Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004

Transkriptio

1 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2005 Helsinki

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2005 Sivumäärä, liitteet 18 s + liitteet Osanumero 2A/2005 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Kuusikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa ja Oulu) oli vuoden 2004 aikana sijoitettuna lasta. Alle 18-vuotiaita sijoitettuja oli keskimäärin 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Sijoitettuja suhteessa lapsiväestöön oli eniten Helsingissä (1,9 %) ja vähiten Espoossa (0,9%). Tampereella sijoitettuna oli 1,7 %, Turussa 1,6 %, Oulussa 1,5 % ja Vantaalla 1,4 % alle 18-vuotiaista. Sijaishuollon hoitovuorokausista tuotettiin Kuusikon kunnissa 44,5 % sijaisperheissä, 23,6 % kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa ja 32 % ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Oulu oli kunnista perhehoitovaltaisin. Sijaishuollon ostopalvelujen määrä on lisääntynyt kaikissa kaupungeissa viime vuosina. Myös perhekuntoutuksen tarve on kasvanut. Kunnallisen laitoshoidon vuorokausi oli kustannuksiltaan 197 euroa, ostopalvelulaitoksen vuorokausi 180 euroa ja ammatillisen perhekodin vuorokausi 133 euroa. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat keskimäärin 41 euroa. Kuusikon kunnissa kului lasten sijaishuoltoon runsas142 miljoonaa euroa vuonna Jokaista alle 18- vuotiasta asukasta kohti kului keskimäärin 496 euroa vuodessa. Eniten rahaa lasten sijaishuoltoon yhtä alle 18-vuotiasta kohden käyttivät Helsinki ja Turku ( euroa/alle 18-v). Kustannukset olivat Vantaalla 438 euroa, Tampereella 395 euroa, Espoossa 344 euroa ja Oulussa 297 euroa/alle 18-vuotias. Stakesin ylläpitämästä valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden lasten keskimääräinen sijoituksen kesto oli Kuusikon kunnissa 3,6 vuotta. Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 9 Jakelu

4 2 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu JOHDANTO YHTEENVETO VÄESTÖTIEDOT SEKÄ LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMIEN PIIRISSÄ OLLEET LASTEN SIJAISHUOLTO Sijoitetut Sijaishuollon hoitovuorokaudet Sijaishuollon kustannukset SIJAISHUOLTO HOITOMUODOITTAIN Kunnalliset laitokset Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit SIJAISHUOLLON HOITOVUOROKAUSIEN MUUTOKSET VUONNA 2003 SIJOITETTUNA OLLEIDEN 1991 TAI SEN JÄLKEEN SYNTYNEIDEN SIJOITUSAJAN PITUUS Liitteet: 0. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät Lasten sijaishuollon toiminta- ja kustannustiedot B. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain Lasten sijaishuollon vertailutiedot vuosina Sijoitettuna vuonna 2004 olleet ikäryhmittäin sekä uudet sijoitetut vuonna Kuusikon kuntien käyttämiä päihdehuoltoa ja muuta erityistä hoitoa antavia lastansuojelulaitoksia 5. Sijaishuollon hoitovuorokausien määrät eri hoitomuodoissa Tietojen poiminta lastensuojelurekisteristä 2003 sijoitettuna olleista 7. Kuusikkokuntien 0-12-vuotiaiden vuonna 2003 sijoitettuna olleidenlasten sijoitusaika 8. Kuntien sijoitusprosessin kuvaukset 9. Kuusikon lasten sijaishuollon työryhmän yhteystiedot

5 3 1. JOHDANTO Tässä raportissa käsitellään Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun eli Kuusikon lasten sijaishuoltoa ja sen kustannuksia vuonna Viisi suurinta kaupunkia ovat tehneet vertailua vuodesta 1999 alkaen ja Oulu on työssä mukana toista vuotta. Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut, avohuollon tukitoimena sijoitetut sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v). Lastensuojelullisen puuttumisen taustalla on yleensä perheessä pitkään jatkunut ja syventynyt kriisitilanne. Kuitenkin sellainen tilanne on lisääntymässä, että nuoren ensimmäinen kontakti kunnan sosiaalityöhön ja lastensuojeluun on kiireellisen huostaanoton valmistelu. Silloin jää pohdittavaksi, onko taustalla tilanteita, joihin olisi pitänyt puuttua jo aiemmin. Yhteistyötä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskeskuksen (Stakes) kanssa jatkettiin. Tämän työn tuloksena Stakes tuotti valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä vuonna 2003 sijoitettuna olleista 12-vuotiaista ja sitä nuoremmista lapsista sijoitusten kokonaiskestot Kuusikon kunnissa. Sijaishuollon ryhmä asetti erillisen pientyöryhmän tarkastelemaan sijaishuollon laitoksissa tapahtuvaa sekä ostopalveluna hankittavaa perhekuntoutusta. Ryhmän työ on julkaistu erillisenä raporttina: Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa 2004, Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2B/2005. Sijaishuollon asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Leena Kaijala, perhekuntoutusryhmän puheenjohtajana Raimo Valkonen ja raportin kirjoittajana Aila Kumpulainen. Työryhmän yhteystiedot kokonaisuudessaan löytyvät liitteestä YHTEENVETO Kuusikon kunnissa oli vuoden 2004 aikana sijoitettuna lasta. Määrä on noin runsas kolmannes kaikista Suomessa sijoitettuna olleista. 1 Sijoitetuista oli alle 18-vuotiaita ja vuotiaita 580. Alle 18-vuotiaita sijoitettuja oli Kuusikon kunnissa keskimäärin 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Sijoitettujen osuus vaihteli Espoon 0,9 % ja Helsingin 1,9 % välillä. 1 Vuonna 2003 oli sijoitettuja koko maassa noin lasta.

6 4 Kuvio 1. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden alle 18-vuotiaiden %-osuus kunnan vuotiaasta väestöstä vuosina ,5 0-17v sijoitettuna vuoden aikana % 0-17vuotiaista 2,0 1,5 1,0 0,5 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 1,4 1,4 1,3 1,2 1,1 1,7 1,6 1,6 1,6 1,5 2,0 1,8 1,7 1,2 1,1 1,5 1,5 0, HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Kuusikko-kuntien yhteinen sijoitettujen lasten määrä ei muuttunut vuodesta Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä lisääntyi keskimäärin 3 %. Hoitovuorokausien määrän lisäys oli suurinta Oulussa (10,9 %) ja Espoossa (7,8%). Kuusikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausista noin 45 % toteutui sijaisperheissä ja 55 % laitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Oulussa ja Tampereella perhehoidon osuus hoitovuorokausista oli suuri (60 53%) ja niissä oli myös vähiten kunnallista laitoshoitoa (12-14 %). Lasten sijaishuoltoon kului Kuusikon kunnissa runsas 142 miljoonaa euroa vuonna Sijoitettua kohden se tarkoitti euroa vuodessa. Sijaishuollon kustannukset lisääntyivät kaikissa Kuusikon kunnissa edellisestä vuodesta. Keskimääräinen kustannusten kasvu oli 6,5 %. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta eniten Oulussa ja Tampereella, joissa lisättiin kunnallista laitoskapasiteettia vuoden aikana. Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kuntien alle 18-vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin 496 euroa vuonna Kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä ja Turussa, runsaat 600 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohti. Vantaalla ja Tampereella kustannukset olivat noin 400 euroa ja Espoossa sekä Oulussa noin 300 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohti.

7 5 Kuvio 2. Lasten sijaishuollon kustannukset euroa kunnan 0-17-vuotiasta väestöä kohti (kustannukset vuoden 2004 tasossa) eur/0-17-vuotiaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Sijaishuollon jatkuvan kasvun vuoksi muut kunnat Turkua lukuun ottamatta ovat lisänneet kunnallista lastensuojelulaitosten kapasiteettia viime vuosina. Lisäys ei kuitenkaan ole täysin vastannut sijaishuollon tarpeen kasvua. Vaikka kunnallisen laitoshoidon hoitovuorokaudet ovat lisääntyneet, on niiden osuus sijaishuollon kokonaisuudesta vähentynyt jonkin verran vuodesta 2000 ja kasvu on kohdistunut suurelta osin ostopalveluihin. Sijaishuollon ostopalvelujen määrä (asiakkaat ja hoitovuorokaudet) on lisääntynyt kaikissa kaupungeissa viime vuosina. Myös perhekuntoutuksen tarve on kasvanut. Vuonna 2004 oli ensimmäinen vuosi, jolloin ostopalvelulaitoksista hankittujen sijaishuollon hoitovuorokausien määrä oli suurempi kuin kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä. Sijaishuollossa ostetaan entistä enemmän intensiivistä erityishoitoa, jota vain siihen erikoistuneet laitokset pystyvät tarjoamaan. Tämä on vähentänyt ammatillisten perhekotien hoitovuorokausien määrää. Viime vuosina on perhehoidon suhteellinen osuus sijaishuollossa vähentynyt kaikissa Kuusikon kaupungeissa. Palvelujen määrä on pysynyt ennallaan, vaikka kuntien tavoitteena on perhehoidon osuuden kasvattaminen. Esimerkiksi kaikki alle kouluikäiset ja kuntouttavassa hoidossa olleet haluttaisiin sijoittaa perheisiin. Perhehoidon tilanteeseen vaikuttavat monet eri tekijät. Sijaisperheiden rekrytoinnissa ja tukemisessa on kehitteillä ja vireillä uusia työotteita, joita perhehoidon kehittäminen edellyttää. Sijaisperheiden tukemiseen tarvittaisiin enemmän työvoimaa. Pääkaupunkiseudulla kunnat kilpailevat samoista sijaisperheistä. Myös palkkioiden tasoa pitäisi tarkistaa. Toisaalta sijoitettavien lasten ongelmien vaikeutuminen edellyttää laitossijoituksia. Stakesin ylläpitämästä valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden lasten keskimääräinen sijoituksen kesto oli Kuusikon kunnissa 3,6 vuotta. Turussa ja Espoossa sijoitukset olivat muita kuntia pidempiä, yli 4 vuotta. Puolella sijoitettuna olleista (10-12v) lapsista sijoituksen kokonaiskesto elämänsä aikana oli

8 6 alle 3 vuotta, neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna 3-6 vuotta ja neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna yli 7 vuotta. Lastensuojelun ammattilaisten mukaan perheiden ongelmat ovat viime vuosina vaikeutuneet, monimutkaistuneet ja pitkittyneet. Yleistäen voidaan todeta, että kodin ulkopuolelle hoitoon sijoitettujen lasten kasvuoloissa on 6-7 vakavaa riskitekijää. Esille tulleita riskitekijöitä ovat perhetaustan rikkonaisuus, mistä usein johtuu yleisin riskitekijä eli puutteet vanhemmuudessa. Muita lasten ja nuorten sijoituksen taustalla olevia riskitekijöitä ovat: vanhemman tai nuoren mielenterveyteen liittyvät syyt, puutteet lapsen kasvatuksessa ja hoidossa, vanhempien tai nuoren päihteidenkäyttö, perheväkivalta ja koulunkäyntivaikeudet. Jokaiseen näistä ongelmasyyryhmistä sisältyy monenlaista käyttäytymistä. Puutteet lapsen kasvatuksessa ja hoidossa voivat ilmetä lapsen rajattomuutena, päivärytmin ongelmina, käytöshäiriöinä, koulunkäyntivaikeuksina, perushoidon puutteena tai syrjäytymisenä. 3. VÄESTÖTIEDOT SEKÄ LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMIEN PIIRISSÄ OLLEET 2004 Kuusikon kaupungeissa asui vuoden 2004 lopussa lähes 1,5 miljoonaa asukasta, noin 28 % Suomen väestöstä. Kuusikon asukkaista 19,5 % ( ) oli iältään 0-17-vuotiaita ja 3,8 % ( ) oli vuotiaita. Taulukko 1. Kuusikon kuntien väestö vv.2004/2005 ja 0-17 ja vuotiaiden osuus väestöstä 0-17v määrän muutos (%) edellisestä vuodesta vuotiaita väestöstä % vuotiaita väestöstä % vuotiaat väestöstä % Koko väestö vv.2004/ vuotiaat Helsinki ,4 % 17,4 % 3,3 % 20,8 % Espoo ,1 % 24,2 % 3,7 % 27,9 % Vantaa ,5 % 23,4 % 3,6 % 27,0 % Turku ,3 % 16,7 % 3,9 % 20,7 % Tampere ,2 % 17,8 % 3,9 % 21,7 % Oulu ,2 % 20,8 % 4,8 % 25,6 % Kuusikko ,0 % 19,5 % 3,8 % 23,3 % Espoon, Vantaan ja Oulun väestössä yli neljännes oli alle 21-vuotiaita. Muissa kunnissa alle 21- vuotiaiden osuus oli noin viidennes. Turussa ja Helsingissä lasten ja nuorten määrä pieneni edellisestä vuodesta, muissa kaupungeissa oli edellisvuotista enemmän lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten väheneminen on Turussa, Helsingissä ja Tampereella jatkunut jo koko luvun. Vantaalla ja Espoossa lasten ja nuorten määrä on sen sijaan kasvanut, eniten Espoossa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli Kuusikon kunnissa lasta tai nuorta (0-17v) vuonna 2004, mikä oli keskimäärin 5,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Lisäksi tukitoimien piirissä oli runsaat nuorta iältään18-20-vuotiaita. Lastensuojelun asiakkuuden alkamisen kirjaamista on viime aikoina määritelty ja yritetty yhtenäistää kuntien toimintatapoja sekä valtakunnallisesti että kuntien välisissä yhteistyöryhmissä. Erot avohuollon tukitoimien piirissä olleiden määrissä ovat Kuusikon kuntien välillä suuret. Näin

9 7 suurille eroille samansuuruisten kuntien välillä ei löydy yksiselitteisiä syitä. Keskusteluissa on kuitenkin todettu, että asiakkuuden määrittämisen erilaiset käytännöt heijastuvat avohuollon tukitoimien piiriin kirjautuvien määrässä. Turussa asiakkuus kirjataan alkaneeksi aikaisemmin kuin muissa kunnissa (esim. lastensuojeluilmoitus, joka on johtanut toimenpiteeseen kuten ajanvaraukseen) ja Tampereella myöhäisemmässä vaiheessa (ensimmäinen lastensuojelulain mukainen päätös). Kaikissa kaupungeissa on pyritty kehittämään ns. varhaisen puuttumisen työmallia lastensuojelun yhteistyötahojen kanssa. Tässä mallissa lastensuojelun yhteistyökumppaneita(neuvolat, päivähoito, koulut, sairaalat ym) koulutetaan lasten ongelmien varhaisempaan havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen. Tavoitteena on, että lapsen ongelmiin puututtaisiin nykyistä aiemmin, jotta lapsen ei ehkä tarvitsisi joutua lainkaan tekemisiin lastensuojelun kanssa. Kuvio 3. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden alle 18 v. %-osuus alle 18- vuotiaasta väestöstä ,0 10,0 9,7 % alle 18-vuotiaaasta väestöstä 8,0 6,0 4,0 6,3 4,1 6,0 3,9 5,9 5,9 2,0 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Tukitoimien piirissä alle 18 v. vuonna 2004 / alle 18 v. väestö 4. LASTEN SIJAISHUOLTO Sijoitetut Alle 18 vuotiaita sijoitettuja oli 1,6 % Kuusikon kuntien vastaavanikäisestä väestöstä. Vuoden 2004 aikana oli sijoitettuina lasta, joista oli iältään 0-17-vuotiaita ja 578 oli täyttänyt 18 vuotta Sijoitetuista oli lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 740 lasta, eli noin 14 %. Lyhytaikainen perhehoito on perheen tukimuoto, jossa lapsi on sijoitettuna jaksottaisesti, yleensä viikonloppuisin toiseen perheeseen, jota voidaan kutsua varakodiksi. Lapselle on tehty LsL:n 14 mukainen sijoituspäätös. (ks. määritelmät).

10 8 Vastaavanlaista toimintaa järjestetään mm. tukiperhetoiminnan nimellä. Tällöin lapselle ei tehdä sijoituspäätöstä vaan päätös lastensuojelulain mukaisesta tukitoimesta ( 13). Tukiperhetoimintaa ei käsitellä tässä raportissa. Taulukko 2. Sijoitettuna olleet lapset ja nuoret Kuusikon kunnissa vuonna 2004 ja sijoitettujen osuus 0-17-vuotiaasta väestöstä sekä sijoitettujen määrän muutos vuodesta v. väestö vv 2004/2005 Sijoitettuna olleet 2004 (0-20v) joista lyhytaikaisessa perhehoidossa olleet sekä %-osuus kaikista sijoitetuista Kaikki sijoitetut % 0 17 v. väestöstä Sijoitettujen määrän muutos % vuodesta 2003 Helsinki % 2,2 % 1,1% Espoo % 1,0 % 8,0% Vantaa % 1,6 % 4,4% Turku % 1,9 % -4,2 % Tampere % 1,9 % -9,3%* Oulu ,6 % -0,2 % Kuusikko % 1,8 % 0,0 % * Tampereen sijoitettujen määrän pieneneminen johtui lähinnä siitä, että Tampereella muutettiin päätöskäytäntöä ja lyhytaikaisia perhesijoituksia muutettiin tukiperhetoiminnaksi(lsl 13). Verrattuna vuoteen 2003 pääkaupunkiseudun kunnissa sijoitettuja oli noin 100 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Turussa ja Tampereella sijoitettuja oli vastaavasti noin 100 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna ja Oulussa sijoitettujen määrä pysyi ennallaan. 4.2 Sijaishuollon hoitovuorokaudet Lasten sijaishuollon hoitovuorokausia vuonna 2004 oli , jossa lisäystä edelliseen vuoteen vuorokautta (3 %). Lisäys vastaa 94 uutta kokovuotista hoitopaikkaa. Kaikkiaan kokovuotisia hoitopaikkoja oli käytössä noin ja tämän lisäksi 70 lyhytaikaisen perhehoidon paikkaa vuonna Taulukko 3: Lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet vuonna 2004 sekä muutos vuodesta 2003 eri hoitomuodoissa Sijaishuollon Muutos % Hoitovuorokausien muutos kaikki hoitovuo- vuodesta 2003 ro kaudet 2004 Kunnallisissa Ostopalveluissa laitoksessa Perhehoidossa Helsinki ,4 % Espoo ,8 % Vantaa ,9 % Turku ,6 % Tampere ,5 % Oulu ,6 % Kuusikko ,2 % Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä lisääntyi eniten Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Näissä kunnissa sijaishuollon hoitovuorokaudet lisääntyivät noin hoitopäivää. Määrä vastaa lähes 30 koko vuodeksi sijoitetun lapsen vuorokausien määrää. Pääosa vuorokausista toteutui ostopalveluina.

11 9 Taulukko 4. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet ja lapset 2004, sekä lyhytaikaisen perhe hoidon hoitovuorokausien osuus kokonaisvuorokausista Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovrk 2004 Lyhytaikaisenperhehoidon hoitovuorokausien %- osuus hoitovrk:sta Lyhytaikaisen perhehoidon lapset 2004 Helsinki ,1 % 418 Espoo ,5 % 26 Vantaa ,4 % 84 Turku ,7 % 56 Tampere ,9 % 154 Oulu 0 0,0 % 0 Kuusikko ,4 % 738 Lyhytaikaisen perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli vuonna ,4 % ja lasten osuus sijoitetuista 14 %. Lyhytaikaishoidon hoitovuorokaudet vähenivät vuodessa neljänneksen, noin hoitovuorokautta. Tämä johtui suurelta osin siitä, että Tampereella muutettiin lyhytaikaisen perhehoidon päätöskäytäntöä. Lyhytaikainen perhehoidosta ei enää tehdä sijoituspäätöstä vaan se myönnetään avohuollon tukitoimena (LsL 13). Oulussa käytettiin vuoden 2004 aikana ainoastaan yhtä toimeksiantosopimussuhteista lyhytaikaista perhehoitoa/tukiperhepalvelua antavaa yksikköä. Yksikössä toteutui yhteensä 1301 hoitovuorokautta ja palvelun piirissä oli 12 eri lasta. Tähän verrattavaa tukiperhepalvelua Oulu osti Pelastakaa Lapset ry:ltä vuoden 2004 aikana yhteensä 94 lapselle. Oulu teki lyhytaikaisen perhehoidon päätökset LsL 13-mukaisina, jonka vuoksi ne eivät näy vertailuraportissa. Kaikissa muissakin kunnissa on sisällöltään erilaista tukiperhe/ tukihenkilötoimintaa (LsL 13), jota ei käsitellä raportissa. Eri hoitomuotojen osuus hoitovuorokausista Vuonna 2004 sijaishuollon hoitovuorokausista vajaat 45 % toteutui sijaisperheissä ja 55 % kunnallisissa tai ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Viime vuosina sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista on vähentynyt, vaikka perhehoidon palvelujen määrä on pysynyt ennallaan. Laitoshoidon osuus on kasvanut. Myös vuonna 2004 kehitys oli samansuuntainen. Sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista laski lähes pari prosenttiyksikköä ( 46,3 -> 44,6 %). Vastaavasti laitoshoidon ja ammatillisten perhekotien osuus nousi (53,8 -> 55,5 %). Käytettyjen hoitomuotojen suhteen Kuusikon kunnat jakaantuvat kolmeen ryhmään: Helsingissä ja Turussa muita kuntia suurempi osuus hoitovuorokausista tuotetaan kunnallisissa laitoksissa ja ostopalveluja käytetään vähiten. Espoossa ja Vantaalla on muita kuntia suurempi osuus ostopalveluja ja perhehoidon osuus on pienimpiä. Tampereella ja Oulussa perhehoidon osuus on muita kuntia suurempi ja lisäksi kunnallista laitoshoitoa on kaikista vähiten.

12 10 Kuvio 4. Eri hoitomuotojen osuus lasten sijaishuollon hoitovuorokausista vuonna ,0 90,0 Osuus hoitovuorokausista % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 45,1 4,8 22,6 39,7 10,4 32,1 37,1 35,0 7,1 10,9 22,0 32,7 53,0 11,5 60,7 5,2 44,5 7,3 24,7 20,0 10,0 27,6 17,8 19,3 35,9 21,3 21,0 14,2 13,2 23,6 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 4.3 Sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa kului lastensuojelun sijaishuollon toimintaan runsaat 142 miljoonaa euroa vuonna 2004 ( 133 milj. euroa 2003). Sijoitettua kohti kustannukset olivat euroa vuodessa. Sijaishuollon kustannukset nousivat 6,5 % verrattuna edelliseen vuoteen (vuoden 2004 rahan arvossa). Kustannusten nousu vaihteli välillä 0,4 % (Helsinki) ja 19,3 % (Oulu). Taulukko 5. Lasten sijaishuollon kokonaiskustannukset 2004 sekä muutos vuodesta 2003, kustannukset alle 18-vuotiasta asukasta kohti Sijaishuollon Muutos % Sijaishuollon kustannukset kokonaiskustannukset, euroa kohti 2004 vuodesta 2003 defl 2 alle18-vuotiasta asukasta 2004 Helsinki ,4 658 Espoo ,3 344 Vantaa ,8 438 Turku ,6 630 Tampere ,6 395 Oulu ,4 297 Kuusikko ,5 496 Sijaishuollon kustannukset suhteutettuna 0-17-vuotiaiden määrään vaihtelivat euron välillä Kuusikon kunnissa. Kustannukset olivat Helsingissä korkeimmat ja Oulussa alhaisimmat. 2 Vuoden 2003 kustannukset muutettu vuoden 2004 arvoon julkisten menojen hintaindeksin arvolla sosiaalitoimelle, indeksi vuodelle 2003= 1,0330.

13 11 Eri hoitomuotojen osuus kustannuksista Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa jakaantuivat vuonna 2004 siten, että kunnallisen laitoshoidon osuus oli noin 40 %, ostopalvelujen yhdistetty osuus runsas 45 % ja perhehoidon osuus noin 15 % kustannuksista. Kuvio 5. Lasten sijaishuollon kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille ,0 90,0 80,0 16,3 4,8 11,7 13,0 10,5 11,5 10,8 8,0 19,8 26,2 15,4 8,2 70,0 27,8 15,6 9,2 Osuus kustannuksista % 60,0 50,0 40,0 33,3 49,3 48,7 36,9 39,3 37,4 30,0 20,0 45,6 53,4 38,9 10,0 28,5 26,9 27,7 25,3 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Turussa ja Helsingissä kunnallisen laitoshoidon osuus kustannuksista oli keskimääräistä suurempi ja ostopalvelujen osuus keskimääräistä pienempi. Espoossa ja Vantaalla ostopalvelujen osuus kustannuksista oli keskimääräistä suurempi ja kunnallisen laitoshoidon osuus pienempi kuin Helsingissä ja Turussa. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa perhehoidon kustannusosuus oli alle 20 %. 5. SIJAISHUOLTO HOITOMUODOITTAIN Kunnalliset laitokset Laitospaikat Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Kuusikon kunnissa oli vuoden 2004 lopussa käytössä 798 (765) kunnallista laitospaikkaa. Määrä oli noin 2,8 paikkaa tuhatta lasta kohti. Turussa ja Helsingissä oli kunnallisia laitospaikkoja eniten (yli 4 paikkaa/1000 lasta) ja Oulussa sekä Espoossa vähiten (1,3 paikka/1000 lasta). Koko perheen hoitoon tarkoitettuja ympärivuorokautisia paikkoja oli 32. Ne sisältyvät paikkojen kokonaislukumäärään. Turkua lukuun ottamatta kaikki kaupungit ovat 2000-luvulla lisänneet jonkin verran kunnallisia lastensuojelulaitosten paikkoja: Helsingissä laitospaikkoja on kyseisenä ajanjaksona lisätty 15. Pihkapuiston perhetukikeskukseen on avattu 10 paikkaa ja Sofian vuorovaikutusyksikköön 5 paikkaa. Espoossa avattiin 8-paikkainen Honkamäen vastaanottokoti vuonna Vantaalla on lisätty vuosina Viertolan vastaanottokotiin 6 paikkaa ja 2 tukiasuntopaikkaa. Tampereella avattiin 12 -paikkainen Leinolan perhetukikeskus vuonna 2004 ja Oulussa Onnelan lastenkodin perhekuntoutusosasto neljälle perheelle vuonna 2004.

14 12 Kuntien lastensuojelun laitospaikoista vajaata 30 % käytettiin vastaanottopaikkoina vuonna Oulussa, Tampereella, Vantaalla ja Espoossa paikoista yli kolmannes oli vastaanottokäytössä. Kuntien kuvaukset omista lastensuojelun sijoitusprosesseista ovat liitteenä 8. Taulukko 6. Kunnallisten lastensuojelulaitosten käytettävissä olleet paikat sekä vastaanottopaikat , paikkoja tuhatta 0-17 v asukasta kohti Omien laitosten laitospaikat Näistä vastaanottopaikat Vo-paikkojen %-osuus paikoista Kunnallisia laitospaikkoja /1000 lasta(0-17v) Helsinki ,7 % 4,3 Espoo ,7 % 1,3 Vantaa ,1 % 1,7 Turku ,8 % 4,9 Tampere ,0 % 1,8 Oulu ,2 % 1,3 Kuusikko ,7 % 2,8 Vastaanottotoiminta Kunnallisissa laitoksissa tehdään lapsen hoidon tarpeen ja sijoituspaikan arviointi. Tämä lyhentää kunnallisten laitosten keskimääräistä hoitoaikaa, joka oli vuoden 2004 aikana vajaa 5 kuukautta sijoitettua kohti. Oulussa ja Tampereella aika oli tätä lyhyempi, 2-3 kk. Kaikkiaan kunnallisissa laitoksissa oli vuoden aikana sijoitettuna runsaat lasta Hoitovuorokaudet Kunnallisten lastensuojelulaitosten osuus lasten sijaishuollon hoitovuorokausista vuonna 2004 oli noin neljännes ( vrk). Kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä lisääntyi Kuusikon kunnissa 5 % edellisestä vuodesta. Kustannukset Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset Kuusikon kunnissa olivat runsaat 55 miljoonaa euroa vuonna 2004, mikä oli noin 39 % sijaishuollon kokonaiskustannuksista. Kunnallisen laitoshoidon kustannukset olivat runsas neljännes (25-28%), Oulussa, Vantaalla, Tampereella ja Espoossa. Turussa kunnallisen laitoshoidon osuus oli 55 % ja Helsingissä 45 % sijaishuollon kustannuksista. Näissä kunnissa kunnallisia lastensuojelulaitosten paikkoja on runsaimmin. Kustannusten nousu oli pienempi kuin hoitovuorokausien lisäys. Kunnallisten laitosten kustan nukset nousivat Kuusikon kunnissa keskimäärin runsaat 3 % vuodesta Tampereella ja Oulussa kustannusten nousu oli yli 10 %. Molemmissa kaupungeissa otettiin käyttöön uusi laitos. Kunnallisen laitoksen hoitovuorokauden kustannukset olivat keskimäärin noin 200 euroa hoitovuorokautta kohti. Henkilöstökustannukset muodostavat kustannuksista runsaat 80 %.(Liite 1B) Henkilöstö Kuusikon kuntien omissa lastensuojelulaitoksissa oli vuoden 2004 lopussa työntekijää, joista erityishenkilöstöä 72 (6,2 % henkilöstöstä). Erityishenkilöstöksi lasketaan psykologit, lääkärit, erikoissairaanhoitajat, sairaanhoitajat sekä sosiaalityöntekijät. Varsinkin kunnallisissa vastaanottoyksiköissä ja erityisyksiköissä henkilöstömitoitus on normaalia korkeampi, sillä niissä tehdään hoidon arviointi- ja kriisityö.

15 13 Uusien laitosten ja toimintamuutosten myötä kunnallisten laitosten henkilöstöä on lisätty kaupungeissa vuodesta 1999 seuraavasti: Helsingissä 90 työntekijää (17%), Espoossa 18 työntekijää (22%), Vantaalla 13 työntekijää (14%) ja Tampereella 20 työntekijää (23%). Oulussa on uuden perhekuntoutusyksikön käyttöönoton myötä vuonna 2004 lisättiin henkilökuntaa 8 henkilöllä vuodesta Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Ostopalvelulaitosten hoitovuorokausien määrä, n vuorokautta oli vuonna 2004 ensimmäistä kertaa suurempi kuin kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä. Ostopalvelulaitosten vuorokausien lisäys oli noin 11 % edellisestä vuodesta. Lisäys oli suhteessa kaksinkertainen kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrän kasvuun verrattuna. Vuoden 2004 aikana sijoitettuja lapsia oli ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa 303 lasta. Helsingin kunnallisessa ammatillisissa perhekodissa oli lisäksi 6 lasta. Hoitopäiviä sijoitettua lasta kohden oli 220 ostopalvelulaitoksissa ja 280 ammatillisissa perhekodeissa. Ostopalvelulaitosten kokonaiskustannukset olivat noin 53 miljoonaa euroa ja ammatillisten perhekotien kustannukset 12 miljoonaa euroa vuonna Hoitovuorokauden kustannukset ostopalvelulaitoksessa olivat keskimäärin 180 euroa/vrk ja 135 euroa/vrk ammatillisessa perhekodissa. Ostopalvelulaitoksista ostetaan paitsi hoitoa, jossa ei vaadita erityistä huolenpitoa, aina enenevässä määrin intensiivihoitoa, nuorten koulukotihoitoa ja huumekatkaisua. Tästä johtuen ostopalvelujen hintahaitari on suuri: 110 eurosta vuorokaudelta 360 euroon vuorokaudelta. Ostopalveluja hankitaan yhä enemmän intensiivistä erityishoitoa antavista yksiköistä, joissa on paljon henkilöstöä ja valmiudet hoitaa hyvin vaikeahoitoisia lapsia ja nuoria. Liitteeseen 4 on koottu tietoja Kuusikon käyttämistä päihde- ja huumehoitoa sekä muuta erityishoitoa antavista laitoksista. Kuvio 6. Hoitovuorokauden keskimääräiset kustannukset kunnallisissa laitoksissa, ostopalvelulaitoksissa sekä ammatillisissa perhekodeissa vuonna Euroa/vrk HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO EUR / hoitovrk kunnallinen laitos EUR / hoitovrk ostopalvelulaitos EUR/ hoitovrk ammatillinen perhekoti

16 Perhehoito Pitkäaikainen perhehoito Toimeksiantosuhteisissa sijaisperheissä oli lasta sijoitettuna pitkäaikaiseen perhehoitoon vuonna Pitkäaikaisen perhehoidon hoitovuorokausia oli noin vrk, joka tarkoittaa noin kokovuotista hoitopaikkaa perheissä. Pitkäaikaisen perhehoidon keskimääräiset hoitoajat lasta kohti vuoden aikana ovat lähellä 365 vuorokautta. Perhehoidon osuus sijaishuollon kaikista hoitovuorokausista Kuusikon kunnissa vaihteli vuonna 2004 Turun 36,3 % Oulun 60,6 % välillä ja oli keskimäärin 44,5 %. Oulu oli kunnista perhehoitovaltaisin, vaikka sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista laski edellisestä vuodesta. Tampereellakin perhehoidon osuus oli runsas puolet sijaishuollon hoitovuorokausista. Muissa kunnissa perhehoidon osuus oli huomattavasti näitä kuntia pienempi. (ks kuvio 4) Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 738 lasta. Hoitovuorokausia lyhytaikaisessa perhehoidossa kertyi runsaat , josta tuli 40 hoitovuorokautta lasta kohti vuoden aikana. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet vähenivät edellisestä vuodesta noin neljänneksen eli vrk. Puolet vähennyksestä tapahtui Tampereella, jossa osa lyhytaikaista perhehoitoa muutettiin tukiperhetoiminnaksi. Myös muissa kunnissa lyhytaikainen perhehoito väheni 5-20 % edellisestä vuodesta Perhehoidon kustannukset Perhehoidon kokonaiskustannukset olivat 22 miljoonaa euroa vuonna Perhehoidossa hoitovuorokauden kustannus oli keskimäärin 41 euroa/vrk ja se vaihteli kunnittain 35 euroa(oulu) 43 euroa (Vantaa) välillä. Perhehoidon vuorokauden kustannus muodostuu kaikista perheille maksettavista korvauksista ja palkkioista, perheille myönnetyistä lasten harrastemenoista sekä kunnan perhehoitoon kohdistuvista sosiaalityön kustannuksista. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi perhehoitoon voidaan kohdistaa oman kunnan ulkopuolisiin kuntiin sijoitettujen lasten normaalien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia mm. päivähoidosta, terveydenhoidosta, terapioista ym. Nämä kulut vaikuttavat perhehoidon hoitovuorokauden hintaan eri kunnissa eri tavoin. 6. SIJAISHUOLLON HOITOVUOROKAUSIEN MUUTOKSET Eri hoitomuotojen määrällinen muutos Vuodesta 2000 vuoteen 2004 Viisikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausien määrä on kasvanut noin hoitovuorokautta (12 %), joka vastaa noin 340 kokovuotista hoitopaikkaa. (Liite 5) Hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt eniten Vantaalla(30 %) ja Espoossa (20 %). Tampereella hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt 11 % ja Helsingissä 9 %. Turussa hoitovuorokausien määrä on pysynyt lähes ennallaan tarkasteluajanjaksona. Sijaishoidon hoitovuorokausien lisäys on tapahtunut siitä huolimatta, että lasten ja nuorten väestömäärä on tarkasteluajanjaksona pysynyt Viisikon tasolla lähes ennallaan (-0,3 %). Kunnittain

17 15 lasten ja nuorten määrässä on tapahtunut seuraavat muutokset: Helsinki 2,1%, Espoo + 5,4%, Vantaa +1,1%, Turku 4,7 % ja Tampere 1,8%. Kuvio 7. Sijaishuollon hoitovuorokausien muutos hoitomuodoittain vuodesta 2000 vuoteen ,0 80,0 83 Hoitovrk. lisäys % 60,0 40,0 20,0 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku -4-6 Tampere Viisikko -20,0 Kaikki hoitovuorokaudet, muutos % ( ) Kunnalliset laitokset, muutos % ( ) Ostopalvelut, muutos % ( ) Perhehoito, muutos % ( ) Kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä on Viisikon kunnissa lisääntynyt keskimäärin 6 %. ( hoitovuorokautta ollen ). Espoossa kunnallisia hoitovuorokausia oli vuonna 2004 noin viidennes (19 %) enemmän ja Vantaalla sekä Tampereella noin10 % enemmän kuin vuonna Koska sijoitustarve on lisääntynyt enemmän kuin kunnalliset hoitopaikat, ovat kunnat joutuneet ostamaan sijaishoitoa yhä enenevässä määrin. Vantaalla ostopalvelujen hoitovuorokausien määrä on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Tampereella ostopalveluvuorokausia ostettiin vuonna 2004 puolet enemmän kuin vuonna Muissa kunnissa ostopalvelujen lisäys on ollut neljänneksen luokkaa viiden vuoden aikana. Ostopalveluhoitovuorokausien määrä on lisääntynyt hoitovuorokautta viidessä vuodessa. Perhehoidon hoitovuorokausien määrä oli vuonna 2004 noin 2 % suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin( vrk). Espoo on ainoana kuntana pystynyt lisäämään myös sijaisperhehoidon hoitovuorokausia muiden hoitomuotojen kanssa lähes samantasoisesti. Turussa ja Tampereella sijaisperhehoidon hoitovuorokaudet ovat vähentyneet vuodesta Osa Tampereen muutoksesta on seurausta lyhytaikaisen perhehoidon tulkinnan muutoksesta.

18 16 Eri hoitomuotojen osuuden muutos Kuviossa 7 esitetään eri hoitomuotojen osuudet kokonaishoitovuorokausien määrästä vuosina 2000 ja Oulun osalta vuorokaudet ovat vuosilta 2003 ja Kuvio 8. Sijaishuollon eri hoitomuotojen hoitovuorokausien osuudet 2000 ja 2004 (Oulussa 2003 ja 2004) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 47,7 45,1 42,6 39,7 37,1 39,0 35,9 46,6 6,6 4,8 5,7 12,9 10,4 10,9 10,8 13,0 11,6 20,6 17,9 22,6 26,7 32,1 32,7 18,0 38,1 36,8 28,7 27,6 22,4 17,9 17,8 19,3 53,0 61,7 67,9 60,7 11,5 5,2 16,9 4,5 21,3 21,0 7,2 16,4 14,2 14,2 11,3 13, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Myös kuviosta 8 voi havaita ostopalvelujen osuuden lisääntyneen ja perhehoidon osuuden vähentyneen lasten sijaishuollon hoitovuorokausissa. Perhehoidon osuus on suhteessa vähentynyt eniten Vantaalla ja Tampereella ja vähiten Espoossa. Kunnan omien laitosten hoitovuorokausien osuus on sen sijaan laskenut vain noin 1%-yksikön verran. Vantaalla kunnallisen laitoshoidon osuuden lasku on ollut keskimääräistä suurempi (3 %- yksikköä), vaikka kunnallisten hoitovuorokausien absoluuttinen määrä on sielläkin kasvanut (10%). Oulussa sijaisperhehoidon osuus laski yli 7 %-yksikköä yhden vuoden aikana ja laitoshoidon osuus kasvoi vastaavasti. Onnelan lastenkodissa aloitti vuonna 2004 toimintansa 4-paikkainen perhekuntoutusosasto. Tästä huolimatta kunnallisten laitospaikkojen määrä lasten ja nuorten määrään suhteutettuna oli Kuusikon pienin. 7. VUONNA 2003 SIJOITETTUNA OLLEIDEN 1991 TAI SEN JÄLKEEN SYNTYNEIDEN SIJOITUSAJAN PITUUS Stakes kokoaa kunnilta lapsikohtaiset tiedot kaikista sijoitettuna olleista lapsista ja nuorista vuosittain valtakunnalliseen lastensuojelurekisteriin. Rekisteriä käyttäen on mahdollista laskea kunkin lapsen kohdalla todellinen aika, jonka hän on ollut sijoitettuna. Kuusikko-työryhmä teki syksyllä 2004 Stakesille tietojen poiminta pyynnön tarkoituksenaan selvittää Kuusikon kunnissa vuonna 2003 sijoitettuina olleiden lasten todelliset sijoitusajat. Stakes on ylläpitänyt rekisteriä

19 luvun alkupuolelta lähtien, joten tietojen poiminta toteutettiin 1991 ja sen jälkeen syntyneiden lasten sijoitustiedoista. Sijoituksista on poistettu kaikki katkot. Eri sijoitusjaksojen sijoitusajat on laskettu yhteen. Kuvaus tehdystä poiminnasta on liitteenä 6. Lastensuojelurekisterissä oli vuonna 2003 koko maassa 6000 vuonna 1991 tai sen jälkeen syntynyttä sijoitettua lasta. Kuusikko-kunnat olivat sijoittaneet lapsista (44 %). Sijoitettujen osuus vaihteli ikäryhmittäin, ollen välillä 0,8 1,6 % ikäluokasta. Koko ikänsä eli yhtä monta vuotta kuin on ikävuosia, sijoitettuna olleiden osuus oli 6-10 % kaikista sijoitetuista.( Liite 7) Noin puolella Kuusikko-kuntien sijoitettuna olleista lapsista sijoitusajan kokonaiskesto oli alle vuoden mittainen. Tähän lukuun sisältyvät myös vuonna 2003 sijoitetut 141 lasta. Kuvio 9. Vuonna 2003 sijoitettuna olleiden 10-12vuotiaiden keskimääräinen sijoitusaika 3 5,0 4,5 4,0 3,6 4,1 4,5 3,7 3,6 3,5 Sijoitusaika vuosia 3,0 2,5 2,0 3,0 2,9 3,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Koko maa vuotiaiden keskimääräinen sijoitusaika Kuusikon kunnissa oli 3,6 vuotta. Turussa ja Espoossa keskimääräinen sijoitusaika oli tätä pidempi ja Vantaalla ja Oulussa lyhempi vuotiaiden ryhmässä (758 lasta) eivät ole mukana ne, joilla sijoitusaika oli yli 10 vuotta yht. 44 lasta.

20 18 Kuvio 10. Vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden %-osuus sijoitusajan pituuden mukaisissa ryhmissä 70 % sijoitettuna v.2003 olleista 10-12v alle 3v. 3-6v. 7-10v. Sijoitusaika 091 Helsinki 049 Espoo 092 Vantaa 853 Turku 837 Tampere 564 Oulu Kuusikko Vuonna 2003 olleet vuotiaat jakaantuivat sijoitusajan mukaan muodostettuihin ryhmiin Kuusikon kaupungeissa hieman eri tavoin. Keskimäärin puolella lapsista kokonaissijoitusaika oli alle 3 vuotta eli alle kolmasosa heidän ikävuosistaan. Noin neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna 3-6 vuotta ja runsas neljännes yli 7 vuotta, eli runsaan puolet ikävuosistaan. Turussa ja Espoossa sijoitetuista oli muita kuntia vähemmän alle 3 vuotta sijoitettuna olleita. Näillä kunnilla myös sijoitusten keskimääräinen kokonaiskesto oli muita kuntia pidempi.

21 Liite 0 (1) Kuusikko Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät vuoden 2004 tiedoille Tämän raporttiin tietoihin sisältyvät vain lastensuojelulain mukaisin päätöksin sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot. Poikkeuksena on perhekuntoutus, jossa asiakkaana on koko perhe. 1. Yleisiä käsitteitä Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien suuruus vaikuttaa suoraan keskiarvoihin. Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella (Lasten- suojelulaki 22). Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaik- ki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut ( 16), myös kiireellisesti huostaanotetut ( 18), vastoin tahtoa huostaanotetut ( 17), avo- huollon tukitoimena sijoitetut ( 14) sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v). Lastensuojelulaitos Lastensuojeluasetuksen ( /1010) 8 : Lastensuojelulaitoksessa on yksi tai useampi asuinyksikkö. Useampiyksikköisen laitoksen osastot voivat toimia erillisinä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään kahdeksaa lasta tai nuorta ja samaan rakennusryhmään sijoitettuna enintään 24:ää lasta tai nuorta. Kiireellisissä tapauk- sissa asuinyksiköissä tai laitoksessa voidaan lyhytaikaisesti sekä äiti- ja lapsikodissa myös muutoin hoitaa useampaakin lasta tai nuorta. Lastensuojelulaitoksessa tulee asuinyksikköä kohden olla lasten ja nuorten tarvitsemaan huoltoon sekä hoitoon nähden riittävä henkilökunta, kuitenkin vähintään viisi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Lastensuojelulaitoksella tulee olla lastensuojelulain mukainen laitoslupa. Ensi- ja turvakoteihin eikä SPR:n ja muihin turvataloihin tehdyt lastensuojelulain mukaiset sijoitukset eivät sisälly tämän raportin tietoihin (ei asiakkaita, vuorokausia eikä kustannuksia) Lastensuojelulain mukaisesti annettu huume- tai päihdehoito sisältyy laitoshoitoon. Perhekoti (ammatillinen perhekoti) Sosiaalihuoltolain ( /311) 26 : Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty pätevyys. Hoidon vuorokausihinta on määritelty. 1

22 Liite 0 (2) Hoitopaikkojen jako lastensuojelulaitoksiin ja ammatillisiin perhekoteihin ei ole yksikäsitteinen. Kuusikko-kuntien kesken jako on sovittu ja yhtenäistetty ja se päivitetään vuosittain. Laki ei määrittele ammatillisen perhekodin käsitettä. Perhehoito, sijaisperheet Perhehoitajalaki ( /312): Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantajasopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista, jota annetaan mm varakodeissa, päivystys- ja kriisiperheissä. Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikaisen perhehoidon tehtävänä on tarjota lapselle sijaiskotihoitoa niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Kaikki lapset ovat huostaan otettuja. Jokaisella perheellä / lapsella on oma sosiaalityöntekijä, jonka vastuulla on mm. valvoa lapsen edun toteutumista perheessä sekä tukea sijaisvanhempia hoito- ja kasvatustehtävässään. Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsen suhdetta omiin vanhempiin ja omaisiin ylläpidetään ja tuetaan. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) Ammatillinen sijaisperhetoiminta (voi olla pitkä- tai lyhytaikaista) Ammatillinen sijaisperhetoiminta on perhehoidon ns. välimuotoista palvelua verrattuna perinteiseen sijaisperhetoimintaan ja yksityisen perhekodin toimintaan. Sijaisperheen toiselta vanhemmalta edellytetään yleensä soveltuvaa ammatillista koulutusta ja toisen vanhemman kotona oloa. Ammatilliseen sijaisperheeseen sijoitetaan erityishoitoa vaativia lapsia. Toiminta perustuu perheen kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Ammatillinen sijaisperhetoiminta voi toteutua joko perheen omassa kodissa tai kaupungin tarjoamassa asunnossa. Korvaukset perheille ovat korkeammat kuin tavallisessa sijaisperhetoiminnassa niissä kaupungeissa, joissa toimintaa on.( Helsinki, Tampere ja Espoo) (Viisikkotyöryhmän julkaisusarja 2/2002). Lyhytaikainen perhehoito Varakodit Varakodit ovat lastensuojelulain mukainen avohuollollinen tukimuoto lapsiperheille. Varakotitoiminnan käsitteen takana on kunnilla kahta erilaista toimintatapaa. Yhteistä varakotitoiminnassa on se, että sijoitukset varakoteihin tehdään lastensuojelulain 14 mukaisesti. Helsinki, Vantaa, Turku ja Tampere käyttävät varakoteja ns. jaksottaiseen perhehoitoon. Samat lapset käyvät sopimuksessa määritellyn, lyhyen jakson tietyissä perheissä toistuvasti. Turussa ei kuitenkaan käytetä käsitettä varakoti, vaikka toiminta on samanlaista kuin varakotitoiminta useissa kunnissa. Turussa toiminnasta puhutaan ainoastaan lyhytaikaisena perhehoitona. Espoossa lapsi voidaan sijoittaa varakotiin avohuollon tukitoimenpiteenä ( 14) perheen väliaikaisen kriisin takia. Sijoitus voi kestää muutamasta päivästä korkeintaan puoleen vuoteen asti. Tämä aikana arvioidaan palaako lapsi omaan kotiin vai haetaanko hänelle pidempiaikainen sijaisperhe. Varakodit sijaitsevat pääosin omalla paikkakunnalla(viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002). 2

23 Liite 0 (3) Päivystyskodit Päivystyskodit ovat perheitä, jotka ottavat lapsen tai lapsen ja vanhemman hoitoonsa. Lapset ovat usein kiireellisesti huostaan otettuja, mutta voidaan sijoittaa myös avohuollon tukitoimenpiteenä. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta vuorokaudesta maksimissaan puoleen vuoteen Päivystyskoteina toimivilla perheillä on päivystysvelvollisuus sopimuksen mukaisesti (tavallisesti joka toinen tai kolmas viikko) ja perheelle maksetaan kiinteää päivystyskorvausta. Päivystyskodissa toiselta vanhemmalta edellytetään kotonaoloa. Vantaalla päivystyskodin työntekijöiltä edellytetään lisäksi soveltuva koulutus. Helsingissä oli vuonna ja Tampereella 3 päivystyskotia. Espoossa ja Vantaalla oli vuonna 2001 kummallakin yksi päivystyskoti. Turussa ei ole päivystyskoteja vaan kaikki nopeaa toimintaa vaativa lyhytaikainen sijoitustoiminta hoidetaan vastaanottolaitoksissa. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) Kriisikodit Helsinki käyttää käsitettä kriisikoti niistä perheistä, joihin lapsi voidaan sijoittaa perhettä kohtaavan nopean kriisitilanteen sattuessa. Perheillä ei ole päivystys -velvoitetta. Helsingissä oli tällaisia kriisikoteja noin 30. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) 2. Mittarit Tietoja on koottu (lähinnä)lasten sijaishuollon asiakkaista, hoitopäivistä ja kustannuksista erikseen laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan kokonaisuuksista. Asiakkaat Asiakkaiksi lasketaan lapset/nuoret, ei lapsen mukana sijoitettuja aikuisia. Lastensuojelulaki 3 : Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret lapsi/nuori tai hänen perheensä on ollut lastensuojeluilmoituksen johdosta yksilöllisen tutkimuksen, ohjauksen tai neuvonnan piirissä. lapselle/nuorelle tai hänen perheenjäsenelleen on järjestetty LsL 13 :n mukaisia tukitoimia (taloudellinen tuki, asumisolojen järjestäminen, tukihenkilötoiminta, terapiapalvelut, lomaja virkistyspalvelut, koulunkäynnin, ammatin- ja asunnonhankinnan ja harrastustoiminnan tukeminen tai muu lapsen henkilökohtainen tukeminen). Näitä tukitoimia järjestetään avohuoltona LsL 12 :n perusteella (jos kasvuolot tai lapsen oma käytös vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä) tai jälkihuoltona LsL 34 :n perusteella, kun lapsi/nuori huostaanoton päättymisen jälkeen on edelleen tuen tarpeessa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia/nuoria ei sisälly lukumäärään. Poikkeuksena ovat ne lapset/nuoret, joiden sijoitusta on edeltänyt avohuollon asiakkuus tilastovuoden aikana. Lasten sijaishuollon asiakkaat yhteensä vuoden aikana Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuojelu- lain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut ( 16), myös kiireellisesti huostaanotetut( 18), vastoin tahtoa huostaanotetut ( 17) sekä avohuollon tukitoimena sijoitetut ( 14) ) ja jälkihuolto- 3

24 Liite 0 (4) päätöksellä sijoitetut (alle 21v). Jälkihuollon tukitoimien piirissä olevia nuoria, jotka eivät ole sijoitettuna vaan asuvat tukiasunnoissa, ei lasketa mukaan asiakkaisiin. Jos sama lapsi/nuori on ollut useassa eri hoitomuodossa vuoden aikana, hän on lastensuojelun sijaishoidon asiakasmäärässä yhteen kertaan. Sen sijaan hän voi olla asiakkaana erikseen jokaisessa hoitomuodossa, jossa on ollut vuoden aikana hoidossa. Ikäryhmittäisissä tarkasteluissa lapsen ikä on hänen ikänsä tarkasteltavan vuoden lopussa. Erityistapauksia; Mikäli lapsi on sijoitettuna kotiin ns. koesijoituksena harjoittelemassa kotiinpaluuta ja lapsella on jäljellä paikka lastensuojelulaitoksessa tai perhekodissa lasketaan lapsi (kustannuksineen) sijaishuollon asiakasmäärään mukaan. Jos lapsi on sijaishuollon muutospäätöksellä sijoitettuna kotiin eikä hänellä ole muuta voimassaolevaa sijoituspäätöstä, hänestä ei kerry sijaishuollon hoitovuorokausia tai sijaishuollon kustannuksia eivätkä tällaiset lapset niin ollen kuulu sijaishuollon asiakasmäärään. Lapset ja nuoret, joille on tehty sijoitus tilastovuoden aikana(uudet sijoitetut) Lapset ja nuoret, sosiaalitunnus kertaalleen, joilla ei kyseisenä vuonna ole aikaisempaa sijoitusta. Sijaishuollon asiakkaat poikkileikkausajankohtana Asiakkaita lasten sijaishuollossa yhtenä päivänä keskimäärin. Käytetään hoitosuhteessa olleiden lasten määrää. Hoitovuorokausi Kunnan omien lastensuojelulaitosten hoitovuorokausiin lasketaan mukaan laitokseen tulopäivä ja läsnäolovuorokaudet mutta laitoksesta/perhekodista lähtöpäivää ei lasketa mukaan. Perhehoidon, ammatillisten perhekotien ja ostopalvelulaitosten hoitopäiviin sisältyvät myös lähtöpäivät. Hoitovuorokausia ovat ne kirjoillaolopäivät, jotka lapsi/nuori/perhe on ollut laitoksessa /perhehoidossa kirjoilla, vaikka olisikin tilapäisesti poissa laitoksesta esimerkiksi loman, karkumatkan tai muun tilapäisen poissaolon vuoksi, koska hoitovastuu on laitoksella. Hoitopaikka on tällöin varattuna ja laitokselle syntyy kustannuksia. Koko perheen ympärivuorokautisen hoidon hoitovuorokaudet lasketaan mukaan hoitovuorokausiin. Lasten sijaishuollon kustannukset Sisältää lastensuojelun laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan kustannukset kunkin osakokonaisuuden kohdalla yksilöidyllä tavalla koottuna. Koko perheen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset (jotka sijaishuolto maksaa) otetaan mukaan kustannuksiin. 4

25 Liite 0 (5) Laitosten ulkopuolisten hallinnollista työtä tekevien (esim. keskitetyn lasten sijaishuoltotoimiston) työtä ei vyörytetä sijaishuollolle. Hallinnon kustannuksia ei vyörytetä. Laitokset Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset Kustannustiedot kerätään jaoteltuina henkilöstö, tila- ja muihin kustannuksiin ilman hallinnon vyörytyskustannuksia apulomaketta (1B) hyväksikäyttäen. Omien laitosten osalta otetaan mukaan myös kesäkotien ja vastaavien virkistyspaikkojen kustannukset sekä autojen vuokrat. Kustannuksista poistetaan pelkästään avohoitoa antavien osastojen kustannukset. (osittain avotyötä tekevät osastot otetaan mukaan kustannuksiin). Laitoksissa työskennelleiden työllistettyjen kustannuksia ei oteta mukaan. Ostopalvelulaitosten kustannukset Sisältää ainoastaan laitoksille maksetut korvaukset ílman oman sosiaalityön osuutta. SPR:n (tai muiden vastaavien) turvatalojen kustannuksia ei sisällytetä laitoshoidon kustannuksiin. Ammatilliset perhekodit Kunnallisten ammatillisten perhekotien kustannukset (toimintaa ainoastaan Helsingissä kustannukset ilman hallinnon vyörytyksiä Ostopalvelun ammatillisten perhekotien kustannukset sisältävät ainoastaan ammatillisille perhekodeille maksetut korvaukset ilman oman sosiaalityön osuutta. Perhehoito Sisältää sekä sijaisperheille maksetut korvaukset (alkuavustukset, kulukorvaukset ja palkkiot ) että sijaisperheille harkinnanvaraisena taloudellisena tukena maksettavat kustannukset ja oman sosiaalityön osuuden. Perhehoidon sosiaalityön ja toimistotyön kustannukset sisältävät mm. työntekijöiden henkilöstömenot, huoneistomenot, koulutuskustannukset, matkakulut sekä työnohjauksen ym. kustannukset. (pääosin toimistotyöntekijätkin sisältyvät, ne kunnat, jotka eivät saa näitä mukaan ilmoittavat) Sijaishoidossa olevien lasten peruspalvelujen kustannuksia, (päivähoito, perheneuvonta) sisältyy Tampereella, Turussa ja Oulussa sijaishuollon kustannuksiin. Perhehoidon kustannuksiin sisältyy eräillä kunnilla biologisten perheiden matkakuluja ym. Vantaa. Helsingin ulkopuolella sijoitettujen jälkihuollossa olevien toimeentulokustannukset sijaishuoltoon mutta Helsingissä olevien toimeentulotukena. Kunnan kirjanpidon, palkanlaskennan ja muita yleishallinnon kuluja ei vyörytetä. 5