Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Transkriptio

1 Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

2 Toimijat ja rahoittajat

3 Lieksan vetovoimaisuus

4 Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato koskettaa nuoria ja työikäisiä ihmisiä Kuka tekee työt ja kuka hoitaa vanhukset vuonna 2030

5 Lieksan väestömäärä ja väestöennuste Muutos ,5 % (Tilastokeskus)

6 Kunta-alan eläkepoistuma maakunnittain

7

8 Eniten asukkaita menettäneet kaupungit Suomessa Lieksa -15,9 % Pieksämäki -8,6 % Jämsä -8,3 % Varkaus -7,8 % Imatra -6,5 % Savonlinna -4,8 % Kemi -4,7 % Iisalmi -4,1 % Heinola -3,8 % Lähde: Tilastokeskus

9 Uusia asukkaita Lieksaan Lieksassa on jo 300 maahanmuuttajaa. Kaupungin vetovoimatekijät ovat kohtuuhintaiset vuokraasunnot ja hyvät opiskelu-mahdollisuudet todetaan juuri valmistuneessa uudessa kotouttamisohjelmassa (Radio Rex )

10 Työvoiman tarjonta ja kysyntä seutukunnittain TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ Joensuun seutukunta TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ Pielisen Karjala TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ Keski-Karjala Työvoima Työvoima Työvoima Työpaikat Työpaikat Työpaikat

11 HEMAASU ja ikäriippuvat kustannukset TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ Pohjois-Karjala 430 Maakunnan ikäriippuvat kustannukset vuoden 2007 rahassa (Ind. 2007=100) Lähde: Tilastokeskus ja HEMAASU 2009-malli Opetus 330 Terveydenhuolto Vanhus- ja vammaispalvelut Lapset ja nuoret Kust./työllinen Työvoima Työpaikat Yht. (Opetus+SoTe) /

12

13 Ennakoitu työpaikkakehitys: Pohjois-Karjala (VATT Tavoiteura 2010) 2008 = 100,0 120,0 110,0 100,0 90,0 Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja majoitus Kuljetus Kiinteisö-, vuokraus-, tutkimus 80,0 70, Vuosi Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut

14 Väestön ikärakenne 2030 Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 Suomi 2030 Pohjois-Karjala 2030 Lieksa Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

15 120,0 Työikäiset ( v.) vuosina ja Tilastokeskuksen ennuste (1990 = 100,0) 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Joensuun seutukunta Keski-Karjala Pielisen Karjala Pohjois-Karjala

16 120,0 Työikäiset ( v.) vuosina ja Tilastokeskuksen ennuste (1990 = 100,0) 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Joensuun seutukunta Keski-Karjala Pielisen Karjala Pohjois-Karjala

17 Demografinen muutos Väestörakenteen ikääntyminen vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti nuorisoikäluokkien koot pienenevät työikäisten määrä vähenee Muutokset työmarkkinoilla uuden koulutetun työvoiman tarve kasvaa haasteita / mahdollisuuksia / avoimia kysymyksiä osaavan työvoiman riittävyys koulutustarjonnan mitoitus aikuiskoulutus sote-alojen kehitys maahanmuutto Palvelujen järjestäminen ja taloudelliset vaikutuk uudet palvelumallit ja yhteistyö kuntatalouden paineet yritystoiminnalle avautuvat mahdollisuudet

18 Demografinen muutos Vestörakenteen ikääntyminen vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti nuorisoikäluokkien koot pienenevät työikäisten määrä vähenee Muutokset työmarkkinoilla uuden koulutetun työvoiman tarve kasvaa haasteita / mahdollisuuksia / avoimia kysymyksiä osaavan työvoiman riittävyys koulutustarjonnan mitoitus aikuiskoulutus sote-alojen kehitys maahanmuutto Palvelujen järjestäminen ja taloudelliset vaikutukset uudet palvelumallit ja yhteistyö kuntatalouden paineet yritystoiminnalle avautuvat mahdollisuudet ä

19 Maahanmuuttajat -Työperäinen masahanmuutto -Avioliitto -Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa sinne saakka kunnes heidän turvapaikka-asiansa on käsitelty.

20 Turvapaikanhakijat Vuonna 2009 Suomeen tuli 5988 turvapaikanhakijaa Vuonna 2010 Lieksaan tuli 130 maahaanmuuttajaa, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen turvapaikasta 9 näistä on ilman perhettä saapuneita alaikäisiä

21 Miksi turvapaikan hakijat Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat vastaanottamaan turvapaikanhakijoita: Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus Geneven sopimus 1951 ja lisäpöytäkirja 1967 YK:n kidutuksenvastainen sopimus 1989 Euroopan ihmisoikeussopimus 1990

22 Monikulttuurinen Lieksa projekti Hallinointi: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Henkilöstö: Projektiohjaaja Ritva Kurkinen työskentelee Lieksassa Yhteispalvelut -toimipisteessä Projektipäällikkö Saara Hiltunen Tikkarinne 9, Joensuu Puh Kesto:

23 Monikulttuurinen Lieksa projekti Projektin rahoitus: Euroopan sosiaaklirahasto 85 % Lieksan kaupunki 7% Pohjois-Karjalan ammattuikorkeakoulu 8%

24 Projektin kohderyhmät - lieksalaiset maahanmuuttajat - lieksalaisten maahanmuuttajien parissa työtä tekevät henkilöt niin kaupungin eri hallintokunnissa kuin TE-toimistossa - lieksalaiset kaupunkilaiset ja järjestöjen toimijat - Yritykset ja työnantajat - Ammattikorkeakoulun opettajat ja muu henkilöstö - - maakuntakorkeakouluverkoston toimijat

25 Ohjausryhmä PKAMK:n edustajat Lieksan kaupunki Pielisen-Karjalan TE-toimisto Maahanmuuttajien edustaja Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Lieksassa toimivien järjestöjen edustajia Lieksassa toimivien yritysten edustajia Pohjoi-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

26 Monikulttuurinen Lieksa projekti -antaa tukea maahanmuuttajien kotoutumis prosessille -projektiohjaaja osallistuu maahanmuuttajien tilanteen kartoittamiseen -toimintamalli sovitaan TE-toimiston, sosiaalitoimen ja muiden kaupungin kotouttamista hoitavien tahojen kanssa KOTOUTTAMISPROSESSIN MALLINTAMINEN

27 Maahanmuuttajien koulutustarpeet Koulutusmahdollisuuksien aktiivinen tarjoaminen Koulutustarpeiden kartoittaminen Laaja haitari: -osa on luku- ja kirjoitustaidottommia ja muutamalla on väitöskirja Valmentavan koulutuksen järjestäminen Suomenkielen lisäopetuksen järjestäminen

28 Ammattikorkeakoululla kehitetään -maakuntien tarvitsemaa maahanmuuttajiin liittyvää koulutusmateriaalia sekä henkilöstön ja alueen työelämän monikulttuurisuusosaamista vahvistetaan edelleen maakunnallista aikuiskoulutusyhteistyötä maakuntakorkeakouluverkoston kautta. Hankkeessa ei toteuta työvoimahallinnon alaista kotouttamiskoulutusta.

29 Työnantajat - yrittäjät Hanke järjestää koulutusta työnantajille monikuulttuurisen vuorovaikutuksen tukemiseksi Tutkitaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi, ohjataan koulutuksiin

30 Kulttuurit kohtaavat Tapahtumia, joissa maahanmuuttajat ja Lieksalaiset kohtaavat esim. - urheilutapahtumia - konsertteja - järjestötoimintaa

31 Yhteistyötahot Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto, Lieksan kansalaisopisto, Lieksan kristillinen opisto, Pohjois-Karjalan kesäyliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Lieksa) PIKES, Lieksan yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Lieksa. Lieksassa toimivia järjestöjä, mm: Lieksan tukipiste, Suomi-Venäjäseura, Hiihtoseura, Lieksan Hurtat, maahanmuuttotyötä tekevät järjestöt

32 AMK henkilöstön koulutus järjestetään henkilöstölle monikulttuurisuusosaamiseen liittyvää koulutusta lukuvuonna tarvekartoitukseen perustuen. PKAMKn opiskelijoita rohkaistaan tekemään hankeeseen liittyviä opinnäytetöitä. Toivomuksia otetaan vastaan suunnitteluvaiheessa kevään aikana.

33 EU konteksti - näkyvyys Euroopan maahanmuuttoviraston muuttoliikeverkoston kanssa yhteistyö: Esitys tutkimusaihioksi pyydetty Euroopan muuttoliikeverkostosta yhtenä tapauksena muuttoliikettä ja ikääntymistä koskien. Tätä kautta aukeaisi mahdollisuus vertailevaan tutkimukseen EU :n sisällä.

34 Hyvät käytänteet Kirjallinen tuotos Lieksan kotouttamisprosessista ja hyvistä käytänteistä. Prosessikuvaus viranomaisten käyttöön.

35 Onnistunut kotoutuminen Kotoutumisen onnistuessa maahanmuuttajien muuttoliike kasvukeskuksiin pienenee ja tapahtuu todellista integroitumista alueelliseen yhteisöön, opiskelu- ja työelämään. Maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustason kohoaminen parantaa heidän työllistymismahdollisuuksia. Samalla se mahdollistaa työelämän organisaatioille paikallisen työvoiman saatavuuden.

36 Hyödynnettävyys Maahanmuuttajien parissa työskentelevien tukeminen paikkakunnalla: tukimateriaalit Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu tulee hyödyntämään hankkeen tuloksia vakiinnuttamalla kertynyttä osaamista pysyväksi koulutustarjonnaksi ja osaamiseksi organisaatiossaan PKAMK levittää hyviä käytäntöjään yhtestyökumppaneilleen, maakuntakorkeakouluverkostolle sekä hyödyntää hankkeen tuloksia ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen) -yhteistyössä.

37 Kiitos mielenkiinnosta!