Aurajoen TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, sideainereseptointi vuoden 2008 pilotointia varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aurajoen TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, sideainereseptointi vuoden 2008 pilotointia varten"

Transkriptio

1 Aurajen TBT-massjen kiinteyttäminen stabilimalla, sideainereseptinti vuden 28 piltintia varten LIFE6 ENV/FIN/195-STABLE Maaliskuu 29 Viite Pvm Versi III Hyväksynyt Pentti Lahtinen Tarkistanut Harri Jyrävä Kirjittanut Merja Autila Rambll Vhlisaarentie 2 B 3676 Lupiinen Finland Puhelin:

2 Sisällys 1. Lähtökhdat 1 2. Näytteentt ja ruppausmassan käsittely 1 3. Käytetyt sideaineet 3 4. Tutkimusmenetelmät 3 5. Tulkset ja tulsten tarkastelu Alueellinen vaihtelu lujittumisessa Sideaineen vaikutus stabilintitulkseen Ruppausmassan vesipitisuuden vaikutus lujittumiseen Aikalujittuminen Tuhkan ksteuden ja vanhentamisen vaikutus lujittumiseen Reseptivalinnat stabilintityötä varten Lisätutkimukset ruppausalueelle IV Vedenläpäisevyys Liukisuustutkimukset Haitta-aineiden rgantinapitisuudet ruppausmassassa Haitta-aineiden liukisuus stabilidusta ruppausmassasta Tulkset Yhteenvet 25 Liitteet Liite 1. Rakeisuuskuvaajat Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Puristuslujuustulkset taulukituna Liite 4. Analyysitdistukset sedimenttinäytteistä Liite 5. Analyysitdistukset liukisuustutkimuksista

3 1. Lähtökhdat Tutkimusten tavitteena n llut selvittää Turun Aurajelta rupattavien TBT-pitisten massjen stabilintimahdllisuudet ja stabilinnilla saavutettavat lujuusminaisuudet. Tutkimukset n tteutettu useita Aurajen sedimenttinäytteitä testaamalla. Runkainetestauksella kartitettiin alueet, jilla kaupallisen sideaineen määrää vitiin vähentää, siten että lpputulksen vaadittu minimilaatu saavutetaan kaikilta sin. Sideainevaihtehtjen salta työ painttui eri sementtityyppien, kunan ja Frtumin lenttuhkan käyttömahdllisuuksien selvittämiseen. Lisäksi stabilituvuustutkimuksissa n llut mukana vaihtehtisten lisäaineiden tutkimuksia. Sivututteiden käytöllä n pyritty pienentämään riittävän lujuustasn saavuttamiseksi tarvittavan kaupallisen sideaineen määrää. Tällä pyrittiin vaikuttamaan syntyviin sideainekustannuksiin. Sideaineptiminnissa vitiin hyödyntää kunan pitkäaikaislujittumista. Läjitysaltaan lppukäyttöä satamakenttänä nkin siirretty nin kahden vuden päähän stabilinnin alkamisesta, jllin myös hitaammin lujittuvia sideainetyyppejä käytettäessä stabilitu massa saavuttaa tavitelujuutensa. 2. Näytteentt ja ruppausmassan käsittely Sedimenttinäytteet tti Rambll Finland Oy:n sertifiitu näytteenttaja yhdessä sukeltajan kanssa. Näytteet tettiin ja näytteet edustavat ruppaussyvyyttä -4 cm. Näytteenttpaikkjen sijainnit Aurajessa n esitetty liitekartassa 2 (tutkimuspisteet 1-2). Näytepisteen sijainti määritettiin GPS-laitteella. Tutkimuspisteiden krdinaatit (KKJ) n esitetty taulukssa 1. Taulukk 1. Tutkimuspisteen sijainti (KKJ-krdinaattijärjestelmä) ja näytteenttsyvyys Kdi Allas itä phj. Vesisyvyys AJ1 11a AJ2 11a AJ3 11a AJ4 11a AJ5 11a AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ17 11b AJ18 11b AJ19 11b AJ

4 Ruppausmassanäytteet n ennen tutkimuksia hmgenisitu siten, että näyte n kknaisuudessaan tasalaatuista massaa. Taulukk 2. Tutkimuksissa käytettyjen materiaalien minaisuuksia. Näyte w [%] ρ [kg/m3] Hh [%] ph rakeisuus akt.cao [%] Frtum LT AJ AJ AJ ljsi AJ AJ salj AJ AJ ljsa AJ ljsa AJ AJ silj AJ ljsi AJ AJ AJ salj AJ ljsa AJ16 * ljsa AJ17* ljsa AJ18* ljsa AJ19* Sa AJ2* ljsa w = vesipitisuus laskettu näytteen sisältämän veden massan suhteena näytteen kuivamassaan (uunikuivaus 15ºC:ssa) ρ = märkätiheys Hh = hehkutushäviö laskettu 15ºC:ssa kuivatun näytteen hehkutuksessa hävinneen massan suhteena näytteen kuivamassaan. Hehkutuslämpötila n 8ºC. Akt CaO = aktiivinen kalkki n määritetty standardin SFS5188 mukaisesti * lisätutkimuksen runkaineet. Reseptinti tehty syksyllä 28. Tutkimuksissa käytettyjen runkmateriaalin (AJ 3, 5, 7, 8, 1, 11, 14) ja lenttuhkan (LT kuiva) rakeisuuskuvaajat n kttu liitteeseen 1. Tutkimuspisteiden sijainti Aurajessa n esitetty liitteessä 2. 2

5 3. Käytetyt sideaineet Tutkimuksissa n käytetty sideaineena erilaisia sementtityyppejä, masuunikunajauhetta, lenttuhkaa ja muita lisäaineita. Tulstaulukissa ja kuvissa käytetyt lyhenteet vat seuraavat: Yleis = Yleissementti = (CEM II/A-M(S-LL) 42,5 N) Pika = Pikasementti = (CEM I 52,5 R) KJ4 = masuunikunajauhe SLA = Salvr lisäaine LT = Frtumin Naantalin jalstamn lenttuhka kuiva tuhka kstutettu tuhka = labratrissa kstutettu/vanhennettu tuhkanäyte (w=15 % / 7 vrk) Lenttuhka hyödynnettiin sementti- ja kunaseksissa pääsin esikstutettuna (w=15% / 7 vrk). 4. Tutkimusmenetelmät Stabilituvuustutkimusten yhteydessä hmgenisituun runkmateriaalinäytteeseen sekitetaan haluttu määrä sideainetta (kg/m 3 ), sideaineen määrä lasketaan suhteessa stabilitavan runkmateriaalin tilavuuteen. Sekitus tapahtuu labratrisekittimella 2-3 kekappaleen erissä käyttäen sekituksessa vakityömäärää (2 min/sekituserä). Sekitettu massa pakataan halkaisijaltaan 43 mm näytesylintereihin, jiden krkeus n nin 125 mm. Näytesylinterit säilytetään 2 ensimmäistä vurkautta sideaineen sekittamisen jälkeen huneenlämmössä (nin +2 C) lämpöeristettyihin laatikihin pakattuna sideainetyypeittäin erteltuna eri laatikihin. Alkuvaiheen lämpökäsittelyn jälkeen säilytyslämpötila n kestamiseen saakka +8 C. Kekappaleiden kuivuminen n estetty pakkaamalla ne muvipusseihin. Ennen puristuslujuusmääritystä kekappale pistetaan näytesylinteristä ja sen päät tasataan, samalla tarkistetaan silmämääräisesti kappaleen hmgeenisuus/ehjyys. Kestus tapahtuu 1-aksiaalisesti käyttäen kurmitusnpeutta 1 mm/min. Kekappalekk h/d=86/43 mm. Tutkimusten tarkituksena n llut selvittää sideainelaadun ja määrän vaikutus stabilintitulkseen sekä tutkia sivututemateriaalien käyttömahdllisuuksia pienentää tarvittavan kaupallisen sideainekmpnentin määrää. Stabilitavan runkmateriaalin vesipitisuustas vaikuttaa tavitelujuustasn saavuttamiseksi tarvittavaan sideainemäärään. Tämän tekijän vuksi testeissä n pyritty tuttamaan jnkin verran tieta myös vesipitisuustasn vaikutuksista stabilintitulkseen. Seuraavassa esitetään tärkeimmät tulkset kuvina ja lisäksi liitteessä 3 n esitetty kaikki puristuslujuustulkset taulukituina. 3

6 5. Tulkset ja tulsten tarkastelu 5.1 Alueellinen vaihtelu lujittumisessa Tutkimuksissa testattiin Aurajesta tettujen ruppausmassanäytteiden AJ1- AJ15 lujittuminen kahdella eri reseptillä. Tulkset havainnllistavat hyvin sen, kuinka erityyppisistä massista jen eri sissa n kyse. Tutkimuspiste AJ1 sijittuu jen alajuksulle ja tutkimuspiste AJ15 tutkimusalueen ylävirtaan. Tutkittujen massjen rgaanisen aineksen määrä kasvaa hieman jkea ylöspäin mentäessä. Orgaanisen aineksen määrällä tiedetään levan yhteys myös massan lujittumiseen. Ilmiö n nähtävissä kuvissa 1 ja 2. Mitä suurempi n rgaanisen aineksen määrä, sitä heikmmin massa lujittuu. Muita lujittumiseen vaikuttavia muuttujia livat materiaalin karkeus ja vesipitisuus. Kuvissa 1 ja 2 esitetyt lujuustast vat reseptillä 7 PIKA + 15 KJ + 1 LT kauttaaltaan hieman paremmin lujittuneita kuin vertailureseptillä 45 PIKA + 15 KJ + 1 SLA. Tisaalta jälkimmäinen resepti n edullisempi. Kuvaan 3 Aurajen tutkimusalue n jateltu karkeasti klmeen eri alueeseen, jilla samalla reseptillä tteutettuna saavutettu lujuustas selkeästi pikkeaa tisistaan. Kyseisten alueiden sedimenteissä havaittiin erja myös vesipitisuuksissa ja rgaanisen aineksen määrässä PIKA + 15 KJ + 1 LT Puristuslujuus [kpa] vrk 9 vrk Hh Hehkutushäviö [%] AJ1 AJ2 AJ3 AJ4 AJ5 AJ6 AJ7 AJ8 AJ9 AJ1 AJ1 AJ11 AJ12 AJ13 AJ14 AJ15 Kuva 1. Ruppausmassan lujittuminen eri runkaineilla. Runkaineiden AJ1- AJ15 lujittumista n testattu käyttämällä reseptiä 7 kg/m 3 pikasementtiä, 15 kg/m 3 masuunikunajauhetta ja 1 kg/m 3 lenttuhkaa. 4

7 PIKA + 15 KJ + 1 SLA Puristuslujuus [kpa] vrk 9 vrk Hh Hehkutushäviö [%] AJ1 AJ2 AJ3 AJ4 AJ5 AJ6 AJ7 AJ8 AJ9 AJ1 AJ11 AJ12 AJ13 AJ14 AJ15 Kuva 2. Ruppausmassan lujittuminen eri runkaineilla. Runkaineiden AJ1- AJ15 lujittumista n testattu käyttämällä reseptiä 45 kg/m 3 pikasementtiä, 15 kg/m 3 masuunikunajauhetta ja 1 kg/m 3 SLA lisäainetta. Kuva 3. Ruppausmassan lujittuminen Aurajen eri sissa. Jattelun mukaan hyvin lujittuvalle alueelle sijittuvat runkainepisteet AJ1-3, välialueelle pisteet 4-8 ja vaikeasti lujittuvalle alueella runkainepisteet

8 lujuus, 28 d (kpa) resepti: PIKA 7 +KJ 15 + LT 1; runkmateriaalit AJ1 AJ15 4 w = % 35 w = % 3 w = 158 % pikkeava 25 kiviä 2 w = 1 % 15 kiviä 1 w=13 135% Hh (%) Kuva 4. Lujuuden kehitys rgaanisen aineksen määrän ja vesipitisuuden mukaan jateltuna reseptillä Pika 7 + KJ 15 + LT w=1% w= % w=22 238% pika45+kj15+sla1 lujuus (kpa) 15 1 w=13 135% Hh (%) w=158% Kuva 5. Lujuuden kehitys rgaanisen aineksen määrän ja vesipitisuuden mukaan jateltuna reseptillä Pika 45 + KJ 15 + SLA 1. Kuvissa 4 ja 5 n tarkasteltu vesipitisuuden ja hehkutushäviön merkitystä lujuuden kehittymiseen kahdella eri reseptillä. Resepteillä saavutetaan eri lujuustast, mutta vesipitisuudella ja rgaanisen aineksen määrällä n nähtävissä mlemmilla resepteillä yhtäläiset vaikutukset. Vesipitisuuden ja rgaanisen aineksen määrän llessa alhainen, saavutetaan parhaat lujuustast. Orgaanisen aineksen määrä vaikuttaa lujuuden kehittymiseen enemmän kuin vesipitisuuden muutkset. 6

9 5.2 Sideaineen vaikutus stabilintitulkseen Puristuslujuus 9 d [kpa] PIKA+KJ15+LT1, runkm AJ1, w PIKA+KJ15+LT1,runkm AJ1, w Yse+15KJ+1LT,runkm AJ1, w Yse+15KJ+1LT, AJ1, w sementin määrä [kg/m3] Kuva 6. Ruppausmassan lujittuminen pika ja yleissementillä 9 vrk:n iässä. PIKA+KJ15+LT1, runkm AJ1, w PIKA+KJ15+LT1,runkm AJ1, w Yse+15KJ+1LT,runkm AJ1, w Yse+15KJ+1LT, AJ1, w Puristuslujuus 151d [kpa] sementin määrä [kg/m3] Kuva 7. Ruppausmassan lujittuminen pika ja yleissementillä 151 vrk:n iässä. Kuvien 6 ja 7 tulsten perusteella vidaan päätellä seuraavaa: 45 kg/m3 kunajauheen lisäys kaksinkertaistaa lujuuden sekä 9 että 151 vrk:n puristuslujuustulksissa. Pikasementillä saavutetaan nin 2,5-kertaiset lujuustast yleissementtiin verrattuna. Tulkset vat samansuuntaisia 9 ja 151 vrk:n iässä. Pikasementin muuttaminen yleissementiksi aiheuttaa nin 4-45 kg/m 3 kunajauhemäärän lisäämistarpeen, jtta lujuuksissa päästäisiin samalle taslle. 7

10 Puristuslujuus [kpa] xpika+15kj+1lt, 28d, AJ1 xpika+15kj+1lt, 28d, kkma xpika+15kj+1lt, 28d, kkma xpika+15kj+1lt, 28d, AJ Pika:n määrä [kg/m3] Kuva 8. Ruppausmassan lujittuminen pikasementillä 28 vrk:n iässä. 25 xpika+15kj+1lt, 9d, AJ1 xpika+15kj+1lt, 9d, kkma Puristuslujuus [kpa] xpika+15kj+1lt, 9d, kkma xpika+15kj+1lt, 9d, AJ Pika:n määrä [kg/m3] Kuva 9. Ruppausmassan lujittuminen pikasementillä 9 vrk:n iässä. 8

11 Kuvien 8 ja 9 tulsten perusteella vidaan päätellä seuraavaa: Pikasementin määrän lisääminen reseptissä 45 kg:sta 6 kg:aan ja vastaavasti 6 75 kg:aan (ts 15 kg lisäys) tuttaa nin 2 kpa puristuslujuuden nusun 28 vrk:n ikäisillä kekappaleilla. 9 vrk:n iässä 15 kg pikasementin lisäys tuttaa nin 5 kpa puristuslujuuden nusun. Kunajauheen määrän kasvattaminen reseptissä 45 kg nsti lujuustasa 28 vrk:n iässä 1-15 kpa ja 9 vrk:n iässä 5-7 kpa. Puristuslujuus [kpa] KJ määrä [kg/m3] AJ1, 28d, 7Pika+1LT AJ1, 9d, 7Pika+1LT AJ1, 15d, 7Pika+1LT AJ1, 28d, 6Pika+1LT AJ1, 9d, 6Pika+1LT AJ1, 15d, 6Pika+1LT AJ1, 28d, 45Pika+1LT AJ1, 9d, 45Pika+1LT AJ1, 15d, 45Pika+1LT Sarja1 Kuva 1. Ruppausmassan lujittuminen kunajauheella. Puristuslujuus [kpa] vrk 9 vrk 15 vrk AJ1, w158%, (7Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (7Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (6Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (6Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (45Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (45Pika+15KJ+1LT) (AJ12,14,15,9,1),w17%, (75Pika+15KJ+1LT) (AJ12,14,15,9,1),w17%, (75Pika+15KJ+1LT) (AJ12,14,15,9,1),w17%, (6Pika+15KJ+1LT) (AJ12,14,15,9,1),w17%, (6Pika+15KJ+1LT) (AJ7,4,5,6), w25%, (45Pika+15KJ,1LT) (AJ7,4,5,6), w25%, (45Pika+15KJ,1LT) Kuva 11. Ruppausmassan lujittuminen kunajauheella. Kuvasarjasta 1 ja 11 vidaan päätellä kunajauheen vaikutuksesta seuraavaa: Kunajauheen lisääminen reseptiin 45 kg nstaa lujuustasa keskimäärin 2,5-kertaiseksi stabilidun massan lujittumisen edetessä 28 vrk:sta 9 vrk:een. Pitkäaikaislujittuminen 9 vrk:sta 151 vrk:een kasvatti lujuustasa tteutetuilla resepteillä vielä 1,9-kertaiseksi. Pitkäaikaislujittumisen vaikutus kunaa käytettäessä n merkittävää. 9

12 5.3 Ruppausmassan vesipitisuuden vaikutus lujittumiseen Vesipitisuus vaikuttaa yleensä siten, että vesipitisuuden nustessa saavutettava puristuslujuus pienenee. Seuraavassa n tarkasteltu Aurajen massjen lujittamista vesipitisuuden valssa. lujuus, 28 vrk (kpa) resepti: PIKA 7 +KJ 15 + LT 1; runkmateriaalit AJ1 AJ15 4 AJ2 Hh=7,2 7,7% 35 Hh=8, 8,6% 3 25 AJ3 AJ1 Hh=9, 9,3% 2 AJ8 Hh=6,1% POIKKEAVIA AJ7 15 AJ13 AJ1 AJ12 1 AJ4, AJ6 AJ5 5 AJ11 AJ14 AJ9 AJ w (%) Kuva 12. Ruppausmassan vesipitisuuden vaikutus lujuuteen yhdellä sideaineseksella PIKA 7 + KJ 15 + LT 1. Kuvan 12. Tulsten perusteella vidaan tdeta seuraavaa: Hyvin lujittuvalle alueelle sijittuvat näytepisteet AJ1-3 lujittuvat muita näytepisteitä selkeästi paremmin. Vesipitisuuden pieni muuts vaikutti lujuustulkseen kuitenkin muita alueita merkittävämmin. Välialueelle sijittuvat runkaineet AJ 4, 5, 6 ja 7 vat vesipitisuudeltaan tutkimusalueen ksteimpia vesipitisuuden vaihdellessa välillä 2-24 %. Vesipitisuuden lisääntyminen heikentää samalla sideainereseptillä tteutunutta lujuustasa. Kuvaajassa havaitaan myös rgaanisen aineksen määrän vaikutus saavutettuun lujuuteen. Mitä enemmän rgaanista ainesta, sitä heikmpi lujuustas. 1

13 Puristuslujuus [kpa] KJ+1LT, 28d % 15 % 2 % 25 % 3 % vesipitisuus [%] AJ1 (6Pika) AJ1(45Pika) AJ1(7Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) (AJ1,2,8)(45Pika) (AJ1,2,8)(6Pika) Kuva 13. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 28 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. puristuslujuus [kpa] KJ+1LT, 9d % 15 % 2 % 25 % 3 % vesipitisuus AJ1(45Pika) AJ1 (6Pika) AJ1(7Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) (AJ1,2,8)(45Pika) (AJ1,2,8)(6Pika) Kuva 14. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 9 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. Kuvien tulsten perusteella vidaan tdeta, että: Helpimmin lujittuvilla massilla (runkaine AJ 1, 2, 8, merkitty vihreällä) vesipitisuuden kasvaminen 175 %:sta 22%:iin ei muuttanut lujuustulksia pienemmällä sideainemäärällä (pika 45 kg). Suuremmalla sideainemäärällä (pika 6 kg) lujuustasn muuts li nin 1% lukkaa vesipitisuuden nustessa 175 %:sta 225 %:n. Välialueen massilla (runkaine AJ 7, 4, 6 merkitty vaalenpunaisella) vesipitisuuden kasvaminen 25 %:sta 275%:iin heikensi lujuustasa 28 vrk:n iässä. Lujuustasn muuts 9 vrk:n iässä li suhteessa hieman alhaisempi. Päärunkaineella (AJ 1 ruskea) lujuustas heikentyy vesipitisuuden kasvaessa, mutta tulsten perusteella vesipitisuuden vaihteluvälillä % saavutettu lujuustas n sama. Yleisesti vesipitisuuden vaikutus pienenee stabilidun massan lujittumisajan pidentyessä ja sideainemäärän lisääntyessä. Periaatteessa 11

14 vesipitisuuden lisääntyessä vaikutus lujuustasn n kuitenkin aina negatiivinen. Pikasementin määrän nustessa lujuustast nusevat kaikilla runkaineilla. Verrattaessa 28 vrk:n tulksia 9 vrk:n tulksiin vain heikiten lujittuvilla massilla (AJ 12, 14, 15, 9, 1) lujuustasn muuts n alle kaksinkertainen. puristuslujuus [kpa] KJ15+1LT,28d (AJ12,14,15,9,1)(45Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) 1 16 % 18 % 2 % 22 % 24 % 26 % vesipitisuus Kuva 15. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 28 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. puristuslujuus [kpa] KJ+1LT,9d (AJ12,14,15,9,1)(45Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) 16 % 18 % 2 % 22 % 24 % 26 % vesipitisuus Kuva 16. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 9 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. Ympyröity tuls n pikkeava. 12

15 puristuslujuus [kpa] KJ+1LT,18d (AJ12,14,15,9,1)(45Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) 16 % 18 % 2 % 22 % 24 % 26 % vesipitisuus Kuva 17. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 18 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. Tinen ympyröidyistä sarjista n epälginen. Kunajauheen lisääminen reseptissä 15 kg:sta 15 kg:aan puskuri vesipitisuuden muutksen vaikutuksia 28 vrk:n iässä. Pienemmällä pikasementin määrällä n havaittavissa lujuustasn heikentymistä vesipitisuuden muuttuessa 28 vrk:n iässä. Er tasittuu kuitenkin lujittumisiän myötä. Massan vanhentuessa vesipitisuuden merkitys lujittumiseen pienenee entisestään. Lujuudet yli kaksinkertaistuvat näytteen vanhentuessa 28 vrk:sta 9 vrk:een. Tästä eteenpäin lujuus nusee vielä klmen seuraavan kuukauden aikana nin 1,5-kertaisesti. Pikasementin määrän nustessa lujuustast nusevat kaikilla runkaineilla samassa suhteessa. 5.4 Aikalujittuminen Aikalujittumista n sivuttu edellisissä kappaleissakin. Pääsääntöisesti aikalujittuminen riippuu massasta (alueellinen vaihtelu) sekä käytetyistä sideainevaihtehdista. Kuvassa 18 aikalujittumista n kuvattu yhdellä sideaineseksella ja runkaineilla AJ1-15. Tulsten perusteella lujuustulksissa n suurta vaihtelua alhaisilla lujuustasilla. Lujuuden kasvaessa hajnta ja näytemäärät pienenevät. Kaavista n pääteltävissä, että lujuus 28 vrk:n iästä 9 vrk:n ikään kehittyy keskimäärin klminkertaiseksi. 151 vrk:n iässä lujuus li merkittävästi kehittynyt kappaleilla, jilla 28 vrk:n iässä lujuustas li alhaisin. Tisin sanen stabilitujen kappaleiden gekemiasta jhtuvat stabilituvuusert 28 vrk:n iässä pyrkivät tasittumaan massa vanhentuessa. 13

16 Aikalujittumiskerrin Pika7+15KJ+1LT, 151d/28d PIKA7+15KJ+1LT, 9d/28d y = -.82x R 2 =.563 y = -.1x R 2 = d puristuslujuus [kpa] Kuva 18. Aikalujittumiskerrin reseptillä Pika 7 + KJ 15 + LT 1 tteutettuna. Puristuslujuus [kpa] vaikeasti lujittuva w %, w2/4 w=237% Hh9,6% 28d 18d/15d 5 536d AJ1 (45Pika+15KJ+1LT) 9d AJ1 (7Pika+15KJ+1LT) AJ1 (6Pika+15KJ+1LT) AJ1 (45Pika+15KJ+1LT) AJ1 (6Pika+15KJ+1LT) AJ1 (7Pika+15KJ+1LT) AJ1 (7Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (75Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (6Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (45Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (6Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (75Pika+15KJ+1LT) w2/4 (45Pika+15KJ+1LT) w2/4 (7Pika+15KJ+1LT) Kuva 19. Lujittumisen kehitys eri resepteillä vrk. Kuvassa 19 n esitetty eri runkaineilla ja eri sideaineseksilla tapahtunut aikalujittuminen. Kuvan ikeassa laidassa kahdella viimeisellä kekappaleella n kestettu pikkeuksellisesti myös 1,5 vuden ikäiset kappaleet. Lujuuden kehittyminen pulen vuden iästä puleentista vuteen saakka n humattavaa. Mikäli aikalujittamista vidaan hyödyntää, haluttu lujuustas vidaan saavuttaa merkittävästi pienemmillä sideainemäärillä. 14

17 5.5 Tuhkan ksteuden ja vanhentamisen vaikutus lujittumiseen Tuhkan ksteuden vaikutusta lujuuteen tutkittiin pikasementin ja kunajauheen seksella (7 Pika + 15 KJ4 + 1 LT). Kuvaan 2 n yhdistetty 28 vrk:n puristuslujuustulkset eri vesipitisuuksissa ja vanhentamisiässä valmistetuilla tuhkaseksilla. Tutkimustulksia hyödynnettiin Frtumin Naantalin vimalaitksen tuhkien välivarastinnissa. 14 Tuhkan kstutus, a-tuhka kstutettu ja vanhennettu 28 vrk, b-tuhka kpa kuiva 28 vrk 9 vrk 7 vrk tuhka kstuttamatn ja vanhentumatn kstutettu ja vanhennettu 7 vrk kstutettu ja vanhennettu 28 vrk w% kstutettu ja vanhennettu 9 vrk Kuva 2. Lenttuhkan ksteuden ja vanhentamisen vaikutus lujuuteen. Lenttuhkan kstuttamisesta nähtävät lujuusert 7 ja 28 vrk:n iässä tasittuvat tuhkan vanhentamisen yhteydessä. Kstutetun ja 9 vrk:n ikään vanhennetulla tuhkalla valmistetuissa lujuuskappaleissa tuhkan ksteudella ei le merkittävää era. Tuhkan vanhentaminen sen sijaan heikentää tuhkan reaktiivisuutta ja vaikutta negatiivisesti lujittumiseen sillin kun varastintiaika n selvästi yli kuukauden. Sen sijaan lyhytaikainen varastinti kstutettuna, kun kstutus n llut enimmillään 25 %, ei heikennä tuhkan minaisuuksia stabilintia ajatellen. B-tuhkalla saavutetut tulkset vat samansuuntaisia a-tuhkan tulsten kanssa. 5.6 Reseptivalinnat stabilintityötä varten Aurajen ruppausalue jaettiin reseptinnin yhteydessä sa-alueisiin. Eri sa-alueiden sijittuminen Aurajessa n esitetty kuvassa 21. Eri saalueille määritettiin mat reseptit perustuen edellä esitettyihin tutkimustulksiin. Lähtökhtana li hyödyntää stabilinnin aikalujittuminen. 15

18 Kuva 21. Reseptien mukaiset ruppausalueet. Kknaissideainemäärän valinta perustuu ruppausalueen ja ruppausmassan vesipitisuuteen. Myös stabilidun ruppausmassan sijituspaikka altaassa vaikuttaa tarvittavaan sideainemäärään, sillä altaan syvään saan sijitettavien massjen lujuustavite n pienempi kuin altaan pintakerrksiin sijitettavilla massilla. Aurajen väylän ruppausmassille määritellyt sideainereseptit n esitetty taulukissa 3. Keskimääräinen puristuslujuustavite 2 vuden ikäisellä stabilinnilla n maastssa: 18 kpa altaan yläsassa 2, m 1 kpa altaan alasassa syvemmällä kuin 2, m Tdennäköisesti vuden kuluttua ei saavuteta vielä kyseisiä lujuuksia, vaan vuden lujittumisajan jälkeen n dtettavissa vielä 2 % lisäys puristuslujuuksissa, sillä aikalujittuminen käytettävillä sideaineseksilla n hyvin merkittävää. Taulukk 3. Eri ruppausalueilla käytettävät reseptit vesipitisuuden ja sijituspaikan mukaisesti. 16

19 5.7 Lisätutkimukset ruppausalueelle IV Varsinaisen stabilintityön lähestyessä syksyllä 28 tehtiin reseptitarkastuksia reseptintialueelle IV ja nk. välialueelle, jilla stabilituvuuden li aiempien tutkimusten yhteydessä tdettu levan mahdllista pienemmillä sideainemäärillä. Tutkimukset tehtiin 15 % kstutetulla ja 7 vrk:tta vanhennetulla lenttuhkalla. Lisätutkimuksissa pyrittiin etsimään sideaineresepti, jka lisi mahdllisimman edullinen. Reseptinti lähti liikenteeseen kunajauheen vähentämisestä ja sen krvaamisesta pienellä määrällä pikasementtiä. Tutkimuksissa hyödynnettiin myös kekappaleiden lämpökäsittelyä. 7 vrk:n lämpökäsittelyllä haettiin vertailtavuutta 28 vrk:n nrmaalisäilytyksellä saavutettaviin lujuustasn ja 28 vrk:n lämpökäsittelyllä etsittiin tieta materiaalin pitkäaikaislujittumisen ptitasn salta. Tulsten perusteella vahvistui edelleen käsitys siitä, että jen alajuksun sedimentit lujittuvat paremmin ja niiden stabilinti vidaan tteuttaa pienemmillä sideainemäärillä. Tehtyjen kkeiden mukaan pienin tteutettavissa leva resepti jen alajuksun sedimenteille (AJ16 ja AJ17) li Pika 5 + KJ 5 + LT 1. Mikäli stabilintiin lisi käytetty vain kahta sideainetta, lisi myös reseptillä Pika 75 + LT 1 saavutettu pitkällä aikavälillä riittävä lujuustas. Mlemmilla reseptillä tas lisi llut riittävä myös altaan pintasaan alueella IV (=runkaine AJ16). Muilla tutkituilla runkaineilla sideainemäärän vähentäminen lisi periaatteessa llut mahdllista vertailualueella j aiemmin saatujen tulksien ja lisätutkimustulksien välillä. Tarkastelua ei kuitenkaan tehty, sillä ruppaus ei edennyt tälle alueelle. Saatujen tulsten perusteella n erityisen mielenkiintista se, että vielä 15 vrk:n iässä millään tteutetulla resepti- ja runkainevaihtehdlla ei saavutettu 28 vrk lämpökäsiteltyjen kappaleiden lujuustasa. Tämä tarkittaa sitä, että lujittuminen jatkuu sutuisissa lsuhteissa varsin pitkään ja lpputilanteessa n mahdllista saavuttaa vielä selvästi krkeampia lujuustasja kuin 15 vrk:n iässä. 28 vrk lämpökäsittelyllä saavutettuja tulksia ei ilman lisätutkimuksia vida kuitenkaan käyttää suraan mititusperusteena. kpa Aurajki, alue IV, stabilituvuus vrk lämpökäsitelty 3C 7 vrk nrmaali 28 vrk nrmaali 28 vrk lpt käsittely 3C 9 vrk nrmaali 15 vrk nrmaali AJ16 AJ17 AJ18 AJ19 AJ2 Sideaine Pika+K4+LT 17

20 Kuva 22. Lisätutkimuksien tulkset. 28 vurkauden lämpökäsittelyllä saavutetaan hyvin saman suuntainen tuls kuin 15 vrk nrmaalisäilytyksellä, jhn n yhdistetty 28 vrk:n lämpökäsittely lämpötilassa 3 C (kuva 23). Jatkssa käsittelyä vidaan hyödyntää j ensimmäisissä reseptintitutkimuksissa, kun halutaan arviida eri vaihtehtjen pitkäaikaislujittumisptentiaalia. Menetelmän käyttäminen mititusperusteena vaatii edelleen materiaali ja sideainekhtaista lisätutkimusta. kpa Aurajki, alue IV, stabilituvuus 7 vrk lämpökäsitelty 3C 7 vrk nrmaali 28 vrk nrmaali 28 vrk lpt käsittely 3C 9 vrk nrmaali 15 vrk nrmaali 15 vrk nrmaali+ lpt 1 kk AJ16 Sideaine Pika+K4+LT AJ17 AJ18 AJ19 AJ2 Kuva 23. Massjen lujittuminen eri ajan ja lämpötilan vaikutuksesta. Lämpökäsitellyillä kappaleilla havaittiin reseptintitestauksen yhteydessä seuraavaa: * Kunajauhetta sisältävät kappaleet lujittuvat lämpökäsittelyn ansista suhteessa vimakkaammin kuin ilman kunajauhetta levat kappaleet. Ilmiö havaitaan sekä 7 että 28 vrk:n lämpökäsittelyllä. Tämä saattaa lla ratkaisu kunajauhereseptien pitkäaikaislujittumisen ennakintiin labratrissa. Tähän mennessä erityisesti kunajauhetta sisältäneiden reseptien lujuuden lutettava arviinti n edellyttänyt vähintään 15 vrk:n tulksia. * Kaikilla tutkituilla näytteillä sekä 7 vrk että 28 vrk lämpökäsittely ja 15 vrk:n nrmaalisäilytys +28 Vrk:n lämpökäsittely, tulkset vat hyvin saman suuntaisia ja siten vahvistavat tulsten ikeellisuutta. * Mikäli lämpökäsitellyt näytteet ennustavat materiaalin lpullista lujuutta, eri materiaalien ja reseptien väliset lujuusert eivät näytä tasittuvan pitkän ajan kuluessa. * Tulkset sittavat, että kaikilla testatuilla ratkaisuilla n vielä 15 vrk:n lujittumisajan jälkeenkin lemassa runsaasti lujittumiskapasiteettia, sillä lämpötilakäsittely nstaa tuhn ajankhtaan mennessä saavutettua lujuustasa edelleen. 18

21 5.8 Vedenläpäisevyys Näytteiden vedenläpäisevyys määritettiin pehmeäseinämäisellä, takapaineisella vedenläpäisytestillä. Vedenläpäisytestiin valittiin kaksi kekappaletta, jiden reseptit ja runkmateriaalit n esitetty taulukssa 4 yhdessä vedenläpäisytulsten kanssa. Vedenläpäisevyys li kappaleessa AJV-48 7,8 x 1-9 ja näytteessä AJV-62 9,5 x 1-9 m/s. Kestetussa kappaleessa AJV-48 runkmateriaali li aiemmissa tutkimuksissa sitettu heikmmin lujittuvaksi kuin kappaleen AJV-62 runkmateriaali. Tulsten perusteella heikmmin lujittuva kappale n aavistuksen läpäisevämpi kuin helpmmin lujittuva massa. Heikmmin lujittuva massa n myös aavistuksen karkeampaa. Taulukk 4. Reseptintitutkimuksissa mitatut vedenläpäisevyydet kahdelle kekappaleelle Näyte Lujittumisaikpäisevyys (K) -vesipitisuus Resepti Vedenlä- Runkaine [kk] m/s -maalaji AJV-48 AJV-62 1 kk 6 PIKA + 15 KJ + 1 LT 1 kk 6 PIKA + 15 KJ + 1 LT Kkma 7,8 x 1-9 (AJ 9, 1, 12, 14, 15) 17 % ljsi-salj Kkma 9,5 x 1-9 (AJ 4, 5, 6, 7) 25 % salj-ljsa 19

22 6. Liukisuustutkimukset 6.1 Haitta-aineiden rgantinapitisuudet ruppausmassassa Runkmateriaalien haitta-ainepitisuudet määritettiin ja liukisuustutkimuksiin valittiin runkaineet AJ7 ja AJ8, jiden nrmalisidut rgantinapitisuudet livat tutkimusalueen krkeimmat. Mitatut ja nrmalisidut TBT ja TPhT pitisuudet n kttu taulukkn 5. Alkuperäiset analyysitdistukset n esitetty liitteessä 4. Taulukk 5. Tutkimuksissa käytettyjen materiaalien Organtinapitisuudet. Näyte Hh [%] Mitattu pitisuus Nrmalisitu pitisuus TBT [µg/kg] TPhT [µg/kg] TBT [µg/kg] TPhT [µg/kg] TBT+TPhT [µg/kg] AJ <5 27 <7 34 AJ <5 28 <7 35 AJ <5 38 <8 46 AJ AJ <5 31 <6 37 AJ <5 27 <6 33 AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ <5 247 <6 253 AJ <5 26 <6 32 AJ <5 23 <5 28 Tas 1* 3 Tas 2* 2 Ruppausmassan laatukriteerit, Sedimenttien ruppaus- ja läjityshje, Ympäristöministeriö, 24 TBT = tributyylitina TPhT = trifenyylitina Taulukk 6. Liukisuuskappaleiden reseptit Näyte Käytetty resepti ADJ-1 6PIKA+15KJ+1LT (runk AJ7) ADJ-2 6PIKA+1LT (runk AJ8) ADJ-3 45PIKA+15KJ+1LT (runk AJ7) 2

23 6.2 Haitta-aineiden liukisuus stabilidusta ruppausmassasta Tulkset Stabiliduista seurantanäytteistä ADJ-1, ADJ-2 ja ADJ-3 tutkittiin 2 kk lujittumisen jälkeen antimnin, arseenin, elhpean, kadmiumin, kbltin, krmin, kuparin, lyijyn, mlybdeenin, nikkelin, sinkin, vanadiinin, rgantina-, PCB-, PAH-yhdisteiden liukisuudet mdifiidulla diffuusitestillä. Mdifiitu diffuusitesti perustuu hllantilaiseen standardilunnkseen NVN 7347 vudelta Alun perin testi n tarkitettu epärgaanisten haitta-aineiden liukisuuden määrittämiseen tiivistetystä, rakeisesta materiaalista pintaliukenemisen ja diffuusin kautta, mutta VTT n sveltanut testiä myös kiinteiden / kiinteytettyjen liete- ja savimaisten materiaalien liukisuuden tutkimiseen. Esimerkiksi Vusaaren Sataman TBT-massjen liukisuudet tutkittiin mdifiidulla diffuusitestillä. Testin tulksena ilmitetaan näytekappaleen päätypinnalta liuenneiden haitta-aineiden määrä (mg/m 2 ) aikayksikössä. Testissä näytekappale n päällystetty päätypintaa lukuun ttamatta. Näytekappale uptetaan inivaihdettuun veteen, jnka ph n säädetty arvn 4. Vettä vaihdetaan standardin mukaan 8 kertaa (6 h, 24 h, 54 h, 4 vrk, 9 vrk, 16 vrk, 36 vrk, 64 vrk), mutta tässä työssä standardia svellettiin tekemällä 4 vrk, 16 vrk vedenvaihdt sekä 64 vrk lpetus. Vesinäytteistä analysitiin haitta-aineiden liukisuudet sekä ph ja sähkönjhtavuus (EC). Useiden haitta-aineiden liukisuudet jäivät alle labratrin määritysrajjen. Tällöin kumulatiivisen liukisuuden laskemiseen käytettiin määritysrajan arva. Liukisuustestauksen analyysitdistukset n esitetty liitteessä 5. Taulukissa 7 ja 8 n esitetty diffuusitestin tulkset ja kuvissa liukisuuskuvaajat. Kuvaajat n esitetty vain niiden haitta-aineiden liukisuuksista, jiden pitisuudet ylittivät jissakin testin vesinäytteissä labratrin analyysirajan. Organtinayhdisteiden liukisuudet jäivät alhaisiksi verrattuna Vusaaren Sataman tdettuihin tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) liukisuuksiin. TBT:n liukisuudet jäivät alle määritysrajjen lukuun ttamatta ADJ-2:n 4 vrk:n näytettä. Myös metallien liukisuudet jäivät hyvin alhaisiksi verrattuna mineraalisten tellisuusjätteiden liukisuusraja-arvihin. Metalleista mlybdeenin, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitisuudet ylittivät labratrin määritysrajat. Runkaineen tai valitun sideaineen laadulla ei havaittu testitulsten välillä merkittävää era. Taulukk 7. Diffuusitestinäytteiden ph ja sähkönjhtavuus Näyte Käytetty vrk ph EC 25ºC resepti [ms/m] 6PIKA+15KJ+1LT (runk AJ7) ADJ-1 ADJ-2 ADJ-3 6PIKA+1LT (runk AJ8) 45PIKA+15KJ+1LT (runk AJ7)

24 Taulukk 8. Diffuusitestinäytteiden kumulatiiviset liukisuudet pinta-alaa khti ja raja-arvvertailu. Kaikkien testattujen haitta-aineiden liukisuudet alittivat eri lähteistä ktut liukisuusraja-arvt. Kumulatiivinen liukisuus [mg/m 2 ] ADJ-1 ADJ-2 ADJ-3 4 vrk 16 vrk 63 vrk 4 vrk 16 vrk 63 vrk 4 vrk 16 vrk 63 vrk TBT <.4 <.9 <.13.7 <.11 <.16 <.4 <.9 <.13 TPhT PCB <.9 < <.9 <.17 <.26 <.9 <.17 <.26 PAH <.14 < Liukisuus raja-arv* [mg/m 2 ],672 (64 vrk)**,726 (64 vrk)** Sb <.428 <.863 <1.289 <.43 <.868 <1.299 <.425 <.862 < As <.86 <1.73 <2.58 <.86 <1.74 <2.6 <.85 <1.72 < Hg <.171 <.345 <.515 <.172 <.347 <.519 <.17 <.345 < Cd <.171 <.345 <.515 <.172 <.347 <.519 <.17 <.345 < C <.86 <1.73 <2.58 <.86 <1.74 <2.6 <.85 <1.72 < Cr <.86 <1.73 <2.58 <.86 <1.74 <2.6 <.85 <1.72 < Cu <8.6 <17.3 <25.8 <8.6 <17.3 <26. <8.5 <17.2 < Pb <.86 <1.73 <2.58 <.86 <1.74 <2.6 <.85 <1.72 < M < < < Ni < < < Zn < < < V < <.86 < <.85 < *Liukisuusraja-arv kiinteytetylle materiaalille, Srvari, J., Sumen ympäristö 421/2 ** Vusaaren TBT-sedimenttien tdettu liukisuustas 22

25 2 ] Kumulatiivinen liukisuus [mg/m TBT ADJ-1 TBT ADJ-2 TBT ADJ-3 TPhT ADJ-1 TPhT ADJ-2 TPhT ADJ Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 24. TBT:n ja TPhT:n kumulatiiviset liukisuudet diffuusitestissä. Kumulatiivinen liukisuus [mg/m 2 ] PAH ADJ-1 PAH ADJ-2 PAH ADJ-3 PCB ADJ-1 PCB ADJ-2 PCB ADJ Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 25. PAH- ja PCB yhdisteiden kumulatiiviset liukisuudet diffuusitestissä. 23

26 Kumulatiivinen liukisuus [mg/m 2 ] Zn ADJ-1 Zn ADJ-2 Zn ADJ-3 M ADJ-1 M ADJ-2 M ADJ Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 26. Sinkin ja mlybdeenin kumulatiiviset liukisuudet diffuusitestissä. Kumulatiivinen liukisuus [mg/m 2 ] Ni ADJ-1 Ni ADJ-2 Ni ADJ-3 V ADJ-1 V ADJ-2 V ADJ Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 27. Nikkelin ja vanadiinin kumulatiiviset liukisuudet diffuusitestissä. 24

27 7. Yhteenvet Aurajen tutkimuspisteiden avulla vidaan ruppaussedimentit jakaa klmeen lujittumiseltaan erilaiseen alueeseen. Jen alajuksun massat lujittuvat selkeästi paremmin kuin tutkimusalueen yläjuksulla. Ert lujittumisessa jhtuvat sedimentin gekemiasta mm. vesipitisuus ja rgaanisen aineksen määrä vaikuttavat lujittumiseen. Pikasementillä saavutetaan nin 2,5-kertaiset lujuustast yleissementtiin verrattuna. Tulkset vat samansuuntaisia 9 ja 151 vrk:n iässä. 45 kg/m 3 kunajauheen lisäys (15 15 kg/m 3 ) reseptissä kaksinkertaistaa lujuuden sekä 9 että 151 vrk:n puristuslujuustulksissa. Kunajauheen määrän kasvattaminen nsti lujuustasa 28 vrk:n iässä 1-15 kpa ja 9 vrk:n iässä 5-7 kpa. Pikasementin määrän lisääminen reseptiin 15 kg tuttaa nin 2 kpa puristuslujuuden nusun 28 vrk:n ikäisillä kekappaleilla. 9 vrk:n iässä 15 kg pikasementin lisäys tuttaa nin 5 kpa puristuslujuuden nusun. Lenttuhkan kstuttamisesta aiheutuvat lujuusert tasittuvat tuhkan vanhentamisen yhteydessä. Kstutetun ja 9 vrk:n ikään vanhennetulla tuhkalla valmistetuissa lujuuskappaleissa tuhkan ksteudella ei le merkittävää era. Tuhkan vanhentaminen sen sijaan heikentää tuhkan reaktiivisuutta, eikä samalla tuhkamäärällä saavutettu enää samja lujuustulksia kuin tureemmalla tuhkalla. Vedenläpäisevyys li kappaleessa AJV-48 7,8 x 1-9 ja näytteessä AJV-62 9,5 x 1-9 m/s. Liukisuustestauksessa useiden haitta-aineiden liukisuudet jäivät alle labratrin määritysrajjen. Organtinayhdisteiden liukisuudet jäivät alhaisiksi verrattuna Vusaaren Sataman tdettuihin tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) liukisuuksiin. TBT:n liukisuudet jäivät alle määritysrajjen lukuun ttamatta ADJ-2:n 4 vrk:n näytettä. Myös metallien liukisuudet jäivät hyvin alhaisiksi verrattuna mineraalisten tellisuusjätteiden liukisuusraja-arvihin. Metalleista mlybdeenin, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitisuudet ylittivät labratrin määritysrajat. Runkaineen tai valitun sideaineen laadulla ei havaittu testitulsten välillä merkittävää era. 25

28 Liite 1 Tutkittujen materiaalien rakeisuudet RAKEISUUS Tuhkat SAVI SILTTI HIEKKA SORA 1 %,2,2,6,2,6,2, % 8 % 7 % 6 % Läpäisy 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,2,6,2,6,2,63,125,25, ,5 63 Raekk [ mm ] A-tuhka B-tuhka PKT Aurajki RAKEISUUS Ruppausmassat SAVI SILTTI HIEKKA SORA 1 %,2,2,6,2,6,2, % 8 % 7 % 6 % Läpäisy 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,2,6,2,6,2,63,125,25, ,5 63 Raekk [ mm ] AJ 3 AJ 5 AJ 7 AJ 8 AJ 1

29 Aurajki RAKEISUUS Ruppausmassat SAVI SILTTI HIEKKA SORA 1 %,2,2,6,2,6,2, % 8 % 7 % 6 % Läpäisy 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,2,6,2,6,2,63,125,25, ,5 63 Raekk [ mm ] AJ 11 AJ 14 Aurajki lisätutkimukset RAKEISUUS SAVI SILTTI HIEKKA SORA 1 %,2,2,6,2,6,2, % 8 % 7 % 6 % Läpäisy 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,2,6,2,6,2,63,125,25, ,5 63 Raekk [ mm ] AJ-16 AJ-17 AJ-18 AJ-19 AJ-2

30 Liite 2

31 LIITE 3a Aurajen ruppausmassat - Labratritestaus Peruskkeet Näyte w [%] ρ [kg/m3] Hh [%] ph rakeisuus TBT [µg/kg] TPhT [µg/kg] akt.kalkki [%] Frtum LT 2.6 x 1.7 AJ <5 AJ <5 AJ x 23 <5 AJ AJ x 27 <5 AJ <5 AJ x AJ x 8 48 AJ AJ x AJ x 14 5 AJ AJ <5 AJ x 23 <5 AJ <5 Sideainekmpnentit Sideainemäärät w runkmat. Puristuslujuus [kpa] sideaine 1 sideaine 2 sideaine 3 runkmateriaali sideaine 1 sideaine 2 sideaine 3 [kg/m3] [kg/m3] [kg/m3] [%] 28 vrk 9 vrk 15 vrk Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ1 91,7/76, Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka % laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka % laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka % laatututkimusnäyte AJ Yse KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Yse KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8)

32 Aurajen ruppausmassat - Labratritestaus Peruskkeet Näyte w [%] H h [%] ρ [t/m 3 ] ph Maalaji AJ AJ AJ AJ AJ Runkmateriaali Peruskkeet Sideaineet Puristuslujuus (lämpökäsittely +3 C) w ρ Hh ph Rakeisuus ja maalaji PIKA KJ4 LT Frtum A-tuhka (kstutus 15 %, vanhennu s 7 vrk) Puristuslujuus (nrmaalilujittumislämpötila +8 C) 7 vrk 28 vrk 7 vrk 28 vrk 9 vrk 15 vrk [%] [kg/m3] [%] [-] [kg/m3] [kg/m3] [kg/m3] [kpa] [kpa] [kpa] [kpa] [kpa] [kpa] AJ AJ AJ x AJ AJ AJ AJ AJ x AJ AJ AJ x AJ x AJ x Liite 3b

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994 RUOKASUOLA- JA RASVAPTOSUUS OULULASTEN KOULUJEN YM. VASTAAVEN LATOSKETTÖiDEN LAATKKORUOASSA 1994 kaupunki Ympäristövirast Raprtti 2 /1994. - Oulun Oulu 1 RUOKASUOlA- JA RASVAPTOSUUS OULUlASTEN KOULUJEN

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Hittieteen laits VALINTAKOE 15.5.2013, Kysymykset ja arviintikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedn kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Erikssn K, Isla A, Kyngäs H,

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi 1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat

Lisätiedot

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92 MAB Kertaustehtävien ratkaisut 10. a) α = 15 16 1 16 1 15 60 β = 95 58 45 600 15,669 95 58 45 95,979 60 600 b) α = 11,987 0,987 = 0,987 60 = 59, 0, = 0, 60 = 1,9 α = 11 59 1,9 = 11 59 14 β = 95,4998 0,

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET

- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET RATTJUOPUMUKSEN ALKOHOLMAARTYKSET SUOMESSA - ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET P,]T.]R T]RKSSON Alkhlihumala heikentää ajtaita j a aiheuttaa nnettmuuksia. Humala-asteen nustessa riskit kasvavat. Aikaisemmin

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VÄKIREHUN JAKOVAUNUJEN RYHMÄKOETUS

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VÄKIREHUN JAKOVAUNUJEN RYHMÄKOETUS V M9 PPA 1 34 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT Numer 1265 Ryhmä (152) 1.5 Vusi

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin Hum! Liite III Muutksia valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen tiettyihin khtiin Kyseessä levat valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen khdat vat lausuntpyyntömenettelyn tulksia. Jäsenvaltin timivaltaiset

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 LISÄÄNTYMISONGELMAT LISÄÄNTYMÄSSÄ? Merja Dahlblm ELT, lisääntymistieteen ja pieneläinsairauksien erikiseläinlääkäri, Dipl.E CAR Lajin

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007 MAOL-Pisteityshjeet Fysiikka kevät 007 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tuls, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä

Lisätiedot

IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS

IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS Saint-Gbain Pipe Systems Oy Merstlantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

YLEISOVIPUHELIN ACET-ELKESAN 22506.2

YLEISOVIPUHELIN ACET-ELKESAN 22506.2 (25) A Paljärven Metsätie 00, 02880 Veikkla 5.7.203 D0000503A.dcx YLEISOVIPUHELIN ACET-ELKESAN 22506.2 203, versi 2.0 E/3.5.203 ELKESAN OY Paljärven Metsätie 00 02880 Veikkla Tel: +358 (0)20 798 060 Faksi

Lisätiedot

5. PAINOVOIMA. Painovoima voidaan perusluonteeltaan kiteyttää seuraavaan yksinkertaiseen lauseeseen:

5. PAINOVOIMA. Painovoima voidaan perusluonteeltaan kiteyttää seuraavaan yksinkertaiseen lauseeseen: 5. PAINOVOIMA Painvima vidaan peruslunteeltaan kiteyttää seuraavaan yksinkertaiseen lauseeseen: Sähkömagneettinen gravitaatikenttä ja ϕ-kenttä virtaavat suurten taivaankappaleiden sisälle, missä ne plymerituvat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011 Julkaisutiedt Vianva Systems Finland Oy Versi 18 21.4.2011 2(8) Nvapint svellukset, versi 18.00 Yleiskuvaus Nvapint svellukset täydentävät kansainvälistä lkalisitua Nvapint jakeluversita vain sumalaisilla

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Palkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996

Palkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996 Kansantaludellinen aikakauskirja - 93. vsk. - 1/1997 Palkkatas ja kknaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Sumessa 1963-1996 MKA LNDEN VTT, vs. prfessri Helsingin ylipist, kansantalustieteen laits 1 Jhdant

Lisätiedot

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset SMG- Piirianalyysi, kesäkurssi, harjitus (3) Tehtävien ratkaisuehdtukset 6 Tarkitus n laskea V ja eveninin ekvivalentin avulla Tämä tarkittaa sitä, että mudstetaan kytkennälle eveninin ekvivalentti vastuksen

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan ke 5.6.014 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET: 1. Keaika n tuntia (kl 1:00 14:00). Kkeesta saa pistua aikaisintaan kl 1:30..

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Biologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1

Biologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Bilgian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Mitkä tekijät vaikuttavat kasviplanktnin määrään Sumen järvissä? A) Aiheen käsittelyn vaatimat määritelmät: 6 p Kasviplanktnin määritelmä: levät ja sinibakteerit,

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Uukuniemen yleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutosalue

Parikkalan kunta. Uukuniemen yleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutosalue 83657 Parikkalan kunta Uukuniemen yleiskaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.3.0 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

081 JÄÄRATA 2014 081.1 MÄÄRITELMÄ

081 JÄÄRATA 2014 081.1 MÄÄRITELMÄ 081 JÄÄRATA 2014 081.1 MÄÄRITELMÄ 081.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 081.2.1 Mttripyörät 081.2.1.1 ATV (Nelipyöräinen mttripyörä) 081.2.2 Kilpailulukat 081.2.3 Samalla mttripyörällä kilpaileminen eri

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2015, tarkistettu 29.4.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen,

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot

SwegnCASATM 650 ja 850 Asennus-, käyttö- ja hult-hje Käyttöhje 1. Ilmanvaihtlaite käynnistetään ja pysäytetään etupaneelin ikeassa reunassa levasta ON/OFF-kytkimestä. Ilmanvaihdn teh valitaan puhaltimien

Lisätiedot

3 Lämpölaajaneminen ja tilanyhtälöt

3 Lämpölaajaneminen ja tilanyhtälöt Läölaajaneinen ja tilanyhtälöt Läölaajeneinen POHDI J ETSI - a) Kaksisetalliläöittarissa n liitetty yhteen kaksi eri ateriaalista valistettua etalliliuskaa, jtka läölaajenevat eri tavalla Kska tinen laajenee

Lisätiedot

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ

KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ www.ylikraka.fi KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ Urheilujuridiikan päivä 5.11.2015 asianajaja Antti Linna Esityksen aiheet Vastapulen kuulemisen periaate Sääntely Oikea ja riittävä kuuleminen Case H vs.

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

Arcanol-vierintälaakerirasvat

Arcanol-vierintälaakerirasvat Arcanl-vierintälaakerirasvat Vitelun salaisuus n sen laadussa Tekniset tutetiedt Olemme harmnisineet INA- ja FAG-tutemerkkien tilausmerkintäjärjestelmän. Tässä esitteessä käytetään uusia merkintöjä, jtka

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 1 762 N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E 10964 A1096 S 52 AK A1076

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot