Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004"

Transkriptio

1 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2005 Helsinki

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2005 Sivumäärä, liitteet 18 s + liitteet Osanumero 2A/2005 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Kuusikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa ja Oulu) oli vuoden 2004 aikana sijoitettuna lasta. Alle 18-vuotiaita sijoitettuja oli keskimäärin 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Sijoitettuja suhteessa lapsiväestöön oli eniten Helsingissä (1,9 %) ja vähiten Espoossa (0,9%). Tampereella sijoitettuna oli 1,7 %, Turussa 1,6 %, Oulussa 1,5 % ja Vantaalla 1,4 % alle 18-vuotiaista. Sijaishuollon hoitovuorokausista tuotettiin Kuusikon kunnissa 44,5 % sijaisperheissä, 23,6 % kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa ja 32 % ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Oulu oli kunnista perhehoitovaltaisin. Sijaishuollon ostopalvelujen määrä on lisääntynyt kaikissa kaupungeissa viime vuosina. Myös perhekuntoutuksen tarve on kasvanut. Kunnallisen laitoshoidon vuorokausi oli kustannuksiltaan 197 euroa, ostopalvelulaitoksen vuorokausi 180 euroa ja ammatillisen perhekodin vuorokausi 133 euroa. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat keskimäärin 41 euroa. Kuusikon kunnissa kului lasten sijaishuoltoon runsas142 miljoonaa euroa vuonna Jokaista alle 18- vuotiasta asukasta kohti kului keskimäärin 496 euroa vuodessa. Eniten rahaa lasten sijaishuoltoon yhtä alle 18-vuotiasta kohden käyttivät Helsinki ja Turku ( euroa/alle 18-v). Kustannukset olivat Vantaalla 438 euroa, Tampereella 395 euroa, Espoossa 344 euroa ja Oulussa 297 euroa/alle 18-vuotias. Stakesin ylläpitämästä valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden lasten keskimääräinen sijoituksen kesto oli Kuusikon kunnissa 3,6 vuotta. Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 9 Jakelu

4 2 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu JOHDANTO YHTEENVETO VÄESTÖTIEDOT SEKÄ LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMIEN PIIRISSÄ OLLEET LASTEN SIJAISHUOLTO Sijoitetut Sijaishuollon hoitovuorokaudet Sijaishuollon kustannukset SIJAISHUOLTO HOITOMUODOITTAIN Kunnalliset laitokset Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit SIJAISHUOLLON HOITOVUOROKAUSIEN MUUTOKSET VUONNA 2003 SIJOITETTUNA OLLEIDEN 1991 TAI SEN JÄLKEEN SYNTYNEIDEN SIJOITUSAJAN PITUUS Liitteet: 0. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät Lasten sijaishuollon toiminta- ja kustannustiedot B. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain Lasten sijaishuollon vertailutiedot vuosina Sijoitettuna vuonna 2004 olleet ikäryhmittäin sekä uudet sijoitetut vuonna Kuusikon kuntien käyttämiä päihdehuoltoa ja muuta erityistä hoitoa antavia lastansuojelulaitoksia 5. Sijaishuollon hoitovuorokausien määrät eri hoitomuodoissa Tietojen poiminta lastensuojelurekisteristä 2003 sijoitettuna olleista 7. Kuusikkokuntien 0-12-vuotiaiden vuonna 2003 sijoitettuna olleidenlasten sijoitusaika 8. Kuntien sijoitusprosessin kuvaukset 9. Kuusikon lasten sijaishuollon työryhmän yhteystiedot

5 3 1. JOHDANTO Tässä raportissa käsitellään Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun eli Kuusikon lasten sijaishuoltoa ja sen kustannuksia vuonna Viisi suurinta kaupunkia ovat tehneet vertailua vuodesta 1999 alkaen ja Oulu on työssä mukana toista vuotta. Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut, avohuollon tukitoimena sijoitetut sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v). Lastensuojelullisen puuttumisen taustalla on yleensä perheessä pitkään jatkunut ja syventynyt kriisitilanne. Kuitenkin sellainen tilanne on lisääntymässä, että nuoren ensimmäinen kontakti kunnan sosiaalityöhön ja lastensuojeluun on kiireellisen huostaanoton valmistelu. Silloin jää pohdittavaksi, onko taustalla tilanteita, joihin olisi pitänyt puuttua jo aiemmin. Yhteistyötä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskeskuksen (Stakes) kanssa jatkettiin. Tämän työn tuloksena Stakes tuotti valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä vuonna 2003 sijoitettuna olleista 12-vuotiaista ja sitä nuoremmista lapsista sijoitusten kokonaiskestot Kuusikon kunnissa. Sijaishuollon ryhmä asetti erillisen pientyöryhmän tarkastelemaan sijaishuollon laitoksissa tapahtuvaa sekä ostopalveluna hankittavaa perhekuntoutusta. Ryhmän työ on julkaistu erillisenä raporttina: Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa 2004, Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2B/2005. Sijaishuollon asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Leena Kaijala, perhekuntoutusryhmän puheenjohtajana Raimo Valkonen ja raportin kirjoittajana Aila Kumpulainen. Työryhmän yhteystiedot kokonaisuudessaan löytyvät liitteestä YHTEENVETO Kuusikon kunnissa oli vuoden 2004 aikana sijoitettuna lasta. Määrä on noin runsas kolmannes kaikista Suomessa sijoitettuna olleista. 1 Sijoitetuista oli alle 18-vuotiaita ja vuotiaita 580. Alle 18-vuotiaita sijoitettuja oli Kuusikon kunnissa keskimäärin 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Sijoitettujen osuus vaihteli Espoon 0,9 % ja Helsingin 1,9 % välillä. 1 Vuonna 2003 oli sijoitettuja koko maassa noin lasta.

6 4 Kuvio 1. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden alle 18-vuotiaiden %-osuus kunnan vuotiaasta väestöstä vuosina ,5 0-17v sijoitettuna vuoden aikana % 0-17vuotiaista 2,0 1,5 1,0 0,5 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 1,4 1,4 1,3 1,2 1,1 1,7 1,6 1,6 1,6 1,5 2,0 1,8 1,7 1,2 1,1 1,5 1,5 0, HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Kuusikko-kuntien yhteinen sijoitettujen lasten määrä ei muuttunut vuodesta Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä lisääntyi keskimäärin 3 %. Hoitovuorokausien määrän lisäys oli suurinta Oulussa (10,9 %) ja Espoossa (7,8%). Kuusikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausista noin 45 % toteutui sijaisperheissä ja 55 % laitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Oulussa ja Tampereella perhehoidon osuus hoitovuorokausista oli suuri (60 53%) ja niissä oli myös vähiten kunnallista laitoshoitoa (12-14 %). Lasten sijaishuoltoon kului Kuusikon kunnissa runsas 142 miljoonaa euroa vuonna Sijoitettua kohden se tarkoitti euroa vuodessa. Sijaishuollon kustannukset lisääntyivät kaikissa Kuusikon kunnissa edellisestä vuodesta. Keskimääräinen kustannusten kasvu oli 6,5 %. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta eniten Oulussa ja Tampereella, joissa lisättiin kunnallista laitoskapasiteettia vuoden aikana. Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kuntien alle 18-vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin 496 euroa vuonna Kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä ja Turussa, runsaat 600 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohti. Vantaalla ja Tampereella kustannukset olivat noin 400 euroa ja Espoossa sekä Oulussa noin 300 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohti.

7 5 Kuvio 2. Lasten sijaishuollon kustannukset euroa kunnan 0-17-vuotiasta väestöä kohti (kustannukset vuoden 2004 tasossa) eur/0-17-vuotiaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Sijaishuollon jatkuvan kasvun vuoksi muut kunnat Turkua lukuun ottamatta ovat lisänneet kunnallista lastensuojelulaitosten kapasiteettia viime vuosina. Lisäys ei kuitenkaan ole täysin vastannut sijaishuollon tarpeen kasvua. Vaikka kunnallisen laitoshoidon hoitovuorokaudet ovat lisääntyneet, on niiden osuus sijaishuollon kokonaisuudesta vähentynyt jonkin verran vuodesta 2000 ja kasvu on kohdistunut suurelta osin ostopalveluihin. Sijaishuollon ostopalvelujen määrä (asiakkaat ja hoitovuorokaudet) on lisääntynyt kaikissa kaupungeissa viime vuosina. Myös perhekuntoutuksen tarve on kasvanut. Vuonna 2004 oli ensimmäinen vuosi, jolloin ostopalvelulaitoksista hankittujen sijaishuollon hoitovuorokausien määrä oli suurempi kuin kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä. Sijaishuollossa ostetaan entistä enemmän intensiivistä erityishoitoa, jota vain siihen erikoistuneet laitokset pystyvät tarjoamaan. Tämä on vähentänyt ammatillisten perhekotien hoitovuorokausien määrää. Viime vuosina on perhehoidon suhteellinen osuus sijaishuollossa vähentynyt kaikissa Kuusikon kaupungeissa. Palvelujen määrä on pysynyt ennallaan, vaikka kuntien tavoitteena on perhehoidon osuuden kasvattaminen. Esimerkiksi kaikki alle kouluikäiset ja kuntouttavassa hoidossa olleet haluttaisiin sijoittaa perheisiin. Perhehoidon tilanteeseen vaikuttavat monet eri tekijät. Sijaisperheiden rekrytoinnissa ja tukemisessa on kehitteillä ja vireillä uusia työotteita, joita perhehoidon kehittäminen edellyttää. Sijaisperheiden tukemiseen tarvittaisiin enemmän työvoimaa. Pääkaupunkiseudulla kunnat kilpailevat samoista sijaisperheistä. Myös palkkioiden tasoa pitäisi tarkistaa. Toisaalta sijoitettavien lasten ongelmien vaikeutuminen edellyttää laitossijoituksia. Stakesin ylläpitämästä valtakunnallisesta lastensuojelurekisteristä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden lasten keskimääräinen sijoituksen kesto oli Kuusikon kunnissa 3,6 vuotta. Turussa ja Espoossa sijoitukset olivat muita kuntia pidempiä, yli 4 vuotta. Puolella sijoitettuna olleista (10-12v) lapsista sijoituksen kokonaiskesto elämänsä aikana oli

8 6 alle 3 vuotta, neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna 3-6 vuotta ja neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna yli 7 vuotta. Lastensuojelun ammattilaisten mukaan perheiden ongelmat ovat viime vuosina vaikeutuneet, monimutkaistuneet ja pitkittyneet. Yleistäen voidaan todeta, että kodin ulkopuolelle hoitoon sijoitettujen lasten kasvuoloissa on 6-7 vakavaa riskitekijää. Esille tulleita riskitekijöitä ovat perhetaustan rikkonaisuus, mistä usein johtuu yleisin riskitekijä eli puutteet vanhemmuudessa. Muita lasten ja nuorten sijoituksen taustalla olevia riskitekijöitä ovat: vanhemman tai nuoren mielenterveyteen liittyvät syyt, puutteet lapsen kasvatuksessa ja hoidossa, vanhempien tai nuoren päihteidenkäyttö, perheväkivalta ja koulunkäyntivaikeudet. Jokaiseen näistä ongelmasyyryhmistä sisältyy monenlaista käyttäytymistä. Puutteet lapsen kasvatuksessa ja hoidossa voivat ilmetä lapsen rajattomuutena, päivärytmin ongelmina, käytöshäiriöinä, koulunkäyntivaikeuksina, perushoidon puutteena tai syrjäytymisenä. 3. VÄESTÖTIEDOT SEKÄ LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMIEN PIIRISSÄ OLLEET 2004 Kuusikon kaupungeissa asui vuoden 2004 lopussa lähes 1,5 miljoonaa asukasta, noin 28 % Suomen väestöstä. Kuusikon asukkaista 19,5 % ( ) oli iältään 0-17-vuotiaita ja 3,8 % ( ) oli vuotiaita. Taulukko 1. Kuusikon kuntien väestö vv.2004/2005 ja 0-17 ja vuotiaiden osuus väestöstä 0-17v määrän muutos (%) edellisestä vuodesta vuotiaita väestöstä % vuotiaita väestöstä % vuotiaat väestöstä % Koko väestö vv.2004/ vuotiaat Helsinki ,4 % 17,4 % 3,3 % 20,8 % Espoo ,1 % 24,2 % 3,7 % 27,9 % Vantaa ,5 % 23,4 % 3,6 % 27,0 % Turku ,3 % 16,7 % 3,9 % 20,7 % Tampere ,2 % 17,8 % 3,9 % 21,7 % Oulu ,2 % 20,8 % 4,8 % 25,6 % Kuusikko ,0 % 19,5 % 3,8 % 23,3 % Espoon, Vantaan ja Oulun väestössä yli neljännes oli alle 21-vuotiaita. Muissa kunnissa alle 21- vuotiaiden osuus oli noin viidennes. Turussa ja Helsingissä lasten ja nuorten määrä pieneni edellisestä vuodesta, muissa kaupungeissa oli edellisvuotista enemmän lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten väheneminen on Turussa, Helsingissä ja Tampereella jatkunut jo koko luvun. Vantaalla ja Espoossa lasten ja nuorten määrä on sen sijaan kasvanut, eniten Espoossa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli Kuusikon kunnissa lasta tai nuorta (0-17v) vuonna 2004, mikä oli keskimäärin 5,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Lisäksi tukitoimien piirissä oli runsaat nuorta iältään18-20-vuotiaita. Lastensuojelun asiakkuuden alkamisen kirjaamista on viime aikoina määritelty ja yritetty yhtenäistää kuntien toimintatapoja sekä valtakunnallisesti että kuntien välisissä yhteistyöryhmissä. Erot avohuollon tukitoimien piirissä olleiden määrissä ovat Kuusikon kuntien välillä suuret. Näin

9 7 suurille eroille samansuuruisten kuntien välillä ei löydy yksiselitteisiä syitä. Keskusteluissa on kuitenkin todettu, että asiakkuuden määrittämisen erilaiset käytännöt heijastuvat avohuollon tukitoimien piiriin kirjautuvien määrässä. Turussa asiakkuus kirjataan alkaneeksi aikaisemmin kuin muissa kunnissa (esim. lastensuojeluilmoitus, joka on johtanut toimenpiteeseen kuten ajanvaraukseen) ja Tampereella myöhäisemmässä vaiheessa (ensimmäinen lastensuojelulain mukainen päätös). Kaikissa kaupungeissa on pyritty kehittämään ns. varhaisen puuttumisen työmallia lastensuojelun yhteistyötahojen kanssa. Tässä mallissa lastensuojelun yhteistyökumppaneita(neuvolat, päivähoito, koulut, sairaalat ym) koulutetaan lasten ongelmien varhaisempaan havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen. Tavoitteena on, että lapsen ongelmiin puututtaisiin nykyistä aiemmin, jotta lapsen ei ehkä tarvitsisi joutua lainkaan tekemisiin lastensuojelun kanssa. Kuvio 3. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden alle 18 v. %-osuus alle 18- vuotiaasta väestöstä ,0 10,0 9,7 % alle 18-vuotiaaasta väestöstä 8,0 6,0 4,0 6,3 4,1 6,0 3,9 5,9 5,9 2,0 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Tukitoimien piirissä alle 18 v. vuonna 2004 / alle 18 v. väestö 4. LASTEN SIJAISHUOLTO Sijoitetut Alle 18 vuotiaita sijoitettuja oli 1,6 % Kuusikon kuntien vastaavanikäisestä väestöstä. Vuoden 2004 aikana oli sijoitettuina lasta, joista oli iältään 0-17-vuotiaita ja 578 oli täyttänyt 18 vuotta Sijoitetuista oli lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 740 lasta, eli noin 14 %. Lyhytaikainen perhehoito on perheen tukimuoto, jossa lapsi on sijoitettuna jaksottaisesti, yleensä viikonloppuisin toiseen perheeseen, jota voidaan kutsua varakodiksi. Lapselle on tehty LsL:n 14 mukainen sijoituspäätös. (ks. määritelmät).

10 8 Vastaavanlaista toimintaa järjestetään mm. tukiperhetoiminnan nimellä. Tällöin lapselle ei tehdä sijoituspäätöstä vaan päätös lastensuojelulain mukaisesta tukitoimesta ( 13). Tukiperhetoimintaa ei käsitellä tässä raportissa. Taulukko 2. Sijoitettuna olleet lapset ja nuoret Kuusikon kunnissa vuonna 2004 ja sijoitettujen osuus 0-17-vuotiaasta väestöstä sekä sijoitettujen määrän muutos vuodesta v. väestö vv 2004/2005 Sijoitettuna olleet 2004 (0-20v) joista lyhytaikaisessa perhehoidossa olleet sekä %-osuus kaikista sijoitetuista Kaikki sijoitetut % 0 17 v. väestöstä Sijoitettujen määrän muutos % vuodesta 2003 Helsinki % 2,2 % 1,1% Espoo % 1,0 % 8,0% Vantaa % 1,6 % 4,4% Turku % 1,9 % -4,2 % Tampere % 1,9 % -9,3%* Oulu ,6 % -0,2 % Kuusikko % 1,8 % 0,0 % * Tampereen sijoitettujen määrän pieneneminen johtui lähinnä siitä, että Tampereella muutettiin päätöskäytäntöä ja lyhytaikaisia perhesijoituksia muutettiin tukiperhetoiminnaksi(lsl 13). Verrattuna vuoteen 2003 pääkaupunkiseudun kunnissa sijoitettuja oli noin 100 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Turussa ja Tampereella sijoitettuja oli vastaavasti noin 100 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna ja Oulussa sijoitettujen määrä pysyi ennallaan. 4.2 Sijaishuollon hoitovuorokaudet Lasten sijaishuollon hoitovuorokausia vuonna 2004 oli , jossa lisäystä edelliseen vuoteen vuorokautta (3 %). Lisäys vastaa 94 uutta kokovuotista hoitopaikkaa. Kaikkiaan kokovuotisia hoitopaikkoja oli käytössä noin ja tämän lisäksi 70 lyhytaikaisen perhehoidon paikkaa vuonna Taulukko 3: Lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet vuonna 2004 sekä muutos vuodesta 2003 eri hoitomuodoissa Sijaishuollon Muutos % Hoitovuorokausien muutos kaikki hoitovuo- vuodesta 2003 ro kaudet 2004 Kunnallisissa Ostopalveluissa laitoksessa Perhehoidossa Helsinki ,4 % Espoo ,8 % Vantaa ,9 % Turku ,6 % Tampere ,5 % Oulu ,6 % Kuusikko ,2 % Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä lisääntyi eniten Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Näissä kunnissa sijaishuollon hoitovuorokaudet lisääntyivät noin hoitopäivää. Määrä vastaa lähes 30 koko vuodeksi sijoitetun lapsen vuorokausien määrää. Pääosa vuorokausista toteutui ostopalveluina.

11 9 Taulukko 4. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet ja lapset 2004, sekä lyhytaikaisen perhe hoidon hoitovuorokausien osuus kokonaisvuorokausista Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovrk 2004 Lyhytaikaisenperhehoidon hoitovuorokausien %- osuus hoitovrk:sta Lyhytaikaisen perhehoidon lapset 2004 Helsinki ,1 % 418 Espoo ,5 % 26 Vantaa ,4 % 84 Turku ,7 % 56 Tampere ,9 % 154 Oulu 0 0,0 % 0 Kuusikko ,4 % 738 Lyhytaikaisen perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli vuonna ,4 % ja lasten osuus sijoitetuista 14 %. Lyhytaikaishoidon hoitovuorokaudet vähenivät vuodessa neljänneksen, noin hoitovuorokautta. Tämä johtui suurelta osin siitä, että Tampereella muutettiin lyhytaikaisen perhehoidon päätöskäytäntöä. Lyhytaikainen perhehoidosta ei enää tehdä sijoituspäätöstä vaan se myönnetään avohuollon tukitoimena (LsL 13). Oulussa käytettiin vuoden 2004 aikana ainoastaan yhtä toimeksiantosopimussuhteista lyhytaikaista perhehoitoa/tukiperhepalvelua antavaa yksikköä. Yksikössä toteutui yhteensä 1301 hoitovuorokautta ja palvelun piirissä oli 12 eri lasta. Tähän verrattavaa tukiperhepalvelua Oulu osti Pelastakaa Lapset ry:ltä vuoden 2004 aikana yhteensä 94 lapselle. Oulu teki lyhytaikaisen perhehoidon päätökset LsL 13-mukaisina, jonka vuoksi ne eivät näy vertailuraportissa. Kaikissa muissakin kunnissa on sisällöltään erilaista tukiperhe/ tukihenkilötoimintaa (LsL 13), jota ei käsitellä raportissa. Eri hoitomuotojen osuus hoitovuorokausista Vuonna 2004 sijaishuollon hoitovuorokausista vajaat 45 % toteutui sijaisperheissä ja 55 % kunnallisissa tai ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Viime vuosina sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista on vähentynyt, vaikka perhehoidon palvelujen määrä on pysynyt ennallaan. Laitoshoidon osuus on kasvanut. Myös vuonna 2004 kehitys oli samansuuntainen. Sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista laski lähes pari prosenttiyksikköä ( 46,3 -> 44,6 %). Vastaavasti laitoshoidon ja ammatillisten perhekotien osuus nousi (53,8 -> 55,5 %). Käytettyjen hoitomuotojen suhteen Kuusikon kunnat jakaantuvat kolmeen ryhmään: Helsingissä ja Turussa muita kuntia suurempi osuus hoitovuorokausista tuotetaan kunnallisissa laitoksissa ja ostopalveluja käytetään vähiten. Espoossa ja Vantaalla on muita kuntia suurempi osuus ostopalveluja ja perhehoidon osuus on pienimpiä. Tampereella ja Oulussa perhehoidon osuus on muita kuntia suurempi ja lisäksi kunnallista laitoshoitoa on kaikista vähiten.

12 10 Kuvio 4. Eri hoitomuotojen osuus lasten sijaishuollon hoitovuorokausista vuonna ,0 90,0 Osuus hoitovuorokausista % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 45,1 4,8 22,6 39,7 10,4 32,1 37,1 35,0 7,1 10,9 22,0 32,7 53,0 11,5 60,7 5,2 44,5 7,3 24,7 20,0 10,0 27,6 17,8 19,3 35,9 21,3 21,0 14,2 13,2 23,6 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 4.3 Sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa kului lastensuojelun sijaishuollon toimintaan runsaat 142 miljoonaa euroa vuonna 2004 ( 133 milj. euroa 2003). Sijoitettua kohti kustannukset olivat euroa vuodessa. Sijaishuollon kustannukset nousivat 6,5 % verrattuna edelliseen vuoteen (vuoden 2004 rahan arvossa). Kustannusten nousu vaihteli välillä 0,4 % (Helsinki) ja 19,3 % (Oulu). Taulukko 5. Lasten sijaishuollon kokonaiskustannukset 2004 sekä muutos vuodesta 2003, kustannukset alle 18-vuotiasta asukasta kohti Sijaishuollon Muutos % Sijaishuollon kustannukset kokonaiskustannukset, euroa kohti 2004 vuodesta 2003 defl 2 alle18-vuotiasta asukasta 2004 Helsinki ,4 658 Espoo ,3 344 Vantaa ,8 438 Turku ,6 630 Tampere ,6 395 Oulu ,4 297 Kuusikko ,5 496 Sijaishuollon kustannukset suhteutettuna 0-17-vuotiaiden määrään vaihtelivat euron välillä Kuusikon kunnissa. Kustannukset olivat Helsingissä korkeimmat ja Oulussa alhaisimmat. 2 Vuoden 2003 kustannukset muutettu vuoden 2004 arvoon julkisten menojen hintaindeksin arvolla sosiaalitoimelle, indeksi vuodelle 2003= 1,0330.

13 11 Eri hoitomuotojen osuus kustannuksista Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa jakaantuivat vuonna 2004 siten, että kunnallisen laitoshoidon osuus oli noin 40 %, ostopalvelujen yhdistetty osuus runsas 45 % ja perhehoidon osuus noin 15 % kustannuksista. Kuvio 5. Lasten sijaishuollon kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille ,0 90,0 80,0 16,3 4,8 11,7 13,0 10,5 11,5 10,8 8,0 19,8 26,2 15,4 8,2 70,0 27,8 15,6 9,2 Osuus kustannuksista % 60,0 50,0 40,0 33,3 49,3 48,7 36,9 39,3 37,4 30,0 20,0 45,6 53,4 38,9 10,0 28,5 26,9 27,7 25,3 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Turussa ja Helsingissä kunnallisen laitoshoidon osuus kustannuksista oli keskimääräistä suurempi ja ostopalvelujen osuus keskimääräistä pienempi. Espoossa ja Vantaalla ostopalvelujen osuus kustannuksista oli keskimääräistä suurempi ja kunnallisen laitoshoidon osuus pienempi kuin Helsingissä ja Turussa. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa perhehoidon kustannusosuus oli alle 20 %. 5. SIJAISHUOLTO HOITOMUODOITTAIN Kunnalliset laitokset Laitospaikat Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Kuusikon kunnissa oli vuoden 2004 lopussa käytössä 798 (765) kunnallista laitospaikkaa. Määrä oli noin 2,8 paikkaa tuhatta lasta kohti. Turussa ja Helsingissä oli kunnallisia laitospaikkoja eniten (yli 4 paikkaa/1000 lasta) ja Oulussa sekä Espoossa vähiten (1,3 paikka/1000 lasta). Koko perheen hoitoon tarkoitettuja ympärivuorokautisia paikkoja oli 32. Ne sisältyvät paikkojen kokonaislukumäärään. Turkua lukuun ottamatta kaikki kaupungit ovat 2000-luvulla lisänneet jonkin verran kunnallisia lastensuojelulaitosten paikkoja: Helsingissä laitospaikkoja on kyseisenä ajanjaksona lisätty 15. Pihkapuiston perhetukikeskukseen on avattu 10 paikkaa ja Sofian vuorovaikutusyksikköön 5 paikkaa. Espoossa avattiin 8-paikkainen Honkamäen vastaanottokoti vuonna Vantaalla on lisätty vuosina Viertolan vastaanottokotiin 6 paikkaa ja 2 tukiasuntopaikkaa. Tampereella avattiin 12 -paikkainen Leinolan perhetukikeskus vuonna 2004 ja Oulussa Onnelan lastenkodin perhekuntoutusosasto neljälle perheelle vuonna 2004.

14 12 Kuntien lastensuojelun laitospaikoista vajaata 30 % käytettiin vastaanottopaikkoina vuonna Oulussa, Tampereella, Vantaalla ja Espoossa paikoista yli kolmannes oli vastaanottokäytössä. Kuntien kuvaukset omista lastensuojelun sijoitusprosesseista ovat liitteenä 8. Taulukko 6. Kunnallisten lastensuojelulaitosten käytettävissä olleet paikat sekä vastaanottopaikat , paikkoja tuhatta 0-17 v asukasta kohti Omien laitosten laitospaikat Näistä vastaanottopaikat Vo-paikkojen %-osuus paikoista Kunnallisia laitospaikkoja /1000 lasta(0-17v) Helsinki ,7 % 4,3 Espoo ,7 % 1,3 Vantaa ,1 % 1,7 Turku ,8 % 4,9 Tampere ,0 % 1,8 Oulu ,2 % 1,3 Kuusikko ,7 % 2,8 Vastaanottotoiminta Kunnallisissa laitoksissa tehdään lapsen hoidon tarpeen ja sijoituspaikan arviointi. Tämä lyhentää kunnallisten laitosten keskimääräistä hoitoaikaa, joka oli vuoden 2004 aikana vajaa 5 kuukautta sijoitettua kohti. Oulussa ja Tampereella aika oli tätä lyhyempi, 2-3 kk. Kaikkiaan kunnallisissa laitoksissa oli vuoden aikana sijoitettuna runsaat lasta Hoitovuorokaudet Kunnallisten lastensuojelulaitosten osuus lasten sijaishuollon hoitovuorokausista vuonna 2004 oli noin neljännes ( vrk). Kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä lisääntyi Kuusikon kunnissa 5 % edellisestä vuodesta. Kustannukset Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset Kuusikon kunnissa olivat runsaat 55 miljoonaa euroa vuonna 2004, mikä oli noin 39 % sijaishuollon kokonaiskustannuksista. Kunnallisen laitoshoidon kustannukset olivat runsas neljännes (25-28%), Oulussa, Vantaalla, Tampereella ja Espoossa. Turussa kunnallisen laitoshoidon osuus oli 55 % ja Helsingissä 45 % sijaishuollon kustannuksista. Näissä kunnissa kunnallisia lastensuojelulaitosten paikkoja on runsaimmin. Kustannusten nousu oli pienempi kuin hoitovuorokausien lisäys. Kunnallisten laitosten kustan nukset nousivat Kuusikon kunnissa keskimäärin runsaat 3 % vuodesta Tampereella ja Oulussa kustannusten nousu oli yli 10 %. Molemmissa kaupungeissa otettiin käyttöön uusi laitos. Kunnallisen laitoksen hoitovuorokauden kustannukset olivat keskimäärin noin 200 euroa hoitovuorokautta kohti. Henkilöstökustannukset muodostavat kustannuksista runsaat 80 %.(Liite 1B) Henkilöstö Kuusikon kuntien omissa lastensuojelulaitoksissa oli vuoden 2004 lopussa työntekijää, joista erityishenkilöstöä 72 (6,2 % henkilöstöstä). Erityishenkilöstöksi lasketaan psykologit, lääkärit, erikoissairaanhoitajat, sairaanhoitajat sekä sosiaalityöntekijät. Varsinkin kunnallisissa vastaanottoyksiköissä ja erityisyksiköissä henkilöstömitoitus on normaalia korkeampi, sillä niissä tehdään hoidon arviointi- ja kriisityö.

15 13 Uusien laitosten ja toimintamuutosten myötä kunnallisten laitosten henkilöstöä on lisätty kaupungeissa vuodesta 1999 seuraavasti: Helsingissä 90 työntekijää (17%), Espoossa 18 työntekijää (22%), Vantaalla 13 työntekijää (14%) ja Tampereella 20 työntekijää (23%). Oulussa on uuden perhekuntoutusyksikön käyttöönoton myötä vuonna 2004 lisättiin henkilökuntaa 8 henkilöllä vuodesta Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Ostopalvelulaitosten hoitovuorokausien määrä, n vuorokautta oli vuonna 2004 ensimmäistä kertaa suurempi kuin kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä. Ostopalvelulaitosten vuorokausien lisäys oli noin 11 % edellisestä vuodesta. Lisäys oli suhteessa kaksinkertainen kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrän kasvuun verrattuna. Vuoden 2004 aikana sijoitettuja lapsia oli ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa 303 lasta. Helsingin kunnallisessa ammatillisissa perhekodissa oli lisäksi 6 lasta. Hoitopäiviä sijoitettua lasta kohden oli 220 ostopalvelulaitoksissa ja 280 ammatillisissa perhekodeissa. Ostopalvelulaitosten kokonaiskustannukset olivat noin 53 miljoonaa euroa ja ammatillisten perhekotien kustannukset 12 miljoonaa euroa vuonna Hoitovuorokauden kustannukset ostopalvelulaitoksessa olivat keskimäärin 180 euroa/vrk ja 135 euroa/vrk ammatillisessa perhekodissa. Ostopalvelulaitoksista ostetaan paitsi hoitoa, jossa ei vaadita erityistä huolenpitoa, aina enenevässä määrin intensiivihoitoa, nuorten koulukotihoitoa ja huumekatkaisua. Tästä johtuen ostopalvelujen hintahaitari on suuri: 110 eurosta vuorokaudelta 360 euroon vuorokaudelta. Ostopalveluja hankitaan yhä enemmän intensiivistä erityishoitoa antavista yksiköistä, joissa on paljon henkilöstöä ja valmiudet hoitaa hyvin vaikeahoitoisia lapsia ja nuoria. Liitteeseen 4 on koottu tietoja Kuusikon käyttämistä päihde- ja huumehoitoa sekä muuta erityishoitoa antavista laitoksista. Kuvio 6. Hoitovuorokauden keskimääräiset kustannukset kunnallisissa laitoksissa, ostopalvelulaitoksissa sekä ammatillisissa perhekodeissa vuonna Euroa/vrk HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO EUR / hoitovrk kunnallinen laitos EUR / hoitovrk ostopalvelulaitos EUR/ hoitovrk ammatillinen perhekoti

16 Perhehoito Pitkäaikainen perhehoito Toimeksiantosuhteisissa sijaisperheissä oli lasta sijoitettuna pitkäaikaiseen perhehoitoon vuonna Pitkäaikaisen perhehoidon hoitovuorokausia oli noin vrk, joka tarkoittaa noin kokovuotista hoitopaikkaa perheissä. Pitkäaikaisen perhehoidon keskimääräiset hoitoajat lasta kohti vuoden aikana ovat lähellä 365 vuorokautta. Perhehoidon osuus sijaishuollon kaikista hoitovuorokausista Kuusikon kunnissa vaihteli vuonna 2004 Turun 36,3 % Oulun 60,6 % välillä ja oli keskimäärin 44,5 %. Oulu oli kunnista perhehoitovaltaisin, vaikka sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista laski edellisestä vuodesta. Tampereellakin perhehoidon osuus oli runsas puolet sijaishuollon hoitovuorokausista. Muissa kunnissa perhehoidon osuus oli huomattavasti näitä kuntia pienempi. (ks kuvio 4) Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 738 lasta. Hoitovuorokausia lyhytaikaisessa perhehoidossa kertyi runsaat , josta tuli 40 hoitovuorokautta lasta kohti vuoden aikana. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet vähenivät edellisestä vuodesta noin neljänneksen eli vrk. Puolet vähennyksestä tapahtui Tampereella, jossa osa lyhytaikaista perhehoitoa muutettiin tukiperhetoiminnaksi. Myös muissa kunnissa lyhytaikainen perhehoito väheni 5-20 % edellisestä vuodesta Perhehoidon kustannukset Perhehoidon kokonaiskustannukset olivat 22 miljoonaa euroa vuonna Perhehoidossa hoitovuorokauden kustannus oli keskimäärin 41 euroa/vrk ja se vaihteli kunnittain 35 euroa(oulu) 43 euroa (Vantaa) välillä. Perhehoidon vuorokauden kustannus muodostuu kaikista perheille maksettavista korvauksista ja palkkioista, perheille myönnetyistä lasten harrastemenoista sekä kunnan perhehoitoon kohdistuvista sosiaalityön kustannuksista. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi perhehoitoon voidaan kohdistaa oman kunnan ulkopuolisiin kuntiin sijoitettujen lasten normaalien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia mm. päivähoidosta, terveydenhoidosta, terapioista ym. Nämä kulut vaikuttavat perhehoidon hoitovuorokauden hintaan eri kunnissa eri tavoin. 6. SIJAISHUOLLON HOITOVUOROKAUSIEN MUUTOKSET Eri hoitomuotojen määrällinen muutos Vuodesta 2000 vuoteen 2004 Viisikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausien määrä on kasvanut noin hoitovuorokautta (12 %), joka vastaa noin 340 kokovuotista hoitopaikkaa. (Liite 5) Hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt eniten Vantaalla(30 %) ja Espoossa (20 %). Tampereella hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt 11 % ja Helsingissä 9 %. Turussa hoitovuorokausien määrä on pysynyt lähes ennallaan tarkasteluajanjaksona. Sijaishoidon hoitovuorokausien lisäys on tapahtunut siitä huolimatta, että lasten ja nuorten väestömäärä on tarkasteluajanjaksona pysynyt Viisikon tasolla lähes ennallaan (-0,3 %). Kunnittain

17 15 lasten ja nuorten määrässä on tapahtunut seuraavat muutokset: Helsinki 2,1%, Espoo + 5,4%, Vantaa +1,1%, Turku 4,7 % ja Tampere 1,8%. Kuvio 7. Sijaishuollon hoitovuorokausien muutos hoitomuodoittain vuodesta 2000 vuoteen ,0 80,0 83 Hoitovrk. lisäys % 60,0 40,0 20,0 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku -4-6 Tampere Viisikko -20,0 Kaikki hoitovuorokaudet, muutos % ( ) Kunnalliset laitokset, muutos % ( ) Ostopalvelut, muutos % ( ) Perhehoito, muutos % ( ) Kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä on Viisikon kunnissa lisääntynyt keskimäärin 6 %. ( hoitovuorokautta ollen ). Espoossa kunnallisia hoitovuorokausia oli vuonna 2004 noin viidennes (19 %) enemmän ja Vantaalla sekä Tampereella noin10 % enemmän kuin vuonna Koska sijoitustarve on lisääntynyt enemmän kuin kunnalliset hoitopaikat, ovat kunnat joutuneet ostamaan sijaishoitoa yhä enenevässä määrin. Vantaalla ostopalvelujen hoitovuorokausien määrä on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Tampereella ostopalveluvuorokausia ostettiin vuonna 2004 puolet enemmän kuin vuonna Muissa kunnissa ostopalvelujen lisäys on ollut neljänneksen luokkaa viiden vuoden aikana. Ostopalveluhoitovuorokausien määrä on lisääntynyt hoitovuorokautta viidessä vuodessa. Perhehoidon hoitovuorokausien määrä oli vuonna 2004 noin 2 % suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin( vrk). Espoo on ainoana kuntana pystynyt lisäämään myös sijaisperhehoidon hoitovuorokausia muiden hoitomuotojen kanssa lähes samantasoisesti. Turussa ja Tampereella sijaisperhehoidon hoitovuorokaudet ovat vähentyneet vuodesta Osa Tampereen muutoksesta on seurausta lyhytaikaisen perhehoidon tulkinnan muutoksesta.

18 16 Eri hoitomuotojen osuuden muutos Kuviossa 7 esitetään eri hoitomuotojen osuudet kokonaishoitovuorokausien määrästä vuosina 2000 ja Oulun osalta vuorokaudet ovat vuosilta 2003 ja Kuvio 8. Sijaishuollon eri hoitomuotojen hoitovuorokausien osuudet 2000 ja 2004 (Oulussa 2003 ja 2004) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 47,7 45,1 42,6 39,7 37,1 39,0 35,9 46,6 6,6 4,8 5,7 12,9 10,4 10,9 10,8 13,0 11,6 20,6 17,9 22,6 26,7 32,1 32,7 18,0 38,1 36,8 28,7 27,6 22,4 17,9 17,8 19,3 53,0 61,7 67,9 60,7 11,5 5,2 16,9 4,5 21,3 21,0 7,2 16,4 14,2 14,2 11,3 13, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Myös kuviosta 8 voi havaita ostopalvelujen osuuden lisääntyneen ja perhehoidon osuuden vähentyneen lasten sijaishuollon hoitovuorokausissa. Perhehoidon osuus on suhteessa vähentynyt eniten Vantaalla ja Tampereella ja vähiten Espoossa. Kunnan omien laitosten hoitovuorokausien osuus on sen sijaan laskenut vain noin 1%-yksikön verran. Vantaalla kunnallisen laitoshoidon osuuden lasku on ollut keskimääräistä suurempi (3 %- yksikköä), vaikka kunnallisten hoitovuorokausien absoluuttinen määrä on sielläkin kasvanut (10%). Oulussa sijaisperhehoidon osuus laski yli 7 %-yksikköä yhden vuoden aikana ja laitoshoidon osuus kasvoi vastaavasti. Onnelan lastenkodissa aloitti vuonna 2004 toimintansa 4-paikkainen perhekuntoutusosasto. Tästä huolimatta kunnallisten laitospaikkojen määrä lasten ja nuorten määrään suhteutettuna oli Kuusikon pienin. 7. VUONNA 2003 SIJOITETTUNA OLLEIDEN 1991 TAI SEN JÄLKEEN SYNTYNEIDEN SIJOITUSAJAN PITUUS Stakes kokoaa kunnilta lapsikohtaiset tiedot kaikista sijoitettuna olleista lapsista ja nuorista vuosittain valtakunnalliseen lastensuojelurekisteriin. Rekisteriä käyttäen on mahdollista laskea kunkin lapsen kohdalla todellinen aika, jonka hän on ollut sijoitettuna. Kuusikko-työryhmä teki syksyllä 2004 Stakesille tietojen poiminta pyynnön tarkoituksenaan selvittää Kuusikon kunnissa vuonna 2003 sijoitettuina olleiden lasten todelliset sijoitusajat. Stakes on ylläpitänyt rekisteriä

19 luvun alkupuolelta lähtien, joten tietojen poiminta toteutettiin 1991 ja sen jälkeen syntyneiden lasten sijoitustiedoista. Sijoituksista on poistettu kaikki katkot. Eri sijoitusjaksojen sijoitusajat on laskettu yhteen. Kuvaus tehdystä poiminnasta on liitteenä 6. Lastensuojelurekisterissä oli vuonna 2003 koko maassa 6000 vuonna 1991 tai sen jälkeen syntynyttä sijoitettua lasta. Kuusikko-kunnat olivat sijoittaneet lapsista (44 %). Sijoitettujen osuus vaihteli ikäryhmittäin, ollen välillä 0,8 1,6 % ikäluokasta. Koko ikänsä eli yhtä monta vuotta kuin on ikävuosia, sijoitettuna olleiden osuus oli 6-10 % kaikista sijoitetuista.( Liite 7) Noin puolella Kuusikko-kuntien sijoitettuna olleista lapsista sijoitusajan kokonaiskesto oli alle vuoden mittainen. Tähän lukuun sisältyvät myös vuonna 2003 sijoitetut 141 lasta. Kuvio 9. Vuonna 2003 sijoitettuna olleiden 10-12vuotiaiden keskimääräinen sijoitusaika 3 5,0 4,5 4,0 3,6 4,1 4,5 3,7 3,6 3,5 Sijoitusaika vuosia 3,0 2,5 2,0 3,0 2,9 3,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Koko maa vuotiaiden keskimääräinen sijoitusaika Kuusikon kunnissa oli 3,6 vuotta. Turussa ja Espoossa keskimääräinen sijoitusaika oli tätä pidempi ja Vantaalla ja Oulussa lyhempi vuotiaiden ryhmässä (758 lasta) eivät ole mukana ne, joilla sijoitusaika oli yli 10 vuotta yht. 44 lasta.

20 18 Kuvio 10. Vuonna 2003 sijoitettuna olleiden vuotiaiden %-osuus sijoitusajan pituuden mukaisissa ryhmissä 70 % sijoitettuna v.2003 olleista 10-12v alle 3v. 3-6v. 7-10v. Sijoitusaika 091 Helsinki 049 Espoo 092 Vantaa 853 Turku 837 Tampere 564 Oulu Kuusikko Vuonna 2003 olleet vuotiaat jakaantuivat sijoitusajan mukaan muodostettuihin ryhmiin Kuusikon kaupungeissa hieman eri tavoin. Keskimäärin puolella lapsista kokonaissijoitusaika oli alle 3 vuotta eli alle kolmasosa heidän ikävuosistaan. Noin neljännes lapsista oli ollut sijoitettuna 3-6 vuotta ja runsas neljännes yli 7 vuotta, eli runsaan puolet ikävuosistaan. Turussa ja Espoossa sijoitetuista oli muita kuntia vähemmän alle 3 vuotta sijoitettuna olleita. Näillä kunnilla myös sijoitusten keskimääräinen kokonaiskesto oli muita kuntia pidempi.

21 Liite 0 (1) Kuusikko Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät vuoden 2004 tiedoille Tämän raporttiin tietoihin sisältyvät vain lastensuojelulain mukaisin päätöksin sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot. Poikkeuksena on perhekuntoutus, jossa asiakkaana on koko perhe. 1. Yleisiä käsitteitä Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien suuruus vaikuttaa suoraan keskiarvoihin. Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella (Lasten- suojelulaki 22). Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaik- ki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut ( 16), myös kiireellisesti huostaanotetut ( 18), vastoin tahtoa huostaanotetut ( 17), avo- huollon tukitoimena sijoitetut ( 14) sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v). Lastensuojelulaitos Lastensuojeluasetuksen ( /1010) 8 : Lastensuojelulaitoksessa on yksi tai useampi asuinyksikkö. Useampiyksikköisen laitoksen osastot voivat toimia erillisinä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään kahdeksaa lasta tai nuorta ja samaan rakennusryhmään sijoitettuna enintään 24:ää lasta tai nuorta. Kiireellisissä tapauk- sissa asuinyksiköissä tai laitoksessa voidaan lyhytaikaisesti sekä äiti- ja lapsikodissa myös muutoin hoitaa useampaakin lasta tai nuorta. Lastensuojelulaitoksessa tulee asuinyksikköä kohden olla lasten ja nuorten tarvitsemaan huoltoon sekä hoitoon nähden riittävä henkilökunta, kuitenkin vähintään viisi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Lastensuojelulaitoksella tulee olla lastensuojelulain mukainen laitoslupa. Ensi- ja turvakoteihin eikä SPR:n ja muihin turvataloihin tehdyt lastensuojelulain mukaiset sijoitukset eivät sisälly tämän raportin tietoihin (ei asiakkaita, vuorokausia eikä kustannuksia) Lastensuojelulain mukaisesti annettu huume- tai päihdehoito sisältyy laitoshoitoon. Perhekoti (ammatillinen perhekoti) Sosiaalihuoltolain ( /311) 26 : Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty pätevyys. Hoidon vuorokausihinta on määritelty. 1

22 Liite 0 (2) Hoitopaikkojen jako lastensuojelulaitoksiin ja ammatillisiin perhekoteihin ei ole yksikäsitteinen. Kuusikko-kuntien kesken jako on sovittu ja yhtenäistetty ja se päivitetään vuosittain. Laki ei määrittele ammatillisen perhekodin käsitettä. Perhehoito, sijaisperheet Perhehoitajalaki ( /312): Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantajasopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista, jota annetaan mm varakodeissa, päivystys- ja kriisiperheissä. Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikaisen perhehoidon tehtävänä on tarjota lapselle sijaiskotihoitoa niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Kaikki lapset ovat huostaan otettuja. Jokaisella perheellä / lapsella on oma sosiaalityöntekijä, jonka vastuulla on mm. valvoa lapsen edun toteutumista perheessä sekä tukea sijaisvanhempia hoito- ja kasvatustehtävässään. Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsen suhdetta omiin vanhempiin ja omaisiin ylläpidetään ja tuetaan. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) Ammatillinen sijaisperhetoiminta (voi olla pitkä- tai lyhytaikaista) Ammatillinen sijaisperhetoiminta on perhehoidon ns. välimuotoista palvelua verrattuna perinteiseen sijaisperhetoimintaan ja yksityisen perhekodin toimintaan. Sijaisperheen toiselta vanhemmalta edellytetään yleensä soveltuvaa ammatillista koulutusta ja toisen vanhemman kotona oloa. Ammatilliseen sijaisperheeseen sijoitetaan erityishoitoa vaativia lapsia. Toiminta perustuu perheen kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Ammatillinen sijaisperhetoiminta voi toteutua joko perheen omassa kodissa tai kaupungin tarjoamassa asunnossa. Korvaukset perheille ovat korkeammat kuin tavallisessa sijaisperhetoiminnassa niissä kaupungeissa, joissa toimintaa on.( Helsinki, Tampere ja Espoo) (Viisikkotyöryhmän julkaisusarja 2/2002). Lyhytaikainen perhehoito Varakodit Varakodit ovat lastensuojelulain mukainen avohuollollinen tukimuoto lapsiperheille. Varakotitoiminnan käsitteen takana on kunnilla kahta erilaista toimintatapaa. Yhteistä varakotitoiminnassa on se, että sijoitukset varakoteihin tehdään lastensuojelulain 14 mukaisesti. Helsinki, Vantaa, Turku ja Tampere käyttävät varakoteja ns. jaksottaiseen perhehoitoon. Samat lapset käyvät sopimuksessa määritellyn, lyhyen jakson tietyissä perheissä toistuvasti. Turussa ei kuitenkaan käytetä käsitettä varakoti, vaikka toiminta on samanlaista kuin varakotitoiminta useissa kunnissa. Turussa toiminnasta puhutaan ainoastaan lyhytaikaisena perhehoitona. Espoossa lapsi voidaan sijoittaa varakotiin avohuollon tukitoimenpiteenä ( 14) perheen väliaikaisen kriisin takia. Sijoitus voi kestää muutamasta päivästä korkeintaan puoleen vuoteen asti. Tämä aikana arvioidaan palaako lapsi omaan kotiin vai haetaanko hänelle pidempiaikainen sijaisperhe. Varakodit sijaitsevat pääosin omalla paikkakunnalla(viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002). 2

23 Liite 0 (3) Päivystyskodit Päivystyskodit ovat perheitä, jotka ottavat lapsen tai lapsen ja vanhemman hoitoonsa. Lapset ovat usein kiireellisesti huostaan otettuja, mutta voidaan sijoittaa myös avohuollon tukitoimenpiteenä. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta vuorokaudesta maksimissaan puoleen vuoteen Päivystyskoteina toimivilla perheillä on päivystysvelvollisuus sopimuksen mukaisesti (tavallisesti joka toinen tai kolmas viikko) ja perheelle maksetaan kiinteää päivystyskorvausta. Päivystyskodissa toiselta vanhemmalta edellytetään kotonaoloa. Vantaalla päivystyskodin työntekijöiltä edellytetään lisäksi soveltuva koulutus. Helsingissä oli vuonna ja Tampereella 3 päivystyskotia. Espoossa ja Vantaalla oli vuonna 2001 kummallakin yksi päivystyskoti. Turussa ei ole päivystyskoteja vaan kaikki nopeaa toimintaa vaativa lyhytaikainen sijoitustoiminta hoidetaan vastaanottolaitoksissa. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) Kriisikodit Helsinki käyttää käsitettä kriisikoti niistä perheistä, joihin lapsi voidaan sijoittaa perhettä kohtaavan nopean kriisitilanteen sattuessa. Perheillä ei ole päivystys -velvoitetta. Helsingissä oli tällaisia kriisikoteja noin 30. (Viisikko-työryhmän julkaisusarja 2/2002)) 2. Mittarit Tietoja on koottu (lähinnä)lasten sijaishuollon asiakkaista, hoitopäivistä ja kustannuksista erikseen laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan kokonaisuuksista. Asiakkaat Asiakkaiksi lasketaan lapset/nuoret, ei lapsen mukana sijoitettuja aikuisia. Lastensuojelulaki 3 : Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret lapsi/nuori tai hänen perheensä on ollut lastensuojeluilmoituksen johdosta yksilöllisen tutkimuksen, ohjauksen tai neuvonnan piirissä. lapselle/nuorelle tai hänen perheenjäsenelleen on järjestetty LsL 13 :n mukaisia tukitoimia (taloudellinen tuki, asumisolojen järjestäminen, tukihenkilötoiminta, terapiapalvelut, lomaja virkistyspalvelut, koulunkäynnin, ammatin- ja asunnonhankinnan ja harrastustoiminnan tukeminen tai muu lapsen henkilökohtainen tukeminen). Näitä tukitoimia järjestetään avohuoltona LsL 12 :n perusteella (jos kasvuolot tai lapsen oma käytös vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä) tai jälkihuoltona LsL 34 :n perusteella, kun lapsi/nuori huostaanoton päättymisen jälkeen on edelleen tuen tarpeessa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia/nuoria ei sisälly lukumäärään. Poikkeuksena ovat ne lapset/nuoret, joiden sijoitusta on edeltänyt avohuollon asiakkuus tilastovuoden aikana. Lasten sijaishuollon asiakkaat yhteensä vuoden aikana Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuojelu- lain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut ( 16), myös kiireellisesti huostaanotetut( 18), vastoin tahtoa huostaanotetut ( 17) sekä avohuollon tukitoimena sijoitetut ( 14) ) ja jälkihuolto- 3

24 Liite 0 (4) päätöksellä sijoitetut (alle 21v). Jälkihuollon tukitoimien piirissä olevia nuoria, jotka eivät ole sijoitettuna vaan asuvat tukiasunnoissa, ei lasketa mukaan asiakkaisiin. Jos sama lapsi/nuori on ollut useassa eri hoitomuodossa vuoden aikana, hän on lastensuojelun sijaishoidon asiakasmäärässä yhteen kertaan. Sen sijaan hän voi olla asiakkaana erikseen jokaisessa hoitomuodossa, jossa on ollut vuoden aikana hoidossa. Ikäryhmittäisissä tarkasteluissa lapsen ikä on hänen ikänsä tarkasteltavan vuoden lopussa. Erityistapauksia; Mikäli lapsi on sijoitettuna kotiin ns. koesijoituksena harjoittelemassa kotiinpaluuta ja lapsella on jäljellä paikka lastensuojelulaitoksessa tai perhekodissa lasketaan lapsi (kustannuksineen) sijaishuollon asiakasmäärään mukaan. Jos lapsi on sijaishuollon muutospäätöksellä sijoitettuna kotiin eikä hänellä ole muuta voimassaolevaa sijoituspäätöstä, hänestä ei kerry sijaishuollon hoitovuorokausia tai sijaishuollon kustannuksia eivätkä tällaiset lapset niin ollen kuulu sijaishuollon asiakasmäärään. Lapset ja nuoret, joille on tehty sijoitus tilastovuoden aikana(uudet sijoitetut) Lapset ja nuoret, sosiaalitunnus kertaalleen, joilla ei kyseisenä vuonna ole aikaisempaa sijoitusta. Sijaishuollon asiakkaat poikkileikkausajankohtana Asiakkaita lasten sijaishuollossa yhtenä päivänä keskimäärin. Käytetään hoitosuhteessa olleiden lasten määrää. Hoitovuorokausi Kunnan omien lastensuojelulaitosten hoitovuorokausiin lasketaan mukaan laitokseen tulopäivä ja läsnäolovuorokaudet mutta laitoksesta/perhekodista lähtöpäivää ei lasketa mukaan. Perhehoidon, ammatillisten perhekotien ja ostopalvelulaitosten hoitopäiviin sisältyvät myös lähtöpäivät. Hoitovuorokausia ovat ne kirjoillaolopäivät, jotka lapsi/nuori/perhe on ollut laitoksessa /perhehoidossa kirjoilla, vaikka olisikin tilapäisesti poissa laitoksesta esimerkiksi loman, karkumatkan tai muun tilapäisen poissaolon vuoksi, koska hoitovastuu on laitoksella. Hoitopaikka on tällöin varattuna ja laitokselle syntyy kustannuksia. Koko perheen ympärivuorokautisen hoidon hoitovuorokaudet lasketaan mukaan hoitovuorokausiin. Lasten sijaishuollon kustannukset Sisältää lastensuojelun laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan kustannukset kunkin osakokonaisuuden kohdalla yksilöidyllä tavalla koottuna. Koko perheen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset (jotka sijaishuolto maksaa) otetaan mukaan kustannuksiin. 4

25 Liite 0 (5) Laitosten ulkopuolisten hallinnollista työtä tekevien (esim. keskitetyn lasten sijaishuoltotoimiston) työtä ei vyörytetä sijaishuollolle. Hallinnon kustannuksia ei vyörytetä. Laitokset Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset Kustannustiedot kerätään jaoteltuina henkilöstö, tila- ja muihin kustannuksiin ilman hallinnon vyörytyskustannuksia apulomaketta (1B) hyväksikäyttäen. Omien laitosten osalta otetaan mukaan myös kesäkotien ja vastaavien virkistyspaikkojen kustannukset sekä autojen vuokrat. Kustannuksista poistetaan pelkästään avohoitoa antavien osastojen kustannukset. (osittain avotyötä tekevät osastot otetaan mukaan kustannuksiin). Laitoksissa työskennelleiden työllistettyjen kustannuksia ei oteta mukaan. Ostopalvelulaitosten kustannukset Sisältää ainoastaan laitoksille maksetut korvaukset ílman oman sosiaalityön osuutta. SPR:n (tai muiden vastaavien) turvatalojen kustannuksia ei sisällytetä laitoshoidon kustannuksiin. Ammatilliset perhekodit Kunnallisten ammatillisten perhekotien kustannukset (toimintaa ainoastaan Helsingissä kustannukset ilman hallinnon vyörytyksiä Ostopalvelun ammatillisten perhekotien kustannukset sisältävät ainoastaan ammatillisille perhekodeille maksetut korvaukset ilman oman sosiaalityön osuutta. Perhehoito Sisältää sekä sijaisperheille maksetut korvaukset (alkuavustukset, kulukorvaukset ja palkkiot ) että sijaisperheille harkinnanvaraisena taloudellisena tukena maksettavat kustannukset ja oman sosiaalityön osuuden. Perhehoidon sosiaalityön ja toimistotyön kustannukset sisältävät mm. työntekijöiden henkilöstömenot, huoneistomenot, koulutuskustannukset, matkakulut sekä työnohjauksen ym. kustannukset. (pääosin toimistotyöntekijätkin sisältyvät, ne kunnat, jotka eivät saa näitä mukaan ilmoittavat) Sijaishoidossa olevien lasten peruspalvelujen kustannuksia, (päivähoito, perheneuvonta) sisältyy Tampereella, Turussa ja Oulussa sijaishuollon kustannuksiin. Perhehoidon kustannuksiin sisältyy eräillä kunnilla biologisten perheiden matkakuluja ym. Vantaa. Helsingin ulkopuolella sijoitettujen jälkihuollossa olevien toimeentulokustannukset sijaishuoltoon mutta Helsingissä olevien toimeentulotukena. Kunnan kirjanpidon, palkanlaskennan ja muita yleishallinnon kuluja ei vyörytetä. 5

Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien suuruus vaikuttaa suoraan keskiarvoihin.

Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien suuruus vaikuttaa suoraan keskiarvoihin. 22.5.2006 Liite 0 (1) Kuusikko.. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät vuoden 2005 tiedoille Tämän raporttiin tietoihin sisältyvät vain lastensuojelulain mukaisin päätöksin sijoitettujen lasten

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014 Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2015 Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko muodostuu

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lasten sijaishuollon kustannukset kootaan kohdassa III olevien ohjeiden mukaan. (sisältävät avohuollon sijoitusten kustannukset)

Lasten sijaishuollon kustannukset kootaan kohdassa III olevien ohjeiden mukaan. (sisältävät avohuollon sijoitusten kustannukset) 23.4.2008 Liite 1 (1) Kuusikko.. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä I. Lastensuojelun kokonaisuutta koskevat tiedot 1. Lastensuojelun kokonaiskustannukset 2007 Lasten sijaishuollon kustannukset kootaan kohdassa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoitolaki 263/2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2011 Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin 31.12.2011 Kuusikon kunnissa sekä muutos

Lisätiedot

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Nurmijärven kunta Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Juha Sutelainen 15.11.213 Taloudellisen mallintamisen lähtökohtia Mallilla simuloidaan yksittäisen kuntalaisen

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen

Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen kunnissa 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTAA... 4 3 LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO PERHEPANKKI- HANKKEEN KUNNISSA 2009... 6 3.1 Sijaishuollon

Lisätiedot

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tiedonantajapalaute 21/2002

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tiedonantajapalaute 21/2002 Stakes/StakesTieto 12.12.2002 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2064 Salla Säkkinen Puh. (09) 3967 2234 Tuula Kuoppala Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 316 12.12.2016 PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 12.12.2016 316 Perhehoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2015

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2015 Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2016 Esipuhe Kuusikko-työssä vertaillaan kuutoskaupunkien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

2 Kehitysvammalain mukaisia palveluja vuoden 2006 aikana käyttäneet asiakkaat

2 Kehitysvammalain mukaisia palveluja vuoden 2006 aikana käyttäneet asiakkaat Kuusikko 2006 Liite 1 Kehitysvammahuolto 7.3.2007 Kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten määritelmät ja tietojen keruu 2006 Yleisiä määritelmiä Tässä raportissa kuvataan kuntien kehitysvammahuollon

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009 Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 1 JOHDANTO... 5 1.1Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 5 2 LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT... 9 2.1 Lastensuojeluilmoitukset...

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula

Lisätiedot

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Nivalan varhaiskasvatuspalvelut Hyväksytty Nivalan kaupungin sivistyslautakunnassa 21.6.2016, 58 Tiedote päivähoitomaksuista 1.8.2016 31.7.2018 Välttyäksenne takautuvilta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 5/2014 Kuuden suurimman kaupungin lasten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002 Tilastotiedote 20/2003 9.10.2003 Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002 Salla Säkkinen +358 9 3967 2064 salla.sakkinen@stakes.fi Tuula Kuoppala +358 9 3967 2234 tuula.kuoppala@stakes.fi

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 Espoon kaupunki 2016 1 (7) Yleisesti Tässä toimintaohjeessa lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana

Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana VII Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylässä 9.-, hallitussihteeri STM/STO Lähtökohdat Lähtökohta 1: lainsäädäntö Lastensuojelulaki 50.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013

LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 SISÄLLYS 1. LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite 1.2 Perhehoidon lainsäädäntö 2. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 2.1 Perhehoitajan ja perhekodin

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Helsinki /2016

Helsinki /2016 KUNTAINFO Helsinki 28.10.2016 7/2016 PERHEHOITOLAKIIN MUUTOKSIA 1.7.2016 LUKIEN Tausta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti perhehoitolakiin on tehty eräitä muutoksia. Muutosten tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (8) Sosiaali- ja terveysvirasto 12.2.2013

Helsingin kaupunki 1 (8) Sosiaali- ja terveysvirasto 12.2.2013 Helsingin kaupunki 1 (8) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikemuutoksista sosiaali- ja terveysvirastoon HEL 2013-000126 T 01 00 02

Lisätiedot

Perusturvalautakunta , liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

Perusturvalautakunta , liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 15.12.2016 149, liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2017 2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 274 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1366 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Maakunnallinen vammaisten ja ikäihmisten koordinointi-pilotti 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut Pitkäaikainen laitoshoito Ei määritelty erikseen asiakasmaksua. Ei ole saatu tietoa siitä, peritäänkö hoidon korvauksena etuudet tai korvaukset, esim. lapsilisä ja vammaistuki. Pitkäaikainen perhehoito

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 19.08.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.10.2015 1. VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot