa tahtia. Tuottavuuden kasvu voidaan saavuttaa kahdella tavalla: korvaamalla ihmistyö koneella tai innovaatioilla. Teollisuudessa on ollut helppoa siirtää esimerkiksi sadan kehrääjän työ yhden koneen tekemäksi. Palveluissa sama ei ole mahdollista, koska kone ei voi korvata asiakaspalvelun työntekijää. Innovaatioita sen sijaan on mahdollista luoda. Olemme hyviä kehittämään rakenteita. Peräjälkeen toteutuvat organisaatiouudistukset ovat hyvä esimerkki tästä; en kritisoi organisaatiouudistuksia. Olemme hyviä miettimään ja analysoimaan prosesseja, etsimään prosessin pullonkaulat ja sujuvoittamaan työnkulkuja. Osaamme tehdä laatujärjestelmiä ja kehittää työtä. Emme ole huonoja johtamisen prosesseissa. Mutta asiakkaamme odottavat meiltä enemmän. Viime aikoina on paljon puhuttu sosiaalisesta pääomasta. Vaikka sosiaalisen pääoman määritelmä on hauras ja siihen on vaikea tarttua, sosiaalinen pääoma lisää yhteisöjen tuloksellisuutta. Voiko tätä pääomaa lisätä? Organisaation, työyhteisön design näyttäytyy ratkaisevana. Työyhteisön yhteen hiileen puhaltaminen, sosiaalisen pääoman löytyminen, varmistaa organisaation toiminnan ja tuloksen paremmin kuin uusi organisaatiouudistus tai konsultin hioma prosessien kuvaaminen. Mitä se on käytännössä? Suomalainen design menestyy maailmalla suoruudellaan, johdonmukaisuudellaan, rehellisyydellään ja rohkeudellaan. Myös organisaatioissa tarvitaan näitä ominaisuuksia. Timo Aronkytö Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 teemana innovatiivisuus ja design teemana innovatiivisuus ja design Henkilöstön hyvinvointi osaksi innovaatiotoimintaa Talouden epävarmuus ja väestön ikääntyminen ovat haasteita julkiselle palvelutuotannolle. Julkisen sektorin menojen on käännyttävä laskuun, sillä muuten julkisen sektorin palvelutuotanto vaarantuu. Tiukka tilanne pakottaa hakemaan uudenlaisia toimintatapoja, innovatiisia ratkaisuja, sillä säästäminen ei yksin riitä. Mutta miten yhdistää kovat taloudelliset realiteetit ja henkilöstön jaksaminen? Tähän haasteeseen haetaan ratkaisuja työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston BIT-Tutkimuskeskuksen ja VTT:n yhteisessä Inno-Vointi-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään julkisen sektorin palvelujen uudistamista. Myös Vantaan kaupunki on mukana hankkeessa. Vantaalla tutkimuskohteina ovat päivähoito ja nuorten koulutustakuu. Tuottavuuden parantaminen, henkilöstön jaksaminen ja motivaation säilyminen ovat kriittisiä haasteita. Palvelujen Inno-Vointi -hankkeessa Vantaalla on koottu näkemyksiä ja kertomuksia palvelujen kehittämisestä, palvelujen käyttämisestä, henkilöstön osallistumisesta ja työhyvinvoinnista. Tietoa on koottu kattavasti organisaation eri tasoilta työntekijätasolta ylimpään johtoon asti myös kaupungin luottamushenkilöitä ja palvelujen käyttäjiä on haastateltu. Tähän mennessä on haastateltu 25 henkilöä. Syksyn 2011 aikana järjestetään työpajat, jossa esitellään tutkimusryhmän tekemiä alustavia havaintoja ja keskustellaan niistä. Tavoitteena on uudistamista ja henkilöstön hyvinvointia on kuitenkin tähän saakka johdettu erillisinä asioina. Koska palvelukehitys tapahtuu asiakas- ja käyttäjävuorovaikutuksessa, palvelutyöntekijät ovat avainasemassa palveluja kehitettäessä. Näin toimien turvataan myös henkilöstön hyvinvointia, sanoo erikoistutkija Mervi Hasu työterveyslaitokselta. Tutkimushankkeessa haemme vastausta kysymykseen, miten palvelun uudistaminen eli innovaatiotoiminta ja työntekijöiden työhyvinvointi liittyvät toisiinsa. Lisäksi haluamme selvittää, miten ja millaisen johtamisen avulla molempia syntyy yhtä aikaa. Tarkemmin sanottuna hankkeen yhteydessä kuvataan ja analysoidaan innovaatiojohtamisen uusia, lupaavia muotoja ja arvioidaan johtamistapojen soveltamisen vaikutuksia organisaatioille. Lisäksi analysoidaan lupaavien johtamiskäytäntöjen toimintatavat ja -ympäristö. Varhaiskasvatuksen uutena toimintamuotona ovat kerhot ja palvelupisteet, joihin vanhemmat voivat tukeutua satunnaisemman hoitotarpeen ilmetessä, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Leena-Mari Tornivaara. Vantaalla on päivähoitoon kehitetty uudenlaisia avoimen toiminnan ratkaisuja: runsaat määrät kerhoja ja hoitoavun palvelupisteitä satunnaista lastenhoitoa tarvitseville. Avoimen toiminnan kehittäminen on tuonut säästöjä. Samalla on todettu, että avoimien päivähoitopalvelujen tarjoaminen on ollut myös henkilökunnan ja asiakkaitten kannalta onnistunut ratkaisu. Myös Inno-Vointi -hankkeen tutkijat innostuivat kovasti tästä vantaalaisesta palveluinnovaatiosta. Mutta mikä on sellainen palveluavaus, joka tuokin säästöjä? Kysymys on perheen Valmiutta ja motivaatiota uuden kokeiluun ja käyttöönottoon Tutkija Mikko Lehtonen arvioi vantaalaisten innovointikykyjä ja kertoo mitä aiotaan tehdä. Tavoitteenamme on tuottaa ehdotuksia siitä, miten julkisen sektorin innovaatioprosesseja ja -johtamista voidaan kehittää. Koska kyseessä on tutkimushanke, haemme myös tutkimusnäyttöä innovaatiojohtamisen vaikutuksista palvelun uudistumiselle ja henkilöstön työhyvinvoinnille. Mervi Hasu kertoo, että viime vuosien innovaatiotutkimus on tuottanut monia näkökulmia, joilla nykypäivän palvelukehityshaasteisiin voidaan tarttua. Näitä ovat esimerkiksi asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta, avoimet innovaatioverkostot, nopeasti käytäntöön johtavat innovaatioprosessit sekä toimijoiden laaja, mutta samalla päämäärätietoinen osallistaminen innovaatiotoimintaan. Inno-Vointi -hankkeessa ovat Vantaan kaupungin lisäksi mukana HUS Servis, MTT, Palmia, Verohallinto sekä Hämeenlinnan ja Oulun kaupungit. Hankkeen rahoittajana toimii Tekes. yhdessä ymmärtää paremmin palvelujen kehittämisen haasteita ja nostaa esille toimivia käytäntöjä. Tämän jälkeen siirrytään vertailemaan aineistoa tutkimuksessa mukana olevien eri organisaatioiden välillä. Vantaan kaupungilla tutkimuksen kohteena ovat päivähoidon kevyempien palvelujen kehittäminen ja nuorten koulutustakuu. Molempiin liittyy monimutkaisen palvelujärjestelmän kehittäminen toisaalta rakenteellisten muutosten kautta, toisaalta työntekijälähtöisen toiminnan ja yksittäisten palvelujen kehittämisen kautta. Näissä tapauksissa ovat onnistuneesti kohdanneet johdossa tehtävä kehittämi- Vantaalainen innovaatio nen, rakenteellisten muutosten suunnittelu ja toteuttaminen sekä työntekijätasolla tehtävä työn kehittäminen. Esimerkiksi päivähoidossa tehdyt rakenteelliset muutokset ovat avanneet lukuisia mahdollisuuksia päiväkodeille ja työntekijöiden itse ideoimalle kerhotoiminnalle. Näyttäisi siltä, että merkittävässä roolissa on varhaiskasvatuspalveluiden organisaatiossa tehtävä järjestelmällinen kehittämistoiminta sekä lisäksi valmius ja motivaatio ottaa käyttöön ja kokeilla uusia palveluideoita. z Mikko Lehtonen, tutkija, Aalto-yliopisto lakisääteisestä subjektiivisesta oikeudesta päivähoitopaikkaan. Oikeuden myötä päivähoitoon on tullut paljon lapsia, joiden vanhemmat ovat kotona, mutta lapsille halutaan pystyvä paikka päivähoidosta. Usein lapset ovat viettäneet suurimman osan viikosta kotona ja olleet päivähoitoryhmissä vain päivän tai kaksi viikossa. Ongelmana tässä on, että näissä tapauksissa kaupungin on varattava kokopäiväiset hoitoresurssit, vaikka todellisuudessa näitä ei käytetä, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Leena-Mari Tornivaara. Päivähoitoryhmissä taas satunnaisemmin mukana olevat lapset saattavat sopeutua huonommin, jolloin päivähoidon arki ei suju aina parhaalla mahdollisella tasolla. Silloin tämä ei ole lapsen eikä henkilökunnan kannalta parasta mahdollista hoitoa eikä varhaiskasvatusta. Leena-Mari Tornivaara kertoo, että monet perheet ovat varanneet päivähoitopaikan kasvatuksellisista syistä, eivät hoidontarpeen vuoksi. On haluttu, että lapset tutustuvat muihin lapsiin ja oppivat toimimaan ryhmässä valmistautuen koulun alkuun. Mietimme, että juuri tällaisille perheille tarjoammekin nyt uudenlaisia vaihtoehtoja. Kerhotoiminnan ottaminen varhaiskasvatuksen vastuulle oli sekin uudenlainen avaus. Vielä isompi juttu on kuitenkin ollut se, että kaikilla alueillamme käynnistettiin hoitoavun palvelupisteet, joihin vanhemmat voivat tukeutua satunnaisemman hoitotarpeen ilmetessä. Hoitoavun palvelupisteisiin voi tuoda lapsen neljä kertaa kuukaudessa, joko puoleksi tai kokopäiväksi. Perheet ovat olleet todella tyytyväisiä tähän mahdollisuuteen. Vanhemmat voivat tämän avun turvin hoitaa silloin tällöin omia asioitaan kaikessa rauhassa. Monet opiskelijat ovat käyttäneet palvelua, jotta voivat lukea tentteihin. Ja joskus äiti tai isä saattaa tarvita omaa aikaa vaikkapa omien akkujensa lataamiseen. Inno-Vointi -hankkeen yhteydessä on haastateltu varhaiskasvatuksen johtoa, esimiehiä ja työntekijöitä. Haastatteluista tehty yhteenveto on valmistumassa ja tuloksia saadaan 10. marraskuuta. Odotamme kovasti tuloksia, Leena-Mari Tornivaara kertoo. Hankkeessa haetaan malleja innovatiiviseen johtajuuden kehittämiseen. Nykypäivän haasteissa näitä tarvitaan. z Teksti Vappu Vienamo Kuvat Heidi Hölttä, Vappu Vienamo 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 teemana innovatiivisuus ja design teemana innovatiivisuus ja design World Design Capital Helsinki 2012 World Design Capital (WDC) on nimitys maailman designpääkaupungiksi. WDC painottaa designin laajempaa merkitystä kaupunkiympäristölle, taloudelle ja asukkaille. Nimitys antaa kaupungeille ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä saavutuksiaan innovatiivisessa muotoilussa ja nostaa esiin onnistuneesti toteutettuja kaupunkiympäristön elävöittämisstrategioita. WDC on teollisen muotoilun maailmanjärjestön International Council of Societies of Industrial Designin (Icsid) hanke. Vantaa mukana WDC-vuodessa Vuosi tarjoaa kokemuksia ja kohtaamisia designin kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Vantaan teemana on arjen design. Palveluista, ympäristöstä ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista halutaan tehdä pysyvästi parempia asukkaiden kannalta. Taide tulee julkisiin ulkotiloihin, nuoret leipovat ruokakulttuuria itsensä näköiseksi, puistot ja aukiot saavat uusia muotoja, kävelykokouksissa tuuletetaan ja muokataan alueen palveluita ja tapahtumia. Kaupun- Vantaan kaupungin WDC-tilan katutilaa maalaamassa gin WDC-tila avataan Tikkurilan Asematiellä vuoden vaihteessa. Tilassa on tarjolla tietoa ja elämyksiä koko juhlavuoden ajan. Lokakuun puolivälissä Vantaan kaupungin World Design Capital Helsinki tilan katutilaa maalataan parhaillaan. Löydämme katutilan suunnittelusta vastaavan Marko Aholan teltasta. Rakennuksen julkisivu on nimittäin suljettu teltan sisälle maalaustöiden suojaamiseksi syksyiseltä sateelta. Vesisateet ovatkin estäneet tehokkaasti maalaustöitä ja aikataulusta ollaan hieman myöhässä. Julkisivu on nyt maalattu. Näitä värisävyjähän on lainailtu tuolta WDC-värimaailmasta, kertoo kuntatekniikan keskuksen WDC-suunnittelija Marko Ahola vedellessään samalla tilan ovenkarmeihin viimeisiä sinisiä siveltimenvetoja. Yksi erityispiirre WDC-tilan rakentumisessa ja tulevassa käytössä on tekeminen yhdessä. Julkisivun maalaamiseen on osallistunut maalareita Varia Vantaan Ammattiopiston opiskelijoista. Palvelutiski tulee olemaan Metropolia AMK:n Lauri Ollin kisällin näyte ja jatkossa Metropolia AMK on aktiivisesti mukana tilan näyttelytuotannossa. Yhteistyökumppaneita on vielä enemmänkin. Yrityskumppaneina ovat mukana Martela Oy ja Tikkurila Oy. Marko Ahola on maisema-arkkitehtuurin opiskelija ja katutila on hänen suunnittelutyönsä. Katuun tulee värikäs räsymatto, jatkaa Marko ja esittelee havainnekuvasta tulevaa katutilaa, johon kuuluvat myös lipputangot, penkki ja esteettömyysluiskat. Asfaltille maalattavan maton on tarkoitus viitata tulevaisuudessa paikalle rakennettavan kävelykadun pinnoitteisiin. Tikkurilan keskusta on kovassa myllerryksessä ja on ollut kiva saada suunnitella tänne tällaista väriläiskää ja tarjota aavistus uudesta tulevasta Tikkurilan kävelykadusta. Tällä pop-up -katutilalla on tarkoitus houkutella ihmisiä sisään tilaan. Kyllä tämä on ihan arjen designia, Marko kertoo. Harvinaista kyllä lähes kaikki katutilaksi suunniteltu on voitu toteuttaa, joten kannattaa käydä vaikka erikseen katsomassa tätä Tikkurilan katukuvaan ilmestyvää väriläiskää. WDC-tila sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Tikkurilan aseman läheisyydessä osoitteessa Asematie 3. z Teksti Jussi Omaheimo Kuva Markku Lappalainen Arjen design nousee Vantaalla Palvelupäiväkirjat tulevat Hakunilaan Hakunilan HakuVerkko etsii uusia keinoja palveluiden muotoiluun käyttäjien näkökulmasta. Kyseessä on yksi Vantaan hankkeista osana kaupungin Helsinki World Design Capital (WDC) ohjelmaa. Perinteisesti palvelun suunnittelussa on mietitty, mikä meni väärin ja pyritty korjaamaan asia. Palvelumuotoilu sen sijaan auttaa löytämään, mikä voisi mennä oikein, kiteyttää aluekoordinaattori Liisa Juustila. Tietyille palveluille valitaan jo tänä syksynä kärkikäyttäjät Hakunilan suuralueelta. He pitävät päiväkirjaa kokemuksistaan erilaisten osallisuuskanavien parissa. Myös Aalto yliopiston Designing for Services -kurssin opiskelijat pohtivat joulukuussa Taikissa, miten hakunilalaiset pääsisivät tukevammin kaupunkinsa ohjaimiin. Palvelumuotoilun avulla asukkaat Lipputanko Lipputanko Asematie Penkki Lipputanko profiloituvat toimintansa mukaan: Ei puhuta ikäryhmistä vaan vaikkapa tapahtuman tuottajista tai asukastilaisuuteen osallistujista. Palveluntuottaja voi tarjota asiakkaalle useita vaihtoehtoisia tapoja palvelun käyttämiseen. Esimerkiksi kaupungin luottamuselinten pöytäkirjoihin voi tutustua internetissä tai paperisina versioina, mutta ne saattaisivat avautua paremmin esimerkiksi selkokielisinä videoesittelyinä. Tietoa ja sitoutumista voidaan lisätä uusilla tavoilla. Hakunilan aluetoimikunta on aiemmin käsitellyt asioita asukkaiden kanssa osallistavan teatterin keinoin. Marraskuussa suunnitellaan joulutapahtumaa yhteisessä kävelykokouksessa, johon voi liittyä mukaan vaikka matkan varrelta. z Katja Savopirtti Vantaan kaupungin WDC-tila 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 teemana innovatiivisuus ja design teemana innovatiivisuus ja design Muotoilijan aarrearkku Sandaalit sadesäällä? Pikkukengät pakkasessa? Kulkeeko kissa toppatakissa? Tehdäänkö koirankarvoista kurahousut? Miksi haarukkaa ei voisi tehdä vedestä? Voisiko juomalasi olla jäätä? Entä, jos hiekasta talon rakentaisin tai tiilistä repun ompelisin? Näitä ja monia muita asioita pohditaan kun World Design Capital Helsinki 2012 kaupungit tuottavat esikoululaisille Muotoilijan aarrearkun! World Design Capital Helsinki 2012 kaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttavat yhdessä projektin, jossa kaupunkien jokaiseen esiopetusryhmään tuotetaan Muotoilijan aarrearkku. Muotoilijan aarrearkun sisältö on vielä osin suunnitteilla, mutta arkkuun Vantaa kaupunkisuunnittelu järjestää yhdessä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa osana World Design Capital -vuotta kansainvälisen kolmipäiväisen konferenssin, jossa haetaan vastauksia esimerkiksi näihin kysymyksiin. Jokainen päivä vietetään eri kaupungissa ja se aloitetaan kiertoajelulla, jossa kohteisiin päästään tuon tulossa Muotoilijan menetelmäopas sekä esineitä, jotka inspiroivat lasta kokeilemaan, oivaltamaan, yllättymään ja onnistumaan. Muotoilijan aarrearkun tueksi tehdään myös verkkosivut. Aikataulu on tiukka, sillä arkut jaetaan esiopetusryhmiin syksyllä 2012 ja silloin myös järjestetään koulutustilaisuuksia kunkin kaupungin esiopetuksesta vastaaville henkilöille. Lähtökohtana Muotoilijan aarrearkun suunnittelulle on lapsen elämismaailma sekä kestävä kehitys, kierrätys ja ekologisuus. Toteuttamisessa korostetaan leikkisyyttä, toiminnallisuutta ja sitä, että tehtävät avautuvat helposti ryhmässä. Muotoilijan menetelmäopas tulee sisältämään ohjeita ja harjoitteita, joiden avulla muotoilukasvatus konkretisoituu lapselle yllätyksellisellä tavalla. Suunnit- teilla on, että kuvitettu hahmo vie oppaassa muotoilukasvatusta eteenpäin liittäen tarinallisuuden ja sadunomaisuuden sekä muotoilun eri osa-alueet kuvitetun hahmon kautta teemallisesti toisiinsa. Arkkuun on tulossa esineistä ainakin muotoilijan silmälasit. Laittamalla lasit nenälleen alkaa lapsi leikin kautta nähdä maailmaa muotoilun näkökulmasta. Lisäksi arkkuun tulee varmasti käpy. Taidetalo Pessiin nimittäin eksyi syksyllä päiväkotiryhmänsä kanssa Saareen näyttelyyn tutustumassa ollut poika, joka muitta mutkitta kommentoi juuri pohtimaani Muotoilijan aarrearkun sisältöä. No toihan on nyt ihan helppo juttu. Laita sinne käpy, se on kuusen muotoilema. Itse arkun on myös tarkoitus olla suunniteltu ja muotoiltu. Yhteistyötä tehdään Lahden muotoiluinstituutin pakkaussuunnittelijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Muita yhteistyökumppaneita tällä hetkellä ovat Aalto-yliopiston Taideteollinen korkeakoulu, Designmuseo ja Kerhokeskus. WDC2012 kaupunkien yhteishanketta johdetaan Vantaan kulttuuripalveluista käsin. Muotoilijan aarrearkun työstämisessä kaikkia World Design Capital Helsinki 2012 kaupunkeja ja arkun kanssa toimijoita yhdistää työn ilo ja lumo. Hyvä ja hauska design tekee maailmasta paremman. Meille kaikille. z Teksti Reeli Karimäki Kuvat Jaana Brinck Tehdään parempi kaupunki Suburban Design - kansainvälinen seminaari Design lähiöissä tustumaan maastossa. Iltapäivä vietetään Millaisessa kaupungissa sinä haluat elää? Millaisen aluekeskuksen sinä tarvitset? Minkälaisessa ympäristössä sinä haluat liikkua päivittäin? Millaista on onnistunut täydennysrakentaminen? Kuinka rakentamisen toteutuminen voidaan taata tinkimättä laadusta? keskustelujen, luentojen ja case-esittelyjen parissa. Oppia on tarkoitus hakea myös ulkomailta, joten tiedossa on kansainvälisiä luennoitsijoita ja esimerkkejä, joista päätetään yhdessä kaavanlaatijoiden rekisterin ylläpitäjäorganisaatioiden kanssa. Seminaari on tarkoitettu kaupunki- ja aluesuunnittelun parissa työskenteleville sekä päätöksentekijöille. Miksi lähiöt? Yli viidennes suomalaisista asuu lähiöissä, jotka syntyivät nopean kaupungistumisen ja elementtirakentamisen kehittymisen myötä. Niiden rakentaminen alkoi toden teolla 1960-luvulla, mutta arviolta puolet on rakennettu 1970-luvulla, erityisesti vuosikymmenen alkupuolella. Tällaisia lähiöitä löytyy erityisesti Vantaalta, sillä Helsingin väestönkasvu hidastui 1960-luvulla vapaiden asuntojen loppumisen myötä ja ihmiset joutuivat hakeutumaan kauemmaksi Helsingin keskustasta. Pääosin luvuilla rakennettujen asuinalueiden rakennuskanta vaatii lähitulevaisuudessa mittavia peruskorjaustoimenpiteitä. Lisäksi alun perin nuorille lapsiperheille rakennetut alueet eivät vastaa jatkuvasti kasvavan ikääntyneen väestön asumisen ja palveluiden tarpeeseen. Ympäristöjen esteettömyyteen ja toimivuuteen on panostettava, jos halutaan, että ikääntyneet voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle työperäisen maahanmuuton arvioidaan lisääntyvän entisestään. Jo nyt on nähtävissä, että monien kasvukeskuksien lähiöissä maahanmuuttajien määrät ovat kasvaneet. Alueilla tulisikin pyrkiä tukemaan asuinalueiden sosiaalista toimivuutta ja kykyä kulttuurien kohtaamiseen. Konferenssin aikana on tarkoitus tarkastella lähiöiden ja aluekeskusten kehittämistä näistä monista eri näkökulmista sekä jakaa tietoa käytännöistä ja onnistuneista projekteista. 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 teemana innovatiivisuus ja design tapetilla Kauneus 6 näytöstä Skönhet i 6 scener 6 Scenes of Beauty Vantaan taidemuseon näyttely Kauneus - 6 näytöstä esittelee muotoilua ja kuvataidetta rinnakkain uudella ja mielenkiintoisella tavalla. Näyttelyn teemana on kauneus. Kauneus on universaali käsite, jonka jokainen kuitenkin kokee subjektiivisesti. Sen minkä yksi kokee kauniina voi toiselle olla rumaa kauneuteen ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Eri aikakaudet ja kulttuurit ovat tulkinneet kauneutta omalla tavallaan ja taiteilijalla tai muotoilijalla on aina oma suhteensa siihen. Esinemaailmamme usein perustellaan muilla hyveillä ekologisuudella, käytännöllisyydellä, kantaaottavuudella mutta kauneus on lopulta se joka saa meidät kiintymään esineisiin ja säilyttämään ne. Näyttely rakentuu kuudesta rinnakkaisesta ja keskenään erilaisesta dioraamasta. Dioraama on osittain kolmiulotteinen maisemamalli tai asetelma, joka esittää tapahtumaa tai tilannetta. Kunkin dioraaman toteuttaa eri taiteilija, muotoilija tai työpari. Dioraamat ovat vahvasti te- kijöidensä näköisiä, elämyksellisiä ja tarinallisia kokonaisuuksia. Tekijät tulkitsevat näyttelyn teemaa omista lähtökohdistaan ottaen kantaa taiteen ja muotoilun vuoropuheluun. Näyttelyyn liittyy monipuolinen oheisohjelmisto, josta löytyy tapahtumia kaikenikäisille. Näyttelyyn voi tutustua myös Helsinki-Vantaan lentokentän lähtöliikennealueella olevassa rinnakkaisnäyttelyssä, jossa näytöille simuloidaan reaaliaikaista kuvaa Vantaan taidemuseosta. Näyttelyn taiteilijat ovat muotoilija Nathalie Lähdenmäki, graafikko Rami Niemi, muotoilija Naoto Niidome, vaatesuunnittelija Tuula Pöyhönen, kuvanveistäjä Tommi Toija, kuvataiteilija Anna Tuori, graafikko Teemu Väätäinen sekä kuvataiteilija Maaria Wirkkala. Näyttelyn kuraattorit: Elina Aalto ja Klaus Aalto (AALTO+AALTO) vantaantaidemuseo Operaattorinvaihto etenee: projektisivusto avattu intrassa Operaattorinvaihtoprojektin intrasivustolta löydät tietoa projektin etenemisestä sekä sen vaikutuksista sinulle puhe- ja mobiilipalvelujen käyttäjänä. Sieltä löydät myös kysytyimmät kysymykset vastauksineen. Sivustoa seuraamalla tiedät, mistä projektissa on kyse ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Sivustoa täydennetään aina toimipaikkakohtaisten aikataulujen ja ohjeistusten täsmentyessä. Viikolta 47 alkaen sivustolta löytyvät myös materiaalit infotilaisuudesta, joka järjestetään marraskuussa esimiehille ja puhelinyhdyshenkilöille. Käy tutustumassa! z Teksti Emmi Yli-Houhala Kuva Tuukka Mielonen ja Markku Lappalainen Intranetistä tulee sähköinen työpöytä Sähköisen työpöydän käyttöönotto etenee. Sisällön siirto vanhasta intrasta uuteen järjestelmään on parhaillaan käynnissä. Sisältöjen siirtoa toteuttavat nykyisen intranetin ylläpitäjät sisällönsyöttöalustan kautta. Sähköinen työpöytä ja sisällönsiirrot tulevat syksyn aikana saamaan myös toimituskuntansa. Sähköisen työpöydän ylläpitäjille on tulossa kolmenlaista koulutusta: uusille ylläpitäjille Prime live edit -peruskoulutusta, Primeä jo käyttäneille demo-koulutusta ja lisäksi on klinikoita joissa työstetään omia ylläpidettäviä osioita. Jo keväällä ennen työpöydän julkaisua on tulossa info-video koko kaupungin henkilöstölle. Sähköinen työpöytä otetaan käyttöön kesäkuussa Vantaan kaupungin sähköisen työpöydän nimestä järjestetään ensi vuoden puolella nimikilpailu, mutta jokainen voi jo nyt aloitella mielessään täydellisen nimen pohdintaa. Sähköisestä työpöydästä löytyy lisää tietoa intran etusivun "Intranet/sähköinen työpöytä"-kohdasta. Lisätiedot: -Sähköinen työpöytä, ylläpitäjien tunnukset ja koulutus: Pirre Hartikainen p Integraatiot: Jarno Munukka p Sisällöllinen päätoimittaja: Jussi Omaheimo p z Teksti Jussi Omaheimo Kuvitus Tuukka Mielonen 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 teemana innovatiivisuus ja design teemana innovatiivisuus ja design Martsarin lukiossa matikan opiskelu pantiin uusiksi Martinlaakson lukiossa on lähdetty tietoisesti rikkomaan rajoja ja etsimään uusia keinoja matematiikan opetukseen. Lyhyesti kiteytettynä kyse on siitä, että opiskelija voi kurssilla edetä omaa tahtiaan siten, että ne jotka omaksuvat asian nopeammin, voivat suoriutua kurssista vaikka parissa viikossa ja toisaalta ne, joilla on haasteita matematiikan opiskelun kanssa, saavat enemmän aikaa tärkeimpien perusasioiden opiskeluun. Lisäksi kaikentasoiset opiskelijat saavat yksilöllisempää opetusta pitkin kurssia. Kyseessä on pedagogisen ajattelun muutos, joka ei edellytä lisäresursseja, vaan lähinnä nykyisten resurssien uudelleen kohdentamista. Meillä on itse tehtyjä oppimisenhallintatyökaluja, joita jaan mielelläni muillekin opettajille, kertoo Martinlaakson lukion matematiikan lehtori Pekka Peura. Opiskelussa hyödynnetään myös verkkomateriaaleja, mutta tätä oppimisympäristöä tukevia materiaaleja on toistaiseksi vähän saatavilla ja tekniset haasteet, kuten avoimen langattoman verkon puute, hidastavat kehitystä. Peura toteaa, että opettajien subjektiivinen tuntemus tästä on, että opiskelijat ovat tällä keinoin huomattavasti motivoituneimpia ja sitoutuneimpia matematii- kan opiskeluun. Vapauden lisääntyessä myös ahkeruus ja iloinen tekemisen meininki on lisääntynyt. Myös viime kevään opiskelijoiden pilottiryhmästä valtaosa piti tätä opiskelusysteemiä miellyttävämpänä tapana opiskella matematiikkaa. Suunnitteilla ja kehitettävänä on menetelmä, jolla osaamista voidaan todentaa myös koeviikkojen ulkopuolella nykyisillä tuntimäärillä ja resursseilla. Vielä on paljon kysymyksiä ilman vastauksia, mutta emme pelkää etsiä vastauksia käytännössä. Tavoitteena syksyn ja kevään aikana on törmätä kaikkiin mahdollisiin käytännön ongelmiin, jotka pyrimme samalla ratkaisemaan muuttamalla ajattelumallejamme ja toimintatapojamme. Ensi syksynä meillä toivottavasti on yksinkertainen ja toimiva malli, jonka pystyisi helposti monistamaan muihin oppilaitoksiin, toteaa Peura. Heräsikö kiinnostuksesi? Vantaalaisten lukioiden ja yläkoulujen opettajille järjestetään aiheesta koulutusta ma klo Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautuminen tapahtuu HR-työpöydän kautta. Koulutuksen sivut: Lue lisää: z Teksti Terhi Unhola Kuvat Heli Groschup Tuoreutta vanhustyöhön Vanhusten palvelut kaipaavat tulevaisuuden hoitotyöltä innovaatioita sekä innovatiivista henkilökuntaa. Miksi vanhustenhoito on kuin karuselli, jossa mummot pyörivät ja maisemat vaihtuvat, mutta palvelut ovat sidottu tiukasti seiniin? Eikö vanhuksen tulisi olla se napa, jonka ympärillä palvelut pyörivät? Vastuuhoitajuuden kehittäminen toimivammaksi kokonaisuudeksi voisi vastata edellä mainittuun haasteeseen hoitamalla asukkaita kokonaisvaltaisesti moniammatillisen tiimin avulla ja asiakaslähtöisyysperiaatteen mukaisesti. Opinnäytetyöni aiheena oli vastuuhoitajuuden kriteerien kehittäminen Vantaan palvelutaloihin. Aihe oli työelämälähtöinen ja haasteellinen, mutta samalla mielenkiintoinen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää vastuuhoitajuuden kriteerit palvelutalotoimintaan. Tavoitteena on, että kriteereitä käyttäen voidaan palvelutalotoiminnassa arvioida vastuuhoitajuuden toteutumista hoiva- ja hoitotyön laadun kehittämiseksi. Opinnäytetyössä menetelminä käytettiin avointa haastattelua ja työkonferenssia, ja aineisto analysoitiin soveltaen Latvala & Vanhanen- Nuutisen aineistolähtöistä sisällönanalyysiprosessia. Teoreettisista lähtökohdista tarkasteltuna aihe oli ajankohtainen. Valtakunnallinen suositus iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden sekä niiden laadun kehittämiseksi koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painottuu erityisesti iäkkäiden kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Ikä-ihmistenpalveluihin etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen aiheuttamiin tulevaisuuden haasteisiin kuten ikääntyneiden määrän runsaaseen kasvuun ja siten myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeen lisääntymiseen. Ikä-ihmisten määrä tulee kasvamaan nopeammin kuin uusia hoitajia saadaan koulutettua. Tästä syystä joudutaan tulevaisuudessa miettimään kuinka jokainen ikä-ihminen saisi palveluja hoidon laadun huononematta. Erilaisilla työn organisoinnin muodoilla, kuten vastuun ja työtehtävien uudella toteuttamistavalla, voidaan kompensoida vajaita hoitajaresursseja. Opinnäytetyöni tuloksiksi muodostuivat vastuuhoitajuuden tarkoitus, tavoitteet ja kriteerit. Vastuuhoitajuuden tarkoituksena nähtiin hyvän elämän ja hoidon turvaaminen asukkaille. Vastuuhoitajuuden keskeisiä tavoitteita olivat kokonaisvaltaisen vastuullisuuden toteutuminen, työn kehittäminen, työn uudelleen organisoiminen sekä perehdytys- ja koulutussuunnitelmien luominen. Vastuuhoitajuuden kriteereiksi muodostuivat asukkaan hoitotyönprosessin aikainen tehtävänkuva, osaava henkilöstö, työntekijän työhyvinvointi, moniammatillinen tiimityö sekä työn johtaminen. Kriteerit määrittelemällä voidaan arvioida vastuuhoitajuuden toteutumista. Saamieni tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä Vantaan palvelutalojen vastuuhoitajuuden toteutumisesta ja toiminnan kehittämisen tarpeista. Tuloksien mukaan vastuuhoitajilta vaaditaan erittäin laaja-alaista osaamista, mikä toimii innovoivana tekijänä, mutta asettaa myös paineita ja liiallista vastuuta. Vastuuhoitaja on paitsi toteutuksen ammattilainen myös toiminnan suunnittelija ja kehittäjä. Riittävillä henkilöstöresursseilla voidaan vaikuttaa myönteisesti vastuuhoitajien tuottamaan hoidon laatuun sekä työhyvinvointiin. Vastuuhoitajien osaamisen lisääminen ja vahvistaminen koulutuksen ja perehdyttämisen avulla on merkittävä kehittämisen tarve tulevaisuudessa. Innovatiivisuuden näkökulmasta tarkasteltuna ammattitaitoinen ja oman ammattitaidon kehittämisestä kiinnostunut sekä työhönsä motivoitunut henkilöstö on tärkein osatekijä iäkkäiden hyvässä hoidossa. Osallistavalla ja kannustavalla johtamisella, työn tarkoituksenmukaisella organisoinnilla sekä turvallisella ilmapiirillä voidaan lisätä henkilöstöjaksamista sekä työssä viihtyvyyttä ja lisäksi täysin uudenlaista uskallusta hoitotyöhön. z Teksti Helena Soikas Lähteet Backman, K Kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpito. Akateeminen väitöskirja. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulu university press. Oulu Laakkonen, A Hoitohenkilöstön ammatillinen kasvu hoitokulttuurissa. Tampereen yliopisto. Akateeminen väitöskirja. Kasvatustieteiden laitos. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere Sajama, S. ( toim.)2011. Tehy 10/2011. s.5. Sinervo, T., Noro, A., Tynkkynen, L-K., Sulander, J., Taimio, H., Finne-Soveri, H., Lilja, R., & Syrjä, V Yksityinen vai kunnallinen palveluasuminen. Raportti 34/2010. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki Sosiaali- ja Terveysministeriö & Suomen kuntaliitto Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:4 Helsinki Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

8 teemana innovatiivisuus ja design uppsnappat i farten Yhteispalvelun gsm-palaute Asiakkaat ovat viimeisen puolen vuoden ajan voineet antaa yhteispalvelupisteissä palautetta nappia painamalla. Työläät kyselylomakkeet osin korvannut HappyOrNot-laite on osoittautunut käteväksi tavaksi kerätä palautetta niin asiakaspalvelusta kuin palvelusisällöistäkin. Tamperelaisyrityksen kehittämä laite toimii gsm-tekniikalla, ja palaute annetaan erivärisiä hymiöitä painamalla. Pelkästään toukokuussa palautetta saatiin 1099 kappaletta. Laitteen käyttö on helppoa eikä se vie paljon asiakkaan aikaa. Käyttöönottokin sujui vaivattomasti, sillä erillistä asennusta ei tarvita. Laitteessa ei ole johtoja, joten sitä voi myös siirrellä paikasta toiseen, kertoo palvelukoordinaattori Tiina Hörkkö. Vantaalle HappyOrNot keksittiin Jyväskylästä. Silloinen aluepalvelupäällikkö vs. Manna Torvinen äkkäsi laitteen ollessaan Jyväskylässä työmatkalla, ja lähetti siitä kuvan palveluesimies Arja Klemetti- Enrothille. Lähdimme selvittämään miten laite toimii ja mitä se maksaa, Klemetti-Enroth valottaa idean alkuvaiheita. Laite päätettiin ottaa käyttöön, koska yhteispalvelussa oli jo pitkään ollut tarvetta jatkuvalle asiakaspalautteelle. Kysymykset saa määritellä itse, ja kaupungin yleisilmeeseen sopivat valmiit kysymyspohjat saa suoraan laitteen valmistajalta. Valmistaja tarjoaa myös apua ja neuvoja kysymysten laatimiseen. Koska laite on uusi, on meillä meneillään vielä harjoitteluvaihe. Kysymysten laatiminen vaatii hieman aikaa ja vaivaa, mutta ideoimme kysymyksiä yhdessä henkilökunnan kanssa, Hörkkö jatkaa. Työntekijät ovat ottaneet palautejärjestelmän hyvin vastaan. Totta kai on ymmärrettävää, että aluksi monia jännitti palautteen saaminen omasta työstään. Asiakaspalvelusta saa kuitenkin yleensä niin harvoin mitään palautetta, että uusi järjestelmä toimii tavallaan myös kiitoksen paikkana, Hörkkö toteaa. Laitevalmistajan mukaan HappyOr- Not skarppaa työntekijöitä yrittämään parhaansa, koska palaute on välitöntä. Raportit saadaan viikoittain sekä toimipaikkakohtaisesti että kootusti. Palautteista tehdään kuukausiraportit, jotka esimiehet käyvät läpi yhdessä alaistensa kanssa. Yhteispalvelussa HappyOrNot-laitteeseen on oltu erittäin tyytyväisiä. Laite ei tiettävästi ole vielä käytössä muualla Vantaalla, mutta Hörkkö näkee sen soveltuvan esimerkiksi terveysasemille, neuvontapalveluihin tai mihin tahansa, missä kohdataan asiakkaita. Suomalaista innovaatiota Idea laitteeseen lähti huonosta asiakaspalvelukokemuksesta. Mietin, että olisi hyvä jos palautetta voisi antaa nopeasti paikan päällä ilman turhaa paperien täyttelyä, toimitusjohtaja Heikki Väänänen kertoo. Väänänen kehitti laitteen yhdessä Ville Levaniemen kanssa. Laitekehittelyn alkuvaiheessa tiedustelimme eri yrityksiltä onko tällaiselle palautejärjestelmälle tarvetta. Yrityksiltä saatu palaute oli kannustavaa. Esimerkiksi Suomen Lähikauppa innostui ideasta heti alkumetreillä, Väänänen jatkaa. Nykyisin yritys on laajentanut toimintaansa myös ulkomaille. Asiakkaat arvostavat erityisesti laitteen helppoutta, sillä langaton HappyOr- Not on valmis käytettäväksi suoraan paketista otettuna. Keksintö on herättänyt myös palkintoraatien huomion: Innosuomi kilpailussa laite palkittiin kunniamaininnalla, ja vuoden 2011 Retail Awards -palkintogaalassa se pokkasi parhaan teknisen ratkaisun palkinnon. Lisätietoa: z Saara Nevala Ny rektor i Helsinge skola Jag heter Maria Riska och är ny rektor för högstadiet i Helsinge skola. Till min utbildning är jag pedagogie magister samt ämneslärare i huslig ekonomi och hälsokunskap. Jag bor i Esbo har två barn och två hundar. Till mina intressen hör hälsa, motion, matlagning och litteratur, och jag umgås gärna med mina vänner samt rör mig mycket i naturen helst nära havet. Före tiden i Vanda Före jag började jobba i Helsinge skola jobbade jag inom vuxenutbildningen och något år senare inom den grundläggan- de utbildningen som biträdande rektor. Jag trivs bra bland högstadieelever och är inte rädd för att lösa konflikter. Samarbetet med hemmen och föräldrarna är viktigt och jag är intresserad av att få leda och utveckla en skola i vårt moderna samhälle. Jag har fortbildat och utvecklat min personliga och professionella kompetens samt mitt ledarskap för att kunna leda verksamheten i grundskolan. Jag upplever som viktigt att stöda olika pedagogiska modeller som skapar trygghet och demokrati. Därmed kan eleverna och lärarna känna sin "röst " hörd och att de har möjlighet att påverka. Mål och visioner Mål och visioner skall kännas som gemensamma och betydelsefulla. Som rektor vill jag skapa utrymme för välmående, inlärning, trivsel och respekt såväl som för eleverna, lärarnas och personalens arbetsglädje, utbildning och fortbildning. Samarbetet med andra skolor, bildningsväsendet, direktion och framför allt med hemmen anser jag som mycket viktig. z Text Maria Riska Foto Mirkka Ukkonen 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

9 tapetilla tapetilla Oikeat ihmiset rekrytoinnin ytimessä Vantaan kaupungin palveluksessa työskentelee Seuren kautta satakunta koulunkäyntiavustajaa vuosittain koko lukuvuoden mittaisissa työsuhteissa. Opetustoimen suunnittelija Minna Salmi ja henkilöstökonsultti Katri Perhonen pitävät tätä isoa pakettia tiiviisti näpeissään. Rekrytointiprosessi on monipolvinen ja haastava, mutta nämä naiset ovat hioneet yhteistyön huippuunsa. Katri ja Minna tekevät aktiivisesti työtä koulunkäyntiavustaja-asioissa ympäri vuoden, mutta kiireisin uurastus osuu loppukevääseen. Minna selvittää ensin yhteistyössä rehtoreiden ja oppimisen tuen aluekoordinaattoreiden kanssa koulukohtaiset avustajatarpeet. Tämän jälkeen hän tieteellisen tarkasti ja määrättyjä pelisääntöjä noudattaen jakaa kaupungin käytettävissä olevat resurssit kouluittain. Kun on katsottu missä kouluissa noin 200 Vantaan omaa vakituista koulunkäyntiavustajaa työskentelevät, Minna listaa loput tarpeet ja lähettää tilauksen Seureen. Tämänkin vuoden toukokuussa Minna tilasi Katrilta kerralla noin sata avustajaa erilaisine taitoineen ja ominaisuuksineen. Määrä tuntuu kertatilauksena hurjalta, mutta kun se tehdään mahdollisimman hyvissä ajoin, pääsee Katri rakentamaan palapeliä sen verran rauhassa, että kesälomille lähdettäessä voivat kaikki olla jo levollisin mielin. Itse rekrytointityön Katri tekee yhteistyössä rehtoreiden kanssa, koska valitut henkilöt tulevat olemaan heidän työyhteisöjensä jäseniä. Rehtorit päättävät, miten oman koulunsa avustajaresurssin käyttävät ja ovat myös ensisijaisesti vastuussa reagoimisesta muuttuneisiin tilanteisiin vuoden ympäri. Joka vuosi löytyy avustajia, jotka jatkavat tutussa koulussa tai joiden kanssa koulu on jo alustavasti sopinut työsuhteesta. Näihin työntekijöihin Katri ottaa yhteyttä ja hoitaa heidän kanssaan työsopimukseen ja tarvittaessa perehdytykseen liittyvät asiat. Kokonaan uusia työntekijöitä etsitään työpaikkailmoituksilla verkossa ja puhelimet ovat Seuressa kovassa käytössä. Me soitamme jokaiselle hakijalle ja suoritamme puhelimessa huolellisen esihaastattelun, jossa kartoitamme hakijan taustan, kokemuksen, koulutuksen ja tiedustelemme jo työtuntiaikatoiveitakin, Katri kertoo. Parhaat hakijat kutsutaan Seureen infotilaisuuteen, jossa käydään läpi työsuhteen keskeisimmät ehdot ja koulunkäyntiavustajan työnkuva sekä perehdytetään Seuren asioihin. Infotilaisuuden jälkeen kiinnostuneet kutsutaan vielä kahdenkeskiseen työhaastatteluun Seuressa. Sitten Katri esittää sopivia ihmisiä rehtoreille haastateltaviksi. Kun koulut ovat tehneet valintansa ja sopivat ihmiset on valittu, palkattu ja perehdytetty, Seure lähettää kouluihin ja työntekijöille oppaat, joihin on koottu kaikki hyödyllinen tieto työsuhteesta ja eri osapuolten kaupungin, Seuren, koulun ja työntekijän rooleista tässä yhtälössä. Minna tarkistaa oppaat vuosittain ja on osallisena niiden päivitysprosessissa. Siitä on tosi paljon hyötyä, kun useampi ihminen miettii näitä asioita eri kulmista, arvioi Katri. Minna on samaa mieltä. Kaikkien Vantaan koulunkäyntiavustajien rekrytointi on iso paketti, mutta kun sitä tehdään yhdessä, niin kokonaisuus pysyy hallussa ja prosessia on helpompi linjata, seurata ja kehittää. Syksyllä rekrytoidaan sijaisia avustajille ja lokakuussa kerätään koeajan päättyessä palaute kaikista työntekijöistä rehtoreilta. Katri ja Minna pitävät yllä jatkuvaa dialogia rehtoreiden ja toistensa kanssa ympäri vuoden, eivät vain kiireisimpinä aikoina. Työntekoa helpottaa samanlainen ajattelumalli. Me olemme molemmat mukana tässä jutussa enemmän kuin vain työn puolesta. Me olemme sitoutuneita edesauttamaan siinä, että Seuren työntekijät tuntevat olevansa näissä työyhteisöissä samanarvoisia työntekijöitä kiinteän henkilöstön kanssa, Katri miettii. Ja meitä yhdistää sekin, että me molemmat käsitetään puhuvamme resurssien sijasta oikeista ihmisistä, heidän työstään, toimeentulostaan ja muista merkityksellisistä asioista näiden ihmisten elämässä, Minna lisää. Vantaan ja Seuren yhteistyömalli koulunkäyntiavustajien rekrytoinnissa on siis yhteistyössä kehitetty prosessi. Prosessin poikkeuksellinen sujuvuus on paitsi ammattitaitoisen suunnittelutyön tulosta, myös toimivien henkilösuhteiden ansiota. Me ollaan Katrin kanssa enemmän kuin yhteistyökumppaneita, me ollaan työkavereita. Se, että toinen istuu Vantaan tiloissa ja toinen Seuren toimistolla, on sivuseikka. Meillä on samanlainen temperamentti ja samanlainen, ratkaisukeskeinen tapa toimia, Minna pohtii. Meillä on tosi hyvät, epämuodolliset välit, ja välillä jutellaan muustakin kuin työasioista. Tämä meidän juttu on kumppanuutta parhaimmillaan, Katri täydentää. Molemmat myöntävät, että tiivis yhteistyö helpottaa työntekoa ja tuo elämään iloa. Mehän täydennetään jo toistemme lauseitakin, kumppanukset nauravat. z Teksti Assi Häyry Seure Blogissa pureudutaan työelämän ilmiöihin Seure Henkilöstöpalveluiden käyttämien sähköisten kanavien perhe kasvoi taas yhdellä jäsenellä, kun Seure Blogi näki päivänvalon lokakuun alussa. Blogi vahvistaa Seuren aktiivista roolia sosiaalisen median toimijana ja lisää Seuren verkkonäkyvyyttä entisestään. Seure Blogissa pureudutaan kuukausittain työelämän ilmiöihin ja havaintoihin uudella kirjoituksella. Blogin tavoitteena on nostaa Seure organisaationa entistä vahvemmin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Blogi vahvistaa myös entisestään Seuren profiloitumista työelämän rautaisena asiantuntijana. Blogin tuoma näkyvyys toimii tietysti Seuren rekrytoin- timarkkinoinninkin tukena ja auttaa siten osaltaan löytämään uusia työntekijöitä Seuren omistajakaupunkien peruspalvelujen tueksi. Blogia kirjoittavat vuorovedoin Seuren oma henkilökunta ja ulkopuoliset kirjoittajavieraat. Oman talon ulkopuolelta kirjoittajina nähdään Seuren sidosryhmiin kuuluvia henkilöitä ja työelämän asiantuntijoita, esimerkiksi tutkijoita. Kohderyhmänä blogissa ovat kaikki käsitellyistä aiheista kiinnostuneet, aktiivisesti aikaansa seuraavat ja työelämän uusimpia tuulia mielellään haistelevat lukijat. Blogia markkinoidaan aktiivisesti mm. Seuren uutiskirjeissä sekä sosiaalisen median kanavissa. Kirjoituksissa käsitellään painavia asioita persoonallisella otteella. Ensimmäisenä puheenvuoro on annettu Seuren toimitusjohtaja Harri Virralle, joka pohtii kirjoituksessaan suhdetoiminnan merkitystä nykyajan työelämässä ja erityisesti kuntasektorilla. Käy tutustumassa blogiin ja muista, että kommentit kirjoituksiin ovat erittäin tervetulleita kun kirjoitus päättyy, keskustelu vasta alkaa. Seure Blogi löytyy osoitteesta z Assi Häyry Viestintäkoordinaattori Seure Henkilöstöpalvelut Oy 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 henkilökohtaista tapetilla Lasten ja nuorten aika on nyt Työolojen arviointi ja kehittäminen parantavat henkilöstön hyvinvointia Ikä 31 v. Asuu Hyvinkäällä Koulutus Yhteisöpedagogi YAMK. Työhistoria Vantaalla Elokuun alussa hyppäsin käynnissä olevan hankkeen ohjaksiin. Olen virkavapaalla Uudenmaan ELY-keskuksesta. Parasta työssä Mahdollisuus edistää monipuolisesti osallisuutta, arjen tasolta päätöksentekoon. - On hienoa saada olla eri ikäisten ihmisten kanssa tekemisissä; hallinnon työssä kaipasin juuri tätä ihmisten kohtaamista! Harrastukset SPR:n nuorten kerhon vetäminen, kuorolaulu, lukeminen, käsityöt ja liikunta, etenkin lenkkeily. Matkat Rakastan matkustamista. Erityisesti mieleeni ovat jääneet kansainvälinen nuorisoseminaari Kanadassa, työharjoittelu Maltalla ja muutaman kuukauden työskentely Englannissa. Mahtava kokemus oli myös olla leiriohjaajana Australiassa. Henkilökohtaista palstalla tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa henkilömme on projektipäällikkö Pia Tasanko. Nuorisopalveluissa ahkeroiva Pia Tasanko on Vantaan kaupungilla lainassa. Hän vetää uutena projektipäällikkönä Lasten ja nuorten Vantaa -hanketta, joka alkoi viime vuonna ja ulottuu ensi vuoden loppuun. Katse on suunnattu pitemmälle; pelissä ovat sentään sekä nykyhetken että tulevaisuuden avainhenkilöt. Tasanko haaveilee, että eri tahot näkisivät, kuinka lasten ja nuorten mielipiteistä on todellista hyötyä. Aikuisten asenne ratkaisee. Kiinnostaako ottaa käyttöön nuorten asiantuntemus vai kuvitellaanko, että ymmärretään miltä vaikkapa ysiluokkalaisen maailma näyttää? Kaikilta kaupungin toimialoilta sekä nuorisovaltuustosta on saatu edustajat työryhmään, joka toivottavasti jatkaa tämän projektin työtä myös tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten tulee päästä vaikuttamaan muun muassa hyvinvointia, turvallisuutta, monikulttuurisuutta, asuinalueita ja tiloja koskeviin suunnitelmiin. Esimerkiksi Marja-Vantaalla nuoret on otettu hyvin mukaan uuden alueen ideointiin. Nimenomaan suunnitteluvaihe on tärkeä. Valmiiden esitysten kommentointi ei usein tunnu todelliselta vaikuttamiselta. Tasanko toimittaa parhaillaan nuorisopalveluiden osallisuuskoordinaattoreiden kanssa osallisuusopasta nuorisotiloille. Opas kainalossa lähdetään sitten kiertueelle nuorisotaloille keskustelemaan, miten vuorovaikutusta tiloilla voidaan edelleen lisätä. Nuorisovaltuusto on Tasangon mukaan keskeinen vuotiaiden viestin viejä. Nuva jätti lausuntonsa kaupungin budjettiesityksestä ja toivoo lasten ja nuorten terveysaseman toteutumista ja nuorisotyöttömyyden suitsimista. Kesätyösetelille halutaan jatkoa. Sivistystoimessa ollaan perustamassa myös lapsille omaa asiantuntijaryhmää. Osallisuudessa on edustuksellisuuden lisäksi tärkeä tukea nuorten omaehtoista toimintaa. Sosiaalisessa mediassa kannattaa paitsi kertoa kaupungin asioista myös kuunnella. Niin nuorille kuin vanhemmillekin tulee tarjota myös nykyaikainen vuorovaikutteinen aloitekanava. Osallisuuden arviointi kuuluu Tasangon vakityöhön Uudenmaan ELY-keskuksessa. Lukioaikainen oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja on sittemmin työskennellyt nuorten parissa ympäri maailmaa. z Teksti ja kuva Katja Savopirtti Hoiva-asumisen palveluissa työolojen selvittäminen koetaan keinona parantaa henkilöstön hyvinvointia. Työturvallisuuslain vaatimat kartoitukset työn vaaroista ja haitoista toteutettiin hoiva-asumisen palveluiden kaikissa 12 työyksikössä viime keväänä. Esimiehet, eli osastonhoitajat, ovat olleet aktiivisia kartoituksen teossa, sillä he kokevat sen tärkeänä työhyvinvoinnin edistäjänä, toteaa hoiva-asumisen va. palvelupäällikkö Tuula Lahti. Kartoitukset toteutetaan kaikilla toimialoilla kaupungin johtoryhmän linjauksen mukaisesti. Selvitys työoloista tehdään viidestä eri osa-alueesta, kuten työympäristöstä, tapaturmavaaroista sekä fyysisistä ja henkisistä kuormitustekijöistä. Vaikka kartoituksen keskiössä ovatkin vaarat ja haitat, tavoitteena on ennen kaikkea parantaa työhyvinvointia. Sen kautta voidaan tunnistaa myös hyvin hoidetut asiat. Hoiva-asumisen palveluissa esiin positiivisina asioina nousi esiin muun muassa ergonomia, josta on huolehdittu hyvin. Henkilökunnalla mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin Hoiva-asumisen palveluissa pyritään parantamaan henkilöstön työssä jaksamista monin tavoin. Työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat esillä säännöllisesti johtoryhmissä ja osastokokouksissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti työsuojelun, työterveyshuollon ja luottamusmiesten kanssa. Työssä jaksaminen on myös otettu keskustelun aiheeksi tulos- ja kehityskeskusteluissa. Lisäksi olemme pyrkineet kehittämään henkilöstön hyvinvointia työaika-autonomian ja työaikaergonomian avulla, eli antamalla henkilökunnalle mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihinsa, Lahti sanoo. Kartoituksessa esiin nousseita asioita on käsitelty myös yksiköittäin osastokokouksissa. Lisäksi työympäristöön liittyvissä asioissa ylihoitaja ja osastonhoitajat ovat olleet yhteydessä tilakeskuksen isännöitsijään asioiden eteenpäin viemiseksi. Tärkeimmiksi koettuja asioita suunnitellaan nostettavaksi myös ensi vuoden tuloskortille, Lahti kertoo. Uhka- ja vaaratilanteiden käsittelyyn oma toimintamalli Työoloihin hoiva-asumisen palveluissa vaikuttaa myös haasteellisesti käyttäytyvien asukkaiden määrän lisääntyminen. Tämä on lisännyt hoitajiin ja toisiin asukkaisiin kohdistuvia uhka- ja vaaratilanteita. Tilanteiden käsittelyä varten on kehitetty oma toimintamallinsa. Malli on käytössä myös Simonkylän vanhustenkeskuksen Hoivakoti 3:ssa, joka on profiloitunut psykogeriatriseksi osastoksi. Osastonhoitaja Piia Sneck kertoo, että osaston asukkaina on vanhuksia, joilla on psykiatrisia ongelmia tai jonkinasteisia käytöshäiriöitä. Osastolla on ennakoitavissa aggressiivista käytöstä ja konfliktitilanteita. Työyhteisö onkin hyvin perehdytetty uhka- ja vaaratilanteiden käsittelyyn, Sneck toteaa. Uhka- ja vaaratilanteista tehdään osastolla ilmoitus mahdollisimman pian tilanteen jälkeen. Asia käsitellään osastokokouksessa ja siitä tehdään selvitys työsuojeluun. Osastokokous antaa mahdollisuuden käsitellä tilannetta yhdessä ja miettiä, miten tilanne voitaisiin seuraavalla kerralla hoitaa paremmin. Työntekijöiden ammattitaito on avainasemassa. On tärkeää osata ennakoida tilanteet ja tietää riskit, Sneck sanoo. Uudet tilat osaston vahvuutena Hoivakoti 3:n kartoituksessa vahvuudeksi nousi työtilat, kertoo Sneck. Osasto avattiin joulukuussa 2010, ja kaikki tilat ja työvälineet ovat uusia. Ergonomia on huomioitu hyvin ja työtilat ovat turvallisesti toimivat, Sneck toteaa. Henkilöstön henkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostetaan osastolla monin keinoin. Työaika-autonomian avulla henkilökunta voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Osastolla on myös aloitettu työnohjaus. Tärkeää on se, että henkilökunta tiedostaa, ettei ole yksin. Tukea saa omalta tiimiltä, ja asioista voidaan keskustella myös viikoittaisessa osastokokouksessa, Sneck kertoo. Henkistä jaksamista auttaa, kun saa purettua päivän tilanteet töissä eikä niitä tarvitse miettiä kotona. Hoiva-asumisen palveluissa henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on tärkeää, sillä ongelmat heijastuvat suoraan asukkaisiin. Jos työyhteisö voi hyvin, se heijastuu asukkaiden hyvinvointiin, Sneck sanoo. z Anne Leinonen 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

11 virkistys tapetilla Pysäköinninvalvonta kiusantekoa vai järjestyksenvalvontaa? Suurin tarve Vantaan Watti-hankkeeseen osallistuvilla on saada muutos omiin ruokailutottumuksiinsa, liikunnan määrään ja painonhallintaan. Tulosten perusteella syytä huoleen onkin: vyötäröille on kertynyt liikaa ja puristusvoima ei ennusta pitkää ikää. Lähes tuhannelle tekijälle tarjoutui kesän ja syksyn aikana mahdollisuus osallistua omaa terveyttään ja kuntoaan kartoittavaan Watti-hankkeeseen. Noin 750 osallistuikin terveysanalyysiin ja lähes 700 vastasi omaa terveyttään ja työkykyään koskevaan kyselyyn. Terveysanalyysin yksi osa oli kuntopyörällä tehty testi. Sen tulokset osoittavat, että polkea pitäisi vähän ahkerammin, että pysytään suomalaisten työikäisten keskiarvon tasalla. Osallistujien unen ja vireystilan sekä työssä jaksamisen kokemukset olisivat voineet olla parempia. Tarvetta tuelle on Hoiva-asumisen henkilöstö osallistui hankkeeseen, osa hieman epäillen, osa kiitollisena mahdollisuudesta. Osa epäili, saako todella tukea tarpeeseen, jos jotain hälyttävää ilmenee, kertoo hoiva-asumisen esimies Tuula Lahti. Osa epäili työterveyshuollon resursseja, kun vastaanottoaikoja on muutenkin vaikea saada. Pääosin palaute oli hyvää ja mahdollisuudesta kiittävää. Tulokset ovat vahvistaneet sen, että työssä jaksamista tulee tukea. Meillä on ollut paljon poissaoloja ja henkilöstö on tuonut esille henkilökohtaisia muutostarpeita. Watti-hankkeen edistymisestä keskustellaan säännöllisesti talokokouksissa ja osastokokouksissa. Esimiehet ovat ottaneet työkyvyn esille myös tulosja kehityskeskusteluissa. Henkilökuntaa kannustetaan käyttämään vanhainkotien kuntosaleja ja osallistumaan Watti-hankkeen tilaisuuksiin, kuvaa Tuula tilannetta hoiva-asumisen palveluissa. Toivon, että työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi jatketaan, niin ettei tämä jää yhden vuoden hankkeeksi. Pysyvän toimintamallin luominen olisi toivottavaa. Hoitohenkilökunnan työ on fyysisesti raskasta. Koulutuksen ja apuvälineiden hankinnan lisäksi tarvitaan myös muuta tukea. Wattihankkeessa on tuotu esille enemmän fyysistä hyvinvointia, mutta myös henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tarpeellista, monella työntekijällä on työ- ja yksityiselämän hallinnassa haasteita, jotka heijastuvat työssä jaksamiseen. Työyhteisö- ja vuorovaikutustaidot kaipaavat myös ylläpitämistä. Esimiehillä kädetön olo Liikunta-, viher- ja katupuolen esimiehet kokoontuivat kuulemaan oman henkilöstönsä testituloksia. Jari Lärka, Jari Gärdström ja Esa Karhu Paksut vyötäröt ja puristusvoiman puute Watti-hankkeesta huolestuttavia tuloksia Porukka lähti innolla mukaan ja kävi testit. Osa koki, että työssä tulee liikuttua tarpeeksi, joten se puoli hankkeesta ei kiinnostanut, kertoi katutekniikan esimies Jari Gärdström. Viherpuolella testit jäivät osin väliin terveyssyistä, mutta koko porukka oli mukana tutkimuksissa, sanoi viherpuolen pomo Esa Karhu. Nyt pitäisi varmistaa jatko ja seuranta esimerkiksi vuoden kuluttua. Liikuntapalvelut lähti mukaan hieman jälkijunassa, joten siellä oli ongelmia tavoittaa oikeat ihmiset. Meillä mukana oli muutenkin kunnostaan huolta pitäviä, totesi Jari Lärka. Watti-hankkeen myötä on selkiytynyt paremmin, että aktiivinen välittäminen on esimiehen tehtävä ja sen tarkoitus on tukea työntekijää. Hankalissa tilanteissa esimies ei myöskään voi viivyttää asioiden hoitamista, sillä järjestelmä muistuttaa merkittävistä poikkeamista. Tutkimuksissa tuli esiin asioita, joihin haluttaisiin puuttua, mutta miten? Ihmisen kuntoon ja terveyteen, varsinkin henkiseen, puuttuminen on vaikeaa. Siinä esimiehillä on hieman kädetön olo. Esimiehet saavatkin jatkossa apua muun muassa työterveyshuollosta sekä aktiivisen välittämisen valmennuksista. z Päivi Rainio Parkkipirkko, lappuliisa, kiusantekijä. Pysäköinnintarkastajista käytetään useaa nimitystä, mutta harva niistä on mairitteleva. Tarkastajan tehtäviin kuuluu muutakin kuin sakkojen kirjoittamista, mutta virhemaksut ovat monelle se näkyvin osa tarkastajan työtä. Pysäköinninvalvonnan asiakaspalveluun soittaa päivittäin sakkoihin tyytymättömiä autoilijoita. Usein kiukkuiset soittajat tulevat pitkin puhelinlankoja silloinkin, kun soittaja on kaupungin oma työntekijä. Usein saa kuulla ihmettelyä siitä, miten saatamme sakottaa omiamme, palveluesimies Katja Närhi kertoo. Toimintamme nähdään kiusantekona, vaikka sitä se ei ole. Pysäköinninvalvonnasta toivotaankin, että kaupungin työntekijät etunenässä ottaisivat kunnia-asiakseen pysäköidä oikein varsinkin, jos käytössä on kaupungin logolla varustettu auto. Tieliikennelaki on sama kaikille koko maassa, eikä kaupungin työntekijöille voida antaa mitään erivapauksia, Närhi toteaa. Närhen mukaan ilmoilla on virheellisiä käsityksiä muun muassa siitä, että kaupungin työntekijöille annetut pysäköintisakot mitätöitäisiin automaattisesti. Samoin huoltoajo-kylttien uskotaan vapauttavan pysäköintisääntöjen noudattamisesta. Valitettavan usein huoltoajo-kyltin katsotaan oikeuttavan sääntöjen vastaiseen pysäköintiin. Näin ei kuitenkaan ole. Todelliset hätätilanteet, kuten hajonneet putket ovat tietenkin asia erikseen. Tällöin on ymmärrettävää, jos parkkipaikan etsimiseen ei ole aikaa, Närhi tarkentaa. Tarkastajat toivovat kaupungilla työskenteleviltä kollegoiltaan ymmärrystä työlleen. Me emme tee työtämme ilkeydestä, vaan siksi, että liikenne sujuisi hyvin kaikkien kannalta. Meidän tehtävämme on kohdella kaikkia tasapuolisesti ja varmistaa osaltamme liikenteen turvallisuus. Nollatoleranssi Jotta jokaisella kaupungin työntekijällä olisi työrauha, on Vantaalla voimassa Kolme nollaa -kampanja. Kampanjan motto on "nolla työtapaturmaa, nolla epäasiallista käyttäytymistä ja nolla väkivalta- tai uhkatilannetta". Nollatoleranssin tarkoituksena on taata jokaiselle mahdollisuus tehdä työtään tur- vallisesti ja ilman häiriöitä, työsuojeluvaltuutettu Hannele Karlin kertoo. Oikeus työrauhaan ja -turvallisuuteen koskee myös pysäköinnintarkastajia. Karlin kehottaakin muistamaan hyvän käytöksen mallin myös silloin, kun on sakkojen vastaanottavana osapuolena. Ihan alkuun kannattaa miettiä onko noudattanut pysäköintisääntöjä. Hermostuminen on turhaa. Miksi unohtaisin hyvän käytöksen heti kun leimaan itseni ulos työpaikalta? Tarkastajat tekevät kuitenkin vain työtään, Karlin muistuttaa. z Saara Nevala 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

12 virkistys tapetilla Teatteriin Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. HYTIN kulttuurijaos tarjoaa henkilöstölle edullisia lippuja oopperaan ja eri teattereihin. Lippuja voi varata kuhunkin esitykseen ilmoitettuna päivänä klo 8 10, p Avecille, joka ei kuulu kaupungin henkilöstöön, voi varata lippuja klo 10 jälkeen, jos lippuja on jäljellä. Hinta on ilmoitettu erikseen. Huom: Teatteriesityksistä on viime aikoina jäänyt lippuja varaamatta. Jos et pysty soittamaan annettuna ajankohtana, niin voit lähettää lipputilauksen sähköpostilla hannele. karlin@vantaa.fi. Myös avec-lippuja on nyt hyvin saatavilla. Huomioithan, että lippujen varaus on sitova! Varatessasi lippuja puhelut tulevat matkapuhelimeen ja kääntyvät vastaajaan puhelimen ollessa varattu. Soita uudelleen! Lippujen varaus on sitova. Lunastus ilmoitetuissa paikoissa käteisellä. Ota tasaraha mukaan. Kun lunastat lippuja Myyrmäen yhteispalvelusta, niin asioi viimeisellä tiskillä. Lisätietoja intrasta Henkilöstö > Hyvinvointi > Kulttuuri ja virkistys. Tiedustelut Hannele Karlin, Metsä klo 19, Helsingin Kaupunginteatterin suuri näyttämö Lippujen hinta 30 (avec 35 klo 10 jälkeen jos lippuja jää). Sitova varaus klo 8-10 p Lippujen lunastus: ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A, 4. krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Metsä on venäläisen Aleksander Ostrovskin tunnetuimpia komedioita, ja sitä on kuvailtu Shakespearen Kesäyön unelman ja Tsehovin Kirsikkapuiston yhdistelmäksi. Näytelmä kertoo elävästi inhimillisistä tunteista ja vieteistä. Teoksen huumori on tarkkaa, mutta lämmintä. Maailmalla ylistetty ohjaaja, Juri Solomin johtaa kotimaista näyttelijäkaartia, jonka on hetkessä taivuttava niin koomikoiksi kuin syvän tragedian taitajiksi. Rooleissa mm. Lasse Pöysti, Esko Roine ja Asko Sarkola. Maaninkavaara klo 19, Kansallisteatterin Omapohja Lippujen hinta 20 (avec 23 klo 10 jälkeen jos lippuja jää). Sitova varaus klo 8-10 p Lippujen lunastus: ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Sinivalkoisen urheiluhulluuden äärirajoilla! Miika Nousiaisen palkittuun romaaniin pohjautuva näytelmä lähettää isän ja tyttären ratakierrokselle, jossa maitohapoille menevät sekä ruumis että mieli. Rooleissa Jukka Puotila ja Marja Salo, ohjaus Jukka Rantanen. Striking 12 Striking klo 19, Teatteristudio Pasilassa Lippujen hinta 25 (avec 30 klo 10 jälkeen jos lippuja jää). Sitova varaus klo 8-10 p Lippujen lunastus: ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Striking 12 on livekeikan ja teatterin räjähtävän energinen sekoitus, joka piristää mieltä ja saa yleisön jammaamaan! Kolmen näyttelijän pienoismusikaali kertoo miehestä, joka on päättänyt viettää uudenvuodenaattonsa yksin. Suunnitelmat muuttuvat, kun jouluvaloja myyvä omalaatuinen nainen tuo miehen mieleen H.C. Andersenin sadun Pieni tulitikkutyttö. Rooleissa Samuel Harjanne, Petrus Kähkönen ja Veera Railio. Ohjaus Neil Hardwick. Saiturin joulu klo 13, Kansallisteatterin suurella näyttämöllä Lippujen hinta 30 (avec 35 ), lapset 15. Sitova varaus klo 8-10 p Lippujen lunastus: ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Kurt Nuotion ainutlaatuinen näyttämöversio mestarikertoja Charles Dickensin rakastetusta Saiturin joulusta on täynnä teatterin ja tarinan taikaa, talvisten leikkien lumista lumoa ja jouluista musiikkia. Lumoava näytelmä sopii koko perheelle. Ohjaus Kurt Nuotio. Matka Reimsiin klo 19, Kansallisooppera Lippujen hinta 2. parvelle 50 (avec 57 ), 3. parvelle 30 (avec 38 ). Sitova varaus klo 8-10 p Lippujen lunastus: - ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs - ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Matka Reimsiin sijoittuu kylpylähotelliin, jonne on kokoontunut silmäätekeviä eri puolilta Eurooppaa. Ohjaaja Dario Fo on italialaisen teatterin legenda. Hänen käsittelyssään Matka Reimsiin on värikäs satiiri omankin aikamme Euroopasta. Fon ohjauksessa lava täyttyy sirkusmaisesta vilskeestä akrobaatteineen ja jonglööreineen. Teoksen musiikki on pirskahtelevaa, koristeellista ja virtuoosista - siis Gioachino Rossinia. Oli pimeä ja kostea alkutalven ilta Vaikka oli pimeä ja kostea alkutalven ilta, päätin lähteä lenkille. Ulkoiluasu päälle ja lenkkitossut jalkaan. Kaapin perukoilta löytyi heijastinliivi ja nilkkoihin vedettävät kuminauhaheijastimet. Nyt olisi turvallista ja näkyisin autoilijoille. Alkumatkalla huomasin, että keli olikin muuttunut kuivemmaksi: oli selvästi alkanut pakastaa. Juoksu sujui hyvin ja kaarroin kävelytielle, joka toimi ramppina Vanhalle Lahdentielle. Yht äkkiä tajusin olevani ilmassa ja mätkähdin kyynärpää edellä maahan. Samassa tunsin, että luita meni rikki. Käsivarsi tuntui olevan useana kappaleena ja tuska oli valtaisa. En päässyt omin voimin edes ylös. Huutelin apua, mutta ketään ei ollut kuuloetäisyydellä. Vasta nyt tajusin, että märkä asvaltti oli jäätynyt ja olin liukastunut. Kauempana olevalla ajotiellä kulki autoja, mutta he eivät havainneet minua. Ymmärsin ottaa jalastani heijastimen, jota aloin heiluttaa ehjällä kädellä kaaressa pääni päällä. Muutaman pitkältä tuntuvan minuutin päästä eräs autoilija havaitsi minut, pysähtyi ja tuli auttamaan. Hänen avullaan pääsin Peijaksen sairaalan ensiapuun. Tapahtumasta seurasi useita leikkauksia ja sairauslomia ja lopulta todettiin myös invaliditeetti. Jälkeenpäin ajateltuna tilanne olisi voinut päättyä kannaltani huonomminkin. Edelleen olen myös sitä mieltä, että liikuntaa kannattaa harrastaa. Olosuhteet tulee kuitenkin ottaa huomioon ja toimia niiden mukaisesti mahdollisia riskejä arvioiden. Tämä sama pätee myös työmatkoihin ja työtehtäviin. Oletko sinä koskaan ajoissa pysähtynyt pohtimaan mitä tapaturman riskejä työssäsi on? z Kari Kinnunen Tilaa lahjaksi Vantaan kuvateos Spirit of Vantaa Etsitkö sopivaa lahjaa yhteistyökumppanille tai merkkipäiväänsä viettävälle? Tai tarvitsetko jotain erityistä tuliaisiksi ulkomaanmatkalle? Tilaa Vantaan kuvateos - Spirit of Vantaa! Teos esittelee kuudella kielellä asumista, yrittämistä ja vierailukohteita Vantaalla. Kuvateoksen voit tilata keskusvarastosta. Tilaukset tehdään SRMjärjestelmällä ja laskutus tapahtuu reaaliajassa. Hinta on 39,22 e /kpl + alv 9 %. Kuvateosta saatavilla myös kirjakaupoista Kirjaa voi ostaa myös muun muassa Vantaan Suomalaisesta kirjakaupasta, Jumbon Akateemisesta kirjakaupasta ja Vantaan KIPA-kirjakaupasta. Kirjan ohjehinta on 49 euroa. Kuvateoksen tiedot 168-sivuinen, nelivärinen, kovakantinen kuvateos. Koko: 215 x 275 mm. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä ja kiina Kuvat Pekka Turtiainen, tekstit Minna Tolonen Kustantaja Suomen Maakuntakirja Vantaan kuvateos ilmestyi marraskuussa Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

13 koulutus avoimet työpaikat Keskustellen kehittämään Henkilöstökeskus vierailee kaikilla tulosalueilla keskustelemassa johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Vierailut liittyvät henkilöstökeskuksen palvelujen uudistamiseen ja entistä parempaan kohdentamiseen. Neuvottelun pohjaksi on kerätty aikaisempien tutkimusten tuloksia. Työn teki kesän aikana Ulla Aaltonen, joka tällä hetkellä toimii koulutusassistentin sijaisena. - Hain tulosalueittain taustoja keskustelujen pohjaksi Kunta 10 -tutkimuksesta, sairauspoissaoloista ja rekrytointiongelmista. Selvitimme myös tuloskorttien henkilöstönäkökulmaa ja tulosalueiden omia painotuksia henkilöstösuunnitelmista. Kytkemme mukaan lisäksi jo tehdyt työolojen arvioinnit sekä uudet SAPista saatavat henkilöstön kapasiteettia kuvaavat raportit. - Pyrimme johdon, esimiesten ja työyhteisöjen kehittämisessä parempaan vaikuttavuuteen ja keskittymään tulosalueiden tarpeisiin sekä strategisten tavoitteiden toteuttamiseen, toteaa kehittämispäällikkö Hilma Aminoff. Tulosaluevierailut ovat meille tärkeä ja tehokas Manna Torvinen Eila Rahko, Ulla Aaltonen ja Hilma Aminoff tapa suunnitella ja kehittää palveluitamme tukemaan entistä paremmin ja yksilöllisemmin tulosalueita. Uutta uusille esimiehille Uusille esimiehille suunnattu valmennus keskittyy esimiesroolin vahvistamiseen sekä tietojen ja taitojen varmistamiseen. - Kytkemme valmennuksen esimiestyötä ja johtamisjärjestelmää tukevaksi, kertoo kehittämiskonsultti Eila Rahko. Teemoina ovat: toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen, ohjaaminen ja seuranta, henkilöstön aktivointi ja kannustaminen sekä palkitseminen ja kehittäminen. Valmennukseen liitetään mentorointi, joka tukee esimiesten kehittymistä. Tietoja ja taitoja syvennetään johtamistarjottimen luennoilla ja työpajoissa. Nämä ovat kaikkien, myös kokeneempien esimiesten kehittymiseen tarkoitettuja. Voimia henkilöstölle Koko kaupungin ensi vuoden tuloskortilla on tavoitteena vähentää sairauspoissaoloja puolella prosentilla. Henkilöstökeskus tekee työtä tämän tavoitteen eteen kehittämällä työhyvinvointia muun muassa ohjaamalla työterveyspalveluja. - Haluamme uudistaa myös työhyvinvointiin liittyvää ajattelua ja toimintaa, linjaa henkilöstökeskuksen uusi kehittämispäällikkö Manna Torvinen. Käynnissä olevassa Watti-hankkeessa tarjoamme henkilöstölle mahdollisuuden oman hyvinvoinnin monipuoliseen edistämiseen. Perinteinen työsuojelu on laajentunut, nyt katsotaan ulkoisten olosuhteiden lisäksi ihmistä laajemmin. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat työkyvyn edellytyksiä, joita vaalimme. z Päivi Rainio Ajankohtaista ymonimuotoisen työyhteisön johtaminen, iltapäivä yitsearviointi toiminnan ja laadun kehittämisen välineenä, aamupäivä ytoiminta uhka- ja vaaratilanteissa, iltapäivä ysuomen kielen kurssi, käynnistyy Kurssi soveltuu työntekijöille, joiden kielitaito kaipaa vahvistusta etenkin kirjoittamisessa. Koulutuksen aikana keskustellaan runsaasti ja tutustutaan erilaisiin asiakirjoihin. Lisäksi otetaan huomioon kurssilaisten oppimistarpeita mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla järjestetään tasotesti, jossa osallistuja saa tiedon suullisesta ja kirjallisesta suomen kielen taidostaan. Testiin ei tarvitse valmistautua millään tavoin. Kurssin jälkeen on mahdollisuus saada kielitaitotason arviointi. Avoimet työpaikat on poimittu RETTI-tietojärjestelmästä Lisätiedot intrasta tai vantaa.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat. Vattengymnastik Instruktör Työavain Määräaikainen tehtävä, Vanda vuxenutbildningsinstitut. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Heli-Kaarina Degerman, Aikuisopiston tuntiopettaja Työavain Määräaikainen , Vantaan aikuisopisto. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Ainealueiden johtavat opettajat, Asiantuntijasairaanhoitaja, Sairaalapalveluihin Työavain Vakinainen alkaen , Sairaalapalvelut, Katriinan sairaala. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Helena Rantaharju, Terveyskeskuslääkäri, 2 paikkaa Työavain Vakinainen virka alkaen , Tikkurilan terveysasema. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Jari Mäkelä, Sairaanhoitaja Työavain Vakinainen alkaen , Tikkurilan terveysasema. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Päivi Lindqvist, Hammashoitaja Työavain Määräaikainen , Tikkurilan terveysaseman hammashoitola. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Sirkku Salokannel, Terveyskeskuslääkäri Työavain Vakinainen virka alkaen , Sosiaali- ja terveydenhuolto, Terveyspalvelut. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Toni Vuori, Apulaisylilääkäri, Tapiolan toimipiste Työavain Vakinainen virka alkaen , Keskushallinto, Vantaan työterveys. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Pirkko Kokkonen, , Pauliina Sorsa, Työterveyslääkäri, kouluttajalääkäri Työavain Vakinainen virka alkaen , Keskushallinto, Vantaan työterveys. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Pirkko Kokkonen, , Pauliina Sorsa, Työterveyslääkäri, 2 paikkaa Työavain Vakinainen virka alkaen , Keskushallinto, Vantaan työterveys. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Pirkko Kokkonen, , Pauliina Sorsa, Työterveyslääkäri, 2 paikkaa Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Keskushallinto, Vantaan työterveys. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Pirkko Kokkonen, , Pauliina Sorsa, Lähi- tai perushoitaja, keikkatöitä Työavain Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Vantaa. Haku päättyy klo 21. Lisätietoja Terveydenhuoltoalan henkilöstökonsultit klo 9-16, Sairaanhoitaja, keikkatöitä Työavain Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Vantaa. Haku päättyy klo 21. Lisätietoja Terveydenhuoltoalan henkilöstökonsultit klo 9-16, Erityislastentarhanopettaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Husaaritien päiväkoti. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Sirpa Laine-Lehti, Lastentarhanopettaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Pakkalanrinteen päiväkoti. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja klo 8-16 Krista Konttinen, , Mervi Tuominen, Museomestari Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Vantaan kaupunginmuseo. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja klo 9-15 Leena Hiltula, Henkilöstöpalvelusihteeri, Vakinainen sijainen Työavain Vakinainen alkaen , Keskushallinto, Henkilöstökeskus. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Sirpa Haatainen, Henkilöstöpalvelusihteeri Työavain Vakinainen alkaen , Keskushallinto, Henkilöstökeskus. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Leila Nieminen, Talousassistentti Työavain Vakinainen alkaen , Sivistystoimi, Talous- ja hallintopalvelut. Haku päättyy klo 16. Lisätietoja Irja Leikas-Nummela, , Eila Tanninen, Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

14 tapetilla selän takana Ekotekoja Kaupungin paperinkulutus on kääntynyt laskuun Paperinkulutus kaupungin virastoissa on saatu taittumaan parin viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2010 paperia kului yhteensä noin 38,5 miljoonaa arkkia, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jokaista kaupungin työntekijää kohti paperia kului 3285 A4-arkkia, mikä tekee noin 6,5 riisiä työntekijää kohden. Pudotusta vuoteen 2009 verrattuna oli lähes yhden riisin verran. Paperin kulutuksen vähentyminen osoittaa, että paperia säästävät tulostus-, kopiointi ja kokouskäytännöt ovat hiljalleen yleistymässä kaupungin työyksiköissä. Laskusuunnasta huolimatta vähennettävää riittää kuitenkin edelleen. Kaupungin tietohallinnon palvelukeskus päivittää parhaillaan yhdessä hankintakeskuksen kanssa kaupungin tulostusstrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on saada paperinkulutus kuriin. Strategian myötä kaupungissa on tarkoitus ottaa käyttöön 26 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti esimerkiksi niin sanottu turvatulostus, mikä tarkoittaa, että tulostin toimii vain salasanan turvin. Paperinkulutus Vantaalla Paperinkulutus Vantaalla kpl kpl (A4) (A4) Jokainen työntekijä voi myös itse vaikuttaa paperinkulutukseen käyttämällä harkintaa tulostuksissa ja kopioinneissa. Useimpiin uusiin monitoimilaitteisiin on määritelty automaattisena oletusasetuksena kaksipuolinen tulostus. Mikäli omalla työpaikallasi ei vielä näin ole, ota yhteys tietohallintoon, jossa asetukset voidaan muuttaa sopiviksi. Työntekijät voivat myös liittää sähköpostiinsa viestin vastaanottajalle kehotuksen, jossa pyydetään harkitsemaan postin tulostamisen tarpeellisuutta. Malleja on monia, kuten esimerkiksi: Mieti ennen tämän viestin tulostamista, tarvitsetko paperiversiota vai riittääkö pelkkä tiedoston tallentaminen. Itselle tulleet tärkeät sähköpostit voi tulostaa pdf:ksi ja tallentaa omalle koneelle sähköisessä muodossa. Vinkkejä paperin säästöön löytyy intran ekotukitoiminnan sivuilta Ekotukitoiminta > Säästä paperia. z Teksti Hanne Siikström Kuva Markku Lappalainen Paperinkulutus Vantaalla Vuosi Vuosi A4 arkit / keskusvarasto A4 arkit / paino Yhteensä A4 arkit / keskusvarasto A4 arkit / paino Yhteensä Ajattelemisiin... Meillä kaikilla on jonkinlainen käsitys siitä, mitä sana innovatiivisuus merkitsee. Kun lähdin asiaa miettimään, päässäni pyörivät sanat: jotain uutta, jotain, mitä ei ole ennen ollut tai ei ole ennen tehty. Toisin tekemistä. Toisin ajattelemista. Mutta mistä tuo käsitys on syntynyt? Ymmärränkö sanan oikein? Hmmm? Siispä suuntimaan tuttujen ystävien, tietokoneen ja googlen äärelle hakemaan sanalle määritelmää. Kokeilkaapa huviksenne samaa. Oma tuntemukseni oli näes vähän ajan kuluttua, että taidanpa olla pikkusen pihalla. Määritelmät vaihtelivat melkoisen paljon. Ymmärrystäni ei paljon lisännyt se, että sain eteeni tekstin: Innovatiivisuutta on yksinkertaisesti kyky luoda innovaatioita. Wau? Toisaalta... Voisikohan se olla tuon sanan tarkoituskin? Olla ihan pihalla vähän aikaa ja sen jälkeen lähteä miettimään asioita jotenkin uudelta kantilta? Tutkailuni johti kaikkinensa siihen johtopäätökseen, että alun ajatukseni innovatiivisuudesta liikkui suhteellisen oikeilla jäljillä. Aloin pohtimaan millaisia innovatiivisia ratkaisuja itselleni on tullut vastaan. Mieleen tuli äitini keittämä lihakeitto. Hänelle sattui kerran pienoinen vahinko keiton maustamisessa. Keittoon lipsahti suolan sijasta vaniljasokeria. Tiukkoina aikoina ei ruokaa saanut laittaa hukkaan, joten eikun keitto pöytään. Tosin hän ei uskaltanut tunnustaa vahingossa tapahtunutta "innovatiivista" maustamistapaansa isälleni, joka olisi asiasta saattanut jopa ärähtää. Niinpä isäni tiedustellessa keiton outoa makua äitini tuumi, että sipulista se varmaankin johtuu. Isäni oli vanhanajan jurrikka. Silti söi kiltisti ruuan ja suuta pyyhkiessään tuumi: Kylläpä teki *****maisen maun keittoon tuo sipuli. Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella viestinta@vantaa.fi Innovatiivisuus ja arjen Pelle Pelottomat Innovatiivisuus ja sipuli liittyvät ajatuksissani monessakin mielessä yhteen. Olettekos koettaneet saada lapsianne syömään sipulia? Minä olen ja kerran jopa onnistuinkin. Tein jauhelihapihvejä ja "urheasti" päätin laittaa joukkoon sipulia, vaikka etukäteen tiesinkin, että edessä voisi olla "syömälakko". Pihvin tarkkaan tutkittuaan lapsukainen alkoi tehdä tenää, että syö en. Tässä on sipulia. Hetken tuumittuani vastaustani aloin vakavalla naamalla kertomaan: Äää, se mitään sipulia ole. Se on onionia. Varsin hyvä mauste ja etenkin Ameriikassa sitä käytetään tosi palio ja lapsetkin siellä siitä tykkäävät. Yllätys, yllätys. Tämän vakuutteluni jälkeen ruoka maistui ja tuli jopa kehuja, että hyvää oli. Konstit on monet... Niin. Ehkä nuo edelliset tarinat haiskahtavat pieneltä huijaukseltakin. Toisaalta saatiin kuitenkin se tärkein asia toteutettua eli päivän ravitsemuksesta huolehtiminen. Tosin vaniljasokerin maulla ja uudella sanalla höystettyinä. Taitaa kuitenkin monessa perheessä tuo arjen pyörittäminen olla tekoja ja toimintaa, johon myös voisi sanan innovatiivisuus liittää. Arjen Pelle Pelottomien tuumailuista monet keksinnötkin ovat juontaneet juurensa. Kuten siskoni ärtymyksestä sen suhteen, että pyykkikone syö aina sen toisen sukan. Talo täynnä parittomia sukkia. Mitä tehdä? Muoviputkesta hän kehitteli systeemin, joka pitää sukat yhdessä pesun ja kuivauksen ajan. Jos pesukone syö jatkossa vielä sukkia, niin syökööt molemmat parit. Säästyy ainakin etsimisen vaivalta ja turhalta ärtymiseltä. Innovatiivista tämäkin, eikö vain? Ajattelemisiin syksyn värien kera Tepentuuri Vautsin teemat ja aineistopäivät (suluissa painoon lähettämispäivä / jakelun alkamispäivä): 8/2011 Tilapalvelut to (ma / to 1.12.) Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

15 Luovaamo Opi ja kasva Maksuton -messut , Wanha Satama, Helsinki Yhteinen asiantuntijuus oppimisen ja kasvun tukena Keskiviikko kello Yhteistyö oppimisen ja kasvun tukena Torstai kello Pedagogiset toimintamallit ja niiden kehittäminen oppimisen ja kasvun tukena Huippuluennoitsijoita, mahdollisuus verkostoitua sekä kuulla erilaisista toimintamalleista! Messuilla lähes 100 näytteilleasettajaa esittelee teemoittain pääkaupunkiseudun osaamista ja hyviä käytänteitä oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tueksi. Esillä mm. seuraavat aiheet: Joustavat opetusjärjestelyt Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Palvelumuotoilu käyttäjälähtöisten palvelujen mahdollistajana Trageton ART Tunnetaitojen tukeminen esiopetuksessa Luovuus, innovatiivisuus ja teknologiakasvatus Syömishäiriöt Ehkäisevä päihdetyö ja koululainen Mitä peruskoulun jälkeen? Messut on tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen tukemisesta kiinnostuneille ammattilaisille, vanhemmille ja poliittisille päättäjille. Tarkempi ohjelma ilmestyy ja ilmoittautuminen alkaa viikolla 47.