Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa

Transkriptio

1

2 LasSe-hanke pähkinänkuoressa Esityksen pohjana olevien hankkeessa tehtyjen selvitysten lyhyt esittely Lastensuojelutarpeen selvityksen - vireilletulo vaihe - selvitysvaihe - selvityksen päättäminen työntekijän, asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta Yhteenvetoa - mikä toimii ja mikä ei?

3

4

5 Asiakaskysely LasSe -hankkeessa toteutettiin asiakaskysely selvitettiin asiakkaiden kokemuksia ja kehittämistarpeita lastensuojelutarpeen selvityksestä prosessin juuri päätyttyä. Kyselyyn saatiin 90 vastausta. Asiakaskysely pilotoidaan sähköisenä vuoden 2015 alussa. Kyselyt yhteistyötahoille Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille, Päijät-Häme, kevät 2014, neuvolat ja varhaiskasvatus (160 vastaajaa) Etelä-Pohjanmaa, syksy 2014, kaikki yhteistyökumppanit (170 vastaajaa, kysely vielä meneillään) Kysely ls-tarpeen selvityksen nykyisistä toimintakäytännöistä Koko hankealueen lastensuojelun työntekijöille hankkeen yhdyshenkilöiden välityksellä keväällä Aineistosta tulossa YK Heli Kosolan pro gradu-työ Jyväskylän yliopistoon

6 Aineiston keruu: Aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomakelinkki LasSe-hankkeen kuntien 31:lle yhdyshenkilölle (touko-kesäkuu 2014) Edustivat hankkeen 54/59 kuntaa -> Pohjanmaan 5 ruotsinkielistä kuntaa jäivät kyselyn ulkopuolelle Kyselyyn vastasi 17 ls-yhdyshenkilöä (55%), jotka edustivat vastauksillaan 39/54 kuntaa (72%) Vastaajat edustivat melko tasaisesti Väli-Suomen erikokoisia kuntia/kaupunkeja Lastensuojelun sosiaalityöntekijät olivat suurin vastannut ammattinimikeryhmä (41,2%)

7 Kysymyksiä oli yhteensä 29, joista kolme koski vastaajan toimipaikkaa, ammattiasemaa organisaatiossa sekä maakuntaa Loput 26 kysymystä jakautuivat vireilletulovaihe ( 8) ls-tarpeen selvitysvaihe (15) ls-selvityksen päättäminen ja yhteenveto (3) Kysymykset olivat valmiita valintavaihtoehtoja, järjestysasteikkoisia mittareita ja/tai avoimia kysymyksiä valintakysymysten yhteydessä oli myös avoin vastausvaihtoehto (esim. muu,mikä?)

8 Asiakkaisiin otetaan yhteyttä yleisimmin puhelimitse (13/17) tai lähetetään kirje huoltajille (10/17). 8/17 vastaajista lähetti oman kirjeen huoltajien lisäksi myös lapselle tai nuorelle 6/17 vastaajaa oli puhelinyhteydessä henkilökohtaisesti lapseen tai nuoreen. Muulla tavoin: Tilanteesta riippuen vaihtelevasti kaikki edellä mainitut vaihtoehdot Sama kirje huoltajille ja lapselle eli yksi kirje. Huomioidaan lapsen ikä. Joskus mennään suoraan lasta tapaamaan. Yhteydenotto aina ensisijaisesti puhelimitse huoltajaan, jos numero löytyy, paitsi lapsen pahoinpitelyepäily Ensisijaisesti sama kirje lapselle/nuorelle ja huoltajalle 8

9 Ketkä osallistuvat päätöksentekoon siitä, mihin toimenpiteisiin ryhdytään ilmoituksen/pyynnön/hakemuksen johdosta? Ilmoituksen (pyynnön, hakemuksen) vastaanottanut työntekijä yksin 23,5% Ilmoituksen (pyynnön, hakemuksen) vastaanottanut työntekijä yhdessä työparin kanssa Ilmoituksen (pyynnön, hakemuksen) vastaanottanut työntekijä vie asian useammasta työntekijästä koostuvan tiimin käsittelyyn 35,3% 76,5% Päätös tarvittavista toimista tehdään muulla tavoin, miten? 5,9% Muulla tavoin: tai ilmoitus tulee suoraan tiimiin käsiteltäväksi N=17 9

10 1. Pieniksi, vähäisiksi katsotut tapahtumat/rikkeet, joihin ei liity lastensuojelullista huolta (8) mopokolarit, ensikertalaisen ylinopeus, viritetty mopo, vähäinen määrä alkoholia hallussa, näpistys, roskaaminen, kalastaminen väärällä alueella, kypärättä ajo mopolla käytetään harkintaa: ilmoituksen sisältö ja se, mitä soittamalla selviää 2. Jos selvitys on tehty lähiaikoina tai on olemassa lastensuojelun asiakkuus (7) selvitys tehty juuri tai muutaman kuukauden sisällä (suuri vaihteluväli) 3. Huolto- ja tapaamisoikeusasioita koskevat tilanteet (6) jos asia hiljattain selvitetty lastensuojelussa Näissä tilanteissa tehdään selvitys, muttei uutta uusien ilmoitusten vuoksi jos näyttää selvästi kiusaamiselta 4. Jos tilanne hoidossa muualla, esim. sairaalahoidossa ilmoitus voi tulla uutena asiana esim. tutkimusjakson jälkeen (2) Se, ettei ilmoitus johda lastensuojelutarpeen selvitykseen on aina poikkeus N=17

11 1. Selvityksen tarve arvioidaan aina, kun huoli lapsen tilanteesta on ilmaistu, selvityksen tekeminen on pääsääntö, ainakin minimissään yhden tapaamisen mittaisena (7) 2. Lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuminen väkivalta, (oma tai vanhempien) päihteiden käyttö, psyykkinen sairastaminen, koulunkäynnin pitkäaikaiset vaikeudet, vanhempien uupuminen, lapsen karkailu, todettu lapsen hoitamattomuus (7) 3. Perhe ei ole entuudestaan tuttu ei asiakkuutta (1) 4. Kun ilmoituksia tulee useasta paikasta lyhyen ajan sisällä (2) 5. Aiemmat asiakkuudet ja huolet (3) Ilmoituksesta käy esiin perheeseen liittyviä seikkoja, jotka vaativat lisäselvittelyä, jotta voidaan saada selvyys käynnissä olevista peruspalveluista; mahdollisesti tueksi tulevista peruspalveluista, lastensuojelun avohuollon tukitoimien tarpeellisuudesta

12 Asiakaskyselyssä ei kysytty, miten vastaajat saivat tiedon/kutsuttiin ls- ilmoituksen johdosta ensimmäiseen tapaamiseen Suurimmalle osalle (83/89) oli kerrottu, että kyse oli lastensuojelutarpeen selvityksestä Sain riittävästi tietoa asiasta. Lähes kaikilla vastaajilla oli käsitys siitä, miksi ls- ilmoitus tehtiin -> mutta 16 täysi-ikäistä vastaajaa valitsi vaihtoehdon minusta on tehty lastensuojeluilmoitus -> ei tietoa siitä, että ilmoitus koskee lasta, ei heitä itseään Asiani huomioitiin nopeasti. Sain nopeasti tarvitsemaani apua. Henkilöt (työntekijät) jotka auttoivat meitä olivat ammattitaitoisia ja silti todella ihmisläheisiä. Tuli olo, että meistä ( lapsista ja minustakin ) välitetään oikeasti. Työntekijät osasivat tehdä töitä lastenkin kanssa. Olen molemmille työntekijöille todella kiitollinen. Neuvolan vastaajista 3/29 ei milloinkaan ollut tehnyt ls- ilmoitusta eikä varhaiskasvatuksen vastaajista 87/124 Pyyntöä ls- tarpeen selvittämiseksi yhdessä perheen kanssa ei ollut milloinkaan tehnyt neuvolasta 13/27 ja varhaiskasvatuksen vastaajista n. 119/125 Yhden kerran soitin lastensuojeluun,koska halusin antaa tietoja perheen tilanteesta. Tiesin,että perhe on asiakkaana siellä ja olin tuntenut perheen kauan.

13 Lastensuojelutarpeen selvityksen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Ketkä muut työntekijät osallistuvat selvityksen laatimiseen? Vastuusosiaalityöntekijä tekee selvityksen pääasiassa yksin 5,9% Vastuusosiaalityöntekijä työparinaan toinen sosiaalityöntekijä 35,3% Vastuusosiaalityöntekijä työparinaan sosiaaliohjaaja tai lastensuojelun perhetyöntekijä Vastuusosiaalityöntekijä työparinaan jokin muu ammattihenkilö, mikä? 11,8% 47,1% Vastuusosiaalityöntekijä ja useammasta jäsenestä muodostuva tiimi/työryhmä tekevät selvitystyön yhdessä N=17 Vastuusosiaalityöntekijä työparinaan toinen jokin muu ammattihenkilö: toinen sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja tai perheohjaaja toinen sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä, lastenvalvoja, koulukuraattori, perheneuvolan sosiaalityöntekijä 13

14 Asiakaskyselyssä ei kysytty tarpeita tai toiveita neuvotteluihin osallistujista Äitiys- ja lastenneuvolan vastaajista n.22/29 ja varhaiskasvatuksesta n.112/124 vastaa, että osallistuminen yhteiseen neuvotteluun perheen kanssa ilmoituksen teon jälkeen olisi varmasti mahdollista Lastensuojelun työntekijät asettavat tärkeimmäksi yhteistyökumppanikseen koulun sosiaalityön -> varhaiskasvatus sijalla 5. ja äitiys- ja lastenneuvola on sijalla 9. Koulun opetushenkilöstö on 8. tärkein yhteistyökumppani -> opetushenkilöstö toivoisi kutsuja yhteisiin ls- selvitystapaamisiin (ei esteitä osallistua) Ainut este olisi asiakasvaraus ja sovitut asiakkaat, mutta aina voidaan siirtää poikkeustapauksia lukuunottamatta. Lastensuojelusta ei vaan koskaan ole pyydetty neuvotteluun

15 Tehdäänkö lastensuojelutarpeen selvitys organisaatiossanne noudattaen pääosin jotain tiettyä, kirjallisesti kuvattua työskentelymallia? Kyllä, käytössä on Pesäpuu ry:n laatima työskentelymalli 29,4% Kyllä, käytössä on Kohtaavaa lastensuojelua -hankkeessa alunperin luotu Lapsikeskeinen tilannearviomalli (Ervast, Tulensal... Kyllä, käytössä on Lapsikeskeinen systemaattinen perheinterventiomalli (Solantaus & Beardslee) Kyllä, käytössä on kuvattu työskentelymalli, joka on laadittu omassa työyhteisössä jonkun edellä olevan tai muiden kunti... 11,8% Kyllä, käytössä on täysin omassa yhteisössä laadittu ja kuvattu toimintamalli 5,9% Käytössä on tietty toimintamalli, mutta sitä ei ole kirjalliseti kuvattu 11,8% Käytössä ei ole tiettyä toimintamallia, mutta työskentelyyn sisältyy joitain yhteisesti sovittuja käytäntöjä tai menetelmiä Käytössä ei ole toimintamallia tai osia sellaisesta, vaan työntekijät työskentelevät suunnitellen ja toteuttaen työvaiheet itsenäises... 23,5% 17,7% N=17 15

16 Mikä edellä mainituista selvityksen tekoon kehitetyistä toimintamalleista on kokemuksenne perusteella osoittautunut parhaaksi, kun tavoitteena on laadukas ja riittävän kattava selvitys? Pesäpuu ry:n laatima työskentelymalli 33,3% Kohtaavaa lastensuojelua - hankkeessa alunperin luotu Lapsikeskeinen tilannearviomalli (Ervast, Tulensalo, Muukkonen ym.) 13,3% Lapsikeskeinen systemaattinen perheinterventiomalli (Solantaus & Beardslee) Kuvattu työskentelymalli, joka on laadittu omassa työyhteisössä jonkun edellä olevan tai muiden kuntien mallien pohjalta 26,7% Täysin omassa yhteisössä laadittu ja kuvattu toimintamalli 6,7% Tietty toimintamalli, jota ei ole kirjalliseti kuvattu Ei tiettyä toimintamallia, mutta työskentelyyn sisältyy joitain yhteisesti sovittuja käytäntöjä tai menetelmiä 20% Ei toimintamallia tai osia sellaisesta, vaan työntekijät työskentelevät suunnitellen ja toteuttaen työvaiheet itsenäisesti asiakastapauks... 13,3% N=15 16

17 1. Lapsen oikeus, toteutetaan lapsen osallisuutta omassa asiassaan toteutetaan lähtökohtaisesti osana toimintakäytäntöjä (mainintoja 7) toteutetaan pidemmän tai laajamittaisen tarveselvityksen yhteydessä (2) 2 mainintaa siitä, että alle kouluikäisten kohdalla harkintaa 2. Lapsi/nuori voi puhua asioistaan avoimemmin, helpommin, vapaammin (8) 3. Vanhemmat eivät pääse vaikuttamaan lapsen/nuoren mielipiteeseen tai kertomukseen tapahtumista (3) 4. Välitetään lapsen oma kokemus vanhemmille tiedoksi, lapsi tulee enemmän näkyväksi vanhemmilleen (1) N=17

18 Yhteenvedon käsittely asiakkaan kanssa Selvitysyhteenveto käsitellään n. 60 % osalta neuvotteluissa, joissa asiakkaat ovat itse paikalla Ei merkittäviä eroja eri kokoisten toimintayksiköiden välillä. Pienemmissä yksiköissä mahdollisuus lapsen osallisuuteen hiukan parempi, kuin isommissa. Ilmoituksen/pyynnön tehneen viranomaisen kutsuminen neuvotteluun Lastensuojeluilmoituksen tai pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi toimittanut viranomaistaho kutsutaan n. 60 % :ssa satunnaisesti mukaan loppuvaiheessa pidettävään neuvotteluun (10/17) n.24 %:ssa vastauksista ilmoittajatahoa ei milloinkaan kutsuta mukaan (4/17) Yksi vastaaja kutsuu ilmoittajan aina mukaan. N=17 18

19 Jos lapsella tai nuorella ei ole tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen, teettekö ilmoittajatahon ja/tai muiden palvelutahojen kanssa lapsen/perheen suunnitelmallista ohjaamista tai saattamista muiden palveluiden piiriin? ei lainkaan kyllä, satunnaisesti joidenkin asiakkaiden kohdalla kyllä, useiden asiakkaiden kohdalla kyllä, lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla pääsääntöisesti aina 53% 29,4% 12% 5,9% N=17 19

20 Pitäisikö yhteistyötä muiden palvelutahojen kanssa kehittää lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen aikana? kyllä, millä tavoin? 88,2% ei en osaa sanoa 12% Miten: 1. muistaa kutsua enemmän mukaan selvitysprosessiin 2. tiedottaa enemmän 3. lisää koulutusta ls-prosessista 4. yhteisten toimintakäytäntöjen kehittäminen 5. ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja peruspalveluiden kehittäminen 20

21 Lastensuojelun työntekijät: Toimintatavat vaihtelevat hyvin paljon tilanteen mukaan. Lastensuojelutarpeen selvityksen laajuuskin vaihtelee yhdestä tapaamisesta tiiviiseen yhteistyöhön koko verkoston kanssa, siksi on vaikeaa määritellä tiettyä tapaa tehdä selvitystä. Pienessä kunnassa tehdään paljon työtä asiakkaiden kanssa yksin, mutta konsultoidaan moniammatillisesti ja tarvittaessa työparina käytetään eri alojen asiantuntijoita tilanteesta riippuen. Yhdessä työskentelyä pitäisi lisätä, ei enää poislähettämisen kulttuuria Pitäisi löytää malleja perheen tukemiseen ilman lastensuojelun asiakkuutta.

22 Asiakkaat: Kaikki hoitui hyvin, soitin itse päiv. sostoimistoon ja sain HYVÄT neuvot. 1 kk kuluttua kävimme soskussa juttelemassa asioista sielä neuvottiin/ kuunneltiin. KAIKKI 10 pist. Hienosti huomioitiin myös lapsi tilanteessa, -kunnioittavasti, mutta silti niin, ettei hän tuntenut väärää tekoa oikeaksi. Hyvä ja asiallinen käynti. Minua kuulusteltiin kuin rikollista Lastensuojelussa keskitytään likaa ongelmien käsittelyyn, eikä siihen mikä on hyvin perheessä. Lastensuojelun tulisi kehittää voimavara- ja ratkaisukeskeistä työotetta ja kannustaa perheitä haastavissa tilanteissa Lastensuojelun toimintatavat ja byrokratia aiheuttavat itsessään syrjäytymistä, vaikka tavoitteen ja toimintamallien tulisi olla juuri päinvastaisia.

23 Yhteistyökumppanit: Paljosti kehitettävää ja kehittymistä kaikilla osapuolilla ja tekijöillä tässä alati muuttuvassa maailmassa. Salassapito ei saa olla tekosyy asiakasta kunnioittaville, yhteisille ja avoimille toimintamalleille- Tämä on kiinnostava, tärkeä ja innostava teema. Yhteistyöhön on liittynyt paljon kitkaa vuosien varrella, mutta tässä on mahdollisuudet onnistua erinomaisesti. Ja onnistunut yhteistyö ei ole vain palkinto meille itsellemme, vaan voittajia ovat toivottavasti lapsi ja perhe. Parasta on ollut perheen, lastensuojelun ja minun yhteiset, antoisat tapaamiset. Yhteistyössä on tuettu perhettä.

24 Toimintakäytännöt vireilletulo vaiheessa * Lapsi/nuori saa oman kirjeen hieman alle puolessa yhteneväiset Väli-Suomen alueella (47%) vastauksen antaneista yksiköissä. 90 % yhteydenotoista asiakkaisiin tapahtuu * 7/17 (n.41%) vastanneista kunnista ei ole sovittua sekä suullisesti että kirjallisesti toimintamallia ls- tarpeen selvittämisen taustalla. Yhteneväiset kriteerit, milloin selvitys aloitetaan ja * Yhteistyökumppaneita tai ilmoituksen tehnyt milloin ei viranomainen kutsutaan satunnaisesti mukaan Yli puolella (59%) vastanneista kunnista on joidenkin asiakkaiden neuvotteluihin n. 60 % kunnista. käytössään jonkinlainen malli ls -tarpeensel- vain yhdellä vastausalueella toimitaan näin aina. vityksen taustana/perustana * Lastensuojelun työntekijät sekä yhteistyökumppanit Ls- tarpeen arvioinnissa käytetään kattavasti erilaisia työ- samaa mieltä, että eniten kehittämistä ja yhteistä menetelmiä ja välineitä ymmärrystä tulee lisätä yhdessä työskentelyyn sel- Kirjallinen yhteenveto selvitystä päätettäessä käsitellään vitysprosessissa asiakkaiden kanssa. n. 60 % :n osalta neuvottelussa, jossa asiakkaat ovat itse paikalla.

25 KIITOS!

26 Asiakaskysely, raportti, LasSe-hanke Kysely yhteistyökumppaneille, Päijät-Häme (yhteenvetodiat) Heli Kosola, YK Alustava aineistoanalyysi pro gradu-työtä varten, Jyväskylän yliopisto. Lastensuojeluprosessin alkuvaiheen ja lastensuojeluselvityksen toimintakäytännöt Väli-Suomen alueella -kyselystä, syyskuu 2014 Lastensuojelutarpeen selvitys mallit Pesäpuu Ry Valtakunnallinen malli (Pesäpuu Ry/Socca)

27 Projektijohtaja Tytti Rantanen Pikassos Oy, Sorsanpolku 2, Hämeenlinna p , Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari (Etelä-Pohjanmaa) SONet BOTNIA, Koskenalantie 16, Seinäjoki p , Projektikoordinaattori Pamela Antila (Pohjanmaa) SONet BOTNIA, Vaasanpuistikko 20 B 2 krs, Vaasa p , pamela.antila@seamk.fi Projektikoordinaattori Kirsi Koponen (Kanta-Häme ja Pirkanmaa) Pikassos Oy, Åkerlundinkatu 2 A, 3 krs., Tampere p , kirsi.koponen@pikassos.fi Projektikoordinaattori Päivi Kaski (Päijät-Häme) VERSO, Saimaankatu 18 B, Lahti p paivi.kaski@phsotey.fi Facebook.com/LasSe-hanke