OVT:n käyttö yrityksissä

Transkriptio

1 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA 1 OVT:n käyttö yrityksissä Elina Koskentalo

2 2 Julkaisija: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Salomonkatu 17 A, Helsinki Puh. (09) Copyright: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n julkaisusarja, ISSN Julkaisusarjan osa 38: OVT:n käyttö yrityksissä ISBN Helsinki

3 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA TIEKE 38 OVT:n käyttö yrityksissä Elina Koskentalo 3

4 Sisältö Alkusanat 5 Tiivistelmä 6 1. Johdanto Organisaatioiden välinen tiedonsiirto - OVT Tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus Tutkimusraportin rakenne 9 2. Kyselytutkimuksen vastaajat ja taustamuuttujat Toimiala Kokoluokat Muut taustamuuttujat OVT-ratkaisujen käyttäjäyritykset Käytön edeltävä kehitys Käytön levinneisyys vuonna Taustamuuttujien vaikutus OVT:n käyttöön OVT:n käyttö yrityksissä Käytön aiempi kehitys Toiminnot OVT:n käytön määrä OVT:n integroituneisuus muihin sovelluksiin ja tietojärjestelmiin Tiedon siirtäminen ja muuntaminen OVT:n käyttö toiminnoittain sekä käytetyt sanomastandardit Tilaus-toimitus Maksuliikenne Tullaus Kuljetus Varastointi Terveydenhuolto Verotus Vakuutus OVT:n vaikutukset liiketoimintaan Hyödyt Haitat OVT:n merkitsevyys liiketoimintaan Kustannukset OVT:tä käyttämättömät yritykset Esteet OVT:n käytölle Yrityksen johdon ja henkilöstön ominaisuuksien asettamat esteet OVT:n käytölle Muiden tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koetut hyödyt Muiden tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koetut haitat OVT:n käyttöönottoon vaikuttavat tekijät Asiakkailta tuleva painostus 66

5 8.2 Tavarantoimittajilta tuleva painostus Toimialan painostus Kilpailevien yritysten OVT:n käyttö Laki tai muu pakote Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle Saatu tuki tai kannusteet OVT:n käytön laajuuteen vaikuttavat tekijät Käytön määrään vaikuttavat tekijät Käytön monimuotoisuuteen vaikuttavat tekijät OVT:n integroituneisuuteen vaikuttavat tekijät OVT:n käytön tuleva kehitys Nykyiset käyttäjät OVT-ratkaisujen käytön tuleva kehitys Käytettyjen sanomastandardien tuleva kehitys OVT-käyttäjäyritysten odotukset sähköisen tiedonsiirron tulevalle kehitykselle Uudet käyttäjät Haastattelututkimuksen havainnot OVT toimialana ja operaattorien liiketoiminta OVT:n käyttö operaattoreiden asiakasyrityksissä Näkemys tulevasta kehityksestä Yhteenveto ja johtopäätökset Sähköisen tiedonsiirron käyttö ja käyttäjät Tiedonsiirto ja sanomastandardit Liiketoiminnalliset vaikutukset Käytön syyt ja esteet Tuleva kehitys 96 5 Liitteet 97 Liite 1. Kyselytutkimuksen kysymykset 97 Taustatiedot 97 OVT:n tämän hetkinen käyttö yrityksissä 98 Tarkempi selvitys toiminnoittain 99 Tulevaisuuden suunnitelmat OVT:n suhteen 101 Syyt ja esteet OVT:n käytölle 101 OVT:n käyttöönoton syyt 102 OVT:n käytön toteutuneet vaikutukset liiketoiminnalle 102 OVT:n tuleva kehitys 103 Liite 2. OVT-operaattoreille esitetyt haastattelukysymykset 104 Liite 3. Vastaajayritysten toimialakohtainen kokoryhmittely 105 Liite 4. OVT:n käyttöönottovuodet toimialoittain ja kokoluokittain 106 Liite 5. OVT-ratkaisujen käyttö eri toiminnoissa toimialoittain 107 Liite 6. OVT:n integroituneisuus yrityksen omiin tai liikekumppaneiden tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin 108 Liite 7. Syyt ja esteet OVT:n käytölle 109 Liite 8. OVT:n käytön ulkopuolisten yritysten nykyisten tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koetut hyödyt ja haitat 117 Liite 9. OVT:n käytön suunniteltu laajentaminen toiminnoittain 119 Liite 10. XML- ja Edifact-pohjaiset sanomastandardit 120 Liite 11. Lähdeluettelo 121

6 Tiivistelmä 6 Organisaatioiden välinen tiedonsiirto (OVT, engl. Electronic Data Interchange) on ollut teknologian puolesta mahdollista jo kolmen vuosikymmenen ajan. Perusteita sen käytölle ja siitä saavutettaville hyödyille on monia, mutta silti teknologian käyttö ei ole aivan niin laajalle levinnyt, kuin sen olisi voinut kuvitella olevan näin pitkän ajan kuluttua. Tarkempi tutkimustieto OVT:n käyttöönottoon ja käytön määrään vaikuttavista tekijöistä oli vanhentunutta, sillä edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna OVT:n saralla paljon on muuttunut näiden kymmenen vuoden aikana, sillä Internet-teknologioiden kehittyminen ja XML-muotoisten sanomastandardien kehittyminen hallitsevan EDIFACT-standardin rinnalle on osaltaan tehnyt teknologian käytön helpommaksi myös pienemmille yrityksille. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vuosien ajan ollut tiiviisti mukana OVT:hen liittyvissä kehitysprojekteissa ja nykytilanteen kartoitus OVT:n käytön osalta koettiin tarpeelliseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasi hieman yli 800 Suomessa toimivaa yritystä eri kokoluokista ja toimialoilta. Lisäksi haastateltiin yhteensä kuutta eri OVToperaattoria/palveluntarjoajaa, jotta tutkimukseen saataisiin laajempi näkökulma asiasta. Tutkimus suoritettiin vuoden 2011 talven ja kevään aikana. Tuloksista analysoitiin eri tekijöiden ja taustamuuttujien vaikutuksia OVT:n käyttöönottopäätökseen yrityksissä, käytön laajuuteen sekä käyttötapoihin liittyen. Tutkittiin myös eri sanomastandardien käytön kehitystä toiminnoittain. Näiden lisäksi selvitettiin syvällisesti OVT:n käytön liiketoiminnallisia vaikutuksia. Tutkimustulosten perusteella voidaan paremmin ymmärtää, mitkä tekijät osaltaan edistävät tai jarruttavat teknologian leviämistä ja toisaalta tutkittujen liiketoiminnallisten vaikutusten pohjalta voidaan poistaa niitä epäluuloja, mitä yrityksillä on mahdollisesti aiemmin ollut OVT:tä kohtaan.

7 1. Johdanto 1.1 Organisaatioiden välinen tiedonsiirto - OVT Organisaatioiden välisellä tiedonsiirrolla (OVT, engl. Electronic Data Interchange, EDI) tarkoitetaan määrämuotoista, automatisoitua ja ennen kaikkea sähköistä tiedonvaihtoa yritysten välillä. Tässä mielessä suomenkielinen ilmaisu organisaatioiden välinen tiedonsiirto on harhaanjohtava, sillä esimerkiksi sähköposti ei varsinaisesti kuulu OVT:n piiriin. Vaikka se on sähköistä, se ei ole itsessään automatisoitua tai määrämuotoista, eikä siten täytä OVT:n määritystä. Tosin sähköpostin tai esimerkiksi jonkin Internet-palvelun käyttö voidaan mieltää OVT:hen kuuluvaksi, mikäli tiedonkäsittely lähettäjän/vastaanottajan päässä on automatisoitu ja sähköpostia käytetään vain tiedonsiirtomediana. Englanninkielinen Electronic Data Interchange(EDI) -termikin antaa määritykseksi vain tiedonvälityksen sähköisyyden, joten voidaan sanoa molempien termien (OVT ja EDI) olevan vajaavaisia määritykseltään. Tiedonvälitystapa, josta tässä tutkimuksessa käytetään nimitystä OVT, viittaa sellaisiin yritysten ja julkishallinnon yksiköiden välisiin tiedonvälitysmenetelmiin, jotka tapahtuvat sähköisesti ja automaattisesti, siten, ettei manuaalinen tietojenkäsittely ole tarpeen. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on se, että yrityksen varastonhallintajärjestelmä huomaa jonkin tavaran olevaan lopussa, ja lähettää siten automaattisesti tilauksen tavarantoimittajalle. Yleisesti ottaen OVT toimii siten, että yritysten tiedonhallintajärjestelmät vaihtavat ennalta määrättyjä viestejä eli sanomia keskenään. Näitä määrämuotoisia sanomajoukkoja(myöhemmin käytössä termi sanomastandardit) on olemassa paljon erilaisia ja siksi yritysten tulee sopia keskenään, mitä sanomia he lähettävät keskenään. Tiedonvaihtoon liittyy myös ennalta määritelty koreografia, joka määrää, mitä sanomia lähetetään missäkin vaiheessa. Esimerkiksi jos yritys lähettää tavarantoimittajalleen tilaussanoman, vastaa lähettämällä tilausvahvistuksen tilaajalle, jolloin tämä voi varmistua siitä, että tilaus on vastaanotettu toimittajan päässä. Yritys tai organisaatio saa hyötyjä OVT:stä yleensä vasta kun järjestelmiä on integroitu keskenään yrityksissä ja välitettävien OVTsanomien sisällöt muodostuvat automaattisesti muissa järjestelmissä olevilla tiedoilla. 1.2 Tutkimusongelma Organisaatioiden välisen sähköisen tiedonsiirron käyttö on lisääntynyt paljon viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta tällä hetkellä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten yritykset teknologiaa oikeastaan käyttävät, miksi sitä käytetään ja mitkä ovat sen todelliset vaikutukset liiketoimintaan. Ristiriitaista tietoa tulee eri suunnilta, mikä osaltaan hidastaa teknologian leviämistä. Euroopassa ja muualla maailmassa on viimevuosien aikoina tehty jonkin verran tutkimusta OVT:n käytöstä. Osa näistä tutkimuksista on osoittanut, että Suomi olisi OVT:n käytön yksi edistyneimmistä maista. Tarkempi tutkimustieto suomalaisten yritysten osalta OVT:hen liittyen on kuitenkin melko vanhentunutta, sillä viimeinen kattava tutkimus on tehty TIEKE:ssä vuonna 2001 ja sitä edeltävät tutkimukset vuosina 1998,1994 ja Tilastokeskus on seurannut käytön levinneisyyttä vuosittain, mutta syvemmälle menevä tutkimustieto on edelleen vuodelta OVT:hen liittyy olennaisena osana tiedonvaihdon osapuolten käyttämä tiedonesitystapa, eli sovittu muoto, missä tieto lähetetään näiden välillä. On olemassa useita eri sanomamalleja(käytetään myöhemmin nimitystä sanomastandardi), ja monet näistä on kehitetty jonkin tietyn toimialan tarpeisiin. Yritykset asioivat kuitenkin paljon myös muiden kuin oman toimialan yritysten kanssa, jolloin sanomastandardien yhteensopimattomuus muodostuu ongelmaksi. Aiemmin Edifactpohjaiset sanomat ovat olleet paljon käytettyjä, osittain siksi että se on ollut ensimmäinen monikansallinen ja toimialariippumaton sanomastandardi, mutta viime vuosikymmenen aikana on tullut paljon myös XML (extensible Markup Language)-pohjaisia sanomastandardeja. Tutkittua tietoa näiden eri standardien käytön määrästä on myös vähänlaisesti tarjolla. Lisäksi eri toimialojen tekemät tutkimukset omien 7

8 8 sanomastandardiensa käytöstä eivät välttämättä ole täysin puolueettomasti tehtyjä. Maailmanlaajuisesti on tutkittu paljon OVT:n käyttöönottoon ja käytön laajuuteen vaikuttavia tekijöitä. Aiemmin saadut tutkimustulokset käyttöönottoon ja käytön laajuuteen vaikuttavista tekijöistä ovat olleet hyvin ristiriitaisia toistensa kanssa, eikä toimivaa tutkimusmallia ole näyttänyt löytyneen selittämään ilmiötä. Lisäksi OVT:n realisoimista hyödyistä ei edelleenkään ole kattavaa tutkimustietoa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että siitä ei olisi saatu hyötyä, mutta yhtenäistä hyötytekijää sen käytöstä ei ole löydetty. Ulkomaisia tutkimustuloksia ei myöskään voisi suoraan soveltaa suomalaisiin yrityksiin, sillä esimerkiksi toimialan rakenne ja kulttuuri poikkeavat toisistaan ja niillä on olettaen kuitenkin vaikutusta asiaan. 1.3 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää OVT:n käyttöä Suomen yrityksissä. Tutkimuksessa halutaan selvittää, miten ja missä määrin yritykset käyttävät teknologiaa sekä mitkä ovat sen vaikutukset liiketoimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole selvittää absoluuttisia lukuja siitä, kuinka suuri osan Suomen yrityksistä hyödyntää OVT-ratkaisuja, vaan saada yleinen käsitys teknologian levinneisyydestä ja tarkastella lähemmin sitä hyödyntävien yritysten käyttötapoja, käytön syitä ja kokemuksia. Lisäksi selvitetään, mitkä asiat vaikuttavat käytön laajuuteen ja sen käytöstä koettuihin hyötyihin. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita myös OVTratkaisuja käyttämättömistä yrityksistä siinä mielessä, että voidaan kartoittaa sen käyttöönottoon vaikuttavia syitä ja esteitä. Koska OVT:n tuomien hyötyjen määrittäminen ja mittaaminen on aiemmin ollut hankalaa, pyritään tässä tutkimuksessa selvittämään myös niitä. Tutkimuksessa selvitetään myös yritysten odotusten ja toteutuneiden hyötyjen suhdetta. Toisaalta tutkimuksessa pyritään raottamaan ikkunaa tulevaisuuteen sanomastandardien soveltamiseen liittyvien trendien suhteen sekä myös selvittämään, mihin suuntaan OVT-ratkaisujen soveltamisaste ja käyttö on menossa. 1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: yrityksille suunnatulla kyselyllä sekä OVToperaattoreille suoritettavilla haastatteluilla. Yrityksille lähetettiin sähköpostitse kutsuja kyselyn vastaajiksi, ja vastaaminen suoritettiin Internetissä Zef-sovelluksen avulla tehdyllä kyselylomakkeella. Vastaajat kyselyyn saatiin hyödyntämällä TIEKE:n omia rekisteritietoja sekä julkisia yrityshakukoneita. Lisäksi kyselyyn pystyi osallistumaan myös TIEKE:n Internet-sivujen kautta. Kutsuja lähetettiin yhteensä 8099 kappaletta. Yrityksille esitettyihin kysymyksiin voi tutustua liitteessä 1. Tutkimuksen toisessa osassa haastateltiin yhteensä kuutta Suomessa toimivaa OVTpalveluntarjoajaa/operaattoria, jotka välittävät sanomia organisaatioiden välillä. OVT:n ulkoistaminen operaattorille on hyvin yleistä yrityksissä, mistä johtuen operaattorit todennäköisesti tietävät käyttäjäyrityksiä paremmin ainakin tiedonsiirtoon liittyvät asiat. Tutkimuksen pääpaino on kuitenkin käyttötapojen, käytön laajuuden ja sen liiketoiminnallisten vaikutusten selvittäminen, mistä johtuen kyselytutkimuksen suoritukseen panostettiin enemmän. Operaattorihaastatteluista saatiin myös toimialanäkökulma OVT:n käytöstä Suomessa, käyttöönoton haasteista sekä tulevasta kehityksestä. Operaattoreille esitettyihin kysymyksiin voi tutustua liitteessä 2. Kyselytutkimuksen vastausaika ajoittui joulutammikuu(2011) väliselle ajalle ja operaattoreiden haastatteluja suoritettiin keväällä Lopullinen tutkimusraportti laadittiin niin ikään kevään 2011 aikana. Tutkimustuloksia analysoitiin tilastollisella testauksella, ja käytettyjä menetelmiä olivat yksisuuntainen varianssianalyysi, χ 2 -riippumatomuustesti sekä Pearsonin korrelaatiokertoimen testi. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin 5 %:n luottamustasoa.

9 1.5 Tutkimusraportin rakenne Seuraavassa luvussa esitellään kyselytutkimukseen vastanneiden yritysten ominaisuuksia sekä määritetään joukko taustamuuttujia, joita käytetään myöhemmissä luvuissa apuna tulosten analysoinnissa. Luvussa kolme tarkastellaan OVT:n käyttäjäyrityksiä, pyrkien analysoimaan niiden ominaispiirteitä ja määrittämään taustamuuttujien avulla minkälaiset yritykset ylipäätään käyttävät OVT:tä. Luvut neljä ja viisi taas käsittelevät tarkemmin, minkälaista käyttö yrityksissä on. Lisäksi selvitetään, miten eri yritykset käyttävät OVT:tä, kuinka paljon ja miten hyvin sitä osataan hyödyntää. Luvussa viisi mennään syvemmälle toimintoihin ja selvitetään myös, mitä eri sanomastandardeja yrityksissä käytetään kussakin toiminnossa. Luvussa kuusi tarkastellaan OVT:n käytön tuomia hyötyjä ja mahdollisia haittoja sekä selvitetään myös sen muita liiketoiminnallisia vaikutuksia sekä käytöstä koituvia kustannuksia. Lisäksi pyritään löytämään selittäviä tekijöitä sille, miksi joillekin yrityksille käyttö on kannattavampaa kuin toisille tai miksi saadut hyödyt eivät myöskään ole samat kaikille yrityksille. Luvussa seitsemän selvitetään syitä ja esteitä OVT:n käytölle, sekä tarkastellaan eri tekijöiden vaikutusta siihen, ettei joissain yrityksissä haluta ottaa kyseistä teknologiaa käyttöön. Lisäksi selvitetään näiden yritysten nykyisin käyttämistä tiedonsiirtomenetelmistä saatuja hyötyjä ja haittoja. Seuraavassa luvussa taas tarkastellaan mitkä tekijät vaikuttavat itse käyttöönottopäätökseen. Asiaa lähestytään sekä nykyisten, että uusien käyttäjäyritysten näkökulmasta ja pyritään siten selvittämään, onko käyttöönottopäätökseen vaikuttavat tekijät muuttuneet ajan kuluessa. Luvussa tarkastellaan myös, eroaako eri toimialoja tai kokoluokkia edustavien yritysten käyttöönoton syyt toisistaan. Luvussa yhdeksän tarkastellaan, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka laajasti OVT:tä käytetään yrityksissä. Käytön laajuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: käytön määrä, monimuotoisuus sekä integroituneisuus omiin tai liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin. Lisäksi pyritään selvittämään, onko esimerkiksi yrityksen käyttämillä tiedonhallintajärjestelmillä, toimintamalleilla tai sidosryhmien välisillä suhteilla vaikutusta OVT:n käytön laajuuteen. Luvussa 10 esitellään, miten OVT:n käyttö tulee kehittymään nykyisten käyttäjien osalta, ja selvitetään myös käytön tulevaa leviämistä uusiin yrityksiin. Nykyisten käyttäjäyritysten kohdalla tarkastellaan, miten näissä yrityksissä OVT:n käyttöä aiotaan kehittää lähitulevaisuudessa ja miten eri sanomastandardien käyttö tulee kehittymään. Lisäksi tarkastellaan, missä määrin erikokoiset ja eri toimialoja edustavat yritykset aikovat ottaa käyttöön OVT:tä tulevaisuudessa. Luvussa 11 esitetään OVT-operaattoreille tehtyjen haastatteluiden pääkohdat. Tässä kohdassa on pyritty koostamaan operaattorien näkemys OVT:stä toimialana, sen käytön yleisestä tasosta ja kehityksestä Suomen yrityksistä, tuomaan esiin käyttöönoton haasteita ja ongelmia sekä sitä, miten näitä voitaisiin vähentää. Lisäksi on koostettu näkemys alan tulevasta kehityksestä. Lopuksi koostetaan yhteen tutkimustulosten pääkohdat ja havainnot. Lisäksi pohditaan tulosten merkitystä. 9

10 2. Kyselytutkimuksen vastaajat ja taustamuuttujat 2.1 Toimiala Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 829 yritystä, mikä on noin 10% kaikista kutsun saaneista yrityksistä. Tosin kaikista vastaajista 539 (noin 7 %) vastasi jokaiseen heille esitettyyn kysymykseen. Vastaamiseen kului aikaa yli puolituntia, joten osittainen keskeytys oli oletettavaa. Myös keskeytettyjen vastausten kyselylomakkeeseen vastatut kohdat otettiin mukaan tulosten analysointiin. Vastaajia tuli kattavasti eri toimialoja ja kokoluokkia edustavista yrityksistä, tosin otanta ei edusta Suomen yrityskannan todellista jakautuneisuutta eri kokoluokissa ja toimialoilla johtuen siitä, ettei Suomen kaikkia yrityksiä ja organisaatioita edustavaa rekisteriä ollut käytössä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaiken kokoiset ja toimialoja edustavat yritykset, jotka toimivat Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan jatkossa vastaajayrityksiä ryhmissä, jotka määräytyvät toimialan sekä yrityksen henkilöstön tai liikevaihdon määrän mukaisen kokoluokituksen mukaisesti. Kyselyyn vastanneet yritykset on jaoteltu toimialojen mukaan Tilastokeskuksen luokituksen (2008) mukaisesti taulukossa 2.1. Toimiala Vastaajayritysten määrä %-osuus kaikista vastanneista Teollisuus ,9% Tukku- ja vähittäiskauppa ,7% 10 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 89 10,7% Informaatio ja viestintä 85 10,3% Rakentaminen 51 6,2% Kuljetus ja varastointi 43 5,2% Kiinteistöalan toiminta 25 3,0% Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 23 2,8% Muu palvelutoiminta 22 2,7% Koulutus 18 2,2% Rahoitus- ja vakuutustoiminta 13 1,6% Terveys- ja sosiaalipalvelut 9 1,1% Muut 48 5,8% Yhteensä % Taulukko 2. Vastaajayritykset toimialoittain

11 Huomattava osuus vastanneista yrityksistä edustaa eri teollisuudenaloja, joten niiden tarkempi erittely on esitelty erikseen taulukossa 2.2. Muita hyvin edustettuja toimialoja kyselytutkimuksessa olivat tukku- ja vähittäiskaupan (17,7%), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (10,7%) sekä informaation ja viestinnän (10,3%) toimialat. Teollisuudenaloista suurimmat vastaajaryhmät olivat metalliteollisuuden (27,7%), sähkö- ja elektroniikkateollisuuden (14,8%) tai konepajateollisuuden (14,1%) yrityksiä. Teollisuudenala Vastaajayritysten määrä %-osuus vastanneista(teollisuudenalat) Metalliteollisuus 71 27,7% Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 38 14,8% Konepajateollisuus 36 14,1% Elintarviketeollisuus 27 10,5% Lääketeollisuus 26 10,2% Puutavara- ja paperiteollisuus 20 7,8% Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 15 5,9% Muoviaineiden valmistus 4 1,6% 11 Kemianteollisuus 3 1,2% Huonekaluteollisuus 3 1,2% Ajoneuvoteollisuus 3 1,2% Kaivosteollisuus 2 0,8% Muu teollisuus 8 3,1% Yhteensä % Taulukko 2. Teollisuuden alan vastaajien erittely 2.2 Kokoluokat Vastaajayritykset ryhmiteltiin neljään eri kokoluokkaan EU:n komission suosituksen( ) mukaisesti sekä liikevaihdon, että henkilöstömäärän mukaisesti. Vastanneiden yritysten jakautuminen kokoryhmiin liikevaihdon mukaan on esitetty kuvioissa 2.1 ja henkilöstömäärän mukaan kuviossa 2.2. Liikevaihdon mukaan vastaajista oli mikroyrityksiä 37%, pieniä yrityksiä 25%, keskisuuria yrityksiä 23% ja suuria yrityksiä 15%. Henkilöstömäärän mukaan arvioitaessa taas vastaajista 33% oli mikroyrityksiä, 30% pieniä yrityksiä, 24% keskisuuria ja 13% suuria yrityksiä. Vastaajayritysten jakautuminen koon suhteen ei ole oikeassa suhteessa Suomen yrityskantaan, sillä 99,1% Suomen yrityksistä on

12 pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä, kun taas keskisuuria yrityksiä on 0,7% ja suuria yrityksiä vain 0,2%. Siksi jatkossa tutkimuksen kysymyksiä analysoitaessa vastaukset tullaan jaottelemaan toimialan ja yrityksen liikevaihdon mukaan. Liitteessä 3 voi tutustua vastaajayritysten toimialakohtaiseen kokoryhmittelyyn. Mikroyritys: liikevaihto 2 miljoonaa euroa tai vähemmän, henkilöstömäärä alle 10 Pieni yritys: liikevaihto 10 miljoonaa tai vähemmän, henkilöstömäärä alle 50 Keskisuuri yritys: liikevaihto 50 miljoonaa tai vähemmän, henkilöstömäärä alle 250 Suuri yritys: liikevaihto yli 50 miljoonaa, henkilöstömäärä yli 250 Kuvio 2.1 Kyselyyn vastanneiden yritysten jakauma liikevaihdon mukaan 12 Kuvio 2.2 Kyselyyn vastanneiden yritysten jakauma henkilöstömäärän mukaan

13 2.3 Muut taustamuuttujat Vastaajayritykset arvioivat taloudellisen tilansa keskiarvoisesti melko hyväksi arvolla 68,1 nollasta sataan ulottuvalla asteikolla (0=huono, 100=hyvä). Keskihajonta oli 22,1. Vastaajayritysten keskimääräinen perustamisvuosi oli 1976 (keskihajonta: 31 vuotta). Pääasiassa yritykset toimivat Suomessa, mutta monet yritykset listasivat pääasiallisiksi markkina-alueekseen myös ulkomaisia markkina-alueita kuvion 2.3 mukaisesti. Suurin osa vastaajayrityksistä pitää pääasiallisena asiakasryhmänään muita yrityksiä, mutta myös suoraan kuluttajille tai julkiselle sektorille suunnattuja tuotteita/palveluita tarjoavia yrityksiä on myös paljon vastaajien joukossa. Kuviossa 2.4 on esitetty vastaajayritysten asiakasryhmien jakauma. 13 Kuvio 2.3 Vastanneiden yritysten markkina-alueiden jakauma Kuvio 2.4 Vastaajayritysten pääasiallisten asiakasryhmien jakauma

14 Vastaajayrityksiltä kysyttiin, mistä he ovat saaneet tietoa OVT:hen liittyen ja mitä muita tiedonsiirtomenetelmiä he käyttivät kauppatapahtuman tietojen välittämiseen. Suurin osa vastaajista (59,2%) oli itse etsinyt tietoa OVT:sä esimerkiksi kirjallisuudesta tai Internetistä, mutta myös partnerit ja seminaarit olivat toimi- neet hyvinä tietolähteinä. Neljännes vastaajista ei tiennyt OVT:stä mitään (katso kuvio 2.5). Vastaajista suuri osa käytti myös muita tapoja, kuin OVT:tä kauppatapahtuman tietojen välittämiseen. Näitä olivat sähköposti (94,4%), Internet-palvelut (68,6%), puhelin (66,5%), paperiasiakirjat (63,1%) sekä fax (55,5%). 14 Kuvio 2.5 OVT:n tietolähteiden jakauma Vastaajia pyydettiin arvioimaan yrityksen henkilöstön ATK-taitojen tasoa ja kehitystyötä sekä johdon asennoitumista OVT:hen. Alla olevassa kuviossa on esitetty keskiarvot vastaajien mielipiteiden yhtymisestä esitettyihin kolmeen väittämään. Arviointiasteikko kulkee nollasta sataan asteikolla täysin eri mieltä täysin samaa mieltä. Molemmin puolin on lisätty yksi keskihajontamitta. Vastauksista nähdään, että vastaajat ovat keskimäärin jokseenkin samaa mieltä väittämistä, mutta eriäviä mielipiteitäkin löytyy. Henkilöstön ATK-taitojen jatkuvan kehityksen väittämä saa heikoimman kannatuksen kun taas johdon myönteiseen asennoitumiseen OVT:n suhteen yhdytään eniten. Kuvio 2.6 Yritysten ATK-taitojen taso ja kehitys, sekä johdon suhtautuminen OVT:hen

15 Hieman yli puolet vastaajista (50,8%) ilmoitti, että heillä on tarpeeksi ammattitaitoista henkilökuntaa OVT:tä koskien ja vastaavasti 49,2% vastaajista oli sitä mieltä, että näistä on pulaa. Kuitenkin noin 73% vastaajayrityksistä sanoo pystyvänsä tarpeen vaatiessa hankkimaan ammattitaitoista henkilökuntaa OVT:tä koskien, kun taas 27% vastaajista ilmoitti ettei se ole mahdollista. Vastaajayrityksiltä kysyttiin, mitä tietojärjestelmiä sekä toimintamalleja nämä käyttävät. Suuri osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä ERPeli toiminnanohjausjärjestelmää (42,6%) tai CRM- eli asiakassuhteidenhallintajärjestelmää (35,1%). Myös muut tiedonhallintajärjestelmät olivat runsaasti käytössä (katso kuvio 2.7). Noin 27% vastaajista ilmoittaa, ettei käytä mitään tiedonhallintajärjestelmiä. 42% vastaajista sanoi käyttävänsä JOT (Juuri Oikeaan Tarpeeseen, engl. JIT, Just In Time) -toimintamallia, kun taas Lean-toimintamallia sovelti 13% vastaajista. 15 Kuvio 2.7 Tiedonhallintajärjestelmien käyttö yrityksissä Vastaajia pyydettiin arvioimaan yritysten keskinäistä riippuvuutta liikekumppaneistaan ja luottamusta näihin. Vastaajien tuli arvioida, miten asteikolla samaa/eri mieltä väittämät Yrityksemme keskinäinen riippuvuus jostain liikekumppanista on suuri ja Luottamus yrityksemme ja sen liikekumppanien välillä on suuri kuvaa heidän yritystään. Kuviossa 2.8 on esitetty vastauksien keskiarvot ja keskihajonnat, missä asteikko on nollasta sataan arviointiasteikolla täysin eri mieltä täysin samaa mieltä. Väittämien keskiarvojen molemmin puolin on lisätty yksi keskihajontamitta. Tuloksista voidaan havaita, että yritykset ovat melko voimakkaasti sitä mieltä, että luottamus liikekumppanien välillä on hyvällä tasolla. Liikekumppaneiden välisen riippuvuuden osalta mielipiteissä on enemmän hajontaa. Yritykset ovat vain jokseenkin samaa mieltä tämän väittämän kanssa eli keskiarvo on noin 60.

16 Kuvio 2.8 Keskinäinen riippuvuus ja luottamus vastaajayritysten sekä näiden liikekumppanien välillä 16

17 3. OVT-ratkaisujen käyttäjäyritykset 3.1 Käytön edeltävä kehitys Kuviossa 3.1 on esitetty Tilastokeskuksen vuosina teettämien tutkimuksien tulokset automatisoidun tiedonvaihdon (OVT) käytöstä yrityksissä. Vuoden 2010 tutkimustuloksista ei ilmennyt alle 10 henkilöä työllistävien yritysten tietoja ja tästä syystä myös kaikkien yritysten keskiarvo puuttuu. Kuviosta huomataan, että OVT:n käyttö on yllättäen vähentynyt vuonna 2009, kun taas käytön levinneisyys on muutoin noudattanut nousujohteista trendiä. Vuosi 2009 oli talouskriisin pahin vuosi, joten tällä saattoi olla vaikutusta OVT:n käytön vähenemiseen. Yrityksiä meni runsaasti kyseisenä vuonna konkurssiin ja uusia investointeja perinteisesti karsitaan kun taloudellinen tilanne on huono. Tilastokeskuksen mukaan OVT on ollut eniten käytössä tukku- ja vähittäiskaupan, teollisuuden, informaation ja viestinnän sekä rakentamisen toimialoilla. Menneiltä vuosilta ( )ei ole mahdollista koostaa yhtenäistä kuvaajaa, sillä toimialaluokitukset ovat muuttuneet ajanjakson aikana. Vuonna 2010 OVT:n käytön levinneisyysaste näyttäisi vaihtelevan mikroyritysten noin 30 %:n tasolta suurten yritysten 80 %:iin. 17 Kuvio 3.1 OVT:n käytön levinneisyys Suomessa vuosina (Tilastokeskus ) 3.2 Käytön levinneisyys vuonna 2011 Kaiken kaikkiaan kyselytutkimuksen vastaajista 53,6% ilmoitti käyttävänsä OVT-ratkaisuja sidosryhmiensä kanssa asioimiseen ja vastaavasti 46,4% sanoi, ettei käytä lainkaan OVTratkaisuja. OVT-ratkaisujen käyttäjäyrityksien toimialat ja yrityksen koon mukaiset jakaumat on esitetty kuviossa 3.2. OVT:n käytön levinneisyys vaihtelee toimialoittain, kuten kuviosta 3.2 voidaan todeta. Tämän tutkimuksen mukaan se olisi eniten käytössä rahoituksen- ja vakuuttamisen (83,3%), tukku- ja vähittäiskaupan (68,7%) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (66,7%) toimialoilla. Vähiten OVT-ratkaisuja käyttäviä yrityksiä vaikuttaa olevan kiinteistöalan -, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen sekä muiden palvelutoiminnan toimialoilla.

18 OVT-ratkaisujen käyttö on sitä yleisempää, mitä suurempaa yritysten kokoluokkaa tarkastellaan. Tämän tutkimuksen mukaan käyttöaste vaihtelee mikroyritysten noin 35%:sta suurten yritysten reiluun 80%:iin. Tilastokeskuksen tekemiä tutkimustuloksia(katso kuvio 3.1) ei voi suoraan verrata tähän, sillä kokoluokittelu on erilainen, mutta havainnot käytön levinneisyydestä näyttävät olevan linjassa molempien tutkimusten osalta. Viimeisen vuoden osalta käytön kehityksen suuntaa kokonaisuudessaan on vaikea arvioida, mutta käytön levinneisyys vaikuttaa olevan kasvussa ainakin mikroyritysten osalta. 18 Kuvio 3.2 OVT-ratkaisujen käytön levinneisyys toimialoittain ja yrityksen koon mukaisesti jaoteltuna vuonna 2011

19 Yrityksen koon ja toimialan vaikutusta OVT-ratkaisujen käyttöön tutkittiin χ 2 - riippumattomuustestin avulla. Aineistosta saadut tulokset on esitetty taulukossa 3.1. Arvoista voidaan päätellä, että sekä yrityksen liikevaihdon, henkilöstömäärän, että toimialojen suhteen tehty luokittainen vertailu osoittavat erittäin merkitsevää tilastollista riippuvuutta OVT-ratkaisujen käyttöön. Siten voidaan todeta, että eri toimialoilla käyttö on aktiivisempaa kuin toisilla, ja että suuret yritykset käyttävät huomattavasti enemmän OVT:tä kuin pienet. Testattava riippuvuus OVT-ratkaisujen käyttöön χ 2 -testisuureen arvo P-arvo Vapausasteet Liikevaihto 87,294 0,000 3 Henkilöstön määrä 80,686 0,000 3 Kaikki toimialat 67,910 0, Taulukko 3.1 Yrityksen koon ja toimialan vaikutus OVT-ratkaisujen käyttöön 3.3 Taustamuuttujien vaikutus OVT:n käyttöön Kuviossa 3.3 on esitetty OVT-ratkaisujen käyttäjäyritysten jakautuneisuus perustamisajankohdan mukaan. Kuvion numeroarvot merkitsevät kyseisen ajanjakson aikana perustettujen kyseisen kokoluokan OVT-käyttäjäyritysten suhdetta kaikkiin tänä ajanjaksona perustettuihin saman kokoluokan yrityksiin. Esimerkiksi vuosien välisenä aikana perustetuista keskisuurista yrityksistä 80% käyttävää OVT-ratkaisuja. Tulee huomioida, että hyvin pieni osa vastaajista edustaa ryhmää kuvion vasemmassa yläkulmassa eli mikro- ja pienyrityksiä, jotka on perustettu ennen vuotta 1950, joten tämä pitää huomioida näiden tulosten luotettavuuden arvioinnissa. 19 Kuvio 3.3 Erikokoiset OVT-ratkaisujen käyttäjäyritykset suhteessa kaikkiin saman kokoluokan vastaajayrityksiin luokiteltuna perustamisvuoden mukaisesti (koko määritelty henkilöstömäärään perustuen)

20 20 Kuviosta nähdään, että perustamisvuodesta riippumatta OVT-ratkaisujen käyttö on sitä yleisempää, mitä suurempaan kokoluokkaan siirrytään. Aktiivisimpia ovat vanhat suuret yritykset, vaikkakin kauttaaltaan suuret ja keskisuuret yritykset ovat hyvin aktiivisia OVT:n käyttäjiä. Ajanjaksolla perustetut yritykset vaikututtavat olevan hieman muiden ikäluokkien yrityksiä jäljessä OVT:n käytön suhteen. Tähänkin on osaltaan saattanut vaikuttaa 1990-luvun lama, jolloin OVT:n kaltaisiin investointeihin tuskin panostettiin yhtä aktiivisesti kuin muina aikoina. Viimeisen vuosikymmenen aikana perustetut kaikkien kokoluokkien yritykset ovat melko aktiivisia OVT-ratkaisujen käyttäjiä. On mahdollista tämän selittyvän sillä, että kyseiset yritykset ovat alkaneet käyttämään OVT:tä heti yrityksen perustamishetkestä alkaen, mikä sujuu olettaen helpommin, kun olemassa olevia tietojärjestelmiä ei ole tarvitse muokata OVT:n käyttöön sopiviksi. Testattaessa χ 2 -riippumattomuustestillä, saadaan testisuureeksi 30,406 ja p-arvoksi 0,000 vapausasteella 5. Voidaan siis esittää yrityksen iän todella vaikuttavan siihen, käyttäkö yritys OVT:tä vai ei. OVT oli otettu käyttöön yrityksissä keskimäärin vuonna 2003(keskihajonta noin 6 vuotta, mediaani 2004). Voidaan siis todeta, että suurin osa yrityksistä on aloittanut käytön vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liitteeseen 4 on listattu eri toimialojen keskiarvot OVT:n käyttöönottovuosista toimialoittain sekä yrityksen henkilöstön määrän ja liikevaihdon mukaan jaoteltuna. Tutkimustulosten mukaan tukku- ja vähittäiskaupan, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, informaation- ja viestinnän, kuljetuksen- ja varastoinnin, teollisuuden sekä rakentamisen toimialoilla on käytetty pisimpään OVT-ratkaisuja. Lyhytaikaisimpiin käyttäjiin kuuluu taas kiinteistöalan, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä ammatillisen tieteellisen ja teknillisen toiminnan toimialoja edustavia yrityksiä. Toimialan ja yrityksen koon vaikutusta OVT:n käyttöönoton ajankohtaan tutkittiin varianssianalyysin avulla, joka kertoo, että OVT-ratkaisujen käyttöönottovuosi eroaa merkitsevästi toimialoittain. Samoin voidaan myös päätellä, että henkilöstön määrän tai liikevaihdon mukaan tehdyn ryhmittelyn mukaisten yritysten OVT-ratkaisujen käyttöönottovuosi eroaa toisistaan. Yleisesti ottaen suuret yritykset ovat ottaneet OVT:n käyttöön aiemmin. Oikeastaan käyttöönoton ajankohdat eivät ole kovin kaukana toisistaan mikro-, pienten- ja keskisuurten yritysten osalta, mutta kaikkein suurimmat yritykset ovat selvästi aloittaneet käytön näitä kolmea ryhmää aiemmin, keskimäärin jo 90-luvun puolella. Ennen Internet-teknologioiden kehittymistä OVT:n käyttö oli kenties liian kallista pk-yrityksille, mikä selittänee sen, että käyttöönoton ajankohdat ovat näiden osalta keskimäärin reippaasti 2000-luvun puolella. Testattava riippuvuus OVT:n käyttöönoton ajankohtaan F-testisuure P-arvo Vapausasteet Toimialat 5,186 0, ja 155 Henkilöstön määrä 18,463 0,000 3 ja 227 Liikevaihto 25,591 0,000 3 ja 224 Taulukko 3.2 OVT:n käyttöönottovuoden vaihtelevuus yrityksen toimialan ja koon mukaan. Yksisuuntaisten varianssianalyysin tulokset

21 Kun tutkittiin yritysten pääasiallisten markkinaalueiden ja asiakasryhmien suhdetta OVTratkaisujen käyttöön,huomattiin, että yrityksen markkina-alueella tai niiden laajuudella ei ole merkittävää vaikutusta siihen, käyttääkö yritys OVT-ratkaisuja vai ei. Yritysten pääasiallisella asiakasryhmällä ei myöskään ole merkitsevää riippuvuutta OVT-ratkaisujen käyttöön. Lasketut χ 2 -riippumattomuustestin tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Testattava riippuvuus OVT-ratkaisujen käyttöön χ 2 -testisuureen arvo P-arvo Vapausasteet Markkina-alue 10,75 0,057 5 Markkina-alueiden laajuus Pääasialliset asiakasryhmät 9,22 0, ,83 0,608 3 Taulukko 3.3 Markkina-alueiden ja pääasiallisten asiakasryhmien riippuvuus OVT-ratkaisujen käyttöön OVT voidaan käsittää osana yrityksen tiedonhallinnan menettelytapoja, on siis loogista, että tuloksia analysoitaessa sekä yksittäisten tiedonhallintajärjestelmien (katso kuvio 2.7), että käytön laajuuden (useampien tiedonhallintajärjestelmien käyttö) osalta havaitaan erittäin merkitsevä tilastollinen riippuvuus OVT-ratkaisujen käyttöön. Voidaan ajatella, että muiden tiedonhallintajärjestelmien käyttö siten edistää myös OVT-ratkaisujen käyttöä. JOT-toimintamallin käytön riippuvuus OVT:n käyttöön osoittautuu myös merkitseväksi ja Lean-toimintamallin käytön riippuvuus OVT:n käyttöön melkein merkitseväksi. Kyseisten toimintamallien käytön omaksuneet yritykset ovat todennäköisemmin myös OVT:n käyttäjäyrityksiä. χ 2 -riippumattomuustestin tulokset on esitetty taulukossa Testattava riippuvuus OVTratkaisujen käyttöön Yksittäisten tiedonhallintajärjestelmien käyttö Käytettyjen tiedonhallintajärjestelmien monialaisuus χ 2 -testisuureen arvo P-arvo 26,34 0, ,70 0,000 7 JOT-toimintamallin käyttö 11,69 0,001 1 Lean-toimintamallin käyttö 4,66 0,031 1 Vapausasteet Taulukko 3.4 Yrityksen käyttämien tiedonhallintajärjestelmien sekä toimintamallien riippuvuus OVT-ratkaisujen käyttöön

22 Kuvioissa 3.4, 3.5, 3.6 ja 3.7 on esitetty OVTratkaisuja käyttävien yritysten ja muiden yritysten näkemyseroja seuraaviin väittämiin: henkilöstön ATK-taidot ovat korkeatasoiset, henkilöstön ATK-taitoja kehitetään jatkuvasti, keskinäinen luottamus yrityksen ja sen liikekumppanien välillä on suuri sekä keskinäinen riippuvuus yrityksen ja sen liikekumppanien välillä on suuri. Kuvioiden arvot esittävät vastaavan ryhmittelyn keskiarvoja (asteikko nollasta sataan tarkoittaen vastaavasti täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Yksi keskihajontamitta on esitetty molemmin puolin arvoja. 22 Kuvio 3.4 OVT:n käyttäjäyritysten ja muiden yritysten näkemysten eroavaisuus väittämään Henkilöstön ATK-taidot ovat korkeatasoiset Kuvio 3.5 OVT:n käyttäjäyritysten ja muiden yritysten näkemysten eroavaisuus väittämään Henkilöstön ATK-taitoja kehitetään jatkuvasti

23 Kuvio 3.6 OVT:n käyttäjäyritysten ja muiden yritysten näkemysten eroavaisuus väittämään Keskinäinen luottamus yrityksen ja sen liikekumppaneiden välillä on suuri 23 Kuvio 3.7 OVT:n käyttäjäyritysten ja muiden yritysten näkemysten eroavaisuus väittämään Keskinäinen riippuvuus yrityksen ja sen liikekumppanien välillä on suuri

24 Sekä henkilöstön ATK-taitojen taso, että niiden jatkuva kehitys on suurempaa OVT-ratkaisuja käyttävissä yrityksissä verrattuna muihin yrityksiin. On oletettavaa, että OVT:n käyttöönotto on helpompaa tai luontevampaa sellaisille yrityksille, joissa henkilöstön tekniset valmiudet ovat kohdillaan. Toisaalta OVT:n käyttö yrityksessä saattaa myös asettaa jonkinlaisia vaatimuksia sille, että henkilöstön ATK-taitoja on kehitettävä jatkuvasti. OVT-ratkaisuja käyttävät yritykset näkevät liikekumppanien välisen keskinäisen riippuvuuden ja luottamuksen suurempana kuin sellaiset yritykset, jotka eivät käytä OVT:tä. Luottamus liikekumppanien välillä nähdään toki muissakin yrityksissä hyvin suurena. OVT:n käyttö saattaa altistaa yrityksen eräänlaisille tiedon väärinkäytöksille, joten molemminpuolinen luottamus yritysten välillä tulee olla vahva. Toisaalta voidaan olettaa, että yritys, joka ei luota kumppaneihinsa ei ota OVT:ta käyttöön kovin innokkaasti. Ryhmien eroja tutkittiin varianssianalyysin avulla, jonka tulokset on esitetty taulukossa 3.5. Henkilöstön ATK-taitojen osalta ryhmien eroavaisuus on melkein merkitsevää tasoa, henkilöstön ATK-taitojen jatkuvan kehityksen ja liikekumppaneiden keskinäisen riippuvuuden kohdalla erittäin merkitsevä sekä liikekumppanien keskinäisen luottamuksen kohdalla merkitsevää tasoa. Kaikkien neljän tekijän osalta voidaan siten todeta, että niillä on vaikutusta siihen, käyttääkö yritys OVT:tä vai ei. 24 Testattava riippuvuus OVT-ratkaisujen käyttöön Henkilöstön ATKtaitojen taso Henkilöstön ATKtaitojen kehitys Keskinäinen luottamus liikekumppanien välillä Keskinäinen riippuvuus liikekumppanien välillä F-testisuure P-arvo Vapausasteet 5,378 0,021 1 ja ,922 0,000 1 ja 655 6,942 0,009 1 ja ,361 0,000 1 ja 632 Taulukko 3.5 Yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset tutkittaessa OVT-ratkaisujen käyttäjien ja ei-käyttäjien välisiä eroavaisuuksia

25 4. OVT:n käyttö yrityksissä 4.1 Käytön aiempi kehitys Kuvioon 4.1 on koostettu Tilastokeskuksen tekemien tutkimuksien mukaiset OVT:n käyttötarkoitukset vuosilta Luvut esittävät osuuksia niistä yrityksistä, jotka yleensäottaen käyttävät OVT:tä. Kuviota tulkittaessa tulee huomioida se seikka, ettei vuoden 2010 tilastoon ole sisällytetty alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä, joten vuosia ei voi suoraan vertailla keskenään. 25 Kuvio 4.1 OVT:n käyttö eri toimintoihin Suomessa (Tilastokeskus ) Kuviosta 4.1 huomataan, että OVT:n käyttötarkoitusten kehitys on kokenut eräänlaisen murroksen. Tietojen lähettäminen tai vastaanottaminen viranomaisilta on ollut paljon käytössä kaikkina edeltävinä vuosina ja näyttää lisääntyvän edelleen, mutta muiden käyttötarkoitusten osalta kehitys on ollut monisuuntaista. Vuonna 2008 käyttö jakaantui suhteellisen tasaisesti eri toimintojen osalta, mutta siitä lähtien maksutietojen ja sähköisten laskujen lähetys ja vastaanotto on kasvanut huomattavasti. Toisaalta huomataan tilaus-toimitustietojen välittämisen OVT:n avulla olevan vähentymään päin. Seuraavaksi tarkastellaan tässä tutkimuksessa tehtyjä havaintoja OVT:n käyttötarkoituksista.

26 4.2 Toiminnot Kuvio 4.2 OVT-ratkaisujen käyttö toiminnoittain 26 Kuviossa 4.2 on esitetty OVT-ratkaisujen käyttö eri toimintoihin. OVT:n käyttö on suosituimpaa laskutuksen (83,9%), tilaus-toimituksen (64,2%), maksatuksen (53,1%) sekä verotuksen (37,3%) toiminnoissa. Noin viidennes käyttäjistä hyödyntää OVT:tä tullauksen (21,5%), kuljetuksen (20,6%) ja vakuutuksen (20,3%) toiminnoissa. OVT:n käyttöä ilmenee siten kohtalaisesti kaikkien toimintojen osalta, tosin käyttö on hieman vähäisempää varastoinnin (14,9%) ja terveydenhuollon (3,9%) toimintojen osalta. Tarkemmat tiedot OVT:n käytöstä eri toimintoihin toimialoittain on esitetty liitteessä 5. OVT:n käyttö Tilaus-toimitusketjun toimintoihin on laajalti käytössä rakentamisen, teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla, kun taas käyttö on melko vähäistä rahoituksen- ja vakuutustoiminnan, koulutuksen, kiinteistöalan sekä muun palvelutoiminnan aloilla. Havainto on looginen, sillä viimeiseksi mainittujen toimialojen yrityksillä ei perinteisesti ole suuria materiaalivirtoja. Laskutuksen toimintojen osalta OVT:tä käytetään hyvin paljon useimmilla toimialoilla. Mainittakoon, että eniten sitä sovelletaan informaation- ja viestinnän, ammatillisen, tieteellisen ja teknillisen toiminnan sekä rakentamisen toimialoilla ja vähi- ten kiinteistöalan, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuksen toimialoilla. Maksatuksen toiminnoissa aktiivisimpia OVT:n käyttäjiä ovat terveys- ja sosiaalipalveluiden-, kiinteistöalan sekä informaation- ja viestinnän toimialat. Muiden toimialojen osalta käyttö on silti aktiivista, mutta melko tasavertaista. Tullauksen toimintoihin OVT:tä käytetään ylivoimaisesti eniten kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla. Myös teollisuuden- sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla käyttö on melko yleistä. OVT:tä ei käytetä juuri lainkaan tullauksen toimintoihin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, koulutuksen, kiinteistöalan tai erilaisten palvelutoimintojen toimialoilla, mikä johtunee myös materiaalivirtojen pienuudesta. Tulokset ovat vastaavanlaisia myös kuljetuksen ja varastoinnin toimintojen osalta, olettaen samasta syystä. Terveydenhuollon toimintoihin käytetään yleisesti ottaen hyvin vähän OVT:tä, ainoana poikkeuksena terveys- ja sosiaalipalveluiden toimiala, jossa käyttö on melko yleistä. Verotuksen toiminnon osalta OVT:n käyttö on yleisintä terveys- ja sosiaalipalveluiden, hallinta- ja tukipalvelu toiminnan sekä kiinteistöalan toimialoilla. Vähäisintä käyttö on rahoitus

27 ja vakuutustoiminnan, rakentamisen sekä koulutuksen toimialoilla. Vakuutuksen toimintojen osalta taas käyttö on suurinta samoilla aloilla kun verotuksenkin toiminnoissa, mutta vähäisintä palvelutoiminnan sekä rahoituksen ja vakuutuksen toimialoilla. Kuvioissa 4.3 ja 4.4 on esitetty OVT-ratkaisujen käyttö eri toimintoihin käyttäen vastaajien ryhmittelyyn yritysten liikevaihto- ja henkilöstömääräperusteista kokoluokittelua. Useiden toimintojen osalta suuret yritykset ovat huomattavasti aktiivisempia käyttäjiä kuin pienemmät yritykset. Tämä ilmenee katseltaessa esimerkiksi tilaus-toimituksen, tullauksen, kuljetuksen, varastoinnin ja terveydenhuollon toimintoja. Toisaalta käyttö jakaantuu melko tasaisesti erikokoisten yritysten välillä laskutuksen, maksatuksen sekä verotuksen toimintojen osalta. Näissä toiminnoissa kaiken kokoiset yritykset näyttävät olevan aktiivisia OVT:n käyttäjiä. On mielenkiintoista, että vakuutuksen ja verotuksen toimintojen osalta suhteellisesti eniten käyttäjiä onkin pienten tai mikrokokoisten yritysten ryhmissä. 27 Kuvio 4.3 OVT:n käyttö eri toiminnoissa, vastaajayritykset jaoteltuna liikevaihtoperusteisen koon mukaan

28 28 Kuvio 4.4 OVT:n käyttö eri toiminnoissa, yritykset jaoteltuna henkilöstömääräperusteisen koon mukaan χ 2 -riippumattomuustesti (katso taulukko 4.1) muuttujille kertoo, että OVT-ratkaisujen käyttö eri toiminnoissa osoittaa erittäin merkitsevää riippuvuutta yrityksen kokoon ja toimialaan. Voidaan siis todeta, että OVT:n käyttötarkoitukset vaihtelevat paljon toimialasta ja yrityksen koosta riippuen. Testattava riippuvuus OVT-ratkaisujen käyttöön eri toimintoihin χ 2 -testisuureen arvo P-arvo Vapausasteet Toimialat 184,975 0, Henkilöstön määrä 76,676 0, Liikevaihto 67,276 0, Taulukko 4.1 Toimialan ja yritykseen koon riippuvuus OVT:n käyttöön eri toiminnoissa. χ 2 -riippumattomuustestin tulokset

29 4.3 OVT:n käytön määrä OVT-ratkaisuja hyödyntävät vastaajayritykset käyttävät sitä asioimiseen keskimäärin 40,4%:n (virhemarginaali: 4,0 %-yksikköä) suuruisen osan kanssa sidosryhmistään. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (48,4%), informaation ja viestinnän (42,2%) sekä teollisuuden (42,0%) toimialoilla osuudet ovat suurimmat (katso taulukko 4.2). Muun palvelutoiminnan, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, koulutuksen sekä kiinteistöalan toiminnan toimialojen osalta virhemarginaalit ovat niin suuret, ettei näiden osalta voida vetää johtopäöätöksiä suuntaan tai toiseen. Yritysten OVT-kumppanien suhteellinen määrä näyttää jakautuvan melko tasaisesti erikokoisten yritysten välille. Mikroyritysten OVT-yhteyksien suhteellinen osuus näyttäisi olevan hieman korkeampi kuin muissa kokoluokissa. Toimiala OVT-yhteyksien keskimääräinen osuus sidosryhmistä (%) Teollisuus 42,0 8,0 Tukku- ja vähittäiskauppa 35,6 7,6 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 48,4 15,7 Informaatio ja viestintä 42,2 12,5 Rakentaminen 35,1 13,1 Kuljetus ja varastointi 38,8 15,7 Kiinteistöalan toiminta 28 28,7 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 32,8 21,3 Koulutus 36,2 32,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 60,0 41,0 Terveys- ja sosiaalipalvelut 26,7 17,3 Muu palvelutoiminta 40,0 54,0 Muut 50,3 14,9 Yrityksen koko(henkilöstömäärään perustuen) Mikroyritykset 44,7 9,5 Pienet yritykset 39,4 6,7 Keskisuuret yritykset 37,9 7,2 Suuret yritykset 39,6 9,6 Yrityksen koko(liikevaihtoon perustuen) Mikroyritykset 43,2 8,9 Pienet yritykset 36,0 7,7 Keskisuuret yritykset 39,4 6,6 Suuret yritykset 41,8 9,3 Virhemarginaali (%-yksikköä) 29 Taulukko 4.2 OVT-yhteyksien suhteellinen määrä, yritykset jaoteltu toimialan ja kokoluokituksen mukaisesti

30 Kun tutkittiin OVT-yhteyksien suhteellisen määrän vaihtelua eri toimialoilla tai kokoluokissa, tultiin siihen tulokseen, ettei näiden välillä ole tilastollisesti merkitsevää eroa siinä, kuinka suuren sidosryhmien osan kanssa asioidaan OVT:n avulla. Varianssianalyysin tulokset on listattu taulukkoon 4.3. Voidaan siis olettaa, että kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä OVT-yhteyksien osuus kaikista sidosryhmistä on noin 40 %. Testattava riippuvuus OVT-yhteyksien suhteelliseen määrään F-testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 0,631 0, ja 248 Henkilöstön määrä 0,521 0,668 3 ja 257 Liikevaihto 0,553 0,647 3 ja 255 Taulukko 4.3 Yrityksen toimialan ja koon vaikutus OVT-yhteyksien suhteelliseen määrään, varianssianalyysin tulokset 30 OVT:n käyttäjäyritysten kaikesta tiedonsiirrosta partnereiden kanssa keskimäärin 38,2 % (virhemarginaali: 4,4%-yksikköä) tapahtuu OVT:n avulla. Tarkemmat tiedot toimialoittain ja kokoluokittain on esitetty taulukossa 4.4. Vastausten perusteella näyttää siltä, että käyttöaste on erilainen toimialasta riippuen ja se vaihtelee terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialan 2,7 %:sta rahoitus- ja vakuutustoiminnan 61,3%:iin. Jälkimmäisen kohdalla virhemarginaali on todella suuri (30,6 %-yksikköä), joten käytännössä todellinen käyttöaste kyseisellä toimialalla voi olla mitä vain noin 30%:n ja 92%:n välillä. Virhemarginaalin huomioiden OVT:n käyttöaste on korkea myös muun muassa kuljetuksen ja varastoinnin sekä teollisuuden toimialoilla. Käyttöaste näyttää kasvavan yrityskoon mukana, eli suuret yritykset hoitavat suuremman osan tiedonsiirrostaan OVT:n avulla kuin pienet.

31 Toimiala OVT:n keskimääräinen osuus tiedonsiirrosta (%) Teollisuus 39,2 8,4 Tukku- ja vähittäiskauppa 34,6 8,9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 35,7 15,5 Informaatio ja viestintä 37,5 13,1 Rakentaminen/Rakennusteollisuus 35,9 17,8 Kuljetus ja varastointi 55,3 17,9 Kiinteistöalan toiminta 15,0 19,6 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 20,7 18,6 Koulutus 17,8 19,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 61,3 30,6 Terveys- ja sosiaalipalvelut 2,7 2,9 Muut 58,6 15,5 Yrityksen koko(henkilöstömäärään perustuen) Mikroyritykset 29,5 9,8 Pienet yritykset 38,3 7,5 Keskisuuret yritykset 36,8 8,0 Suuret yritykset 48,2 10,4 Yrityksen koko(liikevaihtoon perustuen) Mikroyritykset 30,6 9,6 Pienet yritykset 37,7 9,5 Keskisuuret yritykset 33,3 6,9 Suuret yritykset 52,5 9,5 Virhemarginaali (%-yksikköä) 31 Taulukko 4.4 OVT:n osuus tiedonsiirrosta eri toimialoittain ja kokoluokittain OVT:n osuuksien vaihtelua toimialojen ja eri kokoluokkien yritysten välillä tutkittiin varianssianalyysin avulla. Tuloksista voidaan päätellä, ettei eri toimialojen ja henkilöstömäärään perustuen kokoluokiteltujen yritysten OVT:n käytön osuuksilla ole merkitseviä eroavaisuuksia. Liikevaihdolla määritetyn koon mukaisesti ryhmiteltyjen yritysten OVT:n käytön osuudet taas eroavat merkitsevällä tasolla toisistaan. Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että liikevaihdoltaan suuret yritykset hyödyntävät OVT:tä tiedonsiirrossaan enemmän kuin pienet yritykset.

32 Testattava riippuvuus OVT-tiedonsiirron määrään F-testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 1,565 0, ja 201 Henkilöstön määrä 2,318 0,077 3 ja 212 Liikevaihto 4,388 0,005 3 ja 210 Taulukko 4.5 Yrityksen toimialan ja koon vaikutus OVT-tiedonsiirron suhteelliseen määrään, varianssianalyysin tulokset 32

33 4.4 OVT:n integroituneisuus muihin sovelluksiin ja tietojärjestelmiin OVT-ratkaisujen käyttäjäyrityksistä kaikkiaan 53,8% sanoo yhdistäneensä sen myös johonkin yrityksen muuhun tiedonhallintajärjestelmään tai sovellukseen. Hyvin moni vastaa yhdistäneensä OVT-ratkaisunsa toiminnanohjausjärjestelmään, johonkin taloushallinnon tietojärjestelmään tai varastonhallintajärjestelmään. 39,3% OVT-ratkaisuja käyttävistä yrityksistä taas on yhdistänyt jotain yrityksen omia soveluksia liikekumppanien sovelluksiin OVT:n avulla. Tällaisia sovelluksia olivat niin ikään toiminnanohjausjärjestelmät, laskutukseen liittyvät sovellukset, kuljetussovellukset, varastonhallintajärjestelmät sekä tilaussovellukset. Kuviossa 4.5 on esitetty OVT-ratkaisujen integroituneisuus yritysten muihin omiin tai liikekumppaneiden sovelluksiin tai tietojärjestelmiin. Vastaajia oli vähän tämän kysymyksen osalta terveys- ja sosiaalipalveluiden, muun palvelutoiminnan, kiinteistöalan toiminnan sekä rahoitus-ja vakuutustoiminnan toimialoilla, minkä takia näille annetaan vähemmän huomiota seuraavassa kuvion tulkinnassa. Toimiala- ja kokoluokkakohtaisiin virhemarginaaleihin voi tutustua liitteessä 6. Yleisesti ottaen yritykset yhdistävät OVTratkaisunsa ensisijaisesti omiin sisäisiin sovelluksiin ja tiedonhallintajärjestelmiin. Poikkeuksiakin löytyy, esimerkiksi kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla yleisempää on omien sovellusten yhdistäminen liikekumppanin sovelluksiin tai tietojärjestelmiin OVT:n avulla. Toimitusketjun läpinäkyvyys on tärkeää kyseisellä toimialalla, mikä selittänee havaintoa. Toisaalta voisi kuvitella, että toimitusketjun läpinäkyvyys olisi yhtä tärkeää myös tukku-ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden toimialoilla, joilla omien sovellusten yhdistäminen liikekumppanien sovelluksiin OVT:n avulla on toki yleistä, mutta ei kuitenkaan siinä määrin kuin kuljetuksen ja varastoinnin alalla. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimialan sekä rakentamisen osalta OVT:n ja erilaisten sovellusten yhdistäminen on vähiten käytössä. Yrityksen koko näyttäisi vaikuttavan positiivisesti OVT:n ja erilaisten sovellusten sekä tiedonhallintajärjestelmien yhdistämiseen. Mitä suurempi yritys, sitä suurempi todennäköisyys, että yritys on yhdistänyt OVT-ratkaisunsa johonkin sen muuhun sovellukseen. Suurten yritysten osalta lähes kolme neljästä OVT:tä käyttävästä yrityksestä on yhdistänyt sen sekä omiin, että liikekumppaneiden tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin. Pienemmissä kokoluokissa pääpaino on OVT:n integroimisessa omiin tietojärjestelmiin, mutta silti yrityksen ulkopuolista integraatiotakin tehdään kohtalaisesti mikroyrityksiä myöten. 33

34 34 Kuvio 4.5 OVT:n integroituneisuus yritysten omiin tai liikekumppaneiden tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin, yritykset toimialoittain ja kokoluokittain

35 Toimialan ja yrityksen koon vaikutusta OVT:n ja eri sovellusten yhdistämiseen tutkittiin χ 2 -riippumattomuustestillä, jonka tulokset on esitetty taulukossa 4.6. Testauksen tuloksista voidaan päätellä, ettei OVT:n integroituneisuus yrityksen omiin sovelluksiin tai tiedonhallintajärjestelmiin ole riippuvainen toimialasta. Näin ollen integroituneisuus näihin on samaa luokkaa kaikilla toimialoilla. Yrityksen koolla taas on merkitystä. Voidaan päätellä, että mitä suurempi yritys on, niin liikevaihdoltaan kuin henkilöstömäärältään, sitä todennäköisemmin se on integroinut OVT-ratkaisunsa myös sen muihin tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin. OVT:n integroituneisuus liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin on riippuvainen toimialasta sekä yrityksen koosta. Tosin toimialan kohdalla riippuvuus on vain melkein merkitsevää tasoa. Testattava riippuvuus χ 2 -testisuureen arvo P-arvo Vapausasteet OVT yhdistetty yrityksen muihin omiin sovelluksiin tai tiedonhallintajärjestelmiin Toimiala 15,555 0, Henkilöstömäärä 16,296 0,001 3 Liikevaihto 14,764 0,002 3 Yrityksen sovelluksia tai tiedonhallintajärjestelmiä yhdistetty liikekumppanien sovelluksiin OVT:n avulla Toimiala 23,529 0, Henkilöstömäärä 29,692 0,000 3 Liikevaihto 34,99 0, Taulukko 4.6 OVT:n integroituneisuus yrityksen omiin tai sen liikekumppaneiden tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin, χ 2 -riippumattomuustestin tulokset toimialan ja yrityksen koon riippuvuuksista

36 4.5 Tiedon siirtäminen ja muuntaminen Alla on esitetty vastaajayritysten käyttämät OVT-tiedonsiirtomenetelmät. Eniten käytetään SMTP/MIME (54,4%)-, EDIINT(36,9%)- sekä MS-Exchange (29,5%)-tiedonsiirtomenetelmiä. Jonkin verran käytetään myös X.400, FTP/ SFTP sekä IBM MQ-yhteyksiä. Muiden yhteyksien käyttö on tulosten mukaan melko vähäistä. Muu menetelmä-vaihtoehto sai runsaasti vastauksia (21,2%) kenties osittain siitä syystä, etteivät kaikki vastaajat täysin ymmärtäneet kysymystä tai eivät tarkalleen tienneet, mitä tiedonsiirtomenetelmiä käytetään. Vastausten joukossa mainittiin useasti esimerkiksi XML tai jonkin käytössä olevan sanomastandardin nimi. Osittain tämä saattaa johtua myös siitä, että monet yritykset käyttävät ulkopuolista operaattoria OVT-tietojen välittämiseen, joten yritykset itse eivät välttämättä tiedä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä kovin tarkasti. 36 Kuvio 4.6 Erilaisten OVT-tiedonsiirtomenetelmien käyttö yrityksissä Vastaajayrityksiltä kysyttiin, miten he muuntavat OVT-sanomansa oikean muotoiseksi, mihin 65,5% ilmoitti käyttävänsä ulkopuolisen operaattorin tarjoamaa palvelua. 27,3% vastasi käyttävänsä omaa muunninta ja 36,3% taas järjestelmän sisään rakennettua muunninta. 3% vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta menetelmää sanomien muuntamiseen. Tutkimustuloksien mukaan sanomien muuntamistavan ja yrityksen toimialan tai koon välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta (taulukko 4.7). Testattava riippuvuus sanoman muunnostapaan χ 2 -testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 20,721 0, Henkilöstömäärä 11,952 0,216 9 Liikevaihto 14,911 0,093 9 Taulukko 4.7 Toimialan ja yrityksen koon vaikutus sanomien muuntamistapaan, χ 2 - riippumattomuustestin tulokset

37 5. OVT:n käyttö toiminnoittain sekä käytetyt sanomastandardit 5.1 Tilaus-toimitus Suurin osa tilaus-toimitusketjun toimintoihin OVT-ratkaisuja hyödyntävistä vastaajayrityksistä ilmoittavat käyttävänsä sitä tilauksen (93,2%), laskun (84,5%) tai tilausvahvistuksen (51,6%) lähettämiseen/vastaanottoon. Käyttö on yleistä myös muiden toimintojen osalta, kuten nähdään kuviosta 5.1. Vastaajat ilmoittivat muu toiminto -kohtaan muun muassa lähetteen ja toimitusilmoituksen. 37 Kuvio 5.1 OVT-ratkaisujen käyttö tilaus-toimituksen toimintoihin. OVT:tä tilaus-toimitusketjun toimintoihin käyttävistä yrityksistä noin 49 % (virhemarginaali 6 %-yksikköä) toiminnon tiedonsiirrosta kumppanien kanssa tapahtuu OVT:n avulla. Käytetyin sanomastandardi oli ylivoimaisesti Edifact (61,6%), mutta myös GS1 XML (15,2%), UBL (11,1%) sekä OVT/KATE-tilaus (9,1%)-standardeja käytettiin kohtalaisesti. Kuviossa 5.2 on esitetty tarkemmin eri standardien käyttö tilaus-toimituksen toimintoihin. Muu sanomastandardi -kohtaan tuli paljon vastauksia, mihin monet olivat vastanneet, ettei käytetystä sanomastandardista ole tietoa tai että käytössä on jokin oma sanomaformaatti.

38 Kuvio 5.2 Tilaus-toimituksen toimintoihin käytetyt sanomastandardit 38 Kuviossa 5.3 on esitetty tilaus-toimituksen toimintoihin OVT:tä hyödyntävien yritysten käyttämien sanomastandardien jakautuneisuus XML- ja Edifact-pohjaisiin sanomiin. Noin 70% kyseisistä yrityksistä käyttää jotain Edifactsanomia ja taas noin 27% käyttää jotain XMLpohjaista sanomastandardia. Virhemarginaalit luvuissa ovat noin 9 %-yksikköä. Kuvio 5.3 Tilaus-toimituksen toimintoihin käytettyjen sanomastandardien jakautuneisuus XML- ja Edifact-pohjaisiin sanomiin 5.2 Maksuliikenne Suuri osa maksuliikenteen OVT-käyttäjistä soveltaa sitä lähtevien maksujen (87,5%) sekä saapuvien maksujen (72%) tiedonsiirtoon(katso kuvio 5.4). Keskimäärin maksuliikenteen toimintoihin OVT:tä hyödyntävät yritykset hoitavat sillä 59% (virhemarginaali 5%-yksikköä ) toiminnon tiedonsiirrosta liikekumppanien kanssa. Kuviossa 5.4 on esitetty maksuliikenteen toimintoihin käytettyjä sanomastandardeja. Molemmissa toiminnoissa ehdottomasti yleisin sanomaformaatti on Finvoice, mutta myös Edifact-, einvoice sekä TEAPPSXML-sanomastandardit saavat kannatusta. OVT:tä maksuliikenteen toimintoihin soveltavista yrityksistä noin 22% (virhemarginaali 6%-yksikköä) ei vastaanota mitään sähköisiä sanomia, kun taas noin 12% (virhemarginaali 5%-yksikköä) ei lähetä niitä lainkaan. Sähköisten sanomien lähettäminen maksuliikenteen toiminnoissa on siis jonkin verran käytetympää kuin niiden vastaanottaminen.

39 Kuvio 5.4 OVT-ratkaisujen käyttö maksuliikenteen toimintoihin 39 Kuvio 5.5 Käytetyt sanomastandardit maksuliikenteen toimintoihin

40 Alla olevaan kuvioon on koostettu XML- ja Edifact-pohjaisten sanomien käytön jakautuneisuus saapuvien ja lähtevien maksujen osalta yrityksissä. Noin 38 % OVT:tä maksuliikenteen toimintoihin käyttävistä yrityksistä lähettää Edidact-pohjaisia sanomia ja 32 % vastaanottaa niitä. Samaisista yrityksistä noin 69 % lähettää jotain XML-pohjaisia sanomia ja 68 % taas vastaanottaa niitä. Virhemarginaali on luvuissa noin 7 %-yksikköä. Kuvio 5.6 Maksuliikenteen toimintoihin käytettyjen sanomastandardien jakautuneisuus XML- ja Edifact-pohjaisiin sanomiin 5.3 Tullaus 40 OVT-ratkaisuja tullauksen toimintoihin käyttävistä yrityksistä suuri osa käyttää sitä hyvin laajalti sen eri osa-alueisiin. Kaikkien osatoimintojen osalta käyttö oli 48%:n ja 67%:n välillä kaikista yrityksistä, jotka käyttävät OVT:tä tullauksen toimintoihin. Eniten sitä käytettiin toki saapumisilmoituksen (66,7%) ja ennakkoilmoituksen (64,3%) tietojen välittämiseen (kuvio 5.7). Tullauksen toimintoihin OVT:tä hyödyntävät yritykset hoitavat keskimäärin noin 74% (virhemarginaali 10%-yksikköä) tullaukseen liittyvästä tiedonvälityksestä sen avulla. Suuri osuus johtunee siitä, että Suomen tulli on viimevuosina aktiivisesti pyrkinyt edistämään tullauksen asiakirjojen sähköistämistä. Kuvio 5.7 OVT-ratkaisujen käyttö tullauksen toimintoihin

41 Eniten käyetään Web-palveluratkaisuja (57,5%), mutta myös XML-sanomien (45,0%) ja Edifact-sanomien (37,5%) käyttö on likimain samalla tasolla, XML-sanomien hieman suositumpaa (katso kuvio 5.8). Kaikkien osalta virhemarginaali on noin 15 %-yksikköä. On oletettavaa, että moni yritys käyttää useampaa kuin yhtä menetelmää. Kuvio 5.8 Tullauksen toiminnoissa käytetyt tiedonesitystavat 5.4 Kuljetus Kuljetuksen toimintoihin OVT-ratkaisuja käyttävät yritykset hyödyntävät sitä melko hyvällä tasolla sen eri toiminnoissa. Suosituinta on kuljetustietojen ja rahtikirjojen tietojen välittäminen OVT:n avulla, mutta myös kuljetuksen tilan seuranta sekä perilletoimitusilmoitus ovat käytettyjä (katso kuvio 5.9). OVT-ratkaisuja kuljetuksen toimintoihin hyödyntävät yritykset käyttävät sitä keskimäärin 56%:ssa kaikesta kuljetuksen toimintoihin liittyvästä tiedonsiirrosta (virhemarginaali 10%-yksikköä). Valtaosa (63,6%) käyttää Edifactsanomia, mutta myös UBL-sanomat (12,1%) ovat käytettyjä kuljetuksen toiminnoissa. Lähes kaikkia sanomastandardeja käytetään jonkin verran, poikkeuksena OAGIS-sanomat. Muu sanomastandardi -vaihtoehdon käyttäjät ovat suurelta osin oman sanomaformaatin käyttäjiä. 41 Kuvio 5.9 OVT-ratkaisujen käyttö kuljetuksen toimintoihin

42 Kuvio 5.10 Kuljetuksen toiminnoissa käytetyt sanomastandardit Kuviossa 5.11 on koostettu kuljetuksen toimintoihin käytettyjen sanomien XML- ja Edifactpohjaiset sanomat yhteen. Edifact-pohjaisia sanomia käytetään noin 70%:ssa kuljetuksen toimintoihin OVT:tä hyödyntävistä yrityksistä (virhemarginaali 16%-yksikköä) ja jotain XMLpohjaisia sanomia taas noin 24%:ssa kyseisistä yrityksistä (virhemarginaali 15%-yksikköä). 42 Kuvio 5.11 Kuljetuksen toimintoihin käytettyjen sanomastandardien jakautuneisuus XMLja Edifact-pohjaisiin sanomiin 5.5 Varastointi Varastoinnin toiminnoista OVT:tä käytetään eniten vastaanotto/saapumisilmoituksen (82,1%) sekä lähtöilmoituksen (67,9%) tietojen välittämiseen. Toki myös kotiinkutsu ja toimitussuunnitelma välitetään usein OVT:n avulla. OVT:tä varastoinnin toimintoihin hyödyntävät yritykset ilmoittavat käyttävänsä sitä keskimäärin 61%:ssa kyseisten toimintojen tiedonvälityksestä (virhemarginaali 14%-yksikköä). Myös varastoinnin osalta käytetyin sanomastandardi on Edifact (55%) muiden standardien saadessa hajakäyttöä (katso kuvio 5.13). Muu sanomaformaatti -kohtaan on vastattu pääasiassa toteamalla oma sanomaformaatti.

43 Kuvio 5.12 OVT-ratkaisujen käyttö varastoinnin toimintoihin 43 Kuvio 5.13 Varastoinnin toiminnoissa käytetyt sanomastandardit Kuviossa 5.14 on esitetty XML- ja Edifactpohjaisten sanomien käytön jakautuneisuus yrityksissä, jotka käyttävät OVT:tä varastoinnin toimintoihin. Noin 55% kyseisitä yrityksistä käyttää Edifact-pohjaisia sanomia (virhemarginaali 22%-yksikköä). Jotain XML-pohjaisia sanomia on käytössä kauttaaltaan noin viidesosalla näistä yrityksistä (virhemarginaali 18%-yksikköä). Kuvio 5.14 Varastoinnin toimintoihin käytettyjen sanomastandardien jakautuneisuus XML- ja Edifact-pohjaisiin sanomiin

44 5.6 Terveydenhuolto Valtaosa terveydenhuollon toimintoihin OVT:tä hyödyntävistä yrityksistä käyttää sitä terveydenhuollon lähetteen tai tutkimuspyynnön/ vastauksen tietojen välittämiseen. Kuten aiemmissa luvuissa on esitetty, OVT:n käyttö terveydenhuollon toimintoihin ei ole kovin suosittua yleisellä tasolla, mutta myös ne, jotka sitä ylipäätään käyttävät, soveltavat sitä vain noin 29%:ssa kaikesta tiedonsiirrosta näissä toiminnoissa (virhemarginaali 32%-yksikköä). Käytettyjä sanomastandardeja ovat Edifact, HL7, UBL ja GS1 XML. 44 Kuvio 5.15 OVT-ratkaisujen käyttö terveydenhuollon toimintoihin Kuvio 5.16 Terveydenhuollon toiminnoissa käytetyt sanomastandardit Puolet OVT:tä terveydenhuollon toimintoihin käyttävistä yrityksistä käyttää Edifact-pohjaisia (virhemarginaali 40%-yksikköä) sanomia ja kolmannes XML-pohjaisia sanomia (virhemarginaali 38 %-yksikköä). Virhemarginaalit ovat lukujen kohdalla niin suuret, ettei pitäviä johtopäätöksiä voida tehdä. Huomioi, että HL7-standardin ei katsota tässä pohjautuvan Edifactiin eikä XML:än ja se on siksi esitelty kuviossa erikseen.

45 Kuvio 5.17 Terveydenhuollon toimintoihin käytettyjen sanomastandardien jakautuneisuus XML- ja Edifact-pohjaisiin sanomiin 5.7 Verotus ALV-yhteenvetoilmoitukset (92,6%), vuosiilmoituserittelyt (86,4%) ja maksuvalvonnan kuukausi-ilmoitukset (81,5%) ovat toimintoja, joihin OVT:tä sovelletaan eniten verotuksen osalta. Verokorttien suorasiirtopyyntöjä välitetään hieman vähemmän, 33% prosenttia OVT:tä verotuksen toimintoihin käyttävistä yrityksistä. Verotuksen toimintoihin OVT:tä käyttävät yritykset ovat melko aktiivisia käyttäjiä, sillä näillä keskimäärin 71% (virhemarginaali 8%-yksikköä) verotuksen toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:n avulla. Käytetyimpiä sanomastandardeja ovat Edifact (32%) sekä GS1 XML (20%). Moni vastaaja oli valinnut Muu sanomaformaatti -vaihtoehdon, johon suurin osa oli vastannut olevansa tietämätön käytetystä standardista. 45 Kuvio 5.18 OVT-ratkaisujen käyttö verotuksen toimintoihin Kuvio 5.19 Verotuksen toiminnoissa käytetyt sanomastandardit

46 Alla olevassa kuviossa on koostettu verotuksen toimintoihin OVT:tä hyödyntävien yritysten käyttämien sanomastandardien jakautuneisuus XML- ja Edifact-pohjaisiin sanomiin. 40 % näistä yrityksistä käyttää Edifact-pohjaisia sanomia (virhemarginaali 19%-yksikköä) ja 24% taas jotain XML-pohjaisia sanomia (virhemarginaali 17%-yksikköä). Kuvio 5.20 Verotuksen toimintoihin käytettyjen sanomastandardien jakautuneisuus XML- ja Edifact-pohjaisiin sanomiin 5.8 Vakuutus 46 Yli yhdeksän kymmenestä OVT:tä vakuutuksen toimintoihin soveltavista yrityksistä käyttää sitä työeläkeilmoituksen välittämiseen. Suosittuja käyttökohteita ovat myös tapaturmailmoitus (71,7%), työsuhdeilmoitus (65,2%) ja korvauspäätös (56,5%). Vähemmälle käytölle jää vakuutusilmoituksen välittäminen OVT:n avulla (4,3%). Kuvio 5.21 OVT-ratkaisujen käyttö vakuutuksen toimintoihin Vakuutuksen toimintoihin OVT-ratkaisuja käyttävien yritysten OVT-tiedonsiirto muodostaa kaiken kaikkiaan noin 67% (virhemarginaali 9%-yksikköä) kaikesta vakuutuksen tiedonsiirrosta. Eniten käytetään GS1 XML (33,3%)- ja Edifact (25%)-sanomastandardeja, mutta myös GS1 EANCOM- ja ANSI X12-standardit ovat käytössä. Muu sanomaformaatti -kohtaan oli jälleen vastattu, ettei asiasta ole tietoa.

47 Kuvio 5.22 Vakuutuksen toiminnoissa käytetyt sanomastandardit Alla olevaan kuvioon on koostettu XML- ja Edifact-pohjaisten sanomien käytön jakaantuneisuus vakuutuksen toimintojen osalta. Vakuutuksen toimintoihin OVT:tä hyödyntävistä yrityksistä noin 42% (virhemarginaali 28%-yksikköä) käyttää Edifact-pohjaisia sanomia ja kolmannes taas XML-pohjaisia(virhemarginaali 27 %-yksikköä). 47 Kuvio 5.23 Vakuutuksen toimintoihin käytettyjen sanomastandardien jakautuneisuus XML- ja Edifact-pohjaisiin sanomiin

48 6. OVT:n vaikutukset liiketoimintaan 6.1 Hyödyt Tutkimuksen tuloksia analysoitaessa pyrittiin selvittämään, miten OVT:n käyttöönottoa suunnittelevien yritysten ja nykyisten käyttäjien odotukset eroavat toisiltaan ja ovatko ne linjassa käytöstä todellisuudessa saatujen hyötyjen suhteen. Kuviossa 6.1 on esitetty OVT-ratkaisujen käyttöönottoa suunnittelevien yritysten odotusten mukaan hyödyt, nykyisten käyttäjien olettamuksien mukaan hyödyt sekä OVT:n käytöstä realisoituneet hyödyt nykyisille käyttäjille. Tähän tutkimukseen valitut OVT:n käytön tuomat hyödyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: tietojenkäsittelyyn liittyviin, liiketoiminnan tehostamiseen liittyviin ja sidosryhmien välisiin suhteisiin liittyviin hyötyihin. sessien ja sidosryhmienvälisen kommunikaation odotetaan parantuvan. Nykyisten käyttäjien osalta suurimmat oletetut hyödyt ovat samat kuin edellä, mutta kilpailukyvyn paranemista odotettiin myös paljon. Toteutuneiden hyötyjen osalta suurimmat ovat niin ikään tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyvien kustannusten ja virheiden väheneminen sekä nopeutuminen ja tehostuminen. Lisäksi asiakastyytyväisyyden ja liiketoimintaprosessien paraneminen on listattu usein saavutettuna hyötynä. Muu hyöty-kohtaan oli useinmiten vastattu niin oletettujen kuin toteutuneidenkin hyötyjen osalta ei mitään hyötyä. 48 Tietojenkäsittelyyn liittyvät hyödyt: tiedonsiirto- ja käsittelykustannusten pieneneminen, tiedonkäsittelyn nopeutuminen, tiedonkäsittelyyn liittyvien virheiden väheneminen, ja tiedonhallinnan tehostuminen. Liiketoiminnan tehostamiseen liittyvät hyödyt: kilpailukyvyn paraneminen, pääsy uusille markkina-alueille, varastojen pieneneminen liiketoimintaprosessien parantuminen asiakastyytyväisyyden paraneminen uudet liiketoimintamahdollisuudet ennustettavuuden paraneminen toimitusaikojen pieneneminen Sidosryhmiin liittyvät hyödyt: koordinaation paraneminen tilaus-toimitusketjussa, kommunikaation paraneminen sidosryhmien välillä yhteistyön lisääntyminen sidosryhmien välillä Uudet käyttäjäyritykset olettavat hyötyvänsä OVT:n käytöstä eniten tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyen tehokkuuden paranemisen sekä kustannusten ja virheiden vähenemisen osalta. Myös asiakastyytyväisyyden, liiketoimintapro-

49 49 Kuvio 6.1 OVT:n käytön oletetut ja toteutuneet hyödyt liiketoimintaan

50 50 Yleisesti ottaen OVT:n käytöstä oletetut hyödyt ovat melko hyvin linjassa realisoituneisiin hyötyihin nähden. Eniten hyötyjä oletetaan saatavan, ja myös saadaan, tietojenkäsittelyyn liittyvistä tekijöistä. Liiketoimintaan ja sidosryhmiin liittyvät hyödyt ovat silti myös tärkeitä. Uusien käyttäjien odottamat hyödyt ovat pääpiirteissään hyvin lähempänä toteutuneiden hyötyjen osuuksia kuin nykyisten käyttäjien. OVT:n tuomat hyödyt näyttävät ylittävän uusien käyttäjien odotukset monen tietojenkäsittelyyn liittyvien hyötyjen osalta, esimerkiksi tietojenkäsittelyyn liittyvien virheiden vähenemistä OVT:ltä odottavat uusista käyttäjistä 55 % ja nykyistä käyttäjäyrityksistä 68 % on havainnut virheiden vähentyneen OVT:n käytön seurauksena. Myös toimitusaikojen pieneneminen näyttää olevan yleisempi seuraus OVT:n käytöstä, kuin mitä uudet käyttäjät odottavat. Toisaalta uusien käyttäjäyritysten odotukset ylittävät selvästi OVT:n käytöstä realisoituneet hyödyt uusille markkina-alueille pääsyn, varastojen pienentymisen, sidosryhmien välisen kommunikaation paranemisen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien sekä ennustettavuuden paranemisen suhteen. Uusien käyttäjien odottamat hyödyt vastaavat nykyisten käyttäjien OVT:n käytöstä realisoineita hyötyjä liiketoimintaprosessien tehostumisen, asiakastyytyväisyyden paranemisen ja kilpailukyvyn paranemisen suhteen. Nykyisten käyttäjien olettamat hyödyt OVT:n käytöltä ovat usein huomattavasti suuremmat kuin uusien käyttäjien olettamat tai näille nykyisille käyttäjille toteutuneet hyödyt käytöltä. Tämä voi kuvastaa sitä, että nykyiset käyttäjät haluavat korostaa jonkin hyödyn osalta sitä, että OVT:n käytöltä odotettiin jotain tiettyä asiaa, joka ei kuitenkaan ole toteutunut yrityksiä tyydyttävällä tavalla. Tämä käy ilmi esimerkiksi seuraavien hyötyjen osalta: kilpailukyvyn paraneminen, liiketoimintaprosessien parantuminen, asiakastyytyväisyyden parantuminen, tiedonhallinnan tehostuminen ja toimitusaikojen pieneneminen. Nykyisten käyttäjien toteutuneet hyödyt OVT:n käytön kannalta eivät selkeästi ylitä odotettujen hyötyjen määrää missään kohtaan, pieni ero voidaan huomata tilaus-toimitusketjun koordinoinnin parantumisessa. Nykyisten käyttäjien olettamat ja toteutuneet hyödyt vastaavat toisiaan varastojen pienenemisen ja uusille markkina-alueille pääsyn suhteen. 6.2 Haitat OVT-ratkaisuja käyttäviltä yrityksiltä kysyttiin, mitä mahdollisia haittoja he ovat havainneet OVT:n käyttöön liittyen. Noin 22 % käyttäjistä ei ollut havainnut mitään ongelmia OVT-ratkaisujen käytöstä. Noin 39% käyttäjäyrityksistä listasi ongelmaksi tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden ja lähes saman verran (37,3%) vastasi suuret alku- ja ylläpitokustannukset. Kolmannes oli havainnut teknisten ratkaisujen monimutkaisuuden ongelmaksi, mutta myös tekniset viat ja palveluntarjoajiin liittyvät ongelmat saivat kannatusta. Kuviossa 6.2 on esitetty käyttäjäyritysten listaamat haitat ja ongelmat OVT:n käyttöön liittyen. Muu haitta -kohtaan vastaajat olivat sanoneet muun muassa sanomastandardien määrään ja niiden sisällön tulkintaan liittyvät ongelmat, käyttöönottovaiheessa ilmenevät ongelmat sekä yhteistyökumppaneiden mukaan saamisen vaikeuden sekä puutteet näiden valmiustiloissa.

51 Kuvio 6.2 OVT-ratkaisujen käytöstä ilmenneet haitat ja ongelmat 6.3 OVT:n merkitsevyys liiketoimintaan OVT-ratkaisuja käyttäneitä yrityksiä pyydettiin arvioimaan, kuinka merkittävänä he pitävät OVT:tä liiketoimintansa kannalta, kuinka kannattavaa sen käyttö taloudellisesti on ja kuinka hyvin heidän odotuksensa OVT:n käytön osalta ovat toteutuneet. Vastaajien tuli arvioida nollasta sataan ulottuvalla asteikolla, kuinka samaa mieltä he olivat kustakin väittämästä (0=täysin eri mieltä, 100=täysin samaa mieltä). Kuviossa 6.3 on esitetty saadut keskiarvotulokset ja yksi keskihajontamitta lisättynä molempiin suuntiin. Kuvio 6.3 Käyttäjäyritysten arviointi OVT:n käytön vaikutuksista liiketoimintaan 51

52 52 Lähes kaikkien kolmen väittämän osalta voisi sanoa, että yritykset ovat melko samaa mieltä väittämän kanssa. Eniten samaa mieltä, ja pienimmällä hajonnalla, ollaan OVT:n tuomien hyötyjen toteutumisen osalta. OVT:n merkitys liiketoiminnalle ja taloudellinen kannattavuus näyttää olevaan samalla tasolla, tosin merkitsevyyden liiketoiminnalle osalta vastausten hajonta on melko suurta. Yritykset ovat keskimäärin enemmän samaa mieltä siitä, että OVT:n tuomat hyödyt ovat toteutuneet hyvin, kuin että sen käyttö olisi erittäin merkittävää liiketoiminnalle tai taloudellisesti kannattavaa. Eri toimialoja vertailtaessa ei huomata merkitseviä eroavaisuuksia edellä esiteltyjen kysymysten vastausten osalta. Yrityksen koolla on vaikutusta siihen, kuinka merkittävänä se pitää OVT:tä liiketoiminnalle ja kuinka taloudellisesti kannattavana se nähdään yrityksessä. Tutkimustulosten mukaan molempien tekijöiden kohdalla arvot kasvavat yrityskoon mukana, eli mitä suurempi yritys, sitä merkittävämpi OVT on liiketoiminnalle ja sitä taloudellisesti kannattavampaa sen käyttö on. Tutkimustulosten mukaan OVT:n käytön oletettujen hyötyjen toteutuneisuus ei riipu yrityksen toimialasta tai koosta. Siten oletetut hyödyt ovat toteutuneet keskimäärin melko hyvin kaikenlaisissa yrityksissä OVT:n suhteen. OVT:n käyttöönottovuodella on myös yhteys sen käytön liiketoiminnallisiin vaikutuksiin. Varhaiset käyttäjät, eli tässä tapauksessa yritykset, jotka ovat ottaneet käyttöön OVT:n ennen vuotta 2000 näkevät sen huomattavasti merkittävämpänä liiketoiminnalle, kuin ne yritykset, jotka ovat ottaneet OVT:n käyttöön myöhemmin. Lisäksi näissä yrityksissä OVT:n käytöltä oletut hyödyt ovat myös toteutuneet paremmin kuin myöhäisten käyttöönottajien tapauksessa. Taloudellinen kannattavuus nähdään samansuuruisena niin varhaisten, kuin myöhäistenkin käyttäjien keskuudessa. Vaikuttaa siltä, että OVT:n käytöstä saatujen hyötyjen realisointi vaatii siten jonkin verran aikaa ja kokemusta. Tuloksista tutkittiin myös, onko OVT:n käytön määrällä, moninaisuudella tai OVT:n integroituneisuudella vaikutusta siihen, kuinka merkittävänä ja taloudellisesti kannattavana sitä pidetään tai kuinka hyvin oletetut hyödyt ovat realisoituneet. Tuloksista havaitaan, että OVT:n merkitsevyys liiketoiminnalle on suurempi sellaisissa yrityksissä, joissa sitä käytetään useammissa toiminnoissa, joissa OVT-tiedonsiirron ja OVT-yhteyksien suhteellinen osuus on suurempi sekä yrityksissä, joissa liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiä on yhdistetty omiin järjestelmiin OVT:n avulla. Näissä yrityksissä OVT nähdään myös taloudellisesti kannattavampana ja sen käytöltä oletetut hyödyt ovat myös toteutuneet parhaiten.

53 Testattava riippuvuus Testisuure P-arvo Vapausasteet OVT:n merkitsevyys liiketoiminnalle Toimiala (ANOVA) 1,440 0, ja 218 Henkilöstön määrä (ANOVA) 4,757 0,003 3 ja 226 Liikevaihto (ANOVA) 5,456 0,001 3 ja 222 OVT-tiedonsiirron osuus (korrelaatio : 0,559) 9,062 0, OVT-sidosryhmien osuus (korrelaatio : 0,377) 5,722 0, OVT:n käytön monimuotoisuus (korrelaatio : 0,312) OVT:n integroituneisuus omiin tiedonhallintajärjestelmiin (ANOVA) OVT:n integroituneisuus liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin (ANOVA) 4,952 0, ,104 0,295 1 ja ,415 0,000 1 ja 201 OVT:n käyttöönottovuosi(anova) 5,021 0,008 2 ja 181 OVT:n käytön taloudellinen kannattavuus Toimiala (ANOVA) 1,504 0, ja 212 Henkilöstön määrä (ANOVA) 5,512 0,001 3 ja 220 Liikevaihto (ANOVA) 4,999 0,002 3 ja 216 OVT-tiedonsiirron osuus (korrelaatiokerroin: 0,517) OVT-sidosryhmien osuus (korrelaatiokerroin: 0,335) OVT:n käytön monimuotoisuus (korrelaatiokerroin: 0,230) OVT:n integroituneisuus omiin tiedonhallintajärjestelmiin (ANOVA) OVT:n integroituneisuus liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin (ANOVA) 8,061 0, ,956 0, ,506 0, ,021 0,886 1 ja 205 9,275 0,003 1 ja 198 OVT:n käyttöönottovuosi (ANOVA) 2,494 0,085 2 ja 179 OVT:n käytöstä odotettujen hyötyjen toteutuneisuus Toimiala (ANOVA) 1,132 0, ja 210 Henkilöstön määrä (ANOVA) 2,466 0,063 3 ja 218 Liikevaihto (ANOVA) 1,800 0,148 3 ja 216 OVT-tiedonsiirron osuus (korrelaatiokerroin: 0,489) OVT-sidosryhmien osuus (korrelaatiokerroin: 0,376) OVT:n käytön monimuotoisuus (korrelaatiokerroin: 0,159) OVT:n integroituneisuus omiin tiedonhallintajärjestelmiin (ANOVA) OVT:n integroituneisuus liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin(anova) 7,478 0, ,656 0, ,379 0, ,621 0,432 1 ja 201 8,153 0,005 1 ja 197 OVT:n käyttöönottovuosi (ANOVA) 3,658 0,028 2 ja 178 Taulukko 6.1 Määrääväät tekijät OVT:n liiketoiminnallisille vaikutuksille. Tilastollisen testauksen tulokset (varianssianalyysi ja korrelaatiokertoimen testaus, harmaa pohjaväri indikoi havaittua riippuvuutta) 53

54 6.4 Kustannukset Yleisesti ottaen OVT-ratkaisujen käyttökustannukset riippuvat joko välitettyjen sanomien tiedostokoosta, volyymista tai kustannukset voivat olla myös kiinteitä, esimerkiksi kuukausittaisia suorituksia. Vastaajayritysten OVTkustannusperusteiden jakauma on esitetty kuviossa 6.4. Kuvio 6.4 OVT:n käyttökustannusten perusteet 54 Yritykset arvioivat OVT:n käytöstä koituvien kustannuksen suuruudeksi keskimäärin 1,3% (virhemarginaali,3%-yksikköä) liikevaihdosta. Kustannusten suuruus vaihtelee suuresti toimialoittain ja joidenkin toimialojen kohdalla virhemarginaalit ovat hyvin suuret, joten kustannusten vaihtelu voi olla suurta myös toimialojen sisällä. Tutkimustulosten mukaan OVT-ratkaisujen käytöstä koituvat liikevaihtoon suhteutetut kustannukset ovat suurimmat hallinto ja tukipalveluiden(4,3%) sekä koulutuksen(4,0%) toimialoilla ja pienimmät taas rahoitus- ja vakuutustoiminnan(0,3%) sekä kiinteistöalan(0,5%) toimialoilla. Tarkasteltaessa yrityksen koon vaikutusta OVT:n käyttökustannusten suuruuteen, huomataan, että suhteelliset kustannukset pienenevät yrityksen koon kasvaessa. Toki reaalikustannukset ovat siten suuremmat isoille yrityksille, joiden liikevaihto on myös suurempi, mutta suhteellisesti ajatellen OVT-ratkaisujen käyttö on siten kalliimpaa mikro- ja pienyrityksille. Taulukossa 6.2 on esitetty OVT:n käyttökustannukset keskimääräisesti toimialoittain ja kuvioissa 6.5 ja 6.6 yritysten liikevaihtoperusteisen sekä henkilöstömääräperusteisen kokoluokittelun mukaisesti. Taulukossa 6.3 on esitetty varianssianalyysin tulokset yritysten toimialojen ja kokoryhmien vertailussa OVT:n käyttökustannusten suhteen. Kaikki kolme muuttujaa osoittavat, että OVT:n käyttökustannukset eroavat tilastollisesti merkitsevällä tasolla näissä ryhmissä.

55 Toimiala OVT:n keskimääräiset vuosittaiset käyttökustannukset (% liikevaihdosta) Teollisuus 0,8 0,4 Tukku- ja vähittäiskauppa 0,8 0,5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 2,1 1,4 Informaatio ja viestintä 1,4 0,8 Rakentaminen/Rakennusteollisuus 0,9 0,8 Kuljetus ja varastointi 1,3 1,5 Kiinteistöalan toiminta 0,5 0,6 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 4,0 2,9 Koulutus 4,3 5,6 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,3 0,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut 0,8 0,9 Muut 4,0 3,2 Yrityksen koko (henkilöstömäärään perustuen) Mikroyritykset 2,1 0,9 Pienet yritykset 1,9 0,8 Keskisuuret yritykset 0,7 0,3 Suuret yritykset 0,7 0,5 Yrityksen koko (liikevaihtoon perustuen) Mikroyritykset 2,3 0,9 Pienet yritykset 1,5 0,8 Keskisuuret yritykset 0,9 0,4 Suuret yritykset 0,5 0,3 Virhemarginaali (%-yksikköä) 55 Taulukko 6.2 OVT:n käytön keskimääräiset vuotuiset käyttökustannukset(% liikevaihdosta) toimialoittain

56 Kuvio 6.5 OVT:n käytön keskimääräiset vuotuiset käyttökustannukset (% liikevaihdosta). Yrityksen koko henkilöstömäärään perustuen 56 Kuvio 6.6 OVT:n käytön keskimääräiset vuotuiset käyttökustannukset (% liikevaihdosta). Yrityksen koko liikevaihtoon perustuen Tutkimustuloksien mukaan käytettävällä sanomanvälitystavalla, sanomien muuntamistavalla tai välitettyjen sanomien kustannusperusteella(määrä, tiedostokoko, kiinteäkustannus) ei ole vaikutusta OVT:stä aiheutuvien kustannusten suhteelliseen määrään. Tulosten mukaan kustannukset eivät siten riipu siitä, miten yritys välittää sanomat, käyttääkö yritys operaattorin palveluita vai ei tai mitä hinnoitteluperiaatetta käytetään. Keskimääräiset kustannukset ovat näiden välillä samansuuruiset. Tilastollisen testauksen tulokset on esitetty taulukossa 6.3. yhteyttä, eli kustannukset eivät riipu siitä, kuinka moneen eri toimintoon OVT:tä yrityksessä käytetään. OVT:n integraatio omiin tai liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin ei tutkimustulosten mukaan vaikuta OVT:stä aiheutuvien kustannusten suuruuteen, eli kustannukset ovat keskimäärin samat, oli yritys tehnyt integrointia tai ei. Kustannusten suuruuden ja käytön määrän välillä havaitaan heikko positiivinen korrelaatio, tosin se on tilastollisesti merkitsevä vain OVT-yhteyksien suhteellisen määrän suhteen. On mielenkiintoista, ettei OVT-tiedonsiirron suhteellisella määrällä ja kustannuksilla näytä olevan yhteyttä ainakaan tässä tutkimuksessa käytetyn merkitsevyystason mukaisessa asettelussa. Kustannusten suuruuden ja käytön monimuotoisuuden välillä ei myöskään havaita

57 Testattava riippuvuus OVT:n käyttökustannuksiin (suluissa testausmenetelmä) Testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala (Anova) 3,168 0, ja 169 Henkilöstön määrä (Anova) 4,651 0,004 3 ja 178 Liikevaihto (Anova) 5,659 0,001 3 ja 176 Sanomien välitystapa (Anova) 0,830 0, ja 241 Sanomien muuntamistapa (Anova) 2,332 0,075 3 ja 217 Välitettyjen sanomien kustannusperuste (Anova) Käytön määrä pohjautuen OVT-tiedonsiirron osuuteen (korrelaatiokerroin: 0,117) Käytön määrä pohjautuen OVT-yhteyksien määrään(korrelaatiokerroin: 0,174) Käytön monimuotoisuus (korrelaatiokerroin: 0,087) Integraatio omiin tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin (Anova) Integraatio liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin (Anova) 0,612 0,608 3 ja 201 1,504 0, ,368 0, ,171 0, ,843 0,360 1 ja 166 1,145 0,286 1 ja Taulukko 6.3 Tilastollisen testauksen tulokset OVT:n käyttökustannusten riippuvuustekijöistä

58 7.OVT:tä käyttämättömät yritykset 7.1 Esteet OVT:n käytölle 58 Noin 31% tämän kyselytutkimuksen kaikista vastaajayrityksistä ei käytä, eikä suunnittele OVT:n käyttöönottoa. Ryhmä käsittää yrityksiä kaikilta toimialoilta ja kokoluokista. Seuraavassa tarkastellaan syitä siihen, miksi yritykset eivät käytä OVT-ratkaisuja. Vastaajia pyydettiin arvioimaan seuraavien tekijöiden vaikutuksia siihen, ettei kyseisessä yrityksessä käytetä OVT-ratkaisuja: Yritys on liian pienikokoinen hyötymään OVT-ratkaisuista OVT:n käyttöönoton kustannukset OVT:hen käytettävän teknologian monimutkaisuus OVT:hen liittyvät tietoturvariskit Vaikeudet löytää hyvää ja luotettavaa OVT-palveluiden toimittajaa Nykyisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus tai riittämättömyys Tiedon puute OVT:stä Kyselyssä käytettiin arviointiasteikkoa, joka kulkee nollasta sataan, tarkoittaen 0=ei vaikutusta ja 100=suuri vaikutus. Seuraavissa kuvioissa 7.1 ja 7.2 on esitetty saatujen vastausten keskiarvot sekä yksi keskihajontamitta molemmin puolin. Vastaajat kokivat, että suurimmat esteet OVT:n käyttöönotolle oli OVT:n käyttöönoton kustannukset, tiedonpuute OVT:stä sekä se, että yritys oli liian pieni hyötymään OVT:stä. Kahden viimeiseksi mainitun kohdalla tosin hajonta oli melko suurta. Pienin vaikutus näyttää olevan OVT:hen liittyvillä tietoturvariskeillä sekä sillä, että olisi vaikeuksia löytää hyvää ja luotettavaa OVT-palveluiden tarjoajaa. Väittämät OVT:hen käytettävän teknologian monimutkaisuus sekä Nykyisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus tai riittämättömyys jakavat vastaajien mielipiteet lähestulkoon puoliksi. Kuvio 7.1 Syyt ja esteet OVT-ratkaisujen käyttöönottoon - osa 1

59 Kuvio 7.2 Syyt ja esteet OVT-ratkaisujen käyttöönottoon osa 2 Yllä esitettyjen tekijöiden keskiarvoiset, toimiala- ja kokoluokituskohtaiset arvot on esitetty liitteessä 7. Toimiala- ja kokoluokituksen mukaisten ryhmien eroavaisuuksia tutkittiin varianssianalyysin avulla, josta saadut tulokset on listattu alla olevaan taulukkoon 7.1. Tilastollisesti merkitseviä eroja näiden ryhmien välillä ei havaittu eri tekijöiden suhteen, eli eri toimialojen ja kokoluokkien yritykset näkevät syyt ja esteet OVT:n käytölle samankaltaisesti. Poikkeuksena ensimmäinen väittämä Yritys on liian pienikokoinen hyötymään OVTratkaisuista, johon pienemmät yritykset luonnollisesti yhtyvät enemmän kuin suuret. Kyseisen väittämän kohdalla havaittiin myös toimialaryhmien välillä tilastollisesti merkitsevä eroavaisuus. Koulutuksen -, informaation ja viestinnän - sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla nähtiin kyseisen tekijän vaikutus suurimpana. 59

60 60 Testattava riippuvuus F-testisuure P-arvo Vapausasteet Tekijä: Yritys on liian pienikokoinen hyötymään OVT-ratkaisuista Toimiala 2,130 0, ja 237 Henkilöstön määrä 7,746 0,000 3 ja 243 Liikevaihto 9,543 0,000 3 ja 234 Tekijä: OVT:n käyttöönoton kustannukset Toimiala 1,158 0, ja 221 Henkilöstön määrä 0,529 0,663 3 ja 226 Liikevaihto 0,501 0,682 3 ja 218 Tekijä: OVT:hen käytettävän teknologian monimutkaisuus Toimiala 1,039 0, ja 208 Henkilöstön määrä 1,811 0,146 3 ja 214 Liikevaihto 0,499 0,684 3 ja 206 Tekijä: OVT:hen liityvät tietoturvariskit Toimiala 0,809 0, ja 209 Henkilöstön määrä 1,350 0,259 3 ja 215 Liikevaihto 0,591 0,622 3 ja 207 Tekijä: Vaikeudet löytää hyvää ja luotettavaa OVT-palveluiden toimittajaa Toimiala 1,500 0, ja 206 Henkilöstön määrä 0,414 0,743 3 ja 211 Liikevaihto 0,096 0,962 3 ja 203 Tekijä: Nykyisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus tai riittämättömyys Toimiala 0,646 0, ja 209 Henkilöstön määrä 1,318 0,270 3 ja 214 Liikevaihto 0,145 0,933 3 ja 207 Tekijä: Tiedon puute OVT:stä Toimiala 1,665 0, ja 228 Henkilöstön määrä 0,225 0,879 3 ja 233 Liikevaihto 0,004 0,999 3 ja 225 Taulukko 7.1 Syyt ja esteet OVT:n käytölle, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset toimialoittain ja yrityksen koon mukaan ryhmiteltynä

61 7.2 Yrityksen johdon ja henkilöstön ominaisuuksien asettamat esteet OVT:n käytölle Selaisten yritysten, jotka eivät aio ottaa OVT:tä käyttöön, johto suhtautuu OVT:hen selvästi negatiivisemmin kuin sellaisten, jotka taas aikovat. Ryhmien välistä eroavaisuutta testattiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla, mikä osoittaa näiden erojen olevan myös tilastollisesti merkitseviä (F-testisuure: 31,1, p-arvo: 0,000, vapausasteet: 1 ja 236). On oletettavaa, että johdon negatiivinen asennoituminen OVT:hen on yksi este käytölle. Tutkittiin myös, miten OVT:hen liittyvien henkilöstöresurssien saatavuus vaikuttaa käyttöönottopäätökseen. Noin 71% käyttöönottoa suunnittelemattomista yrityksistä vastasi, ettei yrityksen käytössä ole tarpeeksi ammattitaitoista henkilöstöä OVT:tä koskien, kun taas käyttöönottoa suunnittelevilla yrityksillä vastaava luku oli keskiarvoisesti 58%. χ 2 - riippumattomuustestin tuloksista ei kuitenkaan voida havaita merkitsevää riippuvuutta OVT:n suunnitellun käyttöönoton ja OVT:hen liittyvien henkilöstöresurssien vajeiden välillä (katso taulukko 7.2). Suurempi vaikutus näyttäisi olevan sillä, pystyykö yritys tarpeen vaatiessa hankkimaan ammattitaitoista henkilöstöä OVT:tä koskien. Tähän 51% OVT-ratkaisujen käyttöönottoa suunnittelemattomista yrityksistä vastaa, ettei henkilöstöresurssien hankinta ole mahdollista, kun taas käyttöönottoa suunnittelevista yrityksistä vain 29% ei kykene hankkimaan tarvittavia resursseja. Kaikista niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, etteivät tiedä OVT:stä mitään, noin 74% kuuluu niihin yrityksiin, jotka eivät käytä eivätkä myöskään suunnittele OVT-ratkaisujen käyttöönottoa. Tilastollinen testaus osoittaa myös, että OVT:hen liittyvän tietämyksen sekä käytön ja sen suunnittelun välillä on erittäin merkitsevä riippuvuus. Tämä vahvistaa jo aiempia havaintoja siitä, että tietämättömyys OVT:stä on este sen käyttöönotolle. 61 Tutkittava riippuvuus OVT:n suunniteltuun käyttöönottoon OVT:hen liittyvien henkilöstöresurssien riittävyys Mahdollisuus hankkia lisää OVT:hen liittyviä hehnkilöstöresursseja χ 2 -testisuure P-arvo Vapausasteet 4,78 0, ,738 0,008 4 Tietämys OVT:stä 370,141 0,000 2 Taulukko 7.2 OVT:n suunniteltuun käyttöönottoon vaikuttavat tekijät, χ 2 - riippumattomuustestien tulokset

62 7. 3 Muiden tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koetut hyödyt Yritykset, jotka eivät käytä tai suunnittele OVTratkaisujen käyttöönottoa, tunnistavat nykyisin käyttämiensä tiedonsiirtomenetelmien hyödyiksi muun muassa alhaiset kustannukset, vaivattomuuden, tehokkuuden ja joustavuuden. Harvemmin hyötynä mainittiin tiedonsiirron virheettömyys tai kilpailuetu (katso kuvio 7.3). Muiden hyötyjen kohdalla vastattiin muun muassa tottumukset sekä nykyisten tiedonsiirtomenetelmien riittävyys kattamaan yrityksen tarpeet. 62 Kuvio 7.3 OVT-ratkaisuja käyttämättömien yritysten muiden tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koetut hyödyt Liitteessä 8 on jaoteltu eri toimialojen ja kokoluokkien yritysten näkemät hyödyt nykyisten tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koetuista hyödyistä. Luokittelua vastaavat tilastollisen testauksen tulokset on esitetty taulukossa 7.3. Näistä voidaan päätellä, etteivät käytetystä tiedonsiirtomenetelmästä koetut hyödyt ole riippuvaisia yrityksen koosta tai toimialasta. Siten näiden ryhmien välillä yritykset näkevät käyttämästään tiedonsiirtomenetelmästä saadut hyödyt keskimäärin samalla tavalla.

63 Testattava riippuvuus muista tiedonsiirtomenetelmistä saatuihin hyötyihin χ 2 -testisuureen arvo P-arvo Vapausasteet Toimiala 46,220 0, Henkilöstömäärä 5,248 0, Liikevaihto 8,982 0, Taulukko 7.3 Käytetystä tiedonsiirtomenetelmästä saatujen hyötyjen riippuvuus toimialasta ja yrityksen koosta. χ 2 -riippumattomuustestien tulokset. 7.4 Muiden tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koetut haitat Yrityksiltä, jotka eivät käytä OVT:tä, kysyttiin myös vastaavasti, mitä haittoja muista käytetyistä tiedonsiirtomenetelmistä nykyisellään on, mihin noin 49% vastaajista ilmoitti, ettei mitään haittoja ole ilmennyt. Yleisimpiä virhetekijöitä olivat virhealttius, tehottomuus ja monimutkaisuus, kun taas harvemmin haitaksi vastattiin tiedonsiirtomenetelmän kustannukset tai joustamattomuus (katso kuvio 7.4). Muu haitta - kohtaan vastaajat ilmoittivat muun muassa ilmenneet tietoturvariskit. 63 Kuvio 7.4 OVT-ratkaisuja käyttämättömien yritysten muiden tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koetut haitat

64 Liitteessä 8 voi tutustua eri toimialojen ja eri kokoluokkien yritysten näkemiin haittoihin nykyisin käytetyistä tiedonsiirtomenetelmistä. Toimialojen suhteen haitat nähdään melko samalla tavalla, mutta kokoluokitelluissa vastauksissa huomataan selkeää eroavaisuutta ryhmien välillä. Keskisuuret ja suuret yritykset näkevät nykyisten tiedonsiirtomenetelmänsä haittapuolena tehottomuuden huomattavasti useammin kuin mikro- tai pienyritykset. Vastaavasti mikro- ja pienyritykset ovat useammin sitä mieltä, ettei nykyisessä tiedonsiirtomenetelmässä ole mitään vikaa. Myös joustamattomuus nähdään suurissa yrityksissä tiedonsiirtomenetelmän haittapuolena useammin kuin pienissä yrityksissä. Toimiala- ja kokoluokittelua vastaavat χ 2 - riippumattomuustestien tulokset on esitetty taulukossa 7.4. Testauksen tuloksista nähdään, että koetut haitat nykyisin käytetystä tiedonsiirtomenetelmästä ovat riippuvaisia yrityksen koosta, mutta eivät toimialasta. Voidaan esittää, että suuremmat yritykset kokevat siten enemmän haittoja muiden tiedonsiirtomenetelmien käytöstä kuin pienet yritykset. Testattava riippuvuus nykyisten tiedonsiirtomenetelmien käytöstä koettuihin haittoihin χ 2 -testisuureen arvo P-arvo Toimiala 60,717 0, Henkilöstömäärä 34,216 0, Liikevaihto 33,125 0, Vapausasteet 64 Taulukko 7.4 Käytetystä tiedonsiirtomenetelmästä koettujen haittojen riippuvuus toimialasta ja yrityksen koosta. χ 2 -riippumattomuustestien tulokset

65 8. OVT:n käyttöönottoon vaikuttavat tekijät Vastaajayrityksiä pyydettiin arvioimaan erinäisten tekijöiden vaikutusta siihen, että yritys on päättänyt ottaa käyttöön OVT-ratkaisuja. Tutkimustuloksia analysoitiin kyseisten tekijöiden osalta siten, että tarkasteltiin nykyisten käyttäjien ja uusien käyttäjien käyttöönoton syiden välisiä eroavaisuuksia, ja myös sitä, onko toimialalla tai yrityksen koolla vaikutusta siihen, kuinka suuri yksittäisen tekijän vaikutus on tai oli käyttöönottopäätökseen. Vastaajien tuli arvioida, kuinka suuri vaikutus kullakin tekijällä on tai oli OVT:n käyttöönoton päätökseen. Vastaajat arvioivat vaikutuksen suuruutta nollasta sataan ulottuvalla asteikolla tarkoittaen 0=ei vaikutusta ja 100=suuri vaikutus. Alla olevassa kuviossa on esitetty sekä nykyisten OVT-ratkaisujen käyttäjäyritysten sekä uusien käyttäjäyritysten yhdistetyt näkemykset eri tekijöiden vaikutuksesta käyttöönottopäätökseen. Uusilla käyttäjillä tarkoitetaan niitä yrityksiä, jotka eivät vielä käytä OVT:tä, mutta suunnittelevat sen käyttöönottoa. Arvioitavia tekijöitä olivat: 1. Asiakkailta tuleva painostus ottaa käyttöön OVT:tä 2. Tavarantoimittajilta tuleva painostus ottaa käyttöön OVT:tä 3. Toimialan painostus 4. Kilpailevat yritykset käyttävät OVT:tä 5. Laki tai muu pakote vaatii OVT:n käyttöä 6. Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle 7. Saatu tuki tai kannusteet 65 Kuvio 8.1 OVT:n käyttöönottoon vaikuttavat tekijät. 1. Asiakkailta tuleva painostus ottaa käyttöön OVT:tä, 2. Tavarantoimittajilta tuleva painostus ottaa käyttöön OVT:tä, 3. Toimialan painostus, 4. Kilpailevat yritykset käyttävät OVT:tä, 5. Laki tai muu pakote vaatii OVT:n käyttöä, 6. Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle, 7. Saatu tuki tai kannusteet

66 Kuviosta 8.1 nähdään, että välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle on suurin yksittäinen vaikuttaja OVT:n käyttöönotolle. Saatu tuki tai kannusteet nähdään myös kohtalaisina vaikuttajina, kun taas vähiten vaikutusta näyttäisi olevan tavarantoimittajilta tulevalla painostuksella. Nykyisten OVT-ratkaisujen käyttäjäyritysten sekä uusien käyttäjäyritysten välisiä näkemyseroja OVT:n käyttöönoton syiden suhteen tutkittiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla, jonka tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 8.1 kunkin tekijän osalta. Nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten näkemykset eri tekijöiden vaikutuksesta käyttöönottoon eroavat toimialan painostuksen sekä OVT:n välttämättömyyden liiketoiminnalle -tekijöiden osalta. Molemmissa tapauksissa tekijän painoarvo OVT:n käyttöönoton päätöksessä on ollut suurempi nykyisille käyttäjäyrityksille kuin uusille käyttäjäyrityksille. Seuraavassa luvussa kutakin tekijää tarkastellaan lähemmin nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten näkökulmasta sekä tutkitaan toimiala- tai kokoryhmittelyn välisiä eroavaisuuksia käyttöönottoon vaikuttavissa tekijöissä. 66 Tutkittava ominaisuus nykyisten ja uusien käyttäjäyritysten välillä OVT:n käyttöönoton syiden suhteen 1.Asiakkailta tuleva painostus ottaa käyttöön OVT:tä 2.Tavarantoimittajilta tuleva painostus ottaa käyttöön OVT:tä F-testisuure P-arvo Vapausasteet 3,724 0,055 1 ja 315 1,694 0,194 1 ja Toimialan painostus 8,042 0,005 1 ja Kilpailevat yritykset käyttävät OVT:tä 5.Laki tai muu pakote vaatii OVT:n käyttöä 6.Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle 3,762 0,053 1 ja 308 1,430 0,233 1 ja ,639 0,000 1 ja Saatu tuki tai kannusteet 1,703 0,193 1 ja 308 Taulukko 8.1 Eri tekijöiden vaikutus OVT:n käyttöönottopäätökseen, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten välisistä eroavaisuuksista 8.1 Asiakkailta tuleva painostus Keskimäärin vastaajat olivat sitä mieltä, että asiakkailta tuleva painostus vaikutti päätökseen jonkin verran(keskiarvo 55), tosin uudet käyttäjät näkevät vaikutuksen keskimäärin hieman pienempänä. Alla olevassa kuviossa on esitetty nykyisten ja uusien käyttäjien keskiarvot siitä, kuinka voimakkaasti asiakkailta tuleva painostus on vaikuttanut käyttöönottopäätökseen. Yksi keskihajontamitta on lisätty molemmin puolin.

67 Kuvio 8.2 Asiakkailta tulevan painostuksen vaikutus OVT:n käyttöönottoon, nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten näkemykset Eri toimialojen- tai kokoisten yritysten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia tekijän vaikutuksen voimakkuuden suhteen, eli asiakkailta tuleva painostus nähdään keskimäärin yhtä suurena syynä OVT:n käyttöönottoon toimialasta tai koosta riippumatta niin nykyisissä kuin uusissakin käyttäjäyrityksissä. 67 Nykyiset käyttäjäyritykset F-testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 0,828 0, ja 225 Henkilöstön määrä 2,313 0,077 3 ja 233 Liikevaihto 1,855 0,138 3 ja 228 Uudet käyttäjäyritykset Toimiala 0,832 0, ja 65 Henkilöstön määrä 0,475 0,700 3 ja 71 Liikevaihto 0,086 0,968 3 ja 68 Taulukko 8.2 Asiakkailta tulevan painostuksen vaikutus OVT:n käyttöönottoon, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset

68 8.2 Tavarantoimittajilta tuleva painostus Tavarantoimittajilta tulevaa painostusta ei nähdä kovin suurena vaikuttajana OVT:n käyttöönotossa. Uudet käyttäjäyritykset kokevat sen vaikutuksen vielä hieman pienempänä kuin nykyiset käyttäjäyritykset arvioiden sen vaikutuksen suuruudeksi keskimäärin 43 asteikolla nollasta sataan, kun taas nykyisillä käyttäjäyrityksillä vastaava luku oli 47. Seuraavassa kuviossa 8.3 on esitetty vastausten keskiarvot sekä yksi keskihajontamitta lisättynä molemmin puolin. 68 Kuvio 8.3 Tavarantoimittajilta tulevan painostuksen vaikutus OVT:n käyttöönottoon, nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten näkemykset Alla olevassa taulukossa on esitetty yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset toimiala- ja kokoryhmien välillä. Tutkimustuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia toimialojen tai erikokoisten yritysten välillä. Tavarantoimittajilta tuleva painostus nähdään siis melko pienenä vaikuttajana käyttöönoton päätökseen yrityksen toimialasta tai koosta riippumatta.

69 Nykyiset käyttäjäyritykset F-testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 0,980 0, ja 221 Henkilöstön määrä 0,217 0,885 3 ja 228 Liikevaihto 1,353 0,258 3 ja 223 Uudet käyttäjäyritykset Toimiala 1,052 0, ja 65 Henkilöstön määrä 0,311 0,817 3 ja 72 Liikevaihto 0,367 0,777 3 ja 69 Taulukko 8.3 Tavarantoimittajilta tulevan painostuksen vaikutus OVT:n käyttöönottoon, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset 8.3 Toimialan painostus Toimialan painostus OVT:n käyttöönoton syynä nähdään jokseenkin tärkeänä nykyisten käyttäjäyritysten silmin ja vähän vähemmän tärkeänä uusien käyttäjäyritysten mielestä. Kuviossa 8.4 on esitetty toimialan painostuksen vaikutuksen keskimääräinen suuruus nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten näkökulmista. Uusien ja nykyisten OVT:n käyttäjäyritysten näkemys- ero on tilastollisesti merkitsevä. Suurehko näkemysero nykyisten uusien käyttäjäyritysten välillä voi johtua siitä, että jollain toimialoilla on aiemmin ollut painostusta ottaa OVT:ta käyttöön, joka nyt on jo lieventynyt. Toisaalta jollain toimialalla painostus on voinut myös kasvaa viimeaikoina. 69 Kuvio 8.4 Toimialan painostuksen vaikutus OVT:n käyttöönottoon, nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten näkemykset

70 Taulukossa 8.4 on esitetty toimiala- ja kokoryhmien yksisuuntaisten varianssianalyysien tulokset. Tutkimustuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia toimialojen tai erikokoisten yritysten välillä. Siten voidaan todeta, että toimialan painostus on ollut aiemmin suurempi vaikuttaja kauttaaltaan, mutta nykyään yritykset toimialasta ja koosta riippumatta näkevät sen vaikutuksen pienempänä. Nykyiset käyttäjäyritykset F-testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 0,972 0, ja 222 Henkilöstön määrä 0,996 0,395 3 ja 230 Liikevaihto 2,188 0,090 3 ja 225 Uudet käyttäjäyritykset Toimiala 0,818 0, ja 66 Henkilöstön määrä 0,244 0,865 3 ja 72 Liikevaihto 0,191 0,902 3 ja 69 Taulukko 8.4 Toimialan painostuksen vaikutus OVT:n käyttöönottoon, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset Kilpailevien yritysten OVT:n käyttö Se, käyttääkö kilpailevat yritykset OVT:tä vai ei, ei näytä yleisesti vaikuttavan suuresti käyttöönottopäätökseen. Nykyiset OVT:n käyttäjät näkevät, että vaikutus olisi ollut jonkin asteinen silloiseen käyttöönottopäätökseen, mutta uusien käyttäjien kohdalla vaikutus nähdään pienempänä. Kuviossa 8.5 on esitetty kilpailevien yritysten OVT:n käytön vaikutuksen keskimääräinen suuruus nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten vastauksista. Yksi keskihajontamitta on lisätty keskiarvojen molemmin puolin. Kuvio 8.5 Kilpailevien yritysten OVT:n käytön vaikutus sen käyttöönottoon, nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten näkemykset

71 Eroja eri toimialojen ja kokoluokkien välillä tutkittiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla ja havaittiin nykyisten käyttäjäyritysten kohdalla eri kokoluokkien välillä merkitseviä eroavaisuuksia kilpailevien yritysten OVT:n käytön vaikutuksesta omaan OVT:n käyttöönottopäätökseen. Vaikuttaa siltä, että aiemmin se, käyttivätkö kilpailijat OVT:ta vai ei, vaikutti paljon keskisuurten ja suurten yritysten päätökseen ottaa käyttöön OVT-ratkaisuja. Mikro- ja pienten yritysten kohdalla näkemykset tekijän vaikutuksen suuruudesta ovat pysyneet likimain samana. Keskisuuria ja suuria yrityksiä edustavien yritysten näkemyksen mukaan tekijällä nähdään olevan vain vähän vaikutusta. Nykyiset käyttäjäyritykset F-testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 1,675 0, ja 218 Henkilöstön määrä 4,390 0,005 3 ja 226 Liikevaihto 6,604 0,000 3 ja 222 Uudet käyttäjäyritykset Toimiala 0,764 0, ja 64 Henkilöstön määrä 0,286 0,835 3 ja 71 Liikevaihto 0,100 0,960 3 ja 68 Taulukko 8.5 Kilpailevien yritysten OVT:n käytön vaikutus OVT:n käyttöönottoon, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset 8.5.Laki tai muu pakote 71 Lain tai muun pakotteen vaikutus OVT:n käyttöönottoon nähdään kohtalaisena. Nykyisille OVT:n käyttäjäyrityksille tekijä vaikutti käyttöönottopäätökseen hieman enemmän kuin uusien käyttäjäyritysten tapauksessa. Hajonta on tosin melko suuri molempien vastaajaryhmien osalta (kuvio 8.6). Kuvio 8.6 Lain tai muun pakotteen vaikutus OVT:n käyttöönottoon, nykyisten ja uusien OVTkäyttäjäyritysten näkemykset

72 Toimialakohtaisia tuloksia tarkastellessa esiin nousi erityisesti kuljetuksen ja varastoinnin toimiala, jossa laki tai muut pakotteet ovat aiemmin vaikuttaneet suuresti OVT:n käyttöönottopäätökseen, mutta uusien käyttäjien osalta vaikutus näyttää olevan pieni. Tulokset eivät kuitenkaan osoita merkitseviä eroavaisuuksia eri toimialojen välillä kyseisen tekijän suhteen. Yrityksen koolla ei myöskään havaita olevan vaikutusta siihen, kuinka suurena vaikutuksena lakia tai muita pakotteita pidetään OVT:n käyttöönotonpäätöksessä. Näin siis toimialasta tai koosta riippumatta lain tai muun pakotteen vaikutus käyttöönottoon on keskimäärin yhtä suuri. Nykyiset käyttäjäyritykset F-testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 0,509 0, ja 218 Henkilöstön määrä 2,251 0,083 3 ja 225 Liikevaihto 1,652 0,178 3 ja 220 Uudet käyttäjäyritykset Toimiala 0,71 0, ja 66 Henkilöstön määrä 1,315 0,276 3 ja 72 Liikevaihto 1,467 0,231 3 ja 69 Taulukko 8.6 Lain tai muun pakotteen vaikutus OVT:n käyttöönottoon, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle nähdään hyvin suurena vaikuttajana OVT:n käyttöönottopäätöksessä. Varsinkin nykyisten käyttäjäyritysten kohdalla tämä on vaikuttanut käyttöönottopäätökseen aikanaan paljon. Myös uusien käyttäjäyritysten kohdalla vaikutus nähdään suurehkona, mutta se ei kuitenkaan nouse esiin muiden syiden joukosta samalla tavalla kuin nykyisten käyttäjäyritysten kohdalla. Kuvio 8.7 Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelletekijän vaikutus OVT:n käyttöönottoon, nykyisten ja uusien OVTkäyttäjäyritysten näkemykset

73 Eri toimialoja tai kokoluokkia edustavien uusien käyttäjäyritysten näkemys OVT:n välttämättömyydestä liiketoiminnalle eivät tilastollisesti eroa toisistaan. Vastausten hajonta on melko suuri, joten toiset näkevät vaikutuksen suurena ja toiset taas eivät. Nykyisten käyttäjäyritysten kohdalla OVT:n välttämättömyydellä liiketoiminnan jatkuvuudelle oli uusiin käyttäjiin verrattuna yleisesti ottaen huomattavasti suurempi vaikutus, ja ryhmät eroavat toisistaan tilastollisesti erittäin merkitsevällä tasolla. Nykyisten käyttäjien ryhmässä henkilöstön määrään pohjautuvan kokoluokittelun mukaisissa ryhmissä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia. Näissä varsinkin suuret yritykset kokivat voimakkaammin, että OVT oli välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle. F-testisuure P-arvo Vapausasteet Nykyiset käyttäjäyritykset Toimiala 1,665 0, ja 225 Henkilöstön määrä 3,967 0,009 3 ja 233 Liikevaihto 1,269 0,286 3 ja 229 Uudet käyttäjäyritykset Toimiala 0,422 0, ja 65 Henkilöstön määrä 1,247 0,299 3 ja 71 Liikevaihto 0,973 0,411 3 ja 68 Taulukko 8.7 Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle-tekijän vaikutus OVT:n käyttöönottoon, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset Saatu tuki tai kannusteet Saadulla tuella ja kannusteilla näyttää olevan kohtalainen vaikutus OVT:n käyttöönottoon niin nykyisten kuin uusienkin käyttäjäyritysten kohdalla. Tosin keskihajonta on melko suuri varsinkin nykyisten käyttäjäyritysten kohdalla. Kuviossa 8.8 on esitetty nykyisten ja uusien OVT-käyttäjäyritysten näkemys saadun tuen tai kannusteiden vaikutuksesta OVT:n käyttöönottoon. Kuvio 8.8 Saatujen tukien tai kannusteiden vaikutus OVT:n käyttöönottoon, nykyisten ja uusien OVTkäyttäjäyritysten näkemykset

74 Taulukossa 8.8 on esitetty toimiala- ja kokoryhmien yksisuuntaisten varianssianalyysien tulokset saadun tuen tai kannusteiden vaikutuksesta OVT:n käyttöönottopäätökseen. Tutkimustuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia toimialojen tai erikokoisten yritysten välillä niin uusien kuin nykyisten OVT-käyttäjäyritysten osalta. Eri toimialoja ja kokoluokkia edustavat yritykset näkevät siten saadun tuen tai kannusteen vaikutuksen käyttöönottopäätökseen keskimäärin yhtä suurena. F-testisuure P-arvo Vapausasteet 74 Nykyiset käyttäjäyritykset Toimiala 1,130 0, ja 219 Henkilöstön määrä 1,384 0,248 3 ja 227 Liikevaihto 2,344 0,074 3 ja 223 Uudet käyttäjäyritykset Toimiala 0,947 0, ja 64 Henkilöstön määrä 2,041 0,116 3 ja 70 Liikevaihto 1,908 0,137 6 ja 67 Taulukko 8.8 Saatujen tukien tai kannusteiden vaikutus OVT:n käyttöönottoon, yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset

75 9. OVT:n käytön laajuuteen vaikuttavat tekijät OVT:n käytön laajuus voidaan käsittää eri tavoin: voidaan tarkastella OVT-tiedonsiirron osuutta kaikesta tiedonsiirrosta, OVT-kumppaneiden määrää, käytön laajuutta eri toimintoihin sekä sitä, kuinka yritys on yhdistänyt OVT:n sen muihin omiin tai liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin. Puhutaan myös integraation tasosta tai integroituneisuudesta. Seuraavaksi esitellään tutkimuksessa havaittuja yhteyksiä eri taustamuuttujien ja OVT:n käytön laajuuden välillä. Käytön määrällinen laajuus määriteltiin tässä tutkimuksessa OVT:n osuudella yrityksen kaikesta tiedonsiirrosta sekä OVT-yhteyksien prosentuaalisesta osuudesta suhteessa kaikkiin liikekumppaneihin. Käytön monimuotoisuus määriteltiin sillä, kuinka laajasti eri toimintoihin yritys hyödyntää OVT:tä. Integroituneisuutta mitattiin taas sillä, onko yritys yhdistänyt OVTratkaisujaan sen omiin tai liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin. Vaikuttavia tekijöitä etsittiin muun muassa muista käytetyistä tiedonhallintajärjestelmistä, toimintamalleista sekä yrityksen ja sen sidosryhmien välisistä suhteista. 9.1 Käytön määrään vaikuttavat tekijät Yrityksessä käytettyjen tiedonhallintajärjestelmien määrällä ei ole tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta siihen, kuinka suuren osan kanssa liikekumppaneista asioidaan OVT:n avulla. OVT-tiedonsiirron osuudella ja muiden tiedonhallintajärjestelmien määrällä taas havaitaan heikohko, mutta tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Voidaan sanoa, että yritykset, joissa hyödynnetään enemmän erilaisia tiedonhallintajärjestelmiä, on OVT-tiedonsiirron volyymi myös suurempi. JOT(Juuri Oikeaan Tarpeeseen)- tai Lean-toimintamallien käytöllä ja OVT:n käytön määrällä ei havaita olevan yhteyttä. Eli OVT-tiedonsiirron määrä on keskimäärin yhtä suuri riippumatta siitä, onko yritys omaksunut jommankumman kyseisistä toimintamalleista tai ei. Korrelaatio yrityksien välisen keskinäisen riippuvuuden ja luottamuksen sekä OVT:n käytön määrän välillä on vähäinen, mutta silti tilastollisesti merkitsevä. Yritykset, jotka näkevät liikekumppanien välisen riippuvuuden ja luottamuksen suurempana, käyttävät OVTtiedonsiirtoa myös suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset. OVT-ratkaisujen käyttöönottovuodella on tutkimustulosten mukaan myös vaikutusta käytön määrään. Sekä OVT-kumppanien osuus ja OVT-tiedonsiirron osuus on selkeästi suurempi niillä yrityksillä, jotka ovat ottaneet OVT:n käyttöön ennen 2000-luvun taitetta. Oletettavasti näillä yrityksillä on ollut aikaa laajentaa käyttöä vuosien saatossa. 75

76 76 Tutkittava riippuvuus käytön määrään (suluissa käytetty testausmenetelmä) Käytön määrä pohjautuen OVT-tiedonsiirron osuuteen Yrityksen käyttämien tiedonhallintajärjestelmien määrä (korrelaatiokerroin: 0,104) Testisuure P-arvo Vapausasteet 3,428 0, JOT-toimintamallin käyttö (Anova) 0,081 0,777 1 ja 211 Lean-toimintamallin käyttö (Anova) 0,856 0,356 1 ja 206 Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen riippuvuus (korrelaatiokerroin: 0,303) Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen luottamus (korrelaatiokerroin: 0,228) 4,630 0, ,397 0, OVT:n käyttöönottovuosi (Anova) 4,395 0,005 3 ja 185 OVT:n käytetty kustannusperuste (Anova) Käytön määrä pohjautuen OVT-liikekumppanien osuuteen Yrityksen käyttämien tiedonhallintajärjestelmien määrä (korrelaatiokerroin: 0,231) 0,503 0,681 3 ja 238 1,688 0, JOT-toimintamallin käyttö (Anova) 0,001 0,971 1 ja 252 Lean-toimintamallin käyttö (Anova) 0,071 0,791 1 ja 251 Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen riippuvuus (korrelaatiokerroin: 0,266) Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen luottamus (korrelaatiokerroin: 0,182) 4,429 0, ,961 0, OVT:n käyttöönottovuosi (Anova) 3,205 0,024 3 ja 215 OVT:n käytetty kustannusperuste 0,032 0,992 3 ja 271 Taulukko 9.1 OVT:n käytön määrään vaikuttavien tekijöiden tilastollisten testausten tulokset. Havaitut riippuvuudet merkitty harmaalla pohjalla.

77 9.2 Käytön monimuotoisuuteen vaikuttavat tekijät Käytettyjen tiedonhallintajärjestelmien määrän ja OVT:n käytön monimuotoisuuden välillä havaitaan tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Yritykset, joissa käytetään useampia tiedonhallintajärjestelmiä, käytetään myös OVT:tä keskimäärin monipuolisemmin eli useampaan eri toimintoon. JOT-toimintamallia käyttävien yritysten ja muiden yritysten välillä ei huomata merkitseviä eroavaisuuksia käytön monimuotoisuuden suhteen, mutta Lean-toimintamallin käytön suhteen kyllä. Tuloksista käy ilmi, että Leantoimintamallin omaksuneet yritykset käyttävät OVT:tä keskimäärin useammissa toiminnoissa. Yrityksen ja sen liikekumppanien välisellä keskinäisellä riippuvuudella ei havaita olevan vaikutusta OVT:n käytön monimuotoisuuteen, mutta luottamuksella kyllä. Yritykset, joissa luottamus liikekumppanien välillä on suuri, käytetään OVT:tä useampiin toimintoihin. Tosin korrelaatio on heikko. Myös OVT:n käyttöönottovuosi näyttää selkeästi vaikuttavan siihen, kuinka moneen eri toimintoon OVT:tä käytetään yrityksessä. Käyttö on sitä monimuotoisempaa, mitä kauemmin OVT-ratkaisut ovat olleet käytössä yrityksessä. Oletettavasti OVT:n käytön laajentaminen useampaan toimintoon vaatii siten hieman aikaa. Tutkittava riippuvuus käytön monimuotoisuuteen (suluissa käytetty testausmenetelmä) Yrityksen käyttämien tiedonhallintajärjestelmien määrä (korrelaatiokerroin: 0,351) Testisuure P-arvo Vapausasteet 6,725 0, JOT-toimintamallin käyttö (Anova) 3,795 0,052 1 ja 314 Lean-toimintamallin käyttö (Anova) 10,709 0,001 1 ja 312 Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen riippuvuus (korrelaatiokerroin: 0,058) Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen luottamus (korrelaatiokerroin: 0,102) 1,049 0, ,853 0, OVT:n käyttöönottovuosi (Anova) 9,590 0,000 3 ja 227 OVT:n käytetty kustannusperuste (Anova) 1,619 0,185 3 ja Taulukko 9.2 OVT:n käytön monimuotoisuuteen vaikuttavien tekijöiden tilastollisen testauksen tulokset. Käytön monimuotoisuus määriteltynä sen mukaan, kuinka moneen toimintoon OVT:tä käytetään yrityksessä. Havaitut riippuvuudet on merkitty harmaalla pohjalla. 9.3 OVT:n integroituneisuuteen vaikuttavat tekijät OVT:n integroituneisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka laajasti yritys on yhdistänyt sen joko omiin tai liikekumppaneidensa tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin. Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollista selvittää, millä asteella integraatio on toteutettu, joten tyydyttiin arvioimaan integraation tasoon vaikuttavia tekijöitä sen perusteella, onko yritys ylipäätään yhdistänyt OVT-ratkaisujaan omiin tai liikekumppaneiden tiedonhallintajärjestelmiin vai ei. Oletetusti muiden tiedonhallintajärjestelmien käytön sekä OVT-integraation välillä on merkit-

78 sevä riippuvuus, eli yritykset, jotka ovat yhdistäneet OVT-ratkaisunsa joko omiin tai muiden yritysten tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin, käyttävät myös enemmän muita tiedonhallintajärjestelmiä. JOT- tai Lean-toimintamallien käytöllä ei havaita olevan riippuvuuksia OVT:n integroituneisuuteen yrityksissä. OVT:n käyttöönottovuosi näyttää vaikuttavan integraation tasoon. Jälleen ennen vuotta 2000 OVT:n käyttöönottaneet yritykset ovat integroineet sen osaksi muita tiedonhallintajärjestelmiä tai sovelluksia huomattavasti enemmän kuin muut yritykset. Etenkin 80-luvulla OVT:n käytön aloittaneilla yrityksillä integraatio on yleisempää. 78 Taulukkoon 9.3 on koostettu kaikki integraatioon vaikuttavien tekijöiden tilastollisten testausten tulokset. Siinä on esitetty myös OVT:n käytön laajuuden ja monimuotoisuuden vaikutukset OVT:n integroituneisuuteen. Harmaalla pohjalla väritetyistä soluista havaitaan, että integraatio yrityksen omiin tiedonhallintajärjestelmiin ja OVT:n käytön laajuus eri toimintoihin (monimuotoisuus) osoittavat riippuvaisuutta toisistaan. Ne yritykset, jotka ovat integroineet OVT:n osaksi sen muita tiedonhallintajärjestelmiä tai sovelluksia käyttävät OVT:tä myös useammissa toiminnoissa. OVT-sidosryhmientai tiedonsiirron osuudet eivät vaihtele tilastollisesti merkitsevällä tasolla riippuen OVT:n integroituneisuudesta omiin tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin. Sekä OVT:n käytön määrä, että moninaisuus vaikuttavat olevan riippuvaisia siitä, onko yritys integroinut OVT-ratkaisunsa liikekumppaneiden tiedonhallintajärjestelmiin ja sovelluksiin vai ei. Integraation tehneillä yrityksillä OVT:n käyttö on monimuotoisempaa sekä OVT-kumppaneiden ja tiedonsiirron määrä on huomattavasti suurempi kuin muilla. Toki pitää muistaa, ettei tuloksista pysty päättelemään kumpi tekijöistä on todellinen syy ja kumpi seuraus.

79 Testisuure P-arvo Vapausasteet Integraatio omiin tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin Yrityksen käyttämien tiedonhallintajärjestelmien määrä (Anova) 15,756 0,000 1 ja 243 JOT-toimintamallin käyttö (Chi-neliö) 0,922 0,337 1 Lean-toimintamallin käyttö (Chi-neliö) 0,029 0,865 1 Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen riippuvuus (Anova) Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen luottamus (Anova) 2,261 0,134 1 ja 244 3,514 0,062 1 ja 244 OVT:n käyttöönottovuosi (Chi-neliö) 9,778 0,021 3 OVT:n käytetty kustannusperuste (Chineliö) OVT:n käytön määrä 2,231 0, OVT-sidosryhmien osuus (Anova) 0,0005 0,983 1 ja 211 -OVT-tiedonsiirron osuus (Anova) 0,033 0,856 1 ja 197 OVT:n käytön moninaisuus (Anova) 7,360 0,007 1 ja 245 Integraatio liikekumppanien tiedonhallintajärjestelmiin tai sovelluksiin Yrityksen käyttämien tiedonhallintajärjestelmien määrä (Anova) 11,921 0,001 1 ja 229 JOT-toimintamallin käyttö (Chi-neliö) 1,059 0,303 1 Lean-toimintamallin käyttö (Chi-neliö) 3,102 0,078 1 Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen riippuvuus (Anova) Yrityksen ja sen liikekumppanien välinen keskinäinen luottamus (Anova) 6,108 0,014 1 ja 228 1,723 0,191 1 ja 228 OVT:n käyttöönottovuosi (Chi-neliö) 17,447 0,000 3 OVT:n käytetty kustannusperuste (Chineliö) OVT:n käytön määrä 3,255 0, OVT-sidosryhmien osuus (Anova) 11,238 0,001 1 ja 209 -OVT-tiedonsiirron osuus (Anova) 19,255 0,000 1 ja 193 OVT:n käytön moninaisuus (Anova) 40,795 0,000 1 ja 229 Taulukko 9. OVT-integraation vaikuttavien tekijöiden tilastollisten testausten tulokset. Havaitut riippuvuudet on merkitty harmaalla pohjalla. 79

80 10. OVT:n käytön tuleva kehitys 10.1 Nykyiset käyttäjät OVT-ratkaisujen käytön tuleva kehitys Nykyisistä OVT-käyttäjäyrityksistä noin 67% ilmoittaa aikovansa laajentaa OVT-ratkaisujen käyttöä lähitulevaisuudessa. 39% suunnittelee käytön laajentamista laskutukseen, 32% tilaustoimitusketjun toimintoihin sekä 21% maksatukseen. Vastaavasti tutkimuksessa selvitettiin, aikovatko yritykset vähentää OVT:n käyttöä joidenkin toimintojen osalta, mihin noin 96% vastaajista ilmoitti, ettei sellaista ole suunnitteilla. Muutamat yritykset ilmoittivat vähentävänsä OVT:n käyttöä tilaus-toimitusketjun, laskutuksen sekä maksatuksen toiminnoissa. Kuviossa 10.1 on esitetty OVT:n käytön suunniteltu laajennus ja vähennys eri toiminnoissa. 80 Kuvio 10.1 OVT:n käytön laajentamis- ja vähentämissuunnitelmat toiminnoittain Kaiken kaikkiaan eniten OVT-ratkaisujen käyttöä aiotaan lisätä kuljetuksen ja varastoinnin-, rakentamisen -, teollisuuden sekä tukku-ja vähittäiskaupan toimialoilla. Näillä toimialoilla tilaus-toimitusketjun, laskutuksen ja maksutuksen toimintojen lisäksi monet yritykset aikovat laajentaa käyttöä muun muassa kuljetuksen, varastoinnin ja tullauksen toimintoihin. Tarkemmat tiedot eri toimialojen ja kokoluokkien yritysten suunnittelmista OVT:n käytön laajentamisen suhteen on esitetty liitteessä 9. Keskisuuret ja suuret yritykset aikovat laajentaa OVT:n käyttöä tilaus-toimitusketjun, laskutuksen, maksatuksen, tullauksen, kuljetuksen sekä varastoinnin toimintoihin keskimäärin enemmän kuin mikro- tai pienyritykset. Terveydenhuollon toiminnon osalta käyttöönoton suunnitelmat ovat melko homogeeniset erikokoisten yritysten välillä, kun taas verotuk-

81 sen ja vakuutuksen toimintojen osalta mikro- ja pienyritykset aikovat lisätä käyttöä enemmän kuin keskisuurten ja suurten yritysten tapauksessa. Suunnitellun OVT:n käytön laajentamisen riippuvuutta toimialasta tai yrityksen koosta tutkittiin χ 2 -riippumattomuustestillä, jonka tulokset on esitetty taulukossa Toimialalla havaitaan olevan melkein merkitsevä riippuvuus OVT:n suunniteltuun laajentamiseen. Yrityksen koko vaikuttaa myös OVT:n käytön suunniteltuun laajentamiseen. Tulosten mukaan suuret yritykset ovat huomattavasti aktiivisempia laajentamaan OVT:n käyttöä kuin pienet yritykset. Testattava riippuvuus OVT:n käytön suunniteltuun laajentamiseen χ 2 -testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 148,259 0, Henkilöstömäärä 52,398 0, Liikevaihto 57,244 0, Taulukko 10.1 OVT:n käytön laajentamisen suunnitelmien riippuvuus toimialasta ja yrityksen koosta. χ 2 -riippumattomuustestien tulokset Hyvin suuri osa yrityksistä vastasi, ettei suunnitteilla ole OVT:n käytön vähentämistä minkään toiminnon osalta. Toki kuviosta 10.2 huomataan, että koulutuksen - sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintojen osalta luvut ovat hieman alhaisemmat kuin muilla toimialoilla. Erikokoisia yrityksiä vertailtaessa näyttää siltä, että osa mikro- ja pienyrityksistä aikoo vähentää OVT:n käyttöä jonkin verran, kun taas yksikään suurten yritysten edustajista ei aio vähentää käyttöä. Toimialan ja yrityksen koon riippuvuutta OVT:n käytön suunniteltuun vähentämisen testattiin χ 2 -riippumattomuustestillä, jonka tulokset on esitetty taulukossa Testauksen tuloksista voidaan päätellä, ettei toimialan tai yrityksen koon ja OVT-ratkaisujen käytön vähentämissuunnitelmien välillä ole havaittavissa riippuvuuksia. Näin ollen voidaan päätellä, että kyseisten ryhmittelyjen välillä yritykset käyttäytyvät samansuuntaisesti, eli toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta noin 96 % OVT:n käyttäjäyrityksistä yrityksistä ei aio vähentää OVT:n käyttöä lähitulevaisuudessa. 81

82 82 Kuvio 10.2 OVT:n käytön suunniteltu lisääminen tai pitäminen entisellään(ei suunnitelmissa vähentää käyttöä minkään toiminnon osalta) Testattava riippuvuus OVT:n käytön suunniteltuun vähentämiseen χ 2 -testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 73,519 0, Henkilöstömäärä 18,831 0, Liikevaihto 21,863 0, Taulukko 10.2 OVT:n käytön suunnitellun vähentämisen riippuvuus toimialasta ja yrityksen koosta. χ 2 -riippumattomuustestien tulokset

83 Käyttäjäyrityksiltä kysyttiin, aikovatko he yhdistää lisää tiedonhallintajärjestelmiä tai sovelluksia OVT-ratkaisuunsa, mihin 24% vastaajista vastasi myöntävästi. Sovelluksista mainittiin esimerkiksi laskutus- ja kirjanpidon sovelluksia, kun taas tiedonhallintajärjestelmistä useimmin mainittiin ERP- ja CRM-järjestelmät. Kuviossa 10.3 on esitetty suunniteltu OVT-ratkaisujen yhdistäminen yrityksen muihin sovelluksiin ja tiedonhallintajärjestelmiin toimialoittain sekä kokoluokittain. Kuviosta 10.3 nähdään, että aikeet yhdistää OVT-ratkaisuja yrityksen muihin sovelluksiin tai tiedonhallintajärjestelmiin vaihtelee melko lailla eri toimialojen välillä. Aktiivisimpia tällä saralla vaikuttavat olevan informaatio -ja viestinnän-, kuljetuksen -ja varastoinnin - sekä rakentamisen toimialat. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimialan sekä tukku -ja vähittäiskaupan toimialoja edustavat yritykset taas suunnittelevat vähiten OVT:n yhdistämistä muihin sovelluksiin tai tiedonhallintajärjestelmiin. Erikokoisista yrityksistä pienet yritykset suunnittelevat OVT:n yhdistämistä muihin sovelluksiin tai tiedonhallintajärjestelmiin kaikista vähiten, mikroyritykset ja keskisuuret yritykset suurin piirtein samalla asteella, ja suuret yritykset kaikista eniten. Riippuvuutta toimialasta ja yrityksen koosta testattiin-riippumattomuustestin avulla, minkä tulokset on esitetty taulukossa Kuvio 10.3 Suunniteltu OVT-ratkaisujen yhdistäminen yrityksen muihin sovelluksiin ja tiedonhallintajärjestelmiin

84 Yrityksen koolla ei havaita olevan riippuvuutta OVT:n suunniteltuun yhdistämiseen yrityksen muihin sovelluksiin tai tiedonhallintajärjestelmiin, mutta toimialalla sen sijaan havaitaan olevan tilastollisesti merkitsevä riippuvuus. Testattava riippuvuus suunniteltuun OVT-ratkaisun ja muiden tiedonhallintajärjestelmien yhdistämiseen χ 2 -testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 21,029 0, Henkilöstömäärä 5,007 0,171 3 Liikevaihto 1,983 0,576 3 Taulukko 10.3 Toimialan ja yrityksen koon riippuvuus suunniteltuun OVT-ratkaisujen yhdistämiseen yrityksen muihin sovelluksiin ja tiedonhallintajärjestelmiin, χ 2 - riippumattomuustestien tulokset Käytettyjen sanomastandardien tuleva kehitys 84 OVT:n käytön laajentamista suunnittelevilta yrityksiltä tiedusteltiin, minkä standardin mukaisten sanomien käyttöä he aikovat lisätä. Suurimman suosion sai GS1 XMLsanomat(35,2%), Edifact-sanomat(33,8%) ja UBL-sanomat(12,7%)(kuvio 10.4). Muu - vaihtoehtoon vastaajat olivat useasti vastanneet XML-sanomat yleisellä tasolla tai Finvoice-standardin, jota ei ollut mainittu vaihtoehdoissa. Kuvio 10.4 Sanomastandardit, joiden käyttöä yritykset aikovat lisätä tulevaisuudessa

85 Yllä olevasta kuviosta voidaan siten päätellä, että yhteensä noin 39 % aikoo lisätä Edifactpohjaisten sanomien(edifact-, GS1 EAN- COM- ja Odette-sanomat) käyttöä, kun taas XML-pohjaisten sanomien(gs1 XML, UBL, RosettaNet, PapiNet, muu-vaihtoehdon xmlvastaukset) suhteen vastaava luku on noin 66 % käytön lisäämistä suunnittelevista vastaajista. Alla on esitetty XML- ja Edifact-pohjaisten sanomien käytön suunniteltu lisääminen toimialoittain ja kokoluokittain. 85 Kuvio 10.5 XML- ja Edifact-pohjaisten sanomien käytön suunniteltu lisääminen toimialoittain ja kokoluokittain

86 Kuviosta 10.5 nähdään, että vaikka XMLsanomien käyttöä aiotaan lisätä useimmilla toimialoilla keskimäärin enemmän kuin Edifact-sanomia, on jollain toimialoilla myös suunnitelmissa lisätä ainoastaan Edifact-sanomien käyttöä. Henkilöstömäärän mukaisesti kokoluokitelluissa yrityksissä pienet yritykset näyttäisivät aikovan ottaa huomattavasti enemmän XML-sanomia käyttöön, kun taas keskisuurissa ja suurissa yrityksissä XMLsanomien käyttöä aiotaan lisätä vain hieman enemmän kuin Edifact-sanomien. Liikevaihdon mukaan luokitelluista yrityksistä taas yllättäen mikroyritykset aikovat lisätä XML-sanomien käyttöä yhä enemmän ja pienten yritysten kokoluokassa 67 % vastaajista aikoo taas lisätä Edifact-pohjaisten sanomien käyttöä. Kuviosta 10.5 voisi päätellä, että liikevaihdolla olisi suurempi merkitys sanomastandardien käytön lisäämisen suhteen, mutta χ 2 -riippumattomuustestien tuloksista ei havaita riippuvuuksia XML-tai Edifact-pohjaisten sanomastandardien käytön suunnitellun lisäämisen ja toimialan tai kokoluokan välillä (taulukko 10.4). Testattava riippuvuus XML- tai Edifactpohjaisten sanomien käytön lisäämiseen χ 2 -testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 8,951 0,346 8 Henkilöstömäärä 2,046 0,563 3 Liikevaihto 2,64 0,451 3 Taulukko 10.4 XML- ja Edifact-pohjaisten sanomastandardien suunnitellun käytön lisäämisen riippuvuus toimialasta ja yrityksen koosta. χ 2 -riippumattomuustestien tulokset 86 Hyvin pieni osa vastaajista ilmoitti ylipäätään vähentävänsä OVT-ratkaisujen käyttöä, mutta näistä vastaajista jokainen ilmoitti vähentävänsä Edifact-pohjaisten sanomien käyttöä. Kaikista OVT-ratkaisuja käyttävistä vastaajayrityksistä noin 27 % ilmoittaa aikovansa vaihtaa käytettyä sanomastandardia lähitulevaisuudessa. Kaikki vastaajat eivät ole maininneet, minkä sanomastandardin käyttöön he aikovat siirtyä, mutta ne jotka ovat, puhuvat yksinomaan siirtymisestä XML-sanomien käyttöön. Kuviosta 10.6 nähdään, miten eri toimialojen ja kokoluokkien yritykset suunnittelevat käytetyn sanomastandardin vaihtamista toiseen lähitulevaisuudessa. Epäsuorasti lukujen voidaan ajatella tarkoittavan siirtymistä XML-muotoisen tiedonsiirron piiriin. Sanomastandardia aiotaan vaihtaa eniten informaation- ja viestinnän, kuljetuksen ja varastoinnin, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla. Toisaalta taas vaikuttaa siltä, että mitä suurempaa kokoluokkaa yritys edustaa, sitä useammin yritykset keskimäärin aikovat vaihtaa käytettyä sanomastandardia. Tämä voi johtua siitä, että monet suuret yritykset ovat ottaneet OVT:n käyttöön pieniä yrityksiä aikaisemmin, jo silloin kun XML-sanomastandardeja ei ollut vielä edes olemassa, ja alkavat pikku hiljaa siirtymään käyttämään uudempaa tekniikkaa. Toisaalta taas pienet yritykset käyttävät nykyisellään jo suhteessa enemmän XMLsanomastandardeja, joten tarve vaihtamiselle ei liene niin suuri.

87 87 Kuvio 10.6 Eri toimialojen ja kokoluokkien tiedon esitystavan suunniteltu vaihtaminen (esimerkiksi Edifact-sanomista XML-sanomiin) Sanomastandardin vaihtamisaikeiden riippuvuutta yrityksen toimialasta ja kokoluokasta tutkittiin χ 2 -riippumattomuustestin avulla(taulukko 10.5). Tutkimustulosten mukaan toimialan tai henkilöstömäärään perustuvan kokoluokittelun ja sanomastandardin vaihtamisen välillä ei ole havaittavissa riippuvuuksia, kun taas liikevaihtoon perustuva kokoluokitus osoittaa merkitsevää riippuvuutta sanomastandardin suunniteltuun vaihtamiseen. Näin ollen vaikuttaa siltä, että yhä useampi keskisuuri tai suuri yritys aikoo vaihtaa käytettyä sanomastandardia, kun taas mikro- ja pienten yritysten keskuudessa tämä on harvinaisempaa. Testattava riippuvuus suunniteltuun sanomastandardin vaihtoon χ 2 -testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 17,133 0, Henkilöstömäärä 6,364 0,095 3 Liikevaihto 13,453 0,004 3 Taulukko 10.5 Suunnitellun sanomastandardin vaihtamisen riippuvuus toimialasta ja yrityksen koosta. χ 2 -riippumattomuustestien tulokset

88 OVT-käyttäjäyritysten odotukset sähköisen tiedonsiirron tulevalle kehitykselle OVT:n käyttäjäyrityksiltä kysyttiin, minkälaista kehitystä he toivovat näiden ratkaisujen osalta tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen eniten esiin nousivat toiveet helppokäyttöisistä, edullisista, toimivista ja joustavista ratkaisuista sekä OVT:n käytön tulevan osaksi normaalikäytäntöä ja yleistyvän myös pk-sektorilla. OVT:n käytön toivottiin lisääntyvän niin käyttötarkoitusten kuin tiedonsiirron määränkin suhteen. Myös OVT-ratkaisujen käyttöönotolle ja järjestelmien rajapintojen yhdistämiseen toivottiin helpotuksia ja parannuksia. Sanomastandardien suhteen monet OVTratkaisujen käyttäjäyritykset toivovat niiden selkiintymistä sekä yhtenäistymistä. Standardeja kaivattiin myös järjestelmien rajapintojen toteutukseen, erityisesti toivottiin web-palvelutekniikoiden käytön lisääntymistä ja vakiintumista tiedonsiirtomenetelmänä. Sähköisen allekirjoituksen sekä tunnistuksen menettelytapoihin kaivattiin helpotuksia. Pankkien osalta toivottiin parempaa yhteistyötä ja palveluntarjoajien sekä operaattorien osalta taas palvelun ja ratkaisujen laadun parantamista sekä yritysten tarpeiden parempaa ymmärtämistä Uudet käyttäjät Niistä kyselyyn vastanneista yrityksistä, jotka eivät tällä hetkellä käytä OVT-ratkaisuja, noin 33% suunnittelee OVT:n käytön aloittamista jossain kohtaa tulevaisuudessa. Noin 16% jo seuraavan kolmen vuoden aikana (kuvio 10.7). 88 Kuvio 10.7 OVT:n suunniteltu käyttöönotto yrityksissä, jotka eivät tällä hetkellä käytä OVTratkaisuja Alla olevassa kuviossa 10.8 on esitetty vastaajayritysten OVT:n käyttöönottosuunnitelmat toimialoittain. Lähitulevaisuuden (<=3 vuotta) osalta käyttöönotto on vilkkainta tukku- ja vähittäiskaupan, hallinto- ja tukipalvelutoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Kuvioita tulkittaessa tulee huomioida, että lukujen on tarkoitus antaa vain osviittaa tulevasta kehityksestä. On todennäköistä, että kyselytutkimukseen vastanneet yritykset ovat todellisuutta useammin sellaisia, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita OVT:stä.

89 89 Kuvio 10.8 OVT:n suunniteltu käyttöönotto toimialoittain Alla olevissa kuvioissa on esitelty OVT:n käyttöönoton suunnitelmat vastaajayritykset jaoteltuna henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan. Tuloksista nähdään, että yhä useampi yritys aikoo ottaa OVT-ratkaisuja käyttöön tulevaisuudessa, suhteellisen osuuden kasvaessa yrityskoon mukana. Jos mietitään Suomen noin :ta mikroyritystä, joista arviolta % käyttää tällä hetkellä OVT:tä, voidaan nopealla laskusuorituksella arvioida, paljonko uusia OVT:n käyttäjiä tulee lähivuosien aikana pelkästään näistä ryhmistä. Tosin kuvioissa 10.9 ja esitetyt luvut ovat todennäköisesti todellisuutta suurempia. Toisaalta katsottaessa liikevaihdoltaan suuria yrityksiä, joista 86 % ei suunnittele käyttöönottoa missään vaiheessa, voidaan todeta, että paljon on vielä tehtävääkin ennen kuin edes kaikki suuret yritykset saataisiin OVT:n piiriin. Havainto on mielenkiintoinen, sillä juuri suurten yritysten kohdalla OVT:stä saadut hyödyt ovat lähes kiistattomat.

90 Kuvio 10.9 Henkilöstömäärän mukaisesti kokoluokiteltujen yritysten OVT:n käyttöönottosuunnitelmat, luvut kuvaavat osuuksia yrityksistä, jotka nykyisellään eivät käytä OVTratkaisuja 90 Kuvio Liikevaihdon mukaisesti kokoluokiteltujen yritysten OVT:n käyttöönottosuunnitelmat, luvut kuvaavat osuuksia yrityksistä, jotka nykyisellään eivät käytä OVT-ratkaisuja

91 Toimialan ja yrityksen koon vaikutusta OVTratkaisujen käyttöönoton suunnitelmiin testattiin χ 2 -riippumattomuustestillä, jonka tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Testauksen tulos kertoo, ettei toimialalla tai yrityksen henkilöstömäärään perustuvalla kokoluokituksella ole havaittavissa merkitseviä riippuvuuksia OVT:n suunniteltuun käyttöönottoon. Liikevaihtoon perustuva kokoluokitus ja OVT:n käyttöönoton suunnitelmat taas osoittavat merkitsevää riippuvuutta. Vaikuttaa siltä, että liikevaihdoltaan suurimmat yritykset aikovat tulevaisuudessa ottaa käyttöön OVT:tä suhteessa vähiten. χ 2 -testisuure P-arvo Vapausasteet Toimiala 87,88 0, Henkilöstömäärä 9,78 0, Liikevaihto 22,25 0, Taulukko 10.6 OVT:n suunnittelun käyttöönoton riippuvuus toimialasta ja yrityksen koosta. χ 2 -riippumattomuustestien tulokset 91

92 Haastattelututkimuksen havainnot Kyselytutkimusen ohessa haastateltiin myös OVT-operaattoreita, jotta tutkimukseen saataisiin kokonaisvaltainen näkökulma OVT:n käytön tämän hetkiseen ja tulevaan tilaan. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kuutta Suomessa toimivaa operaattoriyritystä. Kysymykset käsittelivät yleisesti operaattorien toimialaa ja omia toimintatapoja sekä heidän näkemyksiään liittyen OVT:n käyttäjäyrityksiin sekä käytön tulevaan kehitykseen. Operaattoreille esitettyihin kysymyksiin voi tutustua liitteessä OVT toimialana ja operaattorien liiketoiminta Suurin osa haastatelluista yrityksistä oli aloittanut operaattoritoiminnan 90-luvun alkupuolella, mutta osa myös 2000-luvun alkupuolella. Operaattoreiden näkökulmasta suuret yritykset, kaupanalan keskusliikkeet ja valmistava teollisuus ovat olleet hyvin aktiivisia OVT:n käyttäjiä ja siten myös osaltaan ajaneet käytön yleistymistä, minkä ansiosta Suomi on ainakin menneinä aikoina ollut yksi OVT:n käytön kärkimaita. Toisaalta jotkin haastatellut operaattorit olivat sitä mieltä, että pk-sektorin yrityksiä on edelleen vaikea saada mukaan, ja ettei OVT:n koko potentiaalia osata täysin hyödyntää yrityksissä. Eräät operaattorit näkevät OVT-palveluiden tason vaihtelevan palveluntarjoajien välillä, mutta monet arvioivat palveluiden tason kuitenkin laadukkaaksi. Joidenkin mielestä alalla on tällä hetkellä liikaa toimijoita Suomen kokoisille markkinoille. OVT-alan osaajia on haastateltujen operaattorien mielestä kaiken kaikkiaan keskimäärin riittävästi, mutta ongelma näyttää olevan ennemminkin siinä, että yksittäisiä toimijoita on liikaa, jotka taas kokevat pulaa OVT-osaajista. Myös asiakasyrityksissä sanotaan olevan pulaa osaajista. Suoraan OVT-alalle tähtäävää koulutusta ei tunnisteta olevan tarjolla oppilaitoksissa, vaan uusia osaajia tulee lähinnä työssä oppimisen kautta. Jotkut operaattorit olivat sitä mieltä, että kiinnostusta alalle pitäisi herättää enemmän eri oppilaitoksissa. Operaattoriyritykset näkevät erilaisten Internetteknologioiden kehittymisen yleisesti ottaen hyvänä asiana. Hyötyjä saadaan esimerkiksi tiedonsiirtoon ja sen kustannuksiin ja OVT:n käyttöönotton helpottumiseen liittyen, mutta myös Web-palvelutekniikoiden tuomien mahdollisuuksien myötä. Toisaalta Internetpalveluiden kehittyminen on myös nostanut asiakasyritysten vaatimuksia OVT-tiedonsiirrolta läpimenoaikojen ja läpinäkyvyyden suhteen. Muutoin haastatellut operaattorit käyttävät tiedonsiirtoväylinä melko vaihtelevana sekoituksena FTP-, VPN-, X.400-, AS2-, HTTP-, SMTP- ja Web-palvelutekniikoita. Hinnoittelun perusteena monet operaattorit sanoivat käyttävänsä asiakkaan ratkaisusta riippuen niin datamäärä-, volyymi- kuin kiinteääkin kustannusta. Yleisesti kaikki kolme menetelmää olivat yhtälailla käytössä. Pääasiassa asiakasyritykset ostavat operaattoreilta OVT-sanomien muunnos- ja välityspalveluita. Muita tarjottuja palveluita ovat tiedon arkistointi- sekä tulostus- ja skannauspalvelut. Operaattoreiden yleisimmin kohtaamat haasteet uusien OVT-asiakasyritysten suhteen liittyvät aikataulujen hallintaan sekä asiakasyritysten yleiseen huonoon tietämystasoon OVT:n osalta. Lisäksi ongelmia tuottavat sanomien sisällön semantiikan oikeellinen tulkinta sekä oikean tiedon ulossaanti asiakasyrityksen muista tietojärjestelmistä OVT:n käyttö operaattoreiden asiakasyrityksissä Useimmat haastatelluista operaattoriyrityksistä arvioivat XML- ja Edifact pohjaisten sanomien käytön jakaantuneisuuden siten, että noin 30% kaikista välitetyistä sanomista on XMLpohjaisia ja vastaavasti 70% Edifact-pohjaisia. Valtaosa haastatteluun osallistuneista operaattoreista näki heidän asiakasyritystensä käyttämien sanomatyyppien käytön lisääntyneen etenkin XML-sanomien tulon myötä, mutta myös siksi, että käyttöä laajennetaan eri toimintoihin. Kaikilla haastatelluista operaattoreista ei ollut Suomen rajoja ylittävää tiedonsiirtoa, mutta muutoinkin OVT-tiedonsiirto keskittyy pääasiassa kotimaan sisälle. Vastausten mukaan keskimääräinen kotimaan sisäisen tiedonsiirron osuus oli noin 84% ja ulkomaiden vastaavasti 16%.

93 Haastateltujen operaattorien asiakasyritysten lähettämien sanomavolyymien keskiarvoa oli hyvin vaikea arvioida, sillä asiakasyritysten koko vaikuttaa suuresti siihen, kuinka paljon OVT-tiedonsiirtoa niillä on. Monet haastateltavista pystyivät ainoastaan antamaan haarukan pienimmän ja suurimman asiakkaan välillä. Näin myös vastauksista on vaikeaa laskea minkäänlaista yleistä keskiarvoa. Voidaan sanoa, että pienimpien yritysten lähettämä sanomien määrä kuukaudessa voidaan laskea kahden käden sormilla ja suurimpien yritysten kohdalla puhutaan taas kymmenistä tuhansista lähetetyistä sanomista Näkemys tulevasta kehityksestä Haastateltujen operaattorien yleinen näkemys on se, että uusia OVT:n käyttäjiä tulee tulevaisuudessa paljon pk-sektorilta ja nämä siirtyvät käyttämään suoraan XML-muotoista tiedonsiirtoa. Operaattorien osalta tämä luo haasteita luoda uusia konsepteja, jotka on suunnattu nimenomaan pienempien yritysten tarpeisiin. Nykyisten OVT:n käyttäjäyritysten osalta on oletettavaa, että kokonaisvaltainen siirtymä Edifact-pohjaisten sanomien käytöstä XMLpohjaisiin on operaattorien mukaan suhteellisen hidasta, lähinnä järjestelmäuudistusten yhteydessä tapahtuvaa. Näköpiirissä on myös OVT:n käytön laajentamista yrityksissä yhä useampiin toimintoihin ja siten myös välitettyjen sanomien määrän kasvua. 93 Operaattorit itse toivoisivat tulevalta OVT:hen liittyvältä kehitykseltä muun muassa yhä useampien toimialojen liittyvän OVT:n käytön piiriin, vakiinnutettuja sekä selkeämpiä toimintatapoja, sanomaliikenteen vasteaikojen pienentämistä, julkishallinnon ja terveydenhuollon osalta enemmän kehitystä OVT:n suuntaan sekä muutoksia pankkien ja operaattoreiden vastakkainasetteluun.

94 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä tutkimusraportissa esiteltiin OVT-kyselytutkimuksen ja operaattorien haastatteluiden tuloksista havaittuja asioita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Suomen yritykset käyttävät OVT:tä ja kuinka hyvin sitä osataan käyttää. Tutkittiin, mitkä seikat vaikuttavat yrityksen päätökseen ottaa käyttöön OVT-tiedonsiirtoa, ja toisaalta myös, mitkä asiat ovat käyttöönoton esteenä. Pyrittiin selvittämään myös OVT:n käytön liiketoiminnallisia vaikutuksia sekä raottamaan ikkunaa OVT:n käytön tulevaan kehitykseen Suomessa Sähköisen tiedonsiirron käyttö ja käyttäjät OVT:n käyttö on huomattavasti yleisempää suurissa yrityksissä kuin pienissä yrityksissä, mutta mikroyrityksistäkin noin kolmannes käyttää jo OVT:tä. Tämän tutkimuksen mukaan käyttö on yleisintä rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla, mutta suosittua myös monilla muilla toimialoilla. Vähiten käyttöä näyttää olevan hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Tutkimustulosten mukaan muiden tietojärjestelmien käyttö, sekä JOT- ja Lean-toimintamallien käyttö yrityksissä edistää myös OVT:n käyttöä. Niin ikään henkilöstön ATK-taitojen taso ja näiden jatkuva kehitys on suurempaa yrityksissä, jotka käyttävät OVT:tä, ja näissä yrityksissä myös liikekumppanien välinen keskinäinen riippuvuus ja luottamus nähdään suurempina. Eniten OVT:tä käytetään laskutuksen, tilaustoimitusketjun, maksatuksen sekä verotuksen toimintoihin. Kohtalaisesti sitä käytetään myös tullauksen, kuljetuksen, vakuutuksen ja verotuksen toimintoihin, kun taas terveydenhuoltoon sitä sovelletaan harvoissa yrityksissä. Eri toimialoja ja kokoluokkia edustavat yritykset käyttävät OVT:ta eri toimintoihin, esimerkiksi tilaus-toimitusketjun, tullauksen, kuljetuksen ja varastoinnin toimintojen osalta OVT:n käyttö on huomattavasti yleisempää suurissa yrityksissä, kun taas laskutuksen ja verotuksen osalta käyttö on yhtä suosittua niin pienten kun suurtenkin yritysten keskuudessa. Suuret yritykset käyttävät OVT:tä monipuolisemmin kuin pienet yritykset, eli soveltavat sitä useampaan toimintoon. Käyttäjäyrityksissä keskimäärin noin 38 % kaikesta sidosryhmienvälisestä tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:n avulla. Suurissa yrityksissä OVT-tiedonsiirron osuus on hieman korkeampi. OVT-yhteyksien osuus kaikista sidosryhmistä on keskimäärin noin 40 % Tiedonsiirto ja sanomastandardit Erilaiset Internet-pohjaiset tiedonsiirtomenetelmät olivat selvästi suosituimpia OVT-sanomien välittämisessä ja palveluverkkopohjaiset ratkaisut alkavat jäädä taka-alalle. Suurin osa tiedonsiirrosta keskittyy Suomen rajojen sisäpuolelle, mutta OVT-yhteyksiä löytyy myös muihin maihin kohtalaisesti (arvio 16 % tiedonsiirron volyymista ulkomaille). Suurin osa yrityksistä (66 %) käyttää ulkopuolista operaattoria sanomien muuntamiseen ja välittämiseen, mutta osalla yrityksistä (27 %) on käytössään oma muunnin ja osalla (36 %) taas on järjestelmän sisään rakennettu muunnin. Käytetty sanomien muuntamistapa ei riipu yrityksen koosta tai toimialasta. Operaattorien arvioiden mukaan noin 70 % kaikesta sanomaliikenteestä on Edifactpohjaista ja vastaavasti 30 % XML-sanomia. Useimpien toimintojen kohdalla Edifact on huomattavasti enemmän käytössä kuin XMLsanomat, esimerkiksi tilaus-toimitusketjun, kuljetuksen ja varastoinnin toiminnoissa. Toisaalta XML-sanomia käytetään enemmän laskutuksen ja tullauksen toimintoihin kuin Edifact-sanomia. Kyselytutkimuksen ja operaattorihaastatteluiden mukaan sanomastandardin vaihtoa suunnittelevat yritykset sekä uudet käyttäjäyritykset siirtyvät XML-muotoisen tiedonsiirron piiriin suurelta osin. Kyselytutkimuksesta saatujen tulosten perusteella noin 27 % nykyisistä käyttäjistä aikoo vaihtaa käytettyä sanomastandardia lähitulevaisuudessa (siirtyminen XML-muotoiseen tiedonsiirtoon). Siten XML-sanomien käyttö

95 saavuttaa pikkuhiljaa Edifact-sanomien käyttöä, mutta kokonaisvaltainen syrjäytys tapahtunee hyvin hitaasti, jos lainkaan Liiketoiminnalliset vaikutukset Luonnollinen syy OVT:n käytölle on oletus siitä, että yritys hyötyy siitä jollain tapaa. Hyötyjä on usein taloudellisesti vaikea mitata, sillä esimerkiksi asiakastyytyväisyyden parantaminen yrityksessä voi olla tärkeä tavoite, mutta silti sen rahallinen arvo on hankala määrittää. Käytöstä on koettu hyvin laaja skaala erilaisia hyötyjä niin tiedonkäsittelyyn, liiketoimintaan kuin sidosryhmien välisiin suhteisiinkin liittyen. Juuri tiedonkäsittelyyn liittyvät hyödyt, kuten esimerkiksi tiedonkäsittelyn nopeutuminen, virheiden väheneminen, kustannusten pieneneminen ja tiedonhallinnan tehostuminen ovat hyvin yleisesti koettuja hyötyjä OVT:n käytöstä. Liiketoimintaan liittyvistä yleisistä hyödyistä yleisimmät ovat asiakastyytyväisyyden, kilpailukyvyn ja liiketoimintaprosessien paraneminen. Sidosryhmiin liittyvistä yleisimmistä hyödyistä taas mainittakoon koordinaation, yhteistyön ja kommunikaation paraneminen sidosryhmien välillä. Noin joka viides käyttäjäyritys kokee, ettei OVT:n käytöstä ole ilmennyt mitään haittaa. Muut ovat kokeneet, että tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, suuret alku- ja ylläpitokustannukset tai teknisten ratkaisujen monimutkaisuus tuottaa toisinaan ongelmatilanteita. Dokumenttien siirtokustannusta ei nähty kovin suurena haittana, joten on oletettavaa, että käyttöönoton kustannusten kuolettaminen on kustannuksiin liittyen suurempi haaste. OVT:n keskimääräiset vuosittaiset kustannukset vaihtelevat paljon erikokoisten yritysten välillä. Tulosten mukaan vuosikustannus olisi suurille yrityksille(koko henkilöstömäärään perustuen) noin 0,7 % liikevaihdosta ja siitä suhteellisesti kasvaen kokoluokan pienentyessä mikroyritysten noin 2,1 % liikevaihdosta tasolle. Arvioitujen kustannusten suuruus yllättää, mutta vastaajayritykset ovat todennäköisesti sisällyttäneet lukuihin myös OVT:hen liittyviä kiinteitä kustannuksia kuten esimerkiksi henkilöstökustannuksia. Yleisesti ottaen OVT nähdään melko merkittävänä liiketoiminnalle ja taloudellisesti kannattavana. Suurissa yrityksissä tosin hieman useammin kuin pienissä. OVT:tä pidetään merkittävämpänä liiketoiminnalle ja sen käytöltä odotetut hyödyt ovat myös toteutuneet paremmin niissä yrityksissä, joissa sen osuus tiedonsiirrosta on suurempi, OVT-yhteyksien määrä on suurempi, sen käyttö on monimuotoisempaa, liikekumppanien tietojärjestelmiä on integroitu omiin järjestelmiin OVT:n avulla tai joissa OVT on ollut käytössä pidempään. Pitkälti samat tekijät vaikuttavat myös siihen, kuinka taloudellisesti kannattavana OVT:n käyttöä pidetään, mutta käyttöönottovuodella ei havaita olevan riippuvuutta tähän Käytön syyt ja esteet OVT:n käytöstä saatavien hyötyjen lisäksi myös joukko muita tekijöitä vaikuttaa käyttöönottopäätökseen. Monet yritykset kokevat melko vahvasti, että OVT:n käyttö on välttämätöntä liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, ja että saatu tuki tai kannuste on vaikuttanut käyttöönottopäätökseen. Kohtalaisen suurena vaikuttajana käyttöönotolle nähtiin myös asiakkailta tuleva painostus sekä laki ja muut pakotteet. Nykyisille käyttäjäyrityksille käyttöönottopäätökseen on vaikuttanut huomattavasti enemmän toimialan painostus ja se, että OVT koettiin valttämättömäksi liiketoiminnalle kuin uusien käyttäjäyritysten kohdalla. Voidaan päätellä, että menneinä vuosina on ollut suurempaa painostusta ottaa käyttöön OVT:tä, mikä on nyt lieventynyt. Suurimpana esteenä OVT:n käytölle nähdään tiedon puute sekä sen käyttöönoton kustannukset. Muita esteitä käytölle ovat muun muassa teknologian monimutkaisuus ja nykyisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus. Lisäksi monet pienet yritykset pitävät itseään liian pienikokoisina hyötyäkseen OVT:stä. Muiden yritysten osalta esteet käytölle nähdään samankaltaisina toimialasta tai koosta riippumatta. Pienempinä esteinä nähdään tietoturvariskit sekä se, että olisi vaikeuksia löytää hyvää ja luotettavaa palveluntarjoajaa. 95

96 12.5 Tuleva kehitys Kaiken kaikkiaan OVT:n käyttö tulee lisäätymään myös tulevaisuudessa. Nykyisistä käyttäjäyrityksistä noin 67 % aikoo laajentaa OVT:n käyttöä uusiin toimintoihin, joista yleisimpiä ovat laskutus, tilaus-toimitusketju ja maksatus. Lisäksi noin neljännes OVT:n nykyisistä käyttäjistä aikoo yhdistää siihen sen muita tiedonhallintajärjestelmiä lähitulevaisuudessa. 96 Uusia käyttäjiä tulee paljon lisää vuodessa. Niistä kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä, jotka eivät vielä käytä OVT:tä, noin 33 % suunnittelee käyttöönottoa jossain kohtaa tulevaisuudessa, noin 16 % jo seuraavan kolmen vuoden aikana. Suomessa on karkeasti arvioiden noin mikroyritystä, joista tilastokeskuksen mukaan noin 30 % käyttää nykyisellään OVT:tä. Tämä tarkoittaa, että on noin mikroyritystä, jotka eivät vielä käytä OVT:tä. Voidaan laskea karkea arvio uusien käyttäjäyritysten vuosittaisesta kasvuvauhdista. Pelkästään mikroyrityksistä uusia käyttäjäyrityksiä tulisi siten jo vuoden kuluttua 8400 yritystä lisää (4 %:n osuus :sta, eli ne jotka suunnittelevat käyttöönottoa vuoden sisällä). Nämä luvut voivat olla tosin hyvin harhaanjohtavia, sillä on oletettavaa, että tähän kyselyyn vastasi useammin sellaisen yrityksen edustaja, joka on jo valmiiksi kiinnostunut OVT:stä. Kuitenkin voidaan sanoa, että uusien käyttäjäyritysten määrä on kasvussa. Paljon on silti vielä tehtävää. Vaikka ajatellaan jo lähes kaikkien suurten yritysten käyttävän OVT:tä ja sen tuomat hyödyt varsinkin näille yrityksille ovat kiistattomat, tulosten mukaan 60 % niistä suurista yrityksistä, jotka eivät nykyisellään käytä OVT:tä, ei myöskään aio ottaa sitä käyttöön. Nähtäväksi jää, kuinka nämä yritykset aikovat pysyä jatkossa mukana alati tiukentuvassa kilpailutilanteessa.

97 Liitteet Liite 1. Kyselytutkimuksen kysymykset Taustatiedot 1. Mikä on yrityksenne/organisaationne pääasiallinen toimiala? a. Vähittäiskauppa b. Tukkukauppa c. Kuljetus tai huolinta d. Pankki ja rahoitus e. Konsultointi f. Koulutus g. Matkailu h. Tietoliikennepalvelut i. Tietotekniikkapalvelut j. Järjestötoiminta k. Vakuutus l. Terveydenhoito m. Sosiaalitoimi n. Puunjalostusteollisuus o. Rakennusteollisuus p. Elintarviketeollisuus q. Metalliteollisuus r. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus s. Konepajateollisuus t. Lääketeollisuus u. Kemianteollisuus v. Kaivosteollisuus w. Muu toimiala, mikä? 2. Kuinka monta henkilöä yrityksessänne/organisaatiossanne työskentelee? a. 1-9 henkilöä b henkilöä c henkilöä d. yli 250 henkilöä 3. Kuinka suuri on yrityksenne/organisaationne vuotuinen liikevaihto? a. 2 miljoonaa euroa tai vähemmän b miljoonaa euroa c miljoonaa euroa d. Yli 50 miljoonaa euroa 4. Arvioikaa yrityksenne taloudellista tilaa(huono..hyvä) 5. Mitkä ovat yrityksenne/organisaationne markkina-alueet? a. Suomi b. Pohjoismaat c. Muu sisämarkkina(eu-alue ja EFTAalue) d. Venäjä e. Muu Eurooppa f. Muut maat 6. Mitkä seuraavista ovat yrityksenne pääasiallisia asiakasryhmiä? a. Kuluttajat b. Muut yritykset c. Julkinen sektori d. Ei erikseen määriteltyjä pääasiallisia asiakasryhmiä 7. Mikä on tähän kyselyyn vastaavan henkilön asema yrityksessänne/organisaatiossanne? a. Johtaja/päällikkö b. Tietojärjestelmien asiantuntija c. Tietotekniikasta vastaava henkilö d. Tiedonsiirrosta vastaava henkilö e. Operaattori(yrityksen ulkopuolinen) f. Joku muu, mikä? 8. Minä vuonna yrityksenne on perustettu? 9. Kuinka monta henkilöä yrityksessänne/organisaatiossanne työskentelee? 10. Käytetäänkö yrityksessänne OVT:a yrityksen sidosryhmien kanssa asioimiseen? a. Kyllä b. Ei 11. Mistä olette saaneet tieota OVT:stä? a. Itse hankittu tietoa b. Partnereilta c. Seminaareista d. Emme tiedä asiasta e. Muualta, mistä? 12. Mitä muita tiedonsiirtomenetelmiä yrityksenne käyttää siirtäessään kauppatapahtuman tietoja? a. Sähköposti b. Internet c. Puhelin 97

98 98 d. Fax e. Paperiasiakirjat 13. Mitä seuraavista tiedonhallintajärjestelmistä yrityksenne käyttää? a. ERP(Enterprise Resource Planning), toiminnanohjausjärjestelmä b. MES(Manufacturing Execution System), tuotannon- tai valmistuksenohjausjärjestelmä c. SCMS(Supply Chain Management Software), toimitusketjujen ja logistiikan hallintajärjestelmä d. WMS(Warehouse Management Sys - tem), varastonhallintajärjestelmä e. CRM(Customer Relationship Management), asiakassuhteiden hallintajärjestelmä f. MRP(Materials Requirements Planning), materiaalitarpeidensuunnitelujärjestelmä g. MRP II(Manufacturing resource planning), tuotannon resurssien suunnittelujärjestelmä h. Yrityksemme ei käytä mitään tiedonhallintajärjestelmiä i. Jokin muu, mikä? 14. Soveltaako yrityksenne JOT(Juuri Oikeaan Tarpeeseen)-toimintamallia? a. Kyllä b. Ei 15. Soveltaako yrityksenne Lean-toimintamallia? a. Kyllä b. Ei 16. Henkilöstön ATK-taidot ovat korkeatasoiset (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä) 17. Henkilöstön ATK-taitoja kehitetään tai koulutetaan jatkuvasti (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä) 18. Yrityksemme johdon asennoituminen OVT:hen on myönteinen (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä) 19. Onko yrityksellänne tarpeeksi ammattitaitoista henkilöstöä OVT:tä koskien? a. Kyllä b. Ei 20. Pystyykö yrityksenne tarvittaessa hankkimaan ammattitaitoista henkilöstöä OVT:tä koskien? a. Kyllä b. Ei 21. Yrityksemme keskinäinen riippuvuus jostain liikekumppanista/-kumppaneista on huomattava (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä) 22. Luottamus yrityksemme ja sen liikekumppanien välillä on suuri (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä) OVT:n tämän hetkinen käyttö yrityksissä Kysymyssarja niille yrityksille, jotka vastasivat kysymykseen 1.10 vaihtoehdon a. 1.Missä toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Tilaus-toimitus b. Laskutus c. Maksatus d. Tullaus e. Kuljetus f. Varastointi g. Terveydenhuolto h. Verotus i. Vakuutus j. Muu toiminto 2.Mitä seuraavista sanomanvälitystavoista käytätte? a. EDIINT b. ebms c. RNIF d. IBM MQ e. JMS f. X.400 g. X.435 h. SMTP/MIME(Internet sähköposti) i. MS Exchange j. FTP k. Jokin muu, mikä? 3.Miten muunnatte OVT-sanomat? a. Oma muunnin b. Ulkopuoleinen operaattori c. Järjestelmään sisään rakennettu muunnin d. Jokin muu, mikä?

99 4. Mistä vuodesta lähtien yrityksenne on käyttänyt OVT-ratkaisuja? 5. Kuinka suuren prosentuaalisen osan kanssa sidosryhmistänne käytätte OVT-ratkaisuja? Olkaa hyvä ja antakaa vastaus pelkkänä numerona. 6. Mistä yrityksenne OVT:hen liittyvät kustannukset ovat riippuvaisia? a. Kustannukset ovat riippuvaisia lähetettyjen sanomien määrästä b. Kustannukset ovat riippuvaisia lähe tettyjen sanomien tiedostokoosta c. Sovittu kiinteä kustannus d. Jokin muu hinnoittelutapa, mikä? 7. Arvioikaa OVT:stä aiheutuvien vuosittaisten kustannusten suuruutta prosentteina yrityksenne liikevaihtoon. Olkaa hyvä ja antakaa vastaukseen pelkkä numero. 8. Oletteko yhdistäneet OVT-ratkaisunne yrityksenne muihin sovelluksiin tai tiedonhallintajärjestelmiin? mihin? a. Kyllä b. Ei 9. Kuinka suuri prosentuaalinen osuus tiedonvaihdosta partnereittenne kanssa tapahtuu OVT:n avulla? Olkaa hyvä ja antakaa vastaus numerona. 10. Oletteko yhdistäneet joitain yrityksenne sovelluksia liikekumppanienne sovelluksiin OVT:n avulla (järjestelmältä järjestelmälle)? Mitä? a. Kyllä b. Ei Tarkempi selvitys toiminnoittain Seuraavat kysymysryhmät vastaajille, jotka ovat valinneet kysymyksen 2.1 vastaavan vaihtoehdon. Tilaus-toimitus 1. Missä seuraavista tilauksen tai toimituksen toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Tilaus b. Lasku c. Maksuerittely d. Hinnasto/tuoteluettelo e. Tilausvahvistus f. Myyntitilasto g. oimitustilanne/tilauksen tila h. Vastaanottoilmoitus i. Laatutodistukset j. Muu, mikä? 2. Minkä standardin mukaisia sanomia käytätte tilauksen ja toimituksen toiminnoissa? a. GS1 EANCOM b. GS1 XML c. UBL d. RosettaNet e. ANSI X12 f. Edifact g. Odette h. OAGIS i. papinet j. OVT/KATE-tilaus k. KOTVA l. Muu, mikä? 3. Kuinka suuri prosenttiosuus tilauksen ja toimituksen toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:llä? Maksuliikenne 1. Missä seuraavista maksuliikenteen toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Lähtevät maksut b. Saapuvat maksut c. Muu, mikä? 2. Kuinka suuri prosenttiosuus maksuliikenteen toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:llä? 3. Mitä sähköisiä laskuformaatteja vastaanotatte? a. Finvoice b. TEAPPSXML c. einvoice d. PostiXML e. Ecxml f. Cxml g. UBL - Invoice h. GS1 - EANCOM - INVOIC i. Papinet XML j. Edifact k. OAGIS l. OVT/KATE-lasku 3 99

100 100 m. Emme vastaanota mitään sähköisiä n. Jokin muu 4. Mitä sähköisiä laskuformaatteja lähetätte? a. Finvoice b. TEAPPSXML c. einvoice d. PostiXML e. Ecxml f. Cxml g. UBL - Invoice h. GS1 - EANCOM - INVOIC i. Papinet XML j. Edifact k. OAGIS l. OVT/KATE-lasku 3 m. Emme lähetä mitään sähköisiä laskuformaatteja n. Muu mikä? Tullaus 1. Missä seuraavista tullauksen toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Ennakkoilmoitus b. Saapumisilmoitus c. Poistumisilmoitus d. Tuontitullausilmoitus e. Sisäkaupan tilastointi f. Muu, mikä? 2. Kuinka suuri prosenttiosuus tullauksen toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:llä? 3. Käytättekö tullin toimintoihinne XML-, Edifact- vai Web-pohjaisia ratkaisuja? a. XML-sanomat b. Edifact-sanomat c. Web-ratkaisut Kuljetus 1. Missä seuraavista kujetuksen toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Rahtikirja b. Kuljetustilaus c. Kuljetuksen tila d. Perilletoimitusilmoitus e. Muu, mikä? 2. Minkä standardin mukaisia sanomia käytätte kuljetuksen toiminnoissa? a. GS1 EANCOM b. GS1 XML c. UBL d. RosettaNet e. ANSI X12 f. Edifact g. Odette h. OAGIS i. PapiNet j. Muu, mikä? 3. Kuinka suuri prosenttiosuus kuljetuksen toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:llä? Varastointi 1. Missä seuraavista varastoinnin toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Kotiinkutsu b. Toimitussuunnitelma c. Vastaanotto/saapumisilmoitus d. Lähtöilmoitus e. Muu, mikä? 2. Minkä standardin mukaisia sanomia käytätte varastoinnin toiminnoissa? a. GS1 EANCOM b. GS1 XML c. UBL d. RosettaNet e. ANSI X12 f. Edifact g. Odette h. OAGIS i. PapiNet j. Muu, mikä? 3. Kuinka suuri prosenttiosuus varastoinnin toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:llä? Terveydenhuolto 1. Missä seuraavista terveydenhuollon toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Tutkimuspyyntövastaus b. Terveydenhuollon lähete c. Patologian lausunto d. Muu, mikä? 2.Minkä standardin mukaisia sanomia käytätte terveydenhuollon toiminnoissa? a. GS1 EANCOM b. GS1 XML c. UBL

101 d. RosettaNet e. ANSI X12 f. Edifact g. Odette h. OAGIS i. HL7 j. PapiNet k. Muu, mikä? 3. Kuinka suuri prosenttiosuus terveydenhuollon toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:llä? Verotus 1. Missä seuraavista verotuksen toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Maksuvalvonnan kuukausi-ilmoitukset b. Alv-yhteenvetoilmoitukset c. Vuosi-ilmoituserittelyt d. Verokorttitietojen suorasiirtopyynnöt e. Muu, mikä? 2. Minkä standardin mukaisia sanomia käytätte verotuksen toiminnoissa? a. GS1 EANCOM b. GS1 XML c. UBL d. RosettaNet e. ANSI X12 f. Edifact g. Odette h. OAGIS i. PapiNet j. Muu, mikä? 3. Kuinka suuri prosenttiosuus verotuksen toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:llä? Vakuutus 1. Missä seuraavista vakuutuksen toiminnoissa käytätte OVT-ratkaisuja? a. Työeläkeilmoitus b. Tapaturmailmoitus c. Korvauspäätös d. Työsuhdeilmoitus e. Vientivakuutusilmoitus f. Muu, mikä? 2. Minkä standardin mukaisia sanomia käytätte vakuutuksen toiminnoissa? a. GS1 EANCOM b. GS1 XML c. UBL d. RosettaNet e. ANSI X12 f. Edifact g. Odette h. OAGIS i. PapiNet j. Muu, mikä? 3. Kuinka suuri prosenttiosuus vakuutuksen toimintojen tiedonsiirrosta tapahtuu OVT:llä? Tulevaisuuden suunnitelmat OVT:n suhteen Kysymys yrityksille, jotka eivät käytä OVTratkaisuja 1.Suunnitteleeko yrityksenne OVT-ratkaisujen käyttöönottoa? a. Kyllä, seuraavan vuoden aikana b. Kyllä, seuraavan kahden vuoden aikana c. Kyllä, seuraavan kolmen vuoden aikana d. Kyllä, kauempana tulevaisuudessa e. Ei Syyt ja esteet OVT:n käytölle Kysymykset yrityksille, jotka eivät käytä, eivätkä aio siirtyä käyttämään OVT:tä. 1. Arvioidaan seuraavien tekijöiden vaikutuksen suuruutta siihen, ettei yrityksessä käytetä OVT-ratkaisuja (ei vaikutusta suuri vaikutus) a. Yritytys on liian pienikokoinen hyötymään tarpeeksi OVT-ratkaisuista b. OVT:n käyttöönoton kustannukset c. OVT:hen käytettävän teknologian monimutkaisuus d. OVT:hen liittyvät tietoturvariskit e. Vaikeudet löytää hyvää ja luotettavaa OVT-palveluiden toimittajaa f. Nykyisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus tai riittämättömyys OVT:hen g. Tiedon puute OVT:sta 2. Mitä hyötyjä on yrityksenne nykyisin käyttämistä tiedonsiirtomentelmistä? a. Alhaiset kustannukset b. Tehokkuus 101

102 102 c. Vaivattomuus d. Virheettömyys e. Joustavuus f. Kilpailuetu g. Muu hyöty, mikä? 3. Mitä haittoja on yrityksenne nykyisin käyttämistä tiedonsiirtomentelmistä? a. Kustannukset b. Tehottomuus c. Monimutkaisuus d. Virhealttius e. Joustamattomuus f. Ei mitään haittoja g. Muu haitta, mikä? OVT:n käyttöönoton syyt Kysymyssarja yrityksille, jotka käyttävät nykyisellään tai aikovat ottaa käyttöön OVT:tä. 1. Arvioidaan seuraavien tekijöiden vaikutuksen suuruutta OVT:n käyttöönottoon (ei vaikutusta suuri vaikutus) a. Asiakkailta tuleva painostus ottaa käyttöön OVT:a b. Toimittajilta tuleva painostus ottaa käyttöön OVT:a c. Toimialan painostus d. Kilpailijamme käyttävät OVT:a e. Laki tai muu pakote vaatii OVT:n käyttöä f. Välttämättömyys liiketoiminnan jatkuvuudelle g. Saatu tuki tai kannusteet (esim. hintaedut) 2. Mitä hyötyjä oletitte/oletatte saavanne OVT:stä ennen sen käyttöönottoa? a. Tiedonsiirto- ja käsittelykustannusten pieneneminen b. Tiedonkäsittelyn nopeutuminen c. Tiedonkäsittelyyn liittyvien virheiden väheneminen d. Kilpailukyvyn paraneminen e. Pääsy uusille markkina-alueille f. Varastojen pieneneminen g. Koordinaation paraneminen tilaustoimitusketjussa h. Liiketoimintaprosessien parantuminen i. Kommunikaation paraneminen sidosryhmien kanssa j. Asiakastyytyväisyyden paraneminen k. Yhteistyön lisääntyminen sidosryhmi- en välillä l. Uudet liiketoimintamahdollisuudet m. Tiedonhallinnan tehostuminen n. Ennustettavuuden paraneminen o. Toimitusaikojen pieneneminen p. Uusien partnereiden saaminen q. Muu hyöty, mikä? OVT:n käytön toteutuneet vaikutukset liiketoiminnalle Kysymyssarja yrityksille, jotka nykyisellään käyttävät OVT:tä. 1. Mitä hyötyjä yrityksenne on realisoinut OVT:n käytöstä? a. Tiedonsiirto- ja käsittelykustannusten pieneneminen b. Tiedonkäsittelyn nopeutuminen c. Tiedonkäsittelyyn liittyvien virheiden väheneminen d. Kilpailukyvyn paraneminen e. Pääsy uusille markkina-alueille f. Varastojen pieneneminen g. Koordinaation paraneminen tilaustoimitusketjussa h. Liiketoimintaprosessien parantuminen i. Kommunikaation paraneminen sidos ryhmien kanssa j. Asiakastyytyväisyyden paraneminen k. Yhteistyön lisääntyminen sidosryhmien välillä l. Uudet liiketoimintamahdollisuudet m. Tiedonhallinnan tehostuminen n. Ennustettavuuden paraneminen o. Toimitusaikojen pieneneminen p. Muu hyöty, mikä? 2. Mitä haittoja tai ongelmia yrityksenne on havainnut OVT-ratkaisujen käyttöönotossa tai käytön aikana a. Suuret alku- tai ylläopitokustannukset b. Dokumenttien siirtokustannukset c. Tekniset viat d. Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus e. Laitteiston suorituskyvyn riittämättömyys f. Tietoturvaongelmat g. Palveluntarjoajaan liittyvät ongelmat h. Teknisten ratkaisujen monimutkaisuus i. Ei haittoja eikä ongelmia

103 j. Muu ongelma, mikä? 3. Täysin eri mieltä täysin samaa mieltä a. OVT on erittäin merkittävä liiketoiminnallemme b. OVT:n käyttö yrityksessämme on taloudellisesti erittäin kannattavaa c. Odotuksemme OVT:n tuomien hyötyjen osalta ovat toteutuneet hyvin OVT:n tuleva kehitys Kysymyssarja yrityksille, jotka nykyisellään käyttävät OVT:tä. 1. Aikooko yrityksenne laajentaa OVT:n käyttöä joidenkin toimintojen osalta lähitulevaisuudessa? Mille toiminnoille? a. Emme aio laajentaa OVT:n käyttöä. b. Tilaus-toimitus c. Laskutus d. Maksatus e. Tullaus f. Kuljetus g. Varastointi h. Verotus i. Terveydenhuolto j. Vakuutus k. Muu, mikä? 2. Aikooko yrityksenne vähentää OVT:n käyttöä joidenkin toimintojen osalta lähitulevaisuudessa? Minkä toimintojen osalta? a. Emme aio vähentää OVT:n käyttöä. b. Tilaus-toimitus c. Laskutus d. Maksatus e. Tullaus f. Kuljetus g. Varastointi h. Verotus i. Terveydenhuolto j. Vakuutus k. Muu, mikä? 3. Aikooko yrityksenne yhdistää OVT-ratkaisuja johonkin sen muihin sovelluksiin tai tiedonhallintajärjestelmiin? a. Kyllä, mihin? b. Ei 4. Aikooko yrityksenne vaihtaa tiedon esitystapastandardia (esim. Edifactista XML-pohjaisiin sanomiin) lähitulevaisuudessa? a. Kyllä, mihin? b. Ei 5. Minkälaista kehitystä oletatte OVT-ratkaisujen osalta tulevaisuudessa? 6. Minkä standardin mukaisten sanomien käyttöä aiotte vähentää? a. GS1 EANCOM b. GS1 XML c. UBL d. RosettaNet e. ANSI X12 f. Edifact g. Odette h. OAGIS i. HL7 j. PapiNet k. Muu, mikä? 7. Minkä standardin mukaisten sanomien käyttöä aiotte lisätä? a. GS1 EANCOM b. GS1 XML c. UBL d. RosettaNet e. ANSI X12 f. Edifact g. Odette h. OAGIS i. HL7 j. PapiNet k. Muu, mikä? 103

104 Liite 2. OVT-operaattoreille esitetyt haastattelukysymykset 1.Onko Suomessa mielestänne riittävästi OVT-alan osaajia? 2.Onko Suomessa mielestänne riittävästi OVT-alan koulutusta? 3.Ovatko suomalaisyritykset mielestänne aktiivisia OVT-yhteyksien rakentajia? Miksi? 4.Miten suomalaisyritykset pärjäävät OVT:n suhteen verrattaessa muihin maihin? -palveluntarjoajat(toimijoiden määrä, palveluiden laatu, toimialan rakenne) -palvelun käyttäjät 5.Mitä trendejä olette havainneet OVT:hen liittyen? Miten Internet-teknologioiden kehittyminen on vaikuttanut/muuttanut toimintaanne? 6.Mitä hinnoitteluperiaatteita käytätte palveluissanne? (datamäärään/kappalemäärään sidonnainen, kiinteä kustannus) 7.Kuinka pitkään yrityksenne on tuottanut OVT-palveluita? 8.Mitä OVT-palveluita yritykset pääasiassa ostavat? Onko käytettyjen sanomaformaattien määrä/repertuaari lisääntynyt? 10.Yrityksien lähettämien sanomien keskimääräinen volyymi kuukaudessa? 11.EDI vs. XML-sanomastandardien suhde? 12.Kokemukset uusien OVT-käyttäjien suhteen -prosessin eteneminen -haasteet tai ongelmatilanteet 13.Miten asiakasyritystenne tiedonsiirto jakaantuu suhteessa kotimaan sisällä ja ulkomaille? 14.Mitä toivotte OVT:n tulevalta kehitykseltä?

105 Liite 3. Vastaajayritysten toimialakohtainen kokoryhmittely Kuvio 1. Vastaajayritykset toimialottain ja henkilöstömäärän mukaisesti kokoluokiteltuna 105 Kuvio 2. Vastaajayritykset toimialottain ja liikevaihdon mukaisesti kokoluokiteltuna