Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Tuija Tammelin FT, tutkimusjohtaja Annaleena Aira FT, tiedottaja Janne Kulmala LitM, mittauskoordinaattori Jouni Kallio LitT, tutkija Marko Kantomaa FT, tutkija ja Imperial College London Maarit Valtonen LT, erikoistuva lääkäri ja Oregon Health & Science University Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa Suomalaisten koululaisten liikkumattomuuden voidaan katsoa uhkaavan koululaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Fyysisen aktiivisuuden objektiivisten mittausten mukaan vain osa kouluikäisistä lapsista liikkuu minimisuositusten mukaisesti eli 1 2 tuntia päivittäin. Liikkuva koulu -tutkimuksessa vuosina tehtyjen kiihtyvyysanturimittausten perusteella tunnin päivässä liikkuu reippaasti 50 % alakoululaisista mutta vain 17 % yläkoululaisista. Puolentoista tunnin päivittäinen liikunta-annos toteutuu vain 9 %:lla alakoululaisista ja 1 %:lla yläkoululaisista. Liikunta vähenee ja liikkumaton aika lisääntyy lapsilla alakoulun alimmilta luokilta lähtien yläkouluun asti. Tämä ilmiö havaitaan sekä koko päivän aikana että koulupäivän aikana. Liikkuva koulu -tutkimuksen kyselyiden perusteella ruudun ääressä istutaan liikaa, suosituksiin nähden jopa moninkertaisia aikoja. Lasten istumisen vähentämiseksi ja liikunnan lisäämiseksi tarvitaan rohkeita ja innovatiivisia toimenpiteitä. Lasten terveydestä keskusteltaessa ja terveystottumuksia tiedusteltaessa on tärkeää kysyä myös arkisen liikkumisen määrää ja viihdemedian ääressä vietettyä aikaa. Erityisesti vähän liikkuvien lasten liikunnan edistäminen on keskeinen tekijä lasten nykyisen ja tulevan terveydentilan kannalta. Vertaisarvioitu VV Liikunnan myönteiset vaikutukset lasten terveyteen ja hyvinvointiin ovat kiistattomat. Säännöllinen liikunta edistää lasten terveyttä ehkäisemällä valtimosairauksien riskitekijöiden kehittymistä, vahvistamalla tuki- ja liikuntaelimistöä sekä vähentämällä ahdistusta ja masennusoireita (1,2). Monipuolisen liikunnan myötä motoriset taidot ja fyysinen toimintakyky kehittyvät. Uusimman tutkimustiedon mukaan liikunta edistää myös lasten tiedollista toimintaa, oppimista ja koulumenestystä (3,4,5). Runsas istuminen puolestaan heikentää terveyttä monin tavoin (6,7), mutta liiallisen istumisen haittoja voidaan vähentää lyhentämällä istumisaikaa ja tauottamalla pitkäaikaista istumista sekä koulussa että kotona. Suomalaisen liikuntasuosituksen mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla (8). Tämä tarkoittaa alakoululaisille (luokat 1 6, 7 12 v) 1½ 2 tuntia ja yläkoululaisille (luokat 7 9, v) 1 1½ tuntia reipasta liikuntaa päivän aikana. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa kertyä korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Suositusta noudattamalla voidaan estää useita liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja. Toisaalta optimaalisten hyötyjen saavuttamiseksi olisi hyvä liikkua liikunnan minimisuositusta enemmän. Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan korostavat istumisen vähentämistä liikunnan lisäämisen ohella (9). Linjausten visio vuodelle 2020 on, että liikumme enemmän ja istumme vähemmän koko elämänkulun aikana. Uutta tietoa lasten fyysisestä aktiivisuudesta Objektiiviset mittaukset tuottavat uutta tietoa lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä. Subjektiiviset mittarit, kuten kyselyt ja liikuntapäiväkirjat, sisältävät useita virhelähteitä ja tulosten vertailu eri-ikäisten lasten ja eri tutkimusten välillä on vaikeaa (10). Erilaisten liikuntamittareiden, kuten kiihtyvyysantureiden, käyttö fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa onkin yleistynyt maailmalla viimeisten viidentoista vuoden aikana. Suomessa vastaavia mittauksia on alettu 1871

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 U.S. Department of Health and Human Service. Physical activity guidelines advisory committee report, 2008 (siteerattu ). report/ 2 Mountjoy M, Andersen LB, Armstrong N ym. International Olympic Committee consensus statement on the health and fitness of young people through physical activity and sport. Br J Sports Med 2011; 11: DOI: / bjsports U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention. The association between school based physical activity, including physical education, and academic performance (siteerattu ). pa-pe_paper.pdf 4 Syväoja H, Kantomaa M, Laine K, Jaakkola T, Pyhältö K, Tammelin T. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus Lokakuu Opetushallitus, Muistiot 2012: 5. 5 Kantomaa M, Syväoja H, Tammelin T. Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa? Liikunta & Tiede 2013;50: Owen N, Healy GN, Matthews CE, Dunstan DW. Too much sitting: The population health science of sedentary behaviour. ESSR 2010;38: Helajärvi H, Pahkala K, Raitakari O, Tammelin T, Viikari J, Heinonen O. Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Duodecim 2013;129(1): Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille, 2008 (siteerattu ). nuorisuomi.fi/files/ns2/koulu_ PDF/080129Liikuntasuosituskirja%28kevyt%29_08.pdf 9 Sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. (siteerattu ) urn.fi/ URN:ISBN: Aittasalo M, Tammelin T, Fogelholm M. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi menetelmät puntarissa. Liikunta & Tiede 2010;47(1): Tammelin T, Laine K, Turpeinen S, toim. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272/2013. (siteerattu ). filebank/473-oppilaiden-fyysinenaktiivisuus_web.pdf 12 Evenson KR, Catellier DJ, Gill K, Ondrak KS, McMurray RG. Calibration of two objective measures of physical activity for children. J Sports Sci 2008;26(14): DOI: / tehdä vasta viime vuosina. Kiihtyvyysmittareita voidaan käyttää laajoissakin tutkimuksissa mittaamaan tavallisen elämän fyysistä aktiivisuutta esimerkiksi viikon ajalta. Mittausten perusteella voidaan määrittää fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä, useus, kuormittavuus ja kesto sekä selvittää eri tehoisen liikunnan määrä, liikkumaton aika ja askeleiden määrä. Kouluikäisten lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta on mitattu objektiivisesti Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvässä tutkimuksessa vuosina (11), ja mittauksiin osallistui yhteensä 698 lasta: 568 alakoululaista ja 130 yläkoululaista. Aineisto sisältää tuloksia kymmenestä alakoulusta ja kolmesta yläkoulusta, joista neljä mittauskoulua sijaitsi eri puolilta Suomea ja yhdeksän koulua Keski-Suomessa. Kouluista neljä oli mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin valveillaoloaikana seitsemän vuorokauden ajan lan tiolla kuminauhavyössä pidettävillä GT1M- ja GT3Xkiihtyvyysantureilla (ActiGraph, Pensacola, Yhdysvallat), jotka mittaavat ylös-alassuuntaista liikettä. Reippaan liikunnan raja-arvoksi mittarissa asetettiin cpm (sykäystä minuutissa) (12), mikä vastaa reipasta kävelyä, ja liikkumattomuuden raja-arvoksi 100 cpm. Mittari ei ole vesitiivis, joten sitä ei ole mahdollista käyttää vesiliikunnan aikana. Lantiolla pidettävä mittari ei myöskään pysty mittaamaan pyöräilyn aikaista aktiivisuutta. Mittari soveltuu hyvin mittaamaan kävelyn ja juoksun kaltaisen perusliikunnan aktiivisuuden määrää ja sen intensiteettiä sekä liikkumatonta aikaa, mutta ei anna tarkempaa kuvaa liikunnan tai liikkumattomuuden eri muodoista. Objektiivisten mittausten mukaan reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla (luokat 1 6) keskimäärin 62 minuuttia ja yläkoululaisilla (luokat 7 8) 44 minuuttia päivässä (kuvio 1). Alakoulun alimpien luokkien oppilaat liikkuivat eniten ja yläkoulun oppilaat vähiten. Alakoulussa pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt: luokilla 1 2 ero oli 15 minuuttia päivässä ja luokilla 3 4 noin 13 minuuttia päivässä. Ylemmillä luokilla (5 8) sukupuolten välillä ei ollut eroa aktiivisuudessa. Arkipäivät olivat selvästi aktiivisempia kuin viikonlopun päivät: lapset ja nuoret liikkuivat arkipäivinä minuuttia enemmän päivässä kuin viikonlopun päivinä. Liikkumatonta aikaa kertyi koko päivän aikana vähiten pienimmillä koululaisilla (kuvio 1): Kuvio 1. Reipas liikunta ja liikkumaton aika koko päivän aikana luokkien 1 8 oppilailla (n = 698). Tulokset ovat keskiarvoja Liikkuva koulu -tutkimuksesta vuosilta (11). Reipas liikunta (min/päivä) , ,0 Liikkumaton aika (tuntia/päivä) Luokat Reipas liikunta (min/päivä) Liikkumaton aika (tuntia/päivä) 5,3 tuntia päivässä luokkalaisilla. Eniten liikkumatonta aikaa, 8,5 tuntia päivässä valveillaoloaikana, oli yläkoululaisilla (kuvio 1). Kun tuloksia verrattiin tutkimuksiin amerikkalaisista ja eurooppalaisista lapsista (13), suomalaiset luokkien oppilaat pärjäsivät mukavasti: liikkumatonta aikaa oli hieman vähemmän kuin 6 11-vuotiaiden aineistossa keskimäärin (11,13). Suomalaisilla yläkoululaisilla sen sijaan liikkumatonta aikaa kertyi noin tunti päivässä enemmän kuin muiden maiden vuotiaiden aineistossa (11,13). Liikkuva koulu -tutkimuksen mittausten perusteella (11) kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositukset täyttyvät vain osalla lapsista. Erittäin vähän liikkuvia, joilla teholtaan reipasta kävelyä vastaava liikunta jäi alle puoleen tuntiin päivittäin, oli 5 % alakoululaisista ja jopa viidennes yläkoululaisista (kuvio 2). Reippaan liikunnan osalta tunnin minimisuositus toteutui noin 50 %:lla alakoululaisista mutta vain 17 %:lla yläkoululaisista. Huolestuttavaa on, että 90 minuutin reippaan liikunnan määrä toteutui vain 9 %:lla alakoululaisista ja 1 %:lla yläkoululaisista. 7,2 44 8,

3 tieteessä Kuvio 2. Niiden alakouluikäisten ja yläkouluikäisten lasten osuudet (%), jotka liikkuvat reippaasti < 30, 30 59, 60 89, tai vähintään 120 minuuttia päivässä. Tulokset ovat Liikkuva koulu -tutkimuksesta vuosilta (11). Alakoulu luokat 1 6 Yläkoulu luokat 7 8 Reipas liikunta, min/päivä % 13 Pate RR, Mitchell JA, Byun W, Dowda M. Sedentary behaviour in youth. Br J Sports Med 2011;45: DOI: / bjsports Ortega FB, Konstabel K, Pasquali E ym. Objectively measured physical activity and sedentary time during childhood, adolescence and young adulthood: A cohort study. PLoS ONE 2013;8:e DOI: / journal.pone Aira T, Kannas L, Tynjälä J, Villberg J, Kokko S. Hiipuva liikunta nuoruusiässä. Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla Jyväskylän yliopisto, terveyden edistämisen tutkimuskeskus, julkaisuja 5/ Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita numero 17, Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Nuori Suomi (siteerattu ). fi/c/document_library/get_file?fo lderid=28707&name=dlfe pdf&title=varhaiskasvatuksen_ liikunnan_suositukset_fi.pdf. 17 Soini A, Tammelin T, Sääkslahti A ym. Seasonal and daily variation in physical activity among threeyear-old Finnish preschool children. Early Child Dev Care 2013;DOI: / Turpeinen S, Lakanen L, Hakonen H, Havas E, Tammelin T. Matkalla kouluun. Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Liikunnan ja kansan terveyden julkaisuja 271/2013 (siteerattu ). filebank/520-matkalla_kouluun.pdf 19 Andersen LB, Lawlor DA, Cooper AR, Froberg, Anderssen SA. Physical fitness in relation to transport to school in adolescent. The Danish youth and sports study. Scand J Med Sci Sports 2009;19: < Liikunta vähenee lapsuudesta nuoruusikään Liikunta vähenee ja liikkumaton aika lisääntyy selvästi ja lineaarisesti siirryttäessä alakoulun alimmilta luokilta yläkouluun. Tämä ilmiö on havaittu sekä suomalaisissa poikkileikkaustutkimuksissa että kansainvälisissä pitkittäistutkimuksissa. Ortegan ym. tutkimuksessa ruotsalaisen ja virolaisen lapsen ja nuoren fyysistä aktiivisuutta seurattiin 6 10 vuoden ajan (14). Fyysinen aktiivisuus mitattiin samalla menetelmällä kuin Liikkuva koulu -tutkimuksessa. Reippaan liikunnan määrä vähentyi lapsuudesta nuoruusikään 9 ja 16 ikävuoden välillä keskimäärin 30 minuuttia päivässä ja liikkumaton aika lisääntyi 2 tuntia 45 minuuttia päivässä. Muutos liikkumattomassa ajassa oli 3 6 kertaa voimakkaampi kuin muutos reippaan liikunnan määrässä. Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä on havaittu myös tutkimuksissa, joissa vuotiaiden liikuntaa on selvitetty kyselymenetelmin ja vertailtu eri-ikäisten tuloksia keskenään (15). Onkin vaikea löytää itseraportointiin pohjautuvaa menetelmää, jolla eri-ikäisten lasten fyysinen aktiivisuus voitaisiin mitata vertailukelpoisella tavalla. Pienimpien lasten osalta kyselyt ovat usein kuvallisia kyselyitä tai lasten vanhemmat, opettajat tai päiväkodin henkilökunta vastaavat kysymyksiin lasten fyysisestä aktiivisuudesta. Objektiiviset mittausmenetelmät mahdollistavat fyysisen aktiivisuuden mittaamisen vertailukelpoisesti eri-ikäisiltä, riippumatta tutkittavien kognitiivisen kehityksen vaiheesta. Objektiivisten mittausten mukaan (kuvio 1) fyysisen kokonaisaktiivisuuden väheneminen alkaa jo koulun alimmilta luokilta. Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksen mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia liikuntaa (16). Soini tutkimusryhmineen (17) mittasi suomalaisten kolmevuotiaiden lasten fyysistä aktiivisuutta kiihtyvyysanturilla viiden päivän ajan. Mittauksiin osallistui 48 lasta 14 eri päiväkodista. Lapsille kertyi reipasta liikuntaa keskimäärin 61 minuuttia koko päivän aikana. Kaikille osallistuneille lapsille kertyi reipasta liikuntaa yli 30 minuuttia päivässä, 48 %:lle vähintään tunti päivässä, mutta kenellekään ei yli kahta tuntia päivässä. Kun liikuntamäärään laskettiin mukaan myös kevyt liikunta, niin lähes kaikki tutkimuksen lapset liikkuivat yli tunnin päivässä, kaksi kolmesta vähintään 1½ tuntia päivässä ja viidesosa vähintään kaksi tuntia päivässä. (17) Objektiivisten mittausten perusteella varhaiskasvatuksen liikunnan suositus ei täyttynyt tutkimukseen osallistuneilla lapsilla. Aiemmat liikuntasuositukset ovat perustuneet pääasiassa kyselytutkimusten tuloksiin. Objektiivisten mittausten yleistyessä tutkimuksissa saadaan uutta ja tarkentunutta tietoa suositeltavan liikkumisen määrästä ja intensiteetistä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana Reipas liikunta koulupäivän aikana vähentyy siirryttäessä alakoulun alimmilta luokilta yläkouluun (kuvio 3). Liikkuva koulu -tutkimuksessa (11) koulupäivä määriteltiin oppilaiden luku järjestyksen perusteella koulupäivän alkamis- ja päättymisajankohdan mukaan, eli se ei sisältänyt koulumatkaa. Reipasta liikuntaa kertyi koulupäivän aikana alakoululaisilla keskimäärin 5,4 minuuttia ja yläkoululaisilla 2,8 minuuttia tunnissa (kuvio 3). Käytetty yksikkö (min/tunti) mahdollisti eripituisten koulupäivien vertailun eri-ikäisillä oppilailla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuuden tunnin koulupäivän aikana reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla keskimäärin 32 minuuttia ja yläkoululaisilla 17 minuuttia. Liikkumaton aika koulupäivän aikana lisääntyi luokkatason kasvaessa: pienimmillä koululaisilla liikkumatonta aikaa oli 35 minuuttia ja yläkoululaisilla jo 45 minuuttia koulupäivän tuntia kohden. Koulun käytännöillä on suuri merkitys lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Lähes kaikki lapset suorittavat oppivelvollisuutensa kou- 1873

4 Katsaus 20 Andersen LB, Wedderkopp N, Kristensen P, Møller NC, Froberg K, Cooper AR. Cycling to school and cardiovascular risk factors. A longitudinal study. J Phys Act Health 2011;8: Østergaard L, Børrestad LA, Tarp J, Andersen LB. Bicycling to school improves the cardiometabolic risk factor profile. A randomised controlled trial. BMJ Open DOI: /bmjopen Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Tammelin T, Viikari JS, Raitakari OT. Active commuting from youth to adulthood and as a predictor of physical activity in early midlife: The Young Finns Study. Prev Med 2013;59: Pietilä M, Koivula P. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Kirjassa: Jaakkola T, Liukkonen J, Sääkslahti A, toim. Liikuntapedagogiikka. Juva: Bookwell Oy 2013; Tammelin T, Laine K, Turpeinen S, toim. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261/2012 (siteerattu ). Liikkuvakoulu_loppuraportti_web. pdf 25 Jaakkola T, Sääkslahti A, Liukkonen J, Iivonen S. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Projektin loppu raportti, 2012 (siteerattu ). 26 Mäkinen T, Borodulin K, Tammelin T, Alapappila A. Terveystottumusten arviointi. Fyysinen aktiivisuus. Kirjassa: Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T, toim. Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011; Strath SJ, Kaminsky LA, Ainsworth BE ym. Guide to the Assessment of Physical Activity: Clinical and Research Applications: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2013;128: Kuvio 3. Reipas liikunta ja liikkumaton aika koulupäivän aikana luokkien 1 8 oppilailla (n = 698). Tulokset ovat keskiarvoja Liikkuva koulu -tutkimuksesta vuosilta (11). Reipas liikunta (min/tunti) ,7 35 4,8 38 Liikkumaton aika (min/tunti) Luokat Reipas liikunta (min/tunti) Liikkumaton aika (min/tunti) lussa ja viettävät siellä suuren osan arkipäiviään. Ei ole samantekevää, miten koulupäivä vietetään. Liikkumattoman ajan vähentäminen ja pitkäaikaisen istumisen tauottaminen myös koulupäivän aikana on tärkeä osa fyysisen aktiivisuuden suositusta. Työskentely välillä seisten, seisomaan nouseminen ja liikkuminen luokkahuoneessa oppitunnin aikana ovat keinoja vähentää pitkäaikaista istumista kaikilla oppitunneilla. Oppilaiden paikallaanolo vähenee luonnostaan kun käytetään oppilaita aktivoivia toiminnallisia työtapoja ja opetusmenetelmiä kuten esimerkiksi ryhmätöitä, väittelyitä, leikkejä, projektitöitä, draamaa, roolileikkejä, tutkimustehtäviä tai yhteistoiminnallista oppimista. 4,1 40 2, Lyhyet koulumatkat mahdollisuus liikunnan lisäämiseksi Koulumatkaliikunnan edistäminen on Suomessa suuri mahdollisuus lasten fyysisen kokonaisaktiivisuuden lisäämiseksi. Liikkuva koulu -tutkimuksessa lähes oppilasta vastasi kyselyyn, jossa tiedusteltiin koulumatkan kulkutapaa ja pituutta (18). Lähes kaikki kyselyyn vastanneet koululaiset kulkivat alle kilometrin mittaisen koulumatkan fyysisesti aktiivisesti. Kuitenkin 1 3 km:n pituisen koulumatkan kulki moottoriajoneuvon kyydissä jo lähes kolmasosa alakoululaisista ja viidesosa yläkoululaisista, ja 3 5 kilometrin koulumatkan kulki moottoriajoneuvon kyydissä 73 prosenttia luokkalaisista ja puolet yläkoululaisista. Koulumatkan kulkeminen pyörällä tai kävellen lisäisi lasten fyysistä aktiivisuutta alle 3 km:n koulumatkoilla noin 30 minuuttia päivässä ja 3 5 kilometrin koulumatkoilla noin minuuttia verrattuna siihen, että koululaiset kulkisivat matkan auton kyydissä. Myös niiden oppilaiden, jotka kuuluvat koulukuljetusten piirin, kannattaisi kulkea edes osa koulumatkasta jalan. Aktiivisella päivittäin toistuvalla koulumatkaliikkumisella on huomattava merkitys lasten ja nuorten fyysiselle kunnolle ja terveydelle (19,20,21). Lisäksi suomalaisen pitkittäistutkimuksen perusteella koulumatkojen kävely ja pyöräily lapsuudessa ja nuoruudessa ennustavat fyysisesti aktiivista elämäntapaa myöhemmin elämässä (22). Ruutuaikaa kertyy liikaa vapaa-ajalla Kouluikäiset ylittävät selvästi ruutuaikasuosituksen, jonka mukaan viihdemedian ääressä tulisi viettää aikaa enintään kaksi tuntia päivässä. Liikkuva koulu -tutkimuksessa noin puolet oppilaista katsoi televisiota arkena vähintään kaksi tuntia päivässä. Tämän lisäksi viidesosa tytöistä ja 40 % pojista pelasi tietokoneella vähintään kaksi tuntia päivässä ja neljäsosa oppilaista käytti tietokonetta muuhun kuin pelaamisen vähintään kaksi tuntia päivässä. Viikonloppuisin ruutuaikaa kertyy enemmän kuin koulupäivinä (11). Ruutuaika on useimmiten täysin fyysisesti passiivista aikaa. Ruutuaikaan liittyy usein myös napostelua ja syömistä, mikä altistaa lihomiselle ja saattaa vaikeuttaa liikkumista. Runsas pelaaminen ja television katselu vie monilla nuorilla valtaosan vapaa-ajasta eikä aikaa jää fyysisesti aktiiviselle toiminnalle. Kavereita tavataan tietokoneen ääressä verkossa sen sijaan, että mentäisiin käymään kavereiden luona kävellen tai pyörällä. Erilaisten ruutujen yleistyessä (kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tabletit) ja niiden käytön lisääntyessä kasvattajat ovat uuden haasteen ääressä. Vanhempien rooli lasten ja nuorten ruutuajan järkeistäjänä on merkittävä, sillä harvoin koululainen itse pystyy arvioimaan ruudun ääressä viettämänsä ajan 1874

5 tieteessä Istumisen tauottaminen on tärkeää myös koulupäivän aikana. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tuija Tammelin: palkkiot toteutukseen (Liikkuva koulu - ohjelma: opetus- ja kulttuuriministeriö, Tutkimussäätiö). Annaleena Aira: palkkiot toteutukseen (opetus- ja kulttuuriministeriö). Janne Kulmala: palkkiot toteutukseen (Liikkuva koulu - ohjelma: opetus- ja kulttuuriministeriö, Tutkimussäätiö). Jouni Kallio: palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Liikkuva koulu -ohjelma: opetus- ja kulttuuriministeriö, Tutkimussäätiö). Marko Kantomaa: palkkiot toteutukseen (Physical Activity, Academic Performance and Education -hanke: opetus- ja kulttuuriministeriö). Maarit Valtonen: ei sidonnaisuuksia. Taulukko 1. sopivuutta. Kasvattajat tarvitsevat lisää tutkittua tietoa ruutujen ääressä vietetyn ajan merkityksestä lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä keinoista sopivan ruutuajan rajaamiseksi. Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on liikkumisen lisäämistä ja istumisen vähentämistä koulupäivän aikana ja vapaaaikana. Koulupäivän aikana Vapaa-aikana Liikkumisen lisääminen Koulumatkat Välitunnit, aktiivista toimintaa ulos ja sisätiloihin Liikuntatunnit Yhteinen liikkuminen oppituntien aikana, kävely, siirtyminen Kerhot Mahdollisuus liikkua omaehtoisesti koulun alueella ja tiloissa ennen koulun alkua ja sen jälkeen Aktiiviset koulumatkat Aktiiviset siirtymiset harrastuksiin ja kavereiden luo Ulkoilu ja arjen aktiivisuus Liikunnalliset pelit ja leikit Liikunta- ja urheiluharrastukset Istumisen ja paikallaanolon vähentäminen Ylös ja ulos välitunneilla Yhtäjaksoisen istumisen katkaiseminen oppitunneilla Seisten työskentely oppitunneilla Toiminnallinen opetus Aktiivisempi istuminen Ruutuaika vähemmäksi Muu istuminen vähemmäksi Kuljettaminen kouluun ja harrastuksiin vähemmäksi ja osa matkasta aktiivisemmin Lapset sisältä ulos Ajankohtaista koulumaailmasta ja koulun liikunnasta Koululiikunnan eli koulun liikunnanopetuksen tarkoituksena on tarjota oppilaalle taitoja, tietoja ja kokemuksia, jotka mahdollistavat liikunnallisen elämäntavan omaksumisen (23). Perusopetuksen 2 3 tuntia koululiikuntaa viikossa ei kuitenkaan yksin riitä lasten liikunnaksi. Myös liikuntatuntien ulkopuolisella koulun liikunnalla on tärkeä merkitys erityisesti vapaaaikanaan vähiten liikkuvien lasten aktiivisuudelle. Valtakunnallinen Liikkuva koulu -ohjelma (www.liikkuvakoulu.fi) on hyvä esimerkki koulun liikunnan edistämisestä. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkumista koulupäivään ja luoda sen myötä aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Ohjelman pilottivaiheen aikana vuosina saatiin hyviä kokemuksia ja löydettiin toimivia käytäntöjä, joilla koulut pyrkivät lisäämään liikkumista koulupäivään (24). Esimerkit on koottu ohjelman verkkosivuille. Lisäämällä liikkumista välitunneilla ja muuttamalla koulupäivän rakennetta siten, että pitkillä välitunneilla liikkuminen oli mahdollista, saatiin koulupäivään lisättyä noin 10 minuuttia reipasta liikuntaa. Ratkaisevaa on, miten koulut ja kunnat onnistuvat toimintansa juurruttamisessa rahoituskauden päätyttyä. Liikkuva koulu -ohjelma jatkuu Suomessa Lukuvuonna ohjelmassa on mukana jo noin 100 kuntaa ja 500 koulua ympäri Suomea, mikä vastaa noin viidesosaa kaikista Suomen peruskouluista. Tanskassa on turvauduttu jä reämpiin keinoihin liikunnan lisäämiseksi koulupäivään: vuonna 2014 voimaan tulevan peruskoulu-uudistuksen myötä jokaiseen koulupäivään tulee sisältymään tunti liikuntaa. Liikkuva koulu -ohjelman aikana alkoi myös Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehitystyö (25). Move! on peruskoulun 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaisiin kohdentuva fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen seurantajärjestelmä, josta saatua tietoa on mahdollista hyödyntää myös näiden vuosiluokkien laajoissa terveystarkastuksissa. Keskeisenä tavoitteena on kannustaa oppilaita huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään omatoimisesti. Move! sisältää kuusi osiota, jotka mittaavat 1) kestävyyttä ja liikkumistaitoja (20 metrin viivajuoksu), 2) alaraajojen voimaa, nopeutta ja liikkumistaitoja (vauhditon 5-loikka), 3) keskivartalon voimaa (ylävartalon kohotus), 4) yläraajojen voimaa (etunojapunnerrus) 5) kehon liikkuvuutta (kyykistys, alaselän ojennus täysistunnassa ja olkapäiden liikkuvuusmittaukset) ja 6) käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja sekä yläraajojen voimaa (pallon heitto ja kiinniotto). Move!- mittaukset on kuvattu verkkosivuilla (www.edu. fi/move) ja järjestelmä on tarkoitus käynnistää valtakunnallisesti vuonna 2016 (9). Lasten liikuttamiseksi tarvitaan kaikkia Suomalaisten lasten ja nuorten elämäntapa on vähitellen kehittynyt hälyttävän liikkumattomaksi. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä suuremman osan koulupäivästään hän istuu paikallaan ja sitä enemmän hän viettää vapaaaikaansa istuen viihdemedian ääressä. Kehityskulun pysäyttämiseksi ja liikkumattomuudesta aiheutuvien terveysongelmien vähentämiseksi tarvitaan yhteiskunnassa monia yhtäaikaisia toimenpiteitä, joilla sekä lisätään liikkumista että vähennetään paikallaanoloa niin koulupäivän 1875

6 katsaus Koulumatkaliikkumisella on huomattava merkitys. aikana kuin vapaa-ajallakin (taulukko 1). Lasten ja nuorten liikkumattomuus ei ratkea pelkästään vanhempien toiminnalla. Arjen aktiivisuuteen pystyvät vaikuttamaan omalta osaltaan kaikki ne kasvattajat, jotka kohtaavat lapsen arjessa: vanhemmat, isovanhemmat, koulun henkilökunta, terveydenhuollon asiantuntijat, harrastuskerhojen vetäjät, urheiluvalmentajat jne. On tärkeää tukea lasten fyysisesti aktiivisten harrastusten aloittamista ja jatkumista, olivat harrastukset sitten varsinaisia liikunta- ja urheilu harrastuksia tai muuta arjen fyysistä aktiivisuutta lisäävää toimintaa. Lasten ja nuorten riittävän fyysisen aktiivisuuden turvaaminen on tavoite, jonka toteuttamiseen tarvitaan myös kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia. Fyysisen aktiivisuuden arviointi on tärkeä osa terveyden seurantaa myös lapsilla (26,27). Liikunnan ja urheilun harrastamisen lisäksi on hyvä kysyä ja keskustella lasten arjen aktiivisuudesta, liikkumisesta koulumatkoilla, ulkoilusta sekä ruutujen ääressä vietetystä ajasta. Terveydenhuollon antama liikuntaan kannustava viestintä tukee perheiden ja koulujen työtä lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi. n English summary > in english Physical activity among Finnish children less sedentary time and more physical activity needed 1876

7 tieteessä english summary Tuija Tammelin PhD, Research Director LIKES Research Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland Annaleena Aira Janne Kulmala Jouni Kallio Marko Kantomaa Maarit Valtonen Physical activity among Finnish children less sedentary time and more physical activity needed The detrimental effects of inadequate physical activity on the health and well-being of young people are well established and the evidence on the negative effects of excessive sedentary behaviour is growing. It is alarming that the levels of young people s physical activity are in decline while the time spent engaging in sedentary activities has increased substantially as they move through childhood into adolescence. These physically inactive patterns may also track into adulthood. Public health policies to promote physical activity among children, especially among the most sedentary children, may be key elements to preventing the onset of cardiovascular and metabolic diseases later in the children s lives. Novel information that objectively measures physical activity levels among Finnish children has been identified recently. Children s physical activity and sedentary time was measured objectively using accelerometers in the research related to the national Finnish Schools on the Move programme between 2010 and A total of 698 students from primary and secondary schools participated in the measurements. According to the objective measurements, primary school students average 62 minutes of moderate to vigorous physical activity (MVPA) a day, while secondary school students average 44 minutes. During the six-hour school day, primary school students have 32 minutes of MVPA, while secondary school students have 17 minutes. According to Finnish recommendations, school-aged children should be physically active for at least one to two hours a day, and screen time with entertainment media should be limited to two hours a day. According to objective measurements, 50 % of primary school students and only 17% of secondary school students get at least one hour of MVPA a day, and only 9% of primary school students and only 1% of secondary school students get at least one and half hours of MVPA a day. In addition, children exceed the recommended screen time by a considerable amount based. The promotion of physical activity among children should consist of both increasing physical activity and decreasing sedentary time. This requires measures to be undertaken during school time and free time, both at school and at home. By emphasizing the meaning of regular physical activity for children s health and well-being, health care professionals could support the work of parents, schools and other educators to promote more physically active and less sedentary lifestyles among young people. 1876a

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Erikoistutkija Suosituksia lasten ja nuorten ajankäytöstä Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Oppilaiden fyysinen aktiivisuus

Oppilaiden fyysinen aktiivisuus Oppilaiden fyysinen aktiivisuus Oppilaiden fyysinen aktiivisuus Oppilaiden fyysinen aktiivisuus Tuija Tammelin, Kaarlo Laine & Salla Turpeinen (toim.) Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272 Jyväskylä

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

Liikkuva koulu hanke. välituloksia Liikkuva koulu hanke tutkimustki välituloksia Seminaari Vuokatti 6.4.2010 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä Koulutuksen haasteita Oppimistulosten parantaminen Monipuolisemmat oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vahvistaminen

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta?

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Kuinka moni teistä on jo liikunnallisen toimintakulttuurin matkalla? Kuinka moni miettii tai suunnittelee liikunnallisen toimintakulttuurin matkalle lähtöä? Faktat

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA Arja Sääkslahti, LitT, Dos. JY, Liiku ntakasvatu ksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota. Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. 29.4.2015 1 Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten toiminnan kehittämö ja toteuttamo. Hankeorganisaatio, joka tarjoaa

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen liikunnan uusiin käytäntöihin -asiantuntijaverkosto (VALO) LASTEN

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Nuori Suomi ry Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -hanke Tutkimus-

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus Terveys ja hyvinvointi uusin silmin Historiaa Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008)

Lisätiedot

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema Faktoja tärppien taustaksi Liikunnan hyödyt tukee kasvua auttaa

Lisätiedot

Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG. Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa

Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG. Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa 4 LIIKUNTA & TIEDE 51 1/ 2014 Aktiivisesti, kävellen tai pyöräillen koulumatkansa

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN

MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN Arja Sääkslahti Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen toimeksianto Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Muu LIKESin lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä tutkimus 2010-2015

Muu LIKESin lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä tutkimus 2010-2015 Muu LIKESin lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä tutkimus 2010-2015 Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut Kantomaa MT, Stamatakis E, Kankaanpää A, Kajantie E, Taanila A, Tammelin T. 2015. Associations

Lisätiedot

Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen. Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto

Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen. Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto Illuusio: koko ajanhan ne juoksevat ja touhuavat Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt; 29% 3-6vuotiasta urheiluseurassa

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

OBJEKTIIVISESTI MITATUN LIIKKUMATTOMAN AJAN YHTEYS 10 12-VUOTIAIDEN NISKA-HARTIAKIPUIHIN

OBJEKTIIVISESTI MITATUN LIIKKUMATTOMAN AJAN YHTEYS 10 12-VUOTIAIDEN NISKA-HARTIAKIPUIHIN OBJEKTIIVISESTI MITATUN LIIKKUMATTOMAN AJAN YHTEYS 10 12-VUOTIAIDEN NISKA-HARTIAKIPUIHIN Kirsti Siekkinen, TtM, LIKES-tutkimuskeskus. Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. P. 050 368 5250. Sähköposti: kirsti.siekkinen@likes.fi

Lisätiedot

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Kokemuksia istumisen vähentämisestä työyhteisöissä

Kokemuksia istumisen vähentämisestä työyhteisöissä Kokemuksia istumisen vähentämisestä työyhteisöissä Ari Mänttäri Tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy KKI-Päivät 2015 Terveyden ja liikkumisen edistäminen on osa työhyvinvointia Organisaatiolla on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

LIKES TUTKII JA LIIKUTTAA

LIKES TUTKII JA LIIKUTTAA LIKES TUTKII JA LIIKUTTAA TtM, Tft Kirsti Siekkinen 26.4.2012 kuva/photo Jouni Kallio Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES tehtävänä liikunnan ja terveyden edistäminen ja sen tieteellisen

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Move! on räätälöity. suomalaiseen kouluun

Move! on räätälöity. suomalaiseen kouluun Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI, TIMO JAAKKOLA, SUSANNA IIVONEN, PERTTI HUOTARI, MATTI PIETILÄ Kuva: ANTERO AALTONEN Move! on räätälöity suomalaiseen kouluun Move! on perusopetuksen viidennen ja kahdeksannen luokan

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Liikkumalla hyvintointia

Liikkumalla hyvintointia Liikkumalla hyvintointia Orientaatiokonferenssi 23.5.2012 Jukka Karvinen Nuori Suomi ry Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on jokaisen lapsen perusoikeus samoin liikunnan avulla oppiminen Lapsena aloitetulla

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Liikkumisesta, liikkumattomuudesta ja oppilaiden aktivoinnista. Kotka 12.11.2014 Sami Kalaja

Liikkumisesta, liikkumattomuudesta ja oppilaiden aktivoinnista. Kotka 12.11.2014 Sami Kalaja Liikkumisesta, liikkumattomuudesta ja oppilaiden aktivoinnista Kotka 12.11.2014 Sami Kalaja Miten koulu liikunnallistetaan? Tahtotila liikkumiselle asian perustelu Aikaa liikkumiselle liikuntatunnit, kerhot,

Lisätiedot

LASERI-TUTKIMUS: kannattaa panostaa

LASERI-TUTKIMUS: kannattaa panostaa LASERI-TUTKIMUS: Lasten ja nuorten kannattaa panostaa 4 Liikunta & tiede 49 6 / 2012 liikuntaan Teksti: Kuva: LEHTIKUVA/GAETAN BALLY RISTO TELAMA, XIAOLIN YANG, MIRJA HIRVENSALO Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä

Lisätiedot

Teknologia liikunnallistamisen tukena

Teknologia liikunnallistamisen tukena Teknologia liikunnallistamisen tukena Liikkuva koulu kiertue 2012 Ville Uronen Koulutuspäällikkö, LitL, KM Polar Electro Finland Oy Sisältö: 1. Onko liikuntatunneilla sykettä? 2. Miksi liikuntateknologiaa

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Fyysisen. aktiivisuuden. suositus kouluikäisille. 7 18-vuotiaille

Fyysisen. aktiivisuuden. suositus kouluikäisille. 7 18-vuotiaille Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 Opetusministeriö on tukenut suositusten laatimista. Suositukset on laadittu Nuoren Suomen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Terveyden edistäminen osana urheilua Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Nykypäivän haasteita liikunnalle ja urheilulle o Yhteiskunnallinen kehitys = Liikunnan näkökulmasta

Lisätiedot