TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017"

Transkriptio

1 Kuvat: Raahen seutukunta/leena Harju TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 Sisällys Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Yleiset kehitysnäkymät... 3 Raahen kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö... 9 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Käyttötalousosa Käyttötalous yhteensä Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Aluelautakunta Keskushallinto Kaupunginhallitus Seutulautakunta Hallintopalvelukeskus Hallintolautakunta Maaseutu- ja aluelautakunta Sivistyspalvelukeskus Opetuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Perusturvatoimikunta Perusturvatoimikunta Tekninen palvelukeskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Investointiosa Yhteenveto vuoden 2015 määrärahoista ja tuloarvioista Konserniyhteisöjen tavoitteet Henkilöstösuunnitelma

3 Kaupunginjohtajan katsaus Tasapainottamissuunnitelma "Vanhoina hyvinä aikoina" valtion budjetin yhteydessä tuli tutuksi käsite "jakovara". Sillä tarkoitettiin pakollisten menojen jälkeen valtion kassaan jäävää "ylimääräistä" rahaa, joka voitiin käyttää vaikkapa uusiin palveluihin. Päättäjien tarvitsi vain valita, mitä nämä palvelut olisivat. Muutaman viime vuoden aikana ei jakovarasta ole juuri puhuttu. Tilalle on tullut mm. sellainen sana kuin "kestävyysvaje", mikä yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä valtion menot ylittävät saadut tulot. Ennusteiden mukaan tänäkin vuonna Suomen talouskasvu on jäämässä nollaan, ja ilman kestävää talouskasvua ei ole mahdollista tehdä valintoja. Nollakasvu on ollut lähtökohtana myös Raahen vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnassa. Budjetti on edelleen tasapainottamissuunnitelma: kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaan taloussuunnitelman käyttötalouden raamina on vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio. Budjettiraamissa ovat mukana kaikki palvelukeskukset lukuun ottamatta sivistyspalvelukeskusta ja kaupungin sosiaalipalveluita. Budjetti on haastava, ja sen toteuttaminen asettaa runsaasti vaatimuksia kaupungin henkilöstölle. Alun perin toimielinten talousarvioesitykset ylittivät annetun budjettiraamin 4,5 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta johtuen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän lähes kahden miljoonan euron lisäysesitys sisällytettiin talousarvioon, mutta itse kaupungin toimintaan esitetty 2,6 miljoonan lisäys oli pakko karsia 1,2 miljoonaan. Merkittävää on, että sataman yhtiöittäminen rasittaa kaupungin tulosta kahdella miljoonalla eurolla. Vuosien aikana paneudumme erityisesti kaupungin hallinnon ja organisaation uudelleen järjestämiseen sekä palvelurakenteita ja -tarpeita vastaavaan henkilöstösuunnitteluun. Tarkoitus on käydä lävitse organisaation eri tasot ja muokata organisaatiorakennetta kriittisellä otteella. Erityisesti keskitymme selkeyttämään johtamisjärjestelmää mm. tutkimalla mahdollisuudet tiivistää olemassa olevia palvelukeskuksia, kuten esimerkiksi markkinointi-, matkailuja elinkeinosektoreiden toiminnallista ja hallinnollista yhdistämistä. Yhteistoimintaedellytysten mukaisiin rationalisointitavoitteisiin liittyy myös johtajien määrän asteittainen vähentäminen. Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen toteutumiseen varaudumme tarjoamalla monipuolisia ja tarpeista lähteviä kaavoitus- ja asumisratkaisuja sekä asukkaille että elinkeinoelämälle. Tokolanperän teollisuusalueen kaavan toteutuminen lisää kaupungin teollisuustontteja noin 20 hehtaaria. Asuntoalueiden (Pikkulahti, Kylmäniemi) kaavoitus puolestaan lisää asuntotuotantoa. Kaupungin keskustan kaavaprosessi käynnistetään vuonna Alustava kaavarunko ulottuu Asemakadulta Merikadulle. Tonteille tullaan esittämään enemmän rakennusoikeutta, ja rakennusten korkeuteen paneudutaan tarpeen mukaan myöhemmin. Ensi vuosi tulee olemaan Raahessakin kansantalouden nousun odottelua. Toivotaan, että voimme edelleen säilyttää nykyisen hyvän tasomme. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja --2 -

4 Yleiset kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Tänä vuonna olemme nähneet talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Vuoden alkupuolella vielä näytti, että kuluvana vuonna päästään jo hieman positiiviseen talouskasvuun, ja ensi vuonna elettäisiin jo reippaamman talouskasvun aikaa. Toisin on kuitenkin käynyt, lähes kaikki ennusteet viittaavat siihen, että tästä vuodesta on tulossa kolmas negatiivisen kasvun vuosi. Yhdysvalloissa talouskasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaa kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ja sitä edellisenä vuonna 1,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen mukaan Suomen talouskasvu jää kuluvana vuonna nollaan. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen omien talouden rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Yksityisen kulutuksen ei arvioida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien vuoksi. Monet muut ennustelaitokset ennakoivat tämän vuoden talouskasvun painuvan miinukselle, jolloin tämä olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, joskin kasvuennusteet ovat vaatimattomia, 0,5 1,5 prosentin luokkaa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu tulee olemaan 1,2 prosenttia vuonna Ministeriön arvio perustuu etenkin viennin ja investointien piristymiseen sekä yksityisen kulutuksen kasvuun. Viennin odotetaan kasvavan neljällä prosentilla. Kasvuodotukset ovat eri toimialoille samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoillakin reiluun prosenttiin. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön arvion mukaan kasvuun, vaikka kotitalouksien reaalitulot pysyvätkin ennallaan. Arvio perustuu siihen, että kuluttajien epävarmuus hälvenee yleisen talouskehityksen piristymisen myötä. Valtiovarainministeriö on ennustanut vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia ja muutkin ennusteensa julkaisseet laitokset ovat ennakoineet samansuuntaisia lukuja. Ensi vuoden talouskasvun hienoisesta piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne näyttää edelleen heikolta. Työttömyyden arvioidaan pysyvän nykyisellä, varsin korkealla tasolla. Vuonna 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja kuluvana vuonna sen arvioidaan kohoavan 8,6 prosenttiin ja pysyttelevän vuonna 2015 lähes samalla tasolla. Vuonna 2016 työttömyysasteen arvioidaan kääntyvän laskuun ja palautuvan vuoden 2013 tasolle. Kuluttajahintojen nousu on hidastunut vuoden ,8 prosentin tasosta niin, että vuonna 2013 se oli 1,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sen ennakoidaan jäävän 1,1 prosenttiin vuonna Saman arvion mukaan kuluttajahinnat kohoavat hieman enemmän vuosina 2015 (1,5 %) ja 2016 (1,8 %). Valtionvarainministeriön arvion mukaan palkansaajien yleinen ansiotasoindeksi vuonna 2014 tulee olemaan 1,4 prosenttia. Vuonna 2013 luku oli 2,1 prosenttia ja vuonna 2015 sen arvioidaan jäävän 1,2 prosenttiin. Tämä ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä 3,4 prosentin nousuvauhtia hitaampaa. Maltillinen ansiotason kasvu on kuitenkin sopusoinnussa hitaan talouskasvun, vaisun työllisyyskehityksen ja maltillisten palkkaratkaisujen kanssa. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Valtiovarainministeriön syk

5 syn 2014 talouskatsauksen mukaan kuntatalouden alijäämä syvenee 2,6 miljardiin ja velan määrä kasvaa yli 26 miljardiin euroon (15,6 vuonna 2013) vuoteen 2018 mennessä. Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Tämän lisäksi toimenpideohjelman tavoitteena on, että kunnat vahvistavat talouttaan yhdellä miljardilla eurolla omin toimenpitein. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaisen toimeenpanon lisäksi sitä, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeutta kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua, minkä vuoksi ilman tehtävien ja velvoitteiden merkittävää vähentämistä kuntatalouden velkaantumisen taittaminen merkitsisi huomattavia kunnallisveroprosenttien korotuksia. Mikäli kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimäärin noin 2,5 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroprosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Kuntien ja kuntatalouden osalta on tulossa paljon uudistuksia vuodelle Kuntalain uudistus ja peruspalvelujen valtionosuusuudistus tulevat voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä ja koko kuntakonsernia. Sote-uudistus on meneillään ja uusien sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Näiden lisäksi on meneillään kuntarakenneuudistus ja useissa kunnissa onkin käynnissä kuntaliitosten selvitystyö. Kuntien talous vuosina Kuntien talous on vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan huonossa kunnossa, vaikka kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos olikin 0,8 miljardia euroa edellisvuotta parempi. Vaikka toimintakate heikkeni, verotulojen 6,8 prosentin kasvu sekä valtionosuuksien ja satunnaisten erien pienoinen kasvu auttoivat kuntien tuloksen 0,4 miljardia euroa plussalle. Satunnaisten erien kasvun taustalla on kuntalain muutos vuonna 2013 (626/2013), jonka mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulisi antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisten vaikutus parantaa kertaluontoisesti kuntien tulosta yhtiöittämisvuonna. Tulosparannus on kuitenkin näennäinen eikä tosiasiallisesti paranna kunnan rahoitustilannetta. Yhtiöittämisessä kunnat myyvät omistamansa toiminnot kunnan määräysvallassa olevalle yhtiölle, josta syntyy kunnille merkittäviäkin kertaluontoisia myyntivoittoina kirjattavia satunnaisia tuottoja. Näiden satunnaisten tuottojen on arvioitu kohoavan 1 1,4 miljardiin euroon. Merkittävimmät myyntivoitot kohdistuvat vuodelle 2014, pieni osa vuosille 2013 ja Jatkossa yhtiöittämiset kiristävät kuntien taloutta, kun aiempaan verrattuna liikelaitosten tuloutukset kuntaan alenevat pysyvästi. Yhtiöittämisten vuoksi kuntien tilikauden 2014 tuloksen arvioidaan kohoavan tilapäisesti 1,25 miljardiin euroon. Vuonna 2015 kuntien tuloksen on arvioitu painuvan reilut 0,6 miljardia euroa miinukselle. Merkittävimpänä syynä tähän on se, että yhtiöittämisen vuoksi kuntien toimintatulot laskevat yli 7 prosenttia, valtionosuudet laskevat 1,6 prosenttia ja verotulot kasvavat vain 1,7 prosenttia. Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuuksiin on tulossa noin 0,3 miljardin euron ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin 0,1 miljardin euron lisäleikkaukset. Kunta-alalla on viime vuoden lopulla saavutettu neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimusten mukaisten kunnallisten työ- ja virkasopimusten sopimuskausi on voimassa saakka, ja sopimuskausi muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa, jolle ajoittuu kaksi sopimuskorotusta, päättyy vuoden 2015 lopussa. Kuluvan vuoden heinäkuun kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,8 prosenttia. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti , jonka kustannusvaikutus on keskimäärin 0,4 prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Sopimusratkaisujen myötä kuntien palkkakustannukset nousevat maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna 1,2 prosenttiin ja ensi vuonna sen arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa

6 Kunta-alan kustannustaso kohosi 1,8 prosenttia vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna, kun se vuonna 2012 oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna samalla indeksillä mitattuna kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan ja vuonna 2015 kasvun arvioidaan olevan samaa luokkaa. Kuntatalouden näkymät ovat edelleen varsin haasteelliset, vaikka vuosi 2014 onkin tilapäisesti tulokseltaan parempi. Kuntien tekemien talouden sopeuttamistoimien vuoksi menojen kasvua on saatu hillittyä, mutta se ei vielä riitä kattamaan menetettyä tulopohjaa. Verotulojen vaatimaton kasvuennuste, valtionosuusleikkaukset, liikelaitosten yhtiöittämiset ja ikärakenteen tuoma palvelutarpeen kasvu tuovat lisätaakan ja haasteen kuntatalouden sopeuttamistoimille. Ennusteen mukaan kunnat joutuvat edelleen nostamaan veroprosenttejaan ja siitä huolimatta velkaantuvat lisää. Lainakannan on arvioitu kasvavan 17,2 miljardiin euroon vuonna 2014 ja vuonna 2015 sen arvioidaan olevan jo 19,1 miljardia euroa. Vuonna 2013 lainakanta oli 15,6 miljardia euroa. Kuntien verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin noin 6,8 prosenttia vuonna 2013, minkä seurauksena veroja tilitettiin kunnille yhteensä noin 20,6 miljardia euroa. Tästä tuloverojen osuus oli 17,9, yhteisöverojen osuus 1,3 ja kiinteistöverojen osuus 1,4 miljardia euroa. Tuloverojen tilitykset kasvoivat 6,7 prosenttia, yhteisöverojen tilitykset kasvoivat 8,2 prosenttia ja kiinteistöverojen tilitykset 7,3 prosenttia. Vuonna 2013 keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 0,14 prosenttiyksikköä. Yhteisöveroprosentti oli 24,5 ja kuntien osuus yhteisöveron tuotosta 29,49 prosenttia. Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti tuloveroprosenttejaan. Korotuksen seurauksen keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 kunnallisverojen kuntatilitysten ennakoidaan olevan 18,4 miljardia euroa. Kolmannes kunnista on nostanut tuloveroprosenttejaan vuodelle 2015, minkä seurauksena keskimääräinen prosentti nousi 0,1 prosenttiyksiköllä 19,84 prosenttiin. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvun arvioidaan pysyvän noin kahden prosentin tuntumassa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkkojen nousu on maltillista, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvusta huolimatta arvioidaan kunnallisverojen tilitysten kasvavan vain 1,2 prosenttia vuonna Keskeinen syy vaatimattomaan nousuun on valtion budjetti- ja kehysriihien tekemät veroperustemuutoksia koskevat päätökset, joiden yhteisvaikutuksen kuntien verotuloihin arvioidaan olevan -131 milj. euroa. Vuonna 2015 korotetaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla heikentävät kunnallisveron kasvua. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Kuntaliiton arvion mukaan yhteisöveroja tilitetään kunnille tänä vuonna 1,39 miljardia euroa, jossa on kasvua 6 prosenttia edelliseen vuoteen nähden, vaikka yhteisöveroprosentti laski 24,5 prosentista 24,0 prosenttiin vuonna Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta tänä vuonna on 35,56 prosenttia. Vuonna 2015 yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan 5,8 prosenttia ja olevan 1,5 miljardia euroa. Ensi vuonna kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla erolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Tämä nostaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta 1,81 prosenttiyksiköllä. Yhteisöveroon on esitetty myös muita veroperustemuutoksia, jotka tullaan hallituksen esityksen mukaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuodelle on 36,26 prosenttia, mutta luku tarkentuu vielä loppuvuoden aikana

7 Kiinteistöveron tilitykset lisääntyvät edellisvuoteen verrattuna yli 10 prosentilla vuonna 2014 ja niiden on arvioitu olevan 1,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu lähinnä kiinteistöverouudistuksesta ja veroprosenttien korotuksesta. Vuonna 2015 kiinteistöverojen arvioidaan kasvavan noin 4 prosenttia. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän noin 2,3 prosenttia, mutta ensi vuonna kasvun arvioidaan jäävän noin 1,7 prosenttiin. Kuntien valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta; valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä muuttuu vuoden 2015 alusta, opetus- ja kulttuuriministeriön järjestelmä säilyy nykyisellään. Valtionosuusjärjestelmän uudistus Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Uudistuksessa valtionosuusjärjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostuu seuraavasti: + sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuritoimen laskennalliset perusteet (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) - kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus = valtion osuus laskennallisiin kustannuksiin + lisäosat (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualueenlisä ja työpaikkaomavaraisuus) +/- valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset +/-vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) +/- verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus = kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2015 Uuden järjestelmän mukaiset laskennalliset perusteet: 1) Ikärakenne: vuotiaat - 6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat - yli 84 vuotiaat Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa noin 2,5 kertaiseksi verrattuna nykyiseen. Lisäksi siirretty kustannuspainoa nuorisoikäluokista (0-18 vuotiaat) noin 278 miljoonaa euroa vanhusikäluokkiin (65 vuotiaat ja yli) kuntien lausuntopalautteen perusteella. 2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen. 3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo

8 4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen väestön perusteella. 5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. 6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een. 7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen. 8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Ennakkotiedon mukaan asukaskohtainen omarahoitusosuus vuonna 2015 on 3.522,51 euroa. Vuonna 2014 se on 3.282,60 euroa, joten korotusta on 239,91 euroa/asukas. Kunnille myönnetään valtionosuutta myös seuraavien kolmen lisäosan perusteella (lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta): 1) Syrjäisyys: Myönnetään kunnan syrjäisyysluvun perusteella. Lisäksi jos syrjäisyysluku >1,5 = kunnan kerroin 3 kertainen ja, jos syrjäisyysluku > 1,0 = kerroin 1,5 kertainen. 2) Saamelaisten kotiseutulisä: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella. 3) Työpaikkaomavaraisuus: Kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Uudessa järjestelmässä on tasausraja nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 prosenttia lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 prosenttia, jolloin kunnan omavastuuksi jää 20 prosenttia. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutos tasataan. Esimerkiksi järjestelmän voimaantulovuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Muita peruspalvelujen valtionosuuksiin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä Ennakkotiedon mukaan peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee nykyisestä 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin eli 4,15 prosenttiyksiköllä vuonna 2015 seuraavasti: milj. %-yks. - valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 741-2,88 - valtionosuusleikkaukset 188-0,73 - ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle 164-0,64 - sote-asiakasmaksujen korotuksen tuloutus valtiolle 40-0,16 - harkinnanvaraisen korotuksen lopetus 20-0,08 - turvakotitoiminnan siirto valtion vastuulle 4-0,02 - jäteveron tuoton siirto valtionosuusprosenttiin 70 +0,27 - vanhuspalvelulain velvoitteet 27,5 +0,05 - lastensuojelulaki ja muu sosiaali- ja terveydenhuolto 19,4 +0,04 Vuoden 2015 osalta uusien veroperustemuutosten johdosta kuntien kunnallisveron tuotto vähenee valtion talousarvioesityksen mukaan 131 milj. eurolla. Kiinteistöverojen korotuksista (mm. alarajat) aiheutuu puolestaan kunnille verotulojen kasvua 48 milj. euroa. Näistä eristä kunnille hyvitetään valtionosuuksien yhteydessä vain nettomäärä eli 83 milj. euroa

9 Uutena kompensaatioeränä valtio kompensoi kunnille 75 milj. euroa työmarkkinatuen kunnille aiheutuvista kustannuksista. Kunnille on arvioitu aiheutuvan 160 milj. euron kustannukset siitä, että vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kuntien vastuulle 50 prosenttia 300 työttömyyspäivän jälkeen ja 70 prosenttia työttömyyspäivän jälkeen. Kompensointi toteutetaan korottamalla yhteisöveron jako-osuutta 1,81 prosenttiyksiköllä. Koska yhteisövero ei jakaudu kunnille velvoitteen kustannusten mukaisesti, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti 75 milj. euron osalta. Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutusten johdosta jää kunnilla vuosien aikana saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 6,9 miljardia euroa. Raahen osuus tästä on noin 32 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen valtionosuuteen sisältyy koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus. Näiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikunta, nuorisotyö ja museo). Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut 102 milj. euron säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön ja museoiden rahoitukseen. Muun muassa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Ammattikorkeakoulun rahoitus siirtyy vuoden 2015 alusta valtion vastuulle. Kuntien rahoitusosuudella on kuitenkin pienennetty kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia 164 milj. eurolla ja jäljelle jäävää toisen asteen koulutuksen valtionosuutta 291 milj. eurolla. Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti alenee tämän johdosta merkittävästi ja on valtion talousarvioesityksen perusteella 29,32 (41,89 vuonna 2014). Kuntien asukaskohtainen omarahoitusosuus on talousarvioesityksen mukaan 307,40 euroa (348,64 euroa vuonna 2014), jonka merkittävä alentuminen johtuu ammattikorkeakoulun rahoituksen siirtymisestä valtion vastuulle. Vuosien 2013 ja 2014 indeksileikkauksia ei jatketa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa, vaan vuodelle 2015 tehdään 1,1 prosentin mukainen indeksitarkistus. Myös peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään 0,6 prosentin indeksitarkistus

10 Raahen kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan vuoden 2013 alusta toteutetulla kuntaliitoksella tavoitellaan entistä vahvempaa ja elinvoimaisempaa kuntaa, joka kykenee tarjoamaan asukkailleen hyvät peruspalvelut tasapuolisesti koko kunnan alueella. Yhdistymissopimuksen mukaan nykyinen palvelurakenne ja lähipalveluverkko säilytetään kummankin kunnan alueella vähintään neljän vuoden ajan. Palvelurakennetta ja lähipalveluverkkoa voidaan kuitenkin kehittää eri alueiden erikoistarpeiden mukaan huomioimalla ratkaisujen inhimilliset vaikutukset ja taloudellisuus pitkällä aikavälillä. Uuden taloussuunnitelman laadinnan taloudellinen lähtökohta on haasteellinen, sillä vuoden 2013 taseessa on 9,5 milj. euron alijäämä eivätkä vuodelle 2014 asetetut talouden tasapainottamistoimet näytä toteutuvan kuin pieneltä osalta. Vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan toiminnan osalta on syntymässä 0,6 milj. euron ylijäämä, jolloin tulos on 1,4 milj. euroa talousarviota parempi, minkä lisäksi satama yhtiöittämisestä kirjataan 5,1 milj. euron myyntivoitto. Näiden yhteisvaikutuksen jälkeen vuoden 2014 tilinpäätöksen kumulatiivinen alijäämä supistuu 3,8 milj. euroon. Sataman yhtiöittämisen vaikutus on jatkossa vuositasolla -1,8 milj. euroa, jonka kattaminen asettaa omat haasteensa. Kaupunginhallitus antoi kesäkuussa 2014 palvelukeskuksille vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaan taloussuunnitelman käyttötalouden raami on vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio, josta vähennettiin lasten kotihoidon kuntalisä 200 t ja vuosien osalta 960 t :n yhdistymisavustus. Kaupunginhallituksen antaman raamin lähtökohtana olivat sekä kuntalain velvoitteet talouden tasapainottamisesta että kaupunginvaltuuston kaupunkistrategiaan asettama tavoite tasapainoisesta ja kestävästä taloudesta. Mikäli vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmat olisivat toteutuneet annetun raamin mukaisesti, olisi talouden tasapaino saavutettu taloussuunnitelmakautena, mutta näin ei käynyt. Toimielinten talousarvioesitykset vuoden 2015 ulkoisen toimintakatteen osalta olivat 4,5 milj. euroa annettua raamia enemmän. Tästä kaupungin toiminnan osuus oli 2,6 milj. euroa ja hyvinvointikuntayhtymänä osuus 1,9 milj. euroa. Kuntayhtymän esitys jäi sellaisenaan talousarvioon, mutta kaupungin toiminnan osalta lisäys karsittiin 1,2 milj. euroon. Lisäyksestä opetuslautakunnan osuus on 0,5 milj. euroa ja kaupungin sosiaalipalvelujen osuus 0,7 milj. euroa, joka johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Vuosien taloussuunnitelmassa on noin 4,8 milj. euron tasapainottamistarve, joka supistuu vuoden 2014 ennakoitua paremman tuloksen johdosta 3,8 milj. euroon. Lisäksi on huomioitava, että taloussuunnitelma perustuu nollakasvuun. TALOUSARVION TAVOITTEET Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin strategian Hyväntuulinen Raahe kehittyvä kaupunki, johon pohjautuen uuden taloussuunnitelman tavoitteet on tullut asettaa. Talousarvion käyttötalousosan tavoitteet on asetettu sekä toimielin- että tulosaluetasolle. Vuoden 2015 toimielintason tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut sekä niiden tavoitetasot, ovat valtuustoon nähden sitovia. Tulosaluetason tavoitteet ovat sitovia toimielimeen nähden. Suunnittelukaudelle asetetut tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia tavoitteita, eivätkä ne sinänsä ole sitovia

11 ORGANISAATION RAKENTEELLISET MUUTOKSET JA HENKILÖSTÖ Vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan ei sisälly nykyisellään muita rakenteellisia muutoksia kuin sataman toimintojen yhtiöittäminen tilivuoden 2014 lopussa. Talousarvio sisältää kuitenkin tavoitteen, jonka mukaan vuoden 2015 aikana valmistellaan hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistaminen, mikä johtanee taloussuunnitelman aikana muutoksiin. Talousarviokirjan lopussa olevassa henkilöstösuunnitelmassa on esitetty vakinaisen henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/tulosalueittain vuosina Tässä kukin vakinainen henkilö on laskettu hänen tekemänsä työajan mukaisesti. Esimerkiksi täyttä työaikaa tekevä = 1 henkilö ja osa-aikaeläkkeellä oleva, joka tekee 60 prosenttista työaikaa = 0,6 henkilöä. Henkilöstösuunnitelmassa on kunnioitettu yhdistymissopimuksen mukaista henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa. Suunnitelman mukaan vakinainen henkilöstö vähenee 17 henkilöllä vuoden 2019 loppuun mennessä. Lokakuun 2014 lopun tilanteen mukaan henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisia oli 861, sijaisia 95 ja määräaikaisia 199. Edellisen vuoden vastaavana ajankohtana henkilöstömäärä oli 1.145, josta vakinaisia oli 835, sijaisia 91 ja määräaikaisia 219. Vuoden aikana koko henkilöstömäärä on lisääntynyt 10 henkilöllä. TULOT Toimintatuotot Vuonna 2015 on käyttötalouden toimintatuloja arvioitu kertyvän 28,8 milj. euroa. Vuonna 2014 toimintatuloja on 30,9 milj. euroa ja kun sataman osuus (4,6 M ) vähennetään, niitä on 26,3 milj. euroa. Toimintatulot lisääntyvät 2,5 milj. eurolla. Suurimmat lisäykset ovat: kaupunginhallitus, jonne on budjetoitu vuokratuloja 1,1 milj. euroa, seutulautakunta 0,3 milj. euroa, tekninen lautakunta 0,6 milj. euroa ja hallintolautakunta 0,3 milj. euroa. Toimintatuottoihin sisältyy valtiovarainministeriön maksama Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitoksesta johtuva valtionosuuksien menetysten kompensaatio sekä yhdistymisavustus. VM:n antaman päätöksen (VM/1143/ /2013) mukaan Raahen kaupungille maksetaan valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosina vuosittain euroa. Korvausta maksetaan yhteensä euroa. Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina yhteensä euroa. Tästä euroa on tullut vuonna 2013 ja euroa tulee vuosina 2014 ja Nämä erät sisältyvät edellä mainittuina vuosina talousarviossa kaupunginvaltuuston kustannuspaikalle kohtaan tuet ja avustukset. Verotulot Verotulojen tilityksiä on arvioitu kertyvän yhteensä 91,5 milj. euroa vuonna 2015, mikä on1,1 milj. euroa eli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Raahen kaupungin verotulojen kehittyminen vuosina :

12 Kunnallisverotilitysten arvioidaan jäävän lähes vuoden 2014 tasolle ja olevan noin 83,1 milj. euroa. Vaimean kasvun taustalla ovat lähinnä veroperustemuutokset (vaikutus noin -0,7 milj. ), korkealla yli 12 prosentin tasolla pysyttelevä työttömyysaste sekä asukasluvun laskeva kehitys. Lokakuun lopussa 2014 oli Raahessa asukkaita 172 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana

13 Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 2,7 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Vuoden 2014 yhteisöverokertymän arvioidaan kuitenkin nousevan 2,5 milj. euroon, joten siihen nähden lisäystä on vain hieman. Työmarkkinatuen kompensaation vaikutuksen arvioidaan olevan vajaat 200 t. Vuonna 2015 kiinteistöveroja arvioidaan kertyvän noin 5,7 milj. euroa. Myös vuoden 2014 arvioitu kertymä on samaa luokkaa, vaikka vuoden 2014 talousarviossa ennuste on 5,4 milj. euroa. Raahen kaupunginvaltuusto nosti vakinaisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia 0,18, muiden kuin vakinaisten asuinrakennusten 0,08, yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,1 ja voimalaitosten kiinteistöveroprosenttia 1,45 prosenttiyksiköllä vuodelle Raahen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt pitää sekä kiinteistöveroprosentit että tuloveroprosentin ennallaan. Tuloveroprosentti on 21,00 ja kiinteistöveroprosentit käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2015: Kiinteistön käyttötarkoitus: vero-% - vakituiset asuinrakennukset 0,50 % - muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,00 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % - voimalaitokset 2,85 % Pieniin tuuli- ja vesivoimalaitoksiin, joiden nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka voimalaitoksille olisi määrätty oma veroprosentti. Suunnitelmakauden verotulojen arviointi perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, minkä lisäksi on pyritty huomioimaan paikallinen työllisyyden ja toimeliaisuuden kehittyminen, joskin arvioiminen on varsin haasteellista. Ennusteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista keskeisempiä ovat työllisyyden ja kokonaistalouden kehittyminen. Valtionosuudet Raahen kaupungin osalta uuden peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän käyttöönoton vaikutus on noin +6,7 milj. euroa vuoden 2014 tasossa. Nykyjärjestelmän mukaan vuoden 2014 peruspalvelujen valtionosuudet ovat 50,0 milj. euroa ja uuden järjestelmän mukaan laskettuna ne olisivat 56,7 milj. euroa. Uuden järjestelmän mukainen asukaskohtainen valtionosuus on euroa vuoden 2014 tasossa, kun se nykyjärjestelmässä on euroa. Asukaskohtainen valtionosuus on 260 euroa enemmän. Tästä uuden järjestelmän mukaisten laskennallisten perusteiden mukainen lisäys on 51 euroa, lisäosien vaikutus 13 euroa ja verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen vaikutus 196 euroa. Uuden järjestelmän käyttöönoton laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on -1,7 prosenttiyksikköä. Uuden valtionosuusjärjestelmän siirtymäkausi on viisi vuotta, jonka aikana kunnan valtionosuuksien muutoksen vaikutusta tasataan siten, että vuonna 2015 muutoksen vaikutus on enintään +/- 50 /asukas, vuonna /- 100 /asukas, vuonna /- 180 /asukas, vuonna /- 260 /asukas ja vuonna /- 380 /asukas. Raahen osalta tämä tarkoittaa sitä, että uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet tulevat täytenä neljäntenä vuonna eli vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty Raahen kaupungin valtionosuuksien kehitys vuosina Vuosien 2013 ja 2014 erät on esitetty nykyjärjestelmän mukaisesti. Vuoden 2015 erät on otettu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen mukaan

14 Vertailusta on nähtävissä, että uuden järjestelmän mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen, esija perusopetuksen sekä kirjaston ja kulttuuritoimen laskennallinen valtionosuusperuste on 6,0 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Vastaavasti kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on 5,6 milj. euroa enemmän ja näin se käytännössä leikkaa kasvun miltei kokonaan. Kunnan omarahoitusosuuden kasvu johtuu valtionosuusleikkauksista sekä muista valtionosuuksiin tehtävistä muutoksista, jotka toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla, jolloin ne kasvattavat kuntien omarahoitusosuutta. Leikkausten vaikutus euroa/asukas on yhtä suuri kaikissa kunnissa. Uuden järjestelmän siirtymäajan vuoksi Raahe saa vuonna 2015 lisäyksenä uuden järjestelmän mukaisista valtionosuuksista 50 /asukas eli noin 1,3 milj. euroa. Loput 210 /asukas siirtyy seuraaville vuosille ja näin 5,4 milj. euroa vähennetään vuoden 2015 valtionosuuksista. Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella myös uudessa järjestelmässä kahden vuoden viiveellä. Uudessa järjestelmässä on tasausraja nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 prosenttia lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 prosenttia, jolloin kunnan omavastuuksi jää 20 prosenttia. Uuden järjestelmän mukainen verotulojen tasausjärjestelmän vaikutus Raahelle on noin 5 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet on huomioitu vuoden 2014 tasossa. Erä on suurimmassa osassa kuntia miinusmerkkinen, koska kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on suurempi kuin myönnetyt valtionosuudet. Kokonaisuutena vuoden 2015 valtionosuudet ovat ennakkotiedon mukaan yhteensä 47,1 milj. euroa, joka on 1,5 milj. euroa

15 enemmän kuin vuonna Lopulliset valtionosuudet tiedetään, kun valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö antavat valtionosuuspäätöksensä joulukuun lopussa. Suunnittelukauden peruspalvelujen valtionosuuksissa on huomioitu uuden järjestelmän siirtymätasaus, muutoin laskennalliset valtionosuudet on arvioitu vuoden 2014 tason mukaisesti. Myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on huomioitu vuoden 2014 tason mukaisina. MENOT Vuoden 2015 toimintakulut ovat yhteensä 164,8 milj. euroa. Vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa ne ovat 161,9 milj. euroa ja ilman sataman (1,2 M ) menoja 160,7 milj. euroa, joten menojen lisäys on 4,1 milj. euroa. Suurin yksittäinen menojen lisäys, 1,9 milj. euroa, johtuu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvusta. Muut suurimmat menojen lisäykset ovat: opetuslautakunta 0,8 milj. euroa ja perusturvatoimikunta 0,7 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakate vuonna 2015 on -135,7 milj. euroa. Vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa toimintakate on -130,6 milj. euroa ja ilman sataman (3,4 M ) osuutta -127,2 milj. euroa. Toimintakate heikkenee 8,5 milj. eurolla. Investointimenot ovat 8,6 milj. euroa ja investointitulot 1,0 milj. euroa, joten nettoinvestoinnit ovat 7,6 milj. euroa. Suurin yksittäinen hanke on Merikadun koulukeskus, joka tarkoittaa lukion laajennusta 3,0 milj. eurolla. Suunnitelmakaudelle sisältyy merkittävä, kustannusarvioltaan 14,3 milj. euron Antinkankaan koulun ja päiväkodin rakennushanke. Hankkeelle on varattu suunnitteluraha vuodelle 2015 ja se toteutetaan vuosina LAINAT JA MAKSUVALMIUS Mikäli Raahen kaupungin vuoden 2014 talousarvio toteutuu ennusteen mukaisesti, on lainamäärä vuoden lopussa noin 139,0 milj. euroa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Lainamäärä lisääntyy kuitenkin seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä 7,4 milj. eurolla, joten se on vuoden 2017 lopussa 146,4 milj. euroa. Mikäli talouden tasapainottamiseksi laaditut toimenpiteet toteutuvat, myös lainamäärä pienenee samassa suhteessa koko suunnitelmankauden ajan. Vuonna 2014 maksuvalmiutta on ylläpidetty pääasiassa kuntatodistusohjelmalla eli lyhytaikaisella lainalla. Kesällä kuntatodistuksien määrää vähennettiin 20,0 milj. eurolla ottamalla kaksi 10,0 milj. euron velkakirjalainaa. Raahen kaupungin lyhytaikaisen lainan keskikorko vuoden 2014 lokakuussa oli 0,13 prosenttia ja pitkäaikaisten lainojen keskikorko 1,1 prosenttia ilman korkosuojausten kustannusvaikutusta

16 160,0 140,0 120,0 141,4 Lainat ja sijoitukset vuosina ,9 145,1 146,4 139,0 Vuosi 2015: As.luku Lainat yht /as. Tuottavat investoinnit 735 /as. Sij.rahamarkk.instr. ja osakkeisiin /as. Antolainat 365 /as. 100,0 Milj.euroa 80,0 60,0 40,0 20,0 33,5 33,5 33,5 33,5 33,5 26,1 21,8 18,6 15,4 10,1 9,8 12,2 9,2 8,7 8,2 0,0 TP 2013 TA 2014, enn. TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat

17 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kautena. Valtuuston tulee hyväksyä toimenpideohjelma talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Raahen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksessä on 9,5 milj. euron alijäämä, minkä vuoksi taloussuunnitelman valmistelun ja talouden tasapainottamisen lähtökohdat ovat erittäin haasteelliset. Vuoden 2014 tilinpäätösarvion mukaan tilikaudelle on muodostumassa 0,6 milj. euron ylijäämä, joka on 1,4 milj. euroa talousarviota parempi. Tilivuoden 2014 lopussa toteutetaan Raahen kaupungin sataman toimintojen yhtiöittäminen, minkä seurauksena tilikaudelle kirjataan 5,1 milj. euron satunnaiset tulot. Kun edellä mainitut erät otetaan vuoden 2014 tilinpäätösarviossa huomioon, on taseessa alijäämää 3,8 milj. euroa. Taloussuunnitelmakauden lopussa 2017 alijäämää on 4,9 milj. euroa. Vuodelle 2014 laadittu talouden tasapainottamisohjelma on toteutumassa vain pieneltä osalta ja ennakoitua parempi tulos muodostuu siitä, että korkokuluissa syntyy 0,6 milj. euron säästöt ja valtionosuuksia tulee 0,3 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös toimintakate on 0,3 milj. euroa talousarviota parempi. Toimenpideohjelmaa on arvioitu uudelleen ja uuden ohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutus on 0,5 milj. euroa vuonna 2015 ja keskimäärin noin 2,9 milj. euroa vuosina Ohjelman näin toteutuessa talouden tasapaino tulee saavutettua vuonna 2018 edellyttäen, etteivät suunnittelukauden menot kasva eivätkä tulot pienene. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja siitä raportoidaan valtuustolle neljännesvuosittain. Toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan ja se tarkistetaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Tarvittaessa tasapainottamisen keinovalikoimaa laajennetaan talouden tasapainon saavuttamiseksi tilivuoden 2018 aikana

18 Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi vuosina TP TPA TA TS TS TS TALOUSUUNNITELMA Tilikauden tulos taloussuunnitelman mukaan Kertynyt yli-/alijäämä taloussuunnitelman mukaan TOIMENPIDEOHJELMA Toimintatulojen muutokset: * Metsäpalstojen myynti 180 * Myytävien kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti (myynnistä saatuja tuloja ei ole arvioitu) Toimintamenojen muutokset: * Kehittämiskeskuksen toiminnan uudelleenjärjestely osana hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistamista * Merikadun koulukeskus (lukion laajennus) * Yläkoulujen tuntiresurssien pienentäminen syyslukukauden 2015 alusta lukien * Luovutaan tarpeettomista ja tuottamattomista osakehuoneistoista ja kiinteistöistä, nettosäästö * Henkilöstösuunnitelman mukaisen luonnollisen poistuman hyödyntäminen, määräaikaisten ja sijaisten määrän vähentäminen * Suhtaudutaan myönteisesti lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi * Sähköisen kokoushallinnan käyttöönotto ja tulostuksenhallinta * Hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistaminen valmistellaan vuoden 2015 aikana. Uudistuksen kustannusvaikutuksia ei ole ennakoitu. Poistojen muutokset * Merikadun koulukeskus (lukion laajennus) Verotulojen muutokset * Tuloveroprosentin korottaminen 0,5 %-yksiköllä *) Toimenpideohjelman vaikutus tilikauden tulokseen Taseen kertynyt yli-/alijäämä toimenpiteiden jälkeen *) Mikäli tasapainottamistoimenpiteet eivät toteudu suunniteman mukaisesti eikä ennakoitua suuremmat toimintatulot, verotulot, valtionosuudet tai rahoitustulot kata toteutumatta jääneitä säästöjä tai kustannustason kasvua, on valtuustolla valmiudet 0,5 prosenttiyksikköä suurempaan tuloveroprosentin korotukseen. Taloussuunnitelma perustuu 0-kasvulle koko suunnittelukaudella

19 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalouden määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen menojen ja tulojen erotus, netto eli toimintakate. Toimielimille ja konserniyhteisöille asetetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Käyttötalousosassa on toimielinten lisäksi esitetty lisäinformaationa tulosalueiden tavoitteet sekä määrärahat muodossa; tulot, menot, netto. Tulosalueiden tavoitteet sekä tulojen ja menojen erotus, netto eli toimintakate ovat sitovia toimielimeen nähden. Tarvittaessa toimielin hyväksyy toimielimen sisällä tehtävät määrärahojen siirrot tulosalueelta toiselle. Talousarvion tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuottojen ja -kulujen erotus, netto. Myös tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvat ovat valtuuston nähden sitovia. Talousarvion rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset sekä tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on pääsääntöisesti hankeen meno. Mikäli hankkeeseen/hankeryhmään sisältyy tuloja, sitovuus on menojen ja tulojen erotus, netto. Valtuustoon nähden sitovat erät on talousarviossa merkitty: =valtuustoon nähden sitova. TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET JA TIETOJEN VERTAILTAVUUS Tarkemmat määräykset ja ohjeet talousarvion käytöstä annetaan kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa sekä toimielinten vahvistamissa käyttösuunnitelmissa. Käyttöomaisuuden poistoperusteina käytetään kaupunginvaltuuston ja hyväksymää poistosuunnitelmaa. Käyttöomaisuuden korkona käytetään kirjanpitovuotta edeltävän syyskuun alun vahvistettua 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Talousarviokirjan käyttötalouden tuloslaskelman tilinpäätös 2013 eriin sisältyy sataman luvut; tulot 4,7 milj. euroa, menot -1,0 milj. euroa ja toimintakate 3,7 milj. euroa sekä talousarvio 2014 eriin; tulot 4,6 milj. euroa, menot -1,2 milj. euroa ja toimintakate 3,4 milj. euroa. Ulkoisen tuloslaskelman tilinpäätös 2013 eriin sisältyy sataman luvut; tulot 4,7 milj. euroa, menot -0,8 milj. euroa ja toimintakate 3,9 milj. euroa sekä talousarvio 2014 eriin; tulot 4,6 milj. euroa, menot -0,9 milj. euroa ja toimintakate 3,6 milj. euroa. Raahen kaupungin satamaliiketoiminta yhtiöitetään itsenäiseksi Raahen kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi tilivuoden 2014 lopussa, joten sen osalta tiedot on poistettu kaupungin taloussuunnitelmasta vuodesta 2015 lukien

20 Tuloslaskelma TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot: Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tav Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakulut: Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rah.tuotot ja -kulut, netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos 94 Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintamenot, % 16,5 14,9 13,3 12,4 12,5 Vuosikate / Poistot, % 45,3 79,6 41,5 66,5 111,9 Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä (vuoden 2014 kertynyt yli-/alijäämä oikaistu sataman myyntivoitolla) Asukasmäärä vuoden lopussa

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016

RAAHEN KAUPUNKI. Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 Raahen kaupunginvaltuusto 16.11.2013 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 2 Yleiset kehitysnäkymät 3 Raahen kaupungin

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot