RAAHEN KAUPUNKI. Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN KAUPUNKI. Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Jari Harju TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Raahen kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 2 Yleiset kehitysnäkymät 3 Raahen kaupungin vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö 7 Tuloslaskelma 16 Rahoituslaskelma 17 Käyttötalousosa 18 Käyttötalous yhteensä 19 Keskusvaalilautakunta 21 Tarkastuslautakunta 22 Kaupunginvaltuusto 24 Aluelautakunta 26 Keskushallinto 28 Kaupunginhallitus 29 Seutulautakunta 35 Hallintopalvelukeskus 38 Hallintolautakunta 39 Maaseutulautakunta 47 Sataman johtokunta 52 Sivistyspalvelukeskus 56 Opetuslautakunta 57 Kulttuurilautakunta 66 Liikuntalautakunta 74 Nuorisolautakunta 77 Perusturvatoimikunta 80 Tekninen palvelukeskus 86 Tekninen lautakunta 87 Ympäristölautakunta 96 Investointiosa 98 Yhteenveto vuoden 2014 määrärahoista ja tuloarvioista 105 Konserniyhtiöiden tavoitteet 106 Henkilöstösuunnitelma

3 Kaupunginjohtajan katsaus Euroalueen taloudessa on näkynyt orastavaa kohenemista, mutta Suomessa kuntien taloustilanne on edelleen vaikea, eikä vähiten 2000-luvulla kunnille säädettyjen uusien palveluvelvoitteiden vuoksi. Hallituksen rakennepoliittisella ohjelmalla näitä velvoitteita pyritään vähentämään, mutta kuntien tulee etsiä säästöjä myös omilla toimillaan. SÄÄSTÖJÄ ETSITÄÄN PARASTA AIKAA MYÖS RAAHESSA, ja on selvää, että niitä on löydettävä. Kaupungissa on työskennellyt erityinen tasapainottamistoimikunta, joka on laatinut toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi. Ohjelman avulla pyritään etsimään kaupungille lisätuloja ja vähentämään menoja. Säästöjä on haettu mm. huoneistojen ja kiinteistöjen omistusjärjestelyistä sekä vähentämällä kaupungin toimintojen ulkopuolelle myönnettäviä avustuksia. Myös hankinnoista säästetään: jokaista ostoa harkitaan erityisen tarkasti, mutta kuitenkin niin, että säästöt kohdistetaan muihin kuin koulujen, päiväkotien ja kirjaston materiaalihankintoihin. YHTENÄ SÄÄSTÖKOHTEENA OTETAAN KÄYTTÖÖN KIINTEISTÖARVIOINNIT, joissa jokainen kaupungin omistama kiinteistö ja huoneisto käydään lävitse ja arvioidaan niiden tosiasiallinen käyttötarve: ovatko ne edelleen tarpeellisia vai voidaanko joistakin luopua toimintojen kärsimättä? KAIKISSA TOIMIELIMISSÄ PYRITÄÄN SIIRTYMÄÄN SÄHKÖISEEN KOKOUSHALLINTAAN, mikä vähentää sekä kopiointi- että postituskuluja. Asiakirjojen tulostamisesta aiheutuvat kustannukset otetaan paremmin hallintaan luopumalla tietokoneiden oheiskirjoittimista, jolloin yhteiskäytössä olevilla verkkotulostimilla jää tulostettavaksi ainoastaan välttämätön aineisto. HENKILÖSTÖMENOISTA PYRITÄÄN LÖYTÄMÄÄN SÄÄSTÖJÄ tarkastelemalla kriittisesti jokaista sijaisen ja määräaikaisen työntekijän rekrytointia. Henkilöstölle suositellaan lomarahojen vaihtamista vapaaksi. Henkilöstön työssä jaksamista pyritään tukemaan henkilökohtaiseen eläkeikään saakka, koska varhaisesta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä koituu työnantajalle mittavat kustannukset. Kaupunginjohtaja ei kuitenkaan missään tilanteessa tule tekemään henkilöstön lomauttamista koskevaa päätösesitystä, mikäli tavoitellut säästöt saavutetaan muilla keinoilla. Sisäisiä siirtoja voi tulla eteen, mutta niiden avulla voidaan taata se, että työtä löytyy kaikille. Työtehtävät tosin voivat vaihtua. HALLITUKSEN EDUSKUNNALLE ANTAMAN LAKIESITYKSEN MUKAAN kuntien on yhtiöitettävä liiketoimintansa vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa mm. kunnallisten satamien yhtiöittämistä. Kaupunginvaltuuston hyväksymän tulostavoitteen mukaisesti kaupunginhallitus on aloittanut toimet Raahen sataman yhtiöittämiseksi ja antanut asian valmistelun sataman johtokunnan tehtäväksi. Sataman yhtiöittämistä tullaan valmistelemaan vuoden 2014 aikana. Kysymyksessä on asia, jolla on sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia, joista erityisesti taloudelliset vaikutukset tulee punnita erityisen tarkoin. FENNOVOIMA OY ON ESITTÄNYT OMISTAJILLEEN, että Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan toimittaja on Venäjän valtion omistama ydinvoimayhtiö Rosatom, josta tulisi myös Fennovoiman vähemmistöosakas. Hankkeessa pienosakkaana oleva kaupungin energiayhtiö Raahen Energia Oy päättää itsenäisesti osallistumisestaan ydinvoimalahankkeeseen jatkossa. Toteutuessaan hankkeella tulisi olemaan suoranaisia ja välillisiä vaikutuksia Raahen kaupungille, esim. rakennustyövoima tarvitsee asuntoja ja palveluja, samoin kuin jatkossa itse voimalan henkilöstö. MUSTAVAARAN KAIVOS OY:N SULATON kaavoitustyön tilanne ratkennee aivan lähitulevaisuudessa. Kaupunki on tehnyt paljon työtä Raahen kannalta myönteisen ratkaisun eteen, koska se toisi alueelle uusia työpaikkoja. Yhtiö tekee lopullisen sijoituspäätöksensä vuoden sisällä, ja tavoitteen mukaisesti sulatto aloittaisi toimintansa vuonna Taantumasta ei nousta hetkessä, mutta ennen pitkää koittavat jälleen paremmat ajat. Näin on tapahtunut aina ennenkin. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja --2 -

4 Yleiset kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Talouden epävarmuus jatkuu edelleen eikä Suomen talouskasvu ole lähtenyt nousuun odotetulla tavalla. Viime vuonna vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Yksi syy heikkoon talouskehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennaltanäkemättömään kriisiin ja näin teollisuuden arvonlisäys väheni huomattavasti juuri elektroniikkateollisuudessa. Kuluvan vuoden alussa tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteitaan, sillä heikko kysyntä on levinnyt myös palvelusektorille ja vähittäiskauppaan. Kuluttajien epävarmuus talouden suhteen on johtanut kotimaisten palvelujen ja kulutustavaroiden kysynnän laskuun. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kuluvan vuoden kokonaistuotannon hieman laskevan, mm. valtiovarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto laskee puoli prosenttiyksikköä. Kansainvälisessä taloudessa, erityisesti euroalueella, on kuitenkin nähty kesän aikana jo positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet tukevat oletusta, että talous pääsee hitaalle kasvuuralle vuoden loppua kohden mentäessä. Ensi vuoden osalta tutkimuslaitokset ennakoivat kuitenkin yleisesti varsin vaatimatonta kasvua, sillä lähes kaikkien BKT-ennusteet tuntuvat olevan yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kysynnän ja vientikysynnän hienoiseen piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat myönteisesti kasvuedellytyksiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulossa on pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet syövät talouskasvua ja parhaimmillaan rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna, sillä vaimea kotimainen talouskehitys heijastuu hintatasoon. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen lisäksi myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtionvarainministeriön arvio palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Ansioiden kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus oli ensimmäistä pienempi. Vuonna 2014 keskitetyn palkkaratkaisun myötä ansiotason kasvun arvioidaan hidastuvan ja jäävän 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne on pysynyt Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden lopulla työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä ja heikentyminen on kiihtynyt kuluvana vuonna, minkä seurauksena työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin vuoden lopulla. Vuonna 2012 työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Työllisyyslukujen ennakoidaan heikentyvän vielä jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Maan hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä on kunnille varattu keskeinen rooli. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardia euroa alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi ensi vuonna ja vuoden 2015 alusta voimaan tuleva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita, sekä kiristää kuntataloutta kevään kehysriihen arvion mukaan 150 milj. eurolla

5 Ohjelman mukaan kuntien tulee myös omin toimenpitein saada aikaiseksi miljardin euron tasapainotus vuoteen 2017 mennessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kuntien päätäntävallassa olevien verojen korotukset ja toiminnan kehittäminen. Verojen siis ennakoidaan nousevan samalla kun erilaisin säästöja muiden, mm. investointien ajoitustoimin tämä miljardi kootaan. Mitä ilmeisimmin suurin osa tästä kohdentuu verokorotuksiin. Henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötoimet ovat olleet vielä maltillisia, mutta taantuman jatkuessa erilaisiin henkilöstöpoliittisiin toimenpiteisiin joudutaan yhä useammassa kunnassa. Lisäksi kuntien odotetaan kehittävän pidemmällä aikavälillä tuottavuuttaan puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä ajan mittaan pienentäisi kestävyysvajetta noin kaksi miljardia euroa. Kaikista rakennetoimista juuri julkisten palvelujen tuottavuuskehitykselle asetetaan euromääräisesti kaikkein kovimmat tavoitteet. Hallitus olettaa, että kunta- ja sote-uudistus edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Kokonaisuudessaan noin 9,5 miljardin kestävyysvajeen kattamisesta tulee kuntien harteille noin 4 miljardia euroa. Näistä tehtävien ja velvoitteiden karsinnalla tulisi kattaa yksi miljardi ja loput jäävät kuntien harteille. Kun palvelujen kysyntä kasvaa prosentin vuosivauhtia, tilanne on kuntatalouden osalta hyvin haastava ja vakava. Kuntien menot vuosina Kuntien talous on vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan pelättyäkin huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella, 1,8 miljardiin euroon. Suomen kunnista neljänneksellä eli 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen ja 241 kunnan tilinpäätöksessä vuosikate oli poistoja pienempi. Kuntien heikkoon talouskehitykseen on syynä verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopea nousu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisestä vuodesta ja oli vain noin prosentin luokkaa. Valtionosuudet kasvoivat nimellisesti vuonna ,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannusten jako- ja indeksitarkistus. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuvien valtionosuusleikkausten vuoksi kunnilla jää valtionosuuksia saamatta vuosina yhteensä 6,6 miljardia euroa. Entistä useammat kunnat joutuvat turvaamaan tulopohjaansa nostamalla veroprosenttejaan. Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,38, kun se vuonna 2012 oli 19,24. Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan niiden toimintamenot olivat 37,63 miljardia, jossa on kasvua yli 5 prosenttia vuoteen 2011 nähden. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuoden 2013 toimintamenot tulevat olemaan 38,96 miljardia ja vuonna 2014 niiden arvioidaan kasvavan lähes 40,12 miljardiin euroon. Menojen kasvu näyttää tasaista noususuuntaa. Kunnat velkaantuvat entisestään ja kriisiytyvien kuntien määrä tulee lisääntymään. Nykyiset kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kuntaalan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 prosenttia. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kuntaalan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Tässä ei ole kuitenkaan otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta, jolloin sopimus laajasti hyväksyttäessä ulottuu vuoden 2015 loppuun saakka. Kunta-alan kustannustaso nousi vuonna 2012 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 prosenttia. Tänä vuonna samalla indeksillä mitattuna kustannustason nousun arvioidaan olevan hieman viime vuotta hitaampaa ja jäävän kahden prosentin tuntumaan. Kuntien verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin noin prosentin vuonna Tuloverojen tilitykset kasvoivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 prosenttia. Kiinteistöverotilitykset kasvoivat noin kuusi prosenttia. Yhteensä kunnille tilitettiin veroja noin 19,3 miljardia euroa vuonna

6 Kuntaliiton ennusteen mukaan vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 17,8 miljardia euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 5,6 prosenttia. Vuonna 2013 kunnallisverojen tilityksiä lisää lähinnä ansiotulojen vajaan kolmen prosentin kasvu sekä se, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi 0,14 prosenttiyksiköllä ollen nyt 19,38. Vuonna 2013 kuntien tuloverojen tilitykset kasvavat noin 200 milj. euroa tilitysuudistuksen johdosta. Uudistuksen myötä jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Aiemmin seuraavan vuoden tammikuussa tilitetty jäännösverojen ensimmäinen erä tilitetäänkin nyt jo kuluvan vuoden joulukuussa. Myös kiinteistöverojen ensimmäinen erä tilitetään kunnille kuukautta aiemmin kuin ennen eli syyskuussa. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan kuluvan vuoden tasosta ja se jäänee 1,5 prosentin tuntumaan. Valtion kehysriihessä on päätetty luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista, mikä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa vuonna Kunnallisveron tuoton kehitys riippuu osaltaan kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä työmarkkinaratkaisusta. Tuloveroon vaikuttavat myös hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset tuloverotukseen kohdistuvista veroperustemuutoksista. Näistä suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän muutokseen, jonka myötä aiempaa suurempi osa osinkotuloista verotetaan vuodesta 2014 alkaen ansiotuloina. Muutoksen on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja noin 65 milj. euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna. Muita suurimpia muutoksia ovat verovapaiden kilometrikorvausten rajoittaminen (vaikutus + 6,5 milj. euroa), työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus - 18 milj. euroa) ja perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus - 9 milj. euroa). Vuonna 2014 voimaan tulevien veroperustemuutosten on arvioitu lisäävän kunnallisverotuloja nettona noin 47 milj. euroa vuonna 2014 kuluvaan vuoteen nähden. Hallitusohjelman mukaan tuloveroon kohdentuvat veroperustemuutosten vaikutukset vuonna 2014 on ehdotettu kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Kuntaliiton arvion mukaan kunnallisveroja tilitettäneen kunnille 18,0 miljardia euroa vuonna 2014, mikä on vajaat kaksi prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Myös yhteisöverotuksen perusteisiin on tulossa muutoksia vuoden 2014 alusta, joista suurin on yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Muutoksen on arvioitu alentavan yhteisöverokertymää 870 milj. eurolla vuonna Muita muutoksia on koulutusvähennyksen käyttöönotto (vaikutus - 57 milj. euroa), edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen (vaikutus + 37 milj. euroa) sekä poistoja ja korkoja koskevat muutokset (vaikutus yhteensä + 32 milj. euroa). Muutosten vaikutusten verokertymään arvioidaan olevan yhteensä milj. euroa vuonna 2014 ja milj. euroa vuonna Kuntien jako-osuus huomioiden, veromuutokset vähentävät kuntien verotuloja 232 milj. euroa vuonna 2014 ja 189 milj. euroa vuonna Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kunnille muuttamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 2014 tulisi muutosten jälkeen 35,35 prosenttia ja 33,98 prosenttia vuodelle Vuonna 2012 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 prosenttia ja kuluvana vuonna se on 29,49 prosenttia. Vuoden 2014 kunnan jako-osuus täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on lopulliset päätökset. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Kuntaliiton arvion mukaan vuonna 2013 kunnille tilitetään yhteisöveroja 1,3 miljardia euroa eli noin 8 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2014 kuntien yhteisöverotilitysten arvioidaan olevan noin 1,45 miljardia euroa, jossa on kasvua kuluvaan vuoteen nähden noin 5 prosenttia. Vuonna 2012 kiinteistöverojen tilitykset olivat noin 1,3 miljardia euroa ja kuluvana vuonna tilitykset pysyvät samalla tasolla. Vuodelle 2014 on myös kiinteistöverotukseen tulossa veroperustemuutoksia, joiden arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja 100 milj. euroa. Näistä 71 milj. euroa muodostuu siitä, että rakennusten verotusarvoa laskettaessa niiden jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 prosenttia nykyisen 70 prosentin sijaan. Vuonna 2014 kiinteistöveroja arvioidaan kertyvän noin 1,45 miljardia euroa eli 9 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän

7 Kuntien valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla sekä palvelujen järjestämisen kustannuseroja että kuntien välistä tulopohjaa. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana on verotulotasaus, jolla kuntien tulopohjaa tasataan verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta; valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee nykyisestä 30,96 prosentista 29,57 prosenttiin vuonna 2014, vaikka 2,4 prosentin kustannustason nousu on huomioitu. Peruspalvelujen kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus vuonna 2014 on 3.310,86 euroa (3.136,92 euroa vuonna 2013). Valtionosuusprosentin aleneminen ja kunnan omavastuuosuuden korotus johtuu siitä, että peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan 362 milj. euroa vuonna 2014 aiemmin tehdyn 756 milj. euron lisäksi. Uusi leikkaus alentaa valtionosuusprosenttia 1,43 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 67 eurolla asukasta kohden. Muutokset kuntien tehtävissä ja velvoitteissa lisäävät kuntien valtionosuutta nettona 9,5 milj. euroa, minkä vaikutus on + 0,04 prosenttiyksikkö. Näistä suurin muutos on vanhuspalvelulain toteuttaminen, jonka vaikutus + 0,05 prosenttiyksikköä. Muut muutokset vaikuttavat nettona - 0,01 prosenttiyksikköä. Vuoden 2014 valtionosuuksien mukaan kunnille tilitetään ensimmäisen kerran jäteveron tuotto, joka on arviolta 70 milj. euroa (12,97 /asukas). Valtionosuuksissa huomioidaan kuntakohtaisesti myös tuloverotukseen kohdistuvat veroperustemuutosten vaikutukset, jotka voivat joko vähentää tai lisätä valtionosuutta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostuu seuraavista eristä: - yleinen osa - sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen kustannukset - valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) - valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (+/-) - vähennetään elatustuen takaisinperinnän palautukset (ei ole valtionosuutta) - vähennetään kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus - verotulotasaus (+/-) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen sisältyy koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yksikkörahoitus. Näiden lisäksi erään sisältyy perusopetuksen lisärahoitus (perusopetuksen lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava opetus, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus) sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen (lukio, kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikunta, nuorisotyö ja museo) valtionosuus. Hallituksen kehysriihen päätöksen mukaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitukseen ei tehdä indeksikorotusta vuonna Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentin arvioidaan pysyvän vuonna ,89 prosentissa ja ennakkotiedon mukainen kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus nousee 357,44 eurosta 359,08 euroon. Asukaskohtainen omarahoitusosuus on kaikille kunnille sama, minkä vuoksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden yhteismäärä on valtaosalle kunnista negatiivinen. Osana kuntarakenneuudistusta pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2010 alkaen

8 Raahen kaupungin vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan vuoden 2013 alusta toteutetulla kuntaliitoksella tavoitellaan entistä vahvempaa ja elinvoimaisempaa kuntaa, joka kykenee tarjoamaan asukkailleen hyvät peruspalvelut tasapuolisesti koko kunnan alueella. Yhdistymissopimuksen mukaan nykyinen palvelurakenne ja lähipalveluverkko säilytetään kummankin kunnan alueella vähintään neljän vuoden ajan. Palvelurakennetta ja lähipalveluverkkoa kuitenkin kehitetään eri alueiden erikoistarpeiden mukaan huomioimalla ratkaisujen inhimilliset vaikutukset ja taloudellisuus pitkällä aikavälillä. Uuden taloussuunnitelman laadinnan taloudellinen lähtökohta on haasteellinen, sillä kuluvan vuoden tilinpäätökseen ennakoidaan muodostuvan yli 13 milj. euron alijäämä, mikä tarkoittaa sitä, että alijäämän kattamisvelvoite syntyy. Mikäli alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa, on alijäämän kattamiseksi laadittava yksilöity toimenpideohjelma, joka valtuuston tulee hyväksyä talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus on antanut palvelukeskuksille vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaan taloussuunnitelman käyttötalouden raami on vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio +/- kaupunginhallituksen hyväksymän taloustoimikunnan esittämän säästöohjelman mukaiset tulojen lisäykset ja menojen vähennykset, joiden yhteisvaikutus tilikauden tulokseen on noin 2,7 milj. euroa. Kaikki säästöohjelman mukaiset toimenpiteet eivät toteudu taloussuunnitelmassa. Suurin säästöohjelmassa ollut, toteutumatta jäänyt kohta on hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden osalta odotettu nollatason kustannusten kasvu, mikä talousarvioesityksessä muuttui 2,4 milj. euron kustannusten kasvuksi. Nykyisen taloussuunnitelman lopputulemana suunnitelmakauden lopussa on kattamatonta alijäämää 7,8 milj. euroa. Tämän kattamiseksi on laadittu erillinen 10,2 milj. euron toimenpideohjelma, joka esitetään tämän taloussuunnitelman osana kohdassa talouden tasapainottaminen. TALOUSARVION TAVOITTEET Talousarvion käyttötalousosan tavoitteet on asetettu sekä toimielin- että tulosaluetasolle. Vuoden 2014 toimielintason tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut sekä niiden tavoitetasot, ovat valtuustoon nähden sitovia. Tulosaluetason tavoitteet ovat sitovia toimielimeen nähden. Suunnittelukaudelle asetetut tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia tavoitteita, eivätkä ne sinänsä ole sitovia. Koska uusi Raahen kaupungin strategia valmistuu vuoden 2014 alkupuolella, on talousarvion tavoitteet johdettu pääosiltaan nykyisen strategian pohjalta Raahen kaupunginvaltuuston strategisia päämääriä noudattaen. ORGANISAATION RAKENTEELLISET MUUTOKSET JA HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan ei sisälly organisaation rakenteellisia muutoksia. Raahen kaupunginhallitus on aloittanut toimet Raahen kaupungin omistaman sataman yhtiöittämiseksi ja antanut sen valmistelun sataman johtokunnan tehtäväksi sekä velvoittanut kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kaupunginjohtajan osallistumaan valmistelutyöhön. Sataman yhtiöittämisen valmistelu ja sen loppuunsaattaminen on sataman johtokunnan tavoitteena siten, että yhtiö aloittaa toimintansa Sataman yhtiöittämistä ei ole huomioitu vuoden 2014 talousarviossa eikä vuosien taloussuunnitelmassa vielä mitenkään, koska valmistelutyö on vasta alussa. Sataman yhtiöittäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet sekä niiden vaikutukset käsitellään myöhemmin erikseen. Talousarviokirjan lopussa olevassa henkilöstösuunnitelmassa on esitetty vakinaisen henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/tulosalueittain suunnitelmakautena sekä arvio poistuvan henkilöstön määrästä ja sen kustannusvaikutuksista. Henkilöstösuunnitelmassa on kunnioitettu yhdistymissopimuksen mukaista henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa. Vuoden 2013 alussa --7 -

9 1.000 Raahen kaupunki Talousarvio 2014 TULOT Toimintatuotot henkilöstömäärä oli 1.120, josta vakinaisia 841, sijaisia 64 ja määräaikaisia 215. Syyskuun 2013 lopun tilanteen mukaan henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisia 833, sijaisia 76 ja määräaikaisia 223. Vuonna 2014 on käyttötalouden toimintatuloja arvioitu kertyvän 30,9 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa eli noin 5,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Tästä suurin osa, eli 1,2 milj. euron lisäys on teknisessä lautakunnassa, jossa maa-alueiden vuokratuloja arvioidaan kertyvän 0,56 milj. euroa ja maa-alueiden myyntivoittoja 0,24 milj. euroa sekä muita vuokra- ja myyntituloja 0,4 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Sataman tulojen lisäys on 0,3 milj. euroa, hallintolautakunnan 0,1 milj. euroa ja perusturvatoimikunnan 0,1 milj. euroa, kunta taas seutulautakunnan tulot vähenevät 0,3 milj. eurolla. Toimintatuottoihin sisältyy valtiovarainministeriön maksama Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitoksesta johtuvan valtionosuuksien menetysten kompensaatio sekä yhdistymisavustus. VM:n antaman päätöksen (VM/1143/ /2013) mukaan Raahen kaupungille maksetaan valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosina vuosittain euroa. Korvausta maksetaan yhteensä euroa. Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina yhteensä euroa. Tästä euroa maksetaan vuonna 2013 ja euroa vuosina 2014 ja Nämä erät sisältyvät vuosittain talousarviossa kaupunginvaltuuston kustannuspaikalle kohtaan tuet ja avustukset. Verotulot Verotulojen tilityksiä on arvioitu kertyvän yhteensä 90,4 milj. euroa vuonna 2014, mikä on 0,8 milj. euroa eli 0,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Raahen kaupungin verotulojen kehittyminen vuosina VEROTULOJEN KEHITYS ,1 % ,8 % 90,440 +0,9 % ,2 % % ,3 % ,9 % ,3 % ,4 % ,2 % ,3 % -25,9 % ,4 % +25 % % TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS ,9 % 1. Kunnallisvero 2. Yhteisövero 3. Kiinteistövero Verot yht

10 Kunnallisverotilityksiä on arvioitu kertyvän 83,0 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa eli 0,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa, jonka arvioidaan toteutuvan suunnitelman mukaan. Kunnallisveron kasvuun on huomioitu vain veroperustemuutosten vaikutus, jonka arvioidaan Raahen osalta olevan noin + 5,80 euroa/asukas eli noin euroa. Tämä vähentää valtionosuutta. Kunnallisverotilitysten on arvioitu kasvavan keskimäärin 1,9 prosenttia vuonna Raahen osalta ei ole realistista odottaa vastaavaa kasvua, sillä työttömyysprosentti on syyskuun 2013 tilanteen mukaan 12,8 ja sen ennakoidaan vielä hieman nousevan loppuvuoden aikana. Näin se tulee olemaan huomattavasti ennakoitua keskimääräistä 8,3 prosenttia korkeampi. Raahen asukasluku ei ole lähtenyt kasvuun toivotulla tavalla, vaan se on päinvastoin laskenut yli sadalla henkilöllä vuoden 2013 alusta syyskuun loppuun. Raahen kaupungin yhteisöverotulot ovat romahtaneet eikä suunnitelmakaudella ole juuri ennustettavissa verojen kasvua. Vuonna 2013 yhteisöverojen kertymän ennakoidaan olevan vajaat 2,0 milj. euroa ja jäävän talousarviosta reilulla 0,7 milj. eurolla. Tämä johtuu tammikuussa perityistä, vuodelle 2011 kohdentuvista 0,7 milj. euron oikaisuista. Vuonna 2014 on verokertymän arvioitu olevan 2,0 milj. euroa. Vuonna 2014 kiinteistöveroja arvioidaan kertyvän noin 5,4 milj. euroa eli 1,5 milj. euroa (lähes 40 prosenttia) enemmän kuin vuonna Vuodelle 2013 kiinteistöveroja on maksuunpantu 3,9 milj. euroa. Kiinteistöverotukseen tulevien veroperustemuutosten on arvioitu lisäävän Raahen kaupungin kiinteistöverotuottoja noin 0,3 milj. euroa. Kiinteistöveroprosenttien korotuksesta tuleva verotulojen lisäys on yhteensä noin 1,2 milj. euroa. Kiinteistöveroprosentit käyttötarkoituksen mukaan vuosina 2013 ja 2014: Kiinteistön käyttötarkoitus v v, vakituiset asuinrakennukset 0,32 % 0,50 % - muut kuin vakituiset asuinrakennuk. 0,92 % 1,00 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 3,00 % - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % 1,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % 0,00 % - voimalaitokset 1,40 % 2,85 % Pieniin tuuli- ja vesivoimalaitoksiin, joiden nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka voimalaitoksille olisi määrätty oma veroprosentti. Suunnitelmakauden verotulojen arviointi perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, minkä lisäksi on pyritty huomioimaan paikallinen työllisyyden ja toimeliaisuuden kehittyminen, joskin arvioiminen on varsin haasteellista näin epävarmassa taloustilanteessa. Ennusteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista keskeisempiä ovat työllisyyden ja kokonaistalouden kehittyminen

11 Valtionosuudet Alla olevassa taulukossa on esitetty Raahen kaupungin vuoden 2014 valtionosuuksiin sisältyvät erä sekä vuoden 2013 valtionosuuspäätösten mukaiset erät. Vuoden 2014 valtionosuudet on laskettu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen mukaan. Valtionosuudet vv Muutos *) TA % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: (1.000 ) Yleinen osa ,4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset ,3 Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset ,0 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) ,0 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä ,6 - Vähennetään ed. elatustuen takaisinperinnän palautukset Laskennallinen valtionosuus yhteensä ,9 Vähennetään kunnan rahoitusosuus: ,92 /asukas x asukasta (vo-% 30,96) ,86 /asukas x asukasta (vo-% 29,57) ,6 Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulotasausta ,9 Verotulotasaus (+/-) Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä ,5 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,0 Valtionosuudet yhteensä ,8 Valtionosuudet euroa/asukas ,8 *) vuoden 2013 luvut on esitetty valtionosuuspäätösten mukaisesti Peruspalvelujen laskennalliset valtionosuudet ennen verotulotasausta vuonna 2014 ovat arviolta 46,2 milj. euroa, joka on 0,4 milj. euroa eli vajaan prosentin enemmän kuin vuonna Vuonna 2014 kunnan asukaskohtaisen omarahoitusosuuden arvioidaan olevan 3.310,86 euroa, joka on 173,94 euroa enemmän kuin vuonna Ennakoitu peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuonna 2014 on 29,57, kun se vuonna 2013 on 30,96. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla, jolloin leikkaus kasvattaa kuntien omarahoitusosuutta. Näin leikkauksen vaikutus euroa/asukas on yhtä suuri kaikissa kunnissa. Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella kahden vuoden viiveellä, joten vuoden 2014 valtionosuudet tasataan verovuoden 2012 verotustietojen perustella. Raahen kaupungin vuoden 2014 valtionosuuksissa huomioitava verotulotasaus (+/-) on ennakkotiedon mukaan + 3,3 milj. euroa, kun se vuonna 2013 on - 1,7 milj. euroa. Verotulotasaus on laskettu vuoden 2012 ennakollisilla verotiedoilla ja se vahvistuu, kun vuoden 2012 verotus valmistuu kuluvan vuoden lokakuun lopussa. Vuoden 2014 tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25. Tasausraja on 3.123,83 euroa/asukas ja tasausvähennys tasausrajan ylittävältä osalta 37 prosenttia. Vuonna 2014 ensimmäistä kertaa kunnille tilitettävä jäteveron tuotto, joka Raahen kaupungin osalta on noin euroa, sisältyy erään valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Tähän erään sisältyy myös mm. veromenetysten kompensointi kunnalle

12 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet on budjetoitu vuoden 2013 tasolle. Vuoden 2014 valtionosuudet ovat ennakkotiedon mukaan yhteensä 45,5 milj. euroa, jossa on kasvua 5,5 milj. euroa vuoteen 2013 verrattuna. Kasvusta suurin osa, 5,1 milj. euroa, johtuu verotulotasauksesta. Lopulliset valtionosuudet tiedetään, kun valtionvarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö antavat valtionosuuspäätöksensä joulukuun lopussa. Suunnittelukauden peruspalvelujen ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on budjetoitu vuoden 2014 tasolle. Verotulotasauksen on arvioitu olevan + 3,2 milj. euroa, joten valtionosuuksien on arvioitu olevan 45,2 milj. euroa vuodessa. MENOT Vuoden 2014 toimintakulut ovat yhteensä 161,9 milj. euroa, kun ne vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa ovat 158,7 milj. euroa, joten menojen lisäys on 3,2 milj. euroa. Suurin yksittäinen menojen lisäys, 2,4 milj. euroa, johtuu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvusta. Muut suurimmat menojen lisäykset ovat opetuslautakunnassa 0,8 milj. euroa, perusturvatoimikunnassa 0,4 milj. euroa ja teknisessä lautakunnassa 0,3 milj. euroa. Vuoden 2014 toimintamenojen vähennykset ovat kaupunginhallituksessa 0,4 milj. euroa, seutulautakunnassa 0,3 milj. euroa ja hallintolautakunnassa 0,1 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakate vuonna 2014 on - 130,6 milj. euroa, kun se vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa on - 129,0 milj. euroa. Toimintakate on heikentynyt 1,6 milj. eurolla, josta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän osuus on 2,4 milj. euroa. Kaupungin oman toiminnan osalta toimintakate on parantunut tehdyn säästöohjelman johdosta 0,8 milj. eurolla. Investointimenot ovat 5,7 milj. euroa ja investointitulot 1,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat 3,8 milj. euroa. Suurin yksittäinen hanke on pääkirjaston peruskorjaus, jonka nettomenot vuonna 2014 ovat 1,6 milj. euroa. MAKSUVALMIUS Mikäli Raahen kaupungin vuoden 2013 talousarvio toteutuu suunnitelman mukaan, on lainamäärä vuoden lopussa noin 147,0 milj. euroa. Koska vuoden 2014 talousarvion vuosikate on noin 5,3 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 3,8 milj. euroa, lyhenee lainamäärä noin 1,8 milj. eurolla vuonna Myös suunnitelmavuosina lainoja lyhennetään reilun kahden milj. euron vuosivauhtia. Vuonna 2013 maksuvalmiutta on ylläpidetty kuntatodistusohjelmalla eli lyhytaikaisella lainalla. Raahen kaupungin lyhytaikaisen lainan keskikorko vuoden 2013 syyskuussa oli 0,12 prosenttia ja pitkäaikaisten lainojen keskikorko 1,2 prosenttia ilman korkosuojausten kustannusvaikutusta

13 Milj.euroa Raahen kaupunki Talousarvio ,0 180,0 160,0 140,0 137,6 Lainat ja sijoitukset vuosina ,0 145,2 142,9 Vuosi 2014: As.luku Lainat yht /as. Tuottavat invest. 881 /as. Sij.rahamarkk.instr. ja osakkeisiin /as. Antolainat 377 /as. 140,3 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 30,8 28,9 31,0 26,5 31,0 31,0 31,0 22,7 19,3 16,0 10,5 10,1 9,7 9,4 9,1 0,0 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat

14 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Mikäli näin ei ole, on kunnan laadittava talouden tasapainottamiseksi toimenpideohjelma, joka valtuuston tulee hyväksyä talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Raahen kaupungin talouden kriisiytymisen vuoksi on ryhdytty talouden tasapainottamistoimiin kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi. Vuoden 2013 talousarvioon tehdyt leikkaukset ja tuloveroprosentin korottaminen 1 prosenttiyksiköllä vuodelle 2013 ei läheskään riitä tasapainottamistoimiksi. Suurin syy talouden kriisiytymiseen on se, että yhteisöverotulot ennakoidusti romahtivat yli 10 milj. eurolla vuonna Lähivuosina ei ole odotettavissa yhteisöverotulojen kasvua juuri lainkaan, joten kaupungin taloutta ei voida rakentaa niiden varaan missään määrin. Kaupunginhallitus nimesi tammikuussa 2013 taloustoimikunnan, jonka keskeisenä tehtävänä on valmistella vuoden 2013 aikana tarkennettu talouden tasapainottamisohjelma. Myös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä tehtiin toimintojen ja talouden kehittämisohjelma. Taloustoimikunta valmisteli talouden tasapainottamiseksi vuosille säästöohjelman, jonka tavoitteena oli parantaa vuosikatetta noin 2,7 milj. euroa. Kaupunginhallitus antoi käyttötalouden talousarvion raamiksi vuoden 2013 alkuperäisen talousarvion +/- säästöohjelman mukaiset tulojen lisäykset ja menojen vähennykset. Näin käyttötalouden toimintakatteen raamiksi muodostui - 127,5 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ei päästy asetettuun tavoitteeseen, vaan toimintakatteeksi muodostui - 130,6 milj. euroa eli lisäystä tuli 3,1 milj. euroa. Tästä hyvinvointikuntayhtymän osuus on 2,4 milj. ja kaupungin oman toiminnan osuus on 0,7 milj. euroa. Mikäli Raahen kaupungin vuoden 2013 talousarvio toteutuu suunnitelman mukaan, on vuoden 2013 tilinpäätöksessä alijäämää 13,6 milj. euroa. Vuosien taloussuunnitelma osoittaa, että vuoden 2016 lopussa taseessa on vielä 8 milj. euron alijäämä. Kaupunginjohtajan johdolla on virkamiestyönä valmisteltu toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi vuosille , jonka kumulatiivinen vaikutus tulokseen vuoden 2016 lopussa on 10,2 milj. euroa. Huomioitavaa on, että suunnitelmakaudelle ei ole huomioitu kustannustason nousua, vaan menokehitys perustuu nollakasvulle. Mikäli tasapainottamistoimenpiteet eivät toteudu suunnitelman mukaan, eivätkä ennakoitua suuremmat toimintatulot, verotulot, valtionosuudet tai rahoitustulot kata toteutumatta jääneitä säästöjä tai kustannustason nousua, on valtuustolla valmiudet 0,5 prosenttiyksikköä suurempaan tuloveroprosentin korotukseen. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja raportoidaan valtuustolle neljännesvuosittain. Toimenpideohjelman toteutuminen arvioidaan, ja se myös tarkistetaan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä sekä tarvittaessa laajennetaan tasapainottamisen keinovalikoimaa talouden tasapainon saavuttamiseksi suunnitelmakaudella. Käyttötalouden lisäksi on suunnitelmakauden investointiohjelma suunniteltu niin, että vuotuiset nettoinvestoinnit ovat vuosikatetta pienemmät; näin taloussuunnitelmassa on saatu myös lainamäärä laskusuuntaan. Lainoja lyhennetään reilun kahden miljoonan vuosivauhtia. Lainamäärä lyhenee taloussuunnitelmassa esitettyä enemmän siltä osin kun toimenpideohjelmassa esitetyt säästöt toteutuvat

15 Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi vuosina Toimenpiteet: Vaikutus talouteen /v. Yht. (1.000 ) Tuloja lisäävät toimenpiteet: * Tuloveroprosentin korotus 0,5 %-yksiköllä vuodelle Veroprosenttikatto 21,5-22,5 *) * Myyntitulot kiinteistöistä ja asunto-osakkeista - myytävien kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myyntivoittoja ei ole tasapainottamisohjelmaan arvioitu Tulojen lisäys yhteensä: Menoja vähentävät toimenpiteet: * Kiinteistöjen omistusjärjestelyt luovutaan tarpeettomista ja tuottamattomista kiinteistöistä ja osakehuoneistoista, arviotuna käyttötalouden nettosäästö * Säästöt henkilöstömenoista kannustetaan jäämään eläkkeelle henkilökohtaisessa eläkeiässä henkilöstösuunnitelman mukaan lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi suhtaudutaan myönteisesti kriittinen tarkastelu sijaisten ja määräaikaisten rekrytoinnissa tuetaan työssäjaksamista henkilökohtaiseen eläkeikään * Leikataan 10 % toimielinten myöntämistä avustuksista * Säästetään 40 % ostoista (kirjallisuus, elintarvikkeet, toimistotarvikkeet, kalusto ja muu materiaali) - säästöt kohdistetaan muuhun kuin koulujen, päiväkotien ja kirjaston materiaalihankintoihin. * Sähköisen kokoushallinnan käyttöönotto keskeisissä toimielimissä vuoden 2014 alusta lukien * Tulostuksen hallinta luovutaan oheiskirjoittimista - suositaan asiakirjojen sähköistä tallentamista ja tulostetaan vain välttämätön, jolloin suositaan mustavalkotulostusta Menoja vähentävät toimenpiteet yhteensä: Toimenpiteiden vaikutus tulokseen *) Mikäli tasapainottamistoimenpiteet eivät toteudu suunniteman mukaisesti eivätkä ennakoitua suuremmat toimintatulot, verotulot, valtionosuudet tai rahoitustulot kata toteutumatta jääneitä säästöjä tai kustannustason kasvua, on valtuustolla valmiudet 0,5 prosenttiyksikköä suurempaan tuloveroprosentin korotukseen. Taloussuunnitelma perustuu 0-kasvulle koko suunnittelukaudella

16 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalouden määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen menojen ja tulojen erotus, netto eli toimintakate. Toimielimille ja konserniyhteisöille asetetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Käyttötalousosassa on toimielinten lisäksi esitetty lisäinformaationa tulosalueiden tavoitteet sekä määrärahat muodossa; tulot, menot, netto. Tulosalueiden tavoitteet sekä tulojen ja menojen erotus, netto eli toimintakate ovat sitovia toimielimeen nähden. Tarvittaessa toimielin hyväksyy toimielimen sisällä tehtävät määrärahojen siirrot tulosalueelta toiselle. Talousarvion tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuottojen ja -kulujen erotus, netto. Myös tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvat ovat valtuuston nähden sitovia. Talousarvion rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset sekä tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on pääsääntöisesti hankkeen/hankeryhmän menojen ja tulojen erotus, netto. Joidenkin usealle vuodelle jaksotettujen hankkeiden osalta valtuustoon nähden sitova erä on hankkeen kokonaiskustannusarvio. Tällöin hankevastaavalla eli toimielimellä on mahdollisuus tarvittaessa tarkistaa hankkeen menojen ja tulojen jaksotusta kokonaiskustannusarvion puitteissa. Valtuustoon nähden sitovat erät on talousarviokirjassa merkitty: =valtuustoon nähden sitova TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET JA TIETOJEN VERTAILTAVUUS Tarkemmat määräykset ja ohjeet talousarvion käytöstä annetaan kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa sekä toimielinten vahvistamissa käyttösuunnitelmissa. Käyttöomaisuuden poistoperusteina käytetään kaupunginvaltuuston hyväksymiä ohjeita ja sataman osalta kaupunginvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Käyttöomaisuuden korkona käytetään kirjanpitovuotta edeltävän syyskuun alun vahvistettua 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Talousarvion tuloslaskelmaosan (ulkoinen tuloslaskelma) ja rahoitusosan sarakkeessa TP 2012 esitetyt luvut sisältävät Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan erillistilinpäätösten yhteenlasketut luvut, eivätkä ne siten ole suoraan vertailukelpoisia muihin sarakkeisiin nähden

17 Tuloslaskelma RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN (1.000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatulot: +muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot: Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tav Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rah.tuotot ja -kulut, netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos 96 Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut: Toimintatulot / Toimintamenot, % 14,9 14,5 14,9 14,4 13,7 Vuosikate / Poistot, % -96,6-28,5 79,6 126,9 150,3 Vuosikate euroa /asukas Kertynyt yli-/alijäämä Asukasmäärä vuoden lopussa =valtuustoon nähden sitova

18 Rahoituslaskelma RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION RAHOITUSOSA (1.000 ) +muutos TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset +/ Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset +/ Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/ Oman pääoman muutos 84 0 Muut maksuvalmiuden muutokset +/ Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä Lainanhoitokate 0,3 0,1 0,4 0,7 1,0 Kassan riittävyys, pv = valtuustoon nähden sitova

19 Käyttötalousosa

20 Käyttötalous yhteensä Alkuper. TA 2013 Raami 2014 Ltk 2014 TA 2014 TS 2015 TS Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Toimintakulut yht Toimintakate = valtuustoon nähden sitova erä Poistot Vyörytykset:: Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekninen toimi Vyörytystulot yht Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistystoimi Tekninen toimi Vyörytysmenot yht Kokonaiskustannukset

21 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Aluelautakunta

22 Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö: Leena Mikkola-Riekkinen Alkuper. TA 2013 Raami 2014 Ltk 2014 TA 2014 TS 2015 TS Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Toimintakulut yht Toimintakate = valtuustoon nähden sitova erä Poistot Vyörytykset: Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekninen toimi Vyörytystulot yht. Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistystoimi Tekninen toimi Vyörytysmenot yht. Kokonaiskustannukset Palvelutoiminnan kuvaus: Vuosina järjestettävät vaalit: 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIT vaalipäivä sunnuntai ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla EDUSKUNTAVAALIT vaalipäivä sunnuntai ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla KUNNALLISVAALIT lokakuussa

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014. Kuva: Martin Kallqvist

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014. Kuva: Martin Kallqvist RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014 Kuva: Martin Kallqvist Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Yleiset kehitysnäkymät...

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Yhteenveto vuosien talousarviosta Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Talousjaosto 21.11.2018 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.2018 Valmistelutilanne Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti Lähtökohtana

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti

SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti 31.10.2016 TULOSLASKELMA Talousarvio 2016 Toteuma Tot. % Toteuma Ta + Ta-muutos 31.10.2016 (83,33 % tas.kert) TPE 2016 31.10.2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 11.9.2017 Toimielimet ja valmistelevat viranhaltijat VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019-2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Poikkeama enn./ta yht. Toteutumisennuste. TA 2018 siirrot. TA 2018 yhteensä. Käyttötalousosa (1.000 ) TOT 2017 TA 2018 TA 2018 muutokset

Poikkeama enn./ta yht. Toteutumisennuste. TA 2018 siirrot. TA 2018 yhteensä. Käyttötalousosa (1.000 ) TOT 2017 TA 2018 TA 2018 muutokset Turku 437 462 431 241 431 241 428 914-2 327 159 459 153 846 153 846 155 656 1 810 66 047 67 330 67 330 61 647-5 683 28 271 23 915 23 915 27 971 4 057 159 819 164 743 164 743 164 856 113 23 867 21 407 21

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS

TALOUSKATSAUS Kuva: Raahen seutukunta, Leena Harju TALOUSKATSAUS 30.9.2017 Kaupunginhallitus 7.11.2017 Kaupunginvaltuusto 13.11.2017 Sisällys Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2014 2017 2 Tuloslaskelma 3 Verotulot

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot