Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen arvontuottoa lisäämällä
|
|
- Jaakko Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen arvontuottoa lisäämällä Mitä kuluttajan odotukset tarkoittavat kalkkunanlihan tuotannossa kirjallisuusselvitys Taustaa Kuluttaja on entistä enemmän kiinnostunut siitä, mitä syö. Ruoan pitää olla laadukasta, maistua hyvältä ja sen pitää olla myös vastuullisesti tuotettua. Hintakilpailu Suomen siipikarjamarkkinoilla on kovaa, koska rajojen ulkopuolelta tuodaan jatkuvasti kalkkunan- ja broilerinlihaa. Kun ruoka tulee kaukaa, ei ole aivan helppoa varmistaa sen alkuperää, tuotantotapaa, mahdollisia eettisiä ongelmia ja välikäsiä. Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 % on kotimaassa valmistettua ja noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista (kuluttajatutkimus 2012). Kalkkunanlihan kotimaisuusaste on vain noin 63 %. Kalkkunan tuotantoa rasittavat muun muassa kohonneet tuotantopanosten hinnat sekä kilpailusta aiheutuva hintapaine. Kotimaisen kalkkunanlihan hintaan kohdistuu muutospaineita, kun toisaalta pitäisi pystyä vastaamaan kilpailun kautta tulevaan hinta-paineeseen, mutta toisaalta hinnassa pitäisi pystyä huomioimaan kohonneet tuotantopanosten hinnat. Lisäksi kysynnän vähentyminen on painanut alaa jo usean vuoden ajan (Mikko J. Määttä ja Jarkko K. Niemi, MTT taloustutkimus). Elintarvikeketjun olisikin osattava viestiä, mitä kaikkea hyvää kuluttaja saa ostaessaan suomalaisia tuotteita ulkomaisten sijaan, jotta tuotteidemme kilpailukyky säilyisi. Suomalaisen elintarvikeketjun lisäarvotekijöiden määrittely ja kehittäminen on yksi keino koko elintarvikeketjun lisäarvon luomiseen ja kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Lisäarvotekijöistä Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Jaana Kotro, Lotta Jalkanen, Terhi Latvala, Katariina Kumpulainen, Maija Järvinen ja Sari Forsman-Hugg pohtivat vuonna 2011 tekemässään kirjallisuuskatsauksessa näkemyksiä suomalaisen elintarvikeketjun lisäarvotekijöistä. Kirjallisuuskatsaus perustuu MTT:n lisäarvoa laatutyöstä, elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen tutkimushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli tuoda esille suomalaisen elintarvikeketjun vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä sekä tehdä esitys asiakaslähtöisestä konseptista, joka edistää elintarvikeketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä ja kokoaa mahdolliset lisäarvotekijät yhteen. Tulokset osoittavat, että suomalaisessa ruokaketjussa on monia arvokkaita lisäarvotekijöitä, jotka ovat jaoteltavissa vastuullisuuden seitsemän ulottuvuuden mukaan. Ruokaketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta ovat ravitsemus, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, paikallisuus, ympäristövastuullisuus, työhyvinvointi ja taloudellinen vastuullisuus. Lisäksi tulokset vahvistavat, että kuluttajien tiedontarve ruokaketjun toiminnasta on kasva-
2 nut. Kuluttajat haluavat saada nykyistä enemmän tietoa mm. tuotteen alkuperästä, reitistä, tuotantotavoista, eläinten hyvinvoinnista, lisäaineiden käytöstä ja ympäristövaikutuksista, tuoteturvallisuuteen liittyvien asioiden lisäksi. (Elintarvikeketjun vastuullisuus, kuvaus vuorovaikutteisesta sisällön rakentamisen prosessista Sari Forsman-Hugg, Juha-Matti Katajajuuri, Jaana Paananen, Inkeri Pesonen, Katja Järvelä ja Johanna Mäkelä) Ruokaketjun toimijoille suunnatussa kyselyssä tuoteturvallisuus nousi vastuullisuuden seitsemästä ulottuvuudesta tärkeimmäksi. Suomalaiset kuluttajat luottavat tuoteturvallisuuteen, mutta haluaisivat kuitenkin lisää tietoa siitä, kuinka elintarvikkeiden tuoteturvallisuus ruokaketjun eri osissa on varmistettu. Tuoteturvallisuuden kautta lisäarvotekijöinä nähdään mm. jäljitettävyys, hormonittomuus, salmonellattomuus, puhtaat rehut ja tautivapaus. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi nousi paikallisuus, minkä korostuminen näyttääkin olevan voimistuva ilmiö suomalaisessa ruokaketjussa. Kuluttajat toivovat myös enemmän eläinten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien käytäntöjen sekä hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyttä. Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys kertoisi kuluttajalle, mihin hänen maksamansa eurot lopulta päätyvät. Hankkeessa tunnistettiin ruokaketjun tärkeimmät kehityskohteet, joita olivat jäljitettävyys, läpinäkyvyys, toiminnan todentaminen, tietojärjestelmien kehittäminen ja kuluttajaviestintä. Jäljitettävyyttä kehitettäessä tulee pitää mielessä paitsi luotettavan tiedon tarjoaminen kuluttajille, myös tiedon hyödynnettävyys ja kuluttajalähtöisyys. Esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvien kriteerien ja mittareiden tulkitseminen on kuluttajille haastavaa, sillä tiedon määrä ja monimutkaisuus on usein sen hyödynnettävyyden tiellä. Kuluttajat haluavat arvioida tiedon merkitystä omille valinnoilleen, ja tähän he tarvitsevat välineitä. Ideaalitilanteessa tietoa kuluttajille olisi saatavilla ostotilanteen yhteydessä niin, että eri tuotteita voisi myös vertailla toisiinsa. Läpinäkyvä ja vuorovaikutteinen ruokajärjestelmä on edellytyksenä kuluttajien tietoon pohjautuville elintarvikevalinnoille. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä Jaana Kotro, Lotta Jalkanen, Terhi Latvala, Katariina Kumpulainen, Maija Järvinen ja Sari Forsman-Hugg 2011) Eläinten hyvinvointikysymykset ovat nousseet osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Kuluttajien kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on kasvanut samanaikaisesti elintason paranemisen kanssa. Esillä olleita kuluttajia puhuttavia aiheita ovat olleet tuotantoeläinten elintilojen ahtaus, virikkeiden puute, kuljetusolosuhteet, liikkumisen estävät häkit ja kytkeminen ja kivun tuottaminen silloin, kun se olisi estettävissä. Tuotantomenetelmiä tuntemattoman kuluttajan silmissä nämä asiat tuntuvat kohtuuttomilta. Turvallisten lihatuotteiden lähtökohtana ovat terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet. Tästä johtuen tuoteturvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät hyvät käytännöt ovat monelta kohdin samoja. Hämmästyttävästi kukaan ei ole vaivautunut jakamaan avointa tietoa ja perusteita tuotantotavoille. Eläinkohujen yhteydessä julkisuuteen nousseiden kuvien ja lausuntojen myötä kiinnostus ja halu tietää enemmän normaaleista tuotantomenetelmistä ovat lisääntyneet. Keinot saada vaivatta luotettavaa tietoa ovat vähissä. Tiedonsaanti tavallisen tuotannon menetelmistä on lähes mahdotonta. Kasvatustilan nimeäminen tuotepakkauksessa ei vielä kerro eläinten olosuhteista, mutta on toki askel parempaan suuntaan. Oikean ja monipuolisen tiedon antaminen kuluttajalle on tärkeää, jotta saadaan perusteita korkeamman hinnan
3 maksamiselle tuotteesta. Kuluttajalle on merkitystä, jos tuotteen hinta nousee siksi, että tuotantokustannukset nousevat eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi tehtyjen investointien takia. Korkeammalle hinnalle täytyy löytyä perusteita ja keinoja kertoa niistä. Kuluttajat tarvitsevat helppoja ratkaisuja: tiedon on löydyttävä ostotilanteessa ja sen on oltava ymmärrettävää ja oikeaa. Riittävät ja helpot tiedonsaantimahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä kuluttajan maksuhalukkuuden lisäämiseksi (kuluttajaliitto) Terhi Latvala ja Laura Koistinen ovat selvittäneet kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä elintarvikeketjun vastuullisuudesta tutkimuksessaan vuonna Ruoan ominaisuuksista ja tuotannon vastuullisuudesta käydään toistuvasti julkista keskustelua. Elintason nousun myötä kuluttajat edellyttävät tuotteelta muutakin kuin edullista hintaa. Arvonluonti elintarvikeketjussa vuorovaikutuksen avulla edellyttää toimijoilta uudenlaista näkemystä etenkin kuluttajan roolista. Perinteisen yritys-asiakas suhteen rinnalle nousee arvon luominen vuorovaikutuksessa kuluttajan kanssa, johon myös termi kuluttajalähtöisyys viittaa. Kuluttaja nähdään yhä aktiivisemmassa roolissa tuotteiden kehittämisessä ja innovaatioiden luomisessa. (Latvala ja Koistinen, MTT raportti 2012) Kuluttajien vaatimukset muuttuvat ja erilaistuvat, kilpailu kiristyy ja tuotteilta vaaditaan tehokkuutta ja ainutlaatuisuutta. Muuttuneeseen kysyntään vastataan onnistuneella ja menestyvällä tuotekehityksellä. Yleisesti tiedetään, että uuden tuotteen kehitys on vaikeaa ja riskialtista. Useimmat ruokakaupoissa lanseeratut uutuustuotteet ovat epäonnistuneita (60 80 %). Onnistunut markkinointi ei ole enää pysyvän laadun takaamista, vaan tuotteiden räätälöintiä erilaisille kuluttajasegmenteille. Tämä on ruokateollisuudessa uusi asia. Kuluttaja ei valitse tuotetta sen ominaisuuksien perusteella, vaan tuotteen ominaisuuksilla on vaikutus, jolla on kuluttajalle tietty arvo. Esimerkiksi vähärasvainen tuote on terveellinen ja terveellisyys on kuluttajalle arvo, jonka perusteella tuote valitaan (ominaisuudet vaikutukset arvot, means-end chain ). Aikaisemmin tätä on käytetty hyväksi vain mainonnassa, mutta nyt tätä käytetään myös tuotekehityksessä. Uutta tuotetta kehitettäessä ensimmäisenä tulee selvittää päätoimijat, ruokaketju ja pääkilpailijat. Toisessa vaiheessa ymmärretään erilaiset kuluttajasegmentit.(designer-made meat and dairy products: consumer-led product development, Klaus G. Grunert, Carlotta Valli, 2001). MTT:n toteuttamien kuluttajatutkimusten perusteella kuluttajien tarpeet ja toiveet jäljitettävyydeltä ja läpinäkyvyydeltä voidaan tiivistää viiteen pääkohtaan: 1. Miksi? Kuluttajat kokevat, että jäljitettävyys ja läpinäkyvyys lisäisivät heidän luottamustaan suomalaiseen ruokaketjuun ja sen toimintaan entisestään. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää silloin, jos toimintaan kohdistuu epäilyjä (ruokaskandaalit) tai jos esimerkiksi toiminnan eettisyys kyseenalaistetaan 2. Mitä? Kuluttajat tunnistavat vieraantuneensa maaseudun toiminnasta ja haluavat saada faktaa ja objektiivista tietoa siitä, miten ruokaa tänä päivänä tuotetaan. 3. Miten? Kuluttajat haluavat tiedon olevan nopeasti saatavilla ja helposti ymmärrettävässä muodossa, mieluiten pakkauksessa.
4 4. Kuka? Kuluttajat haluaisivat ruokaketjun toimijoiden kertovan itse siitä, miten ruokaa nykyaikana Suomessa tuotetaan. Erityisen vahvasti kuluttajat luottavat maanviljelijöiden ja tuottajien viestintään, toiseksi vahvimmin heti viranomaisviestinnän jälkeen. 5. Missä tilanteessa? Edellä mainituista toiveista huolimatta kuluttajat kuitenkin toivovat, ettei heidän tarvitse ostohetkellä huolehtia tuotteen tuotantoon liittyvistä asioista, vaan että he voivat hyvällä omallatunnolla luottaa siihen, että tuote on tuotettu sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. (Elintarvike ja terveys 1/2014, Jaana Kotro) Toiminnan läpinäkyvyys luo kuluttajien mielestä tuotteelle lisäarvoa, joten yritysten näkökulmasta läpinäkyvyyden kehittäminen voidaan nähdä myös kilpailutekijänä. Luomu- ja lähiruoka Onnellinen, vastuullinen, edelläkävijä. Kukapa meistä ei haluaisi olla sellainen? TNS Gallupin luomubarometri 2010 kertoo, että näitä määreitä ihmiset liittävät luomutuotteita ostaviin ihmisiin. Yksi keskeinen argumentti luomun puolesta onkin sen positiivinen vaikutus ympäristön ja eläinten hyvinvointiin. Luomu yhdistyy ihmisten mielessä luontoon ja luonnollisuuteen. Ne taas tarkoittavat meille jotain puhdasta ja hyvää. Usein ajatellaan, että luomu on jotain pientä ja kaunista, monimuotoisuutta edistävää ja vastakohta tehomaataloudelle. Näin ei aina ole. Suomessakin luomumaatilat ovat keskimääräistä hieman isompia. Luomussa on paljon hyvää. Se on saanut ihmiset puhumaan ruuan puhtaudesta ja alkuperästä ja kiinnittämään huomiota eläinten hyvinvointiin. Luomutuotteen hinta voi olla perinteisesti tuotetun elintarvikkeen hintaan nähden jopa yli kaksinkertainen. Luomutuotteiden korkeampi hinta johtuu siitä, että luomun tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuviljelmiltä saadaan yleensä tavanomaista pienempi sato, koska luomussa ei käytetä synteettisiä lannoitteita eikä torjunta-aineita. Luomukotieläintuotannossa on tavanomaista suuremmat rakennuskustannukset, koska luomueläimille tarvitaan enemmän tilaa. Luomueläimet syövät luomurehua, joka on tavanomaista kalliimpaa. Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa käytetään tavanomaista kalliimpia raaka-aineita, koska lisäaineita ja valmistuksen apuaineita saa käyttää vain vähän. Luomuelintarvikkeiden tuotantokustannuksia nostavat lisäksi pienet valmistuserät, raaka-aineiden ja valmistuksen pito erillään tavanomaisista tuotteista sekä maksullinen luomuvalvonta. Luonnonmukaisessa tuotannossa valvonta on tärkeässä osassa. Sen tarkoituksena on luoda kuluttajien keskuudessa luomutuotteille luotettavuus.( Yksi vahva viesti kuluttajatarpeista on kuluttajien kasvava kiinnostus lähellä ja pienimuotoisesti tuotettua ruokaa kohtaan. Kuluttajien toiveissa yhdistyvät usein myös odotukset mahdollisimman vähän käsitellyistä, lisäaineettomista tuotteista, luonnonmukaisesta tuotannosta sekä omaleimaisista artesaanituotteista. Markkinoinnissa ja markkinatutkimuksessa kuluttajien kiinnostus ruoan terveellisyyttä, eettisyyttä ja ekologisuutta kohtaan on nähty jo pidempään globaalina megatrendinä.(kirjallisuuskatsaus kuluttajien ja tuottajien
5 vuorovaikutuksesta elintarvikeketjussa, K. Järvelä, J. Koistinen, T. Latvala, A. Peltoniemi ja T. Yrjölä) Lähiruoka yhdistetään usein luomutuotantoon. Niillä on kuitenkin selkeä ero: lähiruoalla painotetaan tuotantoaluetta, luomussa taas tuotantomenetelmiä. Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa. Sille tärkeitä ominaispiirteitä ovat, että sen alkuperä, tuottaja ja valmistaja on helppo jäljittää. Koska lähiruuan alkuperä on mahdollista jäljittää aivan tilalle tai yrittäjälle saakka, kuluttajat kokevat sen luotettavana. Kuluttajalle hinta-laatusuhde on tärkeä, ja siksi lähiruoan haasteena onkin vahvojen brändien luominen, jotta ala kasvaisi kuluttajien asenteiden lupaamalla tavalla.(mtk 2012 ja MTK 2013) Lähiruokaohjelma edistää suomalaista ruokatuotantoa ja yrittäjyyttä niin, että kuluttaja kohtaa lähiruoan eri puolilla Suomea ja saa turvallisen ja maukkaan ruoan lisäksi elämyksiä, joita arvostaa. Hallitus teki yleisistunnossaan periaatepäätöksen hallituksen lähiruokaohjelmaksi ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteiksi vuoteen Lähiruokaohjelmaa toteutetaan valtioneuvostotason ohjelmana hallinnon käytettävissä olevin keinoin, ja sen keinovalikoima kattaa erityisesti lainsäädäntöön ja tukijärjestelmiin liittyviä toimenpiteitä. Ohjelman tavoitteet ja suuntaviivat luovat pohjaa ja antavat lisäarvoa myös lähiruokaketjun muiden toimijoiden kehittämistyölle. Ohjelman tavoitteet hyväksyttiin jo hallituksen iltakoulussa ja ne ovat: 1) monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta, 2) parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin, 3) kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä, 4) parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia, 5) tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja 6) lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Lähiruoalla tarkoitetaan tässä erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen (tässä tapauksessa alueella tarkoitetaan maakuntaa, tai sitä vastaavaa tai pienempää aluetta) paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raakaaineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Tämän ohjelman toimenpiteet kattavat lisäksi elintarvikealan lähinnä pienempien yritysten erikoistuotteet, joiden merkittävimmät markkinat ovat lähialueella, mutta joita myydään eri kanavissa muuallakin Suomessa. Alkutuotannon osalta lähiruoka on nähtävä keskeisenä osana kansallisen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamista. Lähiruoan tuotanto ja jalostus nähdään myös todellisena mahdollisuutena osana yhä useampien tilojen kannattavaa tuotantoa tukien myös pienempien tilojen elinkelpoisuutta. (Kirsi Viljanen, Ruoka-Suomi 3/2013) Erilaiset kuluttajatyypit arvostavat erilaisia asioita ruuassa ja samankin henkilön arvostukset voivat vaihdella tilannekohtaisesti. Kuluttajilla on yhdenmukainen, tunnepitoinen käsitys siitä, mitä lähiruualla tarkoitetaan. 89 % kuluttajista yhdistää maantieteellisen läheisyyden lähiruokaan. Sekä lähiruoasta että luomusta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ns. tavanomaisesta. Tämä tuli ilmi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa tehdystä seurantatutkimuksesta. Asennetutkimuksissa lähi- ja luomuruoka näyttäytyvät vahvoina ja houkuttelevina, mutta kulutusluvut osoittavat, että kuluttaja valitsee kuitenkin ostoskärryynsä helpommin jonkun muun kuin lähiruuan tai luomuruuan. Lähiruoka ei siis useinkaan ole rutiininomainen valinta ostoskoriin, vaan se edellyttää tietoista valintaa. Lä-
6 hiruoka on usein vaikeammin saatavissa tai löydettävissä ja sitä pidetään usein kalliimpana vaihtoehtona. (Lähiruokaselvitys, S. Kurunmäki, I. Ikäheimo, A-M. Syväniemi ja P. Rönni) Kymenlaakson ainoasta kanalasta onnellisten kanojen munia. Ari Puurin tilan kanat saavat toteuttaa luonnollista käyttäytymistään, käyskennellä vapaana, kylpeä kuivikelattialla ja nukkua yöt orsilla. Puurin kanat elävät melko luomumaisissa oloissa, väljän mukavasti, vaikka ne eivät pääsekään kesällä ulkoilemaan eivätkä syö luomurehua. Haluan markkinoida kananmunia suoraan kuluttajille, en niinkään kaupalle. Kyllä kauppa ottaa munia myyntiin, jos asiakkaat niitä kysyvät. Paremman hinnan mahdollistaa se, että kuluttajat haluavat lähiruokaa, oman alueen tuottajan kananmunia, Puuri toteaa. Myyntikonseptiin kuuluu selkeästi yrittäjän oman nimen ja kasvojen käyttäminen markkinoinnissa. Siihen kuuluu myös esittelytilaisuudet ja kananmunien maistatukset kaupassa ja erilaisissa tapahtumissa. Ari on kulkenut kertomassa kanoista ja kananmunasta niin kouluikäisille kuin paikallisen vanhainkodin asukkaille. (Maatilan Pellervon Eläin liite, huhtikuu/2013). Kirakan tilan savukalkkuna tekee kauppansa Savusärvin Oy on perheyritys, jossa sisarukset ovat myös osakkaina ja molemmat vanhemmat vielä mukana töissä. Kalkkunoita on kasvatettu vuodesta Kalkkunat ruokitaan viljatilan omalla ohralla ja vehnällä. Kirakan tilalla on vuodesta 2001 asti ollut oma tilateurastamo ja tätä nykyä kalkkunat siis myös palvataan itse. Tämä ei ole teollista tuotantoa, mikä toivon mukaan jättää tuotteeseen oman jälkensä ja makunsa, Lindholm sanoo. Tuotteet myydään suoraan tilan myymälästä. Savukalkkunan lisäksi myymälästä saa Perniön Lihassa teetettyjä erilaisia kalkkunagrillimakkaroita sekä kalkkunametvursteja ja hyytelöitä. Uusia asiakkaita saadaan, kun osallistutaan vaihtelevasti erilaisille ruokamessuille ja markkinoille. Enempää ei ehdi: teemme sen mukaan, mitä pystytään. Sen vuoksi emme ole myöskään lähteneet tarjoamaan tuotteita kauppoihin. Aina ei nimittäin ole mitä tarjota.(varsinais-suomen Yrittäjä, 03/2013) Edellä mainitut tapaukset ovat esimerkkejä onnistuneesta lähiruuan tuotannosta. Laatujärjestelmät EU:n jäsenmaissa ja myös Euroopan ulkopuolella on olemassa lukuisia eritasoisia ja laajuisia ruokajärjestelmiä ja konsepteja. Järjestelmien tavoitteena on toimia kuluttajien luottamusta ja ruoantuotannon kilpailukykyä ylläpitävänä tai yritysten toimintaa ohjaavana järjestelmänä. Järjestelmien selkärangan muodostaa usein tuoteturvallisuuden varmistaminen, mutta yhä enenevässä määrin ne sisältävät ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi brittiläinen Red Tractor ja EU:n alueella käytössä oleva QS (Qualitätssicherung) viestivät kuluttajalle pakkausmerkintöjen kautta standardinmukaisten toimintatapojen noudattamisesta eli siitä, että lakisääteiset velvoitteet täyttyvät. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä,
7 Laatujärjestelmillä on kirjallisuuden perusteella lukuisia hyötyjä. Laatujärjestelmien suurimmaksi hyödyksi koetaan niiden kyky vahvistaa kuluttajan luottamusta ruuan turvallisuuteen ja parantaa mainetta lisäämällä läpinäkyvyyttä. Järjestelmät, joissa huomioidaan eläinten hyvinvointi, nähdään strategisena työkaluna asiakasuskollisuuden ja markkinaosuuden ylläpitämiseksi. Esimerkiksi ruotsalaisen Svenskt Sigill laatumerkin käyttö on tuonut kilpailuetua ja lisäarvoa pienille tuottajille ja tuntemattomille brändeille. Laatujärjestelmä edistää markkinaosuuksien ylläpitämistä ja kasvua sekä edistää pääsyä uusille markkinoille. Laatujärjestelmä toimii myös välineenä oman toiminnan kehittämiseen ja ketjun alkupään hallitsemiseen. Se parantaa asiakastyytyväisyyttä, vähentää laatukustannuksia, parantaa työntekijäsuhteita ja vaikuttaa myönteisesti ketjun muihin toimijoihin. Laatujärjestelmä auttaa myös kommunikoimaan tuotteen turvallisuudesta ja muista laatuominaisuuksista, lisää työntekijöiden tietoisuutta laatuasioista, pienentää tuotantokustannuksia ja lisää kilpailuetua. Laatujärjestelmän haasteina nähdään tiedon puuttuminen hyötyjen ja kustannusten suhteesta, koulutuksen puute, muutosvastarinta ja epäluottamus kolmannen osapuolen tekemiä sertifiointeja kohtaan. Järjestelmään perehtyminen ja käyttöönotto vaativat aikaa ja laatujohtamiseen liittyvä osaaminen voi olla puutteellista etenkin pienissä yrityksissä. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä) Laatujärjestelmä hankkeet Sikaketjun osalta hyviä tuotantotapoja, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta on selvitetty useassa hankkeessa. Vuonna 2010 toteutettiin Laatuketjun Lihaketjun läpinäkyvyys hanke, jota seurasivat SUVALI (Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaa) hankkeet. Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaa teoriasta kaupallistamiseen (Suvali1) - hankkeen toteutti CRnet OY ja hankkeen vetäjänä toimi Antti Lauslahti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää lihaketjun läpinäkyvyyttä ketjun sisäisestä läpinäkyvyydestä kohti kuluttajalle ja kaupalle suunnattavaa läpinäkyvyyttä. Tavoitteena oli myös vastuullisen lihantuotannon kriteeristön yksinkertaistaminen ja konkretisointi (pohjautuen Sikava ja myöhemmin Naseva terveydenhuoltojärjestelmiin). ETT:n Sikavasta päätettiin tehdä sertifioitu laatujärjestelmä, jolle haettiin kansallinen laatujärjestelmä -status. Laatujärjestelmän tarkoitus on helpottaa kuluttajaa lihan ostopäätöshetkellä valitsemaan halutessaan lakisääteistä tuotantotapaa vastuullisemmin tuotetun lihan peruslihantuotannosta. Laatujärjestelmä pystyy osoittamaan tuotantotavan olevan lakisääteisyyttä korkeammalla tasolla niin eläinten hyvinvoinnissa kuin turvallisuudessa. Tutkimusten mukaan kuluttaja on valmis maksamaan vastuullisesta tuotantotavasta enemmän kuin peruslihasta. Teollisuus voi paremmin kilpailla tuontilihaa vastaan, kun kaupoissa kerrotaan selkeästi eri tuotantotavoista ja alkuperämaista. Vastaavanlaista laatujärjestelmää voisi ajatella otettavan käyttöön myös muissa tuoteryhmissä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä MTT:n rinnakkaishankkeen kanssa ja MTT hyödynsi Suvali esiselvityksen pohjalta kuluttajatutkimusosioonsa sisältöä. Yhteenvetona kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita erottamaan lihan tuotantotavat ja osoittavat erityisesti suurta kiinnostusta kansallisen laatujärjestelmän osalta. Mm. 80 % kuluttajista koki tuotantotapakuvaukset tarpeellisiksi ja n. 90 % kuluttajista nosti tuoteturvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin tärkeimmiksi vastuullisuuden ulottuvuuksiksi.
8 Tuoteturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat olemassa Sikojen terveydenhuoltojärjestelmässä eli Sikavassa. Vastuullisen lihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä (Suvali2) - hankkeen tavoitteena oli määritellä ja kuvata laatujärjestelmän mukainen tuotantotapakuvaus pohjautuen lähinnä Sikavan ja ETL:n lihateollisuusyhdistyksen asettamiin vastuullisen tuotannon määritelmiin ja Sikavan puitteissa tehtäviin tarkastuksiin (terveydenhuoltokäynteihin). Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä MTT:n Vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen hankkeen ja Lihatiedotuksen Läpinäkyvyyttä lihan ostohetkeen Lihan tuotantotapakuvausten ja alkuperän viestintä kuluttajille, kaupalle ja julkisille hankintaorganisaatioille, pilottina sianliha hankkeen kanssa. Hankkeen tuottajatyöpajassa käydyissä keskusteluissa nousi esille sikojen hyvinvointi ja sen tärkeä merkitys kannattavuuden osatekijänä sekä myös tuottajan toimintaa motivoivana tekijänä. Vastuullisuutta pidettiin hienona brändinä, mutta sen ulottuvuuksiin toivottiin nostettavan myös yrittäjän hyvinvointi ja taloudellinen hyvinvointi. Keväällä 2012 täsmennettiin eri lihan tuotantotapojen perusjakoa. Peruslihassa tiedetään lihan alkuperämaa ja että se täyttää maan lakisääteiset kriteerit, sertifioitu tuotanto täyttää EU tiedonannon sisällön sertifioidusta tuotannosta. Kansallinen laatujärjestelmä perustuu myös em. tiedonantoon ja siinä on erityistasolla huomioitu eläinten hyvinvointi ja tuoteturvallisuus ja neljäntenä tuotantotapana on luomutuotanto. Vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen -hanke oli jatkoa helmikuussa 2012 päättyneelle laatuketjurahoitteiselle vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen esimerkkinä lihaketju -hankkeelle. Hanke toimi vuorovaikutuksessa Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen vastuullisen lihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä -hankkeen kanssa. Hankkeen päätavoitteina oli 1) tuottaa esitys, miten hyödyntää sianlihan tuotannon laatujärjestelmää kuluttajaviestinnässä vastaten kuluttajien tarpeisiin toiminnan läpinäkyvyyden osalta ja miten vastata kuluttajien tiedontarpeisiin alkutuotannon osalta, 2) tehdä kartoitus ympäristöön liittyvistä ohjausmenetelmistä ja toimenpiteistä, joita tällä hetkellä toteutetaan sianlihan alkutuotannossa sekä määritellä tutkimuskohteet ympäristövastuullisuuden kokonaisvaltaiselle määrittelylle lihan tuotantosektorille sekä 3) kuvata olemassa olevat tietojärjestelmät, joihin tällä hetkellä kerätään alkutuotannon ympäristövastuullisuuteen liittyvää tietoa ja kartoittaa näiden järjestelmien käyttömahdollisuutta ympäristövastuullisuuden läpinäkyvyyden kehittämisessä. Vastuullisuus lihaketjussa -hankkeissa on keskusteltu myös laatujärjestelmän laajentamisesta naudan- ja siipikarjanlihantuotantoon. Tavoitteena oli aloittaa keskustelut kansallisen laatujärjestelmän luomisesta naudanlihantuotantoon ja tehdä selvitys yhteisestä terveystietojen rekisteristä siipikarjanlihan osalta.(lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät hanke (Suvali3)) Laatuvastuu Laatujärjestelmä hankkeiden seurauksena Evira on hyväksynyt vuonna 2013 ensimmäiseksi elintarvikelain mukaiseksi kansalliseksi laatujärjestelmäksi Sikava - terveydenhuoltojärjestelmään perustuvan laatujärjestelmän, joka tulee näkymään kuluttajille termillä Laatuvastuu. ( Laatuvastuu - hankkeen kampanjalla pyritään nos-
9 tamaan kuluttajien tietoisuutta kotimaisen ja tuontilihan tuotantotapojen ja -ehtojen eroista. Laatumerkittyjä tuotteita valitsemalla kuluttaja tekee vastuullisen valinnan helposti ja turvallisesti. Laatumerkit tulevat käyttöön Sianlihan alkutuotannon laatujärjestelmää on rakennettu viisi vuotta. Mukana ovat olleet isot lihatalot Atria, HK, Saarioinen ja Snellman sekä Eläintautien torjuntayhdistys ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana myös tuottajien edustus. Suomessa on tällä hetkellä 1640 sikatilaa ja niistä laatuvastuu tiloja on ( Yhä useampi kuluttaja kertoo mielipidetutkimuksissa haluavansa ostaa vastuullisesti tuotettua lihaa. Valintojen pohjaksi on kuitenkin tarjolla hyvin vähän tietoa. Pakkauksesta ei selviä, miten eläinten terveyttä on hoidettu ja millaisissa oloissa ne ovat eläneet. Tällä hetkellä vain luomumerkki kertoo selkeästi tuotantotavasta. Kotimaiselle laatutyölle ei ole saatu lisähintaa, koska kuluttajat eivät tunne käytössä olevia järjestelmiä. Uuden laatumerkinnän avulla ne pyritään tuomaan kaikkien tietoisuuteen. Tavoitteena on, ettei kuluttajan jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3 4 kertaa vuodessa. Merkin toivotaan johtavan siihen, että laatulihan hinta eriytyy ulkomaisesta peruslihasta. (Maaseudun Tulevaisuus ) Tuloksia edellisistä kalkkunahankkeista Edellisen kalkkunan sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen aikana toteutetun kuluttajatutkimuksen mukaan kalkkunan käyttäjät ovat keskimääräistä kiinnostuneempia ruoasta ja ruoan alkuperästä. He keskustelevat ravintoloista ja kaupoista muita enemmän. Kokeilunhalu keittiössä on heille tärkeää ja he eivät pelkää tarttua erikoisempiinkin resepteihin ja he järjestävät ystävilleen illalliskutsuja mielellään. Kalkkunaa säännöllisesti syövät lukevat tuoteselosteen selvästi muita tarkemmin. Heille myös ruoan jäljitettävyys on tärkeämpi ostoperuste kuin muille kuluttajille. Kalkkunaa kuukausittain syövät huomioivat korostuneesti ruoan terveyttä ylläpitäviä ja sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia. He myös suosivat lähiruokaa selvästi muita enemmän. Valintaperusteista ovat tärkeimpiä hinta- laatusuhde, erinomainen maku ja ravitsevuus. Näistä maku ja ravitsevuus ovat paljon kalkkunaa syöville hieman muuta väestöä tärkeämpiä tekijöitä. Kalkkunaa syövien keskuudessa korostuu yhä enemmän tiedostava kuluttaminen, he suosivat sesonki- ja lähiruokaa ja suomalaisuuden ja terveellisyyden arvostus ruoassa lisääntyy. Kalkkunan käyttäjien tuotevalintoihin vaikuttaa korostuneen usein myös pakkauksen ympäristövaikutukset. Lihan antibiootit ja hormonit, eläinten kasvatusolosuhteet ja tuotannon ympäristövaikutukset huomioidaan kohderyhmässä muita useammin, mutta ne eivät vaikuta muuta väestöä enempää tuotevalintoihin. Luomukalkkunahankkeessa toteutettiin kvalitatiivinen kuluttajatutkimus yhteistyössä Koplan kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella kalkkunan kuluttajat näkevät tärkeimpinä ruuan ostopäätökseen vaikuttavina tekijöinä hinnan, laadun, kotimaisuuden ja maun. Lihan
10 ostopäätökseen tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä nähdään kotimaisuus, jota seuraavat terveellisyys ja käyttötarkoitus. Tutkimuksen mukaan luomuliha tarkoittaa kuluttajalle korkeampaa hintaa ja hyvinvoivia eläimiä. Luomuruokaa arvostetaan, mutta lähellä tuottamista pidetään kuitenkin viime kädessä selvästi tärkeämpänä. Suurimpina esteinä kalkkunan käytölle nähdään kalkkunan huono saatavuus, rajallinen valikoima ja huono näkyvyys kaupan hyllyssä. Arkiruokaa laitettaessa kalkkuna ei useinkaan tule kuluttajalle mieleen ja kalkkunaa pidetään miedon makunsa takia helposti mauttomana ja sitä pidetään myös broileria kalliimpana vaihtoehtona. Tutkimuksen perusteella kalkkunanliha valittaisiin kaupassa useammin, jos sen olemassa olosta muistutettaisiin ja sen hyvistä ominaisuuksista viestittäisiin useammin. Yhteenveto Kalkkunanlihan osuus koko Suomen lihankulutuksesta on vain noin 2 % ja siipikarjan lihasta noin 7 %. Kalkkunanlihantuotanto on siis Suomessa broileriin verrattuna hyvin pienimuotoista. Mahdollinen saavutettava kohderyhmä kalkkunalle on melko rajallinen ja kalkkunanlihan tuotteistus ja markkinointi tulisi osata kohdentaa tälle erikoistuneelle joukolle. Hinta-laatu suhde on yksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Kalkkunanliha rinnastetaan usein broileriin ja sitä pidetään broileria mauttomampana. Kalkkunan tuotantokustannukset ovat broileria kalliimmat, joten myös sen lihan hinta on korkeampi. Kalkkunanlihan kotimaisuusaste on matala ja kaupan tiskistä löytyy kotimaisen lihan vierestä halvempi tuontiliha. Ostopäätöstä tehdessään kuluttajalla ei yleensä ole tietoa siitä, millä tavalla kotimainen ja ulkomainen liha tuotantotavoiltaan eroavat toisistaan. Suomalaisessa kalkkunanlihan tuotannossa on lukuisia lisäarvotekijöitä, joista ei kuitenkaan riittävässä määrin viestitä kuluttajalle. Kuluttaja on kiinnostunut mm. tuotteen alkuperästä ja reitistä, sen tuotantotavoista sekä eläinten hyvinvoinnista. Tiedon tulisi olla kuluttajalle helposti ja luotettavasti saatavilla.. Myös lähiruoka kiinnostaa kuluttajaa yhä enemmän, mutta nykylainsäädäntö tekee pienten tilateurastamoiden perustamisen ja toiminnan hankalaksi ja kalliiksi. Kalkkunanliha on koostumukseltaan nykyajan ravitsemusihanteisiin vastaava valinta. Kalkkunanliha on terveellistä, siinä on paljon proteiineja ja vähän rasvaa. Lisäksi kalkkunanlihasta saa merkittäviä määriä useita välttämättömiä vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Suomalaisesta kalkkunanlihan tuotannosta ja kalkkunanlihan terveysvaikutuksista tulisi viestiä kuluttajille aktiivisesti.
SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK
SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat
LisätiedotSuomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,
LisätiedotLähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä
Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%
LisätiedotSuvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke
Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika
LisätiedotTehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari
Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan
LisätiedotSatafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen
Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA
LisätiedotVastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo
Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.201, Säätytalo Jaana Kotro Hankkeen koordinaattori, tutkija MTT jaana.kotro@mtt.fi p. 0295 17 91 Agroteknologiaverkosto
LisätiedotMuuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?
Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus
LisätiedotTerhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus
Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen
LisätiedotLuomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu
14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus
LisätiedotVastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari
Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,
LisätiedotVastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse
Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden
LisätiedotMerkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15
Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen
LisätiedotHyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin
LisätiedotKysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta
Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat
LisätiedotLähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu
Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari 29.1.14 Joensuu Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan
LisätiedotMissä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja
Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta
LisätiedotOnko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari
Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten
LisätiedotMistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012
Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus
LisätiedotKotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle
10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56
LisätiedotPitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014
1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa
LisätiedotGreen Key - te tapäivä tuotteiden vastuullisuudesta Mokkamestarit, Tampere Meira, Helsinki
Green Key - teemailtapäivä tuotteiden vastuullisuudesta 17.4. Mokkamestarit, Tampere 25.4. Meira, Helsinki Ympäristömerkityt tuotteet Green Key sertifioiduissa kohteissa Aina Green Key -kohteissa: Päivittäiset
LisätiedotMitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?
itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?
LisätiedotLea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.
Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman
LisätiedotPro Luomu Luomulihajaloste
Pro Luomu Luomulihajaloste Yrityshaastattelut 2/2017 Järjestimme tammi-helmikuun vaihteessa 2017 neljä noin puolen tunnin pituista puhelinkeskustelua kolmen eri lihatalon edustajan sekä yhden kaupan edustajan
LisätiedotSIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.
SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä
LisätiedotMerkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos
Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos Kantar TNS Oy Tarja Pentilä Merkkitekoja-kampanja 2018 kuluttajan suhde vastuullisuuteen ja valintojen merkityksellisyyteen Päätulokset Vastuullisuusmerkit
LisätiedotLaitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?
Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään
LisätiedotSuomi Vastuullisen lihantuotannon mallimaa
Suomi Vastuullisen lihantuotannon mallimaa Tavoi0eena kansallisen laatujärjestelmän kehi0äminen ja kaupallistaminen 4.12.2012 Ee#nen tehokkuus 1 Taustaa 2009- Freelance vastuullisuusasiantuntija, CRnet
LisätiedotLÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET
Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University
LisätiedotMitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?
Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain
LisätiedotJäljitettävyysjärjestelmän hyödyt
Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija
LisätiedotLuomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät
LisätiedotLähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma
Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi
LisätiedotKotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke. Osion Kalkkunatuotannon lisäarvo kuluttajatutkimus. Satafood Kehittämisyhdistys ry
Kotimaisten ntuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Osion Kalkkunatuotannon lisäarvo kuluttajatutkimus Satafood Kehittämisyhdistys ry Raportti 1 Johdanto 03 2 Tiivistelmä 09 3 Tulokset: Asenteet 15
LisätiedotMitä kuluttaja tuumii luomusta?
Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa
LisätiedotKananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät
Kananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät SIIPISEMINAARI Pasi Saarnivaara.10.017 Kananmunien kulutus 1 kg per henkilö EU 016: 1,6 kg (kuorimunat ja munatuotteet yhteensä) = noin 00 kananmunaa per
LisätiedotLuonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?
KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.
LisätiedotMittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä
Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT
LisätiedotIlmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotLuomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat
Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotLähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään
Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n
LisätiedotEläinten hyvinvoin-merkinnät
Eläinten hyvinvoin-merkinnät TEHVNK 31.1.2012 Antti Lauslahti Toimitusjohtaja Reilua.fi Oy 31.1.2012 Ee#nen tehokkuus 1 Agenda Taustaa Mitä? Miksi? Miten? Visio! Kansallinen laatujärjestelmä ja erot muihin
LisätiedotLähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy
Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.
LisätiedotPIKAOPAS KULUTTAJALLE
PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.
LisätiedotKuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen
Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg
LisätiedotMiten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?
Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,
LisätiedotFORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI
FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotLuomun kuluttajabarometri 2015
Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen
LisätiedotRuokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:
LisätiedotRuokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium
Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa
LisätiedotALKUPERÄMERKKI ELINTARVIKEMYYNNIN TUKENA
ALKUPERÄMERKKI ELINTARVIKEMYYNNIN TUKENA Ajankohtaista ruoka-alalla koulutuskiertue 2018 Kuva: Tuukka Ervasti Eeva Heikkilä Ruokatieto Yhdistys edistää suomalaista ruokakulttuuria. Viestimme suomalaisesta
LisätiedotPuutarha-alan tulevaisuuskuvia
Puutarha-alan tulevaisuuskuvia Vilja Varho Luomututkimustyöpaja 24.4.2018 Viikki, Helsinki Sidosryhmähaastattelut 20 haastateltua, vastasivat myös numeerisiin kysymyksiin Kauppa 4 Teollisuus 3 Muut asiakkaat
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotMistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM
Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko
LisätiedotNäistä olisin valmis maksamaan enemmän Kuluttajatutkimus kertoo viljaketjuun suuntautuvista toiveista
Näistä olisin valmis maksamaan enemmän Kuluttajatutkimus kertoo viljaketjuun suuntautuvista toiveista Terhi Latvala MTT Taloustutkimus Uudet tietosisällöt Testattiin 24 uutta tietosisältöä liittyen tuotteeseen
LisätiedotKriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1
Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy 22.3.2017 Motiva 1 Koottu opas elintarvikehankintoihin Opas kattaa seuraavat tuoteryhmät: ravintorasvat ja kasviöljyt kasvikset
LisätiedotLuomun kuluttajabarometri Anne Kallinen, Kantar TNS Agri Oy Tarja Pentilä, Kantar TNS Oy
Luomun kuluttajabarometri 2017 Anne Kallinen, Kantar TNS Agri Oy Tarja Pentilä, Kantar TNS Oy Käytön useus Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin, mutta ainakin kerran/kk Satunnaisesti/ei
LisätiedotAtria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012
Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n
LisätiedotAluetukku LähiPuoti Remes Oy
Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa
LisätiedotKuluttaja ostopäätöksen edessä
Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotLuomulle on kysyntää!
3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu
LisätiedotLähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa
Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan
LisätiedotLuomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää
Luomuohjelman arviointi Sari Rannanpää Luomuohjelman arviointi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI & TK-Eval Kesä syyskuu 2018 Aineisto: dokumentti- ja tilastoaineisto, haastattelut (29), luomualan
LisätiedotVenäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan
Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan FoodRus hankkeen tuloksia ja ajatelmia Teija Rautiainen Mikkelin ammattikorkeakoulu Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotNaantalin kaupungin Ateriapalvelu
Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon
LisätiedotTaustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin
Onhan siinä Avainlippu-kampanja Taustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 201 Tutkimusten toteutus Osana Onhan
LisätiedotLuomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotTaustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Taustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 2019 Tutkimuksen toteutus Nuoret, työ
LisätiedotHANKE: Maito- ja lihaketjun jäljitettävyys -järjestelmät avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto
HANKE: Maito- ja lihaketjun jäljitettävyys -järjestelmät avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Mavi/MMM:n Ruokaketjuhankkeisiin kuuluva kaksivuotinen hanke 2015-2016 Rahoituksen suuruus 260
LisätiedotStrategian perusteet
Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.
LisätiedotLisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011
1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten
LisätiedotMiten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?
Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,
LisätiedotLisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen (2008-2010)
Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen (2008-2010) Väliraportti 09/2009 Sisällys 1 Hankkeen tavoitteet...2 2 Tutkimusosapuolet ja yhteistyö...2
LisätiedotLuomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010
Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa
LisätiedotKuinka kuluttajan ostoskori luomutetaan?
Luomuelintarvikepäivä 18.10.2018 Kuinka kuluttajan ostoskori luomutetaan? Antti Oksa Valikoimajohtaja Tuoretuotteet S-ryhmän Vähittäiskaupan ketjuohjaus Twitter: @AnttiOksa Kuinka kuluttajan ostoskori
LisätiedotSuomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille
Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja
LisätiedotRuokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla
Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot
LisätiedotLuomumarkkinan kehitys ja näkymät jatkosta
Luomumarkkinan kehitys ja näkymät jatkosta Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Satakunnan Osuuskauppa Twitter: @jussi.kaartinen Osuuskauppa on lähiruoan puolestapuhuja Olemme luoneet
LisätiedotEläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy
Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti
LisätiedotTehoa Luomutoimintaan!
Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan
LisätiedotLuomumarkkinan kehitys ja näkymät jatkosta. Antti Oksa Valikoimajohtaja SOK
Luomumarkkinan kehitys ja näkymät jatkosta Antti Oksa Valikoimajohtaja SOK Twitter: @AnttiOksa Vastuullisuus on trendikästä YKSILÖLLISYYS AITOUS ja LUONNOLLISUUS EETTISYYS, EKOLOGISUUS ja VASTUULLISUUS
LisätiedotSuomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet
Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun
LisätiedotElintarvikevalmistajien näkemykset luomun tulevaisuudesta
Elintarvikevalmistajien näkemykset luomun tulevaisuudesta Alustavia tuloksia keskustelun pohjaksi Seminaari 3.5. 2017 Marja-Riitta Kottila Tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Elintarvikevalmistajien
Lisätiedot#Paikallisesti parasta kuluttajaselvitys lähiruoan käytöstä yhteenvetoraportti. Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus
#Paikallisesti parasta kuluttajaselvitys lähiruoan käytöstä yhteenvetoraportti Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Tausta ja menetelmät Turun yliopiston Brahea-keskus toteutti laajan kuluttajakyselyn
Lisätiedotfrom the north poultry protein meal
from the north Poultry meal proteiinirikas eläinvalkuainen Poultry Meal on suomalaisen siipikarjan sivutuotteista valmistettu proteiinirikas eläinvalkuainen. Se on laadukas raaka-aine rehuihin ja lemmikkien
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotKaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista
9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin
LisätiedotTaustatietoa sianlihan kulutuksesta
Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta
LisätiedotLuomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015
Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat
LisätiedotCase Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa
Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä
LisätiedotCase Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun
Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi
LisätiedotJulkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä
Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2018 kunnanvaltuutettujen,
LisätiedotLisää luomua! Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus
2.10.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Lisää luomua! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin TERVEELLISYYS
LisätiedotTutkittua tietoa luomusta
Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
Lisätiedot