Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004"

Transkriptio

1 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2005 Helsinki

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2005 Sivumäärä, liitteet 18 s + liitteet Osanumero 2A/2005 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Kuusikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa ja Oulu) oli vuoden 2004 aikana sijoitettuna lasta. Alle 18-vuotiaita sijoitettuja oli keskimäärin 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Sijoitettuja suhteessa lapsiväestöön oli eniten Helsingissä (1,9 %) ja vähiten Espoossa (0,9%). Tampereella sijoitettuna oli 1,7 %, Turussa 1,6 %, Oulussa 1,5 % ja Vantaalla 1,4 % alle 18-vuotiaista. Sijaishuollon hoitovuorokausista tuotettiin Kuusikon kunnissa 44,5 % sijaisperheissä, 23,6 % kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa ja 32 % ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Oulu oli kunnista perhehoitovaltaisin. Sijaishuollon ostopalvelujen määrä on lisääntynyt kaikissa kaupungeissa viime vuosina. Myös perhekuntoutuksen tarve on kasvanut. Kunnallisen laitoshoidon vuorokausi oli kustannuksiltaan 197 euroa, ostopalvelulaitoksen vuorokausi 180 euroa ja ammatillisen perhekodin vuorokausi 133 euroa. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat keskimäärin 41 euroa. Kuusikon kunnissa kului lasten sijaishuoltoon runsas142 miljoonaa euroa vuonna Jokaista alle 18- vuotiasta asukasta kohti kului keskimäärin 496 euroa vuodessa. Eniten rahaa lasten sijaishuoltoon yhtä alle 18-vuotiasta kohden käyttivät Helsinki ja Turku ( euroa/alle 18-v). Kustannukset olivat Vantaalla 438 euroa, Tampereella 395 euroa, Espoossa 344 euroa ja Oulussa 297 euroa/alle 18-vuotias. Stakesin ylläpitämästä valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden lasten keskimääräinen sijoituksen kesto oli Kuusikon kunnissa 3,6 vuotta. Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 9 Jakelu

4 2 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu JOHDANTO YHTEENVETO VÄESTÖTIEDOT SEKÄ LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMIEN PIIRISSÄ OLLEET LASTEN SIJAISHUOLTO Sijoitetut Sijaishuollon hoitovuorokaudet Sijaishuollon kustannukset SIJAISHUOLTO HOITOMUODOITTAIN Kunnalliset laitokset Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit SIJAISHUOLLON HOITOVUOROKAUSIEN MUUTOKSET VUONNA 2003 SIJOITETTUNA OLLEIDEN 1991 TAI SEN JÄLKEEN SYNTYNEIDEN SIJOITUSAJAN PITUUS Liitteet: 0. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät Lasten sijaishuollon toiminta- ja kustannustiedot B. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain Lasten sijaishuollon vertailutiedot vuosina Sijoitettuna vuonna 2004 olleet ikäryhmittäin sekä uudet sijoitetut vuonna Kuusikon kuntien käyttämiä päihdehuoltoa ja muuta erityistä hoitoa antavia lastansuojelulaitoksia 5. Sijaishuollon hoitovuorokausien määrät eri hoitomuodoissa Tietojen poiminta lastensuojelurekisteristä 2003 sijoitettuna olleista 7. Kuusikkokuntien 0-12-vuotiaiden vuonna 2003 sijoitettuna olleidenlasten sijoitusaika 8. Kuntien sijoitusprosessin kuvaukset 9. Kuusikon lasten sijaishuollon työryhmän yhteystiedot

5 3 1. JOHDANTO Tässä raportissa käsitellään Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun eli Kuusikon lasten sijaishuoltoa ja sen kustannuksia vuonna Viisi suurinta kaupunkia ovat tehneet vertailua vuodesta 1999 alkaen ja Oulu on työssä mukana toista vuotta. Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut, avohuollon tukitoimena sijoitetut sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v). Lastensuojelullisen puuttumisen taustalla on yleensä perheessä pitkään jatkunut ja syventynyt kriisitilanne. Kuitenkin sellainen tilanne on lisääntymässä, että nuoren ensimmäinen kontakti kunnan sosiaalityöhön ja lastensuojeluun on kiireellisen huostaanoton valmistelu. Silloin jää pohdittavaksi, onko taustalla tilanteita, joihin olisi pitänyt puuttua jo aiemmin. Yhteistyötä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskeskuksen (Stakes) kanssa jatkettiin. Tämän työn tuloksena Stakes tuotti valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä vuonna 2003 sijoitettuna olleista 12-vuotiaista ja sitä nuoremmista lapsista sijoitusten kokonaiskestot Kuusikon kunnissa. Sijaishuollon ryhmä asetti erillisen pientyöryhmän tarkastelemaan sijaishuollon laitoksissa tapahtuvaa sekä ostopalveluna hankittavaa perhekuntoutusta. Ryhmän työ on julkaistu erillisenä raporttina: Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa 2004, Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2B/2005. Sijaishuollon asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Leena Kaijala, perhekuntoutusryhmän puheenjohtajana Raimo Valkonen ja raportin kirjoittajana Aila Kumpulainen. Työryhmän yhteystiedot kokonaisuudessaan löytyvät liitteestä YHTEENVETO Kuusikon kunnissa oli vuoden 2004 aikana sijoitettuna lasta. Määrä on noin runsas kolmannes kaikista Suomessa sijoitettuna olleista. 1 Sijoitetuista oli alle 18-vuotiaita ja vuotiaita 580. Alle 18-vuotiaita sijoitettuja oli Kuusikon kunnissa keskimäärin 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Sijoitettujen osuus vaihteli Espoon 0,9 % ja Helsingin 1,9 % välillä. 1 Vuonna 2003 oli sijoitettuja koko maassa noin lasta.

6 4 Kuvio 1. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden alle 18-vuotiaiden %-osuus kunnan vuotiaasta väestöstä vuosina ,5 0-17v sijoitettuna vuoden aikana % 0-17vuotiaista 2,0 1,5 1,0 0,5 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 1,4 1,4 1,3 1,2 1,1 1,7 1,6 1,6 1,6 1,5 2,0 1,8 1,7 1,2 1,1 1,5 1,5 0, HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Kuusikko-kuntien yhteinen sijoitettujen lasten määrä ei muuttunut vuodesta Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä lisääntyi keskimäärin 3 %. Hoitovuorokausien määrän lisäys oli suurinta Oulussa (10,9 %) ja Espoossa (7,8%). Kuusikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausista noin 45 % toteutui sijaisperheissä ja 55 % laitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Oulussa ja Tampereella perhehoidon osuus hoitovuorokausista oli suuri (60 53%) ja niissä oli myös vähiten kunnallista laitoshoitoa (12-14 %). Lasten sijaishuoltoon kului Kuusikon kunnissa runsas 142 miljoonaa euroa vuonna Sijoitettua kohden se tarkoitti euroa vuodessa. Sijaishuollon kustannukset lisääntyivät kaikissa Kuusikon kunnissa edellisestä vuodesta. Keskimääräinen kustannusten kasvu oli 6,5 %. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta eniten Oulussa ja Tampereella, joissa lisättiin kunnallista laitoskapasiteettia vuoden aikana. Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kuntien alle 18-vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin 496 euroa vuonna Kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä ja Turussa, runsaat 600 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohti. Vantaalla ja Tampereella kustannukset olivat noin 400 euroa ja Espoossa sekä Oulussa noin 300 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohti.

7 5 Kuvio 2. Lasten sijaishuollon kustannukset euroa kunnan 0-17-vuotiasta väestöä kohti (kustannukset vuoden 2004 tasossa) eur/0-17-vuotiaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Sijaishuollon jatkuvan kasvun vuoksi muut kunnat Turkua lukuun ottamatta ovat lisänneet kunnallista lastensuojelulaitosten kapasiteettia viime vuosina. Lisäys ei kuitenkaan ole täysin vastannut sijaishuollon tarpeen kasvua. Vaikka kunnallisen laitoshoidon hoitovuorokaudet ovat lisääntyneet, on niiden osuus sijaishuollon kokonaisuudesta vähentynyt jonkin verran vuodesta 2000 ja kasvu on kohdistunut suurelta osin ostopalveluihin. Sijaishuollon ostopalvelujen määrä (asiakkaat ja hoitovuorokaudet) on lisääntynyt kaikissa kaupungeissa viime vuosina. Myös perhekuntoutuksen tarve on kasvanut. Vuonna 2004 oli ensimmäinen vuosi, jolloin ostopalvelulaitoksista hankittujen sijaishuollon hoitovuorokausien määrä oli suurempi kuin kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä. Sijaishuollossa ostetaan entistä enemmän intensiivistä erityishoitoa, jota vain siihen erikoistuneet laitokset pystyvät tarjoamaan. Tämä on vähentänyt ammatillisten perhekotien hoitovuorokausien määrää. Viime vuosina on perhehoidon suhteellinen osuus sijaishuollossa vähentynyt kaikissa Kuusikon kaupungeissa. Palvelujen määrä on pysynyt ennallaan, vaikka kuntien tavoitteena on perhehoidon osuuden kasvattaminen. Esimerkiksi kaikki alle kouluikäiset ja kuntouttavassa hoidossa olleet haluttaisiin sijoittaa perheisiin. Perhehoidon tilanteeseen vaikuttavat monet eri tekijät. Sijaisperheiden rekrytoinnissa ja tukemisessa on kehitteillä ja vireillä uusia työotteita, joita perhehoidon kehittäminen edellyttää. Sijaisperheiden tukemiseen tarvittaisiin enemmän työvoimaa. Pääkaupunkiseudulla kunnat kilpailevat samoista sijaisperheistä. Myös palkkioiden tasoa pitäisi tarkistaa. Toisaalta sijoitettavien lasten ongelmien vaikeutuminen edellyttää laitossijoituksia. Stakesin ylläpitämästä valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden lasten keskimääräinen sijoituksen kesto oli Kuusikon kunnissa 3,6 vuotta. Turussa ja Espoossa sijoitukset olivat muita kuntia pidempiä, yli 4 vuotta. Puolella sijoitettuna olleista (10-12v) lapsista sijoituksen kokonaiskesto elämänsä aikana oli

8 6 alle 3 vuotta, neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna 3-6 vuotta ja neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna yli 7 vuotta. Lastensuojelun ammattilaisten mukaan perheiden ongelmat ovat viime vuosina vaikeutuneet, monimutkaistuneet ja pitkittyneet. Yleistäen voidaan todeta, että kodin ulkopuolelle hoitoon sijoitettujen lasten kasvuoloissa on 6-7 vakavaa riskitekijää. Esille tulleita riskitekijöitä ovat perhetaustan rikkonaisuus, mistä usein johtuu yleisin riskitekijä eli puutteet vanhemmuudessa. Muita lasten ja nuorten sijoituksen taustalla olevia riskitekijöitä ovat: vanhemman tai nuoren mielenterveyteen liittyvät syyt, puutteet lapsen kasvatuksessa ja hoidossa, vanhempien tai nuoren päihteidenkäyttö, perheväkivalta ja koulunkäyntivaikeudet. Jokaiseen näistä ongelmasyyryhmistä sisältyy monenlaista käyttäytymistä. Puutteet lapsen kasvatuksessa ja hoidossa voivat ilmetä lapsen rajattomuutena, päivärytmin ongelmina, käytöshäiriöinä, koulunkäyntivaikeuksina, perushoidon puutteena tai syrjäytymisenä. 3. VÄESTÖTIEDOT SEKÄ LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMIEN PIIRISSÄ OLLEET 2004 Kuusikon kaupungeissa asui vuoden 2004 lopussa lähes 1,5 miljoonaa asukasta, noin 28 % Suomen väestöstä. Kuusikon asukkaista 19,5 % ( ) oli iältään 0-17-vuotiaita ja 3,8 % ( ) oli vuotiaita. Taulukko 1. Kuusikon kuntien väestö vv.2004/2005 ja 0-17 ja vuotiaiden osuus väestöstä 0-17v määrän muutos (%) edellisestä vuodesta vuotiaita väestöstä % vuotiaita väestöstä % vuotiaat väestöstä % Koko väestö vv.2004/ vuotiaat Helsinki ,4 % 17,4 % 3,3 % 20,8 % Espoo ,1 % 24,2 % 3,7 % 27,9 % Vantaa ,5 % 23,4 % 3,6 % 27,0 % Turku ,3 % 16,7 % 3,9 % 20,7 % Tampere ,2 % 17,8 % 3,9 % 21,7 % Oulu ,2 % 20,8 % 4,8 % 25,6 % Kuusikko ,0 % 19,5 % 3,8 % 23,3 % Espoon, Vantaan ja Oulun väestössä yli neljännes oli alle 21-vuotiaita. Muissa kunnissa alle 21- vuotiaiden osuus oli noin viidennes. Turussa ja Helsingissä lasten ja nuorten määrä pieneni edellisestä vuodesta, muissa kaupungeissa oli edellisvuotista enemmän lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten väheneminen on Turussa, Helsingissä ja Tampereella jatkunut jo koko luvun. Vantaalla ja Espoossa lasten ja nuorten määrä on sen sijaan kasvanut, eniten Espoossa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli Kuusikon kunnissa lasta tai nuorta (0-17v) vuonna 2004, mikä oli keskimäärin 5,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Lisäksi tukitoimien piirissä oli runsaat nuorta iältään18-20-vuotiaita. Lastensuojelun asiakkuuden alkamisen kirjaamista on viime aikoina määritelty ja yritetty yhtenäistää kuntien toimintatapoja sekä valtakunnallisesti että kuntien välisissä yhteistyöryhmissä. Erot avohuollon tukitoimien piirissä olleiden määrissä ovat Kuusikon kuntien välillä suuret. Näin

9 7 suurille eroille samansuuruisten kuntien välillä ei löydy yksiselitteisiä syitä. Keskusteluissa on kuitenkin todettu, että asiakkuuden määrittämisen erilaiset käytännöt heijastuvat avohuollon tukitoimien piiriin kirjautuvien määrässä. Turussa asiakkuus kirjataan alkaneeksi aikaisemmin kuin muissa kunnissa (esim. lastensuojeluilmoitus, joka on johtanut toimenpiteeseen kuten ajanvaraukseen) ja Tampereella myöhäisemmässä vaiheessa (ensimmäinen lastensuojelulain mukainen päätös). Kaikissa kaupungeissa on pyritty kehittämään ns. varhaisen puuttumisen työmallia lastensuojelun yhteistyötahojen kanssa. Tässä mallissa lastensuojelun yhteistyökumppaneita(neuvolat, päivähoito, koulut, sairaalat ym) koulutetaan lasten ongelmien varhaisempaan havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen. Tavoitteena on, että lapsen ongelmiin puututtaisiin nykyistä aiemmin, jotta lapsen ei ehkä tarvitsisi joutua lainkaan tekemisiin lastensuojelun kanssa. Kuvio 3. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden alle 18 v. %-osuus alle 18- vuotiaasta väestöstä ,0 10,0 9,7 % alle 18-vuotiaaasta väestöstä 8,0 6,0 4,0 6,3 4,1 6,0 3,9 5,9 5,9 2,0 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Tukitoimien piirissä alle 18 v. vuonna 2004 / alle 18 v. väestö 4. LASTEN SIJAISHUOLTO Sijoitetut Alle 18 vuotiaita sijoitettuja oli 1,6 % Kuusikon kuntien vastaavanikäisestä väestöstä. Vuoden 2004 aikana oli sijoitettuina lasta, joista oli iältään 0-17-vuotiaita ja 578 oli täyttänyt 18 vuotta Sijoitetuista oli lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 740 lasta, eli noin 14 %. Lyhytaikainen perhehoito on perheen tukimuoto, jossa lapsi on sijoitettuna jaksottaisesti, yleensä viikonloppuisin toiseen perheeseen, jota voidaan kutsua varakodiksi. Lapselle on tehty LsL:n 14 mukainen sijoituspäätös. (ks. määritelmät).

10 8 Vastaavanlaista toimintaa järjestetään mm. tukiperhetoiminnan nimellä. Tällöin lapselle ei tehdä sijoituspäätöstä vaan päätös lastensuojelulain mukaisesta tukitoimesta ( 13). Tukiperhetoimintaa ei käsitellä tässä raportissa. Taulukko 2. Sijoitettuna olleet lapset ja nuoret Kuusikon kunnissa vuonna 2004 ja sijoitettujen osuus 0-17-vuotiaasta väestöstä sekä sijoitettujen määrän muutos vuodesta v. väestö vv 2004/2005 Sijoitettuna olleet 2004 (0-20v) joista lyhytaikaisessa perhehoidossa olleet sekä %-osuus kaikista sijoitetuista Kaikki sijoitetut % 0 17 v. väestöstä Sijoitettujen määrän muutos % vuodesta 2003 Helsinki % 2,2 % 1,1% Espoo % 1,0 % 8,0% Vantaa % 1,6 % 4,4% Turku % 1,9 % -4,2 % Tampere % 1,9 % -9,3%* Oulu ,6 % -0,2 % Kuusikko % 1,8 % 0,0 % * Tampereen sijoitettujen määrän pieneneminen johtui lähinnä siitä, että Tampereella muutettiin päätöskäytäntöä ja lyhytaikaisia perhesijoituksia muutettiin tukiperhetoiminnaksi(lsl 13). Verrattuna vuoteen 2003 pääkaupunkiseudun kunnissa sijoitettuja oli noin 100 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Turussa ja Tampereella sijoitettuja oli vastaavasti noin 100 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna ja Oulussa sijoitettujen määrä pysyi ennallaan. 4.2 Sijaishuollon hoitovuorokaudet Lasten sijaishuollon hoitovuorokausia vuonna 2004 oli , jossa lisäystä edelliseen vuoteen vuorokautta (3 %). Lisäys vastaa 94 uutta kokovuotista hoitopaikkaa. Kaikkiaan kokovuotisia hoitopaikkoja oli käytössä noin ja tämän lisäksi 70 lyhytaikaisen perhehoidon paikkaa vuonna Taulukko 3: Lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet vuonna 2004 sekä muutos vuodesta 2003 eri hoitomuodoissa Sijaishuollon Muutos % Hoitovuorokausien muutos kaikki hoitovuo- vuodesta 2003 ro kaudet 2004 Kunnallisissa Ostopalveluissa laitoksessa Perhehoidossa Helsinki ,4 % Espoo ,8 % Vantaa ,9 % Turku ,6 % Tampere ,5 % Oulu ,6 % Kuusikko ,2 % Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä lisääntyi eniten Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Näissä kunnissa sijaishuollon hoitovuorokaudet lisääntyivät noin hoitopäivää. Määrä vastaa lähes 30 koko vuodeksi sijoitetun lapsen vuorokausien määrää. Pääosa vuorokausista toteutui ostopalveluina.

11 9 Taulukko 4. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet ja lapset 2004, sekä lyhytaikaisen perhe hoidon hoitovuorokausien osuus kokonaisvuorokausista Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovrk 2004 Lyhytaikaisenperhehoidon hoitovuorokausien %- osuus hoitovrk:sta Lyhytaikaisen perhehoidon lapset 2004 Helsinki ,1 % 418 Espoo ,5 % 26 Vantaa ,4 % 84 Turku ,7 % 56 Tampere ,9 % 154 Oulu 0 0,0 % 0 Kuusikko ,4 % 738 Lyhytaikaisen perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli vuonna ,4 % ja lasten osuus sijoitetuista 14 %. Lyhytaikaishoidon hoitovuorokaudet vähenivät vuodessa neljänneksen, noin hoitovuorokautta. Tämä johtui suurelta osin siitä, että Tampereella muutettiin lyhytaikaisen perhehoidon päätöskäytäntöä. Lyhytaikainen perhehoidosta ei enää tehdä sijoituspäätöstä vaan se myönnetään avohuollon tukitoimena (LsL 13). Oulussa käytettiin vuoden 2004 aikana ainoastaan yhtä toimeksiantosopimussuhteista lyhytaikaista perhehoitoa/tukiperhepalvelua antavaa yksikköä. Yksikössä toteutui yhteensä 1301 hoitovuorokautta ja palvelun piirissä oli 12 eri lasta. Tähän verrattavaa tukiperhepalvelua Oulu osti Pelastakaa Lapset ry:ltä vuoden 2004 aikana yhteensä 94 lapselle. Oulu teki lyhytaikaisen perhehoidon päätökset LsL 13-mukaisina, jonka vuoksi ne eivät näy vertailuraportissa. Kaikissa muissakin kunnissa on sisällöltään erilaista tukiperhe/ tukihenkilötoimintaa (LsL 13), jota ei käsitellä raportissa. Eri hoitomuotojen osuus hoitovuorokausista Vuonna 2004 sijaishuollon hoitovuorokausista vajaat 45 % toteutui sijaisperheissä ja 55 % kunnallisissa tai ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Viime vuosina sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista on vähentynyt, vaikka perhehoidon palvelujen määrä on pysynyt ennallaan. Laitoshoidon osuus on kasvanut. Myös vuonna 2004 kehitys oli samansuuntainen. Sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista laski lähes pari prosenttiyksikköä ( 46,3 -> 44,6 %). Vastaavasti laitoshoidon ja ammatillisten perhekotien osuus nousi (53,8 -> 55,5 %). Käytettyjen hoitomuotojen suhteen Kuusikon kunnat jakaantuvat kolmeen ryhmään: Helsingissä ja Turussa muita kuntia suurempi osuus hoitovuorokausista tuotetaan kunnallisissa laitoksissa ja ostopalveluja käytetään vähiten. Espoossa ja Vantaalla on muita kuntia suurempi osuus ostopalveluja ja perhehoidon osuus on pienimpiä. Tampereella ja Oulussa perhehoidon osuus on muita kuntia suurempi ja lisäksi kunnallista laitoshoitoa on kaikista vähiten.

12 10 Kuvio 4. Eri hoitomuotojen osuus lasten sijaishuollon hoitovuorokausista vuonna ,0 90,0 Osuus hoitovuorokausista % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 45,1 4,8 22,6 39,7 10,4 32,1 37,1 35,0 7,1 10,9 22,0 32,7 53,0 11,5 60,7 5,2 44,5 7,3 24,7 20,0 10,0 27,6 17,8 19,3 35,9 21,3 21,0 14,2 13,2 23,6 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 4.3 Sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa kului lastensuojelun sijaishuollon toimintaan runsaat 142 miljoonaa euroa vuonna 2004 ( 133 milj. euroa 2003). Sijoitettua kohti kustannukset olivat euroa vuodessa. Sijaishuollon kustannukset nousivat 6,5 % verrattuna edelliseen vuoteen (vuoden 2004 rahan arvossa). Kustannusten nousu vaihteli välillä 0,4 % (Helsinki) ja 19,3 % (Oulu). Taulukko 5. Lasten sijaishuollon kokonaiskustannukset 2004 sekä muutos vuodesta 2003, kustannukset alle 18-vuotiasta asukasta kohti Sijaishuollon Muutos % Sijaishuollon kustannukset kokonaiskustannukset, euroa kohti 2004 vuodesta 2003 defl 2 alle18-vuotiasta asukasta 2004 Helsinki ,4 658 Espoo ,3 344 Vantaa ,8 438 Turku ,6 630 Tampere ,6 395 Oulu ,4 297 Kuusikko ,5 496 Sijaishuollon kustannukset suhteutettuna 0-17-vuotiaiden määrään vaihtelivat euron välillä Kuusikon kunnissa. Kustannukset olivat Helsingissä korkeimmat ja Oulussa alhaisimmat. 2 Vuoden 2003 kustannukset muutettu vuoden 2004 arvoon julkisten menojen hintaindeksin arvolla sosiaalitoimelle, indeksi vuodelle 2003= 1,0330.

13 11 Eri hoitomuotojen osuus kustannuksista Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa jakaantuivat vuonna 2004 siten, että kunnallisen laitoshoidon osuus oli noin 40 %, ostopalvelujen yhdistetty osuus runsas 45 % ja perhehoidon osuus noin 15 % kustannuksista. Kuvio 5. Lasten sijaishuollon kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille ,0 90,0 80,0 16,3 4,8 11,7 13,0 10,5 11,5 10,8 8,0 19,8 26,2 15,4 8,2 70,0 27,8 15,6 9,2 Osuus kustannuksista % 60,0 50,0 40,0 33,3 49,3 48,7 36,9 39,3 37,4 30,0 20,0 45,6 53,4 38,9 10,0 28,5 26,9 27,7 25,3 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Turussa ja Helsingissä kunnallisen laitoshoidon osuus kustannuksista oli keskimääräistä suurempi ja ostopalvelujen osuus keskimääräistä pienempi. Espoossa ja Vantaalla ostopalvelujen osuus kustannuksista oli keskimääräistä suurempi ja kunnallisen laitoshoidon osuus pienempi kuin Helsingissä ja Turussa. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa perhehoidon kustannusosuus oli alle 20 %. 5. SIJAISHUOLTO HOITOMUODOITTAIN Kunnalliset laitokset Laitospaikat Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Kuusikon kunnissa oli vuoden 2004 lopussa käytössä 798 (765) kunnallista laitospaikkaa. Määrä oli noin 2,8 paikkaa tuhatta lasta kohti. Turussa ja Helsingissä oli kunnallisia laitospaikkoja eniten (yli 4 paikkaa/1000 lasta) ja Oulussa sekä Espoossa vähiten (1,3 paikka/1000 lasta). Koko perheen hoitoon tarkoitettuja ympärivuorokautisia paikkoja oli 32. Ne sisältyvät paikkojen kokonaislukumäärään. Turkua lukuun ottamatta kaikki kaupungit ovat 2000-luvulla lisänneet jonkin verran kunnallisia lastensuojelulaitosten paikkoja: Helsingissä laitospaikkoja on kyseisenä ajanjaksona lisätty 15. Pihkapuiston perhetukikeskukseen on avattu 10 paikkaa ja Sofian vuorovaikutusyksikköön 5 paikkaa. Espoossa avattiin 8-paikkainen Honkamäen vastaanottokoti vuonna Vantaalla on lisätty vuosina Viertolan vastaanottokotiin 6 paikkaa ja 2 tukiasuntopaikkaa. Tampereella avattiin 12 -paikkainen Leinolan perhetukikeskus vuonna 2004 ja Oulussa Onnelan lastenkodin perhekuntoutusosasto neljälle perheelle vuonna 2004.

14 12 Kuntien lastensuojelun laitospaikoista vajaata 30 % käytettiin vastaanottopaikkoina vuonna Oulussa, Tampereella, Vantaalla ja Espoossa paikoista yli kolmannes oli vastaanottokäytössä. Kuntien kuvaukset omista lastensuojelun sijoitusprosesseista ovat liitteenä 8. Taulukko 6. Kunnallisten lastensuojelulaitosten käytettävissä olleet paikat sekä vastaanottopaikat , paikkoja tuhatta 0-17 v asukasta kohti Omien laitosten laitospaikat Näistä vastaanottopaikat Vo-paikkojen %-osuus paikoista Kunnallisia laitospaikkoja /1000 lasta(0-17v) Helsinki ,7 % 4,3 Espoo ,7 % 1,3 Vantaa ,1 % 1,7 Turku ,8 % 4,9 Tampere ,0 % 1,8 Oulu ,2 % 1,3 Kuusikko ,7 % 2,8 Vastaanottotoiminta Kunnallisissa laitoksissa tehdään lapsen hoidon tarpeen ja sijoituspaikan arviointi. Tämä lyhentää kunnallisten laitosten keskimääräistä hoitoaikaa, joka oli vuoden 2004 aikana vajaa 5 kuukautta sijoitettua kohti. Oulussa ja Tampereella aika oli tätä lyhyempi, 2-3 kk. Kaikkiaan kunnallisissa laitoksissa oli vuoden aikana sijoitettuna runsaat lasta Hoitovuorokaudet Kunnallisten lastensuojelulaitosten osuus lasten sijaishuollon hoitovuorokausista vuonna 2004 oli noin neljännes ( vrk). Kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä lisääntyi Kuusikon kunnissa 5 % edellisestä vuodesta. Kustannukset Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset Kuusikon kunnissa olivat runsaat 55 miljoonaa euroa vuonna 2004, mikä oli noin 39 % sijaishuollon kokonaiskustannuksista. Kunnallisen laitoshoidon kustannukset olivat runsas neljännes (25-28%), Oulussa, Vantaalla, Tampereella ja Espoossa. Turussa kunnallisen laitoshoidon osuus oli 55 % ja Helsingissä 45 % sijaishuollon kustannuksista. Näissä kunnissa kunnallisia lastensuojelulaitosten paikkoja on runsaimmin. Kustannusten nousu oli pienempi kuin hoitovuorokausien lisäys. Kunnallisten laitosten kustan nukset nousivat Kuusikon kunnissa keskimäärin runsaat 3 % vuodesta Tampereella ja Oulussa kustannusten nousu oli yli 10 %. Molemmissa kaupungeissa otettiin käyttöön uusi laitos. Kunnallisen laitoksen hoitovuorokauden kustannukset olivat keskimäärin noin 200 euroa hoitovuorokautta kohti. Henkilöstökustannukset muodostavat kustannuksista runsaat 80 %.(Liite 1B) Henkilöstö Kuusikon kuntien omissa lastensuojelulaitoksissa oli vuoden 2004 lopussa työntekijää, joista erityishenkilöstöä 72 (6,2 % henkilöstöstä). Erityishenkilöstöksi lasketaan psykologit, lääkärit, erikoissairaanhoitajat, sairaanhoitajat sekä sosiaalityöntekijät. Varsinkin kunnallisissa vastaanottoyksiköissä ja erityisyksiköissä henkilöstömitoitus on normaalia korkeampi, sillä niissä tehdään hoidon arviointi- ja kriisityö.

15 13 Uusien laitosten ja toimintamuutosten myötä kunnallisten laitosten henkilöstöä on lisätty kaupungeissa vuodesta 1999 seuraavasti: Helsingissä 90 työntekijää (17%), Espoossa 18 työntekijää (22%), Vantaalla 13 työntekijää (14%) ja Tampereella 20 työntekijää (23%). Oulussa on uuden perhekuntoutusyksikön käyttöönoton myötä vuonna 2004 lisättiin henkilökuntaa 8 henkilöllä vuodesta Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Ostopalvelulaitosten hoitovuorokausien määrä, n vuorokautta oli vuonna 2004 ensimmäistä kertaa suurempi kuin kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä. Ostopalvelulaitosten vuorokausien lisäys oli noin 11 % edellisestä vuodesta. Lisäys oli suhteessa kaksinkertainen kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrän kasvuun verrattuna. Vuoden 2004 aikana sijoitettuja lapsia oli ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa 303 lasta. Helsingin kunnallisessa ammatillisissa perhekodissa oli lisäksi 6 lasta. Hoitopäiviä sijoitettua lasta kohden oli 220 ostopalvelulaitoksissa ja 280 ammatillisissa perhekodeissa. Ostopalvelulaitosten kokonaiskustannukset olivat noin 53 miljoonaa euroa ja ammatillisten perhekotien kustannukset 12 miljoonaa euroa vuonna Hoitovuorokauden kustannukset ostopalvelulaitoksessa olivat keskimäärin 180 euroa/vrk ja 135 euroa/vrk ammatillisessa perhekodissa. Ostopalvelulaitoksista ostetaan paitsi hoitoa, jossa ei vaadita erityistä huolenpitoa, aina enenevässä määrin intensiivihoitoa, nuorten koulukotihoitoa ja huumekatkaisua. Tästä johtuen ostopalvelujen hintahaitari on suuri: 110 eurosta vuorokaudelta 360 euroon vuorokaudelta. Ostopalveluja hankitaan yhä enemmän intensiivistä erityishoitoa antavista yksiköistä, joissa on paljon henkilöstöä ja valmiudet hoitaa hyvin vaikeahoitoisia lapsia ja nuoria. Liitteeseen 4 on koottu tietoja Kuusikon käyttämistä päihde- ja huumehoitoa sekä muuta erityishoitoa antavista laitoksista. Kuvio 6. Hoitovuorokauden keskimääräiset kustannukset kunnallisissa laitoksissa, ostopalvelulaitoksissa sekä ammatillisissa perhekodeissa vuonna Euroa/vrk HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO EUR / hoitovrk kunnallinen laitos EUR / hoitovrk ostopalvelulaitos EUR/ hoitovrk ammatillinen perhekoti

16 Perhehoito Pitkäaikainen perhehoito Toimeksiantosuhteisissa sijaisperheissä oli lasta sijoitettuna pitkäaikaiseen perhehoitoon vuonna Pitkäaikaisen perhehoidon hoitovuorokausia oli noin vrk, joka tarkoittaa noin kokovuotista hoitopaikkaa perheissä. Pitkäaikaisen perhehoidon keskimääräiset hoitoajat lasta kohti vuoden aikana ovat lähellä 365 vuorokautta. Perhehoidon osuus sijaishuollon kaikista hoitovuorokausista Kuusikon kunnissa vaihteli vuonna 2004 Turun 36,3 % Oulun 60,6 % välillä ja oli keskimäärin 44,5 %. Oulu oli kunnista perhehoitovaltaisin, vaikka sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista laski edellisestä vuodesta. Tampereellakin perhehoidon osuus oli runsas puolet sijaishuollon hoitovuorokausista. Muissa kunnissa perhehoidon osuus oli huomattavasti näitä kuntia pienempi. (ks kuvio 4) Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 738 lasta. Hoitovuorokausia lyhytaikaisessa perhehoidossa kertyi runsaat , josta tuli 40 hoitovuorokautta lasta kohti vuoden aikana. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet vähenivät edellisestä vuodesta noin neljänneksen eli vrk. Puolet vähennyksestä tapahtui Tampereella, jossa osa lyhytaikaista perhehoitoa muutettiin tukiperhetoiminnaksi. Myös muissa kunnissa lyhytaikainen perhehoito väheni 5-20 % edellisestä vuodesta Perhehoidon kustannukset Perhehoidon kokonaiskustannukset olivat 22 miljoonaa euroa vuonna Perhehoidossa hoitovuorokauden kustannus oli keskimäärin 41 euroa/vrk ja se vaihteli kunnittain 35 euroa(oulu) 43 euroa (Vantaa) välillä. Perhehoidon vuorokauden kustannus muodostuu kaikista perheille maksettavista korvauksista ja palkkioista, perheille myönnetyistä lasten harrastemenoista sekä kunnan perhehoitoon kohdistuvista sosiaalityön kustannuksista. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi perhehoitoon voidaan kohdistaa oman kunnan ulkopuolisiin kuntiin sijoitettujen lasten normaalien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia mm. päivähoidosta, terveydenhoidosta, terapioista ym. Nämä kulut vaikuttavat perhehoidon hoitovuorokauden hintaan eri kunnissa eri tavoin. 6. SIJAISHUOLLON HOITOVUOROKAUSIEN MUUTOKSET Eri hoitomuotojen määrällinen muutos Vuodesta 2000 vuoteen 2004 Viisikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausien määrä on kasvanut noin hoitovuorokautta (12 %), joka vastaa noin 340 kokovuotista hoitopaikkaa. (Liite 5) Hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt eniten Vantaalla(30 %) ja Espoossa (20 %). Tampereella hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt 11 % ja Helsingissä 9 %. Turussa hoitovuorokausien määrä on pysynyt lähes ennallaan tarkasteluajanjaksona. Sijaishoidon hoitovuorokausien lisäys on tapahtunut siitä huolimatta, että lasten ja nuorten väestömäärä on tarkasteluajanjaksona pysynyt Viisikon tasolla lähes ennallaan (-0,3 %). Kunnittain

17 15 lasten ja nuorten määrässä on tapahtunut seuraavat muutokset: Helsinki 2,1%, Espoo + 5,4%, Vantaa +1,1%, Turku 4,7 % ja Tampere 1,8%. Kuvio 7. Sijaishuollon hoitovuorokausien muutos hoitomuodoittain vuodesta 2000 vuoteen ,0 80,0 83 Hoitovrk. lisäys % 60,0 40,0 20,0 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku -4-6 Tampere Viisikko -20,0 Kaikki hoitovuorokaudet, muutos % ( ) Kunnalliset laitokset, muutos % ( ) Ostopalvelut, muutos % ( ) Perhehoito, muutos % ( ) Kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä on Viisikon kunnissa lisääntynyt keskimäärin 6 %. ( hoitovuorokautta ollen ). Espoossa kunnallisia hoitovuorokausia oli vuonna 2004 noin viidennes (19 %) enemmän ja Vantaalla sekä Tampereella noin10 % enemmän kuin vuonna Koska sijoitustarve on lisääntynyt enemmän kuin kunnalliset hoitopaikat, ovat kunnat joutuneet ostamaan sijaishoitoa yhä enenevässä määrin. Vantaalla ostopalvelujen hoitovuorokausien määrä on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Tampereella ostopalveluvuorokausia ostettiin vuonna 2004 puolet enemmän kuin vuonna Muissa kunnissa ostopalvelujen lisäys on ollut neljänneksen luokkaa viiden vuoden aikana. Ostopalveluhoitovuorokausien määrä on lisääntynyt hoitovuorokautta viidessä vuodessa. Perhehoidon hoitovuorokausien määrä oli vuonna 2004 noin 2 % suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin( vrk). Espoo on ainoana kuntana pystynyt lisäämään myös sijaisperhehoidon hoitovuorokausia muiden hoitomuotojen kanssa lähes samantasoisesti. Turussa ja Tampereella sijaisperhehoidon hoitovuorokaudet ovat vähentyneet vuodesta Osa Tampereen muutoksesta on seurausta lyhytaikaisen perhehoidon tulkinnan muutoksesta.

18 16 Eri hoitomuotojen osuuden muutos Kuviossa 7 esitetään eri hoitomuotojen osuudet kokonaishoitovuorokausien määrästä vuosina 2000 ja Oulun osalta vuorokaudet ovat vuosilta 2003 ja Kuvio 8. Sijaishuollon eri hoitomuotojen hoitovuorokausien osuudet 2000 ja 2004 (Oulussa 2003 ja 2004) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 47,7 45,1 42,6 39,7 37,1 39,0 35,9 46,6 6,6 4,8 5,7 12,9 10,4 10,9 10,8 13,0 11,6 20,6 17,9 22,6 26,7 32,1 32,7 18,0 38,1 36,8 28,7 27,6 22,4 17,9 17,8 19,3 53,0 61,7 67,9 60,7 11,5 5,2 16,9 4,5 21,3 21,0 7,2 16,4 14,2 14,2 11,3 13, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Myös kuviosta 8 voi havaita ostopalvelujen osuuden lisääntyneen ja perhehoidon osuuden vähentyneen lasten sijaishuollon hoitovuorokausissa. Perhehoidon osuus on suhteessa vähentynyt eniten Vantaalla ja Tampereella ja vähiten Espoossa. Kunnan omien laitosten hoitovuorokausien osuus on sen sijaan laskenut vain noin 1%-yksikön verran. Vantaalla kunnallisen laitoshoidon osuuden lasku on ollut keskimääräistä suurempi (3 %- yksikköä), vaikka kunnallisten hoitovuorokausien absoluuttinen määrä on sielläkin kasvanut (10%). Oulussa sijaisperhehoidon osuus laski yli 7 %-yksikköä yhden vuoden aikana ja laitoshoidon osuus kasvoi vastaavasti. Onnelan lastenkodissa aloitti vuonna 2004 toimintansa 4-paikkainen perhekuntoutusosasto. Tästä huolimatta kunnallisten laitospaikkojen määrä lasten ja nuorten määrään suhteutettuna oli Kuusikon pienin. 7. VUONNA 2003 SIJOITETTUNA OLLEIDEN 1991 TAI SEN JÄLKEEN SYNTYNEIDEN SIJOITUSAJAN PITUUS Stakes kokoaa kunnilta lapsikohtaiset tiedot kaikista sijoitettuna olleista lapsista ja nuorista vuosittain valtakunnalliseen lastensuojelurekisteriin. Rekisteriä käyttäen on mahdollista laskea kunkin lapsen kohdalla todellinen aika, jonka hän on ollut sijoitettuna. Kuusikko-työryhmä teki syksyllä 2004 Stakesille tietojen poiminta pyynnön tarkoituksenaan selvittää Kuusikon kunnissa vuonna 2003 sijoitettuina olleiden lasten todelliset sijoitusajat. Stakes on ylläpitänyt rekisteriä

19 luvun alkupuolelta lähtien, joten tietojen poiminta toteutettiin 1991 ja sen jälkeen syntyneiden lasten sijoitustiedoista. Sijoituksista on poistettu kaikki katkot. Eri sijoitusjaksojen sijoitusajat on laskettu yhteen. Kuvaus tehdystä poiminnasta on liitteenä 6. Lastensuojelurekisterissä oli vuonna 2003 koko maassa 6000 vuonna 1991 tai sen jälkeen syntynyttä sijoitettua lasta. Kuusikko-kunnat olivat sijoittaneet lapsista (44 %). Sijoitettujen osuus vaihteli ikäryhmittäin, ollen välillä 0,8 1,6 % ikäluokasta. Koko ikänsä eli yhtä monta vuotta kuin on ikävuosia, sijoitettuna olleiden osuus oli 6-10 % kaikista sijoitetuista.( Liite 7) Noin puolella Kuusikko-kuntien sijoitettuna olleista lapsista sijoitusajan kokonaiskesto oli alle vuoden mittainen. Tähän lukuun sisältyvät myös vuonna 2003 sijoitetut 141 lasta. Kuvio 9. Vuonna 2003 sijoitettuna olleiden 10-12vuotiaiden keskimääräinen sijoitusaika 3 5,0 4,5 4,0 3,6 4,1 4,5 3,7 3,6 3,5 Sijoitusaika vuosia 3,0 2,5 2,0 3,0 2,9 3,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Koko maa vuotiaiden keskimääräinen sijoitusaika Kuusikon kunnissa oli 3,6 vuotta. Turussa ja Espoossa keskimääräinen sijoitusaika oli tätä pidempi ja Vantaalla ja Oulussa lyhempi vuotiaiden ryhmässä (758 lasta) eivät ole mukana ne, joilla sijoitusaika oli yli 10 vuotta yht. 44 lasta.

20 18 Kuvio 10. Vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden %-osuus sijoitusajan pituuden mukaisissa ryhmissä 70 % sijoitettuna v.2003 olleista 10-12v alle 3v. 3-6v. 7-10v. Sijoitusaika 091 Helsinki 049 Espoo 092 Vantaa 853 Turku 837 Tampere 564 Oulu Kuusikko Vuonna 2003 olleet vuotiaat jakaantuivat sijoitusajan mukaan muodostettuihin ryhmiin Kuusikon kaupungeissa hieman eri tavoin. Keskimäärin puolella lapsista kokonaissijoitusaika oli alle 3 vuotta eli alle kolmasosa heidän ikävuosistaan. Noin neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna 3-6 vuotta ja runsas neljännes yli 7 vuotta, eli runsaan puolet ikävuosistaan. Turussa ja Espoossa sijoitetuista oli muita kuntia vähemmän alle 3 vuotta sijoitettuna olleita. Näillä kunnilla myös sijoitusten keskimääräinen kokonaiskesto oli muita kuntia pidempi.

21 Liite 0 (1) Kuusikko Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät vuoden 2004 tiedoille Tämän raporttiin tietoihin sisältyvät vain lastensuojelulain mukaisin päätöksin sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot. Poikkeuksena on perhekuntoutus, jossa asiakkaana on koko perhe. 1. Yleisiä käsitteitä Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien suuruus vaikuttaa suoraan keskiarvoihin. Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella (Lasten- suojelulaki 22). Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaik- ki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut ( 16), myös kiireellisesti huostaanotetut ( 18), vastoin tahtoa huostaanotetut ( 17), avo- huollon tukitoimena sijoitetut ( 14) sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v). Lastensuojelulaitos Lastensuojeluasetuksen ( /1010) 8 : Lastensuojelulaitoksessa on yksi tai useampi asuinyksikkö. Useampiyksikköisen laitoksen osastot voivat toimia erillisinä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään kahdeksaa lasta tai nuorta ja samaan rakennusryhmään sijoitettuna enintään 24:ää lasta tai nuorta. Kiireellisissä tapauk- sissa asuinyksiköissä tai laitoksessa voidaan lyhytaikaisesti sekä äiti- ja lapsikodissa myös muutoin hoitaa useampaakin lasta tai nuorta. Lastensuojelulaitoksessa tulee asuinyksikköä kohden olla lasten ja nuorten tarvitsemaan huoltoon sekä hoitoon nähden riittävä henkilökunta, kuitenkin vähintään viisi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Lastensuojelulaitoksella tulee olla lastensuojelulain mukainen laitoslupa. Ensi- ja turvakoteihin eikä SPR:n ja muihin turvataloihin tehdyt lastensuojelulain mukaiset sijoitukset eivät sisälly tämän raportin tietoihin (ei asiakkaita, vuorokausia eikä kustannuksia) Lastensuojelulain mukaisesti annettu huume- tai päihdehoito sisältyy laitoshoitoon. Perhekoti (ammatillinen perhekoti) Sosiaalihuoltolain ( /311) 26 : Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty pätevyys. Hoidon vuorokausihinta on määritelty. 1

22 Liite 0 (2) Hoitopaikkojen jako lastensuojelulaitoksiin ja ammatillisiin perhekoteihin ei ole yksikäsitteinen. Kuusikko-kuntien kesken jako on sovittu ja yhtenäistetty ja se päivitetään vuosittain. Laki ei määrittele ammatillisen perhekodin käsitettä. Perhehoito, sijaisperheet Perhehoitajalaki ( /312): Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantajasopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista, jota annetaan mm varakodeissa, päivystys- ja kriisiperheissä. Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikaisen perhehoidon tehtävänä on tarjota lapselle sijaiskotihoitoa niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Kaikki lapset ovat huostaan otettuja. Jokaisella perheellä / lapsella on oma sosiaalityöntekijä, jonka vastuulla on mm. valvoa lapsen edun toteutumista perheessä sekä tukea sijaisvanhempia hoito- ja kasvatustehtävässään. Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsen suhdetta omiin vanhempiin ja omaisiin ylläpidetään ja tuetaan. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) Ammatillinen sijaisperhetoiminta (voi olla pitkä- tai lyhytaikaista) Ammatillinen sijaisperhetoiminta on perhehoidon ns. välimuotoista palvelua verrattuna perinteiseen sijaisperhetoimintaan ja yksityisen perhekodin toimintaan. Sijaisperheen toiselta vanhemmalta edellytetään yleensä soveltuvaa ammatillista koulutusta ja toisen vanhemman kotona oloa. Ammatilliseen sijaisperheeseen sijoitetaan erityishoitoa vaativia lapsia. Toiminta perustuu perheen kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Ammatillinen sijaisperhetoiminta voi toteutua joko perheen omassa kodissa tai kaupungin tarjoamassa asunnossa. Korvaukset perheille ovat korkeammat kuin tavallisessa sijaisperhetoiminnassa niissä kaupungeissa, joissa toimintaa on.( Helsinki, Tampere ja Espoo) (Viisikkotyöryhmän julkaisusarja 2/2002). Lyhytaikainen perhehoito Varakodit Varakodit ovat lastensuojelulain mukainen avohuollollinen tukimuoto lapsiperheille. Varakotitoiminnan käsitteen takana on kunnilla kahta erilaista toimintatapaa. Yhteistä varakotitoiminnassa on se, että sijoitukset varakoteihin tehdään lastensuojelulain 14 mukaisesti. Helsinki, Vantaa, Turku ja Tampere käyttävät varakoteja ns. jaksottaiseen perhehoitoon. Samat lapset käyvät sopimuksessa määritellyn, lyhyen jakson tietyissä perheissä toistuvasti. Turussa ei kuitenkaan käytetä käsitettä varakoti, vaikka toiminta on samanlaista kuin varakotitoiminta useissa kunnissa. Turussa toiminnasta puhutaan ainoastaan lyhytaikaisena perhehoitona. Espoossa lapsi voidaan sijoittaa varakotiin avohuollon tukitoimenpiteenä ( 14) perheen väliaikaisen kriisin takia. Sijoitus voi kestää muutamasta päivästä korkeintaan puoleen vuoteen asti. Tämä aikana arvioidaan palaako lapsi omaan kotiin vai haetaanko hänelle pidempiaikainen sijaisperhe. Varakodit sijaitsevat pääosin omalla paikkakunnalla(viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002). 2

23 Liite 0 (3) Päivystyskodit Päivystyskodit ovat perheitä, jotka ottavat lapsen tai lapsen ja vanhemman hoitoonsa. Lapset ovat usein kiireellisesti huostaan otettuja, mutta voidaan sijoittaa myös avohuollon tukitoimenpiteenä. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta vuorokaudesta maksimissaan puoleen vuoteen Päivystyskoteina toimivilla perheillä on päivystysvelvollisuus sopimuksen mukaisesti (tavallisesti joka toinen tai kolmas viikko) ja perheelle maksetaan kiinteää päivystyskorvausta. Päivystyskodissa toiselta vanhemmalta edellytetään kotonaoloa. Vantaalla päivystyskodin työntekijöiltä edellytetään lisäksi soveltuva koulutus. Helsingissä oli vuonna ja Tampereella 3 päivystyskotia. Espoossa ja Vantaalla oli vuonna 2001 kummallakin yksi päivystyskoti. Turussa ei ole päivystyskoteja vaan kaikki nopeaa toimintaa vaativa lyhytaikainen sijoitustoiminta hoidetaan vastaanottolaitoksissa. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) Kriisikodit Helsinki käyttää käsitettä kriisikoti niistä perheistä, joihin lapsi voidaan sijoittaa perhettä kohtaavan nopean kriisitilanteen sattuessa. Perheillä ei ole päivystys -velvoitetta. Helsingissä oli tällaisia kriisikoteja noin 30. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) 2. Mittarit Tietoja on koottu (lähinnä)lasten sijaishuollon asiakkaista, hoitopäivistä ja kustannuksista erikseen laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan kokonaisuuksista. Asiakkaat Asiakkaiksi lasketaan lapset/nuoret, ei lapsen mukana sijoitettuja aikuisia. Lastensuojelulaki 3 : Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret lapsi/nuori tai hänen perheensä on ollut lastensuojeluilmoituksen johdosta yksilöllisen tutkimuksen, ohjauksen tai neuvonnan piirissä. lapselle/nuorelle tai hänen perheenjäsenelleen on järjestetty LsL 13 :n mukaisia tukitoimia (taloudellinen tuki, asumisolojen järjestäminen, tukihenkilötoiminta, terapiapalvelut, lomaja virkistyspalvelut, koulunkäynnin, ammatin- ja asunnonhankinnan ja harrastustoiminnan tukeminen tai muu lapsen henkilökohtainen tukeminen). Näitä tukitoimia järjestetään avohuoltona LsL 12 :n perusteella (jos kasvuolot tai lapsen oma käytös vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä) tai jälkihuoltona LsL 34 :n perusteella, kun lapsi/nuori huostaanoton päättymisen jälkeen on edelleen tuen tarpeessa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia/nuoria ei sisälly lukumäärään. Poikkeuksena ovat ne lapset/nuoret, joiden sijoitusta on edeltänyt avohuollon asiakkuus tilastovuoden aikana. Lasten sijaishuollon asiakkaat yhteensä vuoden aikana Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuojelu- lain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut ( 16), myös kiireellisesti huostaanotetut( 18), vastoin tahtoa huostaanotetut ( 17) sekä avohuollon tukitoimena sijoitetut ( 14) ) ja jälkihuolto- 3

24 Liite 0 (4) päätöksellä sijoitetut (alle 21v). Jälkihuollon tukitoimien piirissä olevia nuoria, jotka eivät ole sijoitettuna vaan asuvat tukiasunnoissa, ei lasketa mukaan asiakkaisiin. Jos sama lapsi/nuori on ollut useassa eri hoitomuodossa vuoden aikana, hän on lastensuojelun sijaishoidon asiakasmäärässä yhteen kertaan. Sen sijaan hän voi olla asiakkaana erikseen jokaisessa hoitomuodossa, jossa on ollut vuoden aikana hoidossa. Ikäryhmittäisissä tarkasteluissa lapsen ikä on hänen ikänsä tarkasteltavan vuoden lopussa. Erityistapauksia; Mikäli lapsi on sijoitettuna kotiin ns. koesijoituksena harjoittelemassa kotiinpaluuta ja lapsella on jäljellä paikka lastensuojelulaitoksessa tai perhekodissa lasketaan lapsi (kustannuksineen) sijaishuollon asiakasmäärään mukaan. Jos lapsi on sijaishuollon muutospäätöksellä sijoitettuna kotiin eikä hänellä ole muuta voimassaolevaa sijoituspäätöstä, hänestä ei kerry sijaishuollon hoitovuorokausia tai sijaishuollon kustannuksia eivätkä tällaiset lapset niin ollen kuulu sijaishuollon asiakasmäärään. Lapset ja nuoret, joille on tehty sijoitus tilastovuoden aikana(uudet sijoitetut) Lapset ja nuoret, sosiaalitunnus kertaalleen, joilla ei kyseisenä vuonna ole aikaisempaa sijoitusta. Sijaishuollon asiakkaat poikkileikkausajankohtana Asiakkaita lasten sijaishuollossa yhtenä päivänä keskimäärin. Käytetään hoitosuhteessa olleiden lasten määrää. Hoitovuorokausi Kunnan omien lastensuojelulaitosten hoitovuorokausiin lasketaan mukaan laitokseen tulopäivä ja läsnäolovuorokaudet mutta laitoksesta/perhekodista lähtöpäivää ei lasketa mukaan. Perhehoidon, ammatillisten perhekotien ja ostopalvelulaitosten hoitopäiviin sisältyvät myös lähtöpäivät. Hoitovuorokausia ovat ne kirjoillaolopäivät, jotka lapsi/nuori/perhe on ollut laitoksessa /perhehoidossa kirjoilla, vaikka olisikin tilapäisesti poissa laitoksesta esimerkiksi loman, karkumatkan tai muun tilapäisen poissaolon vuoksi, koska hoitovastuu on laitoksella. Hoitopaikka on tällöin varattuna ja laitokselle syntyy kustannuksia. Koko perheen ympärivuorokautisen hoidon hoitovuorokaudet lasketaan mukaan hoitovuorokausiin. Lasten sijaishuollon kustannukset Sisältää lastensuojelun laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan kustannukset kunkin osakokonaisuuden kohdalla yksilöidyllä tavalla koottuna. Koko perheen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset (jotka sijaishuolto maksaa) otetaan mukaan kustannuksiin. 4

25 Liite 0 (5) Laitosten ulkopuolisten hallinnollista työtä tekevien (esim. keskitetyn lasten sijaishuoltotoimiston) työtä ei vyörytetä sijaishuollolle. Hallinnon kustannuksia ei vyörytetä. Laitokset Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset Kustannustiedot kerätään jaoteltuina henkilöstö, tila- ja muihin kustannuksiin ilman hallinnon vyörytyskustannuksia apulomaketta (1B) hyväksikäyttäen. Omien laitosten osalta otetaan mukaan myös kesäkotien ja vastaavien virkistyspaikkojen kustannukset sekä autojen vuokrat. Kustannuksista poistetaan pelkästään avohoitoa antavien osastojen kustannukset. (osittain avotyötä tekevät osastot otetaan mukaan kustannuksiin). Laitoksissa työskennelleiden työllistettyjen kustannuksia ei oteta mukaan. Ostopalvelulaitosten kustannukset Sisältää ainoastaan laitoksille maksetut korvaukset ílman oman sosiaalityön osuutta. SPR:n (tai muiden vastaavien) turvatalojen kustannuksia ei sisällytetä laitoshoidon kustannuksiin. Ammatilliset perhekodit Kunnallisten ammatillisten perhekotien kustannukset (toimintaa ainoastaan Helsingissä kustannukset ilman hallinnon vyörytyksiä Ostopalvelun ammatillisten perhekotien kustannukset sisältävät ainoastaan ammatillisille perhekodeille maksetut korvaukset ilman oman sosiaalityön osuutta. Perhehoito Sisältää sekä sijaisperheille maksetut korvaukset (alkuavustukset, kulukorvaukset ja palkkiot ) että sijaisperheille harkinnanvaraisena taloudellisena tukena maksettavat kustannukset ja oman sosiaalityön osuuden. Perhehoidon sosiaalityön ja toimistotyön kustannukset sisältävät mm. työntekijöiden henkilöstömenot, huoneistomenot, koulutuskustannukset, matkakulut sekä työnohjauksen ym. kustannukset. (pääosin toimistotyöntekijätkin sisältyvät, ne kunnat, jotka eivät saa näitä mukaan ilmoittavat) Sijaishoidossa olevien lasten peruspalvelujen kustannuksia, (päivähoito, perheneuvonta) sisältyy Tampereella, Turussa ja Oulussa sijaishuollon kustannuksiin. Perhehoidon kustannuksiin sisältyy eräillä kunnilla biologisten perheiden matkakuluja ym. Vantaa. Helsingin ulkopuolella sijoitettujen jälkihuollossa olevien toimeentulokustannukset sijaishuoltoon mutta Helsingissä olevien toimeentulotukena. Kunnan kirjanpidon, palkanlaskennan ja muita yleishallinnon kuluja ei vyörytetä. 5

Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien väestömäärä vaikuttaa suoraan keskiarvoihin.

Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien väestömäärä vaikuttaa suoraan keskiarvoihin. 23.4.2007 Liite 0 (1) Kuusikko.. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät vuoden 2006 tiedoille Tämän raporttiin tietoihin sisältyvät vain lastensuojelulain mukaisin päätöksin sijoitettujen lasten

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003 Lasten sijaishuollon Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.7. 2004 Julkaisija: Kuusikko-työryhmä Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2005

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2005 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2005 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 19.6.2006 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002

Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002 Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002 20.11. 2003 Aila Kumpulainen Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE Kuusikko 2005 13.6.2005 LIITE 1( 1) LASTEN SIJAISHUOLTO 2004 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE 36 139 26 OULU 435 KUUSIKKO 0-17 v. väestö vv 2004/2005 97 410 55 080 43 367 29 229 36 139 26 435 287 660

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2/2014 Suomen kuuden suurimman kaupungin

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kehitysvammahuollon työryhmä 15.11.2007 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Hanna Ahlgren-Leinvuo 29.08.2013 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007 Kehitysvammahuollon työryhmä 22.8.2008 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen

Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen kunnissa 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTAA... 4 3 LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO PERHEPANKKI- HANKKEEN KUNNISSA 2009... 6 3.1 Sijaishuollon

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.11.2006/ 948 Vähimmäiskulukorvaus 1.1.2015

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010 Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 21 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 JOHDANTO... 3 1.1Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 5 2 LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT... 9 2.1 Lastensuojeluilmoitukset...

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 1 Vammaispalvelun asiakkaat vuonna 2006 Sisältää vammaispalvelulain (VpL) mukaisia palveluja

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 98 10.4.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 123 22.5.2013 Asianro 477/05.09.00/2013 138 Esitys Raision sosiaalitoimen

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 12.6.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN

Lisätiedot

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 06.05.2014 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 118/302/2014 SOSTERV 38 Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2014 1. HOITOPALKKIO Perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukainen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 14.9.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 30.11.06 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palveluiden ja kustannusten vertailu 2002

Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palveluiden ja kustannusten vertailu 2002 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palveluiden ja kustannusten vertailu 2002 Lasten päivähoidon Kuusikko-työryhmä Anne Peltonen 17.9.2003 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Sosiaali - ja terveystoimen toimialan vastaukset kokoomuksen valtuutettujen 22.4.2015

Sosiaali - ja terveystoimen toimialan vastaukset kokoomuksen valtuutettujen 22.4.2015 1 Sosiaali - ja terveystoimen toimialan vastaukset kokoomuksen valtuutettujen esittämiin, perhetukikeskukseen liittyviin kysymyksiin 22.4.2015 2 1. Kuinka paljon laitoksessa tapahtuvaa perhekuntoutusta

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 19.5.2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.4.2015

Perusturvalautakunta 19.5.2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.4.2015 Perusturvalautakunta 19.5.2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.4.2015 2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA...

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006 Toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 26.6.2007/19.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 31.3.2010 Perusturva LIITE 3 KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.5.2010 ALKAEN 2 PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään sosiaalihuoltolain 17 :ssä. Perhehoito on

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot