Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010

Transkriptio

1 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010 Kuusikko-työryhmä Lastensuojelu Marja-Riitta Kilponen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Marja-Riitta Kilponen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Prima Oy 2011 Helsinki

3 Tekijä Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä ja sihteeri Marja-Riitta Kilponen Nimike Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010 Julkaisija Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaalija terveystoimi, Tampereen hyvinvointipalvelut sekä Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarjanimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 9/2011 Sivumäärä, liitteet 25 s s. liitteitä Osanumero 5/2011 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut kunnissa edelleen, vuodesta 2009 vuoteen 2010 noin 10 %:lla. Vuoden 2010 osalta tarkasteltiin myös kuntien lastensuojeluprosessin asiakasmääriä (kunnittain liite 2). Kuusikko-tasolla voidaan todeta, että noin puolet lastensuojeluilmoituksista johti lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Selvityksen jälkeen noin 60 %:lla lapsista lastensuojeluasiakkuus jatkui. Vuoden aikana päätettiin noin 6000 asiakkuutta (kuvio 17). Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä nousi noin 10 %. Sijoitettujen lasten määrä nousi vain noin 3 %:lla. Kunnissa on alettu löytää keinoja tukea perheitä ja lapsia avohuollon tukitoimilla siten, ettei lasta tarvitse sijoittaa. Sijoitetuista lapsista noin neljännes oli alle kouluikäisiä. Saman verran oli sijoitettuna vuotiaita. Lastensuojelun kokonaiskustannukset laskivat hieman vuodesta Sijoitusten kustannukset pysyivät ennallaan, ja avohuollon kustannukset laskivat noin 2 %. Perhehoidon osuus sijoitettujen lasten hoitomuodoista Kuusikko-kunnissa nousi ja sekä ostopalvelu- että kunnallisten laitosten osuus laski. Kuusikon tasolla sijoitusten kustannukset sijoitettuna ollutta lasta kohden laskivat hieman vuoden 2009 tasosta. Vuodesta 2010 alkaen seurataan uuden lastensuojelulain mukaisten läheisverkostoon sijoitettujen lasten määriä. Raportissa selvitettiin edelleen vastuusosiaalityöntekijän asiakasmäärien kehitystä. Vuodesta 2009 asiakasmäärä oli yhtä vakanssia kohden kasvanut kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa. Asiasanat Kuusikko, kustannukset, kuntavertailu, lastensuojelu, avohuolto, sijaishuolto, sijoitukset Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 15 Jakelu

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LASTENSUOJELUN KOKONAISUUS Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojeluilmoitusten vastaanotto Lastensuojelun asiakkaat Lastensuojelun kokonaiskustannukset AVOHUOLTO Avohuollon asiakkaat Avohuollon kustannukset SIJAISHUOLTO Sijoitetut lapset Huostaanotot Sijoitusten hoitomuotojen kehitys Sijoitusten kustannukset Sijoitusten kustannusten kehitys Sijoitusten kustannukset väestöön suhteutettuna LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖ LASTENSUOJELUPROSESSI YHTEENVETO LIITTEET 1. Lastensuojelusta koottavat tiedot 2. Kuntien lastensuojeluprosessit 3. Lastensuojelun tietoja Lastensuojelun asiakasmäärän vertailu Kuusikon lastensuojelun henkilöstöresursseja THL:n keräämät lastensuojelun avohuollon tiedot vuonna Lastensuojelun avohuollon tietoja Rekisteröidyt lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelu, sijoitusten tietoja 10. Kunnallisten lasten sijaishuollon laitosten kustannukset Lasten sijoitukset Sijoitusten hoitopäivien ja niistä laskettujen kokovuotisten hoitopaikkojen määrän muutos ja suhteutus alle 18-vuotiaaseen väestöön Kuusikon kunnissa Lasten sijaishuollon kustannukset alle 18-vuotiasta asukasta kohti 14. Lasten sijoitusten kustannukset vuoden aikana 0 17 v sijoitettuna ollutta lasta kohti 15. Lastensuojelun työryhmä 2010 TAULUKOT 1. Lastensuojeluilmoitukset ja lapset Muuten kuin lastensuojeluilmoituksen kautta tulleet lastensuojelutarpeen ilmoitukset vuonna

5 3. Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon asiakkaina olleet 0 17 vuotiaat lapset ja heidän osuutensa vastaavanikäisestä väestöstä ja lasten määrä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus 4. Lastensuojelun kokonaiskustannusten erittely avo- ja sijaishuollossa vuonna 2010 ja muutos vuodesta 2009 vuoden 2010 rahan arvossa 5. Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet ja niiden suhde avohuollon kaikkien asiakkaiden määrään ja 2010 valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset ja niihin päättyneiden asiakkuuksien %-osuus vuonna Kuusikko-kuntien avohuollon kustannukset 2010 ja muutos-% vuoteen Lastensuojelun avohuollon kustannukset toiminnoittain 2010 ja suhteessa vuoden 2009 kustannuksiin (vuoden 2010 arvossa ) 9. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden 0 17 vuotiaiden lasten määrä ja muutos vuosina Huostaanottojen määrät vuosina 2009 ja Läheisverkostoon sijoitettujen lasten määrä vuonna Sijoitusten kustannukset 2010 ja muutos-% vuoteen 2009 KUVIOT 1. Vuosina lastensuojelun asiakkaina olleiden 0 17 vuotiaiden lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä jaoteltuna avohuollon asiakkaisiin ja sijoitettuna olleisiin 2. Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteessa 0 17 vuotiaiden ja vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden määrään (avo-, sijais- ja jälkihuolto) 3. Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteutettuna samanikäiseen väestöön vuotiaiden avohuollon asiakkaiden määrät 2009 ja 2010 (ei sisällä jälkihuoltoa) 5. Avohuollon kustannukset 2010 suhteessa 0 20 vuotiaaseen väestöön ja avo- sekä jälkihuollon asiakkaisiin 6. Kuusikon kunnissa sijoitettuna olleiden lasten ikä 7. Eri hoitomuotojen osuus Kuusikon sijoitusten hoitovuorokausista Kuusikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausien osuudet vuosina Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutetut lastensuojelun hoitovuorokaudet Lasten sijaishuollon kustannukset 0 17 vuotiasta sijoitettuna ollutta lasta kohti korotettuna vuoden 201 arvoon 11. Sijoitusten kustannukset 0 17 vuotiasta väestöä kohden vuosina (vuoden 2010 hintatasossa) 12. Sijoitusten hoitovuorokauden keskimääräiset kustannukset Kustannusten muutos vuodesta Sijoitettuna ollutta 0 17 vuotiasta lasta kohti laskettujen vuosikustannusten kehitys (Kuusikon ja kuntien keskiarvo vuonna 2006 = 1, kustannukset 2010 arvossa) 14. Eri hoitomuotojen %-osuudet sijoitusten kustannuksista vuosina 2009 ja Sijoitusten kustannukset kunnan alle 18-vuotiasta asukasta kohti 16. Avohuollon 0 17 vuotiaiden asiakasmäärä yhtä avohuollon vastuusosiaalityöntekijää kohti (ei sijais- eikä jälkihuollon asiakkaita ja sosiaalityöntekijöitä) 17. Lastensuojeluprosessin eri vaiheissa olevia asiakasmääriä 4

6 1 JOHDANTO Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä Kuusikkoon kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaupunkien edustajista koostuvat eri palvelukokonaisuuksien asiantuntijaryhmät tuottavat vuosittain tilastollisia raportteja edeltävän vuoden asiakasmääristä, suoritteista ja kustannuksista. Tärkeimmät tiedot esitetään raporteissa usean vuoden aikasarjoina. Kuusikko-työn historia ulottuu vuoteen 1994, jolloin Helsingin, Espoon ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimen johtajat päättivät alkaa toteuttaa vertailuja keskeisimmistä sosiaali- ja terveystoimen palveluista sekä niiden kustannuksista. Ensimmäiseksi tarkasteltiin lasten päivähoitoa, toimeentulotukea sekä vanhusten palveluja. Turku ja Tampere tulivat kaikkiin vertailuihin mukaan vuonna 1996, minkä jälkeen ryhmä nimettiin Viisikoksi. Vertailuraportteja alettiin julkaista omassa julkaisusarjassaan vuodesta 1999 eteenpäin. Kuusikko syntyi, kun Oulu liittyi kuudentena jäsenenä ryhmään vuonna Ajan myötä Kuusikko-vertailuihin on tullut mukaan uusia palvelukokonaisuuksia. Lisäksi raporttien laajuus on kasvanut vertailtavaksi otettujen asioiden lisääntyessä. Vuonna 2011 toimii seitsemän Kuusikko-työryhmää, jotka tuottavat yhteensä kahdeksan raporttia. Kuusikko-raporttien tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista asiakastietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Raportteihin sisältyy tilastotietojen lisäksi erillisiä selvityksiä esimerkiksi eri palvelujen organisoinnista tai kuntakohtaisista suunnitelmista palvelurakenteen muutoksen toteuttamiseksi. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät, toteuttavat tiedonkeruun käytännössä ja analysoivat tuloksia. Kuusikko-työryhmien sihteerit kokoavat tiedot yhteen ja kirjoittavat ryhmäkohtaiset raportit. Kuusikon lisäksi tilastotietoja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan usealla taholla. Tärkeimmät valtakunnallisen tiedon kerääjät ovat Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen Kuntaliitto. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoa Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta. THL kokoaa ja tuottaa runsaasti tietoja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Vuosittain THL julkaisee muun muassa Sosiaali- ja terveysalan tilastollisen vuosikirjan sekä raportin Sosiaalimenot ja rahoitus. Suomen Kuntaliitto kerää ja raportoi tietoja suurten kaupunkien terveystoimen kustannuksista. Keskisuurten kaupunkien kustannustietoja julkaistaan myös sosiaalipalveluiden osalta. Kuntaliitto julkaisee muitakin tietoja kuntien taloudesta. Kuusikko-tiedonkeruun ja raportoinnin erityispiirteet liittyvät yhdessä sovittuihin määritelmiin ja sopimuksiin tietosisällöstä, suorite- ja taloustietojen yhdistämiseen yhteen raporttiin, palvelua koskevien tietojen kattavuuteen ja pyrkimykseen tietojen vertailukelpoisuuden yksityiskohtaiseen arviointiin. Työryhmien tiedonkeruuprosessia ja raportoinnin sisältöä voidaan myös tarvittaessa muokata verrattain joustavasti suhteessa valtakunnallisen tason tiedonkeruuseen ja julkaisuihin. Lastensuojelun osalta THL kerää tietoja ja julkaisee ne vuoden alussa. Kunnat joutuvat kuitenkin antamaan tietoja tuossa vaiheessa ilman, että ne pystyvät tarkistamaan lukuja. Kuusikko-raporttiin tulevat tiedot ovat kuntien asiantuntijoiden tarkastamat. Kuusikon kunnat (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) yhdistivät vuoden 2008 alussa aiemmin erillisinä toimineet lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon työryhmät. Yhdistämisellä valmistauduttiin vuoden 2008 alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain (417/2007) mukanaan tuomiin toiminnallisiin ja tiedonkeruuseen liittyviin muutoksiin. Vuodesta 2008 alkaen avohuollon tiedot on koottu pääasiassa THL:n valtakunnallisesti kokoamien avo- 5

7 huollon tietojen mukaisina. Tämän lisäksi ryhmä on koonnut lastensuojelun kokonaiskustannukset ja tietoja henkilöstöstä (mm. lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden määrän). Sijoituksista koottavia tietoja ei työryhmien yhdistymisen yhteydessä muutettu. Tämä raportti käsittelee lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluja. Raporttiin kerätään samat tiedot kuin vuoden 2009 tietojenkeruussa. Työryhmä päätti, että vertailuja tehdään pääosin vain 0 17-vuotiaisiin. Vaikka18 20-vuotiaita on edelleen lastensuojelun asiakkaina (jälkihuolto), niin heidän määränsä ei ole kovin suuri verrattuna alaikäisten määrään. Kahden eri ikäryhmän vertailu on osin sekoittanut tuloksia aiemmin. Työryhmän pitkäaikaisen sihteerin, Aila Kumpulaisen, luopuminen tehtävästään tulee näkymään raportissa. Kiitämme Ailaa monen vuoden sihteerityöstä ja tietojen keräämisestä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Leena Wilen Espoosta ja raportin on kirjoittanut Marja-Riitta Kilponen. Työryhmän yhteystiedot löytyvät liitteestä 15. 6

8 1 LASTENSUOJELUN KOKONAISUUS Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelun avohuollon asiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä päättää käynnistää lastensuojelutarpeen selvityksen lastensuojeluilmoituksen tai muun yhteydenoton perusteella. Lastensuojeluasiakkuus voi käynnistyä myös kiireellisenä sijoituksena. Tätä raporttia varten koottiin tiedot lastensuojeluilmoitusten määristä sekä lisäksi ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrät ja pyynnöt lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Lastensuojeluilmoitusten kohteena olevien lasten määrä on noussut. Vain Espoossa määrä oli hieman laskenut. Taulukko 1. Lastensuojeluilmoitukset ja lapset Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lastensuojeluilmoitukset muutos % % -2% 3% 16% 43% 1% 10% Lastensuojeluilmoituksen kohteena olleet lapset muutos % % -3% 1% 2% 25% 10% 6% 1.2 Lastensuojeluilmoitusten vastaanotto Helsingissä lastensuojeluilmoituksia otetaan vastaan virka-aikana kaikissa toimipisteissä. Yhdessä toimipisteessä ilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitykset on keskitetty yksikössä. Muissa ilmoitusten vastaanotto tapahtuu päivystysjärjestelmän mukaisesti. Turussa ja Oulussa lastensuojeluilmoitukset otetaan vastaan pääsääntöisesti keskitetysti sosiaalipäivystysyksikössä. Oulussa syksyllä 2010 perustettu lastensuojelutarpeen selvitystiimi ottaa vastaan ilmoituksia. Jos lastensuojeluilmoitus tehdään suoraan alueen sosiaalityöntekijälle, voi hän itse ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksen molemmissa kunnissa. Tampereella ja Espoossa alueelliset sosiaalipalveluasemat ottavat virka-aikana vastaan lastensuojeluilmoitukset. Vantaalla on kolme lastensuojelun avopalvelujen toimintayksikköä, jotka ottavat vastaan lastensuojeluilmoitukset virka-aikana. Jokaisessa yksikössä vastaanottotiimi käsittelee lastensuojeluilmoitukset. Kuusikko-kunnissa otetaan virka-ajan ulkopuolella lastensuojeluilmoitukset vastaan kunnan sosiaalipäivystyksen yksikössä. Taulukot 1 ja 2 osoittavat, että lastensuojeluilmoitukset ovat pääasiallinen lastensuojelun asian vireilletulon muoto. 7

9 Taulukko 2. Muuten kuin lastensuojeluilmoituksen kautta tulleet lastensuojelutarpeen ilmoitukset vuonna 2010 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Pyynnöt lastensuojelutarpeen selvittämiseksi Hakemukset lastensuojelutarpeen selvittämiseksi Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset Muulla tavoin esiin tullut ls-tarve Lastensuojelun asiakkaat 2010 Lastensuojeluasiakkuus alkaa lastensuojelutarpeen selvityksestä. Lastensuojelulain mukaan lapsia ovat 0 17 vuotiaat ja nuoria vuotiaat. Raporttia varten on koottu tiedot vuotiaista lastensuojelun asiakkaista ja väestöstä sekä lisäksi vuotiaista jälkihuollon asiakkaista. Suurin osa jälkihuollon asiakkaista on täysi-ikäisiä. Vuoden aikana lapsi tai nuori voi olla avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon asiakkaana. Raportissa esiintyvissä luvuissa lapsi sisältyy yllä mainittujen palvelujen asiakasmäärään. Niissä kohdin, missä puhutaan lastensuojelun asiakkuudesta (kokonaisuutena), on kukin lapsi tai nuori vain kertaalleen tilastossa mukana. Taulukko 3. Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon asiakkaina olleet 0 17 vuotiaat lapset ja heidän osuutensa vastaavanikäisestä väestöstä ja lasten määrä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus Kunta 0-17 v. väestö muutos % Lastensuojelun asiakkaana olleet 0-17 vuotiaat vuonna 2009 muutos 2010 % Avohuollon asiakkaat 0-17v (EI sis jälkihuoltoa) 2009 muutos % Sijoitetut 0-17 vuotiaat vuonna muutos % 0-20v jälkihuollossa olleet Lapset, joista tehty lastensuojeluilmoitus 2009 muutos % Helsinki , , , , ,4 Espoo , , , , ,3 Vantaa , , , , ,7 Turku , , , , ,2 Tampere , , , , ,1 Oulu , , , , ,9 Kuusikko , , , , ,3 Lastensuojelun asiakkaina olleiden lasten määrä lisääntyi edelleen edellisestä vuodesta. Asiakasmäärät ovat nousseet erityisesti avohuollossa (10 %) ja sijoitettuna olleiden lasten määrä lisääntyi noin 3 %:lla vuodesta Vaikka osassa kuntia avohuollon asiakasmäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti, eivät sijoitusten määrät ole lisääntyneet samassa määrin. Useimmissa kunnissa on määrätietoisesti kehitetty avohuoltoa ensisijaisena tukimuotona ja kotiin annettavia palveluja. 8

10 Kuvio 1. Vuosina lastensuojelun asiakkaina olleiden 0 17 vuotiaiden lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä jaoteltuna avohuollon asiakkaisiin ja sijoitettuna olleisiin ,0 2,0 1,4 1,4 1,7 1,9 1,8 1,8 1,6 1,8 1,6 1,7 Vuoden aikana sijoitettuna olleiden %- osuus väestöstä 0-17v ,1 1,2 7,3 8,3 5,3 5,3 10,3 10,8 7,2 8,9 7,8 8,4 8,0 8,1 7,5 8,1 Vuoden aikana avohuollon asiakkaina olleiden %-osuus väestöstä 0-17v (sis. jälkihuollon) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kuvio 1 osoittaa, että Kuusikko-kunnissa sijoitettujen lasten osuudessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna suhteutettuna alle 18 -vuotiaaseen väestöön. Avohuollon asiakkaiden osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä on noussut muissa kunnissa paitsi Espoossa, jossa osuus pysyi samana kuin vuonna Lastensuojelun kokonaiskustannukset 2010 Lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat Kuusikon kunnissa noin 290 miljoonaa euroa vuonna Kustannukset laskivat aavistuksen vuodesta 2009, vaikka esim. henkilöstön palkkakustannukset ovat nousseet. Avohuollon kustannukset olivat laskeneet enemmän kuin sijoitusten. Kustannuksista kului sijoituksiin 78 % ja vastaavasti avohuoltoon 22 %. Suhdeluvut olivat samat Kuusikko-tasolla vuonna Taulukko 4. Lastensuojelun kokonaiskustannusten erittely avo- ja sijaishuollossa vuonna 2010 ja muutos vuodesta 2009 vuoden 2010 rahan arvossa Lastensuojelun kokonaiskustannukset 2010 muutos-% muutos-% muutos-% muutos-% muutos-% muutos-% muutos-% Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2010 Yhteensä , , , , , , ,5 Avohuolto , , , , , , ,5 Sijoitukset , , , , , , ,0 Avohuollon osuus kustannuksista 21% 20% 22% 13% 23% 33% 21% Sijoitusten osuus kustannuksista 79% 80% 78% 87% 77% 67% 79% 2009 Helsingissä, Tampereella ja Oulussa lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat laskeneet verrattuna vuoteen Lastensuojelun kustannuksia voidaan tarkastella myös suhteessa asiakasmääriin tai lasten määrään kunnassa. Tätä tarkastelua ei ollut vuoden 2009 raportissa. Lastensuojelun kokonaiskustannuksia verrataan sekä alle 17-vuotiaiden että alle 20- vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden määrään. Kustannuksista ei saada eriteltyä vuotiaiden kustannuksia. 9

11 Helsingissä, Espoossa ja Turussa ovat korkeimmat lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteutettuna asiakasmääriin. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat eniten sijoitusten määrä, pituus ja sijoituksen muoto. Kuvio 2. Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteessa 0 17 vuotiaiden ja 0 20 vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden määrään (avo-, sijais- ja jälkihuolto) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lastensuojelun kustannukset / 0-17 v asiakas Lastensuojelun kustannukset / 0-20 v asiakas Kuvio 3. Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteutettuna samanikäiseen väestöön Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lastensuojelun kustannukset / 0-17 v asukas Lastensuojelun kustannukset / 0-20 v asukas 10

12 Kun lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteutetaan samanikäiseen väestöön, on Helsingissä ja Turussa korkeimmat kustannukset vuonna Näiden kuntien lukuja selittää osaltaan kuntien ikärakenteet. Helsingissä sijoitettujen osuus (2 % väestöstä) nostaa asukaskohtaisia kustannuksia muihin kuntiin verrattuna (kuvio 1). Lastensuojelun asiakasmäärän kasvusta huolimatta sijoitettujen osuus on pysynyt samalla tasolla ja asiakkaita on voitu tukea avohuollon keinoin. 2 AVOHUOLTO Lapsi voi olla asiakkaana vuoden aikana sekä avo-, sijais- että jälkihuollossa. Vaikka asiakas siirtyy avohuollosta sijoitukseen tai jälkihuoltoon, niin hänen kanssaan on voitu työskennellä intensiivisesti kuukausia ennen siirtoa. Tämän vuoksi on asiakas voi olla mukana eri asiakasmäärissä saman vuoden aikana. Lastensuojelun asiakasmäärän kokonaisluvussa asiakas on laskettu mukaan vain kertaalleen. 2.1 Avohuollon asiakkaat Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä päättää aloittaa lastensuojelutarpeen selvityksen. Noin puolet avohuollon asiakkaista oli tullut uusina asiakkaina vuonna Taulukko 5. Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet ja niiden suhde avohuollon kaikkien asiakkaiden määrään Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Uutena alkaneet avohuollon 0-17 v asiakkuudet muutos % ,9% 3,8% -3,7% 0,6% 20,1% 7,8% 4,9% Uusien asiakkaiden osuus avohuollon 0-17 v asiakkaista (%) (ei sis. jälkihuoltoa) ,3% 45,1% 43,0% 50,6% 46,3% 37,2% 42,0% Taulukko ja 2010 valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset ja niihin päättyneiden asiakkuuksien %-osuus vuonna 2010 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2009 valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset muutos 2,1% 5,1% -0,6% 22,8% 56,8% 3,6% 11,6% LS-asiakkuus päättyi selvitykseen vuonna Selvitykseen päättyneiden asiakkuuksien %-osuus 59,3 52,1 58,1 64,4 30,0 42,6 51,9 Lastensuojelutarpeen selvitysten tekemiseen on panostettu Turussa ja erityisesti Tampereella. Tampereella lisättiin vuonna 2010 määräaikaisesti kuusi sosiaalityöntekijän vakanssia lastensuojelutarpeen selvitysten purkamista varten. Puolet Kuusikko-kuntien lastensuojeluasiakkuuksista päättyi lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuttua. Poikkeuksena oli Tampere, jossa vain noin kolmannes selvityksistä johti asiakkuuden päättymiseen. 11

13 Kuvio vuotiaiden avohuollon asiakkaiden määrät 2009 ja 2010 (ei sisällä jälkihuoltoa) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Avohuollon asiakkaiden määrät ovat nousseet kaikissa kunnissa. 2.2 Avohuollon kustannukset Kuusikko-tasolla avohuollon kustannukset laskivat hieman vuodesta Taulukko 7. Kuusikko-kuntien avohuollon kustannukset 2010 ja muutos-% vuoteen 2009 (arvo deflatoituna vuoden 2010 arvoon) muutos-% 2009 muutos-% 2009 muutos-% 2009 Avohuollon kustannukset 2010 ja muutos-% vuoteen 2009 Helsinki 2010 Espoo 2010 Vantaa 2010 Turku 2010 Tampere 2010 Oulu 2010 Kuusikko 2010 Avohuolto , , , , , , ,5 muutos-% 2009 muutos-% 2009 muutos-% 2009 muutos-% 2009 Helsingissä avohuollon asiakkaiden määrän noususta (15 %) huolimatta kustannusten nousu vuodesta 2009 on jäänyt vähäiseksi (alle 1 %). Espoossa asiakkaiden määrä on noussut vain noin 1 % mutta kustannukset ovat laskeneet lähes 5 %. Vantaalla avohuollon asiakkaiden määrä on noussut 6 %, mutta kustannukset ovat laskeneet lähes 4 %. Turussa asiakasmäärä on lisääntynyt voimakkaimmin (23 %), mikä näkyy myös kustannusten nousuna (9 %). Tampereella avohuollon asiakkaiden määrä on noussut lähes 8 % mutta kustannusten lasku on ollut silti merkittävä (21 %). Kustannukset ovat laskeneet, kun on tehty organisaatiomuutoksia ja siirretty resursseja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön. Myös menojen kustannuspaikkoja on tarkennettu. Oulussa asiakkaiden määrä on noussut 1 %, mutta avohuollon kustannukset ovat nousseet 14 %. Avohuollon kustannusten kasvu johtuu pääosin sosiaalipäivystyksen resurssilisäyksistä. Myös lastensuojelutarpeen selvitystyöhön on panostettu perustamalla kaupunkiin arviointiin erikoistunut työryhmä. 12

14 Kuusikon avohuollon kokonaiskustannukset ovat laskeneet noin 2 % vuodesta Taulukko 8. Lastensuojelun avohuollon kustannukset toiminnoittain 2010 ja suhteessa vuoden 2009 kustannuksiin (vuoden 2010 arvossa) Lastensuojelun avohuollon Helsinki 2010 Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Kuusikko 2009 kustannukset yhteensä LS yhteiset palvelut LS avohuollon sosiaalityö Jälkihuolto ja nuorten tukiasuminen LS perhetyö ja perhekuntoutus Tukiperhe/tukihenkilö/lomatoiminta LS sosiaali- ja kriisipäivystys Ensikotien toiminta Muut LS kustannukset LS taloudellinen tuki ja ostopalvelut Tampereen alhaisia avohuollon sosiaalityön kustannuksia selittää organisaatiomuutos, jossa lapsiperheiden ja aikuisten palvelut organisoituivat omiksi kokonaisuuksiksi, jolloin yhdistetyn työn kustannukset jakautuivat erilleen. Myös sijaisia käytettiin vähemmän ja palkattomia vapaita käytettiin enemmän. Kuusikko-kunnissa perhekuntoutuksen tiedot jakautuvat eri tavoin avohuollon ja sijoitettujen kustannuksiin toimintamallien ja organisaatiorakenteiden vuoksi. Kuvio 5. Avohuollon kustannukset 2010 suhteessa vuotiaaseen väestöön ja avo- sekä jälkihuollon asiakkaisiin Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko kustannukset 0-20 väestöön kustannukset 0-20 asiakkaisiin 3 SIJAISHUOLTO 3.1 Sijoitetut lapset Sijoitettujen lasten määrä vuosina on noussut kaikissa muissa Kuusikkokunnissa paitsi Helsingissä. Espoossa ja Tampereella sijoitettujen lasten määrän nousu on 13

15 ollut huomattava (yli 20 %). Sijoitettujen määrään sisältyvät sekä avohuollon tukitoimenpiteenä että huostaan otettuina sijoitetut. Vuodesta 2009 sijoitettujen lasten määrä nousi muissa kunnissa paitsi Vantaalla ja Tampereella. Taulukko 9. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden 0 17 vuotiaiden lasten määrä ja muutos vuosina SIJOITETTUNA OLLEET 0-17 v VUOSINA HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Lasten määrän muutos Muutos % ,6% 18,8% 1,1% 9,7% 28,0% 18,0% 7,8% Kuvio 6. Kuusikon kunnissa vuoden 2010 aikana sijoitettuina olleiden lasten ikä %-osuuksina Kuusikko 9,6% 13,6% 27,4% 26,8% 22,7% Oulu 14,0% 13,4% 23,5% 27,6% 21,4% Tampere 13,5% 15,0% 26,7% 27,4% 17,4% Turku 10,6% 15,8% 25,1% 23,4% 25,1% Vantaa 9,5% 14,3% 27,9% 27,6% 20,8% Espoo 7,8% 13,4% 30,1% 25,6% 23,0% Helsinki 7,5% 12,4% 28,2% 27,4% 24,5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 0-2 v 3-6 v 7-12 v v v Turussa, Tampereella ja Oulussa lähes 25 % kaikista sijoitetuista on alle kouluikäisiä. Helsingissä sijoitetaan vähiten pieniä lapsia. Helsingissä pienten lasten perheille on kohdennettuja palveluja. Kaupungin haasteena on kehittää nuorille ja heidän vanhemmilleen sopivia palveluja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Turussa ja Helsingissä neljännes sijoitetuista lapsista ovat vuotiaita. 14

16 3.2 Huostaanotot 2010 Lapsen huostaanotto ja sijaishuoltoa koskevan päätöksen tekee lastensuojelulain 43 mukaan viranhaltija mikäli lapsen huoltajat ja yli 12-vuotias lapsi suostuvat siihen. Muussa tapauksessa kunta tekee hakemuksen hallinto-oikeudelle asian päättämiseksi. Taulukko 10. Huostaanottojen määrät vuosina 2009 ja 2010 HUOSTAANOTOT 2009 ja 2010 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Suostumukseen perustuvat Hallinto-oikeuden päättämät HAO hylännyt hakemuksen YHTEENSÄ hyväksytyt Joista 2009 suostumukseen perustuvia % 73,3 75,0 79,8 58,3 49,3 61,4 69,2 Joista 2009 hallinto-oikeuden päättämiä % 26,7 25,0 20,2 41,7 50,7 38,6 30,8 Joista 2010 suostumukseen perustuvia 70,2 68,5 70,6 47,1 72,6 55,0 67,4 Joista 2010 hallinto-oikeuden päättäm 29,8 31,5 29,4 52,9 27,4 45,0 32,6 Valtaosa huostaanotoista on suostumukseen perustuvia. 3.3 Sijoitusten hoitomuotojen kehitys Kaikissa kunnissa on tavoitteena palvelurakenteen muutos, jossa laitossijoituksia pyritään vähentämään ja lisäämään perhehoitoa. Perhehoitoa pyritään lisäämään sekä lapsilähtöisistä että taloudellisista syistä. Kuusikko-tasolla perhehoito on lisääntynyt selkeästi vuodesta 2009 (kuvio 7). Samalla erityisesti ostopalvelulaitosten käyttö on vähentynyt. Kuviossa 8 muutokset näkyvät kunnittain. Oulussa perhehoidon osuus on lisääntynyt koko tarkastelujakson ajan. Muissa kunnissa ei ole vielä havaittavissa yhtä selvää pitkäaikaista kehitystä. Kuvio 7. Eri hoitomuotojen osuus Kuusikon sijoitusten hoitovuorokausista % 80% 42,3 41,7 41,3 42,4 44,9 Perhehoito (sijaisperheet) % 60% 8,0 7,2 7,4 6,9 6,8 Ammatilliset perhekodit % 40% 20% 0% 27,6 29,6 30,2 30,2 28,8 22,1 21,5 21,2 20,5 19, Ostopalvelulaitokset % Kunnalliset laitokset % 15

17 Kuvio 8. Kuusikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausien osuudet vuosina Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu ,1 12,6 14,1 15,0 14,2 12,3 12,3 13,0 13,7 12,3 8,5 30,9 33,2 33,0 34,7 35,6 14,6 15,3 15,2 15,6 14,9 14,8 15,8 15,2 14,4 13,7 23,3 23,5 24,9 24,7 26,5 1,9 13,3 14,6 17,6 2,0 20,2 30,1 33,2 35,9 32,0 27,2 3,4 2,6 2,3 40,2 40,4 40,7 40,6 39,3 35,8 34,1 33,8 33,7 34,3 26,1 28,5 27,5 27,0 24,2 6,1 6,8 6,2 6,2 11,1 33,1 30,5 30,5 29,9 26,6 8,5 8,0 9,4 10,2 11,8 15,5 17,5 18,8 17,7 15,6 4,5 4,8 5,0 5,1 5,5 79,6 72,1 67,9 64,8 63,3 5,3 5,9 6,3 5,1 6,8 51,5 47,7 45,0 48,1 49,4 30,8 30,4 30,3 30,3 31,0 36,7 36,3 34,7 33,6 34,0 33,9 32,6 32,2 34,2 36,5 46,1 43,2 42,6 43,2 43,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Kunnalliset laitokset Ostopalvelulaitokset Ammatilliset perhekodit Perhehoito (sijaisperheet) Turussa laitoshoidon ostopalvelut lisääntyivät vuonna Perhehoitoa on eniten Oulussa ja Tampereella ja pienin osuus on Turussa. Turussa ja Vantaalla perhehoidon kehittäminen käynnistettiin 2010 keväällä. 16

18 Kuvio 9. Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutetut lastensuojelun hoitovuorokaudet Ostopalvelut Kunnallinen laitoshoito Pitkäaikainen perhehoito Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Lastensuojelulaki 32 edellyttää, että lapsen sijoitustarvetta arvioitaessa selvitetään ensimmäiseksi sijoitus lähiverkostoon. Tämä on tuonut lastensuojelun sosiaalityöhön haasteita ja mahdollisuuksia. Tietoa sukulais- ja lähiverkostosijoitusten määrästä ei ole kerätty aiemmin Kuusikko-raportteihin. Taulukko 11. Läheisverkostoon sijoitettujen lasten määrä vuonna 2010 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Läheisverkostoon tai sukulaisten luo sijoitettujen m Sijoitusten kustannukset Sijoitusten kustannukset pysyivät vuoden 2009 määrissä Kuusikko-tasolla. Taulukko 12. Sijoitusten kustannukset 2010 ja muutos-% vuoteen 2009 muutos-% 2009 muutos-% 2009 muutos-% 2009 Sijoitusten kustannukset 2010 ja muutos-% vuoteen 2009 Helsinki 2010 Espoo 2010 Vantaa 2010 Turku 2010 Tampere 2010 Oulu 2010 Kuusikko 2010 Sijoitukset , , , , , , ,0 muutos-% 2009 muutos-% 2009 muutos-% 2009 muutos-% 2009 Sijoitusten kustannukset ovat laskeneet Helsingissä ja Oulussa. Muissa kunnissa kustannukset ovat nousseet hiukan. Sijoitusten kustannuksia nostavat vaativahoitoisten lasten määrän nousu. Tästä johtuen kustannukset voivat nousta, vaikka sijoitettujen määrä ei ole noussut samassa suhteessa. 17

19 Helsingissä pyritään sijoittamaan kaikki alle 13-vuotiaat lapset perheisiin. Omiin laitoksiin sijoitetaan pääsääntöisesti nuorisoikäisiä lapsia. Vain vaativahoitoiset lastensuojelun palveluja tarvitsevat lapset (käytös-, päihde- ja psyykkiset ongelmat) sijoitetaan laitoshoitoon, missä lapsen ja perheen kuntouttavaan hoitoon on panostettu. Perhehoidon kasvun lisäksi on kehitetty sijaisperheiden tukea. Vantaalla sijoitettujen lasten määrä oli edellisen vuoden tasolla, mutta sijaishuollon kustannukset olivat nousseet 3 %. Menojen nousuun on vaikuttanut entistä laajempi tarve vaativahoitoisten sijoitusyksiköiden käyttöön. Omien vastaanottolaitosten täyttymisestä johtuen on myös jouduttu ostamaan tavallista kalliimpia palveluja kiireellisesti sijoitettujen lasten vastaanottoon ja sijoitustarpeen arvioimiseen. Turussa sekä kustannukset että asiakasmäärät ovat nousseet. Turun kohonneet kustannukset johtuvat siitä, että kaikkia omia laitospaikkoja ei täytetty, koska odotettiin kunnan omien laitosten vähentämistä koskevia päätöksiä. Käytäntö lisäsi vuoden 2010 aikana sijoituksia ostopalvelupaikkoihin. Vuoden lopulla päädyttiin oman laitoskapasiteetin säilyttämiseen. Tampereella sijoitusten määrä on pysynyt lähes ennallaan ja sijoitusten kustannukset sen mukaisesti. Ostopalveluvuorokausien suhteellisen osuus on laskenut yli 5 % ja perhehoidon osuus on noussut yli 5 %. Sijaishuollon kustannukset laskivat Oulussa 11 %, vaikka sijoitettujen lasten määrä oli noussut 5 %. Oulu vähensi edelleen laitossijoituksia ja panosti perhehoitoon. Sosiaalipäivystys alkoi tehdä kiireellisiä sijoituksia perhehoitoon ns. päivystäville perhehoitajille. yksi lastenkoti lakkautettiin syksyllä Kuvio 10. Lasten sijaishuollon kustannukset 0 17 vuotiasta sijoitettuna ollutta lasta kohti korotettuna vuoden 2010 arvoon Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Helsingissä, Turussa ja Oulussa sijoituksen kustannus on laskenut vuodesta

20 Kuvio 11. Sijoitusten kustannukset 0 17 vuotiasta väestöä kohden vuosina (vuoden 2010 hintatasossa) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Helsingissä ja Oulussa sijoituksen kustannus kaupungin alle 18-vuotiasta asukasta kohden on laskenut ja muissa kaupungeissa se on noussut. 3.5 Sijoitusten kustannusten kehitys Sijoitusten kustannukset ovat suurin menoerä lastensuojelun kokonaiskustannuksista. Kuvio 12. Sijoitusten hoitovuorokauden keskimääräiset kustannukset Vuoden 2009 kustannukset on deflatoitu vuoden 2010 arvoon Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko / Hoitovuorokausi kunnallinen laitos / Hoitovuorokausi ostopalvelulaitos / Hoitovuorokausi ammatillinen perhekoti / Hoitovuorokausi sijaisperhehoito Kuusikko-tasolla hoitovuorokauden keskimääräiset kustannukset ovat nousseet kaikissa muissa hoitomuodoissa paitsi ammatillisissa perhekodeissa. 19

21 Kuvio 13. Kustannusten muutos vuodesta Sijoitettuna ollutta 0 17 vuotiasta lasta kohti laskettujen vuosikustannusten kehitys (Kuusikon ja kuntien keskiarvo vuonna 2006 = 1, kustannukset 2010 arvossa) 1,19 1,18 Helsinki; 1,15 1,13 1,08 1,03 0,98 1,00 1,10 1,09 Espoo; 1,10 Turku; 1,09 1,06 Kuusikko; 1,08 Vantaa; 1,05 1,01 0,93 0,88 Tampere; 0,94 0,92 Oulu; 0, Vaativampien sijoituspaikkojen osuuden kasvaminen lisää sijoitettua lasta kohti laskettuja kustannuksia. Sijoitettujen lasten hoidon tarve on lisääntynyt ja kustannukset lasta kohti kasvaneet. Oulu on saanut rekrytoitua sijaisperheitä ja kunnan perhehoidon kustannukset ovat laskeneet huomattavasti verrattuna vuoteen 2009 (ks. kuvio 12). Kustannusten vertailua ei tehty kaikkiin sijoitettuihin suhteutettuna. Täysi-ikäisten vuotiaiden sijoitettujen suhteellinen osuus kaikista sijoitetuista vuonna 2010 oli suurin Helsingissä (15 %), Espoossa (13 %) ja Turussa (14 %). Muissa kunnissa sijoitetuista oli täysiikäisiä 3 8 %. 20

22 Kuvio 14. Eri hoitomuotojen %-osuudet sijoitusten kustannuksista vuosina 2009 ja % 9,7 10,4 12,8 8,9 9,3 17,9 14,5 19,5 16,7 15,9 7,4 5,9 22,3 17,9 Perhehoito (sijaisperheet) 15,3 14,1 7,6 6,5 80% 5,1 5,5 6,5 38,4 7,3 6,9 5,9 49,0 Ammatilliset perhekodit 39,7 43,5 60% 39,4 35,9 4,4 43,5 48,2 55,1 43,0 55,3 53,8 52,3 3,2 47,7 28,7 40% Ostopalvelulaitokset 26,5 20% 37,4 39,1 26,8 21,7 24,4 23,6 43,9 41,3 24,4 24,2 28,5 27,0 33,1 32,5 Kunnalliset laitokset 0% Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Kuusikko-tasolla eri palvelumuotojen osuus sijoitusten kustannuksista vuodesta 2009 on pysynyt lähes ennallaan. Perhehoidon osuus on kasvanut 2 %. Perhehoidon osuus on lisääntynyt kaikissa kunnissa valtakunnallisten tavoitteiden suuntaisesti. Ammatillisten perhekotien osuus on pienentynyt muissa kunnissa paitsi Helsingissä. Ostopalvelulaitosten käyttö on selvästi laskenut Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Espoossa ja Turussa palvelun osuus on noussut. Vain Helsingissä kunnallisten laitosten osuus on lisääntynyt, muissa kunnissa se on laskenut. 3.6 Sijoitusten kustannukset väestöön suhteutettuna Kuntien lastensuojelun sijoitusten kehitystä on kuvattu kaaviossa siten, että kaikkien kuntien kustannusten arvoksi vuonna 2006 merkittiin 1. Sijoitusten kustannuksia verrattiin suhteessa väestöön ja tarkasteltiin muutostrendiä vuodesta 2006 alkaen. 21

23 Kuvio 15. Sijoitusten kustannukset kunnan alle 18-vuotiasta asukasta kohti. Kustannusten kehitys vuosina Kuntien keskiarvo = 1 vuonna 2006, kustannukset suhteutettu vuoden 2010 arvoon 1,27 1,22 1,17 1,12 1,07 1,02 1,24 1,20 1,16 1,15 1,12 1,02 ESPOO; 1,27 TURKU; 1,22 TAMPERE; 1,21 Kuusikko; 1,14 HELSINKI; 1,13 VANTAA; 1,05 0,97 OULU; 0,97 0, Kuusikon keskiarvokustannukset ovat laskeneet vuodesta Sijoitusten kustannukset suhteessa väestömäärään ovat nousseet vuodesta 2009 Espoossa, Turussa, Tampereella ja Vantaalla. Kohonneet kustannukset johtuvat vaativaa hoitoa edellyttävien lasten sijoituksista ja ostopalvelujen käytöstä. Lapsia pyritään sijoittamaan kuitenkin yhä enemmän sijaisperheisiin hakemalla sosiaali- tai hoitoalan ammattilaisia työhön ja tukemalla sijaisperheitä. 4 LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖ Kuusikko-kunnista kerättiin avohuollon lastensuojelulain mukaisten vastuusosiaalityöntekijöiden määrät (LsL 13b). Tätä työntekijämäärää verrattiin avohuollon asiakasmäärään. Sijaishuollon osalta kerättiin samat henkilöstötiedot kuin aiempinakin vuosina. Henkilöstötaulukko on liitteenä 5. 22

24 Kuvio 16. Avohuollon vuotiaiden asiakasmäärä yhtä avohuollon vastuusosiaalityöntekijää kohti (ei sijais- eikä jälkihuollon asiakkaita ja sosiaalityöntekijöitä) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vuoden 2010 suhdelukujen laskemisessa tarkennettiin avohuollon asiakasluvun määrittelyä. Joissain kunnissa tämä on vaikuttanut muuttuneisiin lukuihin. Turussa lastensuojelun sosiaalityö sisältyy lapsiperheiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osuus kokonaisuudesta on arvio. Asiakasmäärä yhtä vastuusosiaalityöntekijää kohden on kasvanut kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa. 5 LASTENSUOJELUPROSESSI 2010 Lastensuojelun työryhmä haluaa kartoittaa tiettyjä lastensuojeluprosessin osia. Kunnat ovat selvittäneet mm. lastensuojeluprosessista poistuvien ja sinne jäävien asiakkaiden määriä. Kuviossa on kuvattu Kuusikko-tasolla lastensuojeluprosessissa olevien asiakkaiden määriä keskimääräisesti. Kuvio osoittaa, että lastensuojeluprosessia tapahtuu paljon asiakkuuksien alkuja ja loppuja vuoden aikana. Näitä muutoksia tapahtuu prosessin eri vaiheissa. 23

25 Kuvio 17. Lastensuojeluprosessin eri vaiheissa olevia asiakasmääriä Yksittäisten kuntien prosessit ovat liitteessä 2. 6 YHTEENVETO Lastensuojeluilmoitusten ja niiden kohteena olevien lasten määrä on edelleen lisääntynyt, mutta kasvu on tasaantumassa. Lastensuojelun vuoden 2010 kustannuksissa ei ollut Kuusikko-tasolla suurta eroa vuoden 2009 lukuihin. Sijoitusten kustannukset alaikäistä lasta kohden ovat nousseet edelleen. Kunnat ovat kuitenkin panostaneet muihin kuin laitoshuollon sijoituspalveluihin ja näin laitoksiin sijoitetaan vain ne lapset, joiden hoidon ja huolenpidon tarve on suurin. Tämä lisää henkilöstökustannuksia, mikä voi näkyä sijoitusten kustannusten nousuna, jos hoitoa tarvitsevia lapsia ei pystytä sijoittamaan perhehoitoon. Kaikki kunnat ovat lisänneet perhehoidon osuutta palvelurakennemuutoksen mukaisesti. Kuntien haasteena on löytää sopivia sijaisperheitä ja kehittää näille riittävät tukipalvelut työssään. Raportissa on selvitetty kuntien lastensuojeluprosessin eri vaiheiden asiakasmääriä. Kuusikko-tasolla noin puolet lastensuojeluilmoituksista ei johda lapsen lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Lastensuojelutarpeen selvittämisen jälkeenkin noin puolet asiakkuuksista päättyy. 24

26 [liite 1] Kuusikko Lastensuojelusta koottavat tiedot 2010 LASTENSUOJELUN KOKONAISUUS Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Näiden lisäksi on olemassa ehkäisevää lastensuojelua (LsL 3 ). Useimmissa Kuusikon kunnissa lastensuojelu on organisatorisesti osana perheiden ja lapsiperheiden sosiaalipalveluja. Lastensuojelun kustannusten koostaminen täysin toisiaan vastaavasti eri kunnissa on silti usein tehtävä toiminnoittain ja sopimalla, mitä kustannuksia tässä tarkastelussa nähdään osana lastensuojelua ASIAKKAIDEN MÄÄRÄT Lasten määrä (erikseen 0-20-vuotiaat ja 0-17-vuotiaat) Kaikki lastensuojelun asiakkaina vuoden 2010 aikana olleet lapset henkilötunnus kertaalleen. Vuoden aikana lastensuojelun avohuollon palveluja saaneet lapset(ei sisällä avohuollon tukitoimena sijoitettuja ). Nämä lapset ovat voineet saada muitakin lastensuojelun palveluja vuoden aikana. Vuoden aikana sijoitettuna olleet lapset (sisältää huostaanotetut, kiireellisesti sijoitetut ja avohuollon tukitoimena sijoitetut ) Jälkihuollossa olleet (avohuollon ja sijaishuollon jälkeen), yleensä vuotiaita. LASTENSUOJELUN KOKONAISKUSTANNUKSET Muodostuvat lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon kustannuksista Lastensuojelun avohuollon kustannukset Lastensuojelun yhteiset palvelut (johtavat sosiaalityöntekijät ylin esimiestaso, jonka kustannukset otetaan mukaan). Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Laitoksissa tehtävä avotyö Jälkihuolto (voi sisältyä avohuoltoon, sisältää nuorten työhönohjauksen ja tukiasumisen) Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus (ei ennaltaehkäisevää palvelua) Tukiperhetoiminta, tukihenkilötoiminta ja lomatoiminta (ml. leiritoiminta) Lastensuojelun sosiaali- ja kriisipäivystys (virka-ajan ulkopuolella tai myös virka-aikana) Ensikotien toiminta Muut lastensuojelukustannukset (esim.läheisneuvonpito, verkostokonsultointi) Lastensuojelun taloudellinen tuki ja ostopalvelut (ei oteta mukaan turvakotien eikä nuorten turvatalojen toimintaa eikä järjestöille annettavia avustuksia) 1

27 [liite 1] Sijoitettujen lasten kustannukset Eriteltynä kunnan oma toiminta ja ostopalvelu Laitoshoito (kunnallinen ja ostopalvelu) Ammatillinen perhekoti Sijaisperhehoito. MUITA MÄÄRITELMIÄ Huostaanotot Suostumukseen perustuvien huostaanottojen määrä (johtava viranomainen päättää) Hallinto-oikeuden päättämät huostaanotot Hallinto-oikeuden hylkäämät hakemukset Lastensuojelun avohuolto (Avohuollon tiedot) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uudisti lastensuojelun avohuollosta koottavia asiakas- ja toimintatietoja uuden lastensuojelulain voimaantulon jälkeen ( ). Avohuollon tiedot kootaan pääosin THL:n määrittelyjen mukaisesti. AVOHUOLLON TIEDOT Vuoden aikana tulleet lastensuojeluilmoitukset (LsL 25 ) Tilastovuoden aikana tulleiden lastensuojeluilmoitusten lukumäärä. Samasta lapsesta on voitu tehdä useita ilmoituksia. Mukaan lasketaan kaikki tilastovuoden aikana tehdyt ilmoitukset. Vuoden aikana lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden lasten lukumäärä Ikäryhmittäin (0-2, 3-6, 7-12, 13-15,16-17) (LsL 25 ) Tilastovuoden aikana tulleet lastensuojeluilmoitukset ikäryhmittäin. Jokainen lapsi henkilötunnus kertaalleen, vaikka hänestä olisi tehty useampi ilmoitus. Vuoden aikana alkaneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet (LsL 26 ) ikäryhmittäin (0-2, 3-6, 7-12, 13-15, 16-17), joista Niiden lasten lukumäärä, joilla asiakkuus on alkanut tilastovuoden aikana. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen vireille tulon johdosta päätetään tehdä 27 :ssä tarkoitettu lastensuojelutarpeen selvitys. Asiakkuus joko päättyy lastensuojelutarpeen selvitykseen tai jatkuu lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen Asiakkaiden määrä, joiden lastensuojelutarpeen selvitys oli kesken Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset (LsL 26 ) (ikäryhmittäin (0-2, 3-6, 7-12, 13-15, 16-17) Niiden lasten lukumäärä, joille on tilastovuoden aikana tehty lastensuojelutarpeen selvitys. Lapset henkilötunnus kertaalleen. 2

28 [liite 1] Vuoden aikana lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen laaditut uudet asiakassuunnitelmat (LsL 30 ) Lasten määrä ikäryhmittäin (0-2, 3-6, 7-12, 13 15, 16 17) Niiden lasten lukumäärä, joille on tilastovuoden aikana tehdyn lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen laadittu asiakassuunnitelma. Lapset henkilötunnus kertaalleen. Vuoden aikana tarkistetut avo- tai jälkihuollon asiakassuunnitelmat (LsL 30 ) lasten määrä ikäryhmittäin (0-2, 3-6, 7-12, 13-15, 16-17, 18-20) Niiden lasten ja nuorten lukumäärä, joille on aikaisemmin tehty asiakassuunnitelma ja se on tarkastettu tilastovuoden aikana. Lapset henkilötunnus kertaalleen. Vuoden aikana avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret ikäryhmittäin (0-2, 3-6, 7-12, 13-15, 16-17, 18-20) Niiden lasten ja nuorten lukumäärä, jotka ovat olleet lastensuojelun avohuollon asiakkaina tilastovuoden aikana. Vuoden aikana jälkihuollossa olleet lapset ja nuoret (LsL 75 ) henkilötunnus kertaalleen ikäryhmittäin (0-2, 3-6, 7-12, 13-15,16-17,18-20) Niiden lasten ja nuorten lukumäärä, jotka ovat saaneet avohuollon jälkihuollon tukitoimia avohuollon tukitoimien tai sijaishuollon jälkeen. Vuoden aikana poistuneet ja lakkautetut avohuollon asiakkuudet (lasten ja nuorten määrä ikäryhmittäin (0-2, 3-6, 7-12, 13-15, 16-17, 18-20) Niiden lasten ja nuorten lukumäärä, joiden asiakkuus lastensuojelun avohuollossa on päätetty lakkauttaa. Asiakkuus päättyy viimeistään kun nuori täyttää 21v tai kun sijoituksen päättymisestä on kulunut 5 vuotta eikä sinä aikana ole ollut lastensuojelun avohuollon tukitoimien tarvetta tai tukipalveluja ei ole järjestetty. SIJOITUSTEN TIEDOT Yleiskäsite sijaishuolto on kapeampi kuin sijoitukset, koska sen alle kuuluvat vain asiakkaat, jotka on sijoitettu huostaanoton jälkeen. Sijoitetuissa ovat mukana myös avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut ja ne, joiden sijoitus jatkuu jälkihuollossa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Vuoden aikana sijoitettuna olleet joista vuoden viimeisen sijoituspäätöksen mukaan jaoteltuna Avohuollon tukitoimena sijoitetut Kiireellisesti sijoitetut Sijaishuoltoon sijoitetut (huostaanotetut) Jälkihuoltona sijoitetut Vuoden aikana sijoitettuna olleet (ikäryhmät 0-2, 3-6, 7-12, 13 15, 16 17, 18 20) Ikäryhmittäisissä tarkasteluissa lapsen ikä on hänen ikänsä tarkasteltavan vuoden lopussa. Jos sama lapsi/nuori on ollut useassa eri hoitomuodossa vuoden aikana, hän on lastensuojelun sijaishuollon asiakasmäärässä yhteen kertaan. Sen sijaan hän voi olla asiakkaana erikseen jokaisessa hoitomuodossa, jossa on ollut vuoden aikana hoidossa. Erityistapauksia; Mikäli lapsi on sijoitettuna kotiin ns. koesijoituksena harjoittelemassa kotiinpaluuta ja lapsella on jäljellä paikka lastensuojelulaitoksessa tai perhekodissa lasketaan lapsi (kustannuksineen) sijaishuollon 3