126 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI VARAUTUMINEN TYÖTAISTELUTILANTEESEEN 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 10/2007 HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Kokousaika klo Kokouspaikka hallintokeskuksen neuvotteluhuone G340 Asian no Asia Sivu 126 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI VARAUTUMINEN TYÖTAISTELUTILANTEESEEN LIITE 4 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE LIITE 5 VUODEN 2007 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAMUUTOKSET LAINAN OTTAMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE VALMIUSRAHASTOON PERITTÄVÄ MAKSU VUONNA HOITOKUSTANNUSTEN TASAUSRAHASTON MAKSU LIITE 9 TYÖSUHDEMATKALIPPU LIITE 10 ERITYISVALTIONOSUUS TERVEYSTIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN VUONNA KOEAJAN KÄYTTÖÖNOTTO LIITE 12 SOPIMUS TYRNÄVÄN TERVEYSKESKUKSEN LABORATORIOPALVELUISTA LIITE 13 HOITOONPÄÄSYTILANNE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 10/ SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN VIRAN AUKIJULISTAMINEN KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖJEN TALOUDEN JA TOIMINNAN RAPORTOINTI LIITE 16 KEHITYSPIIKKI OY:N OIKAISUVAATIMUS HANKINTAPÄÄTÖKSEEN NRO 1834, KEHITTÄMISTUKI/TIIMIVALMENNUS LIITE 17 MCOMPETENCE OY:N OIKAISUVAATIMUS HANKINTAPÄÄTÖKSEEN NRO 1834, KEHITTÄMISTUKI/TIIMIVALMENNUS 33

2 PÖYTÄKIRJA 10/ VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN OTTAMINEN LIITE 19 TIEDOKSIANTOASIAT LIITE 20 salassa pidettävä asia 36

3 PÖYTÄKIRJA 10/2007 Kokousaika klo Kokouspaikka hallintokeskuksen neuvotteluhuone G340 Osallistujat Poissa 145 R. Moilanen-Savolainen puheenjohtaja puh.joht. :t Esko Valikainen varapuheenjohtaja puh.joht. 145 Suvi Helanen jäsen Markku Kestilä jäsen Maire Mäki jäsen Jouko Nissinen jäsen Kaija Sepponen jäsen Eija Säilynoja jäsen Kyösti Tornberg jäsen Juha Kukkonen jäsen Muut osallistujat Unto Valpas valtuuston pj. Niilo Keränen valt. 1. varapj. Timo Savela valt. 2. varapj. Pentti Silvola sh-piirin johtaja esittelijä Poissa 145 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Poissa 145 Kaarina Torppa hallintoylihoitaja Poissa :t 135 ja 145 Juha Korpelainen hallintoylilääkäri Pekka Kaisto talousjohtaja Poissa :t 145 Heikki Salumäki tekninen johtaja :t Pasi Parkkila kehitysjohtaja Pentti Peltola henkilöstöjohtaja sihteeri Asiat :t Laillisuus ja päätösvaltaisuus, 126 Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Allekirjoitus Pöytäkirja on tarkastettu Riikka Moilanen-Savolainen Esko Valikainen Pentti Peltola Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Eija Säilynoja Juha Kukkonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Aika ja paikka , kuntayhtymän hallintokeskus Todistaa Hallituksen sihteeri Pentti Peltola

4 PÖYTÄKIRJA 10/ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Hall 126 Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 127 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI Pöytäkirjan tarkastajiksi valittaneen Eija Säilynoja ja Maire Mäki (varalla Kyösti Tornberg ja Juha Kukkonen) Hall 127 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eija Säilynoja ja Juha Kukkonen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

5 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:397/ VARAUTUMINEN TYÖTAISTELUTILANTEESEEN Tehy ry. on asettanut ylityö-, lisätyö- ja vuoronvaihtokiellon, joka koskee työsuhteisia Tehyn jäseniä Tehy jätti lisäksi työtaisteluvaroituksen, jossa toimintamallina on joukko-irtisanoutuminen siten, että siihen osallistuvien palvelussuhteet päättyvät 19. marraskuuta Kiistassa on käynnistetty sovittelu. Sairaanhoitopiirin on varauduttava kuitenkin myös sen tilanteen varalle, että neuvotteluratkaisua ei saavuteta. Tehy on toimittanut listan irtisanoutumisilmoituksen allekirjoittaneista Listassa on 1276 henkilön allekirjoitus. Lomake on otsikoitu seuraavalla tekstillä: Me allekirjoittaneet ilmoitamme, että työsuhteemme/virkasuhteemme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin päättyvät Tehy on lisäksi julistanut kuntasektorin koulutetun hoitohenkilöstön virkoja ja toimia koskevan hakukiellon ja tehtäviä koskevan saarron lähtien. Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut ohjeet työtaistelun varalta. Niissä on otettu huomioon lainsäädännön määräykset ja tähän asti käydyistä työtaisteluista saadut kokemukset sekä työtuomioistuin- ja keskusneuvotteluratkaisut. Joukkoirtisanoutuminen ei ole kuitenkaan lakko eikä siihen siten sovelleta suoraan lakkoa koskevia säännöksiä ja ohjeita. Tilanteessa noudatetaan normaaleja työ- ja virkalakien säännöksiä sekä työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä. Koska toiminnan johtaminen työtaistelutilanteessa jää käytännössä johtavien viranhaltijoiden vastuulle, on tästä myös syytä tehdä päätös hallituksessa. Kokonaisvastuu ja päätöksenteko irtisanoutumisiin varautumisessa niiden mahdollisesti toteutuessa on hallintokeskuksen johtoryhmällä. Siihen kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja puheenjohtajana, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, hallintoylilääkäri, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, kehitysjohtaja, tietohallintojohtaja ja tekninen johtaja. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm.: - palvelujen saatavuuden ja toimintojen turvaaminen - vastuuhenkilöiden nimeäminen - tiedottaminen ja yhteydenpito viranomaisiin - neuvottelut työtaisteluun osallistuvan henkilöstön edustajien kanssa - työtaistelua koskevien tietojen kerääminen. Ylityö-, lisätyö-, ja vuoronvaihtokiellon vuoksi on jouduttu sulkemaan kaksi leikkaussalia ja 10 vuodeosastopaikkaa kirurgian osastolla. Tavoitteena on turvata varallaolohenkilökuntaa äkillisten poissaolojen korvaamiseksi, joihin ei saada sijaista rekrytoinnin välityksellä. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

6 PÖYTÄKIRJA 10/ Varautumissuunnittelu joukkoirtisanoutumisten vuoksi on aloitettu STM:n ja lääninhallituksen ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti. Alustavat suunnitelmat on toimitettu lääninhallitukseen Ministeriölle raportoidaan ohjeen mukaisesti aina maanantaisin. Johtajaylilääkäri antaa selvityksen ajantasaisesta tilanteesta kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää merkitä tiedoksi työtaistelutilanteen. Työtaisteluun liittyvien asioiden johtamisesta vastaa hallintokeskuksen johtoryhmä Hall 113 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Irtisanomisten peruutusten jälkeen irtisanoutuneiden määräksi on vahvistunut Lisäksi 31 viranhaltijan irtisanoutuminen on peruuntunut työtuomioistuimen katsottua viranhaltijan joukkoirtisanoutumisen laittomaksi työtaistelutoimeksi. Sairaanhoidollinen valmistelutyöryhmä on kokoontunut viikoittain. Elektiivisen toiminnan alasajo on aloitettu Maanantaina Tehy on toimittanut työnantajalle ilmoituksen, jolla 51 henkilöä ilmoittaa työsuhteensa päättymisestä joko tai Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Esitys annetaan kokouksessa Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Hall 128 merkitsee tiedoksi tilannekatsauksen. Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

7 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:396/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2008 Toiminnan tavoitteet ja muutokset Kuntalain mukaisesti sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sairaanhoidon saatavuuden turvaaminen toiminta-alueen väestölle lainsäädännön ja kansallisten tavoitteiden mukaisena on edelleen sairaanhoidon päätavoite. Toiminta ja taloussuunnitelmaan ei ole sisällytetty uusia sairaanhoidon palvelutoimintoja. Pysyvään usean vuoden ajan kasvaneeseen sairaanhoidon palvelujen kysyntään vastaamiseksi syöpätautien, lastentautien, tehohoidon ja synnytysten erikoisaloja vahvistetaan talousarviokehyksen puitteissa resurssilisäyksillä ja toiminnan uudelleen järjestelyillä. Merkittävää on sairaanhoitopiirin rakentamiseen käytettävän investointitason voimakas nousu, joka johtuu ensisijaisesti avohoitotalon suunnittelu- ja rakennuskustannuksista. Lisäksi psykiatrian tulosyksikön rakennushankkeet lisäävät rakentamiseen kohdistettavia määrärahoja. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset ratkaisut lisäävät aikaisempiin vuosiin verrattuna poikkeavasti sairaanhoitopiirin henkilöstömenoja ja aiheuttavat palvelujen hintojen voimakkaan nousun. Huolimatta kustannustason noususta ei asiakasmaksuasetukseen perustuva potilasmaksutulo ja erityisvaltionosuus opetus- ja tutkimustoimintaan kasva kustannusperusteisesti. Peruspalveluohjelman mukaan asiakasmaksu-uudistus toteutetaan alkaen, jolloin aikaisintaan on odotettavissa maksujen tarkistuksia. Sairaanhoitopiirissä on kaikilla toimialoilla vahvistettava kehitystyötä tuottavuuden kasvun parantamiseksi. Syynä on ennen kaikkea hoidettavien potilaiden määrän kasvu ikärakenteen muutoksen takia ja samaan aikaan käytettävissä olevan työvoiman määrän pieneneminen. Lisäksi sairaanhoitopiirin on, voimakkaasti kasvavista toimintakuluista huolimatta, säilytettävä kilpailukykynsä suhteessa muihin palvelutuottajiin kehittyvän tilaajatuottajamallin puitteissa. Talousarviovuoden 2008 merkittävimmät palvelujen kysyntään ja järjestämiseen vastaavat muutokset ovat: - Lasten ja nuorten tulosyksikköön lisätään yksi tehohoitopaikka, mikä edellyttää viiden uuden sairaanhoitajan toimen perustamista. Lisäksi yksik- Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

8 PÖYTÄKIRJA 10/ köön perustetaan erikoislääkärin virka vastuualueena hematologian poliklinikka ja jälkiseurantapoliklinikka. - Aistinelinten ja syöpäsairauksien tulosyksikköön perustetaan yksi erikoislääkärin virka syöpätautien vastuualueelle, yksi sairaanhoitajan toimi syöpätautien poliklinikalle ja yksi sairaanhoitajan toimi syöpätautien vuodeosastolle. - Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksiköstä vähennetään loppuvuodesta 2008 yksi tehohoitopaikka ja tilalle perustetaan päivystysteho-osaston yhteyteen (teho 1) neljä tehovalvontapaikkaa, joiden ylläpitämiseksi tehopaikalta vapautuu viisi sairaanhoitajan tointa, perustetaan kolme sairaanhoitajan tointa ja tarvittava loppuosa työpanoksesta siirtyy vuodeosastoilta lopetettavasta tehovalvonnasta. Lääkärityöpanosta lisätään päivystysteho-osaston yhteyteen 0,5 työpanosta. - Naistentautien ja genetiikan tulosyksikköön synnytysosastolle perustetaan kaksi kätilön tointa. - Visalan sairaalan nuorisopsykiatrinen toiminta siirtyy psykiatrian tulosyksikön toiminnaksi. - OYS:n apuvälinepalvelut keskitetään pääosin Rehapolis Oy:ltä vuokrattaviin tiloihin ja alueellisen apuvälineyksikön toiminta vakiinnutetaan jäsenkuntien kanssa. - OYS:n henkilökunnan työterveyshuolto siirtyy Rehapolis Oy:n tiloihin. - Genetiikan laboratorion toiminta siirretään Diagnostiikka-yksikön alaisuuteen. - Perusterveydenhuollolle tuotettavat laboratoriopalvelut laajenevat Oulun alueella vuonna Talousarvion mukainen sairaanhoitopiirin tuottamien avohoitokäyntien määrätavoite on , eli lähes käyntiä enemmän kuin vuonna 2006 ja vajaat (-2,1 %) käyntiä vähemmän kuin vuoden 2007 ennustearvo on. Merkittävintä avohoitokäyntien määrän kasvu on sisätautien, kirurgian, ihotautien, syöpätautien ja sädehoidon, fysiatrian ja psykiatrian toimialoilla. Oulun seudun yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen kävijämäärien odotetaan pysyvän vuoden 2007 tasolla. Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden avohoitokäyntien arvioidaan hieman lisääntyvän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sairaanhoitopiirissä on käytössä ensi vuonna sairaansijaa, joista 274 on psykiatrian sairaansijoja. Sairaansijat lisääntyvät kirjauskäytännön muutoksen johdosta yhdeksällä sairaansijalla, koska synnyttämään tulleet kirjataan osastopotilaiksi jo synnytysosastolla. Lasten ja nuorten tulosyksikössä vastasyntyneiden tehopaikkoja lisätään yhdellä 11:sta 12 hoitopaikkaan. Leikkaus ja tehohoidon tulosyksikössä teho-osasto 1:n tehohoitopaikkoja Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

9 PÖYTÄKIRJA 10/ Talousarvio vuodelle 2008 vähennetään yhdellä 11 hoitopaikkaan ja tilalle perustetaan neljä tehovalvontapaikkaa loppuvuodesta Sairaanhoitopiirin sairaaloiden vuodeosastohoidon hoitojaksojen määrän tavoite ensi vuodelle on , mikä on1,5 % suurempi kuin vuoden 2007 ennuste ja 2,3 % pienempi kuin vuoden 2006 toteuma. Hoitopäiviä arvioidaan ensi vuonna kertyvän Määrä on 4,9 % suurempi kuin arvio vuodelle 2007 ja 1,3 % pienempi kuin vuoden 2006 toteuma. Leikkauksia suunnitellaan OYS:ssa tehtävän ensi vuonna , joista tekonivelleikkauksia 800. Oulaskankankaan sairaalassa suunnitellaan tehtävän leikkausta, joista primaareja tekonivelleikkauksia 300. Kaikkiaan leikkausten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2006 verrattuna leikkauksella (5,3 %). Toiminnan tunnuslukuna käytettävän uusinta- ja ensikäyntien suhteen arvioidaan olevan 3,9 ja keskimääräisen hoitoajan 5,2 vuorokautta eli lähes samat kuin vuoden 2007 suunnitelmassa. Päiväkirurgisten leikkausten osuus kaikista leikkauksista arvioidaan olevan 39,4 % ja elektiivisistä leikkauksista 51,2 %, jolloin päiväkirurgian osuus edelleen kasvaa. Synnytysten määrän arvioidaan nousevan 5 150:een, mikä on lähes 3 % enemmän kuin vuonna 2006 ja lähes saman verran enemmän kuin vuoden 2007 ennuste. Synnytysten määräksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa arvioidaan synnytystä ja Oulaskankaan sairaalassa 850 synnytystä. Sairaanhoitopiirin sairaaloissa toteutettavien dialyysihoitokertojen määrän arvioidaan nousevan hoitokertaan, mikä on vajaan prosentin enemmän kuin vuoden 2006 toteutuma. Taloudellisuuden mittarina käytetään sairaanhoitopiirin oman palvelutuotannon laskutusta jäsenkuntien asukasta kohti laskettuna. Vuodelle 2008 taloudellisuustavoite on 713 euroa. Se on 56 euroa enemmän kuin vuoden 2007 toteutuman ennuste. Talousarvion lähtökohtana on kunnallistalouden tilannearvio, terveydenhuollon kustannustason muutoksen huomioonottaminen käytettävissä olevien tietojen mukaisina erityisesti virka- ja työehtosopimusratkaisun osalta. Vuodelle 2008 jäsenkuntalaskutuksen osalta siirrytään somaattisen vuodeosastohoidon osalta drg-pohjaiseen laskutukseen, jolloin myös ns. ylikäytön alennusmenettelyä ei sovelleta. Erityisesti painotettiin kuntien ja sairaanhoitopiirin välisten neuvottelujen merkitystä ja kehittämistä hoitoketjujen toimivuuden optimoimiseksi. Sairaanhoitopiirin toimintatulot ovat talousarvioesityksen mukaan yhteensä 403,2 milj. euroa. Se on 9,1 % (33,5 milj. euroa) suurempi kuin vuoden 2007 arvioitu toteutuma. Valtuustolle vahvistettavaksi esitettävä talousarvio perustuu 276,5 milj. euron jäsenkuntatulolle. Jäsenkuntatulo on 9,2 % (23,4 Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

10 PÖYTÄKIRJA 10/ Sairaanhoitopiirin investointimenot vuodelle 2008 milj. euroa) suurempi kuin ennuste vuodelle 2007 ja 11,5 % suurempi kuin vuoden 2006 toteutunut laskutus. Erityisvastuualueille ja muille suuntautuvan sairaanhoidollisten palvelujen myynnin arvioidaan olevan 49,6 milj. euroa, mikä on 10,9 % enemmän kuin kuluvan vuoden ennuste. Maksutulot sisältävät valmiusrahastoon kannettavan asukaslukupohjaisen (13 euroa/asukas) tulon noin 5 milj. euroa sekä arvioidun potilailta perittävien asiakasmaksujen tuoton 13,8 milj. euroa. Potilasmaksujen tuoton lasketaan pysyvän ennallaan ilman maksujen korotusta. Toimintamenot ovat talousarvioesityksen mukaan 387,6 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu on 6,4 % (23,4 milj. euroa) vuoden 2007 arvioituun toteutumaan. Vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna toimintamenot kasvavat 10,9 %. Henkilöstömenojen kasvu on 5,4 % vuonna 2007 toteutuvista menoista ja 2006 tilinpäätöksestä 13,3 %. Henkilöstömenoissa on otettu huomioon allekirjoitetut kunta-alan virka- ja työehtosopimusratkaisut. Tehyn työtaistelun mahdollisesti aiheuttamia lisäkorotuksia henkilöstömenoihin ei ole sisällytetty talousarvioon, koska toteutuvan sopimusratkaisun tietoja ei ole käytettävissä. Palvelujen ostoon on budjetoitu ensi vuodelle 7,4 % enemmän kuin kuluvana vuonna käytetään, mutta 2,7 % vähemmän kuin vuonna 2006 toteutui, jolloin hoitotakuun toteutuksen takia sairaanhoidon palveluja ostettiin nykyistä enemmän ulkopuolisilta toimijoilta. Tarvikemenoihin on varattu 76,8 milj. euron määrärahaa, 7,1 % enemmän kuin vuoden 2007 toteuma-arvio. Tarvikemenoista lääke- ja hoitotarvikkeisiin yhteensä budjetoitava määräraha 46,6 milj. euroa on 60 % koko sairaanhoitopiirin tarvikemenoista. Muihin tarvikkeisiin on ensi vuoden talousarviossa varattu 30 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousavioesityksen mukaan 15,6 milj. euroa. Talousarvion 2008 vuosikate on 16,5 milj. euroa ja tilikauden tulos 0,9 milj. euroa ylijäämäinen. Investointien nettomenoihin varataan vuoden 2008 talousarviossa 24,5 milj. euroa. Investoinneista 15,5 milj. euroa käytetään rakennusten ja kiinteiden laitteiden perusparannuksiin. Rakennushankkeet keskittyvät psykiatrian tulosyksikön tilojen peruskorjattaviin hankkeisiin sekä avohoitotalon rakentamisen aloittamiseen. Pääasiassa lääkinnällisten koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintahankintoihin varataan 7,7 milj. euroa. Erilaisten tietojenkäsittelyohjelmistojen hankintaan ja kehittämiseen on varattu talousarviossa 1,3 milj. euroa. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

11 PÖYTÄKIRJA 10/ Rahoituslaskelma Sairaanhoitopiirin tulorahoitus rahoituslaskelman mukaan on 16,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen vähennys on yhteensä 2 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lisäys on 10 milj. euroa. Suunnitteluvuodet Talous- ja toimintasuunnitelman tuloihin ja menoihin on vuosille tehty 3 %:n kustannustason muutoksen edellyttämät tarkistukset. Vuosille investointiosaan on sisällytetty kirurgian avohoitotalon rakentaminen. Mahdollisesti suunnittelukaudelle sisällytettävät merkittävät palvelutuotannon muutokset käsitellään sopimusneuvotteluissa jäsenkuntien kanssa. Esityslistan liitteenä on ehdotus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille sisältäen talousarvion vuodelle Talousjohtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy esityslistan liitteenä seuraavan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle 2008 seuraavin sitovuuksin: 1. Valtuusto vahvistaa sairaanhoitopiirin taloussuunnitelman käyttötalousosassa sairaanhoitopiirin tasolla toiminnan määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet. 2. Sairaaloille = Oulun yliopistollinen sairaala; somaattinen erikoissairaanhoito, Oulun yliopistollinen sairaala; psykiatrinen erikoissairaanhoito, Oulaskankaan sairaala, Visalan sairaala, sitovia ovat seuraavat tavoitteet: a) Jäsenkuntalaskutus toteutuu talousarviossa esitettyjen sitovuustasojen mukaisena ottaen huomioon kuntasopimustoimikunnan hyväksymä arvio palvelujen määrästä. b) Toimintamenot; toteutuvat enintään sairaalakohtaisesti talousarvion mukaan - toimintamenoista on erikseen sairaalatasolla sitovaa palkkoihin ja palkkioihin varatut määrärahat. c) Tilikauden tulos; sairaalan tulos yhtä hyvä tai parempi kuin talousarviossa. d) Investointien ja hankkeiden toteutuminen; toteutuvat sairaalan osalta suunnitellulla tavalla. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

12 PÖYTÄKIRJA 10/ Muille kuin sairaaloille edellä olevista tavoitteista ovat sitovia tulosyksikkötasolla tavoitteet b ja d. Lisäksi ko. tulosyksiköille on sitovaa: a) Sisäisten tulojen toteutuminen; laskutus toteutuu talousarviossa suunnitellulla tavalla. 4. Valtuusto hyväksyy konsernin tytäryhtiöille seuraavat tulostavoitteet: a) Oulun Keskuspesula Oy:n palvelujen hinnan korotuksena hyväksytään vain toimialan keskimääräinen kustannustason vaikutus. b) Oulun Medikiinteistöt Oy:n on rahoitettava vuokratuotoillaan kiinteistöjen perusparannusten aiheuttamat kulut. 5. Diagnostiikka-yksikön osalta on sitovaa: a) Varsinaisen toiminnan nettotuloarvio, mikä on liikeylijäämä + suunnitelmapoistot. b) Korvaus peruspääomasta c) Muut rahoitustulot ja -menot, netto d) Sisäisten kustannusten kokonaismenot; palvelujen laskutuksessa noudatetaan omakustannushinnoittelua, eikä sillä tavoitella ylijäämää. e) Rahoitusosan sitovuutena ovat lainakannan muutokset, netto. f) Investoinnit toteutuvat suunnitellulla tavalla. 6. Vuosien 2009 ja 2010 taloussuunnitelma on ohjeellinen ja muodostaa ko. vuosien taloussuunnittelun lähtökohdan. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen Hall 129 Merkittiin esittelytekstiin ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan tehdyt vähäiset korjaukset ja tarkistukset. Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

13 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:428/ VUODEN 2007 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAMUUTOKSET Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto hyväksyi kokouksessaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyen vuoden 2007 talousarvion. Tällöin vahvistetun talousarvion toimintatulot ovat euroa, toimintamenot euroa, vuosikate euroa ja investointien menot euroa. Valtuusto tarkisti talousarviota vahvistaessaan hallituksen esityksen mukaisesti käyttösuunnitelmaan sisällytetyt tarkistukset. Tarkistuksen jälkeen käyttösuunnitelman mukaan talousarvion toimintatulot ovat euroa, toimintamenot euroa, tilikauden tulos euroa ja investointimenot euroa. Oulun lääninhallituksen vahvistettua lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen valtionavustuksen, hallitus on esittänyt hankkeen tulojen ja menojen esittämisen valtuustolle talousarviomuutoksena, yhteensä euroa vuonna Lääninhallituksen avustuspäätöksen perusteella hallitus esittää euron talousarviomuutosta tartuntatautien torjunnan ja pandemiaan varautumisen projektiin. Samassa kokouksessa hallitus esittää valtuustolle talousarviomuutoksena Oulaskankaan sairaalan rakennusten kaupan vahvistuttua 12 milj. euron pääoma-apporttina osakemerkintään Kiinteistö Oy Medikomppanialta ja vastaavasti 12 milj. euron investointiosan myyntituloa. Valtuusto on vahvistanut talousarvion sitovuuden toimintalukujen osalta sairaanhoitopiirin tasolla. Toimintatulojen ja menojen osalta sitovuudet on määritelty OYS; somaattinen erikoissairaanhoito, OYS; psykiatrinen erikoissairaanhoito, Oulaskankaan sairaala, Visalan sairaala, Diagnostiikkayksikkö ja muut tulosyksiköt. Toimintamenoista on sairaalatasolla erikseen sitovaa palkkoihin ja palkkioihin varatut määrärahat, myös investointimenot ovat sairaalatasolla sitovia valtuustolle. Sairaanhoidon kasvu on jatkunut edelleen lokakuulle 2007, vaikka lähetteiden, avohoidon ja vuodeosastohoidon arvioitiin vähenevän vuoteen 2006 verrattuna. Yhtenä syynä on ollut sairaanhoitopiirin tarve tarjota väestölle hoitoon pääsy annetun lainsäädännön mukaisesti. Hoidon saatavuutta on turvattu lisätyöllä lääkäri- ja hoitohenkilökunnan osalta sekä ostamalla leikkauksia ja muita sairaanhoitopalveluja ulkopuolisilta terveydenhuollon yksiköiltä. Sairaanhoitopiirin tulojen kasvu jäsenkunnilta on säilynyt asetetun 3,1 %:n hintakaton ansiosta matalana menojen kasvuun verrattuna. Jäsenkuntalaskutus kasvoi 3,6 % elokuun loppuun mennessä edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Loppuvuodelle toteutuva Tehyn työtaistelu vähentää merkittävästi tuloja ja vain vähäisemmässä määrin menoja. Irtisanoutumisten toteutuminen lamaannuttaa sairaanhoidon sisältämään vain kaikkein kii- Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

14 PÖYTÄKIRJA 10/ reellisimmän ja henkeä uhkaavaan hoidon. Tuloksena on erittäin vakava toiminnan tulojen ja menojen epäsuhta. Sairaanhoitopiirin toimintamenojen kasvu elokuun loppuun mennessä oli 5,9 %. Kasvu kohdistuu ensisijaisesti henkilöstömenoihin ja lokakuun alusta voimaan astuneet virka- ja työehtosopimukset joulukuussa maksettavine 270 euron erilliskorvauksineen ylittävät 4,8 milj. eurolla talousarvioon varatut 3,2 %:n kasvuun perustuvat määrärahat. Muilta osin henkilöstömenojen ylitys johtuu arvioitua suuremmasta käytetystä työpanoksesta sisältäen lääkäri- ja hoitohenkilökunnan lisätyöt hoitotakuun toteuttamiseksi sekä alkuvuonna 2007 Oulun yliopistollista sairaalaa haitanneen virusepidemian työpanoslisäykset. Palvelujen ostoon sisältyy merkittävä määrärahamuutos aiheutuen 2 milj. euron määrärahasta potilasvakuutusmenojen kasvuun vuodesta 2006 alkaen. Oulaskankaan sairaalan osalta ulkopuolisia vuokramenoja on budjetoitu 0,5 milj. euroa johtuen rakennusten yhtiöittämisestä. Samalla Oulaskankaalla sisäiset vuokrat pienevät, rakennusomaisuuden poistot ja kiinteistöön kohdistuvat muut menot ovat siirtyneet kiinteistöyhtiölle. Tekniikan palvelujen tulosyksikölle siirretään euron määräraha talousarviossa hallintokeskuksen menotilillä ollut kiinteistövero. Esitettävin talousarviomuutosten jälkeen sairaanhoitopiirin tason tuloslaskelmaan sisältyvien toimintatuottojen arvioidaan ylittävän alkuperäisen talousarvion 3,3 %, yhteensä 11,9 milj. euroa ja olevan euroa. Vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna muutos on 2,5 %. Erityisvaltionosuutta on tarkistettu 1 milj. eurolla vahvistuspäätöksiin perustuen. Myös muihin tuloihin on tehty 1,3 milj. euron tarkistukset perustuen vahvistuneisiin kehittämishankkeisiin. Satunnaisiin tuloihin tulee kirjattavaksi Oulaskankaan rakennusten kiinteistökaupasta 5,6 milj. euroa ja sairaanhoitopiirin omistamien eräiden muiden osakkeiden myynnistä 2 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin tason toimintakulut ovat esitettävin muutoksin tuloslaskelmassa euroa. Muutos alkuperäiseen talousarvioon on 4,9 % ja tilinpäätökseen 2006 verrattuna 3,7 %. Henkilöstömenoihin esitettävä lisäys on 9,8 milj. euroa (4,7 %). Sairaaloittain henkilöstömenojen määrärahamuutos on OYS:lle 7,35 milj. euroa, Psykiatrian klinikalle 0,9 milj. euroa, Oulaskankaan sairaalalle 1,2 milj. euroa ja Diagnostiikka-yksikölle 0,4 milj. euroa. Investointiosaan esitetään muutoksena euron siirto hallintokeskuksesta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin, euroa hallintokeskukseen Kuntarahoitus Oyj:n osakemerkintään ja euroa leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikköön em. pandemia-projektiin liittyen. Toiminta- ja taloussuunnitelman käyttötalousosan vuoden 2007 avohoitokäyntien määrää esitetään lisättäväksi 200 käynnillä johtuen kuntoutuksen tulosyksikköön vahvistetusta hankkeesta. Esityslistan liitteenä on edellä esitellyt talousarviomuutokset toiminta- ja investointimäärärahojen osalta esitettynä valtuustolle sitovuusmääräysten mukaisesti sairaaloittain, Diagnostiikka- yksikkö ja tekniikan palvelut. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

15 PÖYTÄKIRJA 10/ Talousjohtajan ehdotus: esittää, että valtuusto hyväksyy sairaanhoitopiirin vuoden 2007 talousarvioon esityslistan liitteen mukaiset toiminta- ja investointimenojen määrärahamuutokset ja toimintaja taloussuunnitelman käyttötalousosaan lisättäväksi 200 avohoitokäyntiä vuodelle Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen Hall 130 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

16 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:429/ LAINAN OTTAMINEN SAIRAANLLE Voimassa olevan perussopimuksen 13 :n mukaan valtuuston päätösvallasta siirretään hallituksen päätettäväksi tarpeelliset ratkaisut ottaa lainaa kuntayhtymälle valtuuston asettamissa rajoissa. Vuoden 2007 lopussa sairaanhoitopiirillä on yhteensä lyhyt- ja pitkäaikaista lainaa rahoituslaitoksilta ja muilta luotonantajilta 9,9 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri käyttää merkittävien rakennushankkeiden ja kalliiden lääkintälaitteiden korvaus- ja uushankintojen rahoitusosuutena osittain vierasta pääomaa. Talousjohtajan ehdotus: esittää valtuustolle, että a) hallituksella on oikeus ottaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle pitkäaikaista lainaa investointimenojen kattamiseen vuonna 2008 talousarvion rahoituslaskelmaosan mukaisesti enintään 11 milj. euroa, b) rahoituslaitoksilta ja muilta luotonantajilta otetun pitkäaikaisen lainan yhteismäärä saa olla enintään 40 milj. euroa ja c) lyhytaikaista lainaa saadaan ottaa maksuvalmiuden turvaamiseksi tarpeellinen määrä. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen Hall 131 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

17 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:430/ VALMIUSRAHASTOON PERITTÄVÄ MAKSU VUONNA 2008 Sairaanhoitopiirin perussopimuksen 22 :n mukaan valmiusrahaston tarkoituksena on korvata sairaanhoitopiirin toimintayksiköille kustannuksia, joita niillä on valmiuden ylläpidosta, potilasvakuutuksesta ja muista yleisistä, rahaston säännössä määritellyistä velvoitteista mukaan lukien ulkopuolista rahoitusavustusta saavien kehittämisprojektien omarahoitusosuudet. Valmiusrahastoa hoitaa hallitus. Valmiusrahaston pääomaa kartutetaan siten, että jäsenkunnilta peritään vuosittain asukaslukuun perustuva maksu, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa. Vuonna 2007 rahastoon on kannettu 10,50 euroa asukasta kohti, eli noin 4 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri huolehtii keskitetysti sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon potilasvahinkojen vakuuttamisesta Potilasvakuutuskeskuksen kautta. Potilasvakuutusmenot kasvoivat vuonna 2006 lähes 1 milj. euroa. Ko. menot säilyvät arvion mukaan pysyvästi vuoden 2006 tasolla. Valmiusrahaston maksun korottaminen 13 euroon/asukas on tarpeen kohonneiden menojen kattamiseksi, jolloin maksun tuotto on noin 5 milj. euroa. Jäsenkuntien asukasluvuksi vuodelle 2008 on arvioitu asukasta. Talousjohtajan ehdotus: esittää valtuustolle, että vuonna 2008 kannetaan jäsenkunnilta valmiusrahastoon 13 euroa/asukas. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen Hall 132 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

18 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:431/ HOITOKUSTANNUSTEN TASAUSRAHASTON MAKSU Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä tulee olla jäsenkunnalle aiheutuneiden poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kattava tasausjärjestelmä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä tasausjärjestelmä on järjestetty perussopimuksen 21 :n mukaisesti hoitokustannusten tasausrahaston avulla. Rahaston pääoma laskutetaan sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen yhteydessä siten, että jäsenkunnilta peritään maksuvuodelta perussopimuksen mukaisesti asukaslukuun perustuva maksu. Rahastoon perittävä pääoma tuloutetaan samoin tilinpäätöksen yhteydessä kokonaisuudessaan jäsenkunnille, joille on aiheutunut potilaskohtaisten kalliiden hoitojen tasausrajan ylittäviä menoja tilivuoden aikana. Asukasluvulla tarkoitetaan kunnan asukaslukua maksuvuoden päivänä. Vuodelle 2007 valtuusto päätti, että jäsenkunnilta kannetaan a) hoitokustannusten tasausrahastoon 6 euroa/asukas, ja että b) tasausrahaston varoja käytetään yksittäisen potilaan yhden kalenterivuoden aikana jäsenkunnalle yli euroa ylittävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoidon aiheuttamien kustannusten tasaamiseen. Sopimusohjauksen kehittämistä valmisteleva työryhmä esittää, että ns. ylikäytön alennuksista luopumisen seurauksena sairaanhoitopiirin kalliiden hoitojen tasausjärjestelmää tulisi tehostaa. Työryhmä esitti tasausjärjestelmän muuttamista siten, että tasausraja olisi euroa (yhden potilaan hoitokustannukset vuoden aikana) vuosina 2008 ja Jatkossa tasausjärjestelmän kehittämistarpeet tulee tarkastella säännöllisesti. Edellä mainitun summan ( euroa) ylittävät hoitokustannukset korvataan kokonaisuudessaan. Vuoden 2006 aineiston perusteella ko. menettelyllä tasausrahaston laskennallinen euromäärä/asukas olisi noin 13 euroa. Talousjohtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että a) vuonna 2008 kannetaan jäsenkunnilta hoitokustannusten tasausrahastoon 13 euroa/asukas, ja että b) tasausrahaston varoja käytetään yksittäisen potilaan yhden kalenterivuoden aikana jäsenkunnalle yli euroa ylit- Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

19 PÖYTÄKIRJA 10/ tävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoidon aiheuttamien kustannusten tasaamiseen. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen Hall 133 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

20 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:432/ TYÖSUHDEMATKALIPPU Vuosi-ilmoitus verottajalle KT yleiskirje 7/2006, liite. Valtuustoaloite, Tuija Pohjola, liite. Vuoden 2006 alusta työnantajan työntekijälleen antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten arvostetaan luontoisetuna 75 %:iin matkalipun käyvästä arvosta (TVL 64.2 ). Käyvällä arvolla tarkoitetaan hintaa, jolla vastaava lippu olisi yleisesti hankittavissa. Säännös koskee yleisesti käytettävissä olevaa säännöllistä henkilöliikennettä. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät julkisesta liikenteestä lentoliikenne ja tilausliikenne, kuten esim. normaali taksiliikenne. Työsuhdematkalippuun sisältyvän veroedun edellytyksenä on, että matkalipun käyttöoikeus on ainoastaan työntekijällä. Huojennus koskee ainoastaan lippuja, jotka on annettu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Lippu ei saa oikeuttaa joukkoliikenteen käyttöön laajemmalla alueella. Vaikka lippu on pääsääntöisesti tarkoitettu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, säännökseen ei liity matkojen määrään tai vuorokauden aikaan liittyvää rajoitusta. Työntekijä voi siis matkustaa myös vapaaaikanaan työnantajan hankkimalla matkalipulla. Huojennus koskee vain työnantajan hankkimia matkalippuja. Jos palkansaaja ostaa lipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle lipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama osuus on kokonaan työntekijän palkkaa. Työsuhdematkalipun käytännön toteutus voidaan kuitenkin tehdä olemassa olevia matkakortti- ja lippujärjestelmiä hyödyntäen. Voidaan esim. menetellä niin, että työnantaja tekee liikennöitsijän tai lipunmyyntiorganisaation kanssa sopimuksen työsuhdematkalipusta palveluksessaan oleville nimetyille henkilöille. Olennaista on, että työnantaja maksaa ainakin oman osuutensa matkalipun hinnasta suoraan liikennöitsijälle tai em. lipunmyyntiorganisaatiolle. Muutoin työntekijä voi hankkia ja ladata lippunsa itse. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosi-ilmoituksella työsuhdematkalipusta. Vuosi-ilmoitusmerkintä on tehtävä aina, myös silloin kun verotettavaa etua tai vähennettävää määrää ei ole. Tällainen tilanne syntyy silloin, kun palkansaaja maksaa lipusta 75 % suoraan liikenteenharjoittajalle. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

21 PÖYTÄKIRJA 10/ Työnantajan palkansaajalle asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiin matkoihin hankkiman matkalipun arvonlisävero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen. Lipusta saataviin hyötyihin ja kustannuksiin vaikuttavat toteutustavan lisäksi mm. henkilön palkka ja vähennyskelpoinen määrä työmatkakulujen verotuksessa. Mahdollisen edun suuruus Mahdollisten käyttäjien määrä Työnantajan kustannukset Jos työnantaja maksaa lipun hinnasta enintään 25 %, työntekijälle ei synny annetusta edusta verotettavaa etuutta. Jos työnantaja korvaa matkalipun hinnasta yli 25 %, on ylittävä korvaus työntekijälle verotettavaa etuutta, josta työnantajan on suoritettava lisäksi sosiaalivakuutusmaksut. Työnantajan tulee kohdella kaikkia työntekijöitään tasavertaisesti asuinpaikasta ja käytetystä liikennevälineestä huolimatta. Jos etuus otettaisiin käyttöön, se tulisi antaa kaikille edun käyttäjille samansuuruisena euromääräisenä tukena. Oululipun hinta on tällä hetkellä 46 euroa. Se on voimassa 30 vrk ja sallii sinä aikana rajoittamattoman määrän matkoja, mutta on kuitenkin henkilökohtainen. Työnantaja voisi siten korvata työntekijälle lipusta enintään 11,50 euroa, jotta vältytään edun verollisuudelta. Työmatkalipputuesta ei koidu hyötyä niille, jotka tekevät työmatkan jalan tai pyörällä, kimppakyydillä tai omalla autolla. Julkista kulkuneuvoa käyttävien määrästä sairaanhoitopiirissä ei ole luotettavaa selvitystä. Linjaautoyhteydet OYS:aan ovat päiväsaikaan hyvät. Muualla tehtyjen tutkimusten mukaan joukkoliikennettä jo nyt käyttävät suhtautuvat tuetun lipun käyttöönottoon suosiollisemmin. Kokonaan uusien joukkoliikenteen käyttäjien lisääntymistä tuen avulla on sen sijaan vaikea arvioida. Liikenneministeriön asettama Joukkoliikenne nousuun -työryhmä on arvioinut syksyllä 2004, että joukkoliikenteen käyttöä kasvattava vaikutus seutulippua käyttävillä työmatkustajilla olisi 4 5 %, jos lippuetuus on saatavilla 50 %:lla työntekijöistä. Jos työmatkatuki otetaan käyttöön, mahdollisuus tuetun matkalipun hankkimiseen on annettava koko henkilökunnalle asuinpaikasta riippumatta. Työntekijä itse päättää, haluaako hän käyttää mahdollista lippua. Työntekijä voi ottaa lipun käyttöönsä vapaavalintaiseksi kaudeksi, esimerkiksi kuukaudeksi. Hallinnollisia ongelmia aiheuttaa erityisesti edellä mainittu vapaa valintaoikeus, palvelussuhteen määräaikaisuus, perhevapaat, virkavapaat ja muut keskeytykset. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

22 PÖYTÄKIRJA 10/ Verottajalta saadun tiedon mukaan työntekijälle voidaan antaa enintään kolmen kuukauden suuruinen etuus, joka ei johda takaisinperintätilanteisiin niissä tapauksissa, joissa palvelussuhde ei kestäkään suunniteltua kolmea kuukautta. Työnantajalle työsuhdelipusta aiheutuvat kustannukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka moni työntekijä ottaa lipun käyttöön ja kuinka suuren osan lipun hinnasta työnantaja korvaa. Lippukustannuksesta voidaan tehdä laskelmia käyttäen erilaisia olettamia. Jos työnantaja korvaa Oululipun mukaisesta matkalipun hinnasta 25 % ja lipun saantimahdollisuus annetaan kaikille, niin lippujen subventioista aiheutuisi noin euron kustannukset vuodessa. Tämä perustuu olettamalle, että kohderyhmästä n. 75 % eli n henkilöä ottaisi lipun käyttöön. Jos käyttäjiä olisi 50 %, lippukustannus olisi noin euroa vuodessa. Työnantajalle syntyy lippukustannuksen lisäksi myös merkittäviä hallinnollisia kustannuksia riippumatta järjestelmän toteuttamistavasta. Tuloverolain sanamuodon mukaan työsuhdematkalipun tulee olla työnantajan antama ja työsuhdematkalipun antamisesta työntekijälle on myös ilmoitettava verottajalle, jotta henkilö ei voisi vähentää verotuksesta jo myönnettyä veroetuutta. Työnantajalle tulee tästä tuloverolain periaatteista johtuen työsuhdematkalippujen hankintaan, jakeluun, kirjanpitoon, järjestelmän ylläpitoon ja verottajan vaatimaan käsittelyyn hallinnollisia kustannuksia, joiden suuruus vuositasolla on todennäköisesti vähintään euroa. Työsuhdematkalipun jakeluun tarvitaan 1-2 henkilön työpanos, mihin henkilöstöpalveluilla ei ole mahdollisuutta ilman vastaavaa lisäystä työvoiman määrään. Käyttöönoton laajuus Sairaanhoitopiirin kuntayhtymistä työmatkatuki otetaan käyttöön HUS:n alueella syksyn 2007 aikana pääkaupunkiseudun YTV:n toteutusmallin mukaisesti. Helsingin ja Espoon lisäksi tuki on käytössä Tampereen ja Oulun kaupungeissa. Johtopäätös Työsuhdematkalipun käyttöönotto on paitsi henkilöstöpoliittinen ja liikennepoliittinen, mutta myös merkittävä taloudellinen kysymys. Lipputukeen ja hallinnolliseen resurssointiin tulee varata määrärahat talousarvioon. Pelkästään matkatukimahdollisuuden olemassaolon takia tukea ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön. Sillä täytyy olla selkeät työmatkaliikkumista helpottavat ja liikennepoliittiset vaikutukset. Tällaisia vaikutuksia ei ole vielä pystytty osoittamaan. Asian mahdollinen jatkokäsittely edellyttää käsittelyä yhteistoimintalain mukaisessa järjestyksessä henkilöstön edustajien kanssa. Valmistelussa tulee ottaa huomioon henkilöstön tasavertaiseen kohteluun liittyvät periaatteet. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

23 PÖYTÄKIRJA 10/ Yht.tmk 5 Päätös: Henkilöstöjohtaja Pentti Peltola esitteli asian valmisteluprosessia ja todettiin yksimielisesti, ettei asiassa ryhdytä tässä vaiheessa toimenpiteisiin, vaan seurataan työsuhdematkalippukäytäntöjen kehittymistä. _ Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää valtuustoaloitteen johdosta seuraavaa: 1) Työsuhdematkalippua ei toistaiseksi oteta käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. seuraa työsuhdematkalippukäytännön yleistymistä ja saatavia kokemuksia sen vaikutuksesta joukkoliikenteen käyttöön. 2) Päätös annetaan tiedoksi valtuustolle Hall 134 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

24 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:433/ ERITYISVALTIONOSUUS TERVEYSTIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN VUONNA 2008 Tieteellinen tutkimus on yksi kolmesta yliopistosairaalan päätehtävästä. Tasokas tutkimustyö on pohjana korkeatasoiselle ja ajanmukaiselle sairaanhoidolle sekä opetustyölle. Osana yliopistosairaaloille jaettavaa erityisvaltionosuutta valtio myöntää tutkimukseen suunnattavaa rahoitusta, joka perustuu edellisen vuoden pisteytettyyn julkaisutoimintaan. Pisteen hinta v on n Hallitukselle esitettiin erityisvaltionosuuden jakosuunnitelma vuodelle 2008 taustalla olevine lainkohtineen ja asetuksineen (hallitus , 72 ). Jakosuunnitelmassa yhteisiin resursseihin varattiin noin 20 % ja vastuuyksiköille noin 80 % tulevasta erityisvaltionosuusrahoituksesta. Kokonaismäärärahasta noin 45 % kohdistuu koulutukseen ja noin 35 % terveystieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusrahoituksesta 1/3 kohdistetaan suoraan yksiköiden omaan tutkimustoimintaan. Valtion rahoituksen jälkeenjääneisyyttä pyritään korvaamaan ulkopuolisella rahoituksella, esim. säätiöiden apurahoilla, jotka tiliytyvät Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiön kautta. Kaikki piirin lääketieteelliset yksiköt tekevät terveystieteellistä tutkimusta. Tutkimusongelmasta ja kysymyksen asettelusta riippuen joudutaan turvautumaan perustutkimukseen, kliiniseen tutkimukseen tai näiden tuloksena syntyvän vaikuttavan hoidon selvittämiseen. Liitteenä on yhteenveto vuoden 2008 evo-tutkimushankkeista. Suuri osa hankkeista kohdistuu suurien kansansairauksien tutkimukseen. Elämänkaaren eri vaiheet keskosuudesta vanhuuteen, perinnöllisyys, elinympäristön muutokset sekä yhteiskunnalliset tekijät ovat tutkimusten aiheita. Lääketieteellisen tiedekunnan kanssa yhdessä määritellyt tutkimuksen painoalueet tulevat hyvin katetuiksi. Ikääntyminen, sydän- ja verisuonisairaudet, syöpäsairaudet ja infektiosairaudet ovat tutkimuksen kohteena. 20 % evo-rahoituksesta menee vahvistetun suunnitelman mukaan yhteisten resurssien, kuten eettisen toimikunnan, koe-eläinkeskuksen ja kliinisen tutkimusyksikön ylläpitoon. Tutkimuseettisen toiminnan laadukas työ on hyvän tutkimuksen lakisääteinen edellytys. Johtajaylilääkärin ehdotus: merkitsee tiedoksi tulosyksiköiden esittämät tutkimushankesuunnitelmat. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä johtajaylilääkärin ehdotuksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

25 PÖYTÄKIRJA 10/ Hall 135 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Merkittiin, että hallintoylilääkäri Juha Korpelainen poistui kokouksesta esteellisenä asian käsittelyn ajaksi. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

26 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:434/ KOEAJAN KÄYTTÖÖNOTTO Virkaa tai toimea täytettäessä voidaan käyttää koeaikaa. Koeaikaa voidaan käyttää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen otettaessa. Jos henkilön soveltuvuudesta virkaa tai toimea täytettäessä ei olla varmoja, on koeaikaa syytä käyttää. Määräaikaisen palvelussuhteen käyttäminen tässä tilanteessa ei ole perusteltua. Koeajan käyttöönoton tarve on korostunut, kun työsopimuksen solmimisen yhteyteen ei voi enää sisällyttää lääkärintodistuksen hyväksymiseen liittyvää raukeamisehtoa. Koeaika voi olla vain työsuhteen alussa. Koeaikaa ei pääsääntöisesti voi liittää samojen osapuolien välillä tehtyihin peräkkäisiin työsopimuksiin. Ainoastaan silloin, kun uudessa työsopimuksessa työntekijän työtehtävät ja hänen asemansa muuttuu huomattavasti, voi koeajan käyttö uutta työsopimusta tehtäessä olla joissakin tapauksissa perusteltua. Myös tällöin tulee ottaa huomioon työsopimuslain 10 luvun 2 :ssä oleva kohtuuttomia ehtoja oleva säännös. Viranhaltijalain 8 2 momentin perusteella on mahdollista asettaa viranhaltijalle uusi koeaika viranhaltijan siirtyessä saman työnantajan palveluksessa toiseen virkasuhteeseen, jos viranhaltijan asemassa ja tehtävissä tapahtuu huomattava muutos. Myös tilanteissa, joissa määräaikaisessa virkasuhteessa oleva viranhaltija otetaan välittömästi toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, voidaan määrätä uusi koeaika, vaikka määräaikaisessa virkasuhteessa olisi jo ollut koeaika. Koeajan pituus voi tällöin olla yhteensä enintään kuusi kuukautta, jos viranhaltijan tehtävät ja asema pysyvät samana. Jos tehtävissä kuitenkin tapahtuu huomattava muutos, voidaan koeaika tässäkin tilanteessa määrätä uudelleen kuuden kuukauden pituisena. Oikeus uuden koeajan määräämiseen koskee vain tilanteita, joissa viranhaltija on itse hakeutunut toiseen virkasuhteeseen. Vastaavasti peräkkäisissä määräaikaisissa virkasuhteissa ei uuden koeajan määrääminen ole mahdollista, elleivät viranhaltijan tehtävät tai asema muutu. Koeajan käyttämiseen ei tarvita viranhaltijan suostumusta. Työsuhteessa koeajasta sovitaan työsopimuksella. Koeajan kuluessa niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat päättää työsopimuksen pääsääntöisesti sen työpäivän päättyessä, milloin purkaminen toiselle osapuolelle ilmoitetaan. Työnantajan tai työntekijän ei tarvitse perustella päätöstään työsopimuslain mukaisilla irtisanomis- tai purkuperusteilla eikä irtisanomisaikaa noudateta. Kumpikin osapuoli voi koeaikana selvittää, onko työsuhteen jatkaminen kummankin edun ja tahdon mukaista. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

27 PÖYTÄKIRJA 10/ Purkaessaan työsopimuksen työnantaja ei kuitenkaan saa loukata työntekijöiden syrjinnän kieltoa. Kumpikaan osapuoli ei saa purkaa työsopimusta koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla syillä. Perusteen tulee työnantajan osalta olla sellainen työsuoritukseen liittyvä syy, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, että tehty työsopimus ei vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia. Työsopimuksen purkamisen perusteeksi riittää koeajan tarkoitusta vastaava syy, kunhan se ei ole epäasiallinen tai syrjivä. Koeajan pituus on virkasuhteessa enintään 6 kuukautta ja työsuhteessa enintään 4 kuukautta laskettuna palvelussuhteen alkamisesta. Vuotta lyhyemmissä virkasuhteissa ja kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika voi kuitenkin olla enintään puolet palvelussuhteen kestoajasta. Purkamisesta on tehtävä päätös (VIPSviranhaltijapäätös-järjestelmä) koeajan kuluessa. Jos purkamista ei toteuteta koeajan kuluessa, virka- tai työsuhde jatkuu koeajan päätyttyä viranhoitomääräyksen tai työsopimuksen mukaisesti. Jatkumisesta ei siis ole tarpeen tehdä eri päätöstä. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää hallintosäännön 29 :n perusteella, että nimittävien viranhaltijoiden on hallintosäännön 20 :n mukaista ratkaisuvaltaa käyttäessään noudatettava työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain koeajan käyttöä koskevia määräyksiä. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen Hall 136 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

28 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:435/ SOPIMUS TYRNÄVÄN TERVEYSKESKUKSEN LABORATORIOPALVELUISTA Osana alueellista laboratoriotoiminnan kehitystä OYS:n laboratorio on neuvotellut Tyrnävän kunnan johtavien sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden kanssa sopimuksen laboratoriopalvelujen siirtämisestä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Sopimus perustuu tutkimusten aiempaa halvempiin hinnastoihin sekä lähitoiminnan tarkkaan sisällönkuvaukseen ja vuositason sopimuksiin. Se on hyväksytty Tyrnävän kunnanhallituksessa ( 296) ja esitetään nyt kuntayhtymän hallituksen hyväksyttäväksi. PPSHP:n kuntayhtymän puolesta sopimuksen allekirjoittavat sairaanhoitopiirin johtaja ja laboratorion vastuualueen johtaja. Palvelusopimuksiin liittyen PPSHP:n kuntayhtymään ehdotetaan perustettavaksi 1 laboratoriohoitajan toimi. Sopimus on liitteenä. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä sopimuksen Tyrnävän terveyskeskuksen laboratoriopalveluiden tuottamisesta ja oikeuttaa sairaanhoitopiirin johtajan ja diagnostiikka-yksikön johtajan allekirjoittamaan sopimukset. päättää perustaa alkaen 1 laboratoriohoitajan toimen Hall 137 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

29 PÖYTÄKIRJA 10/ DIAARI:130/ HOITOONPÄÄSYTILANNE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 10/07 Sairaanhoitopiirissä kaikkien ensikäyntiä odottavien ja operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien määrä on edelleen hieman laskenut viime vuoden loppuun verrattuna. Yli 6 kuukautta hoitoon pääsyä odottaneiden määrä on syksyn aikana hivenen laskenut, ja oli nyt lokakuun lopussa 1877, mutta viime vuoden loppuun verrattuna määrä oli hieman noussut (+87). Näistä toimenpiteeseen odottavia oli 786 potilasta; tekoniveljonossa oli nyt 176 potilasta. Hoitojonojen lyhentäminen ei edistynyt odotetusti. Tehy ry:n lisätyö-, ylityö- ja vuoronvaihtokiellon vuoksi oli mennessä peruttu 145 toimenpidettä. Osastokuormitus oli syyskuun lopulla edelleen korkea, koko sairaanhoitopiirissä keskimäärin 85 %. Liitteenä on hoitotakuun piiriin kuuluvat: yli 6 kk jonottaneiden potilaiden määrä, yli 6 kk toimenpidettä (leikkausta tai hoitotmp) jonottaneiden potilaiden määrät ja yli 6 kk ensikäyntiä (pkl-arviota) jonottaneiden potilaiden määrät; tilanne Johtajaylilääkärin ehdotus: merkitsee tiedoksi selostuksen hoitoonpääsytilanteesta. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä johtajaylilääkärin ehdotuksen Hall 138 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa