Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueen toimenpiteitä Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanossa

Transkriptio

1 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueen toimenpiteitä Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanossa Tuula Kokkonen Ylitarkastaja p Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

2 LAPSIPERHEILLE JA NUORILLE SUUNNATUT PALVELUT Toimenpide 3 Kaikissa Lapin kunnissa otetaan käyttöön ANKKURI -malli Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

3 ANKKURI - varhaista puuttumista nuorisorikollisuuteen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan - moniammatillinen ankkuritiimi - kokonaisvaltaisuus Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

4 Alle 18-v tekemä rikos esim. näpistys vahingonteko humalassa perheväkivalta rattijuopumus Ankkuritiimin toiminta Alkuselvitys Tavataan alle 18- v. ensikertalaiset ja alle 15-v. epäillyt tekijät ja vanhemmat Esitutkinta Jatkotyön tarpeen selvitys Tekijä tavataan 1-5 kertaa, mahdollinen ohjaus jatkotyöhön Jatkotyö tarvittaessa Jatkotyö Sovittelu Lastensuojelu sosiaalityö perhetyö Lähisuhdeväkivalta Terveydenhuolto Nuorisotyö 3. sektori Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

5 Ankkurimalliin ovat sitoutuneet poliisi ja Kemin kaupunki. Jatkossa selvitetään toiminnan rahoitukseen ja sitoutumiseen liittyviä asioita, asialle tulee saada hyväksyntä ja toimintamalli/reunaehdot/ohjaus jatkotoimenpiteistä vastuuhenkilöineen. Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

6 YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN Toimenpide 18 Kaikki Lapin koulut ovat mukana KiVa Koulu -hankkeessa Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

7 KiVa Koulu Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Tarjoaa ala- ja yläkouluille keinoja koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistilanteiden hoitamiseen Lapissa lähes kaikilla kouluilla ohjelma on käytössä Rekisteröityminen KiVa Koulu -ohjelman käyttäjäksi on maksullista, hinta määräytyy koulutyypin ja luokkien määrän perusteella. Rekisteröitynyt koulu saa käyttöönsä KiVaperusmateriaalipaketin sekä muun ohjelman käyttöön liittyvät palvelut. Laatusuositukset ohjelman seurantaan Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

8 Vaikutuksista Antti Kärnän väitöstutkimus (2012) osoittaa, että kiusaamisen vähentäminen onnistuu KiVa Koulu - ohjelmalla parhaiten alakouluissa ja vaikutukset ovat suurimmillaan neljännellä luokalla ja vaikutukset riippuvat luokka-asteesta. Yläkouluissa kiusaamisen vähentäminen oli haastavampaa kuin alakouluissa. Ohjelmalla oli joitakin myönteisiä vaikutuksia poikiin ja sellaisiin luokkiin, joissa poikien osuus oli suuri. Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

9 PÄIHTEET Toimenpide 30 Edistetään PAKKA toimintamallin käyttöönottoa Lapin kunnissa Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

10 PAKKA toimintamalli - paikallisten alkoholihaittojen ehkäisy on tehokas keino vähentää alkoholinkäytöstä aiheutuvia haittoja pyrkii siihen, että alkoholia myydään ja anniskellaan yhä vastuullisemmin ja alkoholin välittäminen alaikäisille vähenee soveltuu kaikkien ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka, rahapelit) saatavuuden rajoittamiseen sekä haittojen ehkäisyyn Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

11 Pakka- toiminta kannattaa! Pakka-toiminnan vaikuttavuus tulee monialaisesta yhteistyöstä: päihdehaitat vähenee ikärajavalvonta tehostuu. Alaikäisille ei myydä ikärajavalvottavia tuotteita häiriökäyttäytyminen ravintoloissa vähenee yöaikaiset väkivallanteot ja katuväkivalta vähenee, yleinen turvallisuus lisääntyy Tutkimukset ovat osoittaneet toiminnan tuloksellisuuden. Pakka- toimintamalli on levinnyt valtakunnalliseksi. Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

12 Pakan toimijajoukko on laaja! Pakka-toimintamalli tukeutuu laajaan alueelliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostojen kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää Pakka-koordinaattoria, esim. ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, joka vastaa toiminnasta. Tavoiteltavaa on saada mukaan yhteistyöhön: paikalliset alkoholielinkeinon yrittäjät ja vastuuhenkilöt, ravintolahenkilökunta, vähittäiskauppojen henkilökunta, poliisi, valvontaviranomaiset, nuoret, vanhemmat, oppilaitokset, media, järjestöt, kunnan viranhaltijat, kuntapäättäjät Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

13 PAKKA malli Lapissa PAKKA -malli oli vuonna 2011 Lapissa käytössä vain Sallan ja Utsjoen kunnissa. Lähde: Lapin aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta vuonna Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 2/2012, sivu 105. Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

14 VÄKIVALLAN EHKÄISY Toimenpide 31 Tuetaan ja edistetään MARAK toimintamallin käyttöönottoa Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

15 MARAK - Irti parisuhdeväkivallan kierteestä Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

16 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskiarviointikokous menetelmä Uhrilähtöinen työskentelymalli Tarkoitettu kaikille täysi-ikäisille parisuhdeväkivallan uhreille Paikkakunnan moniammatillinen työryhmä pyrkii kokouksissaan parantamaan uhrin turvallisuutta TAVOITE Tunnistaa vakavan parisuhdeväkivallan uhrit (riskinarviointi) Ehkäistä vakavan väkivallan uusiutuminen Parantaa uhrin turvallisuutta moniammatillisella yhteistyöllä (MARAKtyöryhmä) Vähentää parisuhdeväkivallan seurauksia Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

17 MARAK-työryhmä Tarkoitus tarkastella uhrin tilannetta kokonaisvaltaisesti ja pyrkiä auttamaan häntä samanaikaisesti kaikissa ongelmissa moniammatillisesti. Työryhmässä edustus poliisista, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja turvakodista sekä uhrille tukipalveluja tarjoavista järjestöistä (rikosuhripäivystys). Toimintamallissa selkeä rakenne: nimetty puheenjohtaja, sihteeri ja jäsenet, sovitaan kuinka monta kertaa ryhmä kokoontuu, kuka kutsuu koolle ja miten asioita käsitellään. Menetelmän koulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä mukana olevien paikkakuntien kanssa => ks. Menetelmä käytössä: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Lappeenranta, Päijät-Häme (Lahti ympäristökuntineen), Oulu, Vantaa ja Vaasa. Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

18 MARAK Lapissa Menetelmä esitelty kuntien terveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön ja väkivallan ehkäisyn yhdyshenkilöille sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn avainkouluttajille Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

19 SEURANTA JA INDIKAATTORIT Toimenpide 44 Kouluterveyskyselyn hyödyntämismallin Kouluterveyskyselystä toimintaan jalkauttaminen kuntayhteistyössä Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

20 Mikä on kouluterveyskysely? peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille; lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille opettajan ohjaamana luokkakyselynä Vuodesta 2013 alkaen kysely tehdään samaan aikaan koko maassa. Peruskouluissa ja lukioissa kysely tehdään ja ammatillisissa oppilaitoksissa Kouluterveyspäivillä on tarkoitus julkaista ensimmäisiä valtakunnallisia tuloksia Kuntaraportit kuntiin vuoden 2013 loppuun mennessä Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

21 Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisen toimintamalli Lapin alueella Kouluterveyskyselystä ja selvityksestä toiminaan Lapissa hankeen loppuraportti, Lapin aluehallintoviraston verkkojulkaisusarja 2/

22 SEURANTA JA INDIKAATTORIT Toimenpide 40 Lapin kunnat ottavat laaja-alaisen hyvinvointi- ja arjen turvallisuustyön koordinoinnin apuvälineeksi SÄHKÖISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN Lapin aluehallintovirasto, Tuula Kokkonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

23 Mikä hyvinvointikertomus (HVK) on? Kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima asiakirja Hyvinvointijohtamisen työväline Poliittisen päätöksenteon tuki Kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yksi perusta Seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työväline Väestöryhmittäinen hyvinvointitieto Hyvinvointitarpeiden kartoitus Hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma Toteutuneen hyvinvoinnin edistämistoiminnan ja hyvinvointipolitiikan arviointi 23 (THL 2013, THL Kursivoidut tekstit ovat Terveempi Pohjois-Suomi 2- hankkeen lisäyksiä tai muutoksia.)

24 Hyvinvoinni n edistyminen Kunnan hyvinvointiryhmä Kertomuksen valmistelu Hyväksymine n osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa Kuntalaiset Kunnanvaltuutetut Toteuttaminen Käytännön työtä tekevät Keski- ja operatiivisen tason johtajat ja asiantuntijat Toteutuksen suunnittelu, johtaminen ja arviointi omilla työkaluilla (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013) 24

25 Hyvinvointijohtaminen kunnan johtamisjärjestelmässä 25 (THL 2010, 15)

26 Kunnan hyvinvointipolitiikkaa Kuntastrategia ohjaavat kunnan omat ohjausvälineet (näkökulmana koko kuntakonserni ja kaikki hallinnonalat) Keskeiset linjaukset kunnan tulevaisuudentahtotilasta ja tavoitteista: Hyvinvoinnin edistäminen yhtenä näkökulmana Ohjelmat (näkökulmana koko kuntakonserni ja kaikki hallinnonalat) Kuntastrategian toteuttamisohjelmia: mm. toteuttamisen keinot, aikataulut ja järjestys (valtakunnallinen informaatio- ja resurssiohjaus huomioiden) Suunnitelmat (näkökulmana yksi toimiala tai konsernin yksi yhteisö tai yksikkö) Kuntastrategiaa ja ohjelmia toteuttavat ja tarkentavat kehittämis- ja käyttösuunnitelmat 26 (Pauni 2008; Pauni 2012; Paunin henkilökohtainen tiedonanto 2013; Kursivoidut tekstit ovat TerPS2-hankkeen lisäyksiä.)

27 Jako valtuustokausittaiseen ja vuosittaiseen kertomukseen HVK kaudelle ja vuodelle 2013 Kausi HVK vuodelle 2014 HVK vuodelle 2016 HVK vuodelle (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013)

28 Valtuustokausittaisen HVK:n osat I Päättyvän valtuustokauden arviointi II Tulevan valtuustokauden suunnittelu III Hyväksyntä osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa 28 (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013)

29 OSAT: I II 29 III KOHDAT: Valtuustokausittaisen HVK:n kohdat 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Indikaattoripaketit: 1) Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 2) Kaikki ikäryhmät 3) Lapset ja varhaisnuoret 4) Nuoret ja nuoret aikuiset 5) Työikäiset 6) Ikäihmiset Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella Painopisteet ja kehittämiskohteet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa

30 Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky 2. Kaikki ikäryhmät 3. Lapset, varhaisnuoret & lapsiperheet E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo J. Kuntalaisten palvelut (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013) 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 4. Nuoret ja nuoret aikuiset 5. Työikäiset 6. Ikäihmiset 30

31 ARVO-SARAKE: INDIKAATTORIN VIIMEISIN ARVO Kertoo indikaattorin saaman (viimeisimmän saatavissa olleen) arvon kunnassa. Esimerkiksi 8,8 prosentilla vantaalaisista 8. ja 9. luokan oppilaista ei ole yhtään läheistä ystävää.

32 NUOLTEN MÄÄRÄ: MITÄ ENEMMÄN NUOLIA, SITÄ SUUREMPI MUUTOS VERRATTUNA VIIDEN VUODEN TAKAISEEN ARVOON Yksi nuoli: Muutoksen suuruus on 5-9,9 prosenttia Kaksi nuolta: Muutoksen suuruus on 10 14,9 prosenttia Kolme nuolta: Muutoksen suuruus on vähintään 15 prosenttia Esimerkki: 8. ja 9. luokan oppilaita, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on ainakin 15 % vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin.

33 VERTAILUKUNTA-SARAKKEEN VÄRIT: MITEN OMASSA KUNNASSA MENEE VERTAILUKUNTIIN VERRATTUNA? Vihreä: Oman kunnan tilanne on vähintään 10 % parempi kuin vertailukunnassa Punainen: Oman kunnan tilanne on vähintään 10 % huonompi kuin vertailukunnassa Keltainen: Oman kunnan tilanne ei ole huonompi eikä parempi kuin vertailukunnassa (ero on alle 10 %) Ei väriä: Indikaattoria ei ole arvotettu (= ei ole määritelty, onko indikaattorin saama pienempi arvo myönteinen vai kielteinen asia)

34 Valmisteluprosessi on yhtä tärkeä kuin valmis kertomuskin Kertomuksen valmisteluprosessin merkitys oppimisprosessina ja sitoutumisen vahvistajana tuli selvästi esiin. Kertomuksen laatimisen myötä tuleva vuoropuhelu eri sektoreiden välillä ja siitä seuraava oppimisprosessi olivat tärkeitä. Pilottikunnissa haastatellut viranhaltijat pitivät valmisteluprosessia yhtä tärkeänä kuin valmista lopputuotetta. 34 (Perttilä ym. 2004, 15)

35 Kuka mitäkin tietoa tarvitsee ja miten se tarjotaan? Valtuutetut Sanalliset yhteenvedot Tietoa siirtyy Tietoa siirtyy Perusindikaattoripaketit Hyvinvointiryhmän jäsenet Laajat indikaattoripaketit Asiantuntijat Syventävät indikaattorit? 35 (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013)