TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017"

Transkriptio

1 Kuvat: Raahen seutukunta/leena Harju TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 Sisällys Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Yleiset kehitysnäkymät... 3 Raahen kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö... 9 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Käyttötalousosa Käyttötalous yhteensä Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Aluelautakunta Keskushallinto Kaupunginhallitus Seutulautakunta Hallintopalvelukeskus Hallintolautakunta Maaseutu- ja aluelautakunta Sivistyspalvelukeskus Opetuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Perusturvatoimikunta Perusturvatoimikunta Tekninen palvelukeskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Investointiosa Yhteenveto vuoden 2015 määrärahoista ja tuloarvioista Konserniyhteisöjen tavoitteet Henkilöstösuunnitelma

3 Kaupunginjohtajan katsaus Tasapainottamissuunnitelma "Vanhoina hyvinä aikoina" valtion budjetin yhteydessä tuli tutuksi käsite "jakovara". Sillä tarkoitettiin pakollisten menojen jälkeen valtion kassaan jäävää "ylimääräistä" rahaa, joka voitiin käyttää vaikkapa uusiin palveluihin. Päättäjien tarvitsi vain valita, mitä nämä palvelut olisivat. Muutaman viime vuoden aikana ei jakovarasta ole juuri puhuttu. Tilalle on tullut mm. sellainen sana kuin "kestävyysvaje", mikä yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä valtion menot ylittävät saadut tulot. Ennusteiden mukaan tänäkin vuonna Suomen talouskasvu on jäämässä nollaan, ja ilman kestävää talouskasvua ei ole mahdollista tehdä valintoja. Nollakasvu on ollut lähtökohtana myös Raahen vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnassa. Budjetti on edelleen tasapainottamissuunnitelma: kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaan taloussuunnitelman käyttötalouden raamina on vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio. Budjettiraamissa ovat mukana kaikki palvelukeskukset lukuun ottamatta sivistyspalvelukeskusta ja kaupungin sosiaalipalveluita. Budjetti on haastava, ja sen toteuttaminen asettaa runsaasti vaatimuksia kaupungin henkilöstölle. Alun perin toimielinten talousarvioesitykset ylittivät annetun budjettiraamin 4,5 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta johtuen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän lähes kahden miljoonan euron lisäysesitys sisällytettiin talousarvioon, mutta itse kaupungin toimintaan esitetty 2,6 miljoonan lisäys oli pakko karsia 1,2 miljoonaan. Merkittävää on, että sataman yhtiöittäminen rasittaa kaupungin tulosta kahdella miljoonalla eurolla. Vuosien aikana paneudumme erityisesti kaupungin hallinnon ja organisaation uudelleen järjestämiseen sekä palvelurakenteita ja -tarpeita vastaavaan henkilöstösuunnitteluun. Tarkoitus on käydä lävitse organisaation eri tasot ja muokata organisaatiorakennetta kriittisellä otteella. Erityisesti keskitymme selkeyttämään johtamisjärjestelmää mm. tutkimalla mahdollisuudet tiivistää olemassa olevia palvelukeskuksia, kuten esimerkiksi markkinointi-, matkailuja elinkeinosektoreiden toiminnallista ja hallinnollista yhdistämistä. Yhteistoimintaedellytysten mukaisiin rationalisointitavoitteisiin liittyy myös johtajien määrän asteittainen vähentäminen. Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen toteutumiseen varaudumme tarjoamalla monipuolisia ja tarpeista lähteviä kaavoitus- ja asumisratkaisuja sekä asukkaille että elinkeinoelämälle. Tokolanperän teollisuusalueen kaavan toteutuminen lisää kaupungin teollisuustontteja noin 20 hehtaaria. Asuntoalueiden (Pikkulahti, Kylmäniemi) kaavoitus puolestaan lisää asuntotuotantoa. Kaupungin keskustan kaavaprosessi käynnistetään vuonna Alustava kaavarunko ulottuu Asemakadulta Merikadulle. Tonteille tullaan esittämään enemmän rakennusoikeutta, ja rakennusten korkeuteen paneudutaan tarpeen mukaan myöhemmin. Ensi vuosi tulee olemaan Raahessakin kansantalouden nousun odottelua. Toivotaan, että voimme edelleen säilyttää nykyisen hyvän tasomme. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja --2 -

4 Yleiset kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Tänä vuonna olemme nähneet talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Vuoden alkupuolella vielä näytti, että kuluvana vuonna päästään jo hieman positiiviseen talouskasvuun, ja ensi vuonna elettäisiin jo reippaamman talouskasvun aikaa. Toisin on kuitenkin käynyt, lähes kaikki ennusteet viittaavat siihen, että tästä vuodesta on tulossa kolmas negatiivisen kasvun vuosi. Yhdysvalloissa talouskasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaa kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ja sitä edellisenä vuonna 1,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen mukaan Suomen talouskasvu jää kuluvana vuonna nollaan. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen omien talouden rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Yksityisen kulutuksen ei arvioida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien vuoksi. Monet muut ennustelaitokset ennakoivat tämän vuoden talouskasvun painuvan miinukselle, jolloin tämä olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, joskin kasvuennusteet ovat vaatimattomia, 0,5 1,5 prosentin luokkaa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu tulee olemaan 1,2 prosenttia vuonna Ministeriön arvio perustuu etenkin viennin ja investointien piristymiseen sekä yksityisen kulutuksen kasvuun. Viennin odotetaan kasvavan neljällä prosentilla. Kasvuodotukset ovat eri toimialoille samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoillakin reiluun prosenttiin. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön arvion mukaan kasvuun, vaikka kotitalouksien reaalitulot pysyvätkin ennallaan. Arvio perustuu siihen, että kuluttajien epävarmuus hälvenee yleisen talouskehityksen piristymisen myötä. Valtiovarainministeriö on ennustanut vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia ja muutkin ennusteensa julkaisseet laitokset ovat ennakoineet samansuuntaisia lukuja. Ensi vuoden talouskasvun hienoisesta piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne näyttää edelleen heikolta. Työttömyyden arvioidaan pysyvän nykyisellä, varsin korkealla tasolla. Vuonna 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja kuluvana vuonna sen arvioidaan kohoavan 8,6 prosenttiin ja pysyttelevän vuonna 2015 lähes samalla tasolla. Vuonna 2016 työttömyysasteen arvioidaan kääntyvän laskuun ja palautuvan vuoden 2013 tasolle. Kuluttajahintojen nousu on hidastunut vuoden ,8 prosentin tasosta niin, että vuonna 2013 se oli 1,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sen ennakoidaan jäävän 1,1 prosenttiin vuonna Saman arvion mukaan kuluttajahinnat kohoavat hieman enemmän vuosina 2015 (1,5 %) ja 2016 (1,8 %). Valtionvarainministeriön arvion mukaan palkansaajien yleinen ansiotasoindeksi vuonna 2014 tulee olemaan 1,4 prosenttia. Vuonna 2013 luku oli 2,1 prosenttia ja vuonna 2015 sen arvioidaan jäävän 1,2 prosenttiin. Tämä ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä 3,4 prosentin nousuvauhtia hitaampaa. Maltillinen ansiotason kasvu on kuitenkin sopusoinnussa hitaan talouskasvun, vaisun työllisyyskehityksen ja maltillisten palkkaratkaisujen kanssa. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Valtiovarainministeriön syk

5 syn 2014 talouskatsauksen mukaan kuntatalouden alijäämä syvenee 2,6 miljardiin ja velan määrä kasvaa yli 26 miljardiin euroon (15,6 vuonna 2013) vuoteen 2018 mennessä. Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Tämän lisäksi toimenpideohjelman tavoitteena on, että kunnat vahvistavat talouttaan yhdellä miljardilla eurolla omin toimenpitein. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaisen toimeenpanon lisäksi sitä, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeutta kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua, minkä vuoksi ilman tehtävien ja velvoitteiden merkittävää vähentämistä kuntatalouden velkaantumisen taittaminen merkitsisi huomattavia kunnallisveroprosenttien korotuksia. Mikäli kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimäärin noin 2,5 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroprosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Kuntien ja kuntatalouden osalta on tulossa paljon uudistuksia vuodelle Kuntalain uudistus ja peruspalvelujen valtionosuusuudistus tulevat voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä ja koko kuntakonsernia. Sote-uudistus on meneillään ja uusien sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Näiden lisäksi on meneillään kuntarakenneuudistus ja useissa kunnissa onkin käynnissä kuntaliitosten selvitystyö. Kuntien talous vuosina Kuntien talous on vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan huonossa kunnossa, vaikka kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos olikin 0,8 miljardia euroa edellisvuotta parempi. Vaikka toimintakate heikkeni, verotulojen 6,8 prosentin kasvu sekä valtionosuuksien ja satunnaisten erien pienoinen kasvu auttoivat kuntien tuloksen 0,4 miljardia euroa plussalle. Satunnaisten erien kasvun taustalla on kuntalain muutos vuonna 2013 (626/2013), jonka mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulisi antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisten vaikutus parantaa kertaluontoisesti kuntien tulosta yhtiöittämisvuonna. Tulosparannus on kuitenkin näennäinen eikä tosiasiallisesti paranna kunnan rahoitustilannetta. Yhtiöittämisessä kunnat myyvät omistamansa toiminnot kunnan määräysvallassa olevalle yhtiölle, josta syntyy kunnille merkittäviäkin kertaluontoisia myyntivoittoina kirjattavia satunnaisia tuottoja. Näiden satunnaisten tuottojen on arvioitu kohoavan 1 1,4 miljardiin euroon. Merkittävimmät myyntivoitot kohdistuvat vuodelle 2014, pieni osa vuosille 2013 ja Jatkossa yhtiöittämiset kiristävät kuntien taloutta, kun aiempaan verrattuna liikelaitosten tuloutukset kuntaan alenevat pysyvästi. Yhtiöittämisten vuoksi kuntien tilikauden 2014 tuloksen arvioidaan kohoavan tilapäisesti 1,25 miljardiin euroon. Vuonna 2015 kuntien tuloksen on arvioitu painuvan reilut 0,6 miljardia euroa miinukselle. Merkittävimpänä syynä tähän on se, että yhtiöittämisen vuoksi kuntien toimintatulot laskevat yli 7 prosenttia, valtionosuudet laskevat 1,6 prosenttia ja verotulot kasvavat vain 1,7 prosenttia. Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuuksiin on tulossa noin 0,3 miljardin euron ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin 0,1 miljardin euron lisäleikkaukset. Kunta-alalla on viime vuoden lopulla saavutettu neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimusten mukaisten kunnallisten työ- ja virkasopimusten sopimuskausi on voimassa saakka, ja sopimuskausi muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa, jolle ajoittuu kaksi sopimuskorotusta, päättyy vuoden 2015 lopussa. Kuluvan vuoden heinäkuun kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,8 prosenttia. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti , jonka kustannusvaikutus on keskimäärin 0,4 prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Sopimusratkaisujen myötä kuntien palkkakustannukset nousevat maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna 1,2 prosenttiin ja ensi vuonna sen arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa

6 Kunta-alan kustannustaso kohosi 1,8 prosenttia vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna, kun se vuonna 2012 oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna samalla indeksillä mitattuna kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan ja vuonna 2015 kasvun arvioidaan olevan samaa luokkaa. Kuntatalouden näkymät ovat edelleen varsin haasteelliset, vaikka vuosi 2014 onkin tilapäisesti tulokseltaan parempi. Kuntien tekemien talouden sopeuttamistoimien vuoksi menojen kasvua on saatu hillittyä, mutta se ei vielä riitä kattamaan menetettyä tulopohjaa. Verotulojen vaatimaton kasvuennuste, valtionosuusleikkaukset, liikelaitosten yhtiöittämiset ja ikärakenteen tuoma palvelutarpeen kasvu tuovat lisätaakan ja haasteen kuntatalouden sopeuttamistoimille. Ennusteen mukaan kunnat joutuvat edelleen nostamaan veroprosenttejaan ja siitä huolimatta velkaantuvat lisää. Lainakannan on arvioitu kasvavan 17,2 miljardiin euroon vuonna 2014 ja vuonna 2015 sen arvioidaan olevan jo 19,1 miljardia euroa. Vuonna 2013 lainakanta oli 15,6 miljardia euroa. Kuntien verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin noin 6,8 prosenttia vuonna 2013, minkä seurauksena veroja tilitettiin kunnille yhteensä noin 20,6 miljardia euroa. Tästä tuloverojen osuus oli 17,9, yhteisöverojen osuus 1,3 ja kiinteistöverojen osuus 1,4 miljardia euroa. Tuloverojen tilitykset kasvoivat 6,7 prosenttia, yhteisöverojen tilitykset kasvoivat 8,2 prosenttia ja kiinteistöverojen tilitykset 7,3 prosenttia. Vuonna 2013 keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 0,14 prosenttiyksikköä. Yhteisöveroprosentti oli 24,5 ja kuntien osuus yhteisöveron tuotosta 29,49 prosenttia. Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti tuloveroprosenttejaan. Korotuksen seurauksen keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 kunnallisverojen kuntatilitysten ennakoidaan olevan 18,4 miljardia euroa. Kolmannes kunnista on nostanut tuloveroprosenttejaan vuodelle 2015, minkä seurauksena keskimääräinen prosentti nousi 0,1 prosenttiyksiköllä 19,84 prosenttiin. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvun arvioidaan pysyvän noin kahden prosentin tuntumassa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkkojen nousu on maltillista, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvusta huolimatta arvioidaan kunnallisverojen tilitysten kasvavan vain 1,2 prosenttia vuonna Keskeinen syy vaatimattomaan nousuun on valtion budjetti- ja kehysriihien tekemät veroperustemuutoksia koskevat päätökset, joiden yhteisvaikutuksen kuntien verotuloihin arvioidaan olevan -131 milj. euroa. Vuonna 2015 korotetaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla heikentävät kunnallisveron kasvua. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Kuntaliiton arvion mukaan yhteisöveroja tilitetään kunnille tänä vuonna 1,39 miljardia euroa, jossa on kasvua 6 prosenttia edelliseen vuoteen nähden, vaikka yhteisöveroprosentti laski 24,5 prosentista 24,0 prosenttiin vuonna Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta tänä vuonna on 35,56 prosenttia. Vuonna 2015 yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan 5,8 prosenttia ja olevan 1,5 miljardia euroa. Ensi vuonna kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla erolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Tämä nostaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta 1,81 prosenttiyksiköllä. Yhteisöveroon on esitetty myös muita veroperustemuutoksia, jotka tullaan hallituksen esityksen mukaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuodelle on 36,26 prosenttia, mutta luku tarkentuu vielä loppuvuoden aikana

7 Kiinteistöveron tilitykset lisääntyvät edellisvuoteen verrattuna yli 10 prosentilla vuonna 2014 ja niiden on arvioitu olevan 1,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu lähinnä kiinteistöverouudistuksesta ja veroprosenttien korotuksesta. Vuonna 2015 kiinteistöverojen arvioidaan kasvavan noin 4 prosenttia. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän noin 2,3 prosenttia, mutta ensi vuonna kasvun arvioidaan jäävän noin 1,7 prosenttiin. Kuntien valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta; valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä muuttuu vuoden 2015 alusta, opetus- ja kulttuuriministeriön järjestelmä säilyy nykyisellään. Valtionosuusjärjestelmän uudistus Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Uudistuksessa valtionosuusjärjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostuu seuraavasti: + sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuritoimen laskennalliset perusteet (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) - kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus = valtion osuus laskennallisiin kustannuksiin + lisäosat (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualueenlisä ja työpaikkaomavaraisuus) +/- valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset +/-vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) +/- verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus = kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2015 Uuden järjestelmän mukaiset laskennalliset perusteet: 1) Ikärakenne: vuotiaat - 6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat - yli 84 vuotiaat Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa noin 2,5 kertaiseksi verrattuna nykyiseen. Lisäksi siirretty kustannuspainoa nuorisoikäluokista (0-18 vuotiaat) noin 278 miljoonaa euroa vanhusikäluokkiin (65 vuotiaat ja yli) kuntien lausuntopalautteen perusteella. 2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen. 3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo

8 4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen väestön perusteella. 5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. 6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een. 7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen. 8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Ennakkotiedon mukaan asukaskohtainen omarahoitusosuus vuonna 2015 on 3.522,51 euroa. Vuonna 2014 se on 3.282,60 euroa, joten korotusta on 239,91 euroa/asukas. Kunnille myönnetään valtionosuutta myös seuraavien kolmen lisäosan perusteella (lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta): 1) Syrjäisyys: Myönnetään kunnan syrjäisyysluvun perusteella. Lisäksi jos syrjäisyysluku >1,5 = kunnan kerroin 3 kertainen ja, jos syrjäisyysluku > 1,0 = kerroin 1,5 kertainen. 2) Saamelaisten kotiseutulisä: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella. 3) Työpaikkaomavaraisuus: Kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Uudessa järjestelmässä on tasausraja nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 prosenttia lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 prosenttia, jolloin kunnan omavastuuksi jää 20 prosenttia. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutos tasataan. Esimerkiksi järjestelmän voimaantulovuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Muita peruspalvelujen valtionosuuksiin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä Ennakkotiedon mukaan peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee nykyisestä 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin eli 4,15 prosenttiyksiköllä vuonna 2015 seuraavasti: milj. %-yks. - valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 741-2,88 - valtionosuusleikkaukset 188-0,73 - ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle 164-0,64 - sote-asiakasmaksujen korotuksen tuloutus valtiolle 40-0,16 - harkinnanvaraisen korotuksen lopetus 20-0,08 - turvakotitoiminnan siirto valtion vastuulle 4-0,02 - jäteveron tuoton siirto valtionosuusprosenttiin 70 +0,27 - vanhuspalvelulain velvoitteet 27,5 +0,05 - lastensuojelulaki ja muu sosiaali- ja terveydenhuolto 19,4 +0,04 Vuoden 2015 osalta uusien veroperustemuutosten johdosta kuntien kunnallisveron tuotto vähenee valtion talousarvioesityksen mukaan 131 milj. eurolla. Kiinteistöverojen korotuksista (mm. alarajat) aiheutuu puolestaan kunnille verotulojen kasvua 48 milj. euroa. Näistä eristä kunnille hyvitetään valtionosuuksien yhteydessä vain nettomäärä eli 83 milj. euroa

9 Uutena kompensaatioeränä valtio kompensoi kunnille 75 milj. euroa työmarkkinatuen kunnille aiheutuvista kustannuksista. Kunnille on arvioitu aiheutuvan 160 milj. euron kustannukset siitä, että vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kuntien vastuulle 50 prosenttia 300 työttömyyspäivän jälkeen ja 70 prosenttia työttömyyspäivän jälkeen. Kompensointi toteutetaan korottamalla yhteisöveron jako-osuutta 1,81 prosenttiyksiköllä. Koska yhteisövero ei jakaudu kunnille velvoitteen kustannusten mukaisesti, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti 75 milj. euron osalta. Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutusten johdosta jää kunnilla vuosien aikana saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 6,9 miljardia euroa. Raahen osuus tästä on noin 32 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen valtionosuuteen sisältyy koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus. Näiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikunta, nuorisotyö ja museo). Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut 102 milj. euron säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön ja museoiden rahoitukseen. Muun muassa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Ammattikorkeakoulun rahoitus siirtyy vuoden 2015 alusta valtion vastuulle. Kuntien rahoitusosuudella on kuitenkin pienennetty kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia 164 milj. eurolla ja jäljelle jäävää toisen asteen koulutuksen valtionosuutta 291 milj. eurolla. Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti alenee tämän johdosta merkittävästi ja on valtion talousarvioesityksen perusteella 29,32 (41,89 vuonna 2014). Kuntien asukaskohtainen omarahoitusosuus on talousarvioesityksen mukaan 307,40 euroa (348,64 euroa vuonna 2014), jonka merkittävä alentuminen johtuu ammattikorkeakoulun rahoituksen siirtymisestä valtion vastuulle. Vuosien 2013 ja 2014 indeksileikkauksia ei jatketa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa, vaan vuodelle 2015 tehdään 1,1 prosentin mukainen indeksitarkistus. Myös peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään 0,6 prosentin indeksitarkistus

10 Raahen kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan vuoden 2013 alusta toteutetulla kuntaliitoksella tavoitellaan entistä vahvempaa ja elinvoimaisempaa kuntaa, joka kykenee tarjoamaan asukkailleen hyvät peruspalvelut tasapuolisesti koko kunnan alueella. Yhdistymissopimuksen mukaan nykyinen palvelurakenne ja lähipalveluverkko säilytetään kummankin kunnan alueella vähintään neljän vuoden ajan. Palvelurakennetta ja lähipalveluverkkoa voidaan kuitenkin kehittää eri alueiden erikoistarpeiden mukaan huomioimalla ratkaisujen inhimilliset vaikutukset ja taloudellisuus pitkällä aikavälillä. Uuden taloussuunnitelman laadinnan taloudellinen lähtökohta on haasteellinen, sillä vuoden 2013 taseessa on 9,5 milj. euron alijäämä eivätkä vuodelle 2014 asetetut talouden tasapainottamistoimet näytä toteutuvan kuin pieneltä osalta. Vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan toiminnan osalta on syntymässä 0,6 milj. euron ylijäämä, jolloin tulos on 1,4 milj. euroa talousarviota parempi, minkä lisäksi satama yhtiöittämisestä kirjataan 5,1 milj. euron myyntivoitto. Näiden yhteisvaikutuksen jälkeen vuoden 2014 tilinpäätöksen kumulatiivinen alijäämä supistuu 3,8 milj. euroon. Sataman yhtiöittämisen vaikutus on jatkossa vuositasolla -1,8 milj. euroa, jonka kattaminen asettaa omat haasteensa. Kaupunginhallitus antoi kesäkuussa 2014 palvelukeskuksille vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaan taloussuunnitelman käyttötalouden raami on vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio, josta vähennettiin lasten kotihoidon kuntalisä 200 t ja vuosien osalta 960 t :n yhdistymisavustus. Kaupunginhallituksen antaman raamin lähtökohtana olivat sekä kuntalain velvoitteet talouden tasapainottamisesta että kaupunginvaltuuston kaupunkistrategiaan asettama tavoite tasapainoisesta ja kestävästä taloudesta. Mikäli vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmat olisivat toteutuneet annetun raamin mukaisesti, olisi talouden tasapaino saavutettu taloussuunnitelmakautena, mutta näin ei käynyt. Toimielinten talousarvioesitykset vuoden 2015 ulkoisen toimintakatteen osalta olivat 4,5 milj. euroa annettua raamia enemmän. Tästä kaupungin toiminnan osuus oli 2,6 milj. euroa ja hyvinvointikuntayhtymänä osuus 1,9 milj. euroa. Kuntayhtymän esitys jäi sellaisenaan talousarvioon, mutta kaupungin toiminnan osalta lisäys karsittiin 1,2 milj. euroon. Lisäyksestä opetuslautakunnan osuus on 0,5 milj. euroa ja kaupungin sosiaalipalvelujen osuus 0,7 milj. euroa, joka johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Vuosien taloussuunnitelmassa on noin 4,8 milj. euron tasapainottamistarve, joka supistuu vuoden 2014 ennakoitua paremman tuloksen johdosta 3,8 milj. euroon. Lisäksi on huomioitava, että taloussuunnitelma perustuu nollakasvuun. TALOUSARVION TAVOITTEET Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin strategian Hyväntuulinen Raahe kehittyvä kaupunki, johon pohjautuen uuden taloussuunnitelman tavoitteet on tullut asettaa. Talousarvion käyttötalousosan tavoitteet on asetettu sekä toimielin- että tulosaluetasolle. Vuoden 2015 toimielintason tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut sekä niiden tavoitetasot, ovat valtuustoon nähden sitovia. Tulosaluetason tavoitteet ovat sitovia toimielimeen nähden. Suunnittelukaudelle asetetut tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia tavoitteita, eivätkä ne sinänsä ole sitovia

11 ORGANISAATION RAKENTEELLISET MUUTOKSET JA HENKILÖSTÖ Vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan ei sisälly nykyisellään muita rakenteellisia muutoksia kuin sataman toimintojen yhtiöittäminen tilivuoden 2014 lopussa. Talousarvio sisältää kuitenkin tavoitteen, jonka mukaan vuoden 2015 aikana valmistellaan hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistaminen, mikä johtanee taloussuunnitelman aikana muutoksiin. Talousarviokirjan lopussa olevassa henkilöstösuunnitelmassa on esitetty vakinaisen henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/tulosalueittain vuosina Tässä kukin vakinainen henkilö on laskettu hänen tekemänsä työajan mukaisesti. Esimerkiksi täyttä työaikaa tekevä = 1 henkilö ja osa-aikaeläkkeellä oleva, joka tekee 60 prosenttista työaikaa = 0,6 henkilöä. Henkilöstösuunnitelmassa on kunnioitettu yhdistymissopimuksen mukaista henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa. Suunnitelman mukaan vakinainen henkilöstö vähenee 17 henkilöllä vuoden 2019 loppuun mennessä. Lokakuun 2014 lopun tilanteen mukaan henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisia oli 861, sijaisia 95 ja määräaikaisia 199. Edellisen vuoden vastaavana ajankohtana henkilöstömäärä oli 1.145, josta vakinaisia oli 835, sijaisia 91 ja määräaikaisia 219. Vuoden aikana koko henkilöstömäärä on lisääntynyt 10 henkilöllä. TULOT Toimintatuotot Vuonna 2015 on käyttötalouden toimintatuloja arvioitu kertyvän 28,8 milj. euroa. Vuonna 2014 toimintatuloja on 30,9 milj. euroa ja kun sataman osuus (4,6 M ) vähennetään, niitä on 26,3 milj. euroa. Toimintatulot lisääntyvät 2,5 milj. eurolla. Suurimmat lisäykset ovat: kaupunginhallitus, jonne on budjetoitu vuokratuloja 1,1 milj. euroa, seutulautakunta 0,3 milj. euroa, tekninen lautakunta 0,6 milj. euroa ja hallintolautakunta 0,3 milj. euroa. Toimintatuottoihin sisältyy valtiovarainministeriön maksama Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitoksesta johtuva valtionosuuksien menetysten kompensaatio sekä yhdistymisavustus. VM:n antaman päätöksen (VM/1143/ /2013) mukaan Raahen kaupungille maksetaan valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosina vuosittain euroa. Korvausta maksetaan yhteensä euroa. Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina yhteensä euroa. Tästä euroa on tullut vuonna 2013 ja euroa tulee vuosina 2014 ja Nämä erät sisältyvät edellä mainittuina vuosina talousarviossa kaupunginvaltuuston kustannuspaikalle kohtaan tuet ja avustukset. Verotulot Verotulojen tilityksiä on arvioitu kertyvän yhteensä 91,5 milj. euroa vuonna 2015, mikä on1,1 milj. euroa eli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Raahen kaupungin verotulojen kehittyminen vuosina :

12 Kunnallisverotilitysten arvioidaan jäävän lähes vuoden 2014 tasolle ja olevan noin 83,1 milj. euroa. Vaimean kasvun taustalla ovat lähinnä veroperustemuutokset (vaikutus noin -0,7 milj. ), korkealla yli 12 prosentin tasolla pysyttelevä työttömyysaste sekä asukasluvun laskeva kehitys. Lokakuun lopussa 2014 oli Raahessa asukkaita 172 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana

13 Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 2,7 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Vuoden 2014 yhteisöverokertymän arvioidaan kuitenkin nousevan 2,5 milj. euroon, joten siihen nähden lisäystä on vain hieman. Työmarkkinatuen kompensaation vaikutuksen arvioidaan olevan vajaat 200 t. Vuonna 2015 kiinteistöveroja arvioidaan kertyvän noin 5,7 milj. euroa. Myös vuoden 2014 arvioitu kertymä on samaa luokkaa, vaikka vuoden 2014 talousarviossa ennuste on 5,4 milj. euroa. Raahen kaupunginvaltuusto nosti vakinaisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia 0,18, muiden kuin vakinaisten asuinrakennusten 0,08, yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,1 ja voimalaitosten kiinteistöveroprosenttia 1,45 prosenttiyksiköllä vuodelle Raahen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt pitää sekä kiinteistöveroprosentit että tuloveroprosentin ennallaan. Tuloveroprosentti on 21,00 ja kiinteistöveroprosentit käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2015: Kiinteistön käyttötarkoitus: vero-% - vakituiset asuinrakennukset 0,50 % - muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,00 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % - voimalaitokset 2,85 % Pieniin tuuli- ja vesivoimalaitoksiin, joiden nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka voimalaitoksille olisi määrätty oma veroprosentti. Suunnitelmakauden verotulojen arviointi perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, minkä lisäksi on pyritty huomioimaan paikallinen työllisyyden ja toimeliaisuuden kehittyminen, joskin arvioiminen on varsin haasteellista. Ennusteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista keskeisempiä ovat työllisyyden ja kokonaistalouden kehittyminen. Valtionosuudet Raahen kaupungin osalta uuden peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän käyttöönoton vaikutus on noin +6,7 milj. euroa vuoden 2014 tasossa. Nykyjärjestelmän mukaan vuoden 2014 peruspalvelujen valtionosuudet ovat 50,0 milj. euroa ja uuden järjestelmän mukaan laskettuna ne olisivat 56,7 milj. euroa. Uuden järjestelmän mukainen asukaskohtainen valtionosuus on euroa vuoden 2014 tasossa, kun se nykyjärjestelmässä on euroa. Asukaskohtainen valtionosuus on 260 euroa enemmän. Tästä uuden järjestelmän mukaisten laskennallisten perusteiden mukainen lisäys on 51 euroa, lisäosien vaikutus 13 euroa ja verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen vaikutus 196 euroa. Uuden järjestelmän käyttöönoton laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on -1,7 prosenttiyksikköä. Uuden valtionosuusjärjestelmän siirtymäkausi on viisi vuotta, jonka aikana kunnan valtionosuuksien muutoksen vaikutusta tasataan siten, että vuonna 2015 muutoksen vaikutus on enintään +/- 50 /asukas, vuonna /- 100 /asukas, vuonna /- 180 /asukas, vuonna /- 260 /asukas ja vuonna /- 380 /asukas. Raahen osalta tämä tarkoittaa sitä, että uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet tulevat täytenä neljäntenä vuonna eli vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty Raahen kaupungin valtionosuuksien kehitys vuosina Vuosien 2013 ja 2014 erät on esitetty nykyjärjestelmän mukaisesti. Vuoden 2015 erät on otettu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen mukaan

14 Vertailusta on nähtävissä, että uuden järjestelmän mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen, esija perusopetuksen sekä kirjaston ja kulttuuritoimen laskennallinen valtionosuusperuste on 6,0 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Vastaavasti kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on 5,6 milj. euroa enemmän ja näin se käytännössä leikkaa kasvun miltei kokonaan. Kunnan omarahoitusosuuden kasvu johtuu valtionosuusleikkauksista sekä muista valtionosuuksiin tehtävistä muutoksista, jotka toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla, jolloin ne kasvattavat kuntien omarahoitusosuutta. Leikkausten vaikutus euroa/asukas on yhtä suuri kaikissa kunnissa. Uuden järjestelmän siirtymäajan vuoksi Raahe saa vuonna 2015 lisäyksenä uuden järjestelmän mukaisista valtionosuuksista 50 /asukas eli noin 1,3 milj. euroa. Loput 210 /asukas siirtyy seuraaville vuosille ja näin 5,4 milj. euroa vähennetään vuoden 2015 valtionosuuksista. Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella myös uudessa järjestelmässä kahden vuoden viiveellä. Uudessa järjestelmässä on tasausraja nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 prosenttia lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 prosenttia, jolloin kunnan omavastuuksi jää 20 prosenttia. Uuden järjestelmän mukainen verotulojen tasausjärjestelmän vaikutus Raahelle on noin 5 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet on huomioitu vuoden 2014 tasossa. Erä on suurimmassa osassa kuntia miinusmerkkinen, koska kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on suurempi kuin myönnetyt valtionosuudet. Kokonaisuutena vuoden 2015 valtionosuudet ovat ennakkotiedon mukaan yhteensä 47,1 milj. euroa, joka on 1,5 milj. euroa

15 enemmän kuin vuonna Lopulliset valtionosuudet tiedetään, kun valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö antavat valtionosuuspäätöksensä joulukuun lopussa. Suunnittelukauden peruspalvelujen valtionosuuksissa on huomioitu uuden järjestelmän siirtymätasaus, muutoin laskennalliset valtionosuudet on arvioitu vuoden 2014 tason mukaisesti. Myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on huomioitu vuoden 2014 tason mukaisina. MENOT Vuoden 2015 toimintakulut ovat yhteensä 164,8 milj. euroa. Vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa ne ovat 161,9 milj. euroa ja ilman sataman (1,2 M ) menoja 160,7 milj. euroa, joten menojen lisäys on 4,1 milj. euroa. Suurin yksittäinen menojen lisäys, 1,9 milj. euroa, johtuu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvusta. Muut suurimmat menojen lisäykset ovat: opetuslautakunta 0,8 milj. euroa ja perusturvatoimikunta 0,7 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakate vuonna 2015 on -135,7 milj. euroa. Vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa toimintakate on -130,6 milj. euroa ja ilman sataman (3,4 M ) osuutta -127,2 milj. euroa. Toimintakate heikkenee 8,5 milj. eurolla. Investointimenot ovat 8,6 milj. euroa ja investointitulot 1,0 milj. euroa, joten nettoinvestoinnit ovat 7,6 milj. euroa. Suurin yksittäinen hanke on Merikadun koulukeskus, joka tarkoittaa lukion laajennusta 3,0 milj. eurolla. Suunnitelmakaudelle sisältyy merkittävä, kustannusarvioltaan 14,3 milj. euron Antinkankaan koulun ja päiväkodin rakennushanke. Hankkeelle on varattu suunnitteluraha vuodelle 2015 ja se toteutetaan vuosina LAINAT JA MAKSUVALMIUS Mikäli Raahen kaupungin vuoden 2014 talousarvio toteutuu ennusteen mukaisesti, on lainamäärä vuoden lopussa noin 139,0 milj. euroa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Lainamäärä lisääntyy kuitenkin seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä 7,4 milj. eurolla, joten se on vuoden 2017 lopussa 146,4 milj. euroa. Mikäli talouden tasapainottamiseksi laaditut toimenpiteet toteutuvat, myös lainamäärä pienenee samassa suhteessa koko suunnitelmankauden ajan. Vuonna 2014 maksuvalmiutta on ylläpidetty pääasiassa kuntatodistusohjelmalla eli lyhytaikaisella lainalla. Kesällä kuntatodistuksien määrää vähennettiin 20,0 milj. eurolla ottamalla kaksi 10,0 milj. euron velkakirjalainaa. Raahen kaupungin lyhytaikaisen lainan keskikorko vuoden 2014 lokakuussa oli 0,13 prosenttia ja pitkäaikaisten lainojen keskikorko 1,1 prosenttia ilman korkosuojausten kustannusvaikutusta

16 160,0 140,0 120,0 141,4 Lainat ja sijoitukset vuosina ,9 145,1 146,4 139,0 Vuosi 2015: As.luku Lainat yht /as. Tuottavat investoinnit 735 /as. Sij.rahamarkk.instr. ja osakkeisiin /as. Antolainat 365 /as. 100,0 Milj.euroa 80,0 60,0 40,0 20,0 33,5 33,5 33,5 33,5 33,5 26,1 21,8 18,6 15,4 10,1 9,8 12,2 9,2 8,7 8,2 0,0 TP 2013 TA 2014, enn. TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat

17 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kautena. Valtuuston tulee hyväksyä toimenpideohjelma talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Raahen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksessä on 9,5 milj. euron alijäämä, minkä vuoksi taloussuunnitelman valmistelun ja talouden tasapainottamisen lähtökohdat ovat erittäin haasteelliset. Vuoden 2014 tilinpäätösarvion mukaan tilikaudelle on muodostumassa 0,6 milj. euron ylijäämä, joka on 1,4 milj. euroa talousarviota parempi. Tilivuoden 2014 lopussa toteutetaan Raahen kaupungin sataman toimintojen yhtiöittäminen, minkä seurauksena tilikaudelle kirjataan 5,1 milj. euron satunnaiset tulot. Kun edellä mainitut erät otetaan vuoden 2014 tilinpäätösarviossa huomioon, on taseessa alijäämää 3,8 milj. euroa. Taloussuunnitelmakauden lopussa 2017 alijäämää on 4,9 milj. euroa. Vuodelle 2014 laadittu talouden tasapainottamisohjelma on toteutumassa vain pieneltä osalta ja ennakoitua parempi tulos muodostuu siitä, että korkokuluissa syntyy 0,6 milj. euron säästöt ja valtionosuuksia tulee 0,3 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös toimintakate on 0,3 milj. euroa talousarviota parempi. Toimenpideohjelmaa on arvioitu uudelleen ja uuden ohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutus on 0,5 milj. euroa vuonna 2015 ja keskimäärin noin 2,9 milj. euroa vuosina Ohjelman näin toteutuessa talouden tasapaino tulee saavutettua vuonna 2018 edellyttäen, etteivät suunnittelukauden menot kasva eivätkä tulot pienene. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja siitä raportoidaan valtuustolle neljännesvuosittain. Toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan ja se tarkistetaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Tarvittaessa tasapainottamisen keinovalikoimaa laajennetaan talouden tasapainon saavuttamiseksi tilivuoden 2018 aikana

18 Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi vuosina TP TPA TA TS TS TS TALOUSUUNNITELMA Tilikauden tulos taloussuunnitelman mukaan Kertynyt yli-/alijäämä taloussuunnitelman mukaan TOIMENPIDEOHJELMA Toimintatulojen muutokset: * Metsäpalstojen myynti 180 * Myytävien kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti (myynnistä saatuja tuloja ei ole arvioitu) Toimintamenojen muutokset: * Kehittämiskeskuksen toiminnan uudelleenjärjestely osana hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistamista * Merikadun koulukeskus (lukion laajennus) * Yläkoulujen tuntiresurssien pienentäminen syyslukukauden 2015 alusta lukien * Luovutaan tarpeettomista ja tuottamattomista osakehuoneistoista ja kiinteistöistä, nettosäästö * Henkilöstösuunnitelman mukaisen luonnollisen poistuman hyödyntäminen, määräaikaisten ja sijaisten määrän vähentäminen * Suhtaudutaan myönteisesti lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi * Sähköisen kokoushallinnan käyttöönotto ja tulostuksenhallinta * Hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistaminen valmistellaan vuoden 2015 aikana. Uudistuksen kustannusvaikutuksia ei ole ennakoitu. Poistojen muutokset * Merikadun koulukeskus (lukion laajennus) Verotulojen muutokset * Tuloveroprosentin korottaminen 0,5 %-yksiköllä *) Toimenpideohjelman vaikutus tilikauden tulokseen Taseen kertynyt yli-/alijäämä toimenpiteiden jälkeen *) Mikäli tasapainottamistoimenpiteet eivät toteudu suunniteman mukaisesti eikä ennakoitua suuremmat toimintatulot, verotulot, valtionosuudet tai rahoitustulot kata toteutumatta jääneitä säästöjä tai kustannustason kasvua, on valtuustolla valmiudet 0,5 prosenttiyksikköä suurempaan tuloveroprosentin korotukseen. Taloussuunnitelma perustuu 0-kasvulle koko suunnittelukaudella

19 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalouden määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen menojen ja tulojen erotus, netto eli toimintakate. Toimielimille ja konserniyhteisöille asetetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Käyttötalousosassa on toimielinten lisäksi esitetty lisäinformaationa tulosalueiden tavoitteet sekä määrärahat muodossa; tulot, menot, netto. Tulosalueiden tavoitteet sekä tulojen ja menojen erotus, netto eli toimintakate ovat sitovia toimielimeen nähden. Tarvittaessa toimielin hyväksyy toimielimen sisällä tehtävät määrärahojen siirrot tulosalueelta toiselle. Talousarvion tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuottojen ja -kulujen erotus, netto. Myös tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvat ovat valtuuston nähden sitovia. Talousarvion rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset sekä tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on pääsääntöisesti hankeen meno. Mikäli hankkeeseen/hankeryhmään sisältyy tuloja, sitovuus on menojen ja tulojen erotus, netto. Valtuustoon nähden sitovat erät on talousarviossa merkitty: =valtuustoon nähden sitova. TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET JA TIETOJEN VERTAILTAVUUS Tarkemmat määräykset ja ohjeet talousarvion käytöstä annetaan kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa sekä toimielinten vahvistamissa käyttösuunnitelmissa. Käyttöomaisuuden poistoperusteina käytetään kaupunginvaltuuston ja hyväksymää poistosuunnitelmaa. Käyttöomaisuuden korkona käytetään kirjanpitovuotta edeltävän syyskuun alun vahvistettua 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Talousarviokirjan käyttötalouden tuloslaskelman tilinpäätös 2013 eriin sisältyy sataman luvut; tulot 4,7 milj. euroa, menot -1,0 milj. euroa ja toimintakate 3,7 milj. euroa sekä talousarvio 2014 eriin; tulot 4,6 milj. euroa, menot -1,2 milj. euroa ja toimintakate 3,4 milj. euroa. Ulkoisen tuloslaskelman tilinpäätös 2013 eriin sisältyy sataman luvut; tulot 4,7 milj. euroa, menot -0,8 milj. euroa ja toimintakate 3,9 milj. euroa sekä talousarvio 2014 eriin; tulot 4,6 milj. euroa, menot -0,9 milj. euroa ja toimintakate 3,6 milj. euroa. Raahen kaupungin satamaliiketoiminta yhtiöitetään itsenäiseksi Raahen kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi tilivuoden 2014 lopussa, joten sen osalta tiedot on poistettu kaupungin taloussuunnitelmasta vuodesta 2015 lukien

20 Tuloslaskelma TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot: Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tav Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakulut: Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rah.tuotot ja -kulut, netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos 94 Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintamenot, % 16,5 14,9 13,3 12,4 12,5 Vuosikate / Poistot, % 45,3 79,6 41,5 66,5 111,9 Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä (vuoden 2014 kertynyt yli-/alijäämä oikaistu sataman myyntivoitolla) Asukasmäärä vuoden lopussa

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016

RAAHEN KAUPUNKI. Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 Raahen kaupunginvaltuusto 16.11.2013 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 2 Yleiset kehitysnäkymät 3 Raahen kaupungin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014. Kuva: Martin Kallqvist

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014. Kuva: Martin Kallqvist RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014 Kuva: Martin Kallqvist Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Yleiset kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 117 25.03.2014

Kaupunginhallitus 117 25.03.2014 Kaupunginhallitus 117 25.03.2014 KUHMON KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA 47/1.112/2014 KHALL 117 Talousjohtaja 18.3.2014 Valtiovarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot