Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen arvontuottoa lisäämällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen arvontuottoa lisäämällä"

Transkriptio

1 Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen arvontuottoa lisäämällä Mitä kuluttajan odotukset tarkoittavat kalkkunanlihan tuotannossa kirjallisuusselvitys Taustaa Kuluttaja on entistä enemmän kiinnostunut siitä, mitä syö. Ruoan pitää olla laadukasta, maistua hyvältä ja sen pitää olla myös vastuullisesti tuotettua. Hintakilpailu Suomen siipikarjamarkkinoilla on kovaa, koska rajojen ulkopuolelta tuodaan jatkuvasti kalkkunan- ja broilerinlihaa. Kun ruoka tulee kaukaa, ei ole aivan helppoa varmistaa sen alkuperää, tuotantotapaa, mahdollisia eettisiä ongelmia ja välikäsiä. Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 % on kotimaassa valmistettua ja noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista (kuluttajatutkimus 2012). Kalkkunanlihan kotimaisuusaste on vain noin 63 %. Kalkkunan tuotantoa rasittavat muun muassa kohonneet tuotantopanosten hinnat sekä kilpailusta aiheutuva hintapaine. Kotimaisen kalkkunanlihan hintaan kohdistuu muutospaineita, kun toisaalta pitäisi pystyä vastaamaan kilpailun kautta tulevaan hinta-paineeseen, mutta toisaalta hinnassa pitäisi pystyä huomioimaan kohonneet tuotantopanosten hinnat. Lisäksi kysynnän vähentyminen on painanut alaa jo usean vuoden ajan (Mikko J. Määttä ja Jarkko K. Niemi, MTT taloustutkimus). Elintarvikeketjun olisikin osattava viestiä, mitä kaikkea hyvää kuluttaja saa ostaessaan suomalaisia tuotteita ulkomaisten sijaan, jotta tuotteidemme kilpailukyky säilyisi. Suomalaisen elintarvikeketjun lisäarvotekijöiden määrittely ja kehittäminen on yksi keino koko elintarvikeketjun lisäarvon luomiseen ja kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Lisäarvotekijöistä Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Jaana Kotro, Lotta Jalkanen, Terhi Latvala, Katariina Kumpulainen, Maija Järvinen ja Sari Forsman-Hugg pohtivat vuonna 2011 tekemässään kirjallisuuskatsauksessa näkemyksiä suomalaisen elintarvikeketjun lisäarvotekijöistä. Kirjallisuuskatsaus perustuu MTT:n lisäarvoa laatutyöstä, elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen tutkimushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli tuoda esille suomalaisen elintarvikeketjun vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä sekä tehdä esitys asiakaslähtöisestä konseptista, joka edistää elintarvikeketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä ja kokoaa mahdolliset lisäarvotekijät yhteen. Tulokset osoittavat, että suomalaisessa ruokaketjussa on monia arvokkaita lisäarvotekijöitä, jotka ovat jaoteltavissa vastuullisuuden seitsemän ulottuvuuden mukaan. Ruokaketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta ovat ravitsemus, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, paikallisuus, ympäristövastuullisuus, työhyvinvointi ja taloudellinen vastuullisuus. Lisäksi tulokset vahvistavat, että kuluttajien tiedontarve ruokaketjun toiminnasta on kasva-

2 nut. Kuluttajat haluavat saada nykyistä enemmän tietoa mm. tuotteen alkuperästä, reitistä, tuotantotavoista, eläinten hyvinvoinnista, lisäaineiden käytöstä ja ympäristövaikutuksista, tuoteturvallisuuteen liittyvien asioiden lisäksi. (Elintarvikeketjun vastuullisuus, kuvaus vuorovaikutteisesta sisällön rakentamisen prosessista Sari Forsman-Hugg, Juha-Matti Katajajuuri, Jaana Paananen, Inkeri Pesonen, Katja Järvelä ja Johanna Mäkelä) Ruokaketjun toimijoille suunnatussa kyselyssä tuoteturvallisuus nousi vastuullisuuden seitsemästä ulottuvuudesta tärkeimmäksi. Suomalaiset kuluttajat luottavat tuoteturvallisuuteen, mutta haluaisivat kuitenkin lisää tietoa siitä, kuinka elintarvikkeiden tuoteturvallisuus ruokaketjun eri osissa on varmistettu. Tuoteturvallisuuden kautta lisäarvotekijöinä nähdään mm. jäljitettävyys, hormonittomuus, salmonellattomuus, puhtaat rehut ja tautivapaus. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi nousi paikallisuus, minkä korostuminen näyttääkin olevan voimistuva ilmiö suomalaisessa ruokaketjussa. Kuluttajat toivovat myös enemmän eläinten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien käytäntöjen sekä hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyttä. Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys kertoisi kuluttajalle, mihin hänen maksamansa eurot lopulta päätyvät. Hankkeessa tunnistettiin ruokaketjun tärkeimmät kehityskohteet, joita olivat jäljitettävyys, läpinäkyvyys, toiminnan todentaminen, tietojärjestelmien kehittäminen ja kuluttajaviestintä. Jäljitettävyyttä kehitettäessä tulee pitää mielessä paitsi luotettavan tiedon tarjoaminen kuluttajille, myös tiedon hyödynnettävyys ja kuluttajalähtöisyys. Esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvien kriteerien ja mittareiden tulkitseminen on kuluttajille haastavaa, sillä tiedon määrä ja monimutkaisuus on usein sen hyödynnettävyyden tiellä. Kuluttajat haluavat arvioida tiedon merkitystä omille valinnoilleen, ja tähän he tarvitsevat välineitä. Ideaalitilanteessa tietoa kuluttajille olisi saatavilla ostotilanteen yhteydessä niin, että eri tuotteita voisi myös vertailla toisiinsa. Läpinäkyvä ja vuorovaikutteinen ruokajärjestelmä on edellytyksenä kuluttajien tietoon pohjautuville elintarvikevalinnoille. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä Jaana Kotro, Lotta Jalkanen, Terhi Latvala, Katariina Kumpulainen, Maija Järvinen ja Sari Forsman-Hugg 2011) Eläinten hyvinvointikysymykset ovat nousseet osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Kuluttajien kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on kasvanut samanaikaisesti elintason paranemisen kanssa. Esillä olleita kuluttajia puhuttavia aiheita ovat olleet tuotantoeläinten elintilojen ahtaus, virikkeiden puute, kuljetusolosuhteet, liikkumisen estävät häkit ja kytkeminen ja kivun tuottaminen silloin, kun se olisi estettävissä. Tuotantomenetelmiä tuntemattoman kuluttajan silmissä nämä asiat tuntuvat kohtuuttomilta. Turvallisten lihatuotteiden lähtökohtana ovat terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet. Tästä johtuen tuoteturvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät hyvät käytännöt ovat monelta kohdin samoja. Hämmästyttävästi kukaan ei ole vaivautunut jakamaan avointa tietoa ja perusteita tuotantotavoille. Eläinkohujen yhteydessä julkisuuteen nousseiden kuvien ja lausuntojen myötä kiinnostus ja halu tietää enemmän normaaleista tuotantomenetelmistä ovat lisääntyneet. Keinot saada vaivatta luotettavaa tietoa ovat vähissä. Tiedonsaanti tavallisen tuotannon menetelmistä on lähes mahdotonta. Kasvatustilan nimeäminen tuotepakkauksessa ei vielä kerro eläinten olosuhteista, mutta on toki askel parempaan suuntaan. Oikean ja monipuolisen tiedon antaminen kuluttajalle on tärkeää, jotta saadaan perusteita korkeamman hinnan

3 maksamiselle tuotteesta. Kuluttajalle on merkitystä, jos tuotteen hinta nousee siksi, että tuotantokustannukset nousevat eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi tehtyjen investointien takia. Korkeammalle hinnalle täytyy löytyä perusteita ja keinoja kertoa niistä. Kuluttajat tarvitsevat helppoja ratkaisuja: tiedon on löydyttävä ostotilanteessa ja sen on oltava ymmärrettävää ja oikeaa. Riittävät ja helpot tiedonsaantimahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä kuluttajan maksuhalukkuuden lisäämiseksi (kuluttajaliitto) Terhi Latvala ja Laura Koistinen ovat selvittäneet kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä elintarvikeketjun vastuullisuudesta tutkimuksessaan vuonna Ruoan ominaisuuksista ja tuotannon vastuullisuudesta käydään toistuvasti julkista keskustelua. Elintason nousun myötä kuluttajat edellyttävät tuotteelta muutakin kuin edullista hintaa. Arvonluonti elintarvikeketjussa vuorovaikutuksen avulla edellyttää toimijoilta uudenlaista näkemystä etenkin kuluttajan roolista. Perinteisen yritys-asiakas suhteen rinnalle nousee arvon luominen vuorovaikutuksessa kuluttajan kanssa, johon myös termi kuluttajalähtöisyys viittaa. Kuluttaja nähdään yhä aktiivisemmassa roolissa tuotteiden kehittämisessä ja innovaatioiden luomisessa. (Latvala ja Koistinen, MTT raportti 2012) Kuluttajien vaatimukset muuttuvat ja erilaistuvat, kilpailu kiristyy ja tuotteilta vaaditaan tehokkuutta ja ainutlaatuisuutta. Muuttuneeseen kysyntään vastataan onnistuneella ja menestyvällä tuotekehityksellä. Yleisesti tiedetään, että uuden tuotteen kehitys on vaikeaa ja riskialtista. Useimmat ruokakaupoissa lanseeratut uutuustuotteet ovat epäonnistuneita (60 80 %). Onnistunut markkinointi ei ole enää pysyvän laadun takaamista, vaan tuotteiden räätälöintiä erilaisille kuluttajasegmenteille. Tämä on ruokateollisuudessa uusi asia. Kuluttaja ei valitse tuotetta sen ominaisuuksien perusteella, vaan tuotteen ominaisuuksilla on vaikutus, jolla on kuluttajalle tietty arvo. Esimerkiksi vähärasvainen tuote on terveellinen ja terveellisyys on kuluttajalle arvo, jonka perusteella tuote valitaan (ominaisuudet vaikutukset arvot, means-end chain ). Aikaisemmin tätä on käytetty hyväksi vain mainonnassa, mutta nyt tätä käytetään myös tuotekehityksessä. Uutta tuotetta kehitettäessä ensimmäisenä tulee selvittää päätoimijat, ruokaketju ja pääkilpailijat. Toisessa vaiheessa ymmärretään erilaiset kuluttajasegmentit.(designer-made meat and dairy products: consumer-led product development, Klaus G. Grunert, Carlotta Valli, 2001). MTT:n toteuttamien kuluttajatutkimusten perusteella kuluttajien tarpeet ja toiveet jäljitettävyydeltä ja läpinäkyvyydeltä voidaan tiivistää viiteen pääkohtaan: 1. Miksi? Kuluttajat kokevat, että jäljitettävyys ja läpinäkyvyys lisäisivät heidän luottamustaan suomalaiseen ruokaketjuun ja sen toimintaan entisestään. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää silloin, jos toimintaan kohdistuu epäilyjä (ruokaskandaalit) tai jos esimerkiksi toiminnan eettisyys kyseenalaistetaan 2. Mitä? Kuluttajat tunnistavat vieraantuneensa maaseudun toiminnasta ja haluavat saada faktaa ja objektiivista tietoa siitä, miten ruokaa tänä päivänä tuotetaan. 3. Miten? Kuluttajat haluavat tiedon olevan nopeasti saatavilla ja helposti ymmärrettävässä muodossa, mieluiten pakkauksessa.

4 4. Kuka? Kuluttajat haluaisivat ruokaketjun toimijoiden kertovan itse siitä, miten ruokaa nykyaikana Suomessa tuotetaan. Erityisen vahvasti kuluttajat luottavat maanviljelijöiden ja tuottajien viestintään, toiseksi vahvimmin heti viranomaisviestinnän jälkeen. 5. Missä tilanteessa? Edellä mainituista toiveista huolimatta kuluttajat kuitenkin toivovat, ettei heidän tarvitse ostohetkellä huolehtia tuotteen tuotantoon liittyvistä asioista, vaan että he voivat hyvällä omallatunnolla luottaa siihen, että tuote on tuotettu sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. (Elintarvike ja terveys 1/2014, Jaana Kotro) Toiminnan läpinäkyvyys luo kuluttajien mielestä tuotteelle lisäarvoa, joten yritysten näkökulmasta läpinäkyvyyden kehittäminen voidaan nähdä myös kilpailutekijänä. Luomu- ja lähiruoka Onnellinen, vastuullinen, edelläkävijä. Kukapa meistä ei haluaisi olla sellainen? TNS Gallupin luomubarometri 2010 kertoo, että näitä määreitä ihmiset liittävät luomutuotteita ostaviin ihmisiin. Yksi keskeinen argumentti luomun puolesta onkin sen positiivinen vaikutus ympäristön ja eläinten hyvinvointiin. Luomu yhdistyy ihmisten mielessä luontoon ja luonnollisuuteen. Ne taas tarkoittavat meille jotain puhdasta ja hyvää. Usein ajatellaan, että luomu on jotain pientä ja kaunista, monimuotoisuutta edistävää ja vastakohta tehomaataloudelle. Näin ei aina ole. Suomessakin luomumaatilat ovat keskimääräistä hieman isompia. Luomussa on paljon hyvää. Se on saanut ihmiset puhumaan ruuan puhtaudesta ja alkuperästä ja kiinnittämään huomiota eläinten hyvinvointiin. Luomutuotteen hinta voi olla perinteisesti tuotetun elintarvikkeen hintaan nähden jopa yli kaksinkertainen. Luomutuotteiden korkeampi hinta johtuu siitä, että luomun tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuviljelmiltä saadaan yleensä tavanomaista pienempi sato, koska luomussa ei käytetä synteettisiä lannoitteita eikä torjunta-aineita. Luomukotieläintuotannossa on tavanomaista suuremmat rakennuskustannukset, koska luomueläimille tarvitaan enemmän tilaa. Luomueläimet syövät luomurehua, joka on tavanomaista kalliimpaa. Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa käytetään tavanomaista kalliimpia raaka-aineita, koska lisäaineita ja valmistuksen apuaineita saa käyttää vain vähän. Luomuelintarvikkeiden tuotantokustannuksia nostavat lisäksi pienet valmistuserät, raaka-aineiden ja valmistuksen pito erillään tavanomaisista tuotteista sekä maksullinen luomuvalvonta. Luonnonmukaisessa tuotannossa valvonta on tärkeässä osassa. Sen tarkoituksena on luoda kuluttajien keskuudessa luomutuotteille luotettavuus.(www.luomu.fi) Yksi vahva viesti kuluttajatarpeista on kuluttajien kasvava kiinnostus lähellä ja pienimuotoisesti tuotettua ruokaa kohtaan. Kuluttajien toiveissa yhdistyvät usein myös odotukset mahdollisimman vähän käsitellyistä, lisäaineettomista tuotteista, luonnonmukaisesta tuotannosta sekä omaleimaisista artesaanituotteista. Markkinoinnissa ja markkinatutkimuksessa kuluttajien kiinnostus ruoan terveellisyyttä, eettisyyttä ja ekologisuutta kohtaan on nähty jo pidempään globaalina megatrendinä.(kirjallisuuskatsaus kuluttajien ja tuottajien

5 vuorovaikutuksesta elintarvikeketjussa, K. Järvelä, J. Koistinen, T. Latvala, A. Peltoniemi ja T. Yrjölä) Lähiruoka yhdistetään usein luomutuotantoon. Niillä on kuitenkin selkeä ero: lähiruoalla painotetaan tuotantoaluetta, luomussa taas tuotantomenetelmiä. Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa. Sille tärkeitä ominaispiirteitä ovat, että sen alkuperä, tuottaja ja valmistaja on helppo jäljittää. Koska lähiruuan alkuperä on mahdollista jäljittää aivan tilalle tai yrittäjälle saakka, kuluttajat kokevat sen luotettavana. Kuluttajalle hinta-laatusuhde on tärkeä, ja siksi lähiruoan haasteena onkin vahvojen brändien luominen, jotta ala kasvaisi kuluttajien asenteiden lupaamalla tavalla.(mtk 2012 ja MTK 2013) Lähiruokaohjelma edistää suomalaista ruokatuotantoa ja yrittäjyyttä niin, että kuluttaja kohtaa lähiruoan eri puolilla Suomea ja saa turvallisen ja maukkaan ruoan lisäksi elämyksiä, joita arvostaa. Hallitus teki yleisistunnossaan periaatepäätöksen hallituksen lähiruokaohjelmaksi ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteiksi vuoteen Lähiruokaohjelmaa toteutetaan valtioneuvostotason ohjelmana hallinnon käytettävissä olevin keinoin, ja sen keinovalikoima kattaa erityisesti lainsäädäntöön ja tukijärjestelmiin liittyviä toimenpiteitä. Ohjelman tavoitteet ja suuntaviivat luovat pohjaa ja antavat lisäarvoa myös lähiruokaketjun muiden toimijoiden kehittämistyölle. Ohjelman tavoitteet hyväksyttiin jo hallituksen iltakoulussa ja ne ovat: 1) monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta, 2) parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin, 3) kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä, 4) parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia, 5) tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja 6) lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Lähiruoalla tarkoitetaan tässä erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen (tässä tapauksessa alueella tarkoitetaan maakuntaa, tai sitä vastaavaa tai pienempää aluetta) paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raakaaineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Tämän ohjelman toimenpiteet kattavat lisäksi elintarvikealan lähinnä pienempien yritysten erikoistuotteet, joiden merkittävimmät markkinat ovat lähialueella, mutta joita myydään eri kanavissa muuallakin Suomessa. Alkutuotannon osalta lähiruoka on nähtävä keskeisenä osana kansallisen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamista. Lähiruoan tuotanto ja jalostus nähdään myös todellisena mahdollisuutena osana yhä useampien tilojen kannattavaa tuotantoa tukien myös pienempien tilojen elinkelpoisuutta. (Kirsi Viljanen, Ruoka-Suomi 3/2013) Erilaiset kuluttajatyypit arvostavat erilaisia asioita ruuassa ja samankin henkilön arvostukset voivat vaihdella tilannekohtaisesti. Kuluttajilla on yhdenmukainen, tunnepitoinen käsitys siitä, mitä lähiruualla tarkoitetaan. 89 % kuluttajista yhdistää maantieteellisen läheisyyden lähiruokaan. Sekä lähiruoasta että luomusta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ns. tavanomaisesta. Tämä tuli ilmi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa tehdystä seurantatutkimuksesta. Asennetutkimuksissa lähi- ja luomuruoka näyttäytyvät vahvoina ja houkuttelevina, mutta kulutusluvut osoittavat, että kuluttaja valitsee kuitenkin ostoskärryynsä helpommin jonkun muun kuin lähiruuan tai luomuruuan. Lähiruoka ei siis useinkaan ole rutiininomainen valinta ostoskoriin, vaan se edellyttää tietoista valintaa. Lä-

6 hiruoka on usein vaikeammin saatavissa tai löydettävissä ja sitä pidetään usein kalliimpana vaihtoehtona. (Lähiruokaselvitys, S. Kurunmäki, I. Ikäheimo, A-M. Syväniemi ja P. Rönni) Kymenlaakson ainoasta kanalasta onnellisten kanojen munia. Ari Puurin tilan kanat saavat toteuttaa luonnollista käyttäytymistään, käyskennellä vapaana, kylpeä kuivikelattialla ja nukkua yöt orsilla. Puurin kanat elävät melko luomumaisissa oloissa, väljän mukavasti, vaikka ne eivät pääsekään kesällä ulkoilemaan eivätkä syö luomurehua. Haluan markkinoida kananmunia suoraan kuluttajille, en niinkään kaupalle. Kyllä kauppa ottaa munia myyntiin, jos asiakkaat niitä kysyvät. Paremman hinnan mahdollistaa se, että kuluttajat haluavat lähiruokaa, oman alueen tuottajan kananmunia, Puuri toteaa. Myyntikonseptiin kuuluu selkeästi yrittäjän oman nimen ja kasvojen käyttäminen markkinoinnissa. Siihen kuuluu myös esittelytilaisuudet ja kananmunien maistatukset kaupassa ja erilaisissa tapahtumissa. Ari on kulkenut kertomassa kanoista ja kananmunasta niin kouluikäisille kuin paikallisen vanhainkodin asukkaille. (Maatilan Pellervon Eläin liite, huhtikuu/2013). Kirakan tilan savukalkkuna tekee kauppansa Savusärvin Oy on perheyritys, jossa sisarukset ovat myös osakkaina ja molemmat vanhemmat vielä mukana töissä. Kalkkunoita on kasvatettu vuodesta Kalkkunat ruokitaan viljatilan omalla ohralla ja vehnällä. Kirakan tilalla on vuodesta 2001 asti ollut oma tilateurastamo ja tätä nykyä kalkkunat siis myös palvataan itse. Tämä ei ole teollista tuotantoa, mikä toivon mukaan jättää tuotteeseen oman jälkensä ja makunsa, Lindholm sanoo. Tuotteet myydään suoraan tilan myymälästä. Savukalkkunan lisäksi myymälästä saa Perniön Lihassa teetettyjä erilaisia kalkkunagrillimakkaroita sekä kalkkunametvursteja ja hyytelöitä. Uusia asiakkaita saadaan, kun osallistutaan vaihtelevasti erilaisille ruokamessuille ja markkinoille. Enempää ei ehdi: teemme sen mukaan, mitä pystytään. Sen vuoksi emme ole myöskään lähteneet tarjoamaan tuotteita kauppoihin. Aina ei nimittäin ole mitä tarjota.(varsinais-suomen Yrittäjä, 03/2013) Edellä mainitut tapaukset ovat esimerkkejä onnistuneesta lähiruuan tuotannosta. Laatujärjestelmät EU:n jäsenmaissa ja myös Euroopan ulkopuolella on olemassa lukuisia eritasoisia ja laajuisia ruokajärjestelmiä ja konsepteja. Järjestelmien tavoitteena on toimia kuluttajien luottamusta ja ruoantuotannon kilpailukykyä ylläpitävänä tai yritysten toimintaa ohjaavana järjestelmänä. Järjestelmien selkärangan muodostaa usein tuoteturvallisuuden varmistaminen, mutta yhä enenevässä määrin ne sisältävät ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi brittiläinen Red Tractor ja EU:n alueella käytössä oleva QS (Qualitätssicherung) viestivät kuluttajalle pakkausmerkintöjen kautta standardinmukaisten toimintatapojen noudattamisesta eli siitä, että lakisääteiset velvoitteet täyttyvät. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä,

7 Laatujärjestelmillä on kirjallisuuden perusteella lukuisia hyötyjä. Laatujärjestelmien suurimmaksi hyödyksi koetaan niiden kyky vahvistaa kuluttajan luottamusta ruuan turvallisuuteen ja parantaa mainetta lisäämällä läpinäkyvyyttä. Järjestelmät, joissa huomioidaan eläinten hyvinvointi, nähdään strategisena työkaluna asiakasuskollisuuden ja markkinaosuuden ylläpitämiseksi. Esimerkiksi ruotsalaisen Svenskt Sigill laatumerkin käyttö on tuonut kilpailuetua ja lisäarvoa pienille tuottajille ja tuntemattomille brändeille. Laatujärjestelmä edistää markkinaosuuksien ylläpitämistä ja kasvua sekä edistää pääsyä uusille markkinoille. Laatujärjestelmä toimii myös välineenä oman toiminnan kehittämiseen ja ketjun alkupään hallitsemiseen. Se parantaa asiakastyytyväisyyttä, vähentää laatukustannuksia, parantaa työntekijäsuhteita ja vaikuttaa myönteisesti ketjun muihin toimijoihin. Laatujärjestelmä auttaa myös kommunikoimaan tuotteen turvallisuudesta ja muista laatuominaisuuksista, lisää työntekijöiden tietoisuutta laatuasioista, pienentää tuotantokustannuksia ja lisää kilpailuetua. Laatujärjestelmän haasteina nähdään tiedon puuttuminen hyötyjen ja kustannusten suhteesta, koulutuksen puute, muutosvastarinta ja epäluottamus kolmannen osapuolen tekemiä sertifiointeja kohtaan. Järjestelmään perehtyminen ja käyttöönotto vaativat aikaa ja laatujohtamiseen liittyvä osaaminen voi olla puutteellista etenkin pienissä yrityksissä. (Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä) Laatujärjestelmä hankkeet Sikaketjun osalta hyviä tuotantotapoja, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta on selvitetty useassa hankkeessa. Vuonna 2010 toteutettiin Laatuketjun Lihaketjun läpinäkyvyys hanke, jota seurasivat SUVALI (Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaa) hankkeet. Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaa teoriasta kaupallistamiseen (Suvali1) - hankkeen toteutti CRnet OY ja hankkeen vetäjänä toimi Antti Lauslahti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää lihaketjun läpinäkyvyyttä ketjun sisäisestä läpinäkyvyydestä kohti kuluttajalle ja kaupalle suunnattavaa läpinäkyvyyttä. Tavoitteena oli myös vastuullisen lihantuotannon kriteeristön yksinkertaistaminen ja konkretisointi (pohjautuen Sikava ja myöhemmin Naseva terveydenhuoltojärjestelmiin). ETT:n Sikavasta päätettiin tehdä sertifioitu laatujärjestelmä, jolle haettiin kansallinen laatujärjestelmä -status. Laatujärjestelmän tarkoitus on helpottaa kuluttajaa lihan ostopäätöshetkellä valitsemaan halutessaan lakisääteistä tuotantotapaa vastuullisemmin tuotetun lihan peruslihantuotannosta. Laatujärjestelmä pystyy osoittamaan tuotantotavan olevan lakisääteisyyttä korkeammalla tasolla niin eläinten hyvinvoinnissa kuin turvallisuudessa. Tutkimusten mukaan kuluttaja on valmis maksamaan vastuullisesta tuotantotavasta enemmän kuin peruslihasta. Teollisuus voi paremmin kilpailla tuontilihaa vastaan, kun kaupoissa kerrotaan selkeästi eri tuotantotavoista ja alkuperämaista. Vastaavanlaista laatujärjestelmää voisi ajatella otettavan käyttöön myös muissa tuoteryhmissä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä MTT:n rinnakkaishankkeen kanssa ja MTT hyödynsi Suvali esiselvityksen pohjalta kuluttajatutkimusosioonsa sisältöä. Yhteenvetona kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita erottamaan lihan tuotantotavat ja osoittavat erityisesti suurta kiinnostusta kansallisen laatujärjestelmän osalta. Mm. 80 % kuluttajista koki tuotantotapakuvaukset tarpeellisiksi ja n. 90 % kuluttajista nosti tuoteturvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin tärkeimmiksi vastuullisuuden ulottuvuuksiksi.

8 Tuoteturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat olemassa Sikojen terveydenhuoltojärjestelmässä eli Sikavassa. Vastuullisen lihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä (Suvali2) - hankkeen tavoitteena oli määritellä ja kuvata laatujärjestelmän mukainen tuotantotapakuvaus pohjautuen lähinnä Sikavan ja ETL:n lihateollisuusyhdistyksen asettamiin vastuullisen tuotannon määritelmiin ja Sikavan puitteissa tehtäviin tarkastuksiin (terveydenhuoltokäynteihin). Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä MTT:n Vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen hankkeen ja Lihatiedotuksen Läpinäkyvyyttä lihan ostohetkeen Lihan tuotantotapakuvausten ja alkuperän viestintä kuluttajille, kaupalle ja julkisille hankintaorganisaatioille, pilottina sianliha hankkeen kanssa. Hankkeen tuottajatyöpajassa käydyissä keskusteluissa nousi esille sikojen hyvinvointi ja sen tärkeä merkitys kannattavuuden osatekijänä sekä myös tuottajan toimintaa motivoivana tekijänä. Vastuullisuutta pidettiin hienona brändinä, mutta sen ulottuvuuksiin toivottiin nostettavan myös yrittäjän hyvinvointi ja taloudellinen hyvinvointi. Keväällä 2012 täsmennettiin eri lihan tuotantotapojen perusjakoa. Peruslihassa tiedetään lihan alkuperämaa ja että se täyttää maan lakisääteiset kriteerit, sertifioitu tuotanto täyttää EU tiedonannon sisällön sertifioidusta tuotannosta. Kansallinen laatujärjestelmä perustuu myös em. tiedonantoon ja siinä on erityistasolla huomioitu eläinten hyvinvointi ja tuoteturvallisuus ja neljäntenä tuotantotapana on luomutuotanto. Vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen -hanke oli jatkoa helmikuussa 2012 päättyneelle laatuketjurahoitteiselle vastuullisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen esimerkkinä lihaketju -hankkeelle. Hanke toimi vuorovaikutuksessa Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen vastuullisen lihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä -hankkeen kanssa. Hankkeen päätavoitteina oli 1) tuottaa esitys, miten hyödyntää sianlihan tuotannon laatujärjestelmää kuluttajaviestinnässä vastaten kuluttajien tarpeisiin toiminnan läpinäkyvyyden osalta ja miten vastata kuluttajien tiedontarpeisiin alkutuotannon osalta, 2) tehdä kartoitus ympäristöön liittyvistä ohjausmenetelmistä ja toimenpiteistä, joita tällä hetkellä toteutetaan sianlihan alkutuotannossa sekä määritellä tutkimuskohteet ympäristövastuullisuuden kokonaisvaltaiselle määrittelylle lihan tuotantosektorille sekä 3) kuvata olemassa olevat tietojärjestelmät, joihin tällä hetkellä kerätään alkutuotannon ympäristövastuullisuuteen liittyvää tietoa ja kartoittaa näiden järjestelmien käyttömahdollisuutta ympäristövastuullisuuden läpinäkyvyyden kehittämisessä. Vastuullisuus lihaketjussa -hankkeissa on keskusteltu myös laatujärjestelmän laajentamisesta naudan- ja siipikarjanlihantuotantoon. Tavoitteena oli aloittaa keskustelut kansallisen laatujärjestelmän luomisesta naudanlihantuotantoon ja tehdä selvitys yhteisestä terveystietojen rekisteristä siipikarjanlihan osalta.(lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät hanke (Suvali3)) Laatuvastuu Laatujärjestelmä hankkeiden seurauksena Evira on hyväksynyt vuonna 2013 ensimmäiseksi elintarvikelain mukaiseksi kansalliseksi laatujärjestelmäksi Sikava - terveydenhuoltojärjestelmään perustuvan laatujärjestelmän, joka tulee näkymään kuluttajille termillä Laatuvastuu. (www.evira.fi). Laatuvastuu - hankkeen kampanjalla pyritään nos-

9 tamaan kuluttajien tietoisuutta kotimaisen ja tuontilihan tuotantotapojen ja -ehtojen eroista. Laatumerkittyjä tuotteita valitsemalla kuluttaja tekee vastuullisen valinnan helposti ja turvallisesti. Laatumerkit tulevat käyttöön Sianlihan alkutuotannon laatujärjestelmää on rakennettu viisi vuotta. Mukana ovat olleet isot lihatalot Atria, HK, Saarioinen ja Snellman sekä Eläintautien torjuntayhdistys ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana myös tuottajien edustus. Suomessa on tällä hetkellä 1640 sikatilaa ja niistä laatuvastuu tiloja on (http://lapinakyvyytta.lihatiedotus.fi/alkutuotantotavat/laatuvastuu) Yhä useampi kuluttaja kertoo mielipidetutkimuksissa haluavansa ostaa vastuullisesti tuotettua lihaa. Valintojen pohjaksi on kuitenkin tarjolla hyvin vähän tietoa. Pakkauksesta ei selviä, miten eläinten terveyttä on hoidettu ja millaisissa oloissa ne ovat eläneet. Tällä hetkellä vain luomumerkki kertoo selkeästi tuotantotavasta. Kotimaiselle laatutyölle ei ole saatu lisähintaa, koska kuluttajat eivät tunne käytössä olevia järjestelmiä. Uuden laatumerkinnän avulla ne pyritään tuomaan kaikkien tietoisuuteen. Tavoitteena on, ettei kuluttajan jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3 4 kertaa vuodessa. Merkin toivotaan johtavan siihen, että laatulihan hinta eriytyy ulkomaisesta peruslihasta. (Maaseudun Tulevaisuus ) Tuloksia edellisistä kalkkunahankkeista Edellisen kalkkunan sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen aikana toteutetun kuluttajatutkimuksen mukaan kalkkunan käyttäjät ovat keskimääräistä kiinnostuneempia ruoasta ja ruoan alkuperästä. He keskustelevat ravintoloista ja kaupoista muita enemmän. Kokeilunhalu keittiössä on heille tärkeää ja he eivät pelkää tarttua erikoisempiinkin resepteihin ja he järjestävät ystävilleen illalliskutsuja mielellään. Kalkkunaa säännöllisesti syövät lukevat tuoteselosteen selvästi muita tarkemmin. Heille myös ruoan jäljitettävyys on tärkeämpi ostoperuste kuin muille kuluttajille. Kalkkunaa kuukausittain syövät huomioivat korostuneesti ruoan terveyttä ylläpitäviä ja sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia. He myös suosivat lähiruokaa selvästi muita enemmän. Valintaperusteista ovat tärkeimpiä hinta- laatusuhde, erinomainen maku ja ravitsevuus. Näistä maku ja ravitsevuus ovat paljon kalkkunaa syöville hieman muuta väestöä tärkeämpiä tekijöitä. Kalkkunaa syövien keskuudessa korostuu yhä enemmän tiedostava kuluttaminen, he suosivat sesonki- ja lähiruokaa ja suomalaisuuden ja terveellisyyden arvostus ruoassa lisääntyy. Kalkkunan käyttäjien tuotevalintoihin vaikuttaa korostuneen usein myös pakkauksen ympäristövaikutukset. Lihan antibiootit ja hormonit, eläinten kasvatusolosuhteet ja tuotannon ympäristövaikutukset huomioidaan kohderyhmässä muita useammin, mutta ne eivät vaikuta muuta väestöä enempää tuotevalintoihin. Luomukalkkunahankkeessa toteutettiin kvalitatiivinen kuluttajatutkimus yhteistyössä Koplan kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella kalkkunan kuluttajat näkevät tärkeimpinä ruuan ostopäätökseen vaikuttavina tekijöinä hinnan, laadun, kotimaisuuden ja maun. Lihan

10 ostopäätökseen tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä nähdään kotimaisuus, jota seuraavat terveellisyys ja käyttötarkoitus. Tutkimuksen mukaan luomuliha tarkoittaa kuluttajalle korkeampaa hintaa ja hyvinvoivia eläimiä. Luomuruokaa arvostetaan, mutta lähellä tuottamista pidetään kuitenkin viime kädessä selvästi tärkeämpänä. Suurimpina esteinä kalkkunan käytölle nähdään kalkkunan huono saatavuus, rajallinen valikoima ja huono näkyvyys kaupan hyllyssä. Arkiruokaa laitettaessa kalkkuna ei useinkaan tule kuluttajalle mieleen ja kalkkunaa pidetään miedon makunsa takia helposti mauttomana ja sitä pidetään myös broileria kalliimpana vaihtoehtona. Tutkimuksen perusteella kalkkunanliha valittaisiin kaupassa useammin, jos sen olemassa olosta muistutettaisiin ja sen hyvistä ominaisuuksista viestittäisiin useammin. Yhteenveto Kalkkunanlihan osuus koko Suomen lihankulutuksesta on vain noin 2 % ja siipikarjan lihasta noin 7 %. Kalkkunanlihantuotanto on siis Suomessa broileriin verrattuna hyvin pienimuotoista. Mahdollinen saavutettava kohderyhmä kalkkunalle on melko rajallinen ja kalkkunanlihan tuotteistus ja markkinointi tulisi osata kohdentaa tälle erikoistuneelle joukolle. Hinta-laatu suhde on yksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Kalkkunanliha rinnastetaan usein broileriin ja sitä pidetään broileria mauttomampana. Kalkkunan tuotantokustannukset ovat broileria kalliimmat, joten myös sen lihan hinta on korkeampi. Kalkkunanlihan kotimaisuusaste on matala ja kaupan tiskistä löytyy kotimaisen lihan vierestä halvempi tuontiliha. Ostopäätöstä tehdessään kuluttajalla ei yleensä ole tietoa siitä, millä tavalla kotimainen ja ulkomainen liha tuotantotavoiltaan eroavat toisistaan. Suomalaisessa kalkkunanlihan tuotannossa on lukuisia lisäarvotekijöitä, joista ei kuitenkaan riittävässä määrin viestitä kuluttajalle. Kuluttaja on kiinnostunut mm. tuotteen alkuperästä ja reitistä, sen tuotantotavoista sekä eläinten hyvinvoinnista. Tiedon tulisi olla kuluttajalle helposti ja luotettavasti saatavilla.. Myös lähiruoka kiinnostaa kuluttajaa yhä enemmän, mutta nykylainsäädäntö tekee pienten tilateurastamoiden perustamisen ja toiminnan hankalaksi ja kalliiksi. Kalkkunanliha on koostumukseltaan nykyajan ravitsemusihanteisiin vastaava valinta. Kalkkunanliha on terveellistä, siinä on paljon proteiineja ja vähän rasvaa. Lisäksi kalkkunanlihasta saa merkittäviä määriä useita välttämättömiä vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Suomalaisesta kalkkunanlihan tuotannosta ja kalkkunanlihan terveysvaikutuksista tulisi viestiä kuluttajille aktiivisesti.

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

Suomi Vastuullisen lihantuotannon mallimaa

Suomi Vastuullisen lihantuotannon mallimaa Suomi Vastuullisen lihantuotannon mallimaa Tavoi0eena kansallisen laatujärjestelmän kehi0äminen ja kaupallistaminen 4.12.2012 Ee#nen tehokkuus 1 Taustaa 2009- Freelance vastuullisuusasiantuntija, CRnet

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoin-merkinnät

Eläinten hyvinvoin-merkinnät Eläinten hyvinvoin-merkinnät TEHVNK 31.1.2012 Antti Lauslahti Toimitusjohtaja Reilua.fi Oy 31.1.2012 Ee#nen tehokkuus 1 Agenda Taustaa Mitä? Miksi? Miten? Visio! Kansallinen laatujärjestelmä ja erot muihin

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Kuluttajan kasvavat odotukset ruoan ympäristövaikutuksista

Kuluttajan kasvavat odotukset ruoan ympäristövaikutuksista Kuluttajan kasvavat odotukset ruoan ympäristövaikutuksista Kokemuksia REKO-lähiruokarenkaista FM, VTK, Helena Särkijärvi 17.1.2017 ELINTARVIKEKETJUN VASTUULLISUUS Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto MMM:n Ruokaketjuhankkeisiin kuuluva kaksivuotinen hanke 2015-2016 Eläinten terveys ETT ry hallinnoi ja

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla?

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Juha-Matti Katajajuuri, MTT Viivi Wanhalinna, MTT Haastattelututkimus: Kuluttajaviestintä osana ohjauskeinoja

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030

Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030 Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030 MIRHAMI 2030 hankkeen loppuseminaari 10.12.2008 Helsinki Anna Kirveennummi & Johanna Mäkelä & Riikka Saarimaa Mitä ruoaksi huomenna?

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoka julkisissa keittiöissä

Lähiruoka julkisissa keittiöissä Lähiruoka julkisissa keittiöissä NAF kevätkokous Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Vastaamme kuntien ja valtion hankintayksiköiden kysymyksiin hankintalain soveltamisesta

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

kuudes.fi theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja /

kuudes.fi theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja / theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja paivi.korteniemi@kuudes.fi / saara.jarvinen@kuudes.fi Miten yhdistää luomu ja kuluttajien muut toiveet menestyväksi luomutuotteeksi? Päivi Korteniemi, senior

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Selvityksen on tehnyt Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Selvityksen on tehnyt Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. LIHAKETJUN LÄPINÄKYVYYS -ESISELVITYS 11.1.2010 1 (10) Tausta ja Tavoitteet LIHAKETJUN LÄPINÄKYVYYS -hanke on MMM:n laatuketjuhanke, jossa on selvitetty vastuullisuuden eri osa-alueisiin, kuten tuoteturvallisuuteen,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Tuorekasvisten jäljitettävyys Suomessa

Tuorekasvisten jäljitettävyys Suomessa Tuorekasvisten Suomessa Pekka Siiskonen, Anne Piirainen Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Ruralia-instituutti / Sari Iivonen/ Tuorekasvisten 14.2.2014 1 Ruoan alkuperän todentaminen

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

Maatalouden PELASTUSOHJELMA

Maatalouden PELASTUSOHJELMA Maatalouden PELASTUSOHJELMA 2 JOHDANTO KOKOOMUKSEN maa- ja metsätalousvaliokuntaryhmä järjesti yhdessä Kokoomuksen Maaseutuvaltuuskunnan kanssa useita maaseutupoliittisia tilaisuuksia viime talven ja tämän

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? Suomi Syö 2016, Taloustutkimus Oy

SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? Suomi Syö 2016, Taloustutkimus Oy SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? 1 SUOMI SYÖ 2016 -TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ Ruokailuun liittyvät asenteet mm. ruoanlaittoon panostaminen,

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Kirsi Auranmaa 9.5.2012 Kuluttajatutkimus YouGov Finland Ympäristömerkinnän toimeksiannosta 29.3. 2.4.2012 tuhat 16-74 vuotiasta

Lisätiedot