Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen arvontuottoa lisäämällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen arvontuottoa lisäämällä"

Transkriptio

1 Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen arvontuottoa lisäämällä Mitä kuluttajan odotukset tarkoittavat kalkkunanlihan tuotannossa kirjallisuusselvitys Taustaa Kuluttaja on entistä enemmän kiinnostunut siitä, mitä syö. Ruoan pitää olla laadukasta, maistua hyvältä ja sen pitää olla myös vastuullisesti tuotettua. Hintakilpailu Suomen siipikarjamarkkinoilla on kovaa, koska rajojen ulkopuolelta tuodaan jatkuvasti kalkkunan- ja broilerinlihaa. Kun ruoka tulee kaukaa, ei ole aivan helppoa varmistaa sen alkuperää, tuotantotapaa, mahdollisia eettisiä ongelmia ja välikäsiä. Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 % on kotimaassa valmistettua ja noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista (kuluttajatutkimus 2012). Kalkkunanlihan kotimaisuusaste on vain noin 63 %. Kalkkunan tuotantoa rasittavat muun muassa kohonneet tuotantopanosten hinnat sekä kilpailusta aiheutuva hintapaine. Kotimaisen kalkkunanlihan hintaan kohdistuu muutospaineita, kun toisaalta pitäisi pystyä vastaamaan kilpailun kautta tulevaan hinta-paineeseen, mutta toisaalta hinnassa pitäisi pystyä huomioimaan kohonneet tuotantopanosten hinnat. Lisäksi kysynnän vähentyminen on painanut alaa jo usean vuoden ajan (Mikko J. Määttä ja Jarkko K. Niemi, MTT taloustutkimus). Elintarvikeketjun olisikin osattava viestiä, mitä kaikkea hyvää kuluttaja saa ostaessaan suomalaisia tuotteita ulkomaisten sijaan, jotta tuotteidemme kilpailukyky säilyisi. Suomalaisen elintarvikeketjun lisäarvotekijöiden määrittely ja kehittäminen on yksi keino koko elintarvikeketjun lisäarvon luomiseen ja kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Lisäarvotekijöistä Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Jaana Kotro, Lotta Jalkanen, Terhi Latvala, Katariina Kumpulainen, Maija Järvinen ja Sari Forsman-Hugg pohtivat vuonna 2011 tekemässään kirjallisuuskatsauksessa näkemyksiä suomalaisen elintarvikeketjun lisäarvotekijöistä. Kirjallisuuskatsaus perustuu MTT:n lisäarvoa laatutyöstä, elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen tutkimushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli tuoda esille suomalaisen elintarvikeketjun vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä sekä tehdä esitys asiakaslähtöisestä konseptista, joka edistää elintarvikeketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä ja kokoaa mahdolliset lisäarvotekijät yhteen. Tulokset osoittavat, että suomalaisessa ruokaketjussa on monia arvokkaita lisäarvotekijöitä, jotka ovat jaoteltavissa vastuullisuuden seitsemän ulottuvuuden mukaan. Ruokaketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta ovat ravitsemus, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, paikallisuus, ympäristövastuullisuus, työhyvinvointi ja taloudellinen vastuullisuus. Lisäksi tulokset vahvistavat, että kuluttajien tiedontarve ruokaketjun toiminnasta on kasva-

2 nut. Kuluttajat haluavat saada nykyistä enemmän tietoa mm. tuotteen alkuperästä, reitistä, tuotantotavoista, eläinten hyvinvoinnista, lisäaineiden käytöstä ja ympäristövaikutuksista, tuoteturvallisuuteen liittyvien asioiden lisäksi. (Elintarvikeketjun vastuullisuus, kuvaus vuorovaikutteisesta sisällön rakentamisen prosessista Sari Forsman-Hugg, Juha-Matti Katajajuuri, Jaana Paananen, Inkeri Pesonen, Katja Järvelä ja Johanna Mäkelä) Ruokaketjun toimijoille suunnatussa kyselyssä tuoteturvallisuus nousi vastuullisuuden seitsemästä ulottuvuudesta tärkeimmäksi. Suomalaiset kuluttajat luottavat tuoteturvallisuuteen, mutta haluaisivat kuitenkin lisää tietoa siitä, kuinka elintarvikkeiden tuoteturvallisuus ruokaketjun eri osissa on varmistettu. Tuoteturvallisuuden kautta lisäarvotekijöinä nähdään mm. jäljitettävyys, hormonittomuus, salmonellattomuus, puhtaat rehut ja tautivapaus. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi nousi paikallisuus, minkä korostuminen näyttääkin olevan voimistuva ilmiö suomalaisessa ruokaketjussa. Kuluttajat toivovat myös enemmän eläinten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien käytäntöjen sekä hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyttä. Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys kertoisi kuluttajalle, mihin hänen maksamansa eurot lopulta päätyvät. Hankkeessa tunnistettiin ruokaketjun tärkeimmät kehityskohteet, joita olivat jäljitettävyys, läpinäkyvyys, toiminnan todentaminen, tietojärjestelmien kehittäminen ja kuluttajaviestintä. Jäljitettävyyttä kehitettäessä tulee pitää mielessä paitsi luotettavan tiedon tarjoaminen kuluttajille, myös tiedon hyödynnettävyys ja kuluttajalähtöisyys. Esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvien kriteerien ja mittareiden tulkitseminen on kuluttajille haastavaa, sillä tiedon määrä ja monimutkaisuus on usein sen hyödynnettävyyden tiellä. Kuluttajat haluavat arvioida tiedon merkitystä omille valinnoilleen, ja tähän he tarvitsevat välineitä. Ideaalitilanteessa tietoa kuluttajille olisi saatavilla ostotilanteen yhteydessä niin, että eri tuotteita voisi myös vertailla toisiinsa. Läpinäkyvä ja vuorovaikutteinen ruokajärjestelmä on edellytyksenä kuluttajien tietoon pohjautuville elintarvikevalinnoille. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä Jaana Kotro, Lotta Jalkanen, Terhi Latvala, Katariina Kumpulainen, Maija Järvinen ja Sari Forsman-Hugg 2011) Eläinten hyvinvointikysymykset ovat nousseet osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Kuluttajien kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on kasvanut samanaikaisesti elintason paranemisen kanssa. Esillä olleita kuluttajia puhuttavia aiheita ovat olleet tuotantoeläinten elintilojen ahtaus, virikkeiden puute, kuljetusolosuhteet, liikkumisen estävät häkit ja kytkeminen ja kivun tuottaminen silloin, kun se olisi estettävissä. Tuotantomenetelmiä tuntemattoman kuluttajan silmissä nämä asiat tuntuvat kohtuuttomilta. Turvallisten lihatuotteiden lähtökohtana ovat terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet. Tästä johtuen tuoteturvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät hyvät käytännöt ovat monelta kohdin samoja. Hämmästyttävästi kukaan ei ole vaivautunut jakamaan avointa tietoa ja perusteita tuotantotavoille. Eläinkohujen yhteydessä julkisuuteen nousseiden kuvien ja lausuntojen myötä kiinnostus ja halu tietää enemmän normaaleista tuotantomenetelmistä ovat lisääntyneet. Keinot saada vaivatta luotettavaa tietoa ovat vähissä. Tiedonsaanti tavallisen tuotannon menetelmistä on lähes mahdotonta. Kasvatustilan nimeäminen tuotepakkauksessa ei vielä kerro eläinten olosuhteista, mutta on toki askel parempaan suuntaan. Oikean ja monipuolisen tiedon antaminen kuluttajalle on tärkeää, jotta saadaan perusteita korkeamman hinnan

3 maksamiselle tuotteesta. Kuluttajalle on merkitystä, jos tuotteen hinta nousee siksi, että tuotantokustannukset nousevat eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi tehtyjen investointien takia. Korkeammalle hinnalle täytyy löytyä perusteita ja keinoja kertoa niistä. Kuluttajat tarvitsevat helppoja ratkaisuja: tiedon on löydyttävä ostotilanteessa ja sen on oltava ymmärrettävää ja oikeaa. Riittävät ja helpot tiedonsaantimahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä kuluttajan maksuhalukkuuden lisäämiseksi (kuluttajaliitto) Terhi Latvala ja Laura Koistinen ovat selvittäneet kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä elintarvikeketjun vastuullisuudesta tutkimuksessaan vuonna Ruoan ominaisuuksista ja tuotannon vastuullisuudesta käydään toistuvasti julkista keskustelua. Elintason nousun myötä kuluttajat edellyttävät tuotteelta muutakin kuin edullista hintaa. Arvonluonti elintarvikeketjussa vuorovaikutuksen avulla edellyttää toimijoilta uudenlaista näkemystä etenkin kuluttajan roolista. Perinteisen yritys-asiakas suhteen rinnalle nousee arvon luominen vuorovaikutuksessa kuluttajan kanssa, johon myös termi kuluttajalähtöisyys viittaa. Kuluttaja nähdään yhä aktiivisemmassa roolissa tuotteiden kehittämisessä ja innovaatioiden luomisessa. (Latvala ja Koistinen, MTT raportti 2012) Kuluttajien vaatimukset muuttuvat ja erilaistuvat, kilpailu kiristyy ja tuotteilta vaaditaan tehokkuutta ja ainutlaatuisuutta. Muuttuneeseen kysyntään vastataan onnistuneella ja menestyvällä tuotekehityksellä. Yleisesti tiedetään, että uuden tuotteen kehitys on vaikeaa ja riskialtista. Useimmat ruokakaupoissa lanseeratut uutuustuotteet ovat epäonnistuneita (60 80 %). Onnistunut markkinointi ei ole enää pysyvän laadun takaamista, vaan tuotteiden räätälöintiä erilaisille kuluttajasegmenteille. Tämä on ruokateollisuudessa uusi asia. Kuluttaja ei valitse tuotetta sen ominaisuuksien perusteella, vaan tuotteen ominaisuuksilla on vaikutus, jolla on kuluttajalle tietty arvo. Esimerkiksi vähärasvainen tuote on terveellinen ja terveellisyys on kuluttajalle arvo, jonka perusteella tuote valitaan (ominaisuudet vaikutukset arvot, means-end chain ). Aikaisemmin tätä on käytetty hyväksi vain mainonnassa, mutta nyt tätä käytetään myös tuotekehityksessä. Uutta tuotetta kehitettäessä ensimmäisenä tulee selvittää päätoimijat, ruokaketju ja pääkilpailijat. Toisessa vaiheessa ymmärretään erilaiset kuluttajasegmentit.(designer-made meat and dairy products: consumer-led product development, Klaus G. Grunert, Carlotta Valli, 2001). MTT:n toteuttamien kuluttajatutkimusten perusteella kuluttajien tarpeet ja toiveet jäljitettävyydeltä ja läpinäkyvyydeltä voidaan tiivistää viiteen pääkohtaan: 1. Miksi? Kuluttajat kokevat, että jäljitettävyys ja läpinäkyvyys lisäisivät heidän luottamustaan suomalaiseen ruokaketjuun ja sen toimintaan entisestään. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää silloin, jos toimintaan kohdistuu epäilyjä (ruokaskandaalit) tai jos esimerkiksi toiminnan eettisyys kyseenalaistetaan 2. Mitä? Kuluttajat tunnistavat vieraantuneensa maaseudun toiminnasta ja haluavat saada faktaa ja objektiivista tietoa siitä, miten ruokaa tänä päivänä tuotetaan. 3. Miten? Kuluttajat haluavat tiedon olevan nopeasti saatavilla ja helposti ymmärrettävässä muodossa, mieluiten pakkauksessa.

4 4. Kuka? Kuluttajat haluaisivat ruokaketjun toimijoiden kertovan itse siitä, miten ruokaa nykyaikana Suomessa tuotetaan. Erityisen vahvasti kuluttajat luottavat maanviljelijöiden ja tuottajien viestintään, toiseksi vahvimmin heti viranomaisviestinnän jälkeen. 5. Missä tilanteessa? Edellä mainituista toiveista huolimatta kuluttajat kuitenkin toivovat, ettei heidän tarvitse ostohetkellä huolehtia tuotteen tuotantoon liittyvistä asioista, vaan että he voivat hyvällä omallatunnolla luottaa siihen, että tuote on tuotettu sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. (Elintarvike ja terveys 1/2014, Jaana Kotro) Toiminnan läpinäkyvyys luo kuluttajien mielestä tuotteelle lisäarvoa, joten yritysten näkökulmasta läpinäkyvyyden kehittäminen voidaan nähdä myös kilpailutekijänä. Luomu- ja lähiruoka Onnellinen, vastuullinen, edelläkävijä. Kukapa meistä ei haluaisi olla sellainen? TNS Gallupin luomubarometri 2010 kertoo, että näitä määreitä ihmiset liittävät luomutuotteita ostaviin ihmisiin. Yksi keskeinen argumentti luomun puolesta onkin sen positiivinen vaikutus ympäristön ja eläinten hyvinvointiin. Luomu yhdistyy ihmisten mielessä luontoon ja luonnollisuuteen. Ne taas tarkoittavat meille jotain puhdasta ja hyvää. Usein ajatellaan, että luomu on jotain pientä ja kaunista, monimuotoisuutta edistävää ja vastakohta tehomaataloudelle. Näin ei aina ole. Suomessakin luomumaatilat ovat keskimääräistä hieman isompia. Luomussa on paljon hyvää. Se on saanut ihmiset puhumaan ruuan puhtaudesta ja alkuperästä ja kiinnittämään huomiota eläinten hyvinvointiin. Luomutuotteen hinta voi olla perinteisesti tuotetun elintarvikkeen hintaan nähden jopa yli kaksinkertainen. Luomutuotteiden korkeampi hinta johtuu siitä, että luomun tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuviljelmiltä saadaan yleensä tavanomaista pienempi sato, koska luomussa ei käytetä synteettisiä lannoitteita eikä torjunta-aineita. Luomukotieläintuotannossa on tavanomaista suuremmat rakennuskustannukset, koska luomueläimille tarvitaan enemmän tilaa. Luomueläimet syövät luomurehua, joka on tavanomaista kalliimpaa. Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa käytetään tavanomaista kalliimpia raaka-aineita, koska lisäaineita ja valmistuksen apuaineita saa käyttää vain vähän. Luomuelintarvikkeiden tuotantokustannuksia nostavat lisäksi pienet valmistuserät, raaka-aineiden ja valmistuksen pito erillään tavanomaisista tuotteista sekä maksullinen luomuvalvonta. Luonnonmukaisessa tuotannossa valvonta on tärkeässä osassa. Sen tarkoituksena on luoda kuluttajien keskuudessa luomutuotteille luotettavuus.(www.luomu.fi) Yksi vahva viesti kuluttajatarpeista on kuluttajien kasvava kiinnostus lähellä ja pienimuotoisesti tuotettua ruokaa kohtaan. Kuluttajien toiveissa yhdistyvät usein myös odotukset mahdollisimman vähän käsitellyistä, lisäaineettomista tuotteista, luonnonmukaisesta tuotannosta sekä omaleimaisista artesaanituotteista. Markkinoinnissa ja markkinatutkimuksessa kuluttajien kiinnostus ruoan terveellisyyttä, eettisyyttä ja ekologisuutta kohtaan on nähty jo pidempään globaalina megatrendinä.(kirjallisuuskatsaus kuluttajien ja tuottajien

5 vuorovaikutuksesta elintarvikeketjussa, K. Järvelä, J. Koistinen, T. Latvala, A. Peltoniemi ja T. Yrjölä) Lähiruoka yhdistetään usein luomutuotantoon. Niillä on kuitenkin selkeä ero: lähiruoalla painotetaan tuotantoaluetta, luomussa taas tuotantomenetelmiä. Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa. Sille tärkeitä ominaispiirteitä ovat, että sen alkuperä, tuottaja ja valmistaja on helppo jäljittää. Koska lähiruuan alkuperä on mahdollista jäljittää aivan tilalle tai yrittäjälle saakka, kuluttajat kokevat sen luotettavana. Kuluttajalle hinta-laatusuhde on tärkeä, ja siksi lähiruoan haasteena onkin vahvojen brändien luominen, jotta ala kasvaisi kuluttajien asenteiden lupaamalla tavalla.(mtk 2012 ja MTK 2013) Lähiruokaohjelma edistää suomalaista ruokatuotantoa ja yrittäjyyttä niin, että kuluttaja kohtaa lähiruoan eri puolilla Suomea ja saa turvallisen ja maukkaan ruoan lisäksi elämyksiä, joita arvostaa. Hallitus teki yleisistunnossaan periaatepäätöksen hallituksen lähiruokaohjelmaksi ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteiksi vuoteen Lähiruokaohjelmaa toteutetaan valtioneuvostotason ohjelmana hallinnon käytettävissä olevin keinoin, ja sen keinovalikoima kattaa erityisesti lainsäädäntöön ja tukijärjestelmiin liittyviä toimenpiteitä. Ohjelman tavoitteet ja suuntaviivat luovat pohjaa ja antavat lisäarvoa myös lähiruokaketjun muiden toimijoiden kehittämistyölle. Ohjelman tavoitteet hyväksyttiin jo hallituksen iltakoulussa ja ne ovat: 1) monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta, 2) parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin, 3) kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä, 4) parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia, 5) tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja 6) lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Lähiruoalla tarkoitetaan tässä erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen (tässä tapauksessa alueella tarkoitetaan maakuntaa, tai sitä vastaavaa tai pienempää aluetta) paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raakaaineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Tämän ohjelman toimenpiteet kattavat lisäksi elintarvikealan lähinnä pienempien yritysten erikoistuotteet, joiden merkittävimmät markkinat ovat lähialueella, mutta joita myydään eri kanavissa muuallakin Suomessa. Alkutuotannon osalta lähiruoka on nähtävä keskeisenä osana kansallisen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamista. Lähiruoan tuotanto ja jalostus nähdään myös todellisena mahdollisuutena osana yhä useampien tilojen kannattavaa tuotantoa tukien myös pienempien tilojen elinkelpoisuutta. (Kirsi Viljanen, Ruoka-Suomi 3/2013) Erilaiset kuluttajatyypit arvostavat erilaisia asioita ruuassa ja samankin henkilön arvostukset voivat vaihdella tilannekohtaisesti. Kuluttajilla on yhdenmukainen, tunnepitoinen käsitys siitä, mitä lähiruualla tarkoitetaan. 89 % kuluttajista yhdistää maantieteellisen läheisyyden lähiruokaan. Sekä lähiruoasta että luomusta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ns. tavanomaisesta. Tämä tuli ilmi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa tehdystä seurantatutkimuksesta. Asennetutkimuksissa lähi- ja luomuruoka näyttäytyvät vahvoina ja houkuttelevina, mutta kulutusluvut osoittavat, että kuluttaja valitsee kuitenkin ostoskärryynsä helpommin jonkun muun kuin lähiruuan tai luomuruuan. Lähiruoka ei siis useinkaan ole rutiininomainen valinta ostoskoriin, vaan se edellyttää tietoista valintaa. Lä-

6 hiruoka on usein vaikeammin saatavissa tai löydettävissä ja sitä pidetään usein kalliimpana vaihtoehtona. (Lähiruokaselvitys, S. Kurunmäki, I. Ikäheimo, A-M. Syväniemi ja P. Rönni) Kymenlaakson ainoasta kanalasta onnellisten kanojen munia. Ari Puurin tilan kanat saavat toteuttaa luonnollista käyttäytymistään, käyskennellä vapaana, kylpeä kuivikelattialla ja nukkua yöt orsilla. Puurin kanat elävät melko luomumaisissa oloissa, väljän mukavasti, vaikka ne eivät pääsekään kesällä ulkoilemaan eivätkä syö luomurehua. Haluan markkinoida kananmunia suoraan kuluttajille, en niinkään kaupalle. Kyllä kauppa ottaa munia myyntiin, jos asiakkaat niitä kysyvät. Paremman hinnan mahdollistaa se, että kuluttajat haluavat lähiruokaa, oman alueen tuottajan kananmunia, Puuri toteaa. Myyntikonseptiin kuuluu selkeästi yrittäjän oman nimen ja kasvojen käyttäminen markkinoinnissa. Siihen kuuluu myös esittelytilaisuudet ja kananmunien maistatukset kaupassa ja erilaisissa tapahtumissa. Ari on kulkenut kertomassa kanoista ja kananmunasta niin kouluikäisille kuin paikallisen vanhainkodin asukkaille. (Maatilan Pellervon Eläin liite, huhtikuu/2013). Kirakan tilan savukalkkuna tekee kauppansa Savusärvin Oy on perheyritys, jossa sisarukset ovat myös osakkaina ja molemmat vanhemmat vielä mukana töissä. Kalkkunoita on kasvatettu vuodesta Kalkkunat ruokitaan viljatilan omalla ohralla ja vehnällä. Kirakan tilalla on vuodesta 2001 asti ollut oma tilateurastamo ja tätä nykyä kalkkunat siis myös palvataan itse. Tämä ei ole teollista tuotantoa, mikä toivon mukaan jättää tuotteeseen oman jälkensä ja makunsa, Lindholm sanoo. Tuotteet myydään suoraan tilan myymälästä. Savukalkkunan lisäksi myymälästä saa Perniön Lihassa teetettyjä erilaisia kalkkunagrillimakkaroita sekä kalkkunametvursteja ja hyytelöitä. Uusia asiakkaita saadaan, kun osallistutaan vaihtelevasti erilaisille ruokamessuille ja markkinoille. Enempää ei ehdi: teemme sen mukaan, mitä pystytään. Sen vuoksi emme ole myöskään lähteneet tarjoamaan tuotteita kauppoihin. Aina ei nimittäin ole mitä tarjota.(varsinais-suomen Yrittäjä, 03/2013) Edellä mainitut tapaukset ovat esimerkkejä onnistuneesta lähiruuan tuotannosta. Laatujärjestelmät EU:n jäsenmaissa ja myös Euroopan ulkopuolella on olemassa lukuisia eritasoisia ja laajuisia ruokajärjestelmiä ja konsepteja. Järjestelmien tavoitteena on toimia kuluttajien luottamusta ja ruoantuotannon kilpailukykyä ylläpitävänä tai yritysten toimintaa ohjaavana järjestelmänä. Järjestelmien selkärangan muodostaa usein tuoteturvallisuuden varmistaminen, mutta yhä enenevässä määrin ne sisältävät ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi brittiläinen Red Tractor ja EU:n alueella käytössä oleva QS (Qualitätssicherung) viestivät kuluttajalle pakkausmerkintöjen kautta standardinmukaisten toimintatapojen noudattamisesta eli siitä, että lakisääteiset velvoitteet täyttyvät. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä,

7 Laatujärjestelmillä on kirjallisuuden perusteella lukuisia hyötyjä. Laatujärjestelmien suurimmaksi hyödyksi koetaan niiden kyky vahvistaa kuluttajan luottamusta ruuan turvallisuuteen ja parantaa mainetta lisäämällä läpinäkyvyyttä. Järjestelmät, joissa huomioidaan eläinten hyvinvointi, nähdään strategisena työkaluna asiakasuskollisuuden ja markkinaosuuden ylläpitämiseksi. Esimerkiksi ruotsalaisen Svenskt Sigill laatumerkin käyttö on tuonut kilpailuetua ja lisäarvoa pienille tuottajille ja tuntemattomille brändeille. Laatujärjestelmä edistää markkinaosuuksien ylläpitämistä ja kasvua sekä edistää pääsyä uusille markkinoille. Laatujärjestelmä toimii myös välineenä oman toiminnan kehittämiseen ja ketjun alkupään hallitsemiseen. Se parantaa asiakastyytyväisyyttä, vähentää laatukustannuksia, parantaa työntekijäsuhteita ja vaikuttaa myönteisesti ketjun muihin toimijoihin. Laatujärjestelmä auttaa myös kommunikoimaan tuotteen turvallisuudesta ja muista laatuominaisuuksista, lisää työntekijöiden tietoisuutta laatuasioista, pienentää tuotantokustannuksia ja lisää kilpailuetua. Laatujärjestelmän haasteina nähdään tiedon puuttuminen hyötyjen ja kustannusten suhteesta, koulutuksen puute, muutosvastarinta ja epäluottamus kolmannen osapuolen tekemiä sertifiointeja kohtaan. Järjestelmään perehtyminen ja käyttöönotto vaativat aikaa ja laatujohtamiseen liittyvä osaaminen voi olla puutteellista etenkin pienissä yrityksissä. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä) Laatujärjestelmä hankkeet Sikaketjun osalta hyviä tuotantotapoja, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta on selvitetty useassa hankkeessa. Vuonna 2010 toteutettiin Laatuketjun Lihaketjun läpinäkyvyys hanke, jota seurasivat SUVALI (Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaa) hankkeet. Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaa teoriasta kaupallistamiseen (Suvali1) - hankkeen toteutti CRnet OY ja hankkeen vetäjänä toimi Antti Lauslahti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää lihaketjun läpinäkyvyyttä ketjun sisäisestä läpinäkyvyydestä kohti kuluttajalle ja kaupalle suunnattavaa läpinäkyvyyttä. Tavoitteena oli myös vastuullisen lihantuotannon kriteeristön yksinkertaistaminen ja konkretisointi (pohjautuen Sikava ja myöhemmin Naseva terveydenhuoltojärjestelmiin). ETT:n Sikavasta päätettiin tehdä sertifioitu laatujärjestelmä, jolle haettiin kansallinen laatujärjestelmä -status. Laatujärjestelmän tarkoitus on helpottaa kuluttajaa lihan ostopäätöshetkellä valitsemaan halutessaan lakisääteistä tuotantotapaa vastuullisemmin tuotetun lihan peruslihantuotannosta. Laatujärjestelmä pystyy osoittamaan tuotantotavan olevan lakisääteisyyttä korkeammalla tasolla niin eläinten hyvinvoinnissa kuin turvallisuudessa. Tutkimusten mukaan kuluttaja on valmis maksamaan vastuullisesta tuotantotavasta enemmän kuin peruslihasta. Teollisuus voi paremmin kilpailla tuontilihaa vastaan, kun kaupoissa kerrotaan selkeästi eri tuotantotavoista ja alkuperämaista. Vastaavanlaista laatujärjestelmää voisi ajatella otettavan käyttöön myös muissa tuoteryhmissä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä MTT:n rinnakkaishankkeen kanssa ja MTT hyödynsi Suvali esiselvityksen pohjalta kuluttajatutkimusosioonsa sisältöä. Yhteenvetona kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita erottamaan lihan tuotantotavat ja osoittavat erityisesti suurta kiinnostusta kansallisen laatujärjestelmän osalta. Mm. 80 % kuluttajista koki tuotantotapakuvaukset tarpeellisiksi ja n. 90 % kuluttajista nosti tuoteturvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin tärkeimmiksi vastuullisuuden ulottuvuuksiksi.

8 Tuoteturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat olemassa Sikojen terveydenhuoltojärjestelmässä eli Sikavassa. Vastuullisen lihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä (Suvali2) - hankkeen tavoitteena oli määritellä ja kuvata laatujärjestelmän mukainen tuotantotapakuvaus pohjautuen lähinnä Sikavan ja ETL:n lihateollisuusyhdistyksen asettamiin vastuullisen tuotannon määritelmiin ja Sikavan puitteissa tehtäviin tarkastuksiin (terveydenhuoltokäynteihin). Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä MTT:n Vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen hankkeen ja Lihatiedotuksen Läpinäkyvyyttä lihan ostohetkeen Lihan tuotantotapakuvausten ja alkuperän viestintä kuluttajille, kaupalle ja julkisille hankintaorganisaatioille, pilottina sianliha hankkeen kanssa. Hankkeen tuottajatyöpajassa käydyissä keskusteluissa nousi esille sikojen hyvinvointi ja sen tärkeä merkitys kannattavuuden osatekijänä sekä myös tuottajan toimintaa motivoivana tekijänä. Vastuullisuutta pidettiin hienona brändinä, mutta sen ulottuvuuksiin toivottiin nostettavan myös yrittäjän hyvinvointi ja taloudellinen hyvinvointi. Keväällä 2012 täsmennettiin eri lihan tuotantotapojen perusjakoa. Peruslihassa tiedetään lihan alkuperämaa ja että se täyttää maan lakisääteiset kriteerit, sertifioitu tuotanto täyttää EU tiedonannon sisällön sertifioidusta tuotannosta. Kansallinen laatujärjestelmä perustuu myös em. tiedonantoon ja siinä on erityistasolla huomioitu eläinten hyvinvointi ja tuoteturvallisuus ja neljäntenä tuotantotapana on luomutuotanto. Vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen -hanke oli jatkoa helmikuussa 2012 päättyneelle laatuketjurahoitteiselle vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen esimerkkinä lihaketju -hankkeelle. Hanke toimi vuorovaikutuksessa Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen vastuullisen lihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä -hankkeen kanssa. Hankkeen päätavoitteina oli 1) tuottaa esitys, miten hyödyntää sianlihan tuotannon laatujärjestelmää kuluttajaviestinnässä vastaten kuluttajien tarpeisiin toiminnan läpinäkyvyyden osalta ja miten vastata kuluttajien tiedontarpeisiin alkutuotannon osalta, 2) tehdä kartoitus ympäristöön liittyvistä ohjausmenetelmistä ja toimenpiteistä, joita tällä hetkellä toteutetaan sianlihan alkutuotannossa sekä määritellä tutkimuskohteet ympäristövastuullisuuden kokonaisvaltaiselle määrittelylle lihan tuotantosektorille sekä 3) kuvata olemassa olevat tietojärjestelmät, joihin tällä hetkellä kerätään alkutuotannon ympäristövastuullisuuteen liittyvää tietoa ja kartoittaa näiden järjestelmien käyttömahdollisuutta ympäristövastuullisuuden läpinäkyvyyden kehittämisessä. Vastuullisuus lihaketjussa -hankkeissa on keskusteltu myös laatujärjestelmän laajentamisesta naudan- ja siipikarjanlihantuotantoon. Tavoitteena oli aloittaa keskustelut kansallisen laatujärjestelmän luomisesta naudanlihantuotantoon ja tehdä selvitys yhteisestä terveystietojen rekisteristä siipikarjanlihan osalta.(lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät hanke (Suvali3)) Laatuvastuu Laatujärjestelmä hankkeiden seurauksena Evira on hyväksynyt vuonna 2013 ensimmäiseksi elintarvikelain mukaiseksi kansalliseksi laatujärjestelmäksi Sikava - terveydenhuoltojärjestelmään perustuvan laatujärjestelmän, joka tulee näkymään kuluttajille termillä Laatuvastuu. (www.evira.fi). Laatuvastuu - hankkeen kampanjalla pyritään nos-

9 tamaan kuluttajien tietoisuutta kotimaisen ja tuontilihan tuotantotapojen ja -ehtojen eroista. Laatumerkittyjä tuotteita valitsemalla kuluttaja tekee vastuullisen valinnan helposti ja turvallisesti. Laatumerkit tulevat käyttöön Sianlihan alkutuotannon laatujärjestelmää on rakennettu viisi vuotta. Mukana ovat olleet isot lihatalot Atria, HK, Saarioinen ja Snellman sekä Eläintautien torjuntayhdistys ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana myös tuottajien edustus. Suomessa on tällä hetkellä 1640 sikatilaa ja niistä laatuvastuu tiloja on (http://lapinakyvyytta.lihatiedotus.fi/alkutuotantotavat/laatuvastuu) Yhä useampi kuluttaja kertoo mielipidetutkimuksissa haluavansa ostaa vastuullisesti tuotettua lihaa. Valintojen pohjaksi on kuitenkin tarjolla hyvin vähän tietoa. Pakkauksesta ei selviä, miten eläinten terveyttä on hoidettu ja millaisissa oloissa ne ovat eläneet. Tällä hetkellä vain luomumerkki kertoo selkeästi tuotantotavasta. Kotimaiselle laatutyölle ei ole saatu lisähintaa, koska kuluttajat eivät tunne käytössä olevia järjestelmiä. Uuden laatumerkinnän avulla ne pyritään tuomaan kaikkien tietoisuuteen. Tavoitteena on, ettei kuluttajan jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3 4 kertaa vuodessa. Merkin toivotaan johtavan siihen, että laatulihan hinta eriytyy ulkomaisesta peruslihasta. (Maaseudun Tulevaisuus ) Tuloksia edellisistä kalkkunahankkeista Edellisen kalkkunan sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen aikana toteutetun kuluttajatutkimuksen mukaan kalkkunan käyttäjät ovat keskimääräistä kiinnostuneempia ruoasta ja ruoan alkuperästä. He keskustelevat ravintoloista ja kaupoista muita enemmän. Kokeilunhalu keittiössä on heille tärkeää ja he eivät pelkää tarttua erikoisempiinkin resepteihin ja he järjestävät ystävilleen illalliskutsuja mielellään. Kalkkunaa säännöllisesti syövät lukevat tuoteselosteen selvästi muita tarkemmin. Heille myös ruoan jäljitettävyys on tärkeämpi ostoperuste kuin muille kuluttajille. Kalkkunaa kuukausittain syövät huomioivat korostuneesti ruoan terveyttä ylläpitäviä ja sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia. He myös suosivat lähiruokaa selvästi muita enemmän. Valintaperusteista ovat tärkeimpiä hinta- laatusuhde, erinomainen maku ja ravitsevuus. Näistä maku ja ravitsevuus ovat paljon kalkkunaa syöville hieman muuta väestöä tärkeämpiä tekijöitä. Kalkkunaa syövien keskuudessa korostuu yhä enemmän tiedostava kuluttaminen, he suosivat sesonki- ja lähiruokaa ja suomalaisuuden ja terveellisyyden arvostus ruoassa lisääntyy. Kalkkunan käyttäjien tuotevalintoihin vaikuttaa korostuneen usein myös pakkauksen ympäristövaikutukset. Lihan antibiootit ja hormonit, eläinten kasvatusolosuhteet ja tuotannon ympäristövaikutukset huomioidaan kohderyhmässä muita useammin, mutta ne eivät vaikuta muuta väestöä enempää tuotevalintoihin. Luomukalkkunahankkeessa toteutettiin kvalitatiivinen kuluttajatutkimus yhteistyössä Koplan kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella kalkkunan kuluttajat näkevät tärkeimpinä ruuan ostopäätökseen vaikuttavina tekijöinä hinnan, laadun, kotimaisuuden ja maun. Lihan

10 ostopäätökseen tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä nähdään kotimaisuus, jota seuraavat terveellisyys ja käyttötarkoitus. Tutkimuksen mukaan luomuliha tarkoittaa kuluttajalle korkeampaa hintaa ja hyvinvoivia eläimiä. Luomuruokaa arvostetaan, mutta lähellä tuottamista pidetään kuitenkin viime kädessä selvästi tärkeämpänä. Suurimpina esteinä kalkkunan käytölle nähdään kalkkunan huono saatavuus, rajallinen valikoima ja huono näkyvyys kaupan hyllyssä. Arkiruokaa laitettaessa kalkkuna ei useinkaan tule kuluttajalle mieleen ja kalkkunaa pidetään miedon makunsa takia helposti mauttomana ja sitä pidetään myös broileria kalliimpana vaihtoehtona. Tutkimuksen perusteella kalkkunanliha valittaisiin kaupassa useammin, jos sen olemassa olosta muistutettaisiin ja sen hyvistä ominaisuuksista viestittäisiin useammin. Yhteenveto Kalkkunanlihan osuus koko Suomen lihankulutuksesta on vain noin 2 % ja siipikarjan lihasta noin 7 %. Kalkkunanlihantuotanto on siis Suomessa broileriin verrattuna hyvin pienimuotoista. Mahdollinen saavutettava kohderyhmä kalkkunalle on melko rajallinen ja kalkkunanlihan tuotteistus ja markkinointi tulisi osata kohdentaa tälle erikoistuneelle joukolle. Hinta-laatu suhde on yksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Kalkkunanliha rinnastetaan usein broileriin ja sitä pidetään broileria mauttomampana. Kalkkunan tuotantokustannukset ovat broileria kalliimmat, joten myös sen lihan hinta on korkeampi. Kalkkunanlihan kotimaisuusaste on matala ja kaupan tiskistä löytyy kotimaisen lihan vierestä halvempi tuontiliha. Ostopäätöstä tehdessään kuluttajalla ei yleensä ole tietoa siitä, millä tavalla kotimainen ja ulkomainen liha tuotantotavoiltaan eroavat toisistaan. Suomalaisessa kalkkunanlihan tuotannossa on lukuisia lisäarvotekijöitä, joista ei kuitenkaan riittävässä määrin viestitä kuluttajalle. Kuluttaja on kiinnostunut mm. tuotteen alkuperästä ja reitistä, sen tuotantotavoista sekä eläinten hyvinvoinnista. Tiedon tulisi olla kuluttajalle helposti ja luotettavasti saatavilla.. Myös lähiruoka kiinnostaa kuluttajaa yhä enemmän, mutta nykylainsäädäntö tekee pienten tilateurastamoiden perustamisen ja toiminnan hankalaksi ja kalliiksi. Kalkkunanliha on koostumukseltaan nykyajan ravitsemusihanteisiin vastaava valinta. Kalkkunanliha on terveellistä, siinä on paljon proteiineja ja vähän rasvaa. Lisäksi kalkkunanlihasta saa merkittäviä määriä useita välttämättömiä vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Suomalaisesta kalkkunanlihan tuotannosta ja kalkkunanlihan terveysvaikutuksista tulisi viestiä kuluttajille aktiivisesti.

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.201, Säätytalo Jaana Kotro Hankkeen koordinaattori, tutkija MTT jaana.kotro@mtt.fi p. 0295 17 91 Agroteknologiaverkosto

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke. Osion Kalkkunatuotannon lisäarvo kuluttajatutkimus. Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke. Osion Kalkkunatuotannon lisäarvo kuluttajatutkimus. Satafood Kehittämisyhdistys ry Kotimaisten ntuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Osion Kalkkunatuotannon lisäarvo kuluttajatutkimus Satafood Kehittämisyhdistys ry Raportti 1 Johdanto 03 2 Tiivistelmä 09 3 Tulokset: Asenteet 15

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan

Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan FoodRus hankkeen tuloksia ja ajatelmia Teija Rautiainen Mikkelin ammattikorkeakoulu Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen (2008-2010)

Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen (2008-2010) Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen (2008-2010) Väliraportti 09/2009 Sisällys 1 Hankkeen tavoitteet...2 2 Tutkimusosapuolet ja yhteistyö...2

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Sikatalouden tulosseminaari 12.11.2013 Tampere Hilkka Siljander-Rasi Tiina Kortelainen Kirsi Partanen 12.11.2013 Ruoka huolenaiheena

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Suomi

Atria Capital Markets Day Atria Suomi Atria Capital Markets Day Atria Suomi Toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi 9.12.2011 Atria Suomi Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 197,5 195,9 586,8 553,9 767,8

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen

Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen Hankeaika 1.3.2008 31.8.2010 Hankkeen loppuraportti 31.8.2010 MMM Dnro 130/509/2008 Vastuullinen johtaja

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2013

Luomun kuluttajabarometri 2013 Luomun kuluttajabarometri Eeva Heikkilä.. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Sisältö Yhteenveto (sis. tiivistelmän) Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto Mielipiteet luomuun liittyvistä väittämistä Mielipiteet

Lisätiedot

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kohti kuluttajalähtöistä markkinointia Miten elintarvikeyrittäjät mieltävät kuluttajan? kuluttaja vs asiakas yhdenlainen

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Kuule Oy Luomubarometri 2010

Kuule Oy Luomubarometri 2010 ISO 900 -sertifioitu Kuule Oy Ulla-Riikka Tapionlinna 20.2.200 ISO 900 -sertifioitu RAPORTTI. Johdanto 2. Tiivistelmä. Tulokset. Luomuelintarvikkeiden käyttöuseus 2. Ruokatermien tunteminen. Luomutuotteiden

Lisätiedot