Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Transkriptio

1 Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki

2 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen avulla Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in käynnistämä ja RAY:n tukema projekti, joka kohdistuu 7-17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Toteutettiin Pohjanmaan ja Oulun alueella yhteistyössä SPEK:n, paikallisten palokuntien ja kuntien nuoriso- ja sosiaalitoimien kanssa Hankkeessa mukana olevat pilottipalokunnat: Kurikka, Kortesjärvi, Kannus, Toholampi, Isokyrö, Vaasa, Rantsila, Kuivaniemi, Ii ja Oulu. Projekti kantaa nimeä Yli Hyvä Juttu. Projektia jatkaa 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aluejohtaja Sirpa Suomalainen, SPEK

3 Yli Hyvä Juttu Projektin tarkoituksena oli luoda yhteistyöverkosto pilottipalokuntien ja projektipartnereiden kanssa etsiä keinoja ohjata syrjäytymisvaarassa olevia nuoria palokuntanuorisotoimintaan kouluttaa palokuntia nuorten kohtaamiseen, nuorten kanssa toimimiseen ja varhaiseen puuttumiseen luoda toimintamalli nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi laajentaa toimintamalli koko maahan

4 Hankkeen herättämät mielikuvat ja pelot Palokunnissa pelättiin Yhteistyökumppanina julkinen sektori, erityisesti sosiaalitoimi epäsosiaalisen aineksen mukaan tuleminen toimintaan julkisuuskuvan muuttuminen ja leimautuminen yhteistyön tekeminen vaikeiden perheiden kanssa Palokunnissa opittiin. Sosiaalitoimen asiakas ei ole tyypillistä asiakasta kaikista yhteiskuntaluokista lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia asiakkuuksia kuten terveydenhuollossa sosiaalitoimen asiakkuus on salassa pidettävää tietoa

5 Haasteet. Hanke oli alkuvaiheessa lyhytaikainen (14,5kk) Palokuntien resurssit osittain vähäiset Varhaisnuorisoryhmiä perustettiin vähän (7-10v) Uusia nuoria otettiin mukaan toimintaan vain syksyisin Sosiaalitoimen salassapitovelvollisuus (tiedonkulku) Sosiaalitoimen yhteistyö koettiin osassa palokuntia jopa välttäväksi Sosiaalitoimen työaika virka-aika/palokuntien harrastusaika ilta- ja viikonloppu Vähäinen tieto palokuntanuorisotyöstä Resurssipula

6 Hankkeen tuotokset Esitteitä ja julkaisua yhteistyökumppaneille Toimintamalli (yhteistyömalli) moniammatilliseen yhteistyöhön Koulutukset nuorisotyön ohjaajille: Nuoren minäkuva, itsetunto ja temperamentti Eri kulttuuritaustaisen nuoren kohtaaminen palokuntien nuorisotyössä Huolen vyöhykkeet, huolen puheeksi ottaminen ja lastensuojeluilmoituksen tekeminen Nuoren kohtaaminen ja ryhmän hallinta

7 Hankkeen seminaarit 2008 Projektipalokunnat ovat osallistuneet koulutuksen lisäksi kahteen seminaariin joissa teemoina on ollut vertaisryhmätyöskentely palokuntien toiminta-tapoja verrattiin ja pohdittiin yhteistyön mahdollisuutta ymmärrettiin, että ohjaajien kouluttamista tarvitaan, rekrytointia, tietojen ja taitojen vaihtamista, ideapankkia (toimintatavoista) ja toiminnan jatkuvaa suunnittelua. jatkettiin vertaisarviointia, joka kohdistui julkisen sektorin kanssa luotuihin keinoihin ohjata nuoria mukaan toimintaan. todettiin, että palokunnat ovat kokeneet kohderyhmän nuorten mukaan tulemisen positiivisena opittiin, että sosiaalitoimessa sosiaalityöntekijät ohjaavat nuoria mukaan yksilöidysti

8 Palokuntanuorien määrä sosiaalitoimen asiakkaina Uusia palokuntanuoria 55 Sosiaalitoimen asiakkaina olevia palokuntanuoria pilottipalokunnissa Ii+ Kuivaniemi Isokyrö Kannus Kortesjärvi Kurikka Oulu Rantsila Toholampi Vaasa

9 Vertailu Kunta / kaupunki Väestö Kunnan nettomuutto / 1000 asukasta Työttömät, % työvoimasta Yksinhuoltaja perheet, % lapsiperheistä Sopimukset lapsen huollosta ja tapaamisoikeu desta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäises tä väestöstä Pitkäaikaistyöttömät Vastaanotetut pakolaiset / asukasta Palokuntanuoria sosiaalitoimen asiakkaina Vaasa ,8 8,9 % 25,8 % 20,5 % 489 6,9 % 130,2 10 Oulu ,6 12,1 % 23,1 % 21,6 % ,0 % 40,7 6 Kannus ,1 7,3 % 20,9 % 11,6 % 30 5,2 % 0 5 Isokyrö ,4 % 27,6 % 13,9 % 35 3,1 % 0 3 Rantsila ,8 8,9 % 20,8 % 13,0 % 10 5,5 % 0 2 Ii ,4 14,6 % 20,7 % 14,1 % 57 3,1 % 0 1 Kortesjärvi ,5 6,4 % 18,2 % 9,1 % 8 2,3 % 0 1 Kurikka ,9 8,8 % 13,2 % 15,1 % 87 6,1 % 0 1 Toholampi ,2 6,1 % 22,9 % 11,3 % 12 3,3 % 0 0

10 Projektin jatko THL:lle Hanke ei saanut jatkorahoitusta RAY:ltä Sisäasiainministeriö tukee THL:ää tapaturmien ehkäisytyössä Yli Hyvä Juttu siirtyi THL:lle osaksi tapaturmien ehkäisyä Yhteistyö jatkuu SPEK-ryhmän kanssa THL hoitaa toiminnan käynnistämisvaiheessa kontaktien tekemiseen kuntien sosiaalitoimiin, koulutoimiin sekä Etsivän nuorisotyön toimijoihin THL kuvaa käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arviointiin käytettävän REA työkalun* avulla Yli Hyvä Juttu hankkeen vuoden loppuun mennessä, jolloin siitä on helposti hyödynnettävää tietoa hankkeen jalkauttamiseen ympäri Suomen Seuraavaksi ohjaajien koulutus Nurmossa * REA: malli ja työkalu käytäntöjen kuvaamiseen ja arviointiin sekä hanketietojen kirjaamiseen

11 Mitä jäi käteen? Yli Hyvä Juttu -hankkeen avulla tavoitettiin ja ohjattiin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria hyvän harrastuksen pariin, palokuntatyöhön, yhteistyössä sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimen kanssa. Hankkeen myötä on syntynyt uudenlainen moniammatillinen yhteistyömalli, jota voidaan soveltaa myös muissa harrastustoiminnoissa kuin palokunnassa. tukee myös tapaturmien ehkäisyä Rikottiin palokuntalaisten ennakkoluuloja Yli Hyvä Juttu toimintamalli on nostettu esiin Kaupunkien turvallisuusohjelmassa. Ohjelmassa esitetään mm. monialaisen yhteistyön lisäämistä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja Yli Hyvä Juttu on nostettu pelastustoimen osalta suositeltavaksi yhteistyömalliksi.

12 Kiitos Lisätietoja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) gsm Tapaturmat ja toimintakyky yksikkö tapio.imporanta(a)thl.fi Tapio Imporanta, suunnittelija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK gsm Sirpa Suomalainen, aluejohtaja sirpa.suomalainen(a)spek.fi Yli Hyvä Jutusta lisää: Palokuntatoiminta -> Palokuntanuoret - > Yli Hyvä Juttu