Yhteyshenkilö maakuntakorkeakouluasioissa Lieksassa: koulutuskoordinaattori Pasi Karonen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteyshenkilö maakuntakorkeakouluasioissa Lieksassa: koulutuskoordinaattori Pasi Karonen, pasi.karonen@lieksa.fi"

Transkriptio

1 1

2 Yhteyshenkilö maakuntakorkeakouluasioissa Lieksassa: koulutuskoordinaattori Pasi Karonen, Lieksan koulutus- kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma LKKIS Kolmen lukuvuoden jakso: Hyväksytty Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun paikallisen Lieksan ohjausryhmän kevätkokouksessa Lieksassa. Vuosi 2013 oli Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kahdeksas toimintavuosi. Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön eri toimijatahojen välillä lähtökohtanaan koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Maakuntakorkeakoulun ydin kiteytyy kolmeen kokonaisuuteen: koulutus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä aikuisten koulutusvalintoja koskeva ohjaus ja neuvonta. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat muodostavat toiminnallisen rungon ja tavoitteet. Suunnitelmat päivite- 2

3 tään vuosittain, ja niihin voi tutustua maakuntakorkeakoulun Internet-sivustossa: Ensimmäiset maakuntakorkeakoulutoimintana Lieksassa opintonsa suorittaneet sairaanhoitajat valmistuivat Karelia-ammattikorkeakoulusta Koulutus toteutettiin monimuoto-opintoina. Valmistuneet 16 sairaanhoitajaa suorittivat lähiopiskelunsa pääasiassa Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan ammattiopiston tiloissa. Heidän 3,5 vuotta kestäneet ja 210 opintopisteen laajuiset opintonsa koostuivat lähiopiskelutunneista luokka- ja simulaatio-oppimistiloissa sekä verkko-opinnoista. Opiskelijoilla oli lähiopetusta neljästä kahdeksaan päivää kuukaudessa. Käynnissä on samoin opintomuodoin myös toinen sairaanhoitajakoulutus, jonka 150 opintopisteen laajuinen alkuosuus toteutuu työvoimapoliittisena koulutuksena ja loppujen 60 opintopisteen osuus eli viimeinen lukuvuosi varsinaisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Loppusuoralla ovat vuoden 2011 alussa monimuotoisina alkaneet Karelia-ammattikorkeakoulun tradenomiopinnot, joiden yksi opintopiiri on toiminut Lieksassa. Lukuvuodeksi käynnistyi sosiaalityön 25 opintopisteen laajuisten perusopintojen opetusyhteistyö Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston, Pohjois-Karjalan kesäyliopiston, Nurmeksen lukion ja Lieksan kansalaisopiston kesken. Perusopintokokonaisuuden 20 opiskelijasta kahdeksan on Lieksasta. Opintoihin sisältyvät luennot välitetään Joensuusta tai Kuopiosta verkkoteitse. Opiskelijoiden tukena ovat paikalliset tuutorit, jotka myös valvovat tentit, eikä omalta paikkakunnalta siten tarvitsekaan näiden perusopintojen takia matkustaa kertaakaan minnekään. Maakuntakorkeakoulun koulutustoiminnan uudet avaukset vuonna 2013 painottuivatkin monimuoto- ja verkko-opiskeluun. Kehittämisja innovaatiotoimintaa suuntasi opetus- ja kulttuuriministeriön Karelia-ammattikorkeakoululle myöntämä ISAT alueellinen innovaatiokeskusmalli -projektimääräraha Pielisen Karjalaan. Opinto-ohjaus- ja neuvontatoimintaan taas sisältyi Lieksassa yleistä tiedotusta joukkoviestimien kautta, yleisötilaisuuksissa ja muin sopivin keinoin, tuutorointia ja opiskelun ryhmäohjausta sosiaalityön perusopinnoissa sekä tarvittaessa hen- 3

4 kilökohtaista ohjausta esimerkiksi opintoihin hakeuduttaessa. Henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta oli erittäin harvoin, mutta silloin tyypillisesti tavallista mutkikkaammissa tilanteissa, kun vastattiin työ- ja elinkeinotoimiston avunpyyntöihin; tilanne jatkunee samanlaisena. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kokonaisuuteen voi tutustua sen toimintakertomuksesta vuodelta 2013: Pielisen Karjalan painoarvo on melko huomattava. Kaupungin strategia, seutukaupunkiohjelma ja paikallisen työryhmän tuoreimmat linjat Lieksan kaupungin strategia 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa : 8, ja Maakuntakorkeakoulutoiminnan ydintoimintakokonaisuuksien kannalta ja hieman yleisemminkin voi kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin strategian kohtiin. Ne sijoittuvat osin päällekkäinkin eri toimintakokonaisuuksien alueille, ja sen takia luettelossa alla on toistoa. Kursivoinnit on lisätty tässä. Koulutus Kaupungin toiminta-ajatukseen sisältyy seutukaupungin käsite; ks. tästä asiasta jäljempänä. Väestörakenteen ja elinkeinorakenteen muutos sekä ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan väheneminen lisäävät laadukkaan ammatillisen koulutuksen merkitystä. Vahvistamme toisen asteen koulutuksen (lukio ja ammatillinen koulutus) yhteistyötä, toimintaa ja asemaa. 4

5 Verkostoidumme kansallisten ja kansainvälisten koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Matkailun kehittämisessä tukeudumme luontaisiin vahvuuksiimme. Majoituskapasiteetin lisääminen ja ohjelmapalvelujen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteitamme. Huolehdimme henkilöstömme ammatillisesta, fyysisestä ja psyykkisestä työkuntoisuudesta vastuullisesti. Kehittämis- ja innovaatiotoiminta Verkostoidumme kansallisten ja kansainvälisten koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Hyödynnämme elinkeinoelämän rakennemuutoksen tarjoamat mahdollisuudet. Matkailun kehittämisessä tukeudumme luontaisiin vahvuuksiimme. Majoituskapasiteetin lisääminen ja ohjelmapalvelujen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteitamme. Aikuisten koulutusvalintoja koskeva ohjaus ja neuvonta Hyödynnämme maahanmuuttajaväestön työpanosta ja osaamista. Huolehdimme henkilöstömme ammatillisesta, fyysisestä ja psyykkisestä työkuntoisuudesta vastuullisesti. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntiensa keskuksia. Seutukaupungit ovat työssäkäyntialueen keskuksia. Pohjois-Karjalan pohjoispään kunnista Lieksa ja Nurmes kuuluvat seutukaupunkiverkostoon. Suomen Kuntaliitolla on seutukaupunkipolitiikkaohjelma : 5

6 Politiikkaohjelma tähtää itseään pidemmälle, vuoteen 2020 (s. 5). Muutamia kursivointeja on nimenomaan maakuntakorkeakoulumielessä keskeisten asioiden korostamiseksi lisätty seuraavassa. Vuonna 2020 seutukaupungit ovat saaneet viestinsä kuulluksi ja vakiinnuttaneet asemansa elinvoimaisina asuinpaikkoina, joissa on tarjolla laadukasta koulutusta, kehittyviä ja uutta tekniikkaa soveltavia yrityksiä ja työpaikkoja sekä hyvä ja monipuolinen palvelutarjonta inhimillisessä asuinmiljöössä. Koulutus on politiikkaohjelmassa keskeisessä asemassa, toisena keihäänkärkenä neljästä (s. 6) ja ensimmäisenä teemana kuudesta (s. 9): 2. Koulutus ja yritystoiminnan edistäminen Koulutus ratkaisee kaiken! Luodaan rahoitus- ja rakenneratkaisuja koulutuksen kehittämiseksi ja yritystoiminnan edellytysten edistämiseksi seutukaupungeissa. Teemaosiossa 1. Osaaminen, koulutus ja työvoima esitetään tavoite puolestaan seuraavasti. Politiikkaohjelman tavoitteena on edistää koulutetun työvoiman saatavuutta elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden turvaamiseksi seutukaupungeissa. Ohjelman tavoitteena on lisäksi kiinnittää huomiota toimivan mallin luomiseen työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi koulutuspalveluita kehittämällä. Seutukaupunkien tarjoamat opiskelumahdollisuudet tulee turvata kilpailukykyisinä yhteistyössä maakuntakeskusten kanssa. 6

7 o Seutukaupungeissa on monipuolinen koulutustarjonta ammatillisesta opetuksesta korkeakouluopetukseen seudun elinkeinoelämän rakenne ja tarve huomioiden. o Kouluttaa riittävästi sekä nuorisoasteella että aikuisväestön osalta ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa seutukaupungeissa. o Edistää ammatillisen koulutuksen sekä yritys- ja elinkeinoelämän yhteistyötä. o Huolehtia pätevien ja osaavien opettajien rekrytoinnista seudun oppilaitoksiin. o Vahvistaa nuorten koulutustakuuajattelua, kehittää yhteistyössä seudullista koulupudokastyöskentelyä, tavoitteena 100- prosenttinen koulutusaste 18 vuotta täyttäneillä. o Kehittää työperäiseen maahanmuuttoon toimiva malli, jossa on huomioitu ammatillinen täydennys- ja kielikoulutus sekä perheiden asettuminen paikkakunnalle. o Vaikuttaa maakuntaliittojen tavoitteisiin koulutuspolitiikassa seutukaupungit huomioiden. o Pitää nuorten opiskelijoiden koulumatkan pituus kohtuullisena. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun paikallisen Lieksan työryhmän talvikokouksessa päätettiin lisäksi edetä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnittelussa tällaisten linjojen mukaisesti: o Mitä toimintaa tavoitellaan erityisesti tänä vuonna ja millaisiin suuntiin tähdätään eteenpäin: Tutkintokoulutukset ovat nykyisellään pitkiä, mutta lyhentynevät tulevaisuudessa. Elinikäisen oppimisen ja eri elämänvaiheiden valintojen kannalta opinto-ohjaus tarpeen. Oppimisen tavatkin ovat muuttuneet. Oppisopimusjärjestelmä on hyvä, mutta yrittäjille raskas. Maakuntakorkeakoululta toivotaan osaamis- ja koulutustarpeiden tuomista näkyville. Tutkintotavoitteisten koulutusten 7

8 saaminen eri paikkakunnille on kuitenkin vaikeaa, ja avoin ammattikorkeakoulu, avoin yliopisto ymv. muodot ovat joustavampia. o Aidosti paikasta riippumattomat etäopinnot, mielellään usein myös aikariippumattomuus tai esimerkiksi ainakin opetuksen sijoittaminen muihin ajankohtiin kuin tavanomaisiin arkityöpäiviin sekä modulaarinen ajattelu (= kurssien, opintokokonaisuuksien tmv. elementtien tarjoaminen tutkintojen aloituksiksi ja osiksi sekä täydennyskoulutukseksi) todettiin tarpeellisiksi. Karelia-ammattikorkeakoulussa on vireillä oppimis- ja palveluympäristöjä koskeva hankeidea, ja maakuntakorkeakoulu on hyvä ottaa sellaiseen kehitystyöhön mukaan juuri etäopintomahdollisuuksien kehittämisen takia. o Suunnittelua kannattaa viedä eteenpäin niin, että muistetaan maakuntakorkeakoulun kaikki kolme päätehtävää. Koulutustarpeita lähivuosina tutkinnot ja niiden elementit Vaikka onkin todettu, että tutkintotavoitteisten koulutusten saaminen eri paikkakunnille on vaikeaa, ei tavoitteesta ole syytä luopua, kahdesta syystä: Potentiaaliset opiskelijat ovat usein aikuisia, perheellisiä ja työssä käyviä. Heidän olisi vaikeaa tai mahdotonta lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle tai sitten muutto muualle jäisi monesti epäilemättä pysyväksi. Opiskeluaikainen verkottuminen omalla paikkakunnalla: harjoittelupaikkoihin saadaan harjoittelijoita, monenlaisille projekti- ja opinnäytetöille löytyy paikallisesti relevantteja aiheita, ja työllistymisen kannalta saadaan toimivaksi ketju harjoittelujaksoista ehkä määräaikaisten tehtävien kautta pysyviin töihin. 8

9 Tarkastelujaksolla voidaan nähdä ainakin seuraavanlaisia täysimittaisten tutkintotavoitteisten koulutusten tarpeita. Eri aloja ei ole näissä koulutustarveluetteloissa esitetty missään erityisessä tärkeys- tai muussa järjestyksessä, vaan numerointi on mukana ainoastaan helpottamassa asioihin viittaamista. 1. Tradenomit Tarvetta tradenomeille lienee varsinkin eläköitymisten myötä sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa. Vähimmäistavoitteena voi pitää monimuoto-opintoteitse tapahtuvan tradenomiopiskelun paikallista opintopiiriä. Sellaisesta on kokemusta jo entuudestaan, ja tällaisen opintopiirin vetäminenhän voitaisiin myös järjestää samalla tavoin kuin avoimen yliopiston paikallinen tuutorointitoiminta. 2. Sairaanhoitajat Kaksi maakuntakorkeakoulutoimintana Lieksassa toteutettua tai toteutettavaa sairaanhoitajakoulutusta ei vielä riitä: Sairaanhoitajaopintojen uusi ryhmä on ehdottomasti edelleenkin harras toiveemme ja tulevaisuuden pelastusrenkaamme. Sairaanhoitajista on meillä melkein jatkuva pula. Entisiä siirtyy eläkkeelle kovaa kyytiä ja jonkin verran tapahtuu luonnollisesti myös paikkakunnalta poismuuttoa, joten uusia hoitajia tarvittaisiin ehdottomasti. Kokemuksemme paikallisesta koulutuksesta on ollut positiivista ja voi sanoa pelastuksemme. Koulutukseen hakeutuneet ovat hyvin sitoutuneita työskentelemään Lieksassa jatkossakin. (Johtava hoitaja Elena Olsonen, terveystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Lieksan kaupunki, ) Sekä joulukuussa 2013 päättyneen että edelleen vielä jatkuvan koulutuksen yhteydessä on myös todettu, että yhteistyö Lieksan ammattiopiston kanssa on sujunut erinomaisesti. Ammattiopiston lähihoitajakoulutus tarjoaa muutenkin pohjaa hoiva-alalle ja 9

10 onhan ammattiopiston kanssa samoissa tiloissa toimivassa Lieksan aikuisopistossa alkamassa myös työvoimapoliittisesti toteutettava yhdeksänkuukautinen hoiva-avustajakoulutus. Sairaanhoitajakoulutuksen toteuttaminen osin työvoimapoliittisena ja osin varsinaisena tutkintoon johtavana koulutuksena on jatkossakin selvittämisen arvoinen malli, ja sellainen vastaisi myös seutukaupunkistrategian toisena keihäänkärkenä olevaa ajatusta rahoitus- ja rakenneratkaisujen luomisesta koulutuksen kehittämiseksi. 3. Tekniikan alan diplomikoulutus Karelia-ammattikorkeakoulu on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöstä erillismäärärahaa tekniikan alan diplomikoulutuskokeiluun. Kokeilun tavoitteena olisi pilotoida 120 opintopisteen eli amk-insinöörikoulutuksen puolikkaan laajuista diplomia yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Asiassa odotetaan seuraavaksi tulosneuvotteluvaihetta ammattikorkeakoulun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välillä keväällä Varmaankin kaksivuotinen diplomikokonaisuuskoulutus voisi toimia hyvänä alkuna täysimittaisille insinööriopinnoille, ja erityisesti automatiikka- ja prosessialoilla olisi saatavissa synergiaetua Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksassa toimivasta prosessiteollisuuden koulutuskeskuksesta Prosessimosta sekä Lieksan ammattiopiston prosessiteollisuuden perustutkinnon kemiantekniikan ja paperiteollisuuden koulutusohjelmista. Pielisen Karjalassa tehtiin insinööriosaamiskartoitus vuonna 2013, eikä Lieksan suuryritysten insinööritarve lähitulevaisuudessa vaikuttanut kovin suurelta. Esitettiin kuitenkin mm. nykyisten insinööriopiskelijoiden ja Pielisen Karjalan yritysten yhteistyön lisää- 10

11 mistä, valinnaisiin ja avoimen amk:n opintoihin räätälöityjä opintojaksoja alueen suurten yritysten tarpeet huomioon ottaen ja paikallisia toimijoita kuten esimerkiksi Prosessimoa hyödyntäen, tiivistä yhteistyötä koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Väyläprojektin kanssa, jossa luodaan joustava väylä eri paikkakunnilla olevien ammattiopistojen opiskelijoiden amk-jatko-opintoihin, sekä insinööriopintojen monimuotoistamista ja verkko-opintojen mahdollistamista. Kaikkiin näihin tavoitteisiin vastaisi tekniikan alan diplomikoulutus hyvin. 4. Sosionomit Sosionomien osaopintoja on kuluvana ja osin ensi vuonna määrä olla Pielisen Karjalassa vireillä kahdellakin tavalla. Karelia-ammattikorkeakoululla on Nurmeksessa käynnissä kevätkaudella 2014 sosionomiopintojen 21,5 op:n opintokokonaisuus, ja Lieksan kristillisessä opistossa on syksyllä alkamassa vuoden pituinen Sosiaalialan valmistava (AMK) linja yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun ja neljän muun kansanopiston kanssa. Luonteva jatko olisi toteuttaa monimuoto- ja opintopiiriperustaisesti koko tutkintotavoitteinen koulutus; opintopiirin järjestelyjen suhteen voi asiaa verrata edellä mainittuihin tradenomiopintoihin. 5. Matkailuala Lieksan kaupungin strategiassa 2020 mainitaan matkailun ja siinä yhteydessä mm. ohjelmapalvelujen kehittäminen. Pohjois-Karjalan aikuisopistolla on soveltuvaa, näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, josta osa monimuotoistettua ks. erityisesti matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto, ja jälleen voisi ehkä tulla kysymykseen paikallinen, tuutoriohjattu opintopiiri. 11

12 Aidosti paikasta ja mielellään usein myös ajasta riippumattomien tai vähintään muina ajankohtina kuin tavanomaisina arkityöpäivinä toteutettavien sekä modulaaristen opintojakso-, opintokokonaisuus-, täydennys- ja vastaavantyyppisten koulutusten puolella voidaan taas nähdä ainakin seuraavanlaisia tarpeita. On hyvä tietoisesti huomata, että monilla aloilla voivat jo olemassaolevan tutkinnon oheen suoritettavat tietynlaajuiset opinnot antaa kelpoisuuden eli että uuden ammattipätevyyden voi toisinaan saada pelkästään vanhaa tutkintoa täydentämällä. 6. Sosiaalityö Sosiaalityön perusopinnot ovat 25 op:n laajuisina käynnissä maakuntakorkeakoulun ja kesäyliopiston organisoimina etä- ja monimuoto-opintoina kuviossa Kuopio Joensuu Lieksa Nurmes. On jo ollut alustavasti esillä jatkoajatus sosiaalityön aineopinnoista samanlaisin järjestelyin. Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, 272/2005, 3, Kiinnostusta alan opintoihin kuitenkin on, Lieksassa kuluvana talvena peräti kahdeksalla perusopintojen suorittajalla, sosiaalityöntekijöistä on puutetta, ja mahdollisesti sosiaalityön opinnot voivat toimia myös ammattitaitoa lisäävänä täydennyskoulutuksena, vaikka sosiaalityöntekijän kelpoisuutta ei tavoitteena aina pidettäisikään. Aineopintojen rinnalla on toisena kysymyksenä, olisiko aihetta uusia heti perään myös sosiaalityön perusopintokokonaisuus. 12

13 7. Kirjastoala Kirjastonhoitajista on pahasti puutetta, ja tilanne vain heikkenee eläköitymisten myötä. Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot (valtioneuvoston asetus kirjastoista, 406/2013, 4 :n 2 momentti, Korkeakoulutetun henkilöstön osuus on Pohjois-Karjalassa kuitenkin vain 32 %. Koko maassa luku on 38,2 %. Eläköityminen kirjastoalalla kirpaisee myös eniten näitä korkeakoulutettuja. (Sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä- Suomen aluehallintovirasto, ) Mainittu valtioneuvoston asetus kirjastoista tuli voimaan Sen viides pykälä määrittelee siirtymäajan: kunnan kirjastolaitoksen tulee täyttää säädetyt koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto on hakenut Tampereen ja Oulun yliopistoilta järjestämisoikeutta informaatiotutkimuksen opintoihin. Tampereelta tuli kielteinen päätös opettajaresurssien vähyydestä johtuen. Myös Oulusta tuli kielteinen päätös lukuvuodelle , koska informaatiotutkimuksen perusopintojen osalta oppiaineessa on käynnistetty opetussuunnitelmauudistus, jota työstetään tuon ensi lukuvuoden ajan. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus käynnistyy oppiaineessa syksyllä 2015, ja Oulun avoimen yliopiston pyrkimyksenä on saada yhteistyöoppilaitoksille opintojen järjestämisoikeuksia lukuvuodelle (Koulutussuunnittelija Minna Karjalainen, Pohjois-Karjalan kesäyliopisto, ) 13

14 Syksystä 2015 laskienkin olisi vielä kolme vuotta aikaa ennen kuin kirjastoasetuksen siirtymäaika päättyy kesällä 2018, ja se riittäisi: perusopintoihin vuosi, aineopintoihin puolitoista tai kaksi vuotta. Monimuoto- ja etäopintojen käytännön toteuttamistavalle löytyisi jälleen erinomainen ennakkotapaus ja malli sosiaalityön perusopintojen järjestämisestä. 8. Vastaanottohoitajat Vastaanottohoitajien erikoistumiskoulutustasoiseen täydennyskoulutukseen on tarvetta kaupungin terveystoimen palveluja kehitettäessä. Tulevaisuudessa siirrytään yhä enemmän hoitajavastaanottotoimintaan, ja niinpä pitäisi vahvistaa vastaanotolla työskentelevien hoitajien teoreettista ja kliinistä osaamista. Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa on aikaisemmin toteutettu Asiantuntijahoitaja vastaanottotoiminnassa -nimiset, 30 opintopisteen laajuiset ammatilliset erikoistumisopinnot, jollaiset näyttäisivät suorastaan ihanteellisilta. Koulutuksen osa-alueina olisivat terveyttä edistävä toiminta, kulttuurien kohtaaminen, vuorovaikutusosaaminen mukaanlukien eettiset ja juridiset asiat sekä kliinisen tutkimisen ja terveydentilan arvioinnin osaaminen. (Alkup. johtava hoitaja Elena Olsonen, terveystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Lieksan kaupunki, ) 9. Matkailuala Lieksan kaupungin strategiassa 2020 mainitaan matkailun kehittäminen ja siinä yhteydessä mm. ohjelmapalvelujen kehittäminen. Yksittäisten opintojaksojen tai vastaavien mielessä on lukuvuonna yritetty Karelia-ammattikorkeakoulun ja Lieksan kansalaisopiston yhteistyönä käynnistää kahta eri kurssia: venäläinen asiakkaana ja kuluttajana sekä matkailupalveluiden turvallisuus. Kumpikin peruuntui ilmoittautuneiden määrän vähyyden vuoksi. Toisaalta oli Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES:in loppuvuonna 2013 järjestämissä kahdessa matkailun turvallisuuspassikoulutuksessa kohtalainen osanotto. 14

15 Karelia-ammattikorkeakoulu tekee kevään 2014 aikana matkailualan koulutustarvekartoituksen Pielisen Karjalassa, mutta sen tulokset eivät ennätä tähän KKI-suunnitelmaan, jonka on valmistuttava jo aivan alkukevään aikana. Tietenkin tuloksia voidaan ottaa huomioon myöhemmin, ja sitä paitsi oli aihepiiri laajan keskustelun kohteena jo maakuntakorkeakoulun paikallisessa Lieksan työryhmässä , jolloin oli asiantuntijoina kutsuttu mukaan Suomen Restonomit SURE ry:n puheenjohtaja Arto Hiltunen sekä Karelia-ammattikorkeakoulun Luovan talouden keskuksesta johtaja Raimo Moilanen ja koulutus- ja kehittämispäällikkö Mervi Heikkinen: Aihe todettiin hyvin ajankohtaiseksi, koska Karelia-ammattikorkeakoulussa oli parhaillaan käynnissä opetussuunnitelmien uudistustyö. Uusiin opetussuunnitelmiin on tulossakin melko iso määrä täydentäviä ja profiloivia elementtejä tai moduuleita, joita keskustelussa nimenomaan kaivattiin esimerkiksi matkailu-, ruokaravintola- ja liikkeenjohtoalueille; erilaiset anniskelu-, hygieniapassi-, turvallisuuspassi- ym. pienimittaiset pätevyyskorttikoulutukset ovat lisäksi soveltuvia pikkupaketteja opintojen räätälöinnissä. Matkailun suhteen on myös yhteistyötä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa, ja kulttuurimatkailupuolellekin ollaan menossa. Todettiin moduuliajattelutapa ja restonomi-identiteetin säilyttäminen soveltuvammaksi etenemissuunnaksi kuin olemassaolevien koulutuslinjojen sekoittaminen joko restonomikoulutuksen sisällä tai esimerkiksi restonomi- ja tradenomikoulutusten välillä. Yksittäisiä opintojaksoja tarvitaan myös avoimeen amk:hon; ehkä on maahan syntymässä myös diplomijärjestelmä, joka sisältäisi tutkintojen osia. 15

16 Alan koulutuksen tarvekartoitus on tarpeen: esimerkiksi mikä on seutukunnan yritysten mielestä ravitsemuspalvelujen koulutuksen tai yleensä eri koulutusosioiden tarve, Venäjä-osaamisen tarve mahdollisen viisumivapauden myötä eikä pelkästään venäjän kielen mielessä, vaan myös mm. muutenkin venäläisen asiakkaan kohtaamista ajatellen, turvallisuuskysymykset, sähköinen liiketoiminta? Oman lähialueen matkailun korostaminen restonomikoulutuksessa ainakin nähtiin keskustelussa tärkeäksi, ja matkailualan markkinointiosaamisen puute seudulla nähtiin kompastuskiveksi. Nurmeksen ammattiopistossa loppuu matkailukoulutus, ja se keskittyy toisella asteella Joensuuhun. Catering-puolella ei Pielisen Karjalan ammattiopistoissa ole nähtävissä muutoksia. Todettiin tärkeäksi Väylä-hanke ammattiopisto- ja ammattikorkeakoulutasojen välillä: yhteisiä elementtejä koulutuksissa on, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii mutta vaihtelevasti, ja yhteensä 3 + 3,5 vuoden opiskeluaika olisi hyvä saada tiivistetyksi vaikkapa viiteen vuoteen. Toisaalta alalla myös arvostetaan työkokemusta opintojen ohessa, jotta voisi työllistyä asiantuntijatehtäviin, joten usein mennäänkin toisen asteen tutkinnon jälkeen työhön, ja amk-opinnot tulevat vasta myöhemmin. Marjaana Pyykön ja Nina Sahasen opinnäytetyö Pielisen Karjalan ohjelmapalveluyritysten tarvekartoitus vuodelta 2011 silloisen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmassa puolestaan totesi yhteenvedossaan, s. 2/148: Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että Pielisen Karjalassa on runsaasti luontoaktiviteetteja tarjoavia ohjelmapalveluyrityksiä ja tarjonta on monipuolista. Ohjelmapalvelualalle tyypillinen kausiluonteisuus ja alueen pienet matkailijamäärät heikentävät yritysten kan- 16

17 nattavuutta, minkä vuoksi useissa yrityksissä ohjelmapalvelutoiminta on sivutoimista. Yritysten keskeiset kehittämistarpeet liittyvät markkinointiin, myyntiin sekä toiminnan kehittämiseen ympärivuotisemmaksi. Yhteistyötä kehittämällä on mahdollista parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. 10. Muut alat Sopivalla tavalla kohdennettujen korkeakouluopintojen johdatuskurssien, kielikurssien ja vaikkapa vapaavalintaisiksi opinnoiksi luettavien muidenkin opintojaksojen järjestäminen kansalaisopiston välityksellä saattaisi hyvinkin olla tarpeellista. Irrallisina, mihinkään suurempaan opintoprojektiin sitomattomina eivät tällaiset kurssit kuitenkaan ilmeisesti vedä. Teollisuus- tai muiden yritysten kannalta olisi hyvä olla opintotarjotin, josta voisi poimia opintojaksoja. Näidenkin tulisi olla työn ohessa esimerkiksi oppisopimuskonseptilla suoritettavia, yritykselle ilmaisia. Aiheita mm. esimiestyö, tietotekniikka, asiakkuuksien hallinta. Henkilöstön resurssijohtamiseen ja strategiseen johtamiseen perehdyttävä opintojakso voisi olla tarpeen muuttuvien tilanteiden keskellä elävässä kaupungissa. Mikäli osallistujia olisi muutenkin esimerkiksi kaikista Pielisen Karjalan kunnista, voisi myös opintopiirityyppisesti tapahtuva kokemusten ja ajatusten vaihto olla hedelmällistä. 17

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017 Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017 PIEKKKIS 2014 2017 1 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/ http://www.lieksa.fi/maakuntakorkeakoulu Yhteyshenkilöt

Lisätiedot

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 PIEKKKIS 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun Pielisen Karjalan ohjausryhmä 17.4.2012 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2013 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Toimintakertomus 2013 Sisältö»

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2014 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Toimintakertomus 2014 Sisältö

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala. Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala www.xamk.fi/jatkovayla Väyläopintojen tausta Taustalla projektit: - Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

MAAKUNTA- KORKEAKOULU

MAAKUNTA- KORKEAKOULU POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA- KORKEAKOULU» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2016 Toimintakertomus 2016 SISÄLTÖ» KOULUTUS 6» KEHITTÄMINEN 7» NEUVONTA

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille 11.5.2011 Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille Pasi Kankare, Opetushallitus Oppisopimusten määrän kehitys Oppisopimuskoulutuksella koko tutkinnon

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta?

Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta? Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta? Liisa Tiittula 18.8.2017 Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen infotilaisuus Näkökulmia Yhteiskunnallinen tilanne tulkkauksen kasvanut tarve

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017 Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2015 2018 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN

Lisätiedot

Ohjauksen ajankohtaisfoorumi: Koulunsa päättävien palvelut kehittämispäällikkö Tytti Pantsar, Suomen Kansanopistoyhdistys

Ohjauksen ajankohtaisfoorumi: Koulunsa päättävien palvelut kehittämispäällikkö Tytti Pantsar, Suomen Kansanopistoyhdistys Kansanopistojen tarjoamat mahdollisuudet urapolun eri vaiheissa Ohjauksen ajankohtaisfoorumi: Koulunsa päättävien palvelut 24.3.2017 kehittämispäällikkö Tytti Pantsar, Suomen Kansanopistoyhdistys Kansaopistoista

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura ja jatko

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ke klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ke klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ke 20.9.2017 klo 17.00 Tervetuloa! Opiskelu avoimessa yliopistossa Kuuntele ja katsele tallenne opiskelusta avoimessa yliopistossa Kuuntele ja katsele tallenne WebOodin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2015 2018 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Eija Kauppinen Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 Vuosien 1999-2001 perustutkinnon perusteiden mukaan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu

Lisätiedot

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015 Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän

Lisätiedot

OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS

OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS 1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA 90 OP (SOSIAALIALA) SOSIONOMI (Ylempi AMK), SAIRAANHOITAJA (Ylempi AMK), TERVEYDENHOITAJA

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018 Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta

Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Merja Kummala-Mustonen Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Merja Kummala-Mustonen 1 Kirjastoasetus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015

OPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015 Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu 14.3.2012 2 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot