Vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmän kehittäminen esimerkkinä lihaketju

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmän kehittäminen esimerkkinä lihaketju"

Transkriptio

1 Vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmän kehittäminen esimerkkinä lihaketju Hankeaika Hankkeen loppuraportti MMM Dnro 2590/325/2010 Hankkeen vastuullinen johtaja Jaana Kotro, MTT Taloustutkimus 1

2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeen vaiheet Tulokset ja niiden arviointi Tulosten hyödynnettävyys käytännössä Julkaisut ja tuotokset Jatkotoimet Loppuraportin tiivistelmä Liite 1. MTT Raportti-sarjassa julkaistavan loppuraportin sisällysluettelo

3 1. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli tukea ruokaketjun kilpailukyvyn edistämistä kehittämällä ruokaketjun toiminnan läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä sekä toiminnan todennettavuutta. Hankkeessa vietiin aikaisemmissa hankkeissa määriteltyjä vastuullisuuden sisältöjä käytäntöön. Hankkeen päätavoitteina oli tuottaa 1) toteuttamissuunnitelma vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmästä, joka mahdollistaisi ja todentaisi vastuullisen ruokaketjun toimintaa sekä edistäisi todennettuihin toimintakäytäntöihin perustuvaa viestintää kuluttajille, parantaen näin ruokaketjun kokonaiskilpailukykyä sekä 2) suunnitelma jäljitettävyysjärjestelmän auditoinnista. Hankkeen alatavoitteet olivat: - kartoittaa olemassa olevia ruokaketjun tietojärjestelmiä ja niiden soveltuvuutta jäljitettävyyden tiedonhallintaan - tuottaa selvitys siitä, miten laatujärjestelmien auditointi on toteutettu tarkastelun kohteeksi otettavissa ulkomaisissa järjestelmissä - tarkentaa seuraavien vastuullisuusulottuvuuksien sisältöä lihan tuotantoketjussa: ympäristövastuullisuus, eläinten hyvinvointi ja tuoteturvallisuus - tehdä esitys vastuullisuuden kuluttajaviestintäkeinoista sekä esittää tuloksia vastuullisuusviestinnän vaikutuksista kuluttajien maksuhalukkuuteen - lisätä tietoisuutta kansainvälisten laatustandardien kehityssuunnista 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeen koordinoinnista vastasi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja toteuttamisesta MTT, LTK (Lihateollisuuden tutkimuskeskus), Pro Agria MLOY (ProAgria Maatalouden laskentakeskus). Yritysyhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Atria Suomi Oy ja HK Ruokatalo Oy. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi ETM Jaana Kotro MTT taloustutkimuksesta. Hankkeen käytännön toteuttamisesta MTT:n osalta vastasivat tutkijat ETM Jaana Kotro, KTM Katriina Penttilä (alkaen ), ETM Lotta Jalkanen (äitiyslomalla alkaen), MMT Terhi Latvala ja KTM Laura Koistinen. Hankkeeseen osallistui myös ympäristövastuullisuuden asiantuntijana professori Sirpa Kurppa työryhmineen. LTK:n osalta hankkeen käytännön toteuttamisesta vastasivat tuoteturvallisuusasiantuntijana ELT Marjatta Rahkio, lihan laatuasiantuntijana MMM Markku Niemistö ja ympäristöasiantuntijana Ph.D. Kati Berninger. MLOY:n hankeosion toteuttajina olivat osastopäällikkö, agronomi Jukka Salonen ja projektipäällikkö, datanomi Katja Lehtinen. Hankkeessa merkittävän roolin sai elintarvikeketjun toimijoiden, hallinnon, asiantuntijoiden ja viranomaisten välinen yhteistyö kehittämis- ja tiedonhallintatyöryhmien muodossa. Hankkeelle koottiin kehittämistyöryhmä elintarvikeketjun toimijoista, sidosryhmien edustajista, viranomaisedustajista ja asiantuntijoista vastuullisuusindikaattorien ja järjestelmän kehittämisen edistämiseksi ja jalkauttamiseksi käytännön toimintaan. Työryhmässä oli edustajia seuraavista tahoista: Atria Suomi Oy, HK Ruokatalo Oy, Ruokakesko, SOK, ETL, ETT, Evira, Pro Agria keskustenliitto, MTK, LTK, MLOY ja MTT. Ensimmäisessä 3

4 kehittämistyöryhmän tapaamisessa esitettiin, että olisi hyvä saada mukaan myös kuluttajaedustaja, ja siten Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian opiskelijoista päätettiin pyytää ryhmään mukaan myös opiskelija. Työryhmän tehtävänä oli muun muassa määritellä tarvittavat järjestelmän ominaisuudet tiedonhallintatyöryhmän tarkempaa työtä varten. Kehittämistyöryhmälle esiteltiin koko hankkeen ajan keskeisiä tuloksia ja keskusteltiin erilaisista haasteista ja mahdollisuuksista järjestelmän toteuttamisessa. Kehittämistyöryhmä kokoontui kaikkiaan neljä kertaa hankkeen aikana ja lisäksi järjestettiin työpaja, jossa työstettiin jäljitettävyysjärjestelmän sisältöä. Jotta eri sidosryhmien tarpeet, vaatimukset, osaaminen ja tieto järjestelmistä saatiin otettua huomioon, muodostettiin myös tiedonhallintatyöryhmä, jossa keskeiset tahot, kuten lihatalot, TIKE, ETT, ETL, ProAgrian keskustenliitto, MLOY ja MTT olivat edustettuina. Lihatalojen edustajat toivat ryhmään yritysten näkemyksen tiedonhallintamahdollisuuksista. Tiedonhallintatyöryhmä kokoontui hankkeen aikana kaksi kertaa ja lisäksi pidettiin yksi yhteinen kokous kehitystyöryhmän kanssa. Tiedonhallintatyöryhmä käsitteli vastuullisuusulottuvuuksien osa-alueita tiedonhallinnan kannalta ja pohti niiden toteutumista nykyisissä tietojärjestelmissä. Lisäksi selvitettiin olemassa olevia viranomaisjärjestelmiä sekä lihatalojen järjestelmiä ja toimintaprosesseja. Hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Siihen kuuluivat seuraavat varsinaiset jäsenet: Marja Innanen, Maa- ja metsätalousministeriö/mao (pj.) Petri Koskela, Maa- ja metsätalousministeriö/elo (vara pj.) Pekka Sandholm, Maa- ja metsätalousministeriö/elo Auli Vaarala, Evira Merja Leino, Atria Suomi Markus Gotthardt, HK-Ruokatalo Simo Tiainen (vaihtui hankkeen aikana, tilalle Jukka Rantala), MTK Lea Lastikka, Suomen siipikarjaliitto Marika Säynevirta, Elintarviketeollisuusliitto Pirjo Kortesniemi, Eläintautientorjuntayhdistys Eeva Juva (vaihtui hankkeen aikana, tilalle Sini Perttilä), ProAgria Eero Puolanne, Helsingin yliopisto Tiina Lampisjärvi, Ruokatieto Yhdistys ry Lea Rankinen, SOK, PTY:n edustaja Annikka Marniemi, Kuluttajaliitto Ohjausryhmä oli yhteinen rinnakkaisen SUVALI (Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaa teoriasta kaupallistamiseen) -hankkeen kanssa. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa hankkeen aikana. Lisäksi pidettiin kolme sähköpostikokousta. 3. Hankkeen vaiheet Hanke koostui useista eri osa-alueista, jotka osin toteutettiin samanaikaisesti ja osin toistaan seuraten. 4

5 1) Vastuullisuuden osa-alueiden tarkentaminen 2) tiedonhallinnan kartoitus 3) kansainvälinen vertailututkimus Suomen sijoittumisesta ympäristöasioiden osalta 4) kuluttajatutkimus: vastuullisuuden kuluttajaviestintä ja maksuhalukkuus 5) toteuttamissuunnitelma vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmästä sekä näkemykset auditointimenettelyistä Aineistoa hankkeeseen on kerätty erilaisin keinoin pyrkien mahdollisimman kokonaisvaltaiseen kuvaan. Näkemyksiä on haettu sekä ketjun toimijoilta että suoraan kuluttajilta. Aiempien hankkeiden tuloksia on hyödynnetty ja olemassa olevaa tietoa on kerätty laajasti erilaisista lähteistä sekä sitä on laajennettu sidosryhmiltä saadun informaation pohjalta. Suuressa roolissa on ollut sidosryhmäyhteistyö kehittämis- ja tiedonhallintatyöryhmissä. Aineistoa on kerätty myös matkoilla Norjaan ja Ruotsiin, joilla tutustuttiin paikallisiin jäljitettävyys- sekä laatujärjestelmiin. Ensimmäisessä osiossa eli vastuullisuuden osa-alueiden tarkentamisessa lähdettiin kartoittamaan, mitä olemassa olevia ohjeistuksia ja järjestelmiä ketjun eri osilla eli alkutuotannossa, teollisuudessa ja kaupassa on käytössä eläinten hyvinvointiin, tuoteturvallisuuteen ja ympäristövastuuseen liittyen. Tavoitteena oli hyödyntää olemassa olevia käytäntöjä, eikä tuoda ketjulle lisäkuormitusta uusien vaatimusten muodossa. Kerätystä materiaalista muodostettiin järjestelmän rakenneviitekehykset jokaiselle ketjun osalle ja sisältöä kehitettiin eteenpäin jatkuvasti hankkeen aikana kehittämis- ja tiedonhallintatyöryhmien ja asiantuntijoiden antamien näkemysten pohjalta. Kaikkein haastavimmaksi ulottuvuudeksi todettiin ympäristö. Haasteena sisällön määrittämiselle oli vastuullisuusulottuvuuksien laajuus ja monimutkaisuus. Sisällön määrittäminen on jatkuva ja kehittyvä prosessi. Mitä enemmän asiantuntijoita otettaisiin prosessiin mukaan, sitä enemmän näkemyksiä ulottuvuuksien sisällölle sianlihaketjussa tulisi. Määritystyön ei voi siis sanoa olleen lopullinen ja ketjussa tehtävä työ kehittyy jatkuvasti. Toisessa osiossa eli tiedonhallinnan kartoituksessa lähdettiin aluksi kartoittamaan sianlihantuotannon eri toimijoita ja heidän olemassa olevia tietojärjestelmiään. Alkuvaiheessa lähteinä käytettiin julkista, lähinnä internetistä, löytyvää materiaalia sekä ProAgria -ryhmästä saatavaa tietoutta. Alkutuotannon järjestelmät olivat varsin hyvin tiedossa jo hankkeen alkuvaiheessa ja työtä jatkettiin haastattelemalla teollisuuden edustajia. Viranomaisten ja kaupan järjestelmistä saatiin myös lisätietoa haastatteluiden avulla. Haasteena tarkemman selvityksen aloitukselle oli vastuullisuusulottuvuuksien sisällön tarkentuminen varsin myöhäisessä vaiheessa. Tämän vuoksi tiedonhallintatyöryhmän työ painottui hankkeen loppupuolelle. Vastuullisuusulottuvuuksien laajuuden vuoksi selvitystyössä ei ollut mahdollista, eikä katsottu tarpeelliseksi, mennä kovin syvälle eri tietojärjestelmien sisältöön. Yritysten tietojärjestelmät eivät myöskään ole kaikilta osin julkista tietoa. Mahdollisissa jatkoselvityksissä ja järjestelmävaihtoehtokartoituksissa tiedon tarpeiden tasoon kannattaa kiinnittää huomiota. Hankkeen aikana saatiin kuitenkin varsin hyvä yleiskuva järjestelmistä ja todettiin mm. ympäristötiedon hajanaisuus. Kolmannessa osiossa eli kansainvälisessä alkutuotannon ympäristöindikaattorien vertailututkimuksessa kartoitettiin ensin Suomen sijoittumista koko maatalouden osalta, mutta ohjausryhmän toivomuksesta tarkastelu kohdistettiin enemmän lihantuotantoon ja erityisesti sianlihantuotantoon. Haasteena tässä oli rehuntuotannon tarkastelu, koska kasvinviljelyyn liittyviä ympäristövaikutustietoja ei ole kohdennettu erikseen ruokakasveihin ja rehukasveihin. Kuitenkin tutkimusten mukaan sianlihantuotannon ympäristövaikutuksista valtaosa tulee rehuntuotannosta. Näin ollen tarkastelussa on myös mukana muutama keskeinen kasvintuotantoon liittyvä indikaattori. Toinen haaste oli vertailukelpoisen tiedon 5

6 saatavuus, joka osittain rajoitti vertailuun mukaan otettujen indikaattorien valintaa. Mukana on kuitenkin hyvä valikoima indikaattoreita, joiden avulla Suomen sijoittumista sianlihantuotannon ympäristöasioissa voitiin arvioida. Jatkossa on tarpeen miettiä, millä keinoin kuluttajille voidaan viestiä niistä monista positiivisista seikoista, joita tässä tutkimuksessa nousi esiin. Esimerkiksi ravinnetaseiden ja torjuntaaineiden käytön osalta suomalainen kasvinviljely pärjäsi vertailussa varsin hyvin. Myös lannan prosessointiteknologian käyttöönotto suhteessa syntyviin lantamääriin on edistyksellistä. Neljännessä osiossa lähdettiin selvittämään kuluttajien näkemyksiä sianlihaketjun vastuullisuudesta, tiedontarpeista ja viestinnästä sekä heidän maksuhalukkuudestaan. Kuluttajatutkimusten aineisto kerättiin toteuttamalla kolme erilaista tutkimusta: katsekamera-, haastattelu- sekä kyselytutkimus. Haastavin osio kuluttajatutkimuksessa oli hankkeessa pilotoitu uudenlainen tutkimusmenetelmä eli katsekameratutkimus. Katsekameratutkimuksessa tutkittiin kuluttajakäyttäytymistä lihatuotteiden osalta silmänliikkeitä rekisteröivällä katsekameralla. Katsekameran avulla pystyttiin saamaan kuvamateriaalia siitä, mihin kuluttajan katse kohdistui hyllyillä ja tuotepakkauksissa eli mitkä asiat kiinnittävät huomion ostotilanteessa. Etukäteen rekrytoidut osallistujat tekivät normaalin ostoskierroksensa tutussa kaupassa kypärään kiinnitetyn katsekameran kanssa, jonka jälkeen videonauhaa käytiin läpi haastattelussa ostettujen lihatuotteiden tai broilerin osalta. Tutkimuksen oli tarkoitus kohdistua vain sianlihatuotteisiin, mutta se osoittautui liian haastavaksi, koska osallistujille ei haluttu etukäteen paljastaa, mikä tutkimuksen fokus on. Katsekameratutkimuksen haasteena on suuri resurssimäärän tarve tutkimuksen järjestämisessä ja analysoinnissa, mikä ylittikin alkuperäiset arviot. Kuluttajien rekrytointi koettiin erittäin haasteelliseksi, joten sopivien kuluttajien löytäminen ja heidän motivointinsa tutkimukseen osallistumiseksi on tärkeää. Katsekamerakypärän kanssa ostosten tekemisen ajatus koettiin kenties hieman pelottavaksi tai vaivaannuttavaksi etukäteen. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat kuitenkin unohtaneensa kypärän pian ostostilanteessa ja pystyivät tekemään ostoskierroksensa normaalisti. Haastavin osuus on siis etukäteisrekrytointi, mihin voidaan vaikuttaa palkitsemisella. Kuluttajahaastattelut päästiin toteuttamaan autenttisessa ympäristössä, kolmen eri kaupan lihahyllyjen yhteydessä. Kuluttajien rekrytointi onnistui suhteellisen helposti, vaikkakin heidät rekrytoitiin kesken ostoskierroksen. Osallistumisen kynnystä madalsi se, että kyseessä olivat lyhyet vain noin 5-10 minuutin pituiset haastattelut. Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy toimeksiantona. Haasteena kuluttajatutkimuksen kohdalla oli monien eri menetelmien avulla kerätyn aineiston suuri määrä. Sen analysoimiselle olisi ollut hyvä varata enemmän resursseja jälkikäteen katsottuna. Aineiston analysoinnissa ei pystytty menemään niin syvälle kuin olisi toivottu. Maksuhalukkuusosion jatkoanalysointi ja syvempi tiedontarpeiden analysointi kuluttajaryhmittäin jouduttiin siirtämään. Hankkeen aikana saatiin kuitenkin kerättyä erittäin paljon mielenkiintoista dataa, jota voidaan jatkossa jalostaa edelleen. Viidennessä osiossa tavoitteena oli toteuttamissuunnitelma vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmälle. Yhden toteuttamissuunnitelman sijaan, hankkeen lopputuloksena esitetään kuusi erilaista vaihtoehtoa läpinäkyvyys/jäljitettävyysjärjestelmälle. Laajalle koko ketjun kattavalle järjestelmälle ei hankkeen aikana tullut kannatusta ja vaihtoehtoja nähtiin useita, joten yhden sijaan esitämme useita vaihtoehtoja. Erilaiset vaihtoehdot vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmälle syntyivät hankkeen lopuksi, koko hankkeen aikana kerätyn informaation ja ymmärryksen tuloksena. Vaihtoehdot sekä niiden hyvät ja huonot puolet esitetään otsikon Toteuttamissuunnitelma vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmästä sekä näkemyksiä auditointimenettelyistä alla. 6

7 4. Tulokset ja niiden arviointi Hankkeen keskeiset tulokset voidaan jakaa erilaisiin osakokonaisuuksiin. Ensinnäkin hankkeessa tarkasteltiin 1) vastuullisuutta sianlihan tuotantoketjussa, 2) selvitettiin Suomen sijoittumista ympäristövertailussa, 3) tehtiin tiedonhallintakartoitus, 4) tehtiin kuluttajatutkimuksia, joiden avulla valotetaan kuluttajien tarpeita sekä 5) esitettiin jäljitettävyysjärjestelmävaihtoehtoja ja näkemyksiä auditointimenettelystä. Vastuullisuus sianlihan tuotantoketjussa Hankkeessa kartoitettiin kolmen vastuullisuusulottuvuuden kautta, mitä vastuullisuus sianlihan tuotantoketjussa on eli mitä asioita ketjun toimijat tekevät eläinten hyvinvoinnin, tuoteturvallisuuden ja ympäristön suhteen tällä hetkellä. Eri ketjun osille vastuullisuusulottuvuuksittain määritettiin kriteerit ja avattiin asioita, mitä niiden alla voi jäljittää ja mihin tietoa kootaan. Kehitysehdotuksia tuotiin myös esiin. Eläinten hyvinvoinnista ja tuoteturvallisuudesta huolehtimiseksi Suomessa on käytössä paljon hyviä käytäntöjä. Suomalainen sianlihatuotanto on tiukasti säädelty ja valvottu, vapaa vaarallisista eläintaudeista, salmonellaton, kasvuhormoniton ja tarvittavan lääkityksen määrä on vähäinen ennaltaehkäisevän työn takia. Eläinten hyvinvoinnin ja tuoteturvallisuuden takaamiseksi on käytössä valtakunnallisia ohjeistus- ja valvontajärjestelmiä. Ympäristövastuullisuus on ulottuvuuksista haastavin, sillä kerätty ympäristötieto on hajanaista ja esimerkiksi alkutuotannon ympäristötukijärjestelmä saattaa muuttua lähivuosina. Tulokset esitetään tarkemmin MTT Raportti -sarjassa julkaistavassa raportissa. Tiedonhallinnan kartoitus (MLOY) Tiedonhallinnan kartoituksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia ruokaketjun tietojärjestelmiä ja niiden soveltuvuutta jäljitettävyyden tiedonhallintaan. Eli selvittää miten ja minkälaista jäljitettävyystietoa jo nykyisellään lihasektorilla tuotetaan, kerätään ja hallinnoidaan. Lisäksi tavoitteena oli selvittää minkälaisia vaatimuksia hankkeessa määritetyt vastuullisuusulottuvuudet asettavat tiedonhallinnalle ja miten nykyiset tiedonhallintaratkaisut vastaavat näihin vaatimuksiin. Tavoitteena oli myös muodostaa ehdotuksia ratkaisumalleista miten tiedonhallintaratkaisuja pitäisi kehittää ja integroida, jotta määritetyt vastuullisuusulottuvuudet voidaan hallita koko lihaketjussa. Kevään ja kesän aikana selvitettiin, minkälaisia eri toimijoita ketjussa on ja miten ja minkälaista tietoa pääperiaatteissaan liikkuu toimijoiden välillä. Toimijat jaettiin kolmeen kategoriaan, alkutuotanto, teollisuus ja kauppa. 7

8 Tiedonhallinnan kartoituksessa kustakin toimijasta pyrittiin selvittämään seuraavia asioita: toimijoiden nykyjärjestelmien rakenne ja perustoiminta minkälaista lihan jäljitettävyystietoa järjestelmissä on tällä hetkellä ja miten ko. tieto liikkuu eri toimijoiden välillä järjestelmien ja palveluiden käyttäjäryhmät minkälaisia rajapintoja järjestelmät tällä hetkellä sisältävät ja miten ja ketkä niitä käyttävät kuka tiedon omistaa ja voisiko jäljitettävyyteen liittyvää tietoa käyttää yhteisesti jäljitettävyysketjun rakentamisessa Järjestelmien sisältämän tiedon tarkempaa sisältöä lähdettiin selvittämään, kun määritelmät vastuullisuuden ulottuvuuksista alkoivat hahmottua. Selvitystyötä jatkettiin läpikäymällä haluttuja osaalueita tarkemmin eri toimijoiden kanssa. Alkutuotannon osalta tarkasteltiin sikatilan päivittäin käyttämiä tietojärjestelmiä ja viranomaisrekistereitä. Sikatilalta siirtyy säännöllisesti tietoa tuotosseurannan järjestelmiin, teurastamolle, ETT:n Sikava - järjestelmään ja sikarekisteriin. Muihin viranomaisjärjestelmiin tietoa siirtyy tarvittaessa eli lähinnä toiminnan aloitusvaiheessa, vuosittaisia maataloustukia sekä ympäristö- ja rakennuslupia haettaessa. Ympäristötiedon todettiin olevan erittäin hajautunutta sekä alkutuotannon että teollisuuden kohdalla. Tieto on kuntien ja eri viranomaisten hallussa. 8

9 Teollisuuden osalta selvitettiin hankkeessa mukana olleiden lihatalojen toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä omavalvontaan ja ketjuinformaatioon liittyviä vaatimuksia. Omavalvonnan taso ja ketjuinformaatiotiedon käyttö on lihateollisuudessa korkealla tasolla, mutta esim. omavalvontatietoa ei kerätä järjestelmällisesti tietorekistereihin. Lihateollisuuden käyttämät hankinta-, kuljetus-, tilitys- ja toiminnanohjausjärjestelmät ovat samantyyppisiä, mutta erikseen toimijoiden tarpeisiin toteutettuja tai räätälöityjä. Kaupan osalta hankkeessa selvitettiin ainoastaan teollisuuden ja kaupan yhteisen tuotetietopankin Sinfoksen sisältöä ja toimintaa. Hankkeen keskittyessä pääasiassa alkutuotannon ja osin teollisuuden vastuualueisiin, kaupan sisäisten tietojärjestelmien toimintaa ei nähty tarpeelliseksi avata enempää. Vastuullisuus Keskeiseksi tietojärjestelmäksi osoittautui ETT ry:n kehittämä Sikava -tietojärjestelmä, jonka tehtävänä on ylläpitää sikaloiden kansallisen ja erityistason seurannan terveysluokitustietoja. Sikava tarjoaa hyvän pohjan vastuullisuustiedon keruuseen. Sikavan peruslähtökohta jo nykyisellään on vastuullinen sianlihan tuotanto ja se on alkutuotannon ja teollisuuden yhteinen keskitetty järjestelmä. Sikava käsittää käytännössä kaikki sianlihantuottajatilat. Tuottajien käyttämät tuotosseurantajärjestelmät ovat myös käyttölaajuudeltaan varsin kattavia, mutteivät sisällä vastuullisuusulottuvuutta. Sama toteama koskee myös viranomaisjärjestelmiä. Ympäristövastuullisuuden ulottuvuuksia ei sisälly Sikava-järjestelmään. Sen osalta tulee selvittää: - voidaanko viranomaisen ympäristötukijärjestelmä integroida osaksi vastuullisuusjärjestelmää (esim. rajapintaratkaisuin) - riittääkö ympäristötukijärjestelmään kuuluminen ja sen tiedon tallentaminen esim. Sikavaan kattamaan ympäristövastuullisuusulottuvuus - pitääkö ympäristövastuullisuus toteuttaa omavalvontajärjestelmän tyyppisesti esimerkiksi niin, että tiedot tallennetaan sähköiseen järjestelmään Sikavaa hallinnoivan ETT:n kanssa tulee selvittää mm.: - voidaanko Sikavaa kehittää niin, että sinne saadaan mahdollisia uusia vastuullisuusulottuvuuksia - voidaanko Sikavaan lisätä tieto tuottajan kuulumisesta vastuullisuusjärjestelmään - voidaanko Sikavaan lisätä tietoja tuottajatilan auditoinnista Sikava tarjoaa pohjan alkutuotannon vastuullisuustietojen kokoamiseen, muttei kata vastuullisuustietoja eläinten kuljetuksesta tai teurastuksesta, eikä jakelusta tai kaupasta. Jäljitettävyys Tiedonhallintaselvityksen lähtökohtana oli kuvata mahdollisuudet jäljitettävyyden toteuttamiseksi mahdollisimman pitkälle nykyjärjestelmin ja perustuen rajapinta-ratkaisuihin. Sianlihan tuotannossa eläinkohtainen jäljitettävyys ei ole mahdollista, koska sikoja ei käsitellä eikä rekisteröidä tietojärjestelmiin yksilöinä. Jäljitettävyys on mahdollista tehdä tilatasolle. Käytännössä tämä on jo toteutettu, koska Sikava on alkutuotannon ja teurastamojen yhteinen tietojärjestelmä, jonka kautta alkutuotannon vastuullisuustietoja siirretään teurastamoille. 9

10 Alkutuotannon jäljitettävyys voitaisiin yksinkertaisimmillaan toteuttaa siten, että teurastamolla lihanpakkauksessa pakkaukseen tulostetaan kasvatustilan tiedot tai koodi/linkki, jota kautta vastaavat tiedot voidaan etsiä. Pääsääntöisesti eri tiloilla kasvatettujen eläinten lihaa ei tällä hetkellä pystytä erittelemään leikkuuvaiheen jälkeen tilakohtaisesti niin, että alkutuottaja voitaisiin nimetä lihapakkauksissa. Nykyinen toimintatapa on riittävä, jos voidaan osoittaa, että tieto siitä, miltä tilaryhmältä liha on peräisin, vastaa kuluttajan käsitystä jäljitettävyydestä. Tällöin tilakohtaista jäljitettävyystietoa ei tarvita. Jos taas kuluttajat haluavat tietää, miltä yksittäiseltä tilalta liha tulee, tulisi selvittää, millaisin edellytyksin (tuotantoprosessit, tietojärjestelmät) teurastusprosessi on muutettavissa niin, että eri tiloilta tullut liha voidaan pitää erillään. Sikava tarjoaa pohjan alkutuotannon jäljitettävyyteen, mutta ei kata jäljitettävyyttä eläinten kuljetuksessa, teurastuksessa, jakelussa tai kaupassa. Lihaketjun ympäristöindikaattorien vertailututkimus (LTK) Tämän osatutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kansainvälisesti lihaketjun ympäristöindikaattoreita alkutuotannon osalta. Osatutkimuksen tarkemmat tulokset esitetään MTT:n Raportti sarjassa ilmestyvässä julkaisussa ja sen liitteessä. MTT:n lisäarvoa laatutyöstä -tutkimuksessa tunnistettiin suomalaisen elintarvikeketjun vahvuuksiksi eli lisäarvotekijöiksi ympäristövastuun osalta kasvihuonekaasujen tavoitteellinen vähentäminen, luonnonvarojen käytön optimointi, ravinnekuormituksen hallitseminen ja tavoitteellinen pienentäminen, maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä energiatehokkuuden parantaminen (Kotro ym. 2011). Tulevaisuuden kehittämistyötä varten on tärkeää tietää, miten suomalainen lihaketju sijoittuu näiden lisäarvotekijöiden kansainvälisessä vertailussa. Tässä tutkimuksessa pyrittiinkin selvittämään, ovatko nämä lisäarvotekijät todellisia vahvuuksia vertailutietojen pohjalta vai olisiko suomalaisella lihaketjulla parannettavaa suhteessa muihin maihin. Jos muut maat ovat tietyissä asioissa Suomea edellä, olisi benchmarking -periaatteiden mukaisesti tärkeää tietää, mitä ne tekevät eri lailla ja voisiko suomalaisia käytäntöjä muuttaa (Bendell ym. 1993). Tarkoituksena oli siis vertailla eri maiden lihantuotantoa ympäristönäkökulmasta. Koska hankkeen ensisijaisena tarkoituksena oli tarkastella sianlihan tuotantoketjua, tarkastelu keskittyy sianlihan tuotannon ympäristövaikutusten kannalta merkittävimpiin teemoihin, jotka liittyvät energiaan, lantaan ja rehuntuotantoon. Lisäksi tarkastellaan elinkaarinäkökulmasta lihan hiilijalanjälkeä. Lisäksi hankkeessa kertyi taustatietoa naudan- ja siipikarjanlihan tuotannon sekä koko maatalouden ja kasvintuotannon osalta. Niitä on koottu MTT:n Raportti -sarjassa ilmestyvän julkaisun liitteeseen. Vertailussa ovat mukana seuraavat 10 EU maata: Saksa, Tanska, Puola, Alankomaat, Belgia, Viro, Ruotsi, Liettua, Irlanti ja Ranska. Lisäksi tarkastellaan EU:n ulkopuolisena maana Brasiliaa siltä osin kuin vertailukelpoisia tietoja oli käytettävissä. Tarkasteltaviksi valitut maat ovat niitä maita, joista tuotiin Suomeen eniten sianlihaa, naudanlihaa, broilerin ja kalkkunan lihaa vuonna Mukaan valittiin kunkin eläimen kohdalla seitsemän suurinta EU-tuontimaata. Valintakriteeri perustuu siihen, että tässä hankkeessa kehitetään järjestelmää kotimaan markkinoille ja silloin on järkevää verrata Suomen tilannetta niihin maihin, joista lihaa tulee Suomeen. Joukossa on myös useita Itämeren rantavaltioita, joten vesiensuojelullinen tarkastelu Itämeren paikallisongelmineen on mahdollista. 10

11 Sianlihan hiilijalanjälki Sianlihan hiilijalanjälki vaihtelee eurooppalaisten tutkimusten mukaan välillä kg CO2-ekv./kg ruhopainoa ilman maankäytön muutoksen vaikutusten huomioimista. Maiden välisiä eroja on tässä vaikea tarkastella, sillä erot saman maan eri tuotantotapojen välillä ovat monessa tutkimuksessa suurempia kuin maiden väliset erot. Esimerkiksi Kool ym. (2009) vertaili sianlihan hiilijalanjälkiä Alankomaissa, Tanskassa, Englannissa ja Saksassa eikä eri maiden välillä ollut merkitseviä eroja. Saman tutkimuksen mukaan luomusianlihan hiilijalanjälki on tavanomaista sianlihaa korkeampi hitaamman kasvun takia. Rehun osuus sianlihan tuotannon hiilijalanjäljestä on yli 60 % tavanomaisessa tuotannossa ja noin 50 % luonnonmukaisessa tuotannossa (Kool ym. 2009). Sianlihan tuotannon aiheuttamat maankäytön muutoksen ilmastovaikutukset ovat Kool ym. (2009) tutkimuksen mukaan noin puolet sianlihan suorista ilmastovaikutuksista. Lesschen ym. (2011) vertailee eri maiden hiilijalanjälkiä ja heidän tutkimuksensa mukaan sianlihan hiilijalanjälki Suomessa on vertailtavista maista korkein. Suomessa sianlihan hiilijalanjälkeä kasvattavat viljelyssä olevien turvemaiden päästöt sekä kylmä ilmasto, mikä lisää lämmityksen osuutta ilmastovaikutuksista. Lanta ja sen käsittely Suomessa on vertailtavista maista kolmanneksi pienin eläintiheys, kun tarkastellaan kaikkia kotieläimiä eläinyksikköinä laskettuna. Esimerkiksi Alankomaiden eläintiheys on noin 6.7 kertaa Suomen eläintiheyden suuruinen. Suomi on eläinmäärinä lasketussa sikatiheydessä vertailtavista maista kuudentena hieman Ruotsia, Ranskaa ja Viroa edellä. Sikojen alueellinen keskittyminen ei ole Suomessa yhtä voimakasta kuin muissa tarkastelluissa maissa Irlantia lukuun ottamatta. Nautatiheys on Suomessa vertailtavista maista neljänneksi alhaisin eikä nautojen alueellinen keskittyminen ole Suomessa yhtä voimakasta kuin muissa vertailtavissa maissa. Suomessa näyttäisi siis olevan useimpiin tarkasteltaviin maihin verrattuna pienempiä ongelmia löytää riittävästi lannan levityspinta-alaa. Lannan levityspinta-alan saatavuuteen vaikuttaa myös se, miten erikoistunutta maatalous on eli onko eläintiloilla riittävästi omaa peltoalaa lannan levitykseen. Suomi on maatilojen erikoistumisessa vertailtavien maiden kärkiluokkaa. Tässä tilanteessa on tärkeää varmistaa, että lannan siirto kotieläintiloilta kasvinviljelytiloille onnistuu. Lannan prosessoinnin tavoitteena voi olla lannan energiasisällön hyödyntäminen, kuten biokaasutuksessa, tai eri ravinnejakeiden erottaminen toisistaan, kuten lannan separoinnissa. Myös biokaasutetusta lannasta on mahdollista valmistaa lannoitetuotteita, joita on helpompi kuljettaa kuin käsittelemätöntä lantaa. Biokaasutus vähentää huomattavasti lannan käsittelyn ilmastovaikutuksia. Erityisen mielenkiintoisia ovat lantapohjaiset fosforipitoiset lannoitetuotteet, sillä fosfori on uusiutumaton luonnonvara, jonka tuotantohuipun on ennustettu tulevan vastaan lähiaikoina. Suomi sijoittuu biokaasutetun ja separoidun lannan osuudessa lannan kokonaismäärästä tarkasteltavien maiden neljänneksi ja viidenneksi heti intensiivisten eläintuotantomaiden jälkeen. 11

12 Energia Aro-Heinilä (2002) vertaa suomalaisen ja tanskalaisen kauppaan toimitetun joulukinkun tuotannon elinkaaren energiankulutusta. Sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa tuotannossa tanskalaisen kinkun tuottamiseen tarvitaan elinkaaren aikana vähemmän energiapanoksia kuin suomalaisen kinkun tuottamiseen. Tämä johtuu pitkälti ilmasto-olosuhteista, jotka lisäävät lämmitykseen käytettävän energian tarvetta Suomessa. Tanskassa luonnonmukaiset sikalat ovat yleensä lämmittämättömiä ja tavanomaisen tuotannon sikaloista noin 80 % lämmitetään. Suomessa on käynnistynyt maatilojen energiaohjelma, joka tarjoaa tiloille neuvontaa ja mahdollisuutta saada tukea energiasuunnitelman tai energiakatselmuksen tekoon. Tavoitteena on energiatehokkuuden lisääminen ja uusiutuvien energiamuotojen lisääntyvä käyttö. Suomi on ainoa EU-maa, jossa maatilojen energiaohjelmaa toteutetaan näin systemaattisesti ja se kattaa koko maataloussektorin. Koko sikaketjun osalta on mahdollista seurata liittyneiden tilojen määrää, niiden arvioitua osuutta kaikkien sikatilojen energiankulutuksesta, tehtyjen suunnitelmien ja katselmusten määrää sekä toteutuneita toimenpiteitä ja niiden avulla saavutettua energiansäästöä. Rehu Rehun tuotannolla on tutkimusten mukaan sianlihan tuotannossa suurempi vaikutus energiankulutukseen, ilmastoon ja vesistöjen rehevöitymiseen kuin sikojen kasvatuksella (Cederberg 2002; Eriksson ym. 2005). Rehukiloa kohden laskettuna rehun ainesosista suurin ympäristövaikutus on soijalla, mutta koska viljojen osuus rehusta on proteiinirehun osuutta suurempi, nousee viljojen kokonaisvaikutus proteiinirehua suuremmaksi kaikissa vaikutusluokissa (Eriksson ym. 2005; Nguyen ym. 2010). Rehuntuotannon osalta yksi merkittävä kysymys on valkuaisrehun vastuullisuus, joka liittyy erityisesti soijan tuotannon ympäristövaikutuksiin Etelä-Amerikassa (Berninger 2010). Yksi seurattava mittari on kotimaisen proteiinin osuus proteiininlähteistä. Valkuaisrehun omavaraisuusaste on Suomessa alhainen verrattuna EU:n keskiarvoon. Soijan osuutta rehuseoksissa on mahdollista pienentää ja valkuaisrehun omavaraisuusastetta kasvattaa viljelemällä kotimaisia valkuaisrehuja, kuten härkäpapua ja sinilupiinia. Myös rypsin osuutta rehuseoksissa on mahdollista kasvattaa. Toinen rehuntuotantoon liittyvä kysymys on käytettävän rehuviljan tuotantotapa, joka tuo tarkasteltavaksi kasvintuotantoon liittyvät ympäristökysymykset. Kasvintuotannon indikaattoreiksi on tässä työssä valittu typpi- ja fosforitaseiden ylijäämä sekä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö, jotka kuvaavat vesistöjen rehevöitymisvaikutuksia sekä luonnon monimuotoisuusvaikutuksia. Typpitaseen ylijäämä on Suomessa vertailtavien maiden alimpia eli samaa tasoa kuin Irlannissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Fosforitaseen ylijäämä on Suomessa vertailtavien maiden keskitasoa. Suomessa kasvinsuojeluaineiden oston arvo maatalousmaata kohti on reilusti EU-keskiarvoa pienempi, mikä selittyy ilmasto-olosuhteilla. Kylmässä ilmastossa on vähemmän tuholaisia kuin lämpimässä ilmastossa, mutta ilmaston lämpeneminen tuonee tulevaisuudessa uusia tuholaisia Suomeen. Torjunta-aineiden kokonaismäärä tai rahallinen arvo kertoo vain karkealla tasolla torjunta-aineiden vaarallisuudesta. Mukana on erilaisia aineita, joiden myrkyllisyys, pysyvyys ja kulkeutumisominaisuudet ja siten niiden ympäristövaikutukset ovat hyvin erilaisia (Yli-Viikari 1999). Suomen kylmässä ilmastossa hajoaminen on hidasta, joten kemikaalien ympäristövaikutus voi olla Suomessa lämpimämpiä maita suurempi (Yli-Viikari ym. 2007). 12

13 Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa vertailtiin kymmenen EU-maan ja Brasilian lihantuotannon ympäristöindikaattoreita Suomen vastaaviin. Koska tarkastelussa olivat pääasiassa mukana kunkin maan keskiarvotiedot, maiden sisäiset vaihtelut jäivät piiloon. Esimerkiksi Suomessa on ravinnetasetiedoissa suuria alueellisia vaihteluita, jotka eivät tule tässä tarkastelussa esille. Indikaattorivertailussa on epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät käytettävissä olevaan aineistoon. Osa vertailun tiedoista on peräisin Eurostatin tilastoista, osa tieteellisistä tutkimuksista ja osa kansallisista lähteistä. Vaikka Eurostatin tilastojen tiedot perustuvat yhtenäisiin ohjeisiin, eri maiden laskentatavoissa voi silti olla eroja. Lisäksi osa Eurostatin tilastoista perustuu arvioihin, jos tietyn maan tietoa ei ole ollut saatavilla. Tieteellisistä tutkimuksista ja kansallisista raporteista kerätyt tiedot voivat menetelmiltään erota toisistaan. Kaikkein vertailukelpoisimpia tietoja ovat samassa tutkimuksessa eri maista esitetyt tiedot. Yllä esitetyistä epävarmuustekijöistä huolimatta voidaan kuitenkin sanoa, että nämä tulokset antavat melko hyvän kuvan siitä, miten Suomen lihaketju sijoittuu kansainvälisessä vertailussa. Se, millaisia johtopäätöksiä indikaattoritarkastelusta tehdään, riippuu näkökulmasta. Jos esimerkiksi tarkastellaan pelkästään ilmastovaikutuksia hiilijalanjälkitietojen perusteella, näyttäisi siltä, että Suomi pärjää vertailussa huonosti. Turvemaiden viljelyn vaikutus tähän tulokseen on suuri ja myös kylmästä ilmastosta johtuva eläinsuojien lämmitys vaikuttaa tulokseen. Näihin molempiin päästölähteisiin on mahdollista vaikuttaa toimintatapojen muutoksilla. Maatalousmaana käytettävien turvemaiden pinta-alaa on mahdollista vähentää ja jäljelle jäävien turvemaiden monivuotinen nurmiviljelyn osuutta voidaan kasvattaa (Regina ym. 2009). Lämmitykseen taas on mahdollista käyttää uusiutuvia energialähteitä. Jos ympäristövaikutuksia tarkastellaan myös lannan käsittelyn ja rehuntuotannon näkökulmasta, saadaan monipuolisempi kuva. Suomessa on suhteellisen pieni eläintiheys eikä kotieläintuotannon keskittyminenkään aiheuta yhtä suuria lannan käsittelyyn liittyviä ongelmia kuin intensiivisen eläintuotannon maissa. Toisaalta Suomen maatalous on pitkälle erikoistunutta, mikä aiheuttaa ongelmia lannanlevityspinta-alan suhteen mikäli yhteistyötä eläintilojen ja kasvinviljelytilojen välillä ei tueta. Suomessa on otettu käyttöön runsaasti biokaasu- ja lannan separointiteknologiaa jos syntyvän lannan kokonaismäärä ja eläintiheys otetaan huomioon. Näiden teknologioiden laajempaan käyttöön olisi hyvä potentiaali. Rehuntuotannon ympäristövaikutukset voidaan jakaa kahteen ryhmään: ulkomaisen proteiinirehun ja erityisesti soijan tuotannon vaikutukset sekä kotimaisen rehuntuotannon vesistöjä rehevöittävät ja luonnon monimuotoisuusvaikutukset. Suomessa proteiinirehun omavaraisuusaste on alhainen verrattuna EU:n keskiarvoon. Toisaalta kotimaisessa kasvinviljelyssä ravinnetaseet ovat joko EU:n keskiarvoa tai sen alapuolella ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Miten Suomi pärjäsi vertailussa? - hiilijalanjälki tuotekiloa kohden korkea - energiankulutus korkea, maatilojen energiaohjelma edistyksellinen keino - eläintiheys alhainen, mutta maatalouden erikoistumisaste suuri - lannan käsittely edistynyttä suhteessa syntyviin lantamääriin - valkuaisrehun omavaraisuusaste alhainen - typpitase alhainen, fosforitase keskitasoa - torjunta-aineiden käyttö reilusti alle EU:n keskiarvon 13

14 Vastuullisuuden kuluttajaviestintä ja maksuhalukkuus (MTT) Kysely-, haastattelu- ja katsekameratutkimusten tulosten perusteella kuluttajat kaipaavat entistä avoimempaa, läpinäkyvää ja jäljitettävää lihaketjua. Kuluttajat suosivat kotimaisia lihatuotteita ja luottavat suomalaisen ruokaketjun toimintaan. Lisätietoa kuitenkin kaivataan erityisesti eläinten hyvinvoinnista ja tuoteturvallisuudesta. Lihan alkuperä on erittäin tärkeä ostokriteeri kuluttajille ja se haluttaisiin myös selkeämmin esiin. Kaikissa kolmessa kuluttajatutkimuksessa nousi esiin toive myös alkuperämaata tarkemmasta tiedosta eli toivottiin tietoa tilasta, jolta liha on lähtöisin. Kaikkein vaativimmat kuluttajat toivoivat tietoa koko lihan kulkeman ketjun varrelta. Sekä katsekameratutkimuksessa että haastatteluissa nousi tärkeimpinä ostopäätökseen vaikuttaneina tekijöinä hinta, suomalaisuus ja päivämäärä. Kotimaisuus on tulosten perusteella erittäin olennainen osa lihatuotteen valintaa. Katsekamera-aineisto liittyy ylipäätään lihatuotteisiin ja haastatteluaineisto pelkästään sianlihatuotteisiin eli ne eivät ole suoraan verrattavissa, mutta mielenkiintoisesti samat tekijät kuitenkin nousivat esiin. Lisäksi muun muassa tuotteen ulkonäkö, pakkauskoko, maustamattomuus, tuotteen tuttuus ja lisäaineiden välttäminen nousivat molemmissa tutkimuksissa esiin olennaisina ostotekijöinä. Mieluiten tietoa haetaan ostohetkellä tuotepakkauksista. Hyllypuhujissa erityisesti tarjoukset kiinnittävät kuluttajien huomion. Tietoa halutaan mahdollisimman nopeasti ja helposti ostohetkellä. Tämä asettaakin haasteen sopivan viestintäkanavan valinnalle sekä ymmärrettävän ja luotettavan viestin suunnittelulle. Myös vastuullisuuteen liittyvä informaatio halutaan mieluiten saada pakkauksista merkintöjen avulla. Pakkausmerkinnät, uusi vastuullisuusmerkki tai sisällöltään laajennettu Hyvää Suomesta -merkki, koettiin luontevimmaksi kanavaksi saada tulevaisuudessa tietoa vastuullisuudesta. Kuluttajat ovat tutkimuksen tulosten perusteella valmiita maksamaan perus- ja auditoidusta tuotannosta vähiten ja luomusta eniten. Vastuullisen tuotannon ja luomun maksuvalmiudet olivat melko lähellä toisiaan, vaikka kyselyssä vastuullisessa tuotannossa luvattiin enemmän asioita. Tulosten perusteella voisi todeta, että luomutuotannolla on vahva asema kuluttajien mielissä. Mitä alhaisempi maksuvalmius kuluttajilla oli, sitä vähemmän eroja maksuvalmiudessa eri tuotantotapojen (perus, auditoitu, vastuullinen, luomu) välillä oli ja mitä korkeammalle maksuvalmius nousi, sitä suuremmaksi ero tavanomaisen ja luomun välillä kasvoi. Kuluttajat, joilla on korkea maksuvalmius, kokevat enemmän lisäarvoa tuotantotapojen välillä ja ovat halukkaampia maksamaan enemmän vastuullisesta ja luomutuotannosta. Kotimaisesta tuotannosta ollaan suhteessa valmiimpia maksamaan enemmän kuin ulkomaalaisesta. Tarve ketjun toiminnan avoimuudelle on tutkimusten tulosten perusteella selvä. Kyselytutkimuksessa nousi esiin, miten vahvasti ja paljon erilaista lisätietoa kuluttajat kaipaavat sianlihan tuotantoketjusta. Kuluttajahaastatteluissa esitetty markkinoille tuotava tuotantotapaluokitus herätti haastatelluissa erittäin vahvan positiivisen reaktion. Lähes 90 % (35/40) tutkimukseen osallistuneista kuluttajista piti tuotantotapakuvausta positiivisena. Ajatus tuotantotavan avaamisesta ja toiminnan varmentamisesta oli erittäin toivottu ja lisäisi kuluttajien luottamusta. Kuluttajat haluavat varmistua ostamansa ruuan turvallisuudesta, sen alkuperästä ja tuotantotavasta. Kuluttajat ovat huolestuneita ja kiinnostuneita tuotantoketjun vastuullisuudesta, erityisesti eläinten hyvinvoinnista ja tuoteturvallisuudesta. Vastauksena tähän huoleen ja kiinnostukseen, kuluttajien tulee saada enemmän informaatiota, jotta he voivat tehdä tietoisempia valintoja ostohetkellä. Tietoa tulee saada helposti ostohetkellä, mutta kuluttajilla tulisi olla myös mahdollisuus saada laajemmin luotettavaa ja uskottavaa informaatiota. Kyselyn tulosten perusteella 14

15 ketjun toimijoista viranomaisten ja maatilojen viestintään luotetaan eniten. Vuorovaikutusta erityisesti tuottajien ja kuluttajien välillä olisi siis tarpeen lisätä. Laajemmin kuluttajatutkimusten tuloksia MTT Raportti-sarjassa julkaistavassa raportissa. Toteuttamissuunnitelma vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmästä sekä näkemyksiä auditointimenettelyistä Hankkeen tavoitteena oli tuoda elintarvikeketjun toimijoiden ja sidosryhmien keskusteltavaksi ja arvioitavaksi erilaisia vaihtoehtoja jäljitettävyysjärjestelmäksi. Hankkeessa päädyttiin esittämään kuusi erilaista järjestelmävaihtoehtoa suomalaisen läpinäkyvyys/jäljitettävyysjärjestelmän rakentamiseksi (taulukko 1.). Taulukko 1. Läpinäkyvyys/jäljitettävyysjärjestelmävaihtoehdot. 15

16 Vaihtoehdot ovat muotoutuneet erilaisiin järjestelmiin tutustumisen myötä ja niissä on huomioitu niin kuluttajien, yritysten kuin muidenkin sidosryhmien esiintuomat tarpeet hankkeen aikana. Ratkaisuehdotukset vaihtelevat pelkästä viestinnän lisäämisestä koko ketjun kattavaan uuteen vastuullisuusjärjestelmään. Hankkeen aikana työryhmille on esitetty erilaisia mahdollisuuksia ja kuusi lopullista vaihtoehtoa käytiin läpi kehittämistyöryhmässä, jolloin sidosryhmien edustajat kommentoivat ja arvottivat vaihtoehtoja. 1. Ei järjestelmää, pelkkä viestintä Hankkeen aikana tarve läpinäkyvyydelle ja avoimuudelle on noussut toistuvasti esiin sekä toimijoilta että kuluttajatutkimuksissa kuluttajilta. Läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseen tarvitaan viestintää. Järjestelmävaihtoehdoista kaikkein yksinkertaisin toteuttaa olisi vaihtoehto, jossa omaa järjestelmää ei rakennettaisi vaan se perustuisi pelkästään viestintään tuotannosta. Erityisiä kriteereitä tuotannolle tai muille ketjun osille ei rakennettaisi. Olennainen kysymys, johon pyrittäisiin vastaamaan, on onko suomalainen vastuullista? Hankkeen kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan vaihtoehdon hyviä puolia ovat sen toteutuksen yksinkertaisuus ja kuluttajalähtöisyys. Vaihtoehto ei kuitenkaan toisi sinänsä mitään uutta, joten on epävarmaa, vastaisiko se kuluttajien tarpeisiin. 2. Sikava kriteerit ja hyllymerkintä Tämä järjestelmävaihtoehto perustuu Sikavaan kerättyyn tuoteturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvään tietoon sekä Sikavan piirissä sovittuihin kriteereihin. Tulevaisuudessa Sikavaan voidaan liittää myös ympäristövastuullisuuteen liittyviä kriteereitä. Kriteerit kohdistuvat eläinten elossaoloaikaan eli alkutuotantoon ja kuljetukseen. Koska Sikava-järjestelmään kuuluu noin 97 % suomalaisista sikatiloista, näitä kriteerejä sovelletaan suurimpaan osaan tuotannosta. Sikavalle rakennettava auditointi tuo järjestelmälle luotettavuutta. Kuluttajille viestittäisiin hyllynreunamerkinnöillä, joissa kerrotaan lihan tuotantotapa ja eläimen kasvatusmaa. Vaihtoehto perustuu olemassa oleviin tietojärjestelmiin, joihin lisättäisiin uusi lihan tuotantotapatieto. Lihateollisuus voi halutessaan merkitä vastuullisen tuotannon kriteerit täyttävät tuotteet uudella pakkausmerkinnällä. Järjestelmän etuna nähtiin kehittämistyöryhmässä yksinkertaisuus ja nopea toteutettavuus. Siihen ei tarvita suuria investointeja tai muutoksia nykyiseen toimintatapaan ja järjestelmiin. Järjestelmää olisi myös kohtuullisen helppo kehittää eteenpäin kuluttajien vaatimusten mukaisesti. Asia etenee jatkohankkeissa vuoden 2012 aikana. Järjestelmän toimivuus edellyttää kuitenkin hyvää viestintää. Järjestelmän haasteena on muiden tuotantosuuntien ottaminen mukaan tulevaisuudessa. Toisaalta on mahdollista rakentaa tuotantotapakuvaukset myös esimerkiksi muulle lihalle, viljalle ja kasviksille. 3. Laajennettu Hyvää Suomesta -merkki Luonnollinen vaihtoehto olisi laajentaa jo ennestään erittäin hyvin tunnettu Hyvää Suomesta -merkkiä kattamaan myös alkutuotannon laatujärjestelmä. Tässä vaihtoehdossa yhdistyisi myös edellinen vaihtoehto eli tuotantotapojen todentaminen ja viestintä. Kuluttajakyselyn tulosten perusteella kuluttajille toiseksi mieluisin tapa saada vastuullisuusinformaatiota tulevaisuudessa heti uuden vastuullisuusmerkin jälkeen oli laajennettu Hyvää Suomesta -merkki. Yhdistetyn merkin avulla viestittäisiin kotimaisuudesta ja laadusta. 16

17 Tuttu Hyvää Suomesta -merkki toimisi jatkossa myös alkutuotannon laadun merkkinä. Hyvää Suomesta - merkin yhteydessä voisi olla vaihtoehtoisesti myös lisämerkintä, jonka avulla viestittäisiin siitä, että vastuullisuuden kriteerit on täytetty alkutuotannossa. Myös tämä vaihtoehto perustuu olemassa oleviin tietojärjestelmiin. Tilojen hyvinvointikriteerien toteutuminen tai auditointi olisi mahdollista toteuttaa myös erillisenä tietojärjestelmänä Sikava-järjestelmän sijasta. Kehittämistyöryhmässä nousi esiin, miten erilaisia pakkausmerkintöjä on jo niin paljon, että laajennettu Hyvää Suomesta -merkki helpottaisi ostotilannetta. Merkki olisi kuluttajan kannalta kaikkein selkein tapa viestiä vastuullisuudesta, sillä merkki on jo ennestään tuttu ja luotettava. Tuttu merkki nähtiin sekä hyötynä että haasteena. Haasteelliseksi koettiin myös se, että merkissä on mukana monta eri sektoria ja olisi haasteellista saada kaikille aloille määritettyä kriteerit ja saada konsensus niistä. Tässä yhteydessä esitettiin eri tuotantoaloille omaa lisämerkintää, esim. Hyvää Suomesta sika. Lisäksi tuotiin esiin, että yhtenäisen merkin myötä mahdollisessa ongelmatilanteessa yhdellä sektorilla, haitalliset imagovaikutukset vaikuttaisivat kaikkiin mukanaoleviin. 4. Vastuullisuusmerkintä pohjoismaisena yhteistyönä, uusi merkki Hankkeen aikana yhdeksi järjestelmävaihtoehdoksi on noussut uusi vastuullisuusmerkintä pohjoismaisena yhteistyönä. Sen sijaan, että rakennettaisiin uusi kotimainen järjestelmä, tehtäisiin yhteistyötä Ruotsin ja Norjan järjestelmien kanssa tai otettaisiin mallia niistä. Tämä laatujärjestelmävaihtoehto perustuu tuoteturvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristövastuullisuuden kriteeristöön, jonka merkin piirissä olevan tuotannon tulee täyttää. Kriteerit perustuvat lakisääteisten vaatimusten läpikäyntiin (aluksi) ja sitten vähitellen luodaan lakisääteistä tasoa tiukempia kriteereitä. Yhteistyö voisi olla aluksi kokemusten vaihtoa, mutta myöhemmin mahdollisesti myös joidenkin yhteisten kriteerien luomista. Täysin samojen kriteerien tai yhtenäisen merkin luominen tuntuu epärealistiselta, sillä kunkin maan tilanne on erilainen. Jos merkit ovat erillisiä, kansallisen alkuperän todentaminen on myös mahdollista, kuten sekä Ruotsin Svenskt Sigillissä että Norjan Nyt Norgessa on tällä hetkellä. Tämä vaihtoehto vaatisi uuden sertifiointi- ja auditointijärjestelmän, jossa tila voisi itse tehdä alustavan oma-arvioinnin ja kartoittaa omaa tasoaan vastuullisuuskriteereiden täyttämisessä. Järjestelmä vaatisi myös rajapinnat teollisuuden ja Sikavan tiedonsiirtoa varten. Tämäkin vaihtoehto edellyttäisi, että lihateollisuus pitäisi kriteerit täyttävän lihan erillään muusta lihasta. Teollisuus lisäisi myös uuden vastuullisuusmerkinnän tuotteisiin ja tallettaisi tuotekohtaisen tiedon Sinfos-tuotetietopankkiin. Uuden vastuullisuusmerkinnän hyvä puoli on se, että siinä voidaan hyödyntää muiden Pohjoismaiden kokemuksia laatujärjestelmän kehittämisestä ja mahdollisesti käyttää osittain yhteisiä kriteerejä. Toisaalta järjestelmässä voidaan myös käyttää Sikavassa tehtyä kansallista pohjatyötä, josta taas muut pohjoismaat voivat oppia. Hyvänä puolena on myös lakisääteisten asioiden ja tukiehtojen systemaattinen käsittely. Huonona puolena on se, että uuden merkin sisäänajo kestää kauan ja jos markkinoilla on paljon erilaisia merkkejä, yhden merkin suhteellinen merkitys vähenee. Toinen huono puoli on kansainvälisen yhteistyön jäykkyys verrattuna kansalliseen rajatun ryhmän sisällä tehtävään päätöksentekoon. Lisäksi kehittämistyöryhmässä nostettiin esiin haasteellisena käytännölle yrittää yhdistää eri maiden lainsäädäntöä ja erilaisia intressejä. Järjestelmä pitäisikin luoda siten, että kullakin maalla on mahdollisuus tehdä omat päätöksensä ja yhteistyössä etsitään vain ideoita ja yhteisen suunnittelun tuomia synergiaetuja. 5. Raaka-aineen tekninen jäljitettävyys 17

18 Raaka-aineen tekninen jäljitettävyys tarkoittaa yksittäisen eläimen lihan teknistä jäljitystä lihaketjussa mahdollisimman pitkälle. Se edellyttää uuden järjestelmän rakentamista. Järjestelmän avulla tehtäisiin lihan jäljittäminen koko ketjun matkalta läpinäkyväksi. Tuote jäljitettäisiin tilatasolle. Kuluttajalle viestittäisiin, mistä juuri kyseinen liha tulee. Lisäksi järjestelmä mahdollistaisi nopean toiminnan ongelmatilanteissa, jos lihaeriä täytyisi vetää pois markkinoilta. Suomalaisella lihaketjulla on jäljitettävyys takaisinvetoja varten kunnossa eli tarvetta uuden järjestelmän luomiseksi tätä varten ei nähty. Kuluttajat kuitenkin toivovat kuluttajatutkimusten perusteella tietoa lihan jäljitettävyydestä. Täydellinen tilakohtainen lihan jäljitettävyys vaatisi, että eläimet pidetään erillään koko ketjun ajan, tilalta kuljetuksesta kauppaan asti. Teollisuuden olisi seurattava kokonaisen ruhon kulkua tuotepaketteihin saakka. Tällöin yksittäinen tuotepaketti voitaisiin merkitä esim. tilan tunnisteella. Lihajalosteissa, jossa käytetään useamman eläimen lihaa, tämä ei olisi mahdollista tai ainakin hyvin vaikeaa. Tuotteessa oleva tilakohtainen koodi mahdollistaisi kuluttajille lisätiedon saannin erilaisten sovellusten avulla. Ruhokohtainen jäljitys asettaisi suuria vaatimuksia lihateollisuudelle. Prosessin muutoskustannukset hyötyyn nähden olisivat kohtuuttoman suuret. Kehittämistyöryhmä näki teknisen jäljitettävyyden vaihtoehdon kalliina ja epätodennäköisenä, koska asettaa suuret vaatimukset teollisuudelle. Järjestelmä keskittyisi tekniseen jäljitettävyyteen ja takaisinvetotilanteisiin, mutta se, mitä tarvittaisiin, on vastuullisuuden kriteerien määrittäminen ja hyvien toimintatapojen viestiminen. Kuluttajan ei uskota haluavan itse alkaa jäljittämään tuotetta vaan hänen täytyy voida luottaa merkintään. Luottamuksen olemassa oleviin järjestelmiin nähtiin olevan jo korkealla turvallisuuden osalta. Tästä järjestelmävaihtoehdosta nähtiin puuttuvan kuluttajalähtöisyys. 6. Koko ketjun kattava vastuullisuusjärjestelmä Kaikkein laajin järjestelmävaihtoehto on koko ketjun kattava vastuullisuusjärjestelmä, joka vastaisi kysymykseen, miten vastuullisuus ketjun eri osissa on toteutettu. Järjestelmässä määritettäisiin kriteerit ketjun eri toimijoille ja niiden täyttymistä jäljitettäisiin. Koko ketjun toiminta olisi siis läpinäkyvää. Kuluttajille järjestelmä merkitsisi sitä, että merkityt tuotteet täyttäisivät vastuullisuuden kriteerit koko ketjun osalta. Koko ketjun kattava vastuullisuus edellyttää vastuullisuuskriteerien määrittämistä alkutuotannon lisäksi lihaa jalostavalle teollisuudelle, kuljetukselle ja kaupalle. Tämän lisäksi tarvitaan tietojärjestelmä, jolla esim. kuluttaja voi todeta vastuullisuuden toteutumisen tuotetta ostaessaan. Lisäksi vastuullisuus tulisi olla kaikissa vaiheissa auditoitu eli ketjun eri osien auditointiin tulisi kehittää kaikkia palveleva auditointijärjestelmä. Koko ketjun kattava järjestelmä nähtiin kehittämistyöryhmässä mahdollisena tulevaisuuden visiona, mutta tällä hetkellä sen toteuttaminen nähtiin epärealistisena sen kalleuden ja laajuuden vuoksi. Toteutustapaa pidettiin raskaana ilman varmuutta tulosten positiivisesta vaikutuksesta kuluttajiin. Kriteerien määrittäminen ja konsensuksen löytäminen ketjun eri osille uskottiin olevan haasteellista. Järjestelmävaihtoehtojen arvotus ja yhteenveto Eri järjestelmävaihtoehtojen arvottamiseksi yhdessä kokoontunutta kehittämis- ja tiedonhallintatyöryhmää pyydettiin laittamaan edellä mainitut kuusi järjestelmävaihtoehtoa järjestykseen niiden tarkoituksenmukaisuuden mukaan. Toivotuin järjestelmä oli Sikava-kriteerit, koska se nähtiin toteuttamiskelpoisimpana. Järjestelmän nähtiin olevan toteutettavissa ilman suuria investointeja tai 18

19 muutoksia nykyiseen toimintatapaan, olemassa olevat järjestelmät tukevat sitä, se tuo esiin alkutuotannon ja alkuperän ja sitä olisi myös kohtuullisen helppo kehittää eteenpäin Suomen markkinoilla ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti. Viestintävelvoitetta kuitenkin painotettiin eli järjestelmässä viestinnällä tulisi olla iso rooli. Hyvää Suomesta -merkin laajentaminen ja pelkkä viestintä nähtiin toiseksi parhaimpina vaihtoehtoina. Hyvää Suomesta -merkillä koettiin olevan hyvä maine ja tunnettavuus. Vaihtoehdon nähtiin lisäävän alkutuotannon läpinäkyvyyttä kuluttajien keskuudessa parhaiten. Teknistä jäljitettävyyttä ja koko ketjun kattavaa järjestelmää pidettiin heikoimpina vaihtoehtoina järjestelmien kalleuden ja aikaa vievyyden vuoksi. Niiden ei myöskään nähty vastaavan tarpeisiin. Teknisen jäljitettävyyden ei nähty palvelevan yksittäistä kuluttajaa. Panos-tuotos suhde ei ole riittävä. Sen nähtiin myös vaativan tietynlaista tahtotilaa, mitä ei ole tällä hetkellä. Koko ketjun kattava järjestelmä taas nähtiin liian suurena ja raskaana, eikä vastaavan kuluttajan kaipaamaan tuotantotapatietoon. Raskaan toteutuksen tuloksena ei myöskään ole varmuutta siitä, että sillä olisi positiivinen vaikutus kuluttajiin. Sikava-kriteerit -ratkaisu perustuu vastuullisuuteen alkutuotannon osalta. Tämä vastaa parhaiten kuluttajien käsitystä sianlihantuotteiden vastuullisuudesta. Ratkaisuvaihtoehto ei sulje pois sitä, että vastuullisuutta jatkossa laajennettaisiin elintarvikeketjun muihin osiin. Hankkeen aikana on useasti todettu, että lihantuotanto on Suomessa nykyisinkin vastuullista ja monelta osin ylittää lainsäädäntötason. Vastuullisen lihantuotannon realisointi edellyttää vahvaa tiedotuspanosta ja selkeää tuotemerkkiä. Auditointia ja sertifiointia, tuotannon varmentamista tarvitaan takaamaan kuluttajien luottamus järjestelmään. Näkemyksiä järjestelmän auditoinnista Erityisenä haasteena jäljitettävyysjärjestelmän muodostamisen kannalta tulee olemaan toiminnan auditointi. Sikava toimii kattavana ohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmänä eläinten hyvinvoinnille sekä tuoteturvallisuudelle alkutuotannossa. Sikavan toiminnan perusta on terveydenhuoltokäynti ja tämän käynnin yhteydessä raportoitavat asiat. Nykyisten terveydenhuoltokäyntien auditointia on suunniteltu kehitettävän ristiinauditoinnin kautta. Ristiinauditoinnissa terveydenhuoltokäyntejä tehdään sisäisinä auditointeina ja arvioidaan menettelytapoja ohjeistukseen nähden. Tämän lisäksi selvitetään kolmannen osapuolen tekemän auditoinnin mahdollisuutta sekä myös sitä, mitä muita asioita auditoinnin piirissä tulisi olla terveydenhuoltokäynnin lisäksi. Auditointia tullaan kehittämään "Suvali2 - Auditointi Vastuullisen lihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä. Alkutuotannon auditointi - pilottina sianliha " - jatkohankkeessa vuoden 2012 aikana. Mikäli auditointi toteutetaan ryhmäauditointina niin, että auditoinnin kohteena on Sikava-järjestelmä, ei synny kattavaa tilakohtaista tietoa auditoinnista. Terveydenhuoltokäyntien auditointitieto kerätään Sikavaan. Jos auditointikohteena on tila, kannattanee auditointitieto kerätä Sikava-järjestelmään. Jos auditointitieto on laajaa, voidaan harkita myös erillisen auditointijärjestelmän perustamista. Teollisuuden osalta eläinten hyvinvoinnin auditoinnin mahdollisuudeksi esitettiin kehittämistyöryhmässä ISO9001 järjestelmää, johon kirjattaisiin eläinten hyvinvointi omaksi kohdakseen, jonka sisällä käsiteltäisiin siihen liittyviä hyviä toimintatapoja (johtaminen, koulutukset jne.). ISO22000-standardia esitettiin tuoteturvallisuuden auditoinnin edellytykseksi. Ympäristön osalta auditoinniksi ehdotettiin ISO standardia tai jotain muuta, kuten Global Reporting Initiative (GRI)-standardia. 19

20 Koko ketjun kattavan vastuullisuusjärjestelmän auditointi koostuisi ketjun osien auditoinneista ja auditointia tehtäisiin eri järjestelmien kautta siten, että ne muodostaisivat vastaavan (benchmarkkeeratun) kokonaisuuden kuten on esimerkiksi Red Tractor ketjussa. Alkutuotannon toiminnan auditoinnin perusta olisi Sikavan auditointi Tulosten hyödynnettävyys käytännössä Hankkeen lähtökohtana oli avoimuus ja julkisuus, siten että alan toimijat ja sidosryhmät olisivat tietoisia hankkeen etenemisestä ja saisivat informaatiota hankkeen aikana. Tuloksia hankkeen aikana on jalkautettu käytäntöön tuomalla ajankohtaisia tuloksia kehittämistyöryhmän tapaamisiin. Kehittämistyöryhmälle on myös esitetty erilaisia ajankohtaisia mahdollisuuksia (kuten RFID-teknologian hyödyntäminen jäljitettävyydessä), jotka ovat herättäneet keskustelua toimijoiden kesken. Hankkeen aikana tehdyn sidosryhmäyhteistyön sekä työryhmätyöskentelyn tarkoituksena olikin edistää myös toimijoiden välistä vuorovaikutusta, minkä olemme saaneet mielestämme erinomaisesti toteutumaan työryhmien tapaamisten myötä. Hankkeen vuorovaikutteisuuteen perustuvan toteuttamistavan avulla tietoa ja tuloksia on voitu jakaa hankkeen aikana toimijoiden hyödynnettäväksi. Hankkeen tulokset ovat monin eri tavoin hyödynnettävissä käytännössä. Hankkeen pohjalta ketjun toimijoilla on käsitys siitä, millaisia asioita vastuullisuuden eteen jo tehdään lihaketjun eri osissa ja missä on erityisesti kehitettävää. Toimijoilla on näin mahdollisuus pyrkiä kehittämään vastuullisuuttaan ja löytää myös mahdollisuuksia erilaistumaan suhteessa muihin. Kuluttajatutkimusten tuloksia pidettiin erittäin mielenkiintoisina niiden vahvan signaalin vuoksi ja ne antavat suoraan informaatiota, joka on hyödynnettävissä ketjun toimijoiden liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeen tulosten perusteella on tunnistettu kuluttajien vahva tarve saada lisätietoa ketjun toiminnasta sekä myös tarkemmin, millaista tietoa ja miten kuluttajat sen haluavat. Tarve ketjun läpinäkyvyydelle on noussut erittäin vahvasti esiin. Ketjun toimijat voivat tulosten pohjalta vastata kuluttajien tarpeisiin paremmin. Hankkeessa on esitetty erilaisia mahdollisuuksia jäljitettävyysjärjestelmän toteuttamiseksi ja tuotu esiin niiden hyvät ja huonot puolet. Yhteinen ymmärrys hankkeen aikana löydettiin siitä, että käyttökelpoisimpana järjestelmävaihtoehtona nähtiin Sikava-kriteereihin ja viestintään pohjautuva vaihtoehto, jonka toteuttamista jatkohankkeissa lähdetäänkin suunnittelemaan. Ketjun toimijoiden ja valtion päätettävissä on, lähdetäänkö muiden vaihtoehtojen toteuttamista jollain tasolla kehittämään jatkossa. Toimijat eivät nähneet koko ketjun kattavaa järjestelmää tällä hetkellä haluttuna ja toteuttamiskelpoisena, mutta se jatkaa tiedostettuna tulevaisuuden visiona, jonka mahdollisuudet ja haasteet on nostettu esiin. Laajemman järjestelmän toteuttaminen jää odottamaan aikaa, jolloin ketju on halukas ja kypsä lähtemään siihen. 20

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto MMM:n Ruokaketjuhankkeisiin kuuluva kaksivuotinen hanke 2015-2016 Eläinten terveys ETT ry hallinnoi ja

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Suomi Vastuullisen lihantuotannon mallimaa

Suomi Vastuullisen lihantuotannon mallimaa Suomi Vastuullisen lihantuotannon mallimaa Tavoi0eena kansallisen laatujärjestelmän kehi0äminen ja kaupallistaminen 4.12.2012 Ee#nen tehokkuus 1 Taustaa 2009- Freelance vastuullisuusasiantuntija, CRnet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI

KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI 14.2.2014 1 Kasvisten laatujärjestelmä Hankkeen tavoite: Kolmannen osapuolen auditointiin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Kuva : Faba Pirjo Kortesniemi Seinäjoki 17.2.2016 RUOKAKETJUN JÄLJITETTÄVYYS- JA VASTUULLISUUJÄRJESTELMÄ LIHA- JA MAITOKETJUT Sianlihan sertifioidun, kansallisen laatujärjestelmän

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoin-merkinnät

Eläinten hyvinvoin-merkinnät Eläinten hyvinvoin-merkinnät TEHVNK 31.1.2012 Antti Lauslahti Toimitusjohtaja Reilua.fi Oy 31.1.2012 Ee#nen tehokkuus 1 Agenda Taustaa Mitä? Miksi? Miten? Visio! Kansallinen laatujärjestelmä ja erot muihin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla?

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Juha-Matti Katajajuuri, MTT Viivi Wanhalinna, MTT Haastattelututkimus: Kuluttajaviestintä osana ohjauskeinoja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA Miksi? Kotieläintuotannon muutos Korkea Kuluttajien vaatimukset - laatu - turvallisuus - jäljitettävyys - hyvinvointi EU-lainsäädäntöön Yksilösairaanhoito

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Selvityksen on tehnyt Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Selvityksen on tehnyt Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. LIHAKETJUN LÄPINÄKYVYYS -ESISELVITYS 11.1.2010 1 (10) Tausta ja Tavoitteet LIHAKETJUN LÄPINÄKYVYYS -hanke on MMM:n laatuketjuhanke, jossa on selvitetty vastuullisuuden eri osa-alueisiin, kuten tuoteturvallisuuteen,

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi 3.2.2016 1.2.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen RegFinDyn-simulointimallin

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot