Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma
|
|
- Arto Härkönen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma PIEKKKIS Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun Pielisen Karjalan ohjausryhmä /5
2 1. Seudullinen pohja Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma on pohjoiskarjalaiseen maakuntakorkeakoulutyöhön kuuluva vuosittainen tilanne- ja suunnitelmakatsaus, joka muodostaa seudullisen pohjan maakunnalliselle jatkotyöskentelylle. Tarkoitus ei ole perustaa uusia oppilaitoksia tai rakentaa uusia seiniä, vaan käyttää, kehittää ja tuoda paikallisesti saataville niitä mahdollisuuksia, joita nykyaikana on. Keskeinen näkökohta on monimuoto-, etä- ja omalla paikkakunnalla opiskelun mahdollisuuden tärkeys. Käytännössä on usein kyse aikuisikäisistä, työssä olevista, perheellisistä henkilöistä, joiden olisi vaikeaa tai mahdotonta siirtyä vuosikausiksi muualle. Eiköpähän siis olekin enemmän nykyaikaa tuoda opintomahdollisuudet sinne missä ihmiset ovat kuin päinvastoin. Pielisen Karjalassa tapahtuu maakuntakorkeakoulutoiminta seudullisen ohjausryhmän johdolla. Sen puheenjohtajana toimii Lieksan kaupungin sivistysjohtaja Jarkko Määttänen, varapuheenjohtajana Nurmeksen kaupungin sivistysjohtaja Arto Sihvonen sekä sihteerinä Lieksan kansalaisopiston suunnittelijaopettaja ja maakuntakorkeakoulun Lieksan koulutuskoordinaattori Pasi Karonen. Työryhmä on laaja-alainen käsittäen niin koulutus-, muita viranomaiskuin yritystoimijoitakin. Seudulliseen maakuntakorkeakouluhenkilöstöön kuuluu myös Nurmeksen lukion opinto-ohjaaja ja maakuntakorkeakoulun Ylä-Karjalan koulutuskoordinaattori Veijo Martikainen. Tämä seudullinen suunnitelma perustuu kahteen paikalliseen koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmaan nelivuotiskaudelle Ylä-Karjalan suunnitelma on hyväksytty sikäläisessä paikallisessa työryhmässä, ja Lieksan suunnitelma vastaavasti omassa paikallisessa työryhmässään. Nämä kaksi paikallista suunnitelma-asiakirjaa ovat erikseen saatavissa, eikä niissä esitettyjä laajempia asiayhteyksiä, perusteluja ja yksityiskohtia enää toisteta tässä seudullisessa suunnitelmassa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu tiivistetyksi työpaperiksi Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun PKMKKK:n, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun PKAMK:n ja muiden toimijoiden käyttöön. 2/5
3 2. Tutkintotavoitteinen koulutus Pohjoiskarjalaisen maakuntakorkeakoulutoiminnan piirissä on tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ensisijaisesti kyse ammattikorkeakoulutasoisista tutkinnoista. Ammatillisia ja vastaavantasoisia, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotasoisia tutkintokoulutuksia voidaan kuitenkin myös sisällyttää samaan yhteyteen tarpeen mukaan. Pielisen Karjalassa on seudullisena ohjenuorana vuorotteluperiaate Lieksan ja Ylä-Karjalan välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa Lieksan ja Nurmeksen vuorottelua tavanomaisiin aloituspaikkoihin perustuvien tutkintokoulutusten lähiopetuspaikkakuntina. Tämän lisäksi pyritään seutukunnalle saamaan myös työvoimapoliittisia koulutuksia, jotka toteutuessaan ovat sitten asia erikseen. Lähimmät uusien tutkintokoulutusten aloitusten tavoitteet Pielisen Karjalassa ovat seuraavat: 1. Tradenomikoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus vuonna 2013, lähiopetuspaikkakunta Lieksa. 2. Sairaanhoitajakoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus ensisijaisesti vuonna 2013, viimeistään 2014, lähiopetuspaikkakunta Nurmes. 3. Prosessi-insinöörikoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus vuonna 2014, pilottikohde jos saadaan haettu innovaatiohankerahoitus, lähiopetuspaikkakunta Lieksa. 4. Sosionomikoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus vuonna 2014, lähiopetuspaikkakunta Nurmes. 5. Sosiaalityöntekijöiden muuntokoulutus, yliopistotaso, aloitus vuonna 2014 tai 2015; voisi toteutua Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelun Aducaten kautta, mahdollisesti jollakin hanketaustalla. Nurmeksen lukio on jo hakenut pohjaksi avoimen yliopiston sosiaalityön pe- 3/5
4 rusopintojen järjestämisoikeutta. 6. Matkailurestonomikoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus aikaisintaan vuonna 2015, mahdollisesti innovaatiopilottikohde, lähiopetuspaikkakunta ratkaistaan myöhemmin. Koska tradenomien ja sairaanhoitajien tarve ei kerralla täyty, pyritään edellä kohdissa 1. ja 2. tarkoitettujen koulutusten jälkeen välittömästi jatkamaan myös näiden alojen tutkintokoulutuksia käynnistämällä niiden seuraava kierros osapuilleen vuonna 2014 tai Koulutukset pyritään suunnittelemaan ja järjestämään maakuntakorkeakoulupohjalta: PKAMK katsoo, pystyykö se vastaamaan tarpeisiin, ja ellei itse pysty, etsii keinot yhteystyöverkostonsa kautta. Myös aluekehitystehtävien mielessä on tärkeää, ettei maakunnallisia toimijoita ohiteta. Toteutukset, jotka on luvattu ja mahdollista hoitaa paikallisesti, myös pitää hoitaa niin, eikä niitä saa kesken kaiken siirtää esimerkiksi Joensuuhun. Vastaavasti on etäopetusmuotoisia mahdollisuuksia käytettävä mahdollisimman laajasti hyväksi; yksi ja sama etäopetustilanne voidaan kyllä järjestää samanaikaisesti useammallekin paikkakunnalle. Paikalliset opintopiirit ovat myös toimiva tapa vähentää liikennetarvetta paikkakuntien välillä. 3. Muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus Erikoistumisopintojen ja täydennyskoulutusten järjestämisessä käytetään ensisijaisesti olemassaolevia instituutioita tehden yhteistyötä erityisesti PKAMK:n, Aducaten ja Pohjois-Karjalan kesäyliopiston kanssa. Toiminnassa pyritään paikallisuuteen. Opintopiirityyppiset ratkaisut ovat toimivia, kunhan opintopiireille saadaan vetäjät tai tuutorit sekä näille myös opetuspalkkiot. Jos jokin kokonainen esimerkiksi erikoistumisopintokoulutuskokonaisuus syntyy yhdelle paikkakunnalle, tulee paikallisille korkeakoulukoordinaattoreille antaa tieto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisia 4/5
5 oheisjärjestelyjä varten. Tutkintokoulutuksia täydentäviä ja tukevia opintoja voidaan järjestää esimerkiksi kansalaisopistojen kautta. Tällaisia voivat olla erityisesti esimerkiksi kielikurssit. 4. Kehitys- ja innovaatiotoiminta Viime vuodenvaihteessa päättyneen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan hankkeen ideoiden työstämistä jatkaa PKAMK:ssa Mahdollisuudet maaseudulle -projekti, ja on myös tehty ISAT alueellisen innovaation keskus -hanke-esitys vuosiksi ISAT alueellisen innovaation keskus -hanke-esityksessä ovat mukana PKAMK ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Varkauden, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit. Hanke-esityksessä viitataan siihen, että PKAMK on toteuttanut maakuntakorkeakoulukonseptilla erilaisia seutukuntien työelämän tarpeisiin perustuvia koulutuksia erityisesti kaupungeissa, joista ammattikorkeakoulun toiminnot on siirretty Joensuuhun. Tähän kuvioon sopisi erinomaisesti edellä tässä KKI-suunnitelmassa esitettyjen prosessi-insinööri- ja matkailurestonomikoulutusten valmistelu, koska niissä nimenomaan tarvitaan opetus- ja toteutussuunnitelmien kehittämistä ja opintopolkujen rakentamista uutta luovalla tavalla. Aducate on puolestaan hakenut kertakorvausperustaisia selvityshankkeita, jotka jo pohjustaisivat seuraavaa Euroopan unionin hankekautta. Tällaisiksi selvityskohteiksi sopisivat kysymykset venäjän-, somalin-, arabian- tai muunkielisten sosiaalityöntekijöiden tarpeesta itärajan pinnassa, yleensä sosiaalityöntekijöiden tarpeesta erityisesti Pohjois-Karjalassa sekä sosionomi- ja tradenomikoulutusten jonkinasteisella yhdistämisellä ehkä saavutettavan uudenlaisen koulutuslinjan mahdollisuus esimerkiksi etuuskäsittelytehtäviä ajatellen. Elinkeinotoiminnan edistäminen tapahtuu Ylä-Karjalassa Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES:in kautta. Lieksassa käytetään PIKES:in rinnalla toimijana myös Lieksan Teollisuuskylä Oy:tä. 5/5
OPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu 14.3.2012 2 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2014 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Toimintakertomus 2014 Sisältö
OPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2015
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2015 Ylä-Karjalan työryhmä 12.3.2013 2 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN YLÄ-KARJALASSA...
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2013 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Toimintakertomus 2013 Sisältö»
Lieksan. koulutus-, kehittämisja. innovaatiosuunnitelma LKKIS 2013 2016. Pohjois-Karjalan. maakuntakorkeakoulun paikallinen.
Lieksan koulutus-, kehittämisja innovaatiosuunnitelma 2013 2016 LKKIS 2013 2016 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun paikallinen Lieksan työryhmä 28.3.2013 1 Päivitys on laadittu Lieksan työryhmän kokouksen
MAAKUNTA- KORKEAKOULU
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA- KORKEAKOULU» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2016 Toimintakertomus 2016 SISÄLTÖ» KOULUTUS 6» KEHITTÄMINEN 7» NEUVONTA
Yhteyshenkilö maakuntakorkeakouluasioissa Lieksassa: koulutuskoordinaattori Pasi Karonen, pasi.karonen@lieksa.fi
1 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/ http://www.lieksa.fi/maakuntakorkeakoulu Yhteyshenkilö maakuntakorkeakouluasioissa Lieksassa: koulutuskoordinaattori Pasi Karonen, pasi.karonen@lieksa.fi
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA...
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA...
Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2013 2016
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2013 2016 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA...
Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017
Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017 PIEKKKIS 2014 2017 1 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/ http://www.lieksa.fi/maakuntakorkeakoulu Yhteyshenkilöt
Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden
MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin
Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen
Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato
Maakuntakorkeakoulu / Tornionlaakson osaamisstrategia
Maakuntakorkeakoulu / Tornionlaakson osaamisstrategia 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin kesäyliopiston
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2013-2016 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2015 2018 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
Löydämme tiet huomiseen
Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas
Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA...
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2015 2018 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018 2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ... 3 3. OUTOKUMMUN
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2014 2017 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2012 2015 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
Sinulle avoin yliopisto!
Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:
tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl
Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa
Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima
Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2016
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2016 2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ...
TAMPEREEN KESÄYLIOPISTO
Rahoitusmenot 2007 Opiskelijoita 2008 TAMPEREEN KESÄYLIOPISTO perustettu 1955, ylläpitäjinä alueen yliopistot / korkeakoulut, Pirkanmaan 21 kuntaa, Aamulehti, 7 henkilöjäsentä Tampereen yliopisto Tavoite:
Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014
Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola
Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2013 2016 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE
Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset
Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
ERILAISIA POLKUJA VÄESTÖN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN 2011-2015. Väestöterveyttä yhteistyöllä hankkeen päätösseminaari 22.10.
ERILAISIA POLKUJA VÄESTÖN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN 2011-2015 Väestöterveyttä yhteistyöllä hankkeen päätösseminaari 22.10.2015 Joensuu 1 Sirpa Moilanen, hankevastaava, terveyden edistämisen suunnittelija
osaamisen kehittäminen keski-karjalassa seudullisen koulutusneuvojan toiminnalla
Niina Hattunen (toim.) C osaamisen kehittäminen keski-karjalassa seudullisen koulutusneuvojan toiminnalla POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 1 C:65 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C:65
Opintopolku avoin korkeakoulutus
Opintopolku avoin korkeakoulutus Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Ensimmäinen versio kehittyy 2.9. julkaistu versio on niukin mahdollinen Sisältää ammatillisen koulutuksen yhteishaun kannalta välttämättömän
Tervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan!
Tervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan! Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Syysseminaari 3. 4.10.2017 Joensuu Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja Väkiluku 164 085 ihmistä (Tilastokeskus 31.12.2016).
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan
KAUPUNGINJOHTAJAN VIRKAA HAKENEET 1
KAUPUNGINJOHTAJAN VIRKAA HAKENEET 1 Nimi Koulutus Työkokemus Matti Mäkelä Kissakoskenkatu 6 B 5 78300 Varkaus Kokemusasiantuntija Pekka Reiman Holmintie 26 15461 Mäkelä Puh. 050 917 1131 e-mail: pekka@reiman.us
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta
Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017 2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ... 3 3. OUTOKUMMUN
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle
Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015
Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare
Info väylä-opinnoista MA , Peltola-sali. Minna Turunen Karelia amk
2 Info väylä-opinnoista MA 10.10.16, Peltola-sali Minna Turunen Karelia amk Mitä jo tiedät väyläopinnoista? Odotukset ja toiveet? Mitä haluat kysyä? Väyläopinnoista - faktaa - Yksi mahdollisuus suorittaa
Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014
Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien
ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa
Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia
Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä
Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.
Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja
Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo
Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu
3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen
HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014
HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.
STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet
UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS
UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006
Vapaan sivistystyön ajankohtaiskatsaus. Pertti Pitkänen Opetusalan johtamisen foorumi Vapaa sivistystyö
Vapaan sivistystyön ajankohtaiskatsaus Pertti Pitkänen Opetusalan johtamisen foorumi Vapaa sivistystyö 5.6.2013 Vapaan sivistystyö 2013 Nykyinen vapaa sivistystyö on syntynyt, kun viisi eri oppilaitosmuotoa
Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2013
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Pohjois-Karjalassa työttömiä 6 % enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa
Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin
Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)
Tampere3-valmistelutyö Tampere3-tavoite Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Tutkimus
Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013
NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita Pohjois-Karjalassa 7,8 % enemmän kuin vuosi
Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa
Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Hakemukseen kirjatut tavoitteet: 1. Lyhentää kokonaisopiskeluaikaa opintopolulla, joka koostuu ammatillisesta 2. asteen tutkinnosta ja ammattikorkeakoulututkinnosta 2.
9.4.2014 SELVITYS SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLISTA TYÖ- JA ELINKEI- NOPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ
1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö Johanna Osenius / Kirjaamo SELVITYS SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLISTA TYÖ- JA ELINKEI- NOPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ Mikä on kehittämisyhtiöiden nykytila, rooli ja
Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi
Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti
Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén
Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin
POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi
1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt
Suomen koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto AMK-tutkinto on käytännönläheinen korkeakoulututkinto, jossa pääset tekemään oikeita työelämän projekteja jo opintojesi aikana. Opiskelu tapahtuu
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
1 Ammattiopisto Nurmeksen kansainvälisen toiminnan lähtökohtia
1 (5) KANSAINVÄLISTYMISTOIMINTASUUNNITELMA Vuosi 2014 1 Ammattiopisto Nurmeksen kansainvälisen toiminnan lähtökohtia Elinkeino- ja työelämän toimintaympäristöt kansainvälistyvät ja se vaikuttaa merkittävästi
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Työelämäpalvelut Harri Mikkonen 1. Tutkintokoulutus Ylempi (AMK) Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Avoin ammattikorkeakoulu 2. Täydennyskoulutus Erikoistumisopinnot
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS
1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA 90 OP (SOSIAALIALA) SOSIONOMI (Ylempi AMK), SAIRAANHOITAJA (Ylempi AMK), TERVEYDENHOITAJA
Vastuuhenkilö Jukka Asp Hyväksyjä Pekka Auvinen. Päivitetty
Karelia-ammattikorkeakoulu OPINTOJEN KOODITUS Pääprosessi Osaprosessi KOULUTUS Koulutuksen suunnittelu Vastuuhenkilö Jukka Asp Hyväksyjä Pekka Auvinen Hyväksytty 7.2.2014 Päivitetty 26.8.2016 OHJEISTUKSEN
Merja Heino (toim.) KOHTI TYÖELÄMÄLÄHEISTÄ OPPIMISTA
Merja Heino (toim.) KOHTI TYÖELÄMÄLÄHEISTÄ OPPIMISTA Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2015 2 Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja Saimaa University of Applied Sciences
Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa
Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee